Juhani Huopainen: Huonot uutiset taas hyviä – valuutat ja öljy kurssiajureiksi?
"Kuva on nyt sekavampi kuin kahden viikon takaisessa kolumnissani ”Pitkä kuva synkkä, mutta lyhyt hyvä”. Pitemmän aikavälin näkymät ovat edelleen heikot. Valitettavasti lyhyen aikavälin hyvät näkymät toteutuivat, ja nyt kurssinousun jälkeen herää kysymys, vieläkö on suunta ylös. Sanoisin, että on. Vinkkasin nettiosakkeista kevätswinginä – kivastihan se meni, mutta nyt vaihtaisin eurooppalaisiin osakkeisiin."
Juhani Huopainen: Euro, dollari ja Ruotsin kruunu keskiössä tulevissa kurssikäänteissä
"Kiireisimmille lukijoille heti alkuun: Ruotsin osakemarkkinat ovat nyt houkuttelevia kruunun heikentymisen myötä.
Markkinoilla ei ole tapahtunut mitään erityisen dramaattista sitten edellisen kolumnini. Öljyn hinta on jatkanut lievää nousuaan, mikä tukee markkinoita. Euro on vihdoin ja viimein hieman heikentynyt dollariin nähtynä – tämä puolestaan on eurooppalaisille osakkeille nannaa. Vaikka USA:ssa pysyttäisiin sivuttaisliikkeessä, euron heikentyminen pitää Euroopan lievästi nousevalla suunnalla, minkä pitäisi näkyä suomalaisen sijoittajan alhaisempana verenpaineena.
EURUSD on taittunut alas vuoden jatkuneesta nousuputkestaan. Samalla se on taittanut alas tammikuun puolessavälissä alkaneesta vaakasuorasta sahailustaan. Jos nyt ei muuta, niin edes euron vahvistumisen (eli dollarin heikkenemisen) pysähtyminen on jo sinällään positiivinen uutinen Euroopan osakemarkkinoille."
Juhani Huopainen: Hyvä kevät, kiitos valuuttojen
"Kiireisille tiivistelmä alkuun: odotetusti positiivinen vire jatkunee seuraavat pari viikkoa. Todennäköisesti kesällä tulee kuitenkin ”haasteita” vastaan.
Varoitin nelisen viikkoa sitten (17. huhtikuuta) euron voivan alkaa heiketä dollariin nähtynä, minkä pitäisi olla hyvä juttu eurooppalaisille osakkeille. Kaksi viikkoa sitten (2. toukokuuta) toistin saman asian, ja lisäksi mainitsin Ruotsin kruunun heikentyneen voimakkaasti ja ollen jo hyvällä ostotasolla."
Juhani Huopainen 29.5.2018: Juhlat ohi, kesän ja syksyn paniikkidipeissä uutta harkintaa
"Populistipuolueiden kannatus on vaalien jälkeen noussut lisää, ja tuoreiden mielipidekyselyiden mukaan Liigan kannatus on 23 prosenttia ja Viiden Tähden 32 prosenttia. Entinen pääministeri D’Alema sanoi lauantaina vahingossa auki jätettyyn mikrofoniin, että presidentin päätös hylätä populistipuolueiden ministeriehdokkaat nostaisi populistien kannatuksen 80:een prosenttiin.
Sijoittajan näkökulmasta syksystä tulee siis ongelmallinen. Kolumnistit pelottelevat, että syyskuun vaaleista on käytännössä tulossa euroeroäänestys. Tämän takia Italian osakkeiden ja velkakirjojen hinnat laskivat reaktiona uusiin vaaleihin ajautumisesta. Kasassa oli jo populistihallitus, joka oli sitoutunut eurojäsenyyteen. Seuraava populistihallitus ei sitä välttämättä enää ole."
Hyviä näkemyksiä jälleen kerran! Tänään tuli joku polli kaiken lisäksi, jossa Liiga oli jo 27,5%:ssa. Eli tuplanneet kannatuksensa alkuvuonna.
Eiköhän Euroopan johtajat taas pyörittele peukaloitaan siihen asti, kunnes on jo housuissa. Nyt pitäisi tehdä korkealla tasolla skenaarioanalyysejä ja strategioita, mutta tuskin tehdään juuri mitään. Saksakin voisi edes symbolina tehdä edes jotain euroalueen hyväksi. Edullinen valuuttakurssi ja matalat korot kyllä otetaan, mutta mistään ei olla valmiita tinkimään. Kuinka pirun vaikeeta olisi ensialkuun nostaa vähän palkkoja ja paikata infrastruktuuria? Mitäs jos valittaisiin seuraavaksi EKP:n puheenjohtajaksi vielä saksalainen kunnon haukka?
Markkinanäkemys Juhanilla oli muuten häkellyttävän lähellä omaani, joka tosin huojuu ja heiluu sinne tänne tuulen mukana. Mutta pientä lipsumista, mutta ei mithään varsinaista häthää on miunkin arvaus kesän kurssikehityksestä.
Juhani Huopainen 12.6.2018: Kuinka hyvä kriisi pilataan – mutta ei euroalue kuivilla ole
"Pakko myöntää, että vähän harmittaa. Olin jo sovitellut 2010-2012-vuosien kesäasua eli eurokriisihousuja. Tuolloin useana vuonna alkuvuoden optimismi aina karisi kevään mittaan, kesällä oli jo vaikeaa ja syksyn tullen ajeltiin jo kriisikokoustunnelmissa.
Merkit olivat hyvin tutut. Nytkin talousoptimismi oli korkeimmillaan vuodenvaihteessa, sen jälkeen romahti pehmeä data eli suhdannebarometrit, sitten perässä kova data ja lopulta Italiassa näytti hetken siltä, että uusi populistihallitus voisi onnistua siinä, missä aiemmin kukaan ei ollut vielä onnistunut. Nimittäin saamaan euroalueen niin sekaisin, että pörsseissä ja koroissa olisi nähty vaihteeksi vähän isompaa liikettä."
Taas kerran hyvä kirjoitus! Kiitos.
Rahamäärästä pakko heittää pieni huomio - Eikö BKT nimenomaan määritellä olevan = M2 rahan kasvu x rahan kiertonopeuden kasvu? En muista kenen analyysistä löysin joskus tämän kuvan, mutta tässä oli käytetty muistaakseni M2:sta ja verrattu tuota kaavaa Jenkkien BKT:hen. Aika hyvinhän tuo teoria näyttää totetutuvan käytännössä.
Rahamäärän kasvua on varmaan aika helppo ennustaa. Luulisi, että euroopassakin käy samalla tavalla kuin jenkeissä eli rahamäärän kasvu alkaa voimakkaasti hidastumaan, kun QE loppuu. Toki kiertonopeus voisi kompensoida tätä ja siten BKT ei laske heti, mutta tätä on vaikeampi ennustaa. Ilmeisesti lainojen kasvu korreloi voimakkaasti tuohon.
Moikka - kyllä, rahan määrä kertomalla rahan kierron nopeus saadaan bkt - tosin sulla oli lipsahtanut viestiin, että rahanmäärän muutos x rahan kiertonopeuden muutos = BKT. Ei oo, tuo on BKT:n kaava.
Jos ajattelee intuitiivisesti, niin koska BKT on kaupaksi käyneiden palveluiden ja tuotteiden arvon summa, on aika loogista, että se liittyy rahaan ja sen kiertonopeuteen. Mitä enemmän fyrkkaa ja mitä enemmän se fyrkka liikkuu ostotapahtumien merkeissä, sen isompi BKT.
Asiaa jauhetaan mm. erinomaisen, nykyään valitettavan harvoin kirjoittavan "Tyhmyrin" blogissa:
https://tyhmyri.wordpress.com/2013/11/12/rahan-kiertonopeuden-muutos-eu…
Suosittelen "tyhmyriä" lämpimästi kaikille. Se on se ekonomisti, jonka toivoisi saaneensa koulussa proffakseen, ja jonka kanssa toivoisi pääsevensä kaljalle, koska se kertoisi, miten asiat oikeasti ovat ja vielä hauskalla tavalla.
***
Tästä sitten seuraa kaikenlaista jännää, kuten se, että rahanmäärää kasvatettiin voimakkaasti kriisin jälkeen, mutta rahan kiertonopeus laski, ja BKT ei elpynyt kunnolla. Johtunee siitä, että iso osa rahanmäärän kasvattamisesta päätyik valtioiden velkakirjoihin, eli keskuspankeista tuli valtioiden velkojia, mutta merkittävästi ei lisääntynyt ns. "oikeassa paikassa" oleva raha - eli firmoilla, kotitalouksilla.
***
Yleensä tää menee niin, että rahanmäärä ja sen muutokset tiedetään, mutta kiertonopeudesta ei ole havaintoa, ja se lasketaan jälkikäteen, kun BKT-luvut on saatu. Rahanmäärän kasvun ennustaminen ei ole mitenkään helppoa puuhaa. Käytännössä se on sama asia kuin arvaus siitä, miten pankkien luotonanto kehittyy. Siellähän se kaikki raha luodaan.
Ton mun postaamaan ja "makro_mies"-nickin postaaman kuvan erikoisuus oli, että rahanmäärän kasvutahti hiipuu kauan ennen BKT:n hiipumista. Mitä ilmeisimmin siis käy niin, että pankit aloittavat luotonannon hillinnän tai lainojen kysyntä hiipuu - eli rahanmäärän kasvu hiipuu - ja viiveellä, noin vuoden päästä, pienempi rahanmäärä alkaa sitten syödä myös BKT-kasvuprosenttia.
Tässä vielä jenkkidataa M2-rahanmäärästä laskettuna.
https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=k9rN
Juhani Huopainen 27.6.2018: Kuluvan vuoden peak-huolestuminen lähellä
"Kauppasota, sääntelyn ja verotuksen ulottaminen internet-jätteihin, suhdannenäkymien heikentyminen, keskuspankkien arvopaperiosto-ohjelmien alasajo. Pelko siitä, että viime vuoden talouskasvutrendin pienikin hyytyminen kuluvan vuoden aikana saattaisi kipata korkeavelkaisia yrityksiä ja valtioita vaikeuksiin, joista tulisi nopeasti itseään ruokkivia. Euroalueen uudistamisen vesittyminen ja EU:n ajautuminen syviin kinasteluihin siirtolaiskysymyksen osalta.
Siinä ne huolenaiheet pähkinänkuoressa. Niitä on aika paljon, ja helppoja ratkaisuja ei ole. Kaikki nämä ongelmat ovat tiedossa, ja niiden pahenemista epäillään. Sekä huono tilanne että pelko pahenemisesta ovat kuitenkin jo osakkeiden hinnoissa. Markkina näyttää nyt heikolta, mutta kuluvan vuoden pohjatasot alkavat lähestyä. Negatiivinen tilanne negatiivisilla odotuksilla on yleensä hyvä hetki olettaa, että riski positiivisista yllätyksistä kasvaa."
Juhani Huopainen: Kauppasodat ja yleisökysymyksiä
"Kaksi viikkoa sitten kirjoitin peak-huolestumisen olevan käsillä. Asiat olivat niin hemmetin huonosti, ja niiden pelättiin menevän vielä huonompaan suuntaan. Siihenhän ne pohjat osuivat, ja nyt on kolme nousevaa päivää takana."
Juhani Huopainen 25.7.2018: Hurskastelua valuutta- ja kauppasodista
"Olen aiemmin kirjoittanut, kuinka Kiina ja EU ovat kauppasodassa heikommilla korteilla varustettuja. Olisi syytä huomata, että Trumpin typerät lausahdukset, vihainen lehdistö ja somessa itkeminen eivät ole horjuttaneet Trumpin kannatusta. Kauppasota voi siis jatkua, ja se ratkaistaan lopulta jossain vaiheessa diilillä, missä kaupan esteitä puretaan. On Euroopalta typeryyttä ja heikkoa itsetuntoa hirttäytyä kantaan, että Eurooppa ei tee päätöksiä uhattuna. Ei oikeiden ja hyvien asioiden tekemistä ole mitään syytä lykätä vain sen takia, että voisi sanoa itse keksineensä idean."
Juhani Huopainen 7.8.2018: Markkinoilla tylsä kesä – ajureita vasta loppuvuodesta
"Kesä alkaa taittua syksyksi, ja sijoittajan näkökulmasta vuosi on ollut ennätystylsä. Alkuvuoden volatiliteettipaniikin ja äkäisen kurssilaskun jälkeen indeksit ovat palautuneet hitaasti. USA:ssa kurssit ovat nyt lähellä alkuvuoden huippua, kun taas Euroopassa ollaan vielä reilusti huippujen alapuolella. Suomessahan indeksi teki uudet huiput vielä tuoukokuussa."
Juhanin uusin sisältää hyvin paljon samantyyppisiä näkemyksiä, kuin miullakin on. Eli mietelmänsähän ovat vallan hyviä
.
Juhani Huopainen 21.8.2018: Turkki on varoitusmerkki, mutta vielä ei ole kiire
"Turkki. Maata johtaa vaatimattomasti sanottuna omintakeinen henkilö omintakeisella linjalla. Suuri osa omintakeisista maista (Venäjä, Malesia, suuri osa Lähi-Idästä) on öljyntuottajamaita, jolloin kireät ajat ja kallistunut öljy on vain hyvä juttu. Turkin yksi ongelma on, että se kuuluu omintakeisten maiden alalajiin, joka on nettoöljyntuoja. Kun inflaatio kiihtyi, valuutta devalvoitui, maan negatiivinen vaihtotase ja ulkomainen, dollarimääräinen velka alkoivat painaa kansantaloutta. Dollarin yleinen vahvistuminen ei ainakaan helpottanut tilannetta."
Juhani Huopainen 4.9.2018: Laiskat uudet ATH:t, Ruotsi talouden ja politiikan kanarialintuna
"Läpsytellään heti alkuun, että jotain on taas osunutkin. Kesäkuun lopussa kirjoitin, että pohjat alkavat olla lähellä. Heinäkuun puolivälissä lupailin jo uudet ennätyslukemat Helsingin ja USA:n pörsseissä vielä kesän aikana. Ja kuin Rocky-elokuvissa, kauhean vatvomisen ja elokuun puolivälin dipin jälkeen, jo silmäkulmat umpeen muurautuneina ja kaikkensa menettäneenä..sori, innostuin. Kyllä, kurssit onnistuivat nousemaan ihan elokuun lopussa uusiin ennätyslukemiin."
Juhani Huopainen 19.9.2018: Sokkona treidaamista 90-luvulla ja euro populismihautomona
"Ennenvanhaan ysärillä markkinoiden villi länsi oli valuuttamarkkinat. Markka-aikana kaikki ulkomaankauppaa käyvät yritykset joutuivat ostamaan ja myymään valuuttoja liiketapahtumien yhteydessä. Useimmat suuryritykset oppivat viimeistään markan kellutuksen myötä, että myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät sekä tulevaisuuden budjetoidut valuuttaostot ja -myynnit synnyttivät kurssiriskin."
Hyvä teksti ja erinomainen kiteytys "Euro oli ratkaisu ongelmaan, jota ei enää ollut". Eli samaa mieltä aiheesta. Tästä huolimatta hyvä pitää mielessä myös että EU:ssa ja Eurossa ei ole kyse pelkästään taloudellisesta järjestelystä. Suomelle on todennäköisesti parempi yrittää kuulua länteen ja NATO ei sisäisestä vastustuksesta johtuen ole ollut mahdollinen. Tämä siis jos ei haluta "liittoutua" idän suuntaan.
Toinen asia liittyen kaupankäyntiin eli koosta ja neuvotteluvoimasta on yleensä apua. Esimerkiksi jos kauppasopimuksista tulleista tms. tulee vääntöä esim jenkkien, Venäjän tai Kiinan sisäpolitiikan takia.
"Yksi tämänkaltainen heppu oli norjalainen Einar Aas. Valmistuttuaan Norjan kauppakorkeasta vuonna 1994 hän työskenteli aluksi muiden palveluksessa sähkömarkkinoilla riskienhallintatehtävissä, myöhemmin sijoituspuolella, ja vuonna 2005 hän ryhtyi kokopäiväiseksi treideriksi yksin, vaatimattomalla 250.000 Norjan kruunun alkupääomalla. Se ei ole paljon, vain 30.000 euroa. Normaali kymmenen prosentin vuotuinen tavoitetuottoprosentti olisi tarkoittanut vain kolmen tonnin vuosituloja, ja verojen jälkeen vielä vähemmän. Oli selvää, että kovempaa pitäisi painaa."
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus!
En ymmärrä 100 miljoonan kokonaan polttamista (enkä miksei yhtiöittänyt). Tämän ymmärtämättömyyden seurausta lienee, että pysyn ikuisesti korkeintaan mid-stakes pelurina sekä pokerissa että pörssissä
.
Luulin otsikon perusteella, että juttu olisi Ponssen Einarista
Hyvä ja selkeä yhteenveto keissistä!
Ite en ymmärrä miksi on tarvetta enää jatkaa noita "muuveja", kun on jo satoja miljoonia tienannut.
Ehkä jotain kiksejä saanut noista viritelmistä. Voi olla jopa olennaista, että on olemassa mahdollisuus hävitä kaikki.
Oli kylla mielenkiintoista luettavaa - kiitokset, kun tiivistit monet uutiset aiheesta napakkaan ja sopivasti taustoitettuun kirjoitukseen.
Omana lisanani linkkaan sahko- ja energiatreidaukseen liittyvan kirjan: Vincent Kaminskin Energy Markets. Joku on laittanut pdf:n Wordpressiin, joten samalla saastaa sen 150 euroa. Sivumaaransa perusteella melkoinen tiiliskivi, mutta teksti on suht helppotajuista, ja energiamarkkinoita kaydaan lapi laidasta laitaan. Jos jokin tietty osa-alue kiinnostaa, kirja on muistaakseni selkeasti jaoteltu eika vaadi koko teoksen lukemista kannesta kanteen.
Sahkopuolella kasitellaan lahinna Pohjois-Amerikan power pooleja, mutta Nordpoolille (s. 775) ja muutamalle muulle eurooppalaisellekin on suotu sivuja. Joku osaavampi voinee kertoa, onko vuoden 2012 tietoja syyta paivitella.
https://theequityanalyst.files.wordpress.com/2015/08/energy-markets.pdf
Juhani Huopainen 17.10.2018: Zombie-noidankehät tuovat sijoittajalle vaikeat ajat
"Entä jos reaalitalouden hidas kasvu johtuu siitä, että keskuspankit ovat vetäneet korot niin matalaksi, että heikommin kannattavat zombie-yritykset pysyvät hengissä ja markkinahäirikköinä estävät tehokkaampien toimijoiden syntymisen? Onko korkojen nostaminen ylipäätään enää mahdollista ilman, että reaalitalous menisi aivan rikki, jolloin edessä olisi eurokriisin tapainen kaikkien lamojen äiti?
Monissa maissa talouksien zombiintumiseen ei ole liikaa kiinnitetty huomiota. Asuntojen ja osakkeiden hintojen pyöriessä ennätysluvuissa syytä huoleen ei ole. Yritysjohtaja ei luonnollisesti itse kerro, että johtamansa firma on zombie, joka pysyy pystyssä vain Euroopan Keskuspankin armosta. Sitä firmaa luotottava pankki ei taatusti kerro, että isosti luototettu asiakas on viittä vaille selvitystilassa, koska muuten pankin vakavaraisuus saattaisi olla vaarassa."
Oikein hyvä kirjoitus jälleen kerran. Näitä on mielenkiintoista lukea.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä kävisi jos annettaisiin oikeasti markkinatalouden toimia itsenäisesti ilman poliittista, valtioiden tai rahalaitosten puuttumista asioihin. Tällaista skenaariota ei varmaan ikinä ole tapahtunut missään maassa tai tilanteessa ?
Kiitokset hyvasta kirjoituksesta jalleen kerran. Yhdesta asiasta kommentoin, ehka saadaan hyvaa keskustelua aikaiseksi foorumilla.
Keskuspankeissa ja niiden politiikkaa määräävissä tutkimuslaitoksissa on siis tultu siihen tulokseen, että kevyempi rahapolitiikka ei välttämättä elvytä taloutta, koska heikot yritykset eivät sillä kannattaviksi muutu. Pikemminkin löysän rahan myötä syntyy enemmän zombeja, ja kun zombeja on tarpeeksi paljon, niitä ei ole enää mahdollista tappaa ilman, että kansantaloudet menisivät aivan sekaisin.
Tästä seuraa, että keskuspankit eivät tule jatkossa enää harrastamaan nykyisenkaltaista löysää rahapolitiikkaa. Tämä tarkoittaa myös, että ne eivät tule sitä kiristämään merkittävässä määrin tai nopeasti, koska seuraukset olisivat rumia.
Mahtaakohan? Toki nousukaudella nain voi olla, kun ehka se inflaatiokin alkaa herailla, mutta alaspain tultaessa moista epailen. Esimerkiksi juuri Japanissa kavi viime kriisin ja Abenomicsin myota nain:
Tassa viela kiinnostuneille pari aihetta sivuavaa artikkelia uusimmasta Economistista (yllaoleva kappyra myos sielta):
https://www.economist.com/special-report/2018/10/13/what-to-do-if-the-usual-weapons-fail
Jos arvausta pitäisi heittää, niin jenkkilässä zombiet tullee hoitelemaan todennäköisimmin hautaansa muutaman vuoden päästä koronnostojen ja inflaation vaikutuksesta reisille leviävä leveraged loans / CLO markkina joka on kaikkien tuijotellessa keskuspankkeja ja valtioiden velkaantumista saanut rauhassa kasvaa subprime-tyylisesti pinnan alla.
Euroopassa kyseisten lainojen kasvuprosentti ei ole ihan sama, mutta ennätystasoilla täälläkin mennään. Kypsän Euroopasta toisaalta tekee valtioiden kasvaneet velkataakat yhdessä yhäkin ennätysalhaisen korkotason kanssa mikä tullee tekemään tämän kuplakkeen jälkipyykin poisimuroinnista varmasti mielenkiintoista seurattavaa. Nordealta ihailtavaa pelisilmää siirtyä takaisin euroalueelle ja suomalaisten syliin vielä kun kaikki menee näennäisesti hyvin.
Jos arvausta pitäisi heittää, niin jenkkilässä zombiet tullee hoitelemaan todennäköisimmin hautaansa muutaman vuoden päästä koronnostojen ja inflaation vaikutuksesta reisille leviävä leveraged loans / CLO markkina --
Ehka me taas saadaan Spondaa ja Technopolista halvalla muutaman vuoden paasta, kun PE-rahastoilla alkaa fire salet...
Linkkaanpa alkuperaisen artikkelin FT Alphavillesta - myos kommenteissa on hyvaa juttua (ainakin kaltaiselleni asiaan vihkiytymattomalle):
https://ftalphaville.ft.com/2018/10/19/1539934976000/Warnings-mount-for-leveraged-loan-market/
