Olet täällä

Konsensuksen kanssa eri mieltä oleminen on ainoa tie tuottoihin

Jaa Twiittaa

Joskus 90-luvun puolivälissä valitsin pikavalinnasta yhden välittäjämme Lontoossa. Kysyin Johnilta, mitä mieltä hän oli dollarista juuri nyt. Minut tuntien hän tiesi, että en toivonut pitkiä perusteluita asioista, jotka minäkin tiesin oikein hyvin, enkä varsinaisesti edes pitemmän aikavälin tunnelmia. Kerrottuaan näkemyksekseen, että dollari vahvistuu, täräytin takaisin, että dollari varmaan sitten heikkenee.

Ennen Johnin syvempää hämmennystä ja loukkaantumista kerroin, että olin tehnyt pikagallupin. Olin soittanut viidelle samassa aikajänteellä toimivalle, ja aiemmin 3 oli kertonut uskovansa dollarin vahvistuvan. Nyt neljä viidestä uskoi siihen. Pidin tämän perusteella todennäköisenä, että dollarille käy juuri päinvastoin.

Finanssimarkkinoilla konsensus on aina väärässä

Ensikuulemalta tämä saattaa monesta tuntua oudolta. Asiantuntijakysymyksissä yleensä enemmistö on oikeassa. Finanssimarkkinat ovat kuitenkin tässä suhteessa outo lintu. Jokainen asemassa oleva sijoitusasiantuntija on myös itse peliin osallistuja.

Jos John uskoo dollarin vahvistumiseen, on hän todennäköisesti jo ostanut dollaria tulevaa arvonnousua silmällä pitäen. Jos taas Johnin pitää myydä dollareita, hän todennäköisesti yrittää myydä niitä odottamansa vahvistumisen jälkeen hieman nykyistä paremmalla kurssitasolla. Molemmissa vaihtoehdoissa John on potentiaalinen myyjä, eikä siis enää potentiaalinen ostaja. Kun potentiaalisia myyjiä on enemmän kuin potentiaalisia ostajia, kurssi todennäköisimmin laskee kuin nousee.

Indeksisijoittaja vai ikuinen kapinallinen?

Tämä vastapalloon meneminen eli massojen kanssa eri mieltä oleminen on sijoittamisen ydin. Sijoittajalla on käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa:

  1. Rahoituksen yliopistoalkeiskurssien mukainen ”tehokkaat markkinat, tuotto-odotus ja riski kulkevat käsi kädessä”-henkilö, joka päättää henkilökohtaisen riskiprofiilinsa ja sijoitushorisonttinsa. Näiden perusteella hän käynnistää Stetson-Harris-algoritmin (=vetää hatusta) ja jakaa sijoituksensa indeksirahastoihin (markkinaportfolio) ja käteiseen. Sitten sijoitussalkun päällä istutaan, välttäen turhia välityspalkkioita, luovutusvoittoveroja ja panikointeja, välillä kuitenkin arvonmuutosten tai sijoitushorisontin muuttuessa painoarvoja rukaten.

  2. Etsiä jotain, missä muut ovat väärässä. Kyse voi olla esimerkiksi yleiset osakeostot isomman kurssilaskun jälkeen – kun muiden mielestä riskit ovat vielä liian suuret. Toinen esimerkki on osakkeet, joita karsastetaan epäseksikkään toimialan tai vaikkapa pienen koon takia.

Ensimmäinen vaihtoehto on siitä mukava, että se on tieteellisen nykykäsityksen mukainen, tuottaa keskimääräisen tuloksen eikä edellytä mitään ihmetaitoja tai runsaasti ”ilmaista” työtä. Suosittelen itse sitä lämpimästi. 

Toisessa vaihtoehdossa joudut käyttämään paljon aikaasi, miettimään pääsi puhki ja silti onnistuminen on epätodennäköistä. Suurin osa onnistujistakaan ei saa korkeamman verotuksen ja kaupankäyntipalkkioiden jälkeen hyvää tuntipalkkakorvausta näkemälleen vaivalle.

Jos nyt kuitenkin olet valinnut ylituoton saalistamisen tien, suunnittelet vakavissasi tekeväsi asioita, joita moni läheisesi tai lukemasi sanomalehti pitää typeränä. Sinun on hyväksyttävä se, että yrität muiden mielestä ostaa väärää tuotetta, liian kalliilla, liian aikaisin tai muuten vaan olla typerä.

Löytääksesi hyviä diilejä sinun on etsittävä vahvoja konsensuksia ja kun löydät sellaisen, toimittava konsensusta vastaan. Se vaatii rohkeutta, ja monta kertaa epäilet itsekin tekemiäsi valintoja. Joskus jopa siinä määrin, että et uskalla toimia, tai jos toimit, teet sen liian vaatimattomasti. Hiljaisina hetkinä jälkipelaat ja mietit, miten paljon paremmin olisit voinut toimia. Perfektionismiin sairastumisen riski kannattaa tiedostaa etukäteen.

Sinun on hyväksyttävä se, että tulet suhtautumaan läheisten ja kaukaisempienkin auktoriteettien juttuihin varauksellisesti. Jos sinulla on hyvä tuuri, löydät jonkun, joka tuntee alan perusteet, seuraa markkinoita ja eri lähteitä aktiivisesti ja joka on usein eri mieltä konsensuksen kanssa – mutta ei ole aivan sekopää.

Näillä puheilla seuraavaksi vähän omia näkemyksiä vallitsevista konsensuksista:

Kotitaloudet yhtä optimistisia kuin aiemmin juuri ennen kriisejä

Suomessa kotitalouksien kuluttajien luottamus on Tilastokeskuksen tuoreen kyselyn mukaan ”ennätystasolla”. Edellisen kerran luottamusindeksi oli yhtä korkealla 2010 – juuri ennen eurokriisin käynnistymistä. Sitä ennen yhtä korkealla oltiin 2007 – juuri ennen finanssikriisin alkua. Vastaavasti luottamuslukema oli alhaisimmillaan vuoden 2008 lopussa. Osakemarkkinoiden pohja osui vuoden 2009 alkuun.

Lähde: Tilastokeskus

Euroalueen suhdannebarometri vaarallisen korkealla

Euroopan unionin komission kuukausittain laskema koko euroalueen suhdannebarometri sisältää sekä kotitalouksien että yritysjohdon näkemyksiä tulevaisuudesta. Barometri kääntyi 1989 huipun jälkeen laskuun. Vasta euroa edeltäneen ERM-järjestelmän väliaikainen purkaminen vuoden 1992 lopulla sai suhdannebarometrin löytämään pohjan keväällä 1993. Kuvassa olevasta Saksan DAX30-osakeindeksistä voi muuten päätellä, että Saksa ei kärsinyt juuri ollenkaan ERM-kriisistä. Helsingissä indeksin romahdus oli huipusta markan kellutuspäivään lähes 90 prosenttia.

Lähde: Juhani Huopainen

Tämän jälkeen nähtiin kaksi barometrihuippua 1995 ja 1998 – turhaa hermostumista Meksikon, Aasian ja Venäjän kriiseihin. Osakemarkkinoilla ne näkyivät vain pieninä notkahduksina. Seuraava barometrin huippu osuu vuoteen 2000, jolloin dotcom-kupla puhkesi. Pohja löytyi pienen hapuilun jälkeen 2003.

Vuonna 2007 juuri ennen finanssikriisiä barometri kääntyi jälleen pilvistä laskuun, ja pohjakosketus saatiin 2009 alussa.

Seuraava huippu ohitettiin 2011 alussa, kun varsinainen eurokriisi alkoi. Oli ilmiselvää, että finanssikriisin ongelmien lisäksi euroalueella oli isoja ongelmia. Tällä kertaa ei ollut mahdollista purkaa euroaluetta, mutta käänteentekeväksi osoittautui Euroopan Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin ilmoitus kesällä 2012 ”tehdä mitä tahansa tarvitaan” euroalueen pystyssä pitämiseksi.

Osakemarkkina on siis edelleen nousutrendissä, ja vuoden 2016 kesällä alkanut uusi legi näyttäisi vievän kurssit ulos kaksi vuotta kestäneestä vaakasuorasta sahailusta. USAssa tuo huippu ohitettiin jo aiemmin, mutta euroalueella on väkisinkin vähän jähmeämpää.

Valitettavasti suhdannebarometri alkaa nyt lähestyä tasoja, jotka ovat aiemmin ennakoineet sekä taloussuhdanteen että pörssin kääntymistä rajumpaan laskuvaiheeseen. Silmämääräisesti jos pitäisi arvata, jäljellä on vielä hyviä aikoja ainakin puoli vuotta, mutta legi jäänee viimeiseksi ennen isompaa sakkausta.

Katsotaanpa vielä kaksi kuvaajaa samasta datasta:

Lähde: Juhani Huopainen

Lähde: Juhani Huopainen

Vinkkinä innokkaille Excelin hinkkaajille – EU:n barometridata on ilmaiseksi ladattavissa täältä, ja se sisältää maa- ja sektorikohtaista tietoa. Niistä voi olla iloa maaosakeindeksien välisiin spread-kauppoihin tai vaikkapa toimialapeleihin.

EU-komission suhdannebarometrin maaliskuun tilasto ei ole vielä valmistunut eikä siis ole mukana ylläolevissa kuvaajissa, mutta Markit-tutkimusyhtiön maaliskuun ostopäällikköindeksin ennakkolukema maaliskuulle oli todella kova.

Lähde: Markit

Myös USA:n kuluttajat leijuvat, positiivinen yllättäminen vaikeampaa

Katsotaanpa seuraavaksi, mitä USA:n kuluttajille kuuluu – kuluttajien luottamus talouteen on nyt dotcom-buumin tasolla ja reilusti korkeammalla kuin mitä se oli juuri ennen finanssikriisiä. 

Lähde: Investing.com

En ole ainoa, joka on huomannut, että pelkkä toteutuneen talousdatan hyvyys ei riitä – oleellisempaa on, onko toteutunut data parempaa kuin mitä on odotettu. Tätä positiivisten yllätysten määrää mittaa Citigroupin laskema talousyllätysindeksi. Mitä korkeammalla yllätysindeksi on, sen paremmin talousdata on ylittänyt odotukset.

Lähde: Thomson Reuters Datastream 

Kuten kuvasta huomataan, yllätysindeksi on vahvasti pitkän keskiarvon aikaväliin palautuva aikasarja. On aika luonnollista, että odotuksia paremmat uutiset saavat sijoittajat nostamaan lopulta myös omia ennusteitaan, jolloin jatkuva positiivinen yllättäminen muuttuu vaikeaksi. Tällä hetkellä harvinaisesti sekä USA:n että euroalueen yllätysindeksit ovat pitkän aikavälin vaihteluvälinsä ylälaidassa. Seuraavaksi siis pitäisi olla odotettavissa jo pettymyksiä, kun julkaistut talousluvut eivät vastaakaan kohonneita odotuksia.

Huomionarvoista on, että iso osa yllätysindeksin noususta on ”pehmeiden” suhdannekyselyiden – kuluttajaluottamuksen ja yritysbarometrien ansiota. ”Kova” talousdata teollisuustuotannosta yritysten investointeihin on jatkunut viime vuosien tapaan yllätyksettömän normaalina.

En mene nyt lupaamaan, että ihan kohta pörssikupla puhkeaa, tai että nyt olisi olemassa kupla. Yritän suhtautua tähän nykyiseen ralliin samalla etäisellä viileydellä kuin vuoden 1999 tai 2007 ralleihin. Jos tutustutte aiempiin ralleihin, se viimeinen nousupyrähdys on usein yllättävän voimakas. Älyttömältähän se tuntuu, mutta mukana on roikuttava. Silmäilen kuitenkin varauloskäytävää koko ajan.

Kirjoittaja

Juhani Huopainen työskenteli 90-luvun pankkiiriliikkeessä johdannaismeklarina, minkä jälkeen hän on pääasiassa tehnyt toimitustyötä talouden, politiikan ja sijoitusmarkkinoiden parissa. Lähinnä sydäntä ovat tekninen analyysi, makrotalous, keskuspankkipolitiikka, eurokriisi, sentimentti, valuutat, korkotuotteet ja osakeindeksit.  

Juhani Huopainen kirjoittaa jatkossakin suomenkielisiä kolumneja Sijoitustieto.fi -sivustolla. Juhanin Twitteriin pääset tästä.

Keskustele kolumnista täällä.

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

OMXH 10.000 pistettä - Kontrastia ja huomioita hyvään alkuvuoteen

Sijoitustieto - 19.3.2019
Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
#IR-kanava

Tunnelmat Ramirentin yhtiökokouksesta - Zijoittaja 14.3.2019

Zijoittaja - 15.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
#IR-kanava

Cargotec – Älykkään kuormankäsittelyn edelläkävijä

Jarkko Aho - Random Walker - 13.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019
Artikkelit

Joko se taantuma ehdittiin perua?

Tomi Haataja - 11.3.2019
Kolumnit

Ahneella on paskainen loppu – joskus

Aki Pyysing - 10.3.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Heikin Ashi, 19.03. 19:02
Uusin viesti: sebi, 19.03. 18:12
Uusin viesti: Druckenmiller, 19.03. 16:33
Uusin viesti: petteri, 19.03. 16:03
Uusin viesti: Samuel Tamio, 19.03. 14:32
Uusin viesti: Aki Pyysing, 19.03. 12:20
Uusin viesti: Aki Pyysing, 19.03. 12:04
Uusin viesti: Juha, 19.03. 10:41

Seuraa Sijoitustietoa