Olet täällä

Kauppasodat ja yleisökysymyksiä

Jaa Twiittaa

Kaksi viikkoa sitten kirjoitin peak-huolestumisen olevan käsillä. Asiat olivat niin hemmetin huonosti, ja niiden pelättiin menevän vielä huonompaan suuntaan. Siihenhän ne pohjat osuivat, ja nyt on kolme nousevaa päivää takana. 

Näkemykseni pohjautuu edelleen samaan kuin kaksi viikkoa sitten – sentimentti on niin synkkä, että Pentti Linkolakin olisi tervetullut optimismia tuomaan. Monilla on varmasti samanlainen taktinen ajatus kuin mitä itsekin maalailin aiemmin –kesän ja syksyn dipeistä ostetaan. Markkina sahasi epämääräisesti paikallaan lähes pari viikkoa, ja kääntyi sitten nousuun. Jos kaikki kyttäävät ostamista alemmilla tasoilla, odottaen erilaisten uhkakuvien hälventymistä, kurssit eivät pääse laskemaan. Lopulta joku kyllästyy, ja aloittaa ostot etuajassa. Niin taisi käydä nyt.

Arvaan, että jenkkimarkkinoilla nähdään uusi kaikkien aikojen ennätystaso vielä kesän aikana, samaten Suomessa.

Kauppasodat

Danske Bankin ja ING:n näkemyksien mukaan Trumpilla on tulleilla uhkailussaan tärkeitä ja perusteltuja tavoitteita – Kiinan markkinoiden avaaminen ja EU:n tullimuurin madaltaminen. Molemmat pankit tuntuvat uskovan, että Trumpilla on ”hulluutensa” ansiosta realistisia mahdollisuuksia saada myönnytyksiä näillä saroilla.

En minä usko ollenkaan, että Trumpilla on joku pitkään hiottu ideologia ja tavoite, ja kaikki mölinä olisi vain nerokasta strategian jalkauttamista. Minä uskon, että Trump on vahingossa juuri sopiva taho haastamaan kaupan esteitä. Vaatimusten esittäminen on turhaa, jos uhkaus niiden takana ei ole uskottava. Monelle neuvottelukumppanille Trumpin uhkaukset ovat hyvin uskottavia – ”se on oikeasti niin hullu, että se voi tehdä niin”. 

Tämä sama kaava todennäköisesti toi Pohjois-Korean neuvottelupöytään, ja se todennäköisesti toi myös Putinin pöydän ääreen. Kaikesta uhoamisesta huolimatta Venäjälläkään ei riitä loputtomasti rahaa pakotteiden kanssa elämiseen. 

EU on osoittanut halukkuutta laskea autotulleja. EU-koneiston kerrotaan selvittävän, olisiko autotulleja mahdollista madaltaa sopimalla maailmankauppajärjestön ohi jäsenmaiden välisellä sopimuksella. 
 

Kiina tietenkin esittää olevansa kansalaisten oikuista ja pienistä talouden vastoinkäymisistä riippumattomampi toimija, mutta todellisuus ei ole ihan yhtä imarteleva. Kiinassa sitä paikalliset oligarkit vasta soittelevatkin pääministerille, jos kurssit ovat sakanneet ja bisnes ei kulje. 

Kiinan osakemarkkina on ottanut paljon enemmän pataan kuin USA:n tai Euroopan osakemarkkinat. Lisäksi Kiinan valuutta on devalvoitunut reippaasti alkuvuoden aikana. 

Aikoinaan maailman isoimman velkakirjasijoittajan, PIMCOn kakkosmiehenä huseerasi herra nimeltä Mohammed El-Erian. Huomattuaan tienanneensa jo tarpeeksi rahaa ja halutessaan lopettaa oravanpyörässä juoksemisen hän päätti ryhtyä kolumnistiksi. Tuoreessa tekstissä El-Erian maalailee, että jos Reagan voitti kylmän sodan tuhlaamalla rahaa aseisiin enemmän kuin Neuvostoliitolla oli varaa, Trump voi voittaa kaupan esteet tuhlaamalla vähän lyhyen aikavälin talouskasvua ja pörssikurssien tasoja. 

El-Erian näkee ongelmaksi Trumpin luonteen ja strategian puutteen. Voi olla. Voi myös olla, että niitä ei tarvita. Mikäli EU päättää luopua autotulleista ja Kiina avaa markkinoitaan, isommilta vahingoilta välttyäkseen, niin ei siinä mitään kummallisempaa strategiaa tarvitse olla jatkoja ajatellen. Isoin riski on, että Trump ei tunnista tai kelpuuta hyvää tarjousta, kun sellainen lopulta lyödään pöytään. 

***

Kysyin somessa, mistä ihmiset haluaisivat kuulla mielipiteeni. Kuten arvata saattaa, kaikki kysymykset eivät olleet ihan tosissaan esitettyjä, mutta veemäiselle luonteelleni sopii vastata sellaisiinkin asiallisesti. 

Kun pörssikurssit notkahtavat, mitkä osakkeet ovat suurimmat häviäjät?

Tämä riippuu täysin seuraavan taantuman juurisyystä. Jos juurisyy on esimerkiksi liian kallis Eurooppa (euron kurssi vahvana ja rahapolitiikalla ei pysty heikentämään, inflatorisia palkkaratkaisuja tms), niin vientisektori olisi suurin kärsijä. Jos taas ongelman keskipisteessä on perinteisesti pankkisektori rajun asuntoluototuksen takia, niin pankki- ja rakennussektori ottaa eniten osumaa. Mikäli taantumassa kiristellään budjettihanoja ”uskottavuuden” ja ”tasapainon” saavuttamiseksi ja työmarkkinoille ajetaan "rakenneuudistuksia", niin silloin tietenkin kotimarkkinafirmat ottavat osumaa. Eli vaikka olisikin melko luottavainen heikomman pörssijakson tulemisen osalta, niin se on sitten toinen juttu, miten sektorit pärjäävät. 

Paras leading-indikaattori?

Korkokäyrän kääntyminen negatiiviseksi on edelleen paras yksittäinen indikaattori. Se ennakoi taantumat hyvin, mutta välttämättä ei erityisen hyvin taantuman syvyyttä tai mitä finanssimarkkinoilla tapahtuu. Lopputuloksen osalta paljon riippuu raha- ja budjettipolitiikan toteutuksesta – eli mitä tehdään, kun huonot ajat osuvat kohdalle. Esimerkiksi edellisessä kriisissä Euroopassa kokeiltiin budjettivyön kiristämistä ja vetkuteltiin rahapoliittisten erikoistoimien käynnistämisessä. Vastaavasti seuraavassa taantumassa rahapoliittinen liikkumavara voi olla Euroopassa hyvin vähäinen. Fiksummat ekonomistit ovat olleet nimenomaisesti tästä huolissaan – mitä tapahtuu seuraavassa taantumassa, kun työkalupakki on tyhjä?

Kumpi kaatuu nopeammin, dollari vai euro?

Euro kaatunee nopeammin, mutta sille jää todennäköisesti residuaaliarvo. Eurosta tulee eräänlainen korivaluutta, ja taskun pohjalle tai tileille jääneillä euroilla pystyy ostamaan kansallisia valuuttoja. Ongelma taalan kaatumisessa on, että se olisi hyvin korkealla todennäköisyydellä Mad Max-skenaario, jolloin mikä tahansa tuote, ml. kulta ja kryptot, ovat todennäköisesti yhdentekeviä - ja se, jolla on pyssyjä ja säilyketölkkejä, voittaa. Ajatusleikkinä, jos minulla olisi miljardi, niin kyllä siitä olisi useampi miljoona kullassa ja fyysisenä toki.

Miten bitcoin?

Kesällä/syksyllä 2019 3000-4000 dollaria ja silloin kaikki ovat sitä mieltä, että se kakkaa eikä enää ikinä nouse. Sitten se nousee. Sentimentti ei ole vielä nyt tarpeeksi huono siihen, että juna kääntyisi. 

Saksa ja Suomi, valtion velan kehitys suhteessa bkt ja lisäksi kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitys.

Suomen valtiohan jatkaa edelleen velkaantumista, mutta Saksalla velkataakka supistuu. Suomessa kotitalouksien velka/BKT on suurempi kuin Saksassa, ja mikä huolestuttavaa, velkasuhde Suomessa kasvaa edelleen, kun Saksassa se on laskenut jo pitkään. Kotitaloutemme ovat siis melko velkaisia. Velkakuorma on kuitenkin vielä isompi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, mutta molemmissa maissa siitä ollaankin hyvin huolissaan. Minimissään olisi turvallista sanoa, että kotitaloudet eivät juuri pysty velkaantumaan enempää – ainakin, jos kotitalouksien pitäisi vielä kestää hieman nykyistä korkeampaa korkotasoa.

Koska 12kk Euribor pompahtaa plussalle?

2019 kesään mennessä – mutta en yllättyisi, vaikka jo alkuvuona olisi plussalla.

Realistinen skenaario tavallisen suomalaisen ihmisen arjesta, kun paska on tuulettimessa ja luotto euroon on hävinnyt?

Hankala tilanne, mutta arvaisin, että jos paska on tuulettimessa ja erityisesti, jos tuuletin on käynnissä, niin tapettiteollisuuden osakkeet olisivat houkutteleva sijoituskohde. Mean-variance-kehikossa hyvä olisi 10% tapettifirmaa, 40% joukkovelkakirjaa ja 60% osakkeita.

***

Muita hyviä vastaantulleita kysymyksiä, joihin en suoralta käsin pystynyt vastaamaan mitään. Ehkä näistä joku muu voisi kirjoittaa, tai kommentoida keskusteluketjuissa?

Millä lihaksilla Kreikka palaa markkinoille?

Venäläisten vastapakotteiden hinta Suomelle vuositasolla?

Globaalin credit impulse:n kehitys?

Missä vaiheessa dollari vahvistuu vs. Euro? Ja surkea SEK – missä vaiheessa kruunu vahvistuu?

Euron inflaatio-odotukset?

Juhanin kirjoituksia löydät ja voit kommentoida täällä: Ajankohtaisia kirjoituksia taloudesta

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Citycon kamppailee urhoollisesti megatrendejä vastaan

Aki Pyysing - 15.7.2018
Kolumnit

Tää ei oo ihan haudan vakavaa - muutkin mokaa

Daytrader - 10.7.2018
Kolumnit

Kolumni: Kauppasota tappaa talouskasvun – miten käy pörssikurssien?

Aki Pyysing - 8.7.2018

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

Somepoiminnat: #Helsinki2018 #Kauppasota #StoraEnso #Telia #Nordea #Fortum

Sijoitustieto - 20.7.2018
Artikkelit

Atria Q2/18: Zijoittaja paikalla tilaisuudessa

Zijoittaja - 19.7.2018
Artikkelit

Sijoitusneuvojat eivät ole pekkaa parempia

Helena Ranta-aho - 18.7.2018
Kolumnit

Citycon kamppailee urhoollisesti megatrendejä vastaan

Aki Pyysing - 15.7.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #Sijoittaja2018 #NextGames #Finnair #Tuloskausi #NatoSummit

Sijoitustieto - 13.7.2018
Artikkelit

Osavuosikatsauskalenteri Q2/2018

Sijoitustieto - 13.7.2018
Kolumnit

Kauppasodat ja yleisökysymyksiä

Juhani Huopainen - 11.7.2018
Kolumnit

Tää ei oo ihan haudan vakavaa - muutkin mokaa

Daytrader - 10.7.2018

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: jetl, 21.07. 20:32
Uusin viesti: markkinakatiska, 21.07. 19:38
Uusin viesti: markkinakatiska, 21.07. 19:12
Uusin viesti: alosuutos, 21.07. 15:39
Uusin viesti: Kanttori, 21.07. 12:31
Uusin viesti: sijoituskilpikonna, 21.07. 09:57
Uusin viesti: Maija, 21.07. 07:46
Uusin viesti: sijoituskilpikonna, 21.07. 07:00
Uusin viesti: Lantti, 20.07. 21:33
Uusin viesti: Sijoitustieto, 20.07. 15:33

Seuraa Sijoitustietoa