Olet täällä

Kolumnit

Pitkä kuva synkkä, mutta lyhyt hyvä

Kaksi viikkoa sitten kirjoitin somemöröistä ja epäluottamuksen kasvusta. Aika samoissa tunnelmissa mennään nytkin.

Teknojättien ongelmat

Facebookin liiketoimintamalli on alusta alkaen ollut kerätä tietoa käyttäjistä ja sitten myydä tämä tieto ja mainostilaa kohdennettua markkinointia tuottaville tahoille. 

On nurinkurista, että esimerkiksi Obaman Facebook-vetoisesta vaalivoitosta ei ollut säikäyttämään ihmisiä, mutta Trumpin vaalivoitto ja eristetyn Venäjän harrastama pienimuotoinen trollaus saivat maljan vuotamaan yli.

Tämä uusi epäluottamustauti on tarttunut muihinkin suuriin lupauksiin. Teslan kassavirran hoksattiin olevan voimakkaasti negatiivinen ja mikäli lainojen rullaus ei järjesty järkevällä korkotasolla, jopa konkurssia on alettu pitää mahdollisena. 

Uberin itseajava auto puolestaan kolaroi jalankulkijan hengiltä. Applen pelätään hinnoitelleensa itsensä ulos tulevasta kasvusta ja vanhojen puhelimien toimintojen tahallinen hidastaminen ohjelmistopäivityksillä on saanut viranomaiset käynnistämään tutkinnan. USA:n presidentti Trump räksyttää Amazonille ja sijoittajat haistavat, että yritys voi seuraavaksi kohdata vihamielistä politiikkaa.

Isot trendit kääntyvät näin. Huomataan, että kova kasvu ei jatku ikuisesti. Ymmärretään, että alkuvaiheen kasvussa sidosryhmät eivät ole vielä ehtineet tukehduttaa yritystä vaatimuksillaan valvonnasta. Muutaman vuoden päästä Facebookin identity safety compliance officer raportoinee kiltisti kuukausittaiseen yhteiskuntavastuuraporttiin ja valvovalle viranomaiselle. 

Yritykset alkavat miettiä, haluavatko ne mainostaa Facebookissa, riskeeraten omaa mainettaan. Kulutustavarajätti Unilever ilmoitti, että se lopettaa mainostamisen digitaalisilla alustoilla, mikäli ne eivät siivoa tarjontaansa.

Ison trendin kääntymiseen tarvitaan kuitenkin enemmän. Verkostovaikutukset ja addiktio ovat niin voimakkaita, että Facebookin käyttö tuskin merkittävästi supistuu. Robottiautot tulevat aivan varmasti, ja muistaakseni myös ihmiskuskit ajavat silloin tällöin ihmisiä hengiltä. Vaikka Applen luureista ei enää oltaisi valmiita maksamaan tonnia tai edes satasta, niin firma rahastaisi jatkossa sovelluskauppansa kautta kaikilta vanhoilta asiakkailtaan, jotka eivät halua järjestelmää vaihtaa. 

Teknokuplan jo puhjetessa satuin olemaan Kallessa First Tuesdayn tilaisuudessa, missä Goldman Sachsin geelitukka kertoi, että nähty kymmenen (parinkymmenen?) prosentin lasku on väliaikaista ja toimialaa tervehdyttävää. Ala ”tervehtyi” myöhemmin vähän enemmän.  Samanlaisia kokemuksia sattui kohdalle 90-luvun alussa ja vuonna 2007 finanssikriisin yhteydessä. Siksi suhtaudun jo tapahtuneeseen kurssilaskuun vainoharhaisesti. 

Katsotaanpa vähän kurssikäppyröitä:

Teknolappujen alamäki alkaneenna vuonna näyttää hurjalta.

Pidemmän aikavälin käppyrää katsoessa pudotus vaikuttaa kuitenkin samanlaiselta kuin useat aiemmatkin – hyvältä ostopaikalta. Sentimenttikin on mediaotsikoiden perusteella aivan kamala. 

 

Suhdannebarometrit lähellä huippua

Vuosi sitten uhosin ensimmäisessä Sijoitustiedon kolumnissani:

Valitettavasti suhdannebarometri alkaa nyt lähestyä tasoja, jotka ovat aiemmin ennakoineet sekä taloussuhdanteen että pörssin kääntymistä rajumpaan laskuvaiheeseen. Silmämääräisesti jos pitäisi arvata, jäljellä on vielä hyviä aikoja ainakin puoli vuotta, mutta legi jäänee viimeiseksi ennen isompaa sakkausta.

Euroalueen suhdannebarometri on noussut nyt yhtä korkealle kuin 1990, 2000 ja 2007. Jokainen markkinoita pitempään seurannut tunnistaa nuo vuosiluvut eeppisten karhumarkkinoiden alkupisteeksi.

Euroalueen rakennustoimialan suhdannebarometri on hämmästyttävän tasakattoinen. Parhaillaan ollaan täsmälleen samassa huipussa kuin 1990, 2000 ja 2007.

Pelottavaksi tämän tekee raksa-alan perinteinen jähmeys. Toimialana se on perinteisesti viimeinen, joka lähtee nousuun. Ja kun muualla jo hiipuu, viimeinen sektori, missä vielä menee lujaa.

Suhdannebarometrit ovat nyt kaksi kuukautta sekä jääneet reilusti odotuksista  että laskeneet. Sinällään tämän ei pitäisi olla ongelma, koska alhaisempi barometrilukema povaa lähinnä odotettua hitaampaa kasvua, eikä niinkään kasvun loppumista. Ja kuten kuvasta näkyy, vastaavia ryteikköjä nähtiin 2014 ja 2015.

Odotuksia huonommat talousluvut ovat kääntäneet Citigroupin Economic Surprise Indexin reippaaseen laskuun. Alemmassa ikkunassa näkyvä oranssi viiva on euroalueen yllätysindeksi, ja sininen viiva on USA:n yllätysindeksi. Euroalueen indeksi on vuonna 2009 käynnistyneen nousumarkkinan aikana käynyt yhtä alhaalla kuin nyt joka vuosi – ja joka kerta juuri se on ollut loistava oston paikka.

Tässä vielä sama Pasi Havian ystävällisesti Bloombergista tulostamana:

Lyhyesti: pitkä kuva on lohduton. Kurssihuippu näyttäisi olevan hyvin lähellä – se voi olla jopa jo takana. Mutta lyhyellä aikajänteellä sentimentti on niin alhainen, että ollaan ostotasoilla. Eniten penaltya ottanut teknosektori on houkutteleva kevätswingi.

Englanninkielentaitoisille suosittelen lämpimästi Aaron Brownin Bloomberg -kolumnia. Brown toteaa, että osaketuotot ovat karanneet talouskasvua korkeammiksi, mikä tarkoittaisi tulevien reaalituottojen olevan todennäköisesti totuttua heikompia. Kun tähän lisätään ikävä havainto, että yritysten voittojen osuus bruttokansantuotteesta on historiallisen korkea ja pikemminkin laskemaan päin, odotettavissa olevat osaketuotot heikkenevät entisestään.

Brown toimi aiemmin pokeriammattilaisena, ja siirtyi mutkien kautta kuuluisan AQR-kvanttirahaston riskinhallintaan. Hänen haastattelunsa, kirjansa ja lukuisat artikkelit ovat hyvin kiinnostavia. Esimerkiksi tästä haastattelusta on sijoittajan hyvä jatkaa Brownin parissa.

KOJETAULU

Kirjoitin viimeksi LIBOR-OIS-korkoeron noususta, ja kuinka se on yksi mahdolinen merkki hiipivästä kriisistä. Taloustoimitukset tarjoavat sijoittajien ihmeteltäväksi sijoitustuotteiden hintoja, mutta hinnanmuodostukseen vaikuttavia taustamuuttujia saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. 

Yritän vastata tähän tilanteeseen väsäämällä ”kojelautaa”, jossa näkyisi keskeiset korot, korkoerot ja muut vastaavat mittarit. Tavoite olisi, että siitä näkisi yhdellä nopealla silmäyksellä, onko potilaalla kuumetta, yskää tai kutinaa, ja ovatko ne oireet syy huolestua.

Keskusteluihin voi jättää kommenttia, mikäli mieleen tulee mukaan otettavia indikaattoreita. VIX, implisiittinen korrelaatio ja vastaavat ovat itsestäänselvästi mukana. Kun projekti edistyy, ehkä jonkinlaiset käyttöohjeet olisivat myös poikaa.

Keskustelua Markkina tänään -ketjussa.

Juuso Mykkänen: Small capit tuottavat aina paremmin pitkällä tähtäimellä?
Liity Sijoitustiedon jäseneksi