Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 144 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 17.4.2019 18.33

Tulipa tyhmä virhe tossa äskeisessä viestissä, checkpoint agonisteja siellä tosiaan oli kans kehitysputken ihan alkuvaiheessa. Ei siis mitään syövän immunoterapiaa vaan autoimmuuni/autoinflammaatiotauteja. Samoja checkpointteja toki mitä syövässäkin, meni vaan agonismi ja antagonismi sekasin...

Sama argumentti kuitenkin päätee eli noita tutkitaan valtavasti.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 17.4.2019 16.26

Krenjuussa kirjoitti:

Ootko tutkinut yhtiötä nimeltä AnaptysBio ? Kuulin kauttarantain positiivisia asioita ja ajattelin kysäistä onko sattunut sun tutkaan. Ei tietenkään tarvitse alkaa selvittelemään mutta jos sattumalta olet selvitellyt niin mielellään lyhyet kommentit kuuntelen ennen kuin alan itse sukeltamaan syvemmälle.

Miska 

Oon jonkin verran sivusilmällä seuraillut tota ehkä vuoden. Olisin voinut seurailla vähän enemmänkin, mutta ei jotenkin kuulu niin vahvasti omaan osaamis/kiinnostus-alueeseen....tai hankala keksiä itselle mitään etua tässä. 

Lyhyesti: Somatic hypermutation -plattis on kiinnostava ja siitä on aika kovia papereita julkaistu, esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22158898

IL-estäjiin en ole kovin bullish. Checkpoint-agonisteista puhumattakaan (liikaa kilpailua vaikeuttamassa analyysiä).

Totuus: Mun pitäis olla vähintään asiaan vihkiytynyt immunologian PhD tai käyttää ihan helvetisti aikaa ton opiskeluun, että ymmärtäisin edes hyvin antibody-engineering teknologioiden kilpailutilannetta. En usko, että pystyn yhtään paremmin kuin kukaan muukaan arvioimaan, miten toi SHM tulee myymään. Vaikuttais kuitenkin lukemani perusteella ihan validilta systeemiltä, jossa on paljon etuja faagi-displayhin tai human-B-cell-tekniikoihin. Tietysti pitäis tehdä tarkempi analyysi, että mitä uutta tähän liittyen on tulossa. SHM;n osalta rahallisesti sieltä on Celgene- ja Tesaro-diilien kautta tulossa max 1.2 B milestoneseja + single digit rojaltit, jos aihiot lyö läpi. Suhteutetaan tätä Anaptysin 1.7 B EV:hen niin se on ihan kohtuullinen "turvamarginaali", toki noihin pitää jonkintason riskiadjustointia tehdä ihan huolella eli katsoa vähän noiden aihioiden potentiaaleja tarkemmin.

Jos mennään Anaptysin tärkeimpään aihioon eli etokimabiin (IL-33/ST2-blokkeri) ihan nopeasti, niin Astma/atopia -segmentti ei ole kilpailutilanteen näkökulmasta mun nähdäkseni kovin houkuttava paikka kehittää lääkettä. Tossa on vielä samaan IL33/ST2-axixeen kilpailemassa ST2-blokkereilla Rochen Genentech ja GSK. Suunnilleen samoissa vaiheissa, vaikka toki Etokimabin ECLIPSE- ja ATLAS -tutkimukset on vähän kunnianhimoisempia N:n ja end-pointien suhteen

On tossa mekanismissa myös tietty ero, joka voi kääntyä Etokimabin eduksi (st2-blokkaus voi itseasiassa lisätä IL-33 signalointia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4699312/), mutta paha mennä arvioimaan, kun en ole aiheeseen niin hyvin perehtynyt.

Etokimabista tällä hetkellä on dataa 12 potilaan faasi2a:sta ilman placebo-armia. Aivan yhtä hyvin voitaisiin kysyä paikalliselta ufo-harrastajalta mielipidettä etokimabin kliiniseen tehoon. Lisäksi tossa ph2a:ssa käytettiin iv-annostelua kun taas faasi2b:ssä ilmeisesti subkutaani-injektioita. On siis aika mahdotonta vetää mitään järkevää johtopäätöstä tosta ph2a:sta ja ekstrapoloida siitä tuloksia 2b:hen. Pitää siis odottaa noita 2b-tuloksia, joista odotetaan dataa h2:lla tänä vuonna. Tässä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ekstrapoloida pre-kliinistä dataa ihmisiin, mikä näissä IL-blokkereissa on mun käsityksen mukaan melkein mahdotonta ottaen huomioon, miten monitekijäisistä sairauksista astmassa ja atopiassa on kyse.

Kilpailutilanteen osalta esim. atopiassa lähdetään sitten haastamaan Dupilumabia (IL-4 ja IL-13 blokkeri), jonka teho on aika jäätävä ja haitat minimaaliset: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27690741

Dupilumabilla peak sales arvio (muistaakseni) 2.5 mrd ja myyntiä ensimmäisenä vuonna vajaa 1 mrd. Jos Etokimabin teho osoittautuu yhtä hyväksi ja haitoissa ei olennaista eroa, niin ehkä tosta voi raapia atopia-markkinaan noin 1 mrd peak salesin(?). Dupilumabilla on ollut paljon haastajia tässä lähiaikoina IL-estäjäpuolella, joissa pre-kliininen data on ollut lupaavaa, mutta sitten kliininen data ollut aivan farssi. En ole muutenkaan kovin bullish IL-blokkereihin, niin olisin aika yllättynyt jos Etokimabi yltää yhtä hyvään tehoon.

Tässä etokimabissahan teoriat dupilumabia paremmasta tehosta pohjautuvat siihen, että IL-33 on säätelyssä upstream vs. IL-4 ja että IL-33 on suoremmin linkittynyt keratinosyytti-funktioon, joka on atopiassa keskeinen osa ihovaurioiden syntyä. Lähimmäksi IL-33 eston kliinisen merkityksen arviontia päästään katsomalla TSLP-estäjiä, koska näiden säätely kulkee käsikädessä IL-33:n kanssa (esim.: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(17)31905-X/fulltext). Tällaista TSLP-estäjää (tezepelumabi) on tutkittu yhdessä faasi 2:ssa atopiassa ja teho ei ollut tilastollisesti merkitsevä placebosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30550828

Tämä voisi siis antaa viitteitä, että ehkä IL-33: kliininen merkitys ei ole kovin kummoinen? No aika epävarma johtopäätös yhden tutkimuksen perusteellla, mutta eipä tässä ole muutakaan tarjolla.

Dupilumabin lisäksi tutkimuksissa on tällä hetkellä on esim. tehonsa osoittaneita JAK-inhibiittoreita topikaalisella annostelulla: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03725722?term=DELGOCITINIB&rank=1

Tietysti JAK-inhibiittoreissa haittapotentiaali on mahdollisesti suurempi, mutta saa nähdä miten on noiden paikallisvoiteiden kanssa.

Astmat ja atooppiset dermatiitit on niin monitekijäisiä sairauksia, että ainakin mulla on pää aivan pyörällä näiden säätelyjärjestelmien ja niihin lääkkeilä vaikuttamisen kanssa. Siksi olen aina erittäin skeptinen, kun johonkin yhteen komponenttiin yritetään vaikuttaa ja sillä ratkaista todella monimutkainen ongelma. Tässä on siis paljon epävarmuutta + aika tiukka kilpailutilanne --> mulla herää tästä kaikesta kysymys, mistä kohtaa tässä voi löytää etua. Anaptys 1.7 mrd ev:llä vaikuttaa näin äkkiseltään ihan järkevältä. Ei nyt tekisi mieli ainakaan kovin "halvaksi" väittää.

No sitten tuolla on tietysti varhaisemmassa vaiheessa noita syövän checkpoint-agonisteja + IL-36-inhibiittori. Checkpoint-agonisteista voin vaan todeta, että ei mitään uutta immuno-onkologian auringon alla, paitsi tietysti tuo menetelmä, millä Anaptys engineeraa noita. Samoihin targetteihin on kuitenkin niin paljon kilpailua tällä hetkellä, että herää kysymys onko tässä jollain valmistusteknologialla enää mitään väliä (mun osaaminen loppuu ainakin tässä kesken).

Mielenkiinnolla seuraan tilannetta sivusta, mutta näin monimutkaisesta sopasta on vaikea keksiä mitään järkevää treidiä. Mulla on vähän sellainen kutina, että tossa SHM-platformissa voi piillä arvoa ja jos H2:lla astma/atopia-tutkimuksista tulee märkää rättiä naamaan, niin sitten siihen kurssikyykkäykseen voisi olla houkuttelevaa ostaa. Uskon, että markkina kuitenkin hinnoittelee todennäköisyyksien puolesta tätä nyt näin että etokimabi tuskin lyö läpi, jos tämä jonkun silmään vaikuttaa halvalta.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.4.2019 18.00

Torstaina oli Nordnetin Traders Club -ilta. Oli kyllä tosi hieno meininki ja tuli tutustuttua hyviin tyyppeihin. Lisää näitä! Suomessa ei kuitenkaan ihan hirveästi ole aktiivisen sijoittamisen/treidaamisen ympärillä mitään yhteisöllisyyttä, joten tällainen on kyllä hienoa kehitystä. Kiitos vielä kaikille paikalle päässeille! Jos joku ei päässyt tulemaan tai haluu muuten vaan palata mun esitykseen, nii laitan tästä vielä slaidit jakoon: https://www.dropbox.com/s/gr3ibh96hxc2bc0/Presis-tradersclub-TomiHaataja...

Ens kerralla sit viimeistään mukaan, jos ei nyt päässyt.

Tossa näkyy vähän pidempi versio, josta jouduin itse esitykseen lopulta karsimaan vähän noita alkusettejä pois + ton lääke - ja bioteknologiayhtiötreidaamista käsittelevän pätkän ja siitä case-esimerkin, ettei nyt ihan 2 tunnin luentoa tule...muutenki hyvä pitää joku tietty fokus/teema samassa esityksessä niin helpompi pysyä mukana.

Tuli myös käytyä ekan kerran elämässä kasinolla pelaan livepokeria (Kallen jälkeen...). Aika hupiukkona siellä tuli pyörittyä, varsinkin kun alla oli ihan mukavasti juomia, mutta hauskaa oli. On tota jonkin verran tullut pelattua ja yhden kirjan olen aiheesta lukenut, mutta voishan sitä enemmänkin harrastaa ja opiskella, ihan vain ajattelun-kehittymis-mielessä. Niin paljon kuitenkin treidaamisen kanssa yhteistä, että tuskin se oppi hukkaan menee.

Aloitin tänään uuden blogiprojektin, eli tarkoitus olis alkaa tän kevään/alkukesän aikana vääntään englanniksi noita biopharma-analyysejä. Tarkoitus ois viedä tota omaa toimintaa aika paljon eteenpäin ja siinä englanninkielellä olis paremmat mahdollisuudet saada noista omista pohdinnoista palautetta/kritiikkiä. No tietysti markkina on tärkein kriitikko ja ainoa, jonka mielipiteellä on lopulta merkitystä. Suomessa tää aihe on kuitenkin aika niche-meininkiä ja aika harvojen ihmisten kanssa tulee näistä keskusteltua. 

Nyt on kyllä kevät mukavan täynnä, kun kaikki lukuvuoden tentit painottuu aika pitkälti huhti-toukokuulle. Ilmoittauduin muuten myös Itä-Suomen yliopiston järjestämälle terveystaloustieteen verkkokurssile (6 op), kun sellaiseen tarjottiin mahdollisuutta. Tuolla näyttää olevan erittäinkin relevanttia settiä myös biopharma-treidaamisen kannalta...

Ja kesäkuulle otin 4 viikkoa työharjoittelua eli tuskin tässä käy aika pitkäksi.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 21.3.2019 17.44

Lisäilin alkuvuodesta hieman osakepainoja ja vastapainoksi otin lisää jenkkien call spreadeja 10-vuotisen korkofutuureihin sekä kultafutuureihin. Hieman myös indeksishorttejakin, mutta tähän mennessä melkein kaikki indeksi-shorttaukset on menny kyllä aivan mönkään. Onneksi kyse on ollut hyvin pienistä "vakuutusmaksuista". Kuten jo viime vuoden lopulla arvelin, paljon parempi strategia salkun suojaamiselle on ollut painotus jenkkien valtionlainoihin ja kultaan. Osakkeiden shorttaaminen on lähtökohtaisesti negatiivisen odotusarvon peliä ja laskumarkkinassakin se vaikein tapa tehdä voittoa (helpompi on ostaa äärimmäisiin pudotuksiin ja odottaa nopeita korjauksia). No nyt ei vielä edes 100% varmasti tiedetä ollaanko laskumarkkinassa vai hetkellinen korjausliike, niin en menisi mitenkään isosti shortiksi.

Alan pikkuhiljaa olla taas oikeasti terve. Oli tuossa aika pitkä sairasteluputki, joten ei jaksanut koulun ohella hirveästi mitään ylimääräistä puuhailla. Jotain uutta blogia (englanniksi) kai tässä olis tarkoitus alkaa hiljalleen väsäämään. Mukava myös alkaa taas kirjoittelemaan muutenkin artikkeleita/juttuja pitkästä aikaa. Mulla on ollut pöytälaatikossa odottamassa varsin pitkä teksti Anti aging- teemasta ja erilaisista elinikää pidentävistä lääkkeistä/dieeteistä/hoitomuodoista. Haluan kuitenkin ensin tarkistella muutamia juttuja ettei tule leviteltyä aivan tuulesta temmattuja faktoja.

Iletus kirjoitti:

C. Difficile -infektioon on muuten olemassa hoitomuotona ulosteensiirto. Kaikissa lähteissä mitä olen lukenut, sen on toiminut hyvin, mutta en toki ole selvittänyt onko se todellisuudessa toimiva hoito. Mahdollisesti kuitenkin kustannustehokas ja vähempihaittainen hoito kuin vankomysiini. Toimenpide tehdään yleensä ruiskuttamalla veteen dispergoitu terveen luovuttajan ulostemassa potilaan paksusuolen koko alueelle. Opiskeluaikoina naureskeltiin, että hoituisi se tuokin hoito suun kautta paksusuoleen paikallisesti vapauttavalla kapselilla. Nyt ei naurata enää, koska tuokin idea on jo käytännön kokeiluissa https://www.duodecim.fi/2017/11/30/ulosteensiirron-voi-tehda-myos-suun-k....

Olisi pitänyt silloin vaan kaupallistaa p*skan kapselointi. 

Tää on minunkin käsittääkseni lähes 100% varmasti parantava hoitomuoto jos asian toimittaminen oikeaan paikkaan oikeaksi ajaksi onnistuu. Kolonoskopiassa tehtynä toi taitaa olla hieman toimivampi kuin kapseleina nieltynä. Rokotteitakin tähän kehitetään kovaa vauhtia. Itellä kyllä vaikuttaa, että olis lähteny tolla vankomysiinillä nyt pois, mutta saa nähdä. Menee muuten ruokavaliokin kokonaan uusiksi kun pitää syödä vähän suoliston mikrobistolle ystävällisemmin. Sinänsä siis ihan hyödyllinen takaisku kun pakko alkaa elämään/syömään terveellisemmin....

Huono tuuri terveyden suhteen jatkui kun sairastuin aikuisille niinkin harvinaiseen tautiin kuin vesirokkoon (varicella zoster- virus). 97% ihmisistä sairastaa vesirokon lapsena ja niin minäkin kuvittelin sairastaneeni, kun viime syksynä tarjottiin mahdollisuutta mennä koululle ilmaiseen vesirokko-rokotukseen. Tässä saa kyllä syyttää vain omaa tyhmyyttä ja laiskuutta kun en mennyt, koska ei siitä rokotteesta mitään haittaa ole vaikka sen olisikin sairastanut...

No, vietin sitten viime viikolla neljä päivää sairaalassa kovassa kuumeessa, kun VZ-virus infektoi sisäelimiä ja maksaa. Oli aika kovat mahakivut ja maksa-arvot kohtalaisesti koholla, että oli ihan hyödyllistä seurata tuota jonkin aikaa sairaalassa. Oli muuten varsin epätyypilinen vesirokko-infektio, kun ensin oli monta päivää lisääntyvää mahakipua ja kuumetta. Mietin jo hetken appendisiittia, mutta sitten kun alkoi rakkuloita ilmestyä iholle niin tajusin itsekin mistä on kyse. Vesirokko -rokote kannattaa kyllä viimeistään aikuisena ottaa ellei ole 100% varma, että on sen lapsena sairastanut. Nykyäänhän myös yli 1-vuotiaat lapset rokotetaan. Tuo voi aikuiselle olla joissain harvinaisissa tapauksissa jopa hengenvaarallinen infektio.

En voi käsittää miten olen näin lyhyessä ajassa kerännyt näin omituisia tauteja kaikkien tavanomaisten flunssien lisäksi. Toki multa tutkittiin kaikki immuunipuutokset yms kaiken varalta, joten kyse on yksinkertaisesti vain huonosta tuurista. Joskus se elämä on semmosta, onneksi ei sentään mitään vakavaa sairautta ole joutunut kärsimään.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 28.2.2019 13.37

Jotku joskus ihmettelee, että miksi niitä antibiootteja ei nyt voi määrätä tähän ja tähän vaivaan. Eihän niistä mitään haittaakaan ole, kuin korkeintaan maha menee vähän sekaisin pariksi päiväksi? 

No opin itse asian kantapään kautta, kun tuli syötyä kaksi antibiootti-kuuria pitkään kestäneeseen poskiontelontulehdukseen. Ehkä eka näistä kuureista oli riski-hyöty-suhteeltaan ihan hyvä kokeilu, koska kuitenkin tilastollisesti 60-80 % tapauksista on osoitettavissa bakteeriviljelylöydös ja vaikka se ei kaikissa tilanteissa välttämättä korreloi kliiniseen oirekuvaan, niin bakteerin häätäminen todennäköisesti auttaa arviolta 30-50%:ssa yli 2 viikkoa kestäneissä sinuiiteissa. No, kun eka kuuri ei auttanut niin siinä sitten epäiltiin, että ehkä kyseessä on amoksisilliinille resistentti haemophilus influenzae -kanta tai moraxella cattrhalis (joista n.95% on resistenttejä) ja otettiin perään vähän laajakirjoisempi antibiootti. Voihan se toki hyvinkin olla virusinfektio tai pitkän sairastelun seurauksena kehittynyt limakalvon inflammaatio, jotka paranee ajan kanssa.

Kun syö kaksi kuuria antibiootteja lähekkäin, joista toinen on laajakirjoinen niin suolistosta saa kivasti kaikki hyödylliset bakteerit tapettua. Sitten kun tähän lisää sairaala-altistuksen (työharjoittelut yms.), niin siellä alkaa mukavasti kasvaa clostridium difficile. Sainkin tässä eräänä kauniina yönä kuumeisen (ad 39.5 astetta) clostridium difficile -gastroenteriitin. Onneksi tajusin heti mistä on kyse ja menin sairaalaan, mutta varmasti tuotakin moni olisi jäänyt kotia ihmettelemään. Vointi oli sen verran huono, että pelkäsin jo että kyseessä on pseudomembranoottinen tautimuoto, jossa alkaa olla jo aika korkea kuolleisuus, vaikka tuskin ne noin nopeasti kehittyy.

Kyseiseen infektioon kuolee jokatapauksessa pohjoiseuroopassa noin 10% potilaista, jossain päin jenkkejä jopa 20-30%. Toki näistä suurin osa taitaa olla yli 65 vuotiaita monisairaita, joilla sitten helposti elinjärjestelmät pettää sairaudessa.

No onneksi ongelma hoituu sillä millä se on tullutkin eli lisää antibiootteja, vankomysiiniä suun kautta tällä kertaa. Vankomysiinillä voi muuten kadottaa äänet maailmasta ja kaikenlaista muuta kivaa (vanco - vanquish), mutta onneksi se ei suun kautta otettuna imeydy verenkiertoon.

Eli kyllä niillä antibiooteilla saa muutakin vahinkoa aikaan, eikä ne lääkärit turhaan pohdi riski-hyöty suhteita ja kieltäydy määräämästä antibiootteja, varsinkin väestötasolla nää on ihan merkittäviä asioita. Toki se sinuiittikin voi joskus komplisoitua ja sitten pitää porata reikiä kalloon.

Ei muuten vieläkään lähtenyt se sinuiitti.

GBT

Joseph Edelman näkyi ostaneen Q4:llä lisää Global Blood Therapeuticsia ja firman paino hänen salkussaan on nyt jo 8,5% eli koko salkun suurin omistus. Ostin itekkin ton Joulukuun uutisen jälkeen aika merkittäviä määriä, varsinkin kun kurssi oli niin isossa laskussa noihin joulukuun panikointeihin. Nyt toi onkin tullut aika hyvin ylös, vaikka tossa on vielä paljon upsidea jäljellä.

Roche aikoo ostaa yhden geeniterapia -firman mun salkusta pois (Spark Therapeuticsin), diili on yli 100% enemmän kuin mitä ONCE:n markkina-arvo ennen uutista eli tosta tuli ihan hyvää tuottoa, vaikka todella pieni paino oli tällä salkussa. Tää ostos sai myös muut geeniterapia-firmat virkoamaan. 

Näissä on tärkeää hahmottaa se asia, että ei näissä osteta pelkästään patentteja ja teknologiaa vaan nimenomaan osaamista. Se mitä geeniterapialla voidaan kokeilla on täysin mielikuvituksen varassa ja kuka tahansa voi tilata geeni-editointi settejä ja editoida omaa genomia vaikka autotallissa. Oikeita osaajia on kuitenkin aika harvassa kun mennään siihen, että mitä sairauksia on järkevää ja kustannustehokasta tutkia ja missä järjestyksessä ja millä menetelmillä lähdetään liikkeelle. En edelleenkään pysty sanomaan mikä firma tulee dominoimaan tällä alalla, joten omistan hajautetun geeniterapia-salkun. Tällaiset preemiot yritysostoissa viestii ehkä siitä, että ei nää niin älyttömän kalliita firmoja ole, vaikka alalla on paljon hypeä. Mun mielestä se hype on vaan välillä suuntautunut vääränlaisiin firmoihin (Crispr therapeutics esimerkiksi) tai CAR-T -firmat. Tämä ei ole siis kannanotto sen suhteen, että nää teknologiat olisi huonoja (päinvastoin) vaan siihen, että ihmisten on välillä vaikeaa hahmottaa sellaisia perustekijöitä, jotka pystyy tuottamaan jotain konkreettista eli laadukkaita kliinisiä tutkimuksia. Sulla voi olla maailman hienoin editointi-tekniikka petrimaljalla, mutta eipä siitä vielä saa mitään muuta kuin hienon posterin johonkin konferenssiin.

No olihan se Nokiakin vahva perustekijä 2000-luvun alussa ja Applella vasta hieno tuote siellä petrimaljalla. Ei tietenkään pidä jumittua niihin perustekijöihin sitten kun alkaa näyttää siltä, että siitä teknologiasta saadaan luotua jotain konkreettista. Usein niistä ei saada, mutta aina joku "yllättää".

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.2.2019 20.21

Lukiessa tämän Attendon -keissin keskusteluita ja uutisia sekä seuratessa osakekurssin sulamista tekee mieli lähteä kontraamaan yleistä mielipidettä ja ostaa Attendoa, vaikka mulla ei yleensä ole tarve lähteä pelkästään kontraamisen ilosta tarttumaan putoaviin puukkoihin. Tässä tuntuu kuitenkin monella ihmisellä olevan faktat ihan hukassa. Toki Attendo tänään myös alitti odotukset ja kurssi on siksi 16% laskussa, mutta onhan tuota rankaistu jo aika kovalla kädellä pitkin vuotta. Pitää vielä syventyä tarkemmin numeroihin, mutta äkkiseltään tää näyttää aika kohtuullisesti arvostetulta laadukkaalta firmalta kasvavalla toimialalla. Saa toki argumentoida vastaan, mutta tässä mun näkemys.

Ihan ensin selvennys, että en tietenkään hyväksy vanhusten kaltoinkohtelua mistään hinnasta. 

Tässä faktat Attendo-keissistä:

Fakta 1: Yksittäisessä Attendon hoivakodissa on tapahtunut silminnähden poikkeava määrä kuolemia lyhyessä ajassa (alle kuukaudessa), 6 vanhusta on kuollut. Valvira on huomannut kyseisen hoivakodin toiminnassa epäkohtia ja AVI on päättänyt sulkea kyseisen hoivakodin. Tässä uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-10639312

Fakta 2:  THL on selvittänyt vanhustenhoidon asiakastyytyväisyyttä usealla eri osa-alueella kysymällä asiasta niin asiakkailta eli vanhuksilta itseltään, heidän omaisiltaan ja omaishoitajilta. Kyselytutkimuksen tulokset on nähtävissä täältä: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/asla/julkinen/summary_aslasektori?lom...

Fakta 2 jatkuu: Jokaikisellä osa-alueella kaikkien näiden kolmen vastaajaryhmän kohdalla vallitsee aika selvä näkemys siitä, että yksityinen sektori on monella osa-alueella hieman laadukkaampi palveluntuottaja kuin julkinen sektori ja kaikilla osa-alueilla vähintään yhtä laadukas. Kokonaisuudessaan yksityinen sektori on siis laadukkaampi hoiva-alan palveluntuottaja. 

Fakta 3: Niin ikävää kuin läheisen kuolema onkin, niin ei voida osoittaa kausaalisuhdetta näiden Valviran havaitsemien puutteiden ja kyseisen Attendon hoivakodissa tapahtuneiden kuolemien välillä, koska

  • N=6, sattuma voi vaikuttaa asioiden kulkuun
  • Vanhukset olivat juuri muuttaneet hoivakotiin pois Alavuden TK:n vuodeosastolta, jossa on erinomainen hoitohenkilökunta ja 24/7 lääkäripäivystys (paikka on siis keskimääräistä hoivakotia huomattavasti turvallisempi asua). Jos koko Suomi saisi asua tällaisessa paikassa ja huomenna kaikki muutettaisiin johonkin toisaalle, missä ei ole 24/7 -lääkäripäivystystä, tapahtuisi paljon "ylimääräisiä" kuolemia pelkästään siksi, että lääkäripäivystystä ei enää ole, mutta myös siksi, että muutto kuormittaa ihmisen elimistöä ja voi triggeröidä sairauskohtauksia.
  • Hoivapaikan muutto aiheuttaa etenkin vanhuksille rasitusta, kuten edellä tulikin jo todettua.
  • Tähän kun lisätään norovirus ja influenssakausi, niin ei ole yllättävää, että nähdään jonkinasteinen piikki kuolemissa

En hyväksy laiminlyöntejä, mutta en myöskään usko siihen, että Tukholman toimistolla Attendon toimari on hieroskellut dollarin kuvat silmissä Swarovskin timantein päällystettyjä kultakäsineitä yhteen ja päättänyt, että nyt aiheutetaan hoitokäytäntöjä laiminlyömällä 6 vanhuksen kuolema paikassa x, jotta saadaan osakkeenomistajille lisää voittoa. Laiminlyöntien taustalla kyse on todennäköisesti jonkinlaisesta tiedonkulkuvirheestä ja hätiköidystä toiminnasta. Kuolemiin vaikuttaa suurimmaksi osaksi todennäköisesti nuo edellä luettelemani tekijät.

Fakta 4: Yksityinen sektori on paitsi laadukkaampi palveluntuottaja, niin myös kustannuksiltaan yhteiskunnalle halvempi.

Fakta 5: Attendon hoivatoiminnan laatu ja asiakaskokemus on toimialan keskiarvoa parempaa: https://www.attendo.fi/sites/default/files/users/user-165/attendo_qualit...

Fakta 6: Julkisen sektorin tuottamissa hoivapalveluissa havaitaan ihan samanlaisia puutteita ja sielläkin työntekijät ja pomot riitelevät keskenään ja on erimielisyyksiä milloin mistäkin.

Mielipide: En ole nykyisen sote-uudistuksen kannalla. Elina Lepomäki on perustellut tätä hyvin asiantuntevasti ja luotan monessa kohtaa hänen viisauteensa tässä. Voit lukea hänen mielipiteitä esimerkiksi tästä: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-si...

Jotta oikeasti isoja rangaistuksia aletaan (ja pitääkin alkaa jakamaan), niin terveydenhuoltoalalla menettely on yksinkertaistettuna niin, että Valviran tulisi kyetä osoittamaan systemaattisia puutteita ja laiminlyöntejä. Koska Attendo todennäköisesti tekee kokonaisuudessaan paljon laadukkaampaa hoivatyötä kuin julkinen sektori/yksityinen sektori keskimäärin, niin vaikea uskoa, että tällaisia systemaattisia laiminlyöntejä/puutteita löytyy.

Attendo on mun mielestä saanut aika hyvin turpiin tässä ja arvostustasot on tulleet kivasti alas. Firma ja toimiala kasvaa, sillä on demografisten trendien tukea ja todennäköisesti myös jonkinasteista laatuetua muihin toimijoihin nähden. Mietin oikeasti vakavasti, että ostan tähän putoavaan puukkoon hieman. Tässä vaiheessa taloussykliä defensiivinen toimiala ei todennäköisesti ole muutenkaan huono valinta.

Näköjään myös yksi sisäpiiriläinen on ostanut hieman:

"Attendos affärsutvecklingschef köper aktier för drygt 0,2 miljoner kronor

Johan Spångö har den 14 februari köpt 4 000 aktier i vårdföretaget Attendo där han är affärsutvecklingschef. Aktierna köptes till kursen 59,89 kronor per aktie, till ett totalt pris av 239 560 kronor. Affären gjordes på Nasdaq Stockholm.

Det framgår av Finansinspektionens insynsregister.

Attendo rasar med 14 procent på torsdagen efter en svag rapport för det fjärde kvartalet."

En ole hirveästi ehtinyt käyttää aikaa tähän selvitystyöhön, joten jos joku haluaa laittaa vastaan ja on parempaa faktaa tarjota, niin arvostan suuresti.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 9.2.2019 20.18

Tauko on tehnyt ihan hyvää, aloitan varmaan taas aktiivisemman kirjoittelun viikon parin päästä. Viikot on menneet aika pitkälti opiskelujen, reissujen ja juhlien parissa. Hirveästi en ole ehtinyt markkinoita seurata, mutta eipä tuolla kauhean paljon ole viimeaikoina tapahtunutkaan.

Multa kysyttiin mitkä olisi hyviä lähteitä opiskella geeniterapian perusasioita. Olen itsekin tässä aika vasta-alkaja tasolla, joten tekee mullekin hyvää kerrata jotain juttuja tähän liittyen. Laitan lähipäivinä kattavamman linkki-arkiston tänne perusteista vaativampiin asioihin. Tänne saa muutkin tietysti kommentoida linkkejä ja resursseja, jos tulee jotain mieleen.

Tuulipuku Casual kirjoitti:

Moi Tomi, mikä on sun viimeisin tieto GBT casen statuksesta ja pitääkö sun aiempi arvio
positiivesta FDA analyysistä edelleen kutinsa? :)

Jälleen kerran pakko arvostaa erittäin laadukasta materiaalia ja nostaa hattua työmoraalista kun huomioi että sulla on muutakin puuhaa vielä lautasella. 

Omalla kohdalla kun tuntuu välillä ylivoimaisen raskaalta duunilta saada edes naputeltua osarit yms. perusdatat ylös oman portfolion hevosista.

Kiitos paljon! GBT:n suhteen ei ole näkemys muuttunut. Vasta julkaistiin blood-journalissa paperi, jossa esiteltiin lisää dataa, mikä on odotetusti linjassa jo tiedettyjen fatkojen kanssa. Ei siis mitään uutta, mutta vahvistaa olemassa olevan käsityksen: http://www.bloodjournal.org/content/early/2019/01/17/blood-2018-08-86889...

Joulukuussa tuli myös tällainen case-report vakvasti sairaasta SCD-potilaasta, johon Voxelotor ei jostain syystä toiminut: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ajh.25389

Yksittäinen case-report ei sinänsä kerro juuri mitään, mutta tästä voi vetää ehkä sen johtopäätöksen, minkä tutkijatkin ovat tuossa todenneet, että olisi todennäköisesti järkevää kokeilla vakavissa tautimuodoissa isompien annosten siedettävyyttä.

Ei tästä mitään ihmelääkettä ole ehkä odotettavissa, mutta markkina tuntuu edelleen aliarvioivan lääkkeen edes kohtalaista potentiaalia tulla osaksi standardi-hoitoja ainakin siksi aikaa, että saadaan enemmän dataa siitä, onko lääkkeellä näyttöä kuolleisuuden vähentymisestä. En tuskin jää näitä tutkimuksia edes odottamaan, koska uskon, että mun edge tässä on juuri nyt ymmärtää ne todennäköisyydet, millä tää lääke menee markkinalle loppuvuodesta tai ensivuoden alusta. Osakkeet menee siis todennäköisesti myyntiin 1-2 vuoden sisällä viimeistään, kävi miten kävi.

Päiväkauppias kirjoitti:

Hei Tomi, lueskelin sun päivityksiä, asiantuntevaa tekstiä, kiitos!
Teen työkseni pääasiassa lyhyttä päiväkauppaa jenkkimarkkinoilla. 
https://finance.yahoo.com/m/08a9ce96-96a3-30ca-ae0c-9496d58ddfe3/ss_onco...
Mieltä tuosta?
- kurssi sai aika hyvä nosteen eilen uutisen myötä
- yhtiö on itselleni tuntematon

En ole minäkään koskaan kuullutkaan tällaisesta firmasta. Oncocyte kehittää siis non-invasiivista diagnostista testimenetelmää syöpien, tällä hetkellä nimenomaan keuhkosyöpien havaitsemiseen eli kerätään verestä biomarkkereita (mRNA -molekyylejä, vasta-aineita ym.), joiden perusteella ennustetaan keuhkosyövän todennäköisyyttä. Yhtiön mukaan teknologia mahdollistaa radiologisen kuvan perusteella syntyneen epäilyn tarkemman selvittämisen keuhkosyöpien varhaisvaiheessa. 

En ole mikään keuhkosyöpien diagnostiikan asiantuntija, mutta perusasiat kyllä tiedän. Jos radiologisen kuvan perusteella keuhkoista löytyy epäselvä nodulus tai useampia noduluksia, on keuhkosyövän todennäköisyys tämän tutkimuksen perusteella 3.6-6.3 % (löydösten määrästä riippuen): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29110848

Todennäköisyyteen vaikuttaa nouduluksen koon ja muodon lisäksi tietysti riskitekijät eli ikä ja tupakointi, joka selittää 90% keuhkosyövistä. Heittäisin lonkalta, että koko aikuisikänsä tupakoineella, neuvostoliitossa myrkkykaasutehtaalla työskenneellä 65-vuotiaalla henkilöllä keuhkokuvasta löytyvä nodulus on 99% todennäköisyydellä maligni tuumori, jos se ei siinä ollut samannäköisenä kuin 10 vuotta sitten otetussa keuhkokuvassa.

Kun tällainen radiologinen löydös tulee esiin, olisi sen alkuperä varmaan ihan suotavaa tutkia suurimmalta osalta ihmisistä.

Tässä kohtaa tullaan Oncocyten kehittämään DetermaVu-dignostiseen mittariin, josta en löytänyt yhtään julkaistua tutkimusta PubMedista enkä mistään muualtakaan, mutta yhtiö itse omassa 10k:ssa väittää testin spesifisyydeksi 75% eli todennäköisyydeksi, jolla oikeasti terve todetaan testilläkin terveeksi. Sensitiivisyys eli millä todennäköisyydellä sairas todetaan testilläkin sairaaksi oli 90% luokkaa, uskoisin tämän olevan ihan hyvä lukema. Keuhkosyöpien diagnostiikassa tähystyksen yhteydessä otetun harjairtosolunäytteen sensitiivisyys on myös 90% luokkaa, jos se saadaa otettua tähystyksen aikana esiin tulleesta epäilyttävästä muutoksesta. Tähystäminen on tietysti ikävämpi ja vaivallisempi tutkimus kuin verinäyte. Yskös - ja huuhtelunäytteiden sensitiivisyys on lähteistä riippuen paljon huonompi eli 40-60 % luokkaa.

Lopullinen diagnoosi tehdään kuitenkin aina karkeaneula-biopsiasta, josta patologi tekee sytologisen arvion. On hieman epäselvää, kuinka paljon turhia biopsioita tällaisella teknologialla voidaan välttää, vaikka se tekisikin sen mitä väitetään. Biopsian ottamiseen tehdään kuitenkin riskianalyysi jossa otetaan huomioon radiologisen löydöksen koko ja muoto, potilaan riskitekijät ja sytologiset näytteet (harjairtosolu,yskös,huuhtelunäyte jne.). 

Jos Oncocyten väite pitää paikkaansa, testi poissulkee keuhkosyövän 90% todennäköisyydellä eli 10 % jää tällä työkalulla huomaamatta (väitetysti), mutta voiko tähän ylipäätään uskoa, kun tästä teknologiasta ei ole julkaistuja tieteellisiä papereita? Muutenkin on mahdoton arvioida näiden tutkimusten laatua ja mahdollisia biaksia, kun niitä ei ole julkaistu missään. Jos näin kuitenkin on, niin tietämättä mitään potilaan taustoista, tarkoittaisi tämän testin negatiivinen tulos sitä, että todennäköisyys maligniteetille putoaa 0,5%:iin (0,1x0,05). Olisi kiinnostavaa tietää, miten käy kun otetaan riskitekijöitä huomioon. Tätä pitäisi verrata vallalla oleviin menetelmiin ja laskureihin, joita käytetään arvioimaan onko radiologinen löydös maligni vai ei.

Sitten jos/kun tästä teknologiasta on julkaistu tuhansien potilasmäärien tutkimuksia, niin tämä voisi yleistyä ja saavuttaa ihan merkittävän markkina-arvon sillä oletuksella, ettei kukaan kilpailija pysty läheskään samaan. Mahdoton juuri nyt sanoa mitään, koska missään ei ole sen tarkemmin kuvattu miten teknologia toimii eikä mitään tieteellistä julkaisua ole olemassa tästä asiasta (ainakaan en näitä itse löytänyt, mikä on vähän outoa).

En sen tarkemmin ehtinyt perehtyä kilpailijoihin. Oncocyten tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja on hieman outoa, ettei näistä löydy mitään tieteellisiä julkaisuja. En menisi sokeana tähän sijoittamaan, kaikki on kiinni siitä uskoako firman puheita vai ei. Lähtökohtaisesti suhtaudun kyllä aika skeptisesti siihen, että verinäytteestä voisi erityisen luotettavasti poissulkea tai todeta keuhkosyövän, mutta en nyt missään nimessä mikään asiantuntija tämän suhteen ole.

Manaatti kirjoitti:

Sangamon ZFN-testien tulokset olivat pettymys markkinoille ja osake -30 %.  Markkinareaktio vaikuttaa jakavan ihmisten mielipiteitä. Vieläkö Sangamoa löytyy salkusta ja onko sulla mielipidettä testitulosten merkittävyyteen? 

Ostin taannoin (osittain tämän blogin ansiosta) pienen läppäerän muutamaa pharma-osaketta. Suurin syy ostoihin oli se, että omalla kohdallani pienikin omistaminen kasvattaa sektorin seurannan miellekkyyttä huomattavasti. Olen varma, että tälläkin foorumilla löytyy useita, jotka ovat toimineet samoin. Päivittele siis ihmeessä näkemyksiäsi em. sektorista! 

Sangamon MPS-ohjelmalle olen aina antanut pienet todennäköisyydet, että se toimisi. Nyt uusien tutkimustuloten myötä pidän tätä entistä epätodennäköisempänä, mutta en mahdottomana. Heitetään nyt lonkalta, että enintään 15 % todennäköisyydellä tämä vielä tulee toimimaan. En muutenkaan ihan ymmärrä, miksi targetoida MPS:ää, koska noihin tauteihin on niin paljon kilpailua ja olemassa olevia hyviä hoitoja, joista geeniterapialla on melko vaikea päästä merkittävästi paremmille vesille.

Oma katseeni on lähinnä Sangamon hemofilia-ohjelmissa, mutta koska nyt kysyit viimeisimmästä markkinareaktiosta, niin käydään sitä läpi.

Markkinareaktio oli mielestäni ehkä vähän ylimitoitettu, koska pidin itse aika epätodennäköisenä, että tästä tutkimuksesta tulisi mitään muuta kuin huonoja uutisia. Siinä vaiheessa, kun osake oli yli -50% alle 7 dollarissa, niin olin jo ostamassa lisää. Ehkä järkevä reaktio olisi juuri lähempänä -20%, pitkällä tähtäimellä tämä on kuitenkin vain kohtuullinen takaisku.

Laitan tosiaan geeniterapiasta vielä lisää linkkejä ja muita oppimislähteitä lähipäivinä, mutta sinkkisormiin ja geeniterapiaan sekä Sangamon historiaankin yleisesi liittyen kannattaa katsoa tämä erinomainen Mark Isalanin luento: https://www.youtube.com/watch?v=u5j3D__gi_w

Mark on yksi ZFN-tekniikoiden näkyvimmistä kehittäjistä ja "löytäjistä", jolta Sangamokin osti suurimman osan patenteista. Ihan mielenkiintoinen ja yleistajuinen tarina koko geeniterapian historiasta ja sivutaan tuolla myös Sangamon osakekurssiakin :D

Sangamon MPS-tutkimukset ei ole mitään maailmanyksinkertaisimpia asioita ymmärtää. Niille jotka ei ole asiaan perehtyneet, niin lyhyesti mukopolysakkaroidoosit (MPS) ovat joukko lysosomaalisia kertymäsairauksia, joita on 11 eri tyyppiä riippuen siitä, missä geenissä mutaatio on tapahtunut. Sangamon tutkimissa MPS- tyypeissä 1 ja 2 on kyse sairaudesta, joissa ihmisen solutason jätehuolto on häiriintynyt tietyn geenin mutaation takia (IDS -geeni tyypissä 2, ja IDUA -geeni tyypissä 1), jonka seurauksena solun IDUA tai IDS -entsyymin määrä on alentunut, joka johtaa siihen, että glykosaminoglykaaneja (GAG) ei hajoteta oikein, jolloin niitä kertyy solun lysosomeihin, mikä aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Sangamon idea on käyttää sinkkisorminukleaasi-menetelmää, joka on tutkituin ja off-target riskeiltään turvallisin geeniterapian menetelmä, asentamaan toimiva IDS/IDUA -geeni maksan soluihin, jossa toimivaa entsyymiä aletaan tuottaa ja erittää verenkiertoon, josta se sitten päätyy soluihin käsittelemään GAG-molekyylejä niinkuin ne terveellä ihmisellä käsitellään.

MPS:ää voidaan hoitaa entsyymikorvausterapialla ja myöskin allogeeninen kantasolusiirre on kohtalaisen toimiva hoitomuoto joissain tautityypeissä (ei kuitenkaan käsittääkseni tyypissä 2). Entsyymikorvauksen ongelma on kuitenkin tällä hetkellä se, että siinä saavutettava pitoisuus pysyy vain hetken aikaa riittävällä tasolla, joillakin potilailla immuunijärjestelmä reagoi ulkoiseen entsyymikorvaukseen heikentäen hoidon tehoa. Synteettinen entsyymi ei myöskään läpäise aivo-veriestettä, joten siitä ei ole apua neurologisiin oireisiin, vaikkakin aivo-veriesteen läpäiseviä molekyylejä on kehityksssä.

Geeniterapian idea ja potentiaaliset edut entsyymikorvaukseen (ERT) ovat seuraavat:

  • Tuottaa tasaisen plasman entsyymi-pitoisuuden, mikä mahdollistaa sen, että entsyymiä solun sisään vievät reseptorit saavat paremman interaktion entsyymin kanssa, jolloin solunotto on tehokkaampaa. Jos plasmapitoisuuteen tulee vain nopeita piikkejä, niin silloin entsyymi-reseptori-interaktio ei ehdi "herkistyä" tarpeeksi solunotolle. Lisäksi infuusiohoidoissa entsyymin pitoisuus tekee nopean piikin, jonka jälkeen pitoisuus laskee hyvin alas. Tästä syystä perifeeriset heikon verenkierron kudokset eivät ehdi saada tarpeeksi korkeaa entsyymipitoisuutta.
  • Kun geenimuunneelluissa henkilöissä entsyymi on elimistön itse maksassa tuottama, niin siihen ei ehkä liittyisi niin paljon immuunireaktiota ja siten entsyymin teho voisi olla parempi.
  • Maksa voitaisiin myöhemmissä teknologian kehitysvaiheissa ohjelmoida tuottamaan entsyymiä siten, että molekyylin N-terminaaliin liittyy signaali-peptidi, joka mahdollistaa aivo-veriesteen läpäisyn ja siten neurologisten oireiden lievittymisen. Tämä on onnistunut ainakin MPS:n hiirimallissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3662312/

Toki geenieditointi voitaisin toteuttaa myös suoraan hermokudoksessa käyttämällä sellaisia adenoviruksia, jotka hakeutuvat aivo-veriesteen läpi. Ainakin Abeona therapeutics yrittää tätä MPS 3:n geeniterapiatutkimuksissa: https://www.abeonatherapeutics.com/research-development#pipeline

En usko, että nykyisellä geeniterapialla, mitä Sangamo kehittää MPS:ään, voidaan mitään uskomattomia etuja saavuttaa jo olemassa oleviin hoitoihin. Kun nyt näyttää, että tämä homma ei toimi, niin en ihan ymmärrä miksi markkina ja ehkä yhtiö itsekin antaa tälle niin paljon painoarvoa.

Joka tapauksessa mitä tulee Sangamon viimeisimpiin tutkimustuloksiin, niin toki ne olivat pieni isku lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä tähtäimellä näen edelleen Sangamon osana hajautettua geeniterapia-salkkua. Geeniterapiassa CRISPR-tekniikat tulevat pitkällä tähtäimellä todennäköisesti valtaamaan markkinan ZFN-tekniikoilta, mutta uskon, että ZFN-tekniikoilla säilyy vielä oma nichensä pitkään monissa lokeroissa, koska sen pitkän aikavälin vaikutuksia on yksinkertaisesti helpompi ennustaa.

MPS 2:n osalta tuloksia raportoitiin vain kuudesta potilaasta. Geenin siirto onnistui todistettavasti ainakin kahteen potilaaseen (molemmat keskiannoksen kohortissa), kahdella potilaalla maksabiopsian ottaminen geeninsiirron varmentamiseksi oli kontraindisoitu antikoagulaatiohoidon takia, yhdellä matala-annoksisen kohortin potilaalla siirto epäonnistui ja toisesta korkea-annoksen kohortin potilaasta odotetaan tuloksia. Geeniterapiaa tutkittiin siis kolmessa kahden potilaan kohortissa: matalan, keskivahvan ja korkean annoksen ryhmissä. Plasman IDS-entsyymi-aktiivisuudesssa ei saatu muutosta yhtä korkean annoksen kohortin potilasta lukuunottamatta (potilas numero 6). Myöskään GAG -"jätteen" määrässä virtsasta mitattuna ei nähty laskua paitsi tämän yhden em. potilaan kohdalla.

Sangamon "toivo" on tällä hetkellä nimenomaan tämä toinen korkean annoksen saanut potilas numero 6, jonka IDS-enstyymitaso nousi normaalin alarajalle ja GAG-jätteen määräkin putosi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä todennäköisesti maksan immuunireaktio virusvektoria vastaan heikensi tehon pysyvyyttä (vähensi viruksen määrää ja/tai kykyä penetroida soluja ja siirtää toimiva geeni). Tästä potilaasta ei ole vielä saatu todennettua geeninsiirron onnistumista, mutta tuloksia odotellaan. Tällainen immuunireaktio virusvektoria kohtaan on käsittääkseni sellainen, mitä ennen tutkimusta potilaista seulotaan, mutta ilmeisesti sen täydellinen poissulkeminen ei ole mahdollista.

MPS1:n osalta kolmen raportoidun potilaan kohdalla IDUA-entsyymin plasmapitoisuudessa ei nähty eroa, mutta leukosyyttien IDUA-aktiivisuudesssa nähtiin aika merkittävääkin nousua reilusti yli normaalin alarajana, mikä osoittaa, että että hoitomenelmässä on potentiaalia. Virtsan GAG-määrässä nähtiin kohtalaista laskua, varsinkin toisella korkeamman annoksen saaneella potilaalla, mutta kun N=3 niin ei tätä voi vielä väittää tilastollisesti merkitseväksi muutokseksi: 

Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että tätä hoitomuotoa on testattu vasta muutamalla potilaalla ja virusvektori-annosta (joilla siirtogeenit liitetään paikalleen) on nostettu varovasti. Korkeaa annosta, joilla on saatu selkeä vaste MPS2:ssa yhdellä potilaalla, on testattu vasta kahteen potilaaseen, jonka toisen siirron onnistumista ei vielä voida edes tietää. MPS1:ssäkin korkeampaa annosta on kokeiltu vasta muutamalla potilaalla ja vastetta on jo kohtalaisesti saatu. Sangamo aikoo nyt edetä tämän tutkimuksen kanssa ja testata hoitomuotoa korkealla annoksella useampaan potilaaseen. Vasta sen jälkeen uskaltaisin kuopata koko projektin, jos isommalla potilasmäärällä ja korkeammalla annoksella ei saada mitään lupaavaa aikaiseksi. Tärkeintä on nyt se, että menetelmä on todettu turvalliseksi ja on viitteitä siitä, että tämä voisi toimia. Toki todennäköisyys on pieni, että tämä toimisi niin hyvin, että tästä tulee laajalti käytetty hoitomuoto, mutta ilmeisesti yhtiön mielestä kuitenkin riittävä. Olen ehkä eri mieltä tästä, mutta voinko väittää tietäväni paremmin? Tuskin.

Tuolla paljon muitakin projekteja, mutta tietysti markkina on antanut välillä turhan ison painoarvon nimenomaan tälle MPS-ohjelmalle. Jos katsoo Sangamon historiaa, niin kyllä he ovat edelleen patenteissa ja tieteessä selvästi muita edellä ZFN-tekniikoissa. Keskityn itse yhtiön hemofilia-tutkimukseen, josta voisin seuraavaksi kirjoittaa tarkemmin.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 19.1.2019 1.34

Olen päättänyt, että en ota enää yhtään ainoaa treidiä, jolle en pysty riittävän vakuuttavasti perustelemaan positiivista edgeä. Satunnaisuutta ei kannata treidata ja markkina käyttäytyy suuriman osan ajasta täysin satunnaisesti. Niiden muutamien determinististen seikkojen poimiminen on yllättävän vaikeaa kaiken kohinan joukosta. Menin aika hammasta purren S&P 500:een shortiksi, mutta olen hieman markkinoiden kanssa eri mieltä niistä todennäköisyyksistä, että nähdäänkö noin 7-10% korjausliike seuraavan parin viikon sisällä. Tämän todennäköisyydet on muuten silti aika pienet, mutta kertoimet oli kuitenkin riittävät.

Tomi Haataja kirjoitti:
hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Viikko meni kuten odotin. Otin S&P 500:een jopa pienen longin alkuviikosta optioilla, mutta nyt ollaan liikuttu sille alueelle, mistä olen alkanut katsella paikkoja mennä shortiksi. Otin jo tänään aamusta pienen testin 2650 tasoilta ja lisäilin sitten loppupäivästä jostain 2670 kohilta. Lähinnä helmikuun alussa erääntyviä ES-futuurien put spreadeja 2400-2500 haarukasta. En nyt välttämättä odota mitään syvempää laskua heti keväällä (esim. ei mitään joulukuun tapaista). Markkina voi tehdä hyvinkin uudet ATH:t tänä vuonna ja se olisi aika odotettua, koska kukaan ei tunnu pitävän tätä mahdollisena. Osa makrodatasta on osoittautunut yllättävän positiiviseksi. Pidän taantumaa vielä kohtalaisen todennäköisenä, mutta olen pari prosenttia leikannut mun todennäköisyysarvioista. 

Olen tällä hetkellä aika skeptinen shorttini suhteen ja ostan sen todennäköisesti heti alkuviikosta kiinni ellei markkina ole yli -2% laskussa jossain kohtaa. Treidi joko toimii tai ei toimi, joten mitäpä sitä odottelemaan, jos markkina selkeästi näyttää, että olet väärässä.

Opiskeluista, bloggaamisesta ja tulevasta vuodesta

Olen ottanut tämän vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi, että treidaan vähemmän ja opiskelen enemmän. Tavoite olisi käydä perusteellisesti läpi ainakin 10-20 biotech/biopharma alan firmaa, opiskella lisää peliteoriaa, tilastotieteitä yms. hyödyllistä.

Olen salkkuni suhteen aika kevyenä nyt. Alkuvuosi on ollut aikalailla +- 0 eikä ole mitään hirveän hyviä ideoita tullut vastaan. Siksi pidän varmaan taukoa treidaamisesta ja leikkaan positioita, jotta voin sitten palata takaisin puhtaalta pöydältä ilman biaksia. Alkukeväästä on myös sen verran paljon bileitä tiedossa, että ehkä parempi piilottaa tunnukset ja leikata positioita, ettei tule tehtyä liikaa rahaa yön pimeinä tunteina....siitä voi olla jopa haittaa, ainakin mikäli on Mikael Jungneria uskominen.

Ainoa mielenkiintoinen poiminta tältä vuodelta on Hansa Biopharma Ab, josta varmaan jossain kohtaa kevättä aion kirjoittaa ihan perusteellisen analyysin. Mulla on ollut jo jonkinaikaa ajatuksena alkaa kirjoittaa näitä biotech/biopharma -sektorin analyysejä englanniksi kokonaan johonkin omaan blogiin, joten ehkä sitä voisi alkaa hijlalleen kehittelemään. Ajattelin joka tapauksessa pitää seuraavat kolme-neljä viikkoa vähän taukoa ruudun äärestä ja tehdä jotain muuta tuottavaa. Yhden artikkelin kuitenkin kirjoitan sitä ennen.

Reilun vuoden päästä ollaan jo opinnoissa siinä vaiheessa, että pääsen tekemään lääkärin töitä joko sairaalaan erikoissaiiraanhoidon puolelle tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Valmistuminen on toki vasta sitten 2022. Keksin siis vielä ensi kesälle kaikkea muuta tekemistä. Uuden blogin aloittamisen lisäksi olen pohdiskellut joitain tutkimusprojekteja. Ajatuksena olisi todennäköisesti alkaa nyt perusopintojen vaiheessa työstämään myös väitöskirjaa, jos löytyy edes jokin semijärkevä ja kiinnostava aihe. Olisi siistiä päästä tekemään kliinisiä tutkimuksia, mutta niihin on aika vaikea päästä, varsinkin jos haluaa mielenkiintoisen aiheen. Noin yleisesti aiheita mulla kyllä riittää, jos vain ohjausta löytyy yliopiston puolelta. Lääkiksessä väitöskirjan tekeminen onnistuu siis jo heti perusopintojen aikana, koska meillä ei ole mitään maisterivaihetta, vaan ainoa pakollinen "tieteellinen työ" on syventävä tutkielma, joka muihin aloihin verrattuna on jotain kandityön tasoa. Siitä sitten osa saattaa jatkaa väitöskirjan samasta aiheesta.

Tällä hetkellä on lukemistossa Steven Drobnyn Inside the House of money. Vähän samantapainen kuin Market Wizards kirjat, mutta tämä painottuu enemmän makro teemassa treidaaviin hedgefund managereihin ym. Ihan suositeltava kirja kyllä tähän mennessä. 

Toinen kirja, jota yritin lukea, on tää joka puolella hehkutettu kollegan Hans Roslingin Factfulness. Sori vaan, mutta en pidä tästä kirjasta yhtään. Nää faktat on aika lailla valikoitu tähän "ideologisesti" ja muutenkin tää on aika tylsä kirja. Ehkä se johtuu sitten siitä, että sain lähes täydet pisteet kirjan alussa olevasta testistä. Missähän tynnyrissä ihmiset sitten elävät, jos kuvittelevat, että vaikka ihminen on käynyt kuussa, parantanut syövän ja on viittä vaille keksimässä tekoälyn, niin siitä huolimatta lapsikuolleisuutta ja absoluuttista köyhytttä ei oltaisi saatu kuriin ja suurin osa ihmiskunnasta eläisi edelleen jossain pimeällä keskiajalla? Muistaakseni meillä on kuitenkin Suomessa kaikille pakollinen peruskoulu, jossa näitä asioita opetetaan sinulle väkisin kokonaiset 9 vuotta. Ehkä tän kirjan suosio on ymmärrettävää sitten jossain muualla päin maailmaa. Olen aika positiivinen ja optimistinen maailmasta ja siitä, mitä kaikkea ihmiskunta on saavuttanut ja miten paljon paremmin asiat on päivä päivältä suurimmassa osassa asioita. Ehkä joidenkin mielestä olen jopa liian optimistinen. Silti tää kirja jostain syystä ärsyttää. Yritän kuitenkin lukea tän loppuun, ennenkuin annan lopullisen arvion.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.1.2019 22.05

Architect kirjoitti:

Moikka, oletko vielä halukas jakamaan sitä demark skriptiä TWP:hen? Esim. s-posti artoarchitecht@gmail.com

Moi, laitoin sulle sähköpostilla!
 

Tomi Haataja kirjoitti:

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt....

Piti ottaa vähän maltillisemmin näiden shorttipositioiden kanssa ja otin nopeasti voittoja torstain avaukseen. High yield (divergenssi) signaali kertoi, että vielä ei nähdä käännettä alas. Toisaalta perjantaina tämä divergenssi olikin jo toiseen suuntaan. Jos katsoo myös muita assetteja (korkoja, valuuttoja), niin näyttää, että vielä ei olla risk-off-moodissa. Vallitseva narratiivi (oli se sitten oikea tai väärä) näyttää nyt siltä, että tämä nousuralli on ylimyydyn liikkeen mean reversion vallitsevassa laskutrendissä. Koska melkein kaikki ajattelee näin, niin todennäköisesti aika moni on shorttina. Varsinkin, koska nyt ollaan teknisesti sellaisilla tasoilla, mistä moni teknistä analyysiä hyödyntävä menisi shortiksi. Siksi uskon, että vielä voidaan nähdä rajukin nousu-legi ylös ainakin jonnekin 2630-2680 tasoille, joka pakottaa shorttaajat ostamaan positiot kiinni ja sitten jatketaankin heti alas. Kyse on ihan puhtaasti siitä, mistä suunnasta markkina löytää enemmän likviditeettiä ja jos valtavirtanäkemys on olla shorttina, niin ostajia löytyy silloin enemmän ylöspäin mentäessä. Voi myös olla, että mitään laskumarkkinaa ei nähdä, mutta annan tälle edelleen korkeintaan 25-30 % todennäköisyyden enkä tämänhetkisillä kertoimilla pidä tätä treidattavana näkemyksenä. Otetaan kuitenkin vielä toiset 15-20% alas, niin olen erittäin mielelläni longina (ceteris paribus).

Otetaan nyt vaikka S&P500 futuurit. Ja ei, en suoraan käytä treidaamisessa fibonacci-tasoja, liukuvia keskiarvoja, tuki/vastustasoja tai mitään muitakaan chart patterneja tai teknisen analyysin työkaluja. On kuitenkin ihmisiä ja instituutioita, jotka näitä ihan oikeasti käyttää ja on sitäkin fiksumpia instituutioita jotka niitä ei käytä, mutta tietää että muut näitä käyttää, ja siitä syystä myös nämä jälkimmäisenä mainitut kiinnittävät näihin asioihin jonkin verran huomiota, koska näistä voi löytyä exploitattavia biaksia. Eli tässä miltä E-mini chartti voisi näyttää useammankin eri teknisen analyytikon silmään.

Tuki -ja vastustasoja voi piirellä eri tavoin, horisontaalisesti tai hakea chart-patterneja, kuten tässä on nähtävissä selkeä head&shoulder-kuvio, jonka kaulalinja on tuo diagonaalinen tuki/vastustaso. Fibonaccitasojen perusteella 2635 olisi olennainen vastustaso. Se osuu myös samalle alueelle, josta voluumiprofiilin perusteella selkeä "value area" alkaa (eli alue, missä markkina on käynyt paljon kauppaa). Voluumiprofiilin kannattajat ovat sitä mieltä, että jos hinta käy aiemmalla valuearealla, mutta hylkää sen, niin se on heikkouden merkki ja hinta palaa takaisin alas lähimmälle seuraavalle valuearealle (2560 ja 2440 tässä tapauksessa). Jos taas valuearea hyväksytään, niin todennäköisesti aloitetaan rangella treidaus eli testataan valuearean ääripäitä.

2635-tasolle osuu aika moni teknisen analyysin indikaattori. Myös 50 päivän liukuva keskiarvo. Lisäksi se oli loka-marraskuun aikana syntyneen rangen selkä tukitaso ja taso, jossa markkina oli, kun fed ilmoitti korkopäätöksestä yms. tulevaisuudennäkymistä. Voisin hyvin nähdä, että tätä tasoa lähestyttäessä yhä useampi näitä seuraava menee shortiksi ja jos markkina meneekin tästä läpi, niin sitten saatetaan ostaa näitä shortteja kiinni ja toisaalta osa porukasta saattaa mennäkin longiksi. Siksi hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Samanlaiset teknisen treidaajan lasit voidaan laittaa päähän jenkkien 10-vuotisen korkofutuurin charttia katsoessa. Tää voi nyt näyttää vähän sekavalta, mutta koitan selittää:

Viikkotasolla saatiin nousutrendille DeMark-exhaustion signaali, mikä puoltaisi, että korot lähtee nousuun (futuuri laskuun), joka taas puoltaisi risk-on ilmapiiriä osakkeille. Tällä hetkellä ollaan 100 viikon liukuva keskiarvossa, joka toimi vastustasona, mutta tukitasona alapuolella on fibonacci-taso. Longia jenkkikorkoihin hakisin, jos nähdään fake-breakout tuosta fibonacci tasosta alas ja sen jälkeen katsoisin miten korot treidaa tuolla alemmalla valuearealla. Jos alempi valuearea hylätään ja sieltä haetaan takaisin vauhtia ylös, niin se puoltaisi debit call spreadien ostamista korkofutuureihin ja yleisesti vaikka osakemarkkinan shorttaamista. Lähin tavoitetaso olisi ylemmän valuearean alalaita, joka osuu myös suunnilleen seuraavaan fibonacci-tasoon ja seuraava tavoitetaso seuraavan valuearean ylälaita, joka taas on (sattumalta tai ei) seuraava fibonaccitaso. Jos negatiivista edgeä yrittää tällaisten treidaamisessa välttää, niin nimenomaan ainakin itse välttäisin näiden eksaktien tasojen käyttämistä treidien entryissä ja exiteissä. Enkä nyt väitä, että mulla olisi jotain edgeä treidata tämmösiä, mutta ihan vaan tervettä järkeä käyttäen voi miettiä haluaako olla täysin tarjottimella exploitattavana vai enemmän "metsässä suojassa huomiolta".

2-vuotisissa jenkkikoroissa saatiin kuukausitasolla toimivaksi osoittautunut DeMark exhaustion -signaali ja fibonacci-taso toimi lähimpänä vastustasona. Nyt ollaan palattu lähelle value arean point-of-controllia, jonka haluaisin nähdä pitävän ja sen jälkeen fibonacci tason tulisi ylöspäin murtua. 6 kk liukuva keskiarvo (punainen on kääntynyt nousuun) ja hinta on 12 kk liukuvan keskiarvon yläpuolella (sininen), jota monet pitää tukitasona.

 

Käyn asset spreadeja omassa artikkelissani vielä paremmin läpi, mutta jos katsotaan vaikka Nasdaq 100 vs E-mini futuurien spreadia, niin edelleen teknisen lasit silmillä pitäen, käytiin pää-olkapää-kuvion vastustasolla ja siitä käännyttiin takaisin alas. Tuohon osuu myös kyseisen spreadin 100 päivän liukuva keskiarvo. Haluaisin nähdä tämän spreadin ylittävän tuon liukuvan keskiarvon ja aiheuttavan h&s-failure-patternin pysyvästi, jotta muuttaisin todennäköisyyksiäni laskumarkkinasta pienemmäksi. Välitön tämän tason murtuminen taas puoltaisi contrarian näkemystä eli shorttaamista.

Spreadeissa sama pätee myös sykliseen teollisuusindeksin spreadiin, jonka tulisi kääntyä nousuun, että alkaisin pitää laskumarkkinan todennäköisyyttä pienempänä. Tukitason murtuminen pysyvästi tässä kasvattaisi laskumarkkinan todennäköisyyttä.

Erityisesti yrityslainojen laskutrendin tulisi jatkua. Sama pätee myös consumer discreationary -sektoriin ja kääntäen sitten defensiivisten sektorien spreadeihin (esim. consumer staples), joiden vasta alkaneen nousutrendin tulisi pitää, että uskallan jatkaa laskumarkkinaan uskomista:

Ja vielä valuutoista klassinen risk-on/off -valuutta eli NZD/JPY: Risk-off näkemyksen tueksi haluaisin nähdä nykyisen valuearean hylkäämisen ja alemman fibonacci-tukitason testaamisen. Liukuvat keskiarvot tulee edelleen alas ja jos seuraava liike on alas, niin seuraavan value arean point-of-control alhaalla on (sattumalta tai ei) seuraava fibonacci-taso.

otetaan vielä "siniset enkelit" eli forward earnings estimaatti-tasot, koska näitäkin aika moni tuijottaa. Markkinan käväisi ensimmäistä kertaa tässä nousutrendissä 14x-tason alapuolella ja 15x-taso, joka 2015/2016 -korjausliikkeissä oli tukitaso, toimiikin nyt vastustasona liikkeelle ylöspäin. Sattumaa tai ei, mutta nämäkin tasot ajoittuvat täsmälleen teknisiin vastus - ja tukitasoihin.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.1.2019 13.37

Tein lyhyet pikavoitot euro-dollarilla, mutta en ole kovin vakuuttunut, että tässä olisi enää paljon nousuvaraa. Veikkaan, että tää vuosi tulee olemaan aika volatiilia rangessa treidaamista. Asymmetria lyhyellä aikavälillä on kuitenkin ehkä vahvemman dollarin suuntaan edelleen. EURUSD hylkäsi äskettäin aiemman value arean voluumiprofiilin puolesta ja väitän, että FED:n heikko rahapolitiikka on viimeaikoina tullut hinnoiteltua. Näihin viimeaikaisiin uutisiin olisin odottanut paljon vahvempaa euroa ja aiemman value arean "hyväksyntää", joten koska näin ei käynyt, niin en ole vakuuttunut euron vahvuudesta. FEDin yllätyksellisyys on nyt nimenomaan toiseen suuntaan, joka voisi aiheuttaa nopeita liikkeitä dollarissa ylös. No vaikuttaa näihin valuuttakursseihin muutkin asiat kuin rahapolitiikka ja korot. Talousdatan puolesta näen jenkit tänä vuonna suhteellisesti vahvempana. Jenkkien kauppataseen alijäämä (ja valiton budjetin alijäämä) syvenee edelleen, mutta eipä tämä ole jaksanut markkinoita kiinnostaa. On se euroalueellakin vaihtotase aika alijäämäinen, jos huomioidaan output-gapit. En ole dollariin erityisemmin longina, mutta en tällä hetkellä enää hedgaa salkun dollariomistuksia, joilla on noin 40 % paino, koska kustannukset tässä on aika korkealla.

There's no such thing as a bad tick

Uskoo tähän kliseeseen ken tahtoo. Dollari-jenin vaihtokurssissa nähtiin viime viikolla raju "flash crash" ja jeni vahvistui melkein 4% muutamassa minuutissa. En tiedä vaikuttiko Applen juuri ulos tullut ohjeistuksen pettäminen tähän. Enpä usko. Ohessa voi nähdä tuon kynttilä-graafissa pitkänä häntänä heti vuodenvaihteen jälkeen.

Se on kuitenkin mielenkiintoista, että tämä oli vallitsevan laskutrendin suuntainen risk-off-liike. Voisin nähdä, että tässä tapauksessa klisee pitää paikkaansa ja näemme vielä toistamiseen tässä alle 105 tasot. Se todennäköisesti ennakoisi lisää risk-off liikkeitä osakkeissa ja koroissa.

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt:

  • Markkina on vaihtanut lyhyenajan äärimmäisestä pessimismistä äärimmäiseen optimismiin. Tämä selviää, kun tarkastelee eri sentimentti-indikaattoreita.
  • Tilastot on tehty rikottaviksi, mutta tässä kuitenkin pari mielenkiintoista tilastoa: S&P 500:n toteutunut volatiliteetti on nyt historiallisen paljon korkeammalla kuin optioista johdettu implisiittinen volatiliteetti. Tämä gappi on ollut yhtä iso vain 7 kertaa aiemmin ja tyypillisesti se on tarkoittanut rajun nousun päättymistä. N on pieni, mutta tilastollisesti tämän perusteella voi odottaa 5-10 % laskua tulevalle 2-4 viikon periodille. Kun S&P 500 treidaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella ja tekee neljä nousupäivää putkeen, on 8/11 kertaa jatkettu laskuun.

  • Amerikkalaisten OEX-optioiden treidaajat ovat ostaneet viimeaioina poikkeuksellisen paljon putteja vs. calleja. Vaikka voluumit näissä on pieniä, niin tämä on tyypillisesti smart money -indikaattori. Seurailin eilen reaaliajassa, miten OEX put-call ratio nousi peräti 6.3 tasolle, vaikka markkina vain jatkoi nousua, kunnes lopulta FED:n ulostuloon lähdettiin laskuun. Viimeisen kuukauden aikana kaikki spiket oex-put-call ratiossa on osuneet aika tarkalleen joko laskun jatkumiseen tai käänteeseen eli OEX-optioiden treidaajat on osuneet ajoituksessa täysin oikein eikä yhtään false -signaalia ole tullut.
  • Markkina näytti eilen mun mielestä aika selkeän "buy the rumour, sell the fact" -tyyppisen liikkeen. En tiedä luinko tätä oikein, mutta markkinan narratiivi on viimeaikoina ollut "ostetaan dovish fed -signaalia odottaen" ehkä myös positiiviset odotuksen Kiina-USA-kauppaneuvotteluihin. Eilen saatiin taas dovish-signaali, mutta markkina myi uutiseen. Vahva negatiivinen! Toki FED oli myös aika hämmentävän epäselvä kommenteissaan, mikä saattoi säikäyttää markkinaa.
  • Öljyn rebound selittää osaksi myös osakkeiden nousua. Energia sektorin osakkeissa nähtiin eilen DeMark 9 exhaustion signaali.
  • Syklinen consumer discreationary on ollut nousun selkeä yliperformoija, mutta tässä suhdeluvussa on nähty myös DeMark 9 exhaustion:

  • Nasdaq 100 vs. S&P 500 futuurien suhdeluku on edelleen risk-off puolella jos katsoo vastustasoja.
  • Risk-off move nähtiin eilen myös valuutoissa (USDJPY) jo kauan ennen osakemarkkinaa ja jenkkien valtionlainoissa. 
  • Yrityslainat myös alkoi kadota osakemarkkinoiden rytmistä

En yleisesti ottaen pidä siitä, että markkinaliikkeitä selitetään jollain FED:n kommenttien äänensävyllä tms, mutta tässä hyvä artikkeli siihen liittyen, miksi tällä hetkellä tässä on jopa järkeä: https://www.themacrotourist.com/posts/2019/01/08/fed/

Markkinaliikkeissä on paljon randomia kohinaa, mutta tällaiset datapointit, kuten FED:n ulostulos kyllä selkeästi heiluttaa markkinoita ja kertoo jotain muiden spekulanttien ajatuksista.

Mulla ei ole mitään hajua tuleeko kauppadiili vai ei, mutta uskon markkinan jo hinnoitelleen tätä aika paljon sisään. Otin pienen shortin nyt ja katsotaan otanko lisää, jos kauppadiili tulee.