Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 29.12.2019 04.33

Vaikka olin tasan vuosi sitten sijoitustiedon artikkelissani varsin pessimistinen talouden ja markkinoiden näkymiin, niin olen kuluneen vuoden aikana tyytyväinen erityisesti yhdestä asiasta: Onnistuin muuttamaan mieltäni monessa kohtaa, tekemään eron talousnäkemyksille ja järkeville treideille (jotka usein voivat olla ristiriidassa keskenään). Makronkin osalta onnistuin lopulta myös näkemään sen olennaisimman eli mitä ne treidattavat keissit tänä vuonna oli.

Virheet 2019

En nyt ehdi kaikkia virheitä alkaa tässä läpikäymään, mutta rahallisesti ne merkittävimmät.

Eniten tuli tänä vuonna turpaan Hansa biopharmasta. Se on selkein epäonnistuminen. Luin markkinan näkemystä kyseisestä firmasta täysin pieleen. Toinen virhe tässä keississä oli se, että en huomioinut tarpeeksi miten paljon epävarmuutta tällaisen tilanteen arvioimiseen liittyy vs. tavanomainen myyntiluvan betsaaminen. Tässä haettiin kuitenkin aika paljon normaalista poikkeavalla menettelyllä myyntilupaa. Olen edelleenkin vähän yllättynyt siitä, miten paljon markkina pettyi kun myyntilupaa ei tullut. Itse pidin tätä kuitenkin todennäköisempänä skenaariona. Mun case tässä oli, että upside-potentiaali vain olisi niin valtavasti suurempi kuin downside, jos myyntilupa sattuukin tulemaan (jota en pitänyt kuitenkaan niin mahdottomana kuin mitä luin markkinan pitävän).

Jatkan Hansan seuraamista, koska onhan tässä nyt kuitenkin kyseessä erittäin mielenkiintoinen ja edelleen potentiaalinen lääke, jota nyt vain joudutaan tutkimaan lisää ennen seuraavaa yritystä. Hansan kurssi on nyt sillä tasolla, että näkisin tässä yritysoston mahdollisuuden. Siksi mulla on edelleen pieni positio tässä.

Toinen iso "virhe" tai virheitä aiheuttava ominaisuus tänäkin vuonna oli taas kerran liian aikaisin voitollisesta positiosta luopuminen. Tätä on vaan niin vaikeaa arvioida, että milloin sitä nyt myi tai otti shortin kiinni liian aikaisin, koska markkina ampuu yli molempiin suuntiin. Se miksi uskon tehneeni tässä asiassa virheitä on enemmänkin jälkikäteen mietittynä ne perustelut, joiden takia välillä otti positioita kiinni eli pahimmassa tapauksessa tyyliin "olen tehnyt tästä jo tarpeeksi voittoa"...olen siis edelleen ihminen.

Mulla on välillä vaikeuksia uskoa omia analyysejäni ja olen havainnut kärsiväni tässä suhteen jonkinasteisesta impostor syndroomasta. Esim. GW Pharmasta oli selkeä shortti-teesi, mutta luovuin positiosta liian aikaisin, koska epäilin että jos sittenkin olen väärässä ja en vain huomaa jotain asiaa. No kurssi laski vielä senkin jälkeen reilusti. Sama kävi muissakin kannabisfirmoissa, joista otin shortit ehkä liian aikaisin kiinni, vaikka se jälkikäteen helpolta näyttääkin. 

Toisaalta mitä enemmän tulee onnistumisia, sitä enemmän alkaa luottamaan itseensä. Kun lukee pankkien tai muiden instituutioiden analyysejä, niin vaikka siellä on se PhD -tason kaveri pätemässä jostain lääkkeen molekyylibiologian hienouksista, niin ei se välttämättä ole kovin olennaista asiaa varsinaisen sijoituskeissin kannalta. Siitä tulee ihan hyvä fiilis kun kulkee suurta joukkoa tällaisia analyytikoita täysin vastavirtaan ja osoittautuukin olevansa oikeassa, kuten Sage therapeuticsin shorttikeissin kohdalla vastikään kävi. Global Blood Therapeuticsin keissi taas osoittaa, että ei ne analyytikot väärässäkään aina ole.

Onnistumiset

Keväällä makron osalta näkemykseni alkoi olla, että vaikka taantuma on todennäköisin skenaario, niin isossa kuvassa +EV betti on ostaa call spreadeja osakeriskiin ja esim. lyödä vetoa että S&P 500 on yli 3200 vuoden päätteeksi. Näin näyttää tapahtuvan ja tästä tuli aika voitollinen treidi.

Toinen iso makrobettini tälle vuodelle oli kulta ja heitin 1400 dollarin vuodepääte-arvion - tällä hekellä mennään 1500 dollarissa, joten eipä sekään betsi mennyt huonosti.

Korkokäyräkin on alkanut kääntymään ylös, vaikka ensin tässäkin positiossa sain vähän turpiini.

Biopharma -betsit meni tänä vuonna vähän liiankin hyvin, Hansaa lukuunottamatta. Global Blood Therapeuticsit myin toistaiseksi kokonaan pois salkusta kuluneella viikolla. Pääasiassa siksi, että se mitä alunperin tässä treidasin on nyt toteutunut ja keissi vaatii uuden objektiivisen arvion.

2020

Mulla ei rehellisesti sanottuna tule hirveästi treidattavia asioita mieleen juuri nyt. Talousnäkemyksiä voisin heittää useammankin, mutta eiköhän niitä ole maailma jo valmiiksi täynnä. Ajattelin käyttää aikaani ensi vuonna yhä enemmän itseni kehittämiseen ja uuden blogin starttaamiseen.

Pidän todennäköisenä, että osakkeet ja kulta jatkavat nousua ainakin vuoden alkupuoliskon, mutta en ole enää varma kannattaako tähän erityisen aktiivisesti ottaa näkemystä. Kullassa toki edelleen on kohtalainen positio samasta syystä kuin tähänkin mennessä.

Niin hullulta kuin se joidenkin korvaan saattaa kuulostaa, niin mulla on edelleen pieni positio Bitcoinissa ensi vuotta ajatellen. Perustelut osin samat kuin miksi omistan kultaa.

Tavoitteita vuodelle 2020

Perustaa uusi blogi.

Lukea enemmän (tiede)kirjallisuutta. Ihmiset lukevat mielestäni liian vähän perustieteitä, matematiikkaa, luonnontieteitä, mikrotaloustiedettä jne. verrattuna siihen miten paljon aikaa käytetään anekdotaalisen tietokirjallisuuden lukemiseen. Toki en nyt sano että tällainen kirjallisuus on automaattisesti hyödyntöntä roskaa, mutta kannattaa ennemmin lukea perustieteitä, koska ne on kaiken tiedon pohja. Sen jälkeen ei tarvitse muistaa mitään ulkoa, jos oikeasti hallitsee sen minkä päälle kaikki rakentuu. Näin ajankäytöllisesti ajateltuna.

Lukea enemmän kiinnostavia tiedelehtiä, joista voi olla käytännön hyötyä. Olen aika yllättynyt, miten paljon esimerkiksi Nature reviews of drug discovery käsittelee lääkekehityksen asioita business-näkökulmasta. Tämä on melkein välttämätöntä luettavaa, jos haluaa oppia ymmärtämään lääkekehitysbisnestä vähänkään syvällisemmin, varsinkin sijoittamisen näkökulmasta.

Oppia enemmän meditaatiosta ja meditoida vähintään 30 min päivässä. Olen meditoinut melko säännölisesti Headspacella noin reilun vuoden. Viimeaikoina olen alkanut opiskella paljon neurotieteitä, neurobiologiaa ja luin esimerkiksi tähän liittyen erinomaisen kirjan Stahl’s Essential Psychopharmacology: Neuroscientific Basis and Practical Applications, jota voin kyllä suositella kaikille jotka haluaa oppia mitä aivoissa tapahtuu erilaisissa psyykeen häiriöissä, miten psyykenlääkkeet toimii ja mihin uudet kehityksessä olevat psyykenlääkkeet perustuu. Olen lisäksi opiskellut meditaatiota ja meditaation neurobiologiaa nyt enemmän.

Olen täysin vakuuttunut, että ihmismieltä (eli pään sisällä sijaitsevaa neuroverkkoa) voi kehittää samalla tavalla kuin koordinaatiota, lihaksistoa sekä verenkierto - ja hengityselimistöä voi kehittää fyysisellä harjoittelulla. Olen myös vakuuttunut, että erilaisilla lääkkeillä ja esim. transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan vaikuttaa tällaisen treenin tuloksiin (tämä ehkä toistaiseksi vain mielenkiintoisena sivuseikkana ja näistä lisää paremmalla ajalla).

Vaikka meditaatiosta voi tutkia kaikenlaista, niin uskon silti, että sen elämänlaadulliset hyödyt perustuvat johonkin paljon syvempään "filosofiaan" kuin mitä nykyisillä neurotieteen tutkimuksen menetelmillä voidaan havaita. Minkä tahansa tutkimuksen toistettavuus voi kadota heti huomenna, joten meditaation harjoittamista ei ehkä kannata rakentaa minkään yksittäisen tutkimuksen varaan. Kyse on ajattelutapojen muuttamisesta ja läsnäolemisesta, joilla on jo itsessään hyödyllisiä vaikutuksia elämänlaadulle.

On oikeastaan vähän hassua kysyä "mitä hyötyä meditoinnista on". Toki voi listata kattavan määrän tutkimuksia ja niitä käsitteleviä systemaattisia katsauksia, joissa osoitetaan meditaation stressiä, ahdistusta ym. alentavia ja keskittymiskykyä parantavia vaikutuksia. Loppujen lopuksi meditoinnin ajatus on, että ihmisestä tulee "meditatiivinen" ja se on jo itsessään positiivinen asia. Tätä voi olla hankalaa selittää ihmiselle, joka ei ole harrastanut meditointia sen kummemmin, mutta ehkä yritän tätäkin valaista joskus tulevaisuudessa vähän paremmin. Tähän liittyen Sam Harrisilla on ihan fiksuja ajatuksia. Itse aloitin lukemalla hänen ajatuksista kirjoitettua kritiikkiä ja vasta sen jälkeen siirryin kirjaan. Kirja ja aiempi tietämykseni vakuuttaa enemmän kuin tähän mennessä lukemani kritiikki.

Viimeinen tavoite: Vähentää Somen ja erityisesti Twitterin epähyödyllistä käyttöä. Tein ihan huvikseni eilen testin ja ajauduin sinänsä ihan asialliseen Twitter-väittelyyn, vaikka olen pitkään pyrkinyt näitä välttämään, koska ne harvemmin tuottaa mitään mullistavaa positiivista vaikutusta kenellekään. Tämän kokeilun havaintona oli, että en tälläkään kertaa löytänyt ihan hirveästi positiivisia asioita, jotka perustelisivat hyvin tuohon väittelyyn käytetyn ajan. Kyseinen väittely lääkäreiden koulutusmääristä sentään pysyi keskimääräiseen Twitter-väittelyyn verrattuna ihan asiallisena. Käytän siis jatkossakin ajan johonkin muuhun ja käytän Twitteriä vain tietokoneella Tweetdeckin tms. kautta. Twitterissähän on paljon hyödyllistä ja mielenkiintoistakin asiaa. 

On muuten jokseenkin surullista, miten paljon ihmiset käyttää Twitterissä aikaa vihaamiseen ja vihamieliseen väittelyyn. Ajattelisin, että aikuisilla ihmisillä on parempiakin ajankäytön kohteita, esim. vuorovaikuttaminen kotona perheen/ystävien kanssa tai sitten ihan vaikka kirjojen lukeminen. Elämänlaatua parantavat asiat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 26.11.2019 10.40

Vietin tänään käytännössä aamu 6-21 koululla/sairaalalla opintojen ja muiden suoritteiden parissa, mutta lupasin itselleni vähän tiivistää ajatuksia viikon tapahtumista, pakottava tarve purkaa nämä johonkin. Päivällä kerkesin vielä jopa treidata GBT:tä premarketisssa ja avauksessa.

Tomi Haataja kirjoitti:

TORC: Tätä kun peilaa firman nykyiseen markkina-arvoon, joka on 41.5 miljoonaa, niin pelivaraa jää 63.5 miljoonaa miinus kulut. Tässä tietysti oletuksena, että RTB101:n patentin arvo on nolla, mikä ei pidä paikkaansa. Toki jos kukaan osakkaista ei puutu peliin ja antaa firman jatkaa RTB101 kehitystä Parkinsonin taudin hoitoon, niin sitten rahaa palaa ja nopeasti.

Enpä ole itse kuitenkaan mikään tällaisten erityistilanteiden asiantuntija, mutta harvemmin silti näkee, että biopharma-yritykset laskee näin paljon alle käteisarvon(?). Näkisin ainakin itse, että Restorbio olisi erinomainen kohde aktivistisijoittajille purkuun. Pidän itseasiassa RTB101 patenttia edelleen varsin mielenkiintoisena ja kehityskelpoisena aihiona. Alle 50 miljoonan market cap ei kyllä kuulostaa millään tavalla järkevältä ja näkisinkin tässä keississä äkkiseltään ainakin 25% valueta tämän konservatiivisimman riskiadjustoinnin mukaan + patentin arvo, ja ihan kohtuu pienellä lähiajan tappioriskillä. Otin tähän toistaiseksi kohtuukokoisen position.

No sieltä tuli mulle kahdessa päivässä ihan riittävä 30% nousu, ja koska en kerennyt keissiin kovin tarkasti perehtyä, niin päätin ottaa position ulos aika konservatiivisella tasolla eli myin ostot eilen 1.30 dollarin päältä. Oman analyysini 95% luottamusväli (jos näin voidaan kutsua) Restorbion järkevälle arvolle tässä vaiheessa on 1.30 - 1.70 dollaria osakkeelta. Toki mitä kauemmin aikaa kuluu ilman uutisia, sen suuremmaksi tämän idean riski kasvaa oletuksella että kurssi ei mene suuntaan johon sen mun järjen mukaan pitäisi mennä (oletuksena, että markkina on tehokas, mutta vain vähän viiveellä tajuaa asioita).
 

Athenex:

Tomi Haataja kirjoitti:

Vaikka oon firmaan tutustunut vain pintapuolisesti, niin ensimmäisenä oli mielessä, että tää on about 250 miljoonan dollarin tutkimusotsikko (eli osakekurssi päättyisi 16-17 dollarin rangeen). No kurssi päättyi 15.50:een käyden aivan 16.50 tuntumassa. Ehdin ostaa tätä vielä reilusti lisää 12.5 - 15 rangelta eikä tarvinnut sormien kiirehtiä ja päädyin myymään kaikki lisäostot 16 päälle. 

Näyttäisi että olin jokseenkin oikeassa tässä, joten loputkin osakkeet meni myyntiin tänää pressä 16.50...

Global blood therapeutics

Kuten mun twitteristä voi päätellä, niin tää firma sai lopulta sen myyntiluvan mitä olen jo vuoden päivät pitänyt noin 80-90% todennäköisenä: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1199061716996415490

Tässä vielä nuo kehnot analyysit, jos jollain kiinnostaa niihin palata: 

https://www.sijoitustieto.fi/comment/21269#comment-21269

https://www.sijoitustieto.fi/comment/21486#comment-21486

Myyntiluvassa positiivista:

  • Tuli aikaisemmin kuin odotin
  • Tuli parhaalla mahdollisella labelilla (kaikki yli 12-vuotiaat), mikä ei ollut läheskään 100% varmaa
  • Post-marketing trialin vaatimus on kuten ennalta on jo FDA.n kanssa sovittu

Epävarmuutta tilanteessa aiheuttaa:

  • Mikä on hematologien vastaanotto lääkkeelle, jolla ei ole kliinisessä päätemuuttujassa ennustevastetta?
  • Miten tällainen myyntilupa pitäisi hinnoitella, kun tällainen on aivan uusi käytäntö (eli BTD ja post-marketing trial vaatimus) ja monille analyytikoillekin yllätys FDA:lta?
  • Riittääkö GBT:llä kassa strategian toteuttamiseen, kerätäänkö lisää rahoitusta annilla vai otetaanko velkaa vai mitä?
  • Mitä tapahtuu jos post-marketing trial feilaa ja mikä on tämän todennäköisyys

Lisäksi moni saattaaa ihmetellä miksi selkeästi positiivinen asia eli myyntilupa ei aiheuttanut 50% nousua osakekurssiin jolloin osake olisi osunut analyytikkojen tavoitehintaan. Tässä mun ajatuksia:

  • Kuten jo aiemmin todettu, tämä tilanne poikkeaa perinteisestä myyntiluvasta hieman (mielestäni ei kuitenkaan niin paljon, etteikö kurssireaktio jäänyt vähän omituisen laiskaksi)
  • Kurssi ehti jo nousta monta viikkoa ennen lupaa, todennäköisesti insider information oli vuotanut
  • Jos markkinalla on jokin logiikka X firman hinnoitteluun ennen myyntilupaa, niin se sama logiikka suurimmaksi osaksi pätee myös myyntiluvan jälkeen toki huomioituna myyntilupariskillä. 

Mun logiikan mukaan jos markkina hinnoittelee tätä samalla tavalla kuin ennen lupaa, niin "järkevä" hintataso olisi 67-73 dollaria. Veikkaan että tässä voisi käydä samalla tavalla kuin athenexin tapauksessa. Tässä vähän sulatellaan ensin mitä tämä oikeastaan tarkoittaa ja sitten ehkä ostetaan loput kiinni noin 10-15% ylös nykyisestä. Oma fair value arvio on kuitenkin noin 95-110 dollaria, mutta pitää kunnioittaa markkinaa kun treidataan lyhytaikaisesti. Otin toki isoa positiota premarketista ja tänään avauksen oksennusksesta tasoilta 60-64, vähän keventelin avauksen piikkiin. Isot voitot tästä on jo toistaiseksi tullut ja sellaisten eteen saisi tehdä kuukausikaupalla lääkärintöitä, silti tässä on mun nähdäkseni edelleen +EV ideoita treidattavaksi.

Nopean ajatusleikin jälkeen pitäisin Novartista potentiaalisena ostajaehdokkaana GBT:lle. Novartis vastikään teki mielestäni aika paljon korkeammalla valuaatiollakin MDCO:n oston (disclose: firma johon mulla oli pieni optioshortti), peliliike jota en pidän kovin järkevänä, mutta kaipa ne isot pojat siellä miljardifirmassa nämä sitten paremmin tietää. Novartiksella kuitenkin crizanlizumab vastikään hyväksytty myös sirppisoluanemiaan eri indikaatiolla kuin GBT:n voxelotor ja näkisin jopa tiettyjä synergiaetuja siinä, että Novartis ostaisi GBT:n pois. Varsinkin kun GBT:n valuaatio tuntuu alhaiselta ja lääkkeestä on nyt iso osa riskistä kadonnut.

Noin 15 tunnin opiskelu/työharjoittelupäivän jälkeen olen havahtunut siihen, että neurologia ja psykiatria on kiinnostavimmat alat. Musta tulee siis varmaan neuropsykiatri tms.....

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 22.11.2019 02.26

Ennaltaehkäisevä lääketiede ja anti-aging on yksi lempiaiheistani, joten jaksan taas palata siihen. Viime aikoina on tullut vastaan aiheesta kaksi huippututkimusta, jotka havainnollistavat hyvin mitä "terveyden korkoa korolle" -ilmiö käytännössä tarkoittaa: 

"Association of Genetic Variants Related to Combined Exposure to Lower Low-Density Lipoproteins and Lower Systolic Blood Pressure With Lifetime Risk of Cardiovascular Disease":  https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2749533

Kardiovaskulaarisairaudet on edelleen yleisin suomalaisten kuolinsyy eli 36% todennäköisyydellä kuolet johonkin verenkiertoelimistön sairauteen (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html). Tälle merkittävimmät riskitekijät on tietysti korkea verenpaine ja korkea "huono" kolesteroli (eli ns. LDL-kolesteroli tai spesifisemmin kaikki aterogeenista apoB:tä sisältävä kolesteroli).

Kyseinen tutkimus selvitti, miten tietyt geenit, jotka vaikuttavat LDL-tasoon tai verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin (=riskiin kuolla verenkiertoelimistönsairauteen, riskiin saada jokin sydäntapahtuma tai joutua sydänoperaatioon). Koska tällaiset epidemiologiset tutkimukset ovat tyypillisesti hyvin ongelmallisia metodologisesti, niin tässäpä käytettiin mendeliaanista randomointia, jonka avulla voidaan siis poistaa suurin osa sekoittavista tekijöistä ja harhan lähteistä (toki ei kaikkia, mutta tulen tähän kohta tarkemmin). Jos "mendelian randomization" ei ole käsitteenä tuttu, niin kannattaa lukea esim. tämä yleistajuinen artikkeli: https://www.technologyreview.com/s/611713/researchers-find-way-to-mimic-clinical-trials-using-genetics/

Joka tapauksessa tässä siis tutkittiin, miten erilaiset Single Nucleotide Polymorphismit (SNPt) eli geenivariantit, joiden tiedetään vaikuttavan LDL-tasoon ja verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin. Mendelian randomization -metodilla saadaan luotua ikäänkuin retrospektiivinen lääketutkimuksista tuttu RCT-asetelma, missä on geeniä (="Lääke") verrataan "placeboon". Tämä on siis tällä kertaa sitä harvinaisempaa next level epidemiologiaa, jota minäkin suostun lukemaan ja tulkitsemaan.

Ehkä mielenkiintoisin tulos, jota ei heti huomaa ilman, että lukee koko artikkelia, on esitetty tässä alla olevassa kuvaajassa, jossa eri SNP:t omaavat ihmisryhmät on jaettu erillisiin kvartiileihin sen perusteella miten hyvin kyseiset geenit alentavat heidän LDL-tasoa ja verenpainetta. Tätä voisi verrata ikäänkuin lääketutkimusten annos-vaste-käyriin (tässä tapauksesssa kyse on exposure-response-relationshipistä): 

Tästä nähdään, että SNP, jonka effect size oli suurin (eli rs7412 T-alleeli), eli jonka omaavilla oli muihin ominaisuuksiltaan samankaltaisiin ihmisiin verrattuna 22.4 mg/dL matalampi LDL-taso (eli 0.58 mmol/l matalmpi) ja 5 mmHg matalampi verenpainetaso), alensi kardiovaskulaaririskiä 54%.

Tästä jos ekstrapoloidaan vielä, että jos kokonaiselinaikana LDL-tasoa alennettaisiin esim. lääkkellisesti, geeniterapialla tai vaikka jollain rokotteella 1 mmol/l ja verenpainetasoa 10 mmHg:lla (näihin tuloksiin päästäisiin muuten aika vaatimattoman pienillä lääkeannoksilla), niin se alentaisi kardiovaskulaaririskiä todennäköisesti noin 78%!

Karkeasti sanoen riski kuolla verenkiertoelimistön sairauteen putoaisi 36%:sta --> 8%:iin. Tämä on mun kirjoissa aika valtava absoluuttisen riskin alenema verrattuna vaikka siihen, miten hyvin siedettyjä kolesterolilääkkeet kuten statiinit ja verenpainelääkkeistä esimerkiksi sartaanit on. Statiineilla vakavien haittojen, kuten rhabdomyolyysin riski on noin 4/100 000, joten tähän suhteutettuna kardiovaskulaaririskin alentaminen jostain 30 % tasoilta --> alle 10%:iin olisi erittäin +EV. Tietysti on muitakin tehokkaampia ja potentiaalisesti paremmin siedettyjä kolesterolilääkkeitä, kuten PCSK9-estäjät, joiden hinta vaan pyörii tällä hetkellä noin 700€/kk-annos. Kun kuitenkin johonkin pitää kuolla, niin tässä käy tietysti niin, että statiineja ja verenpainelääkkeitä syömällä elät todennäköisesti pitempään ja kuolet sitten todennäköisemmin syöpään tai esim. infektioon. Dementiankaan ei välttämättä tarvitse olla vaihtoehto, sillä statiineja ja sartaaneja, etenkin aivoveriesteen hyvin läpäisevää telmisartaania syömällä alenee samalla dementiariski aika reilusti: 

Nyt muuten kokoajan puhutaan siis luvuista, jotka koskee myös täysin "tervettä" populaatiota, eli ihmisiä joiden kolesteroliarvot tai verenpainearvot eivät ole sillä tasolla, että ne nykyhoitosuositusten mukaisesti olisivat indikaatio lääkehoidolle.

Toki kyseisen tutkimuksen yksi metodologinen ongelmakohta siinä, voiko tästä vetää johtopäätöstä ennaltaehkäisevän lääkityksen hyötyihin terveillä, on ns. pleiotropia eli se, että näillä geeneillä voi olla vaikutuksia myös muihin asioihin kuin LDL -tasoon tai verenpaineeseen. Vaikkapa edellä mainitsemani rs7142 T-alleeli, joka indikoi APOE2 -genotyyppiä (APOE-genotyyppi on erittäin yleisesti tunnettu geneettinen riskimittari alzheimerin taudille) on yhdistynyt myös alentuneeseen dementiariskiin (joka saattaa toki liittyä siihen, että LDL ja verenpaine ovat riskitekijöitä myös dementialle): https://www.snpedia.com/index.php/Rs7412

Pitäisin kuitenkin epätodennäköisenä, että em. kuvaajan esittämä lineaarinen riskinalenema esiintyisi, jos ilmiö selittyisi pleiotropialla eli jollain muulla kuin LDL:llä tai verenpaineella. Varsinkin kun on kiistattomasti selvää, että näiden tekijöiden alentaminen lääkkeillä alentaa terveidenkin ihmisten riskiä kuolla kardiovaskulaarisairauksiin. 

Tästä päästäänkin siihen, miksi on todennäköisesti erittäin tärkeää, että näiden tekijöiden hoitaminen alkaisi jo nuorena ja mielellään nykyhoitosuosituksia alemmilla tavoitetasoilla (mikä on LDL:lle 3.5 mmol/l terveillä, ja verenpaineelle 130/80) elämäntavoilla, mutta jopa lääkkeellisesti. Koska ateroskleroosi on tautiprosessi joka alkaa jo lapsuudessa, niin altisteen eli korkean verenpaineen ja LDL:n vähentäminen kannattaisi aloittaa mahdollisimman aikaisin. Sen jälkeen kun altisteelle on altistuttu 60 vuotta ja ensimmäinen sydäninfarkti on tullut, niin lääkehoidolla ja elämäntavoilla ollaan jo auttamattomasti myöhässä (vaikka toki koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa), koska tuho on jo tapahtunut. Tutkimusnäyttö osoittaa, että LDL:n kohdalla kaikki altiste on pahasta (eli LDL ei voi olla liian matala) ja että verenpaineelle optimiarvo olisi 110/60 (suurimmalla osalla ihmisistä se ei todellakaan ole tätä).

Tätä puoltaa myös esimerkiksi statiinien ns. legacy effect eli statiinien käyttö jossain vaiheessa elämää (kun olet ollut placebokontrolloidussa lääketutkimuksessa mukana), on alentanut kardiovaskulaaririskiä vielä vuosikymmenienkin päästä: 

Tähän liittyen silmiini osui tuore asiaa hyvin havainnollistava tutkimus, joka on myös julkaistu huippulehdessä (Impact factor 17): Associations of Blood Pressure and Cholesterol Levels During Young Adulthood With Later Cardiovascular Events
 http://www.onlinejacc.org/content/74/3/330

Tutkimus selvitti, miten kardiovaskulaaririski eroaa ihmisillä joiden LDL kolesteroli 18-39 vuotiaana on ollut yli 2.6 mmol/l (=100mg/dL) verrattuna niihin, joilla se on ollut alle 2.6 mmol/l ja sama vertailu verenpaineelle (SBP>130 vs SBP<120), vakioituna sillä, mikä näiden altisteiden (LDL ja verenpaine) taso oli ollut 40 ikävuoden jälkeen näillä ihmisillä. Tutkimuksen tulos oli, että nuoruusiässä (18-39) ilmenevä yli 2.6 mmol/ LDL taso lisäsi riskiä kardiovaskulaarisairauden ilmenemiselle 64% riippumatta siitä mitä lääkehoitoja olit saanut 40 ikävuoden jälkeen. Niillä joiden systolinen verenpaine (SBP) oli 18-39 vuotiaana yli 130 oli 37% suuremmassa riskissä sairastua sydämen vajaatoimintaan vs. ne joiden systolinen verenpaine oli 18-39 vuotiaana alle 120.

Huomioiden, että nykyhoitosuosituksissa lääkehoito aloitetaan terveellä ihmisellä vasta LDL-tason ylittäessä 3.5 mmol/l, niin kyseisen tutkimuksen tulos on erittäin puoltava sille, että tätä tavoiterajaa tulisi laskea ja statiinihoidon aloittaminen yhä useammalle ihmiselle olisi kansantaloudenkin kannalta todennäköisesti erittäin kustannusvaikuttavaa. Näiden tietojen perusteella voisi jo ruveta approksimoimaan kustannussäästöjä, joita saadaan laajentamalla statiinihoito yhä useampiin ihmisryhmiin, koska tiedetään:

  • Kardiovaskulaaritapahtumien aiheuttamat terveydenhuoltokustannukset, työpäivien menetykset ym. kustannukset
  • Kuinka paljon x määrä LDL:n alentamista väestössä alentaa kardiovaskulaaritapahtumia 20 vuoden periodilla
  • Paljonko statiinit maksaa (kuukauden annos esimerkiksi halvinta 10 milligrammaista rosuvastatiinia maksaa 3.6 euroa ilman kelakorvausta)
  • Paljonko statiinien aiheuttamien haittojen hoito ja lääkehoidon riskien monitorointi maksaa (verikokeet, mahdolliset lääkärikäynnit ym.) --> vähän ottaen huomioon, että kyseessä on vain erittäin harvoin vakavia haittoja aiheuttava lääkeryhmä.

Jäänkin odottamaan sitä päivää, kun rokotukset alkavat infektioiden lisäksi kattaa myös kroonisia sairauksia. LDL:ää madaltava anti-pcsk9 -rokote onkin jo kehitteillä: https://www.nature.com/articles/s41598-017-13069-w

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.11.2019 12.20
Tomi Haataja kirjoitti:

.....Sellanen firma kuin resTORbio (löytyy yllättäen tikkerillä TORC) kehittää nimenomaan selektiivistä mTORC1-estäjää RTB101  (aka. Dactolisib/BEZ235) joka on vastikään tullut ulos faasi 2 tutkimuksista indikaatiolla vanhusväestön hengitystieinfektioiden ehkäisy.......

Viimeisin tutkimusdata on RTB101:stä lupaavaa, mutta koska artikkelia ei ole vielä julkaistu, niin en pääse tarkemmin tutustumaan millä perusteella esimerkiksi hengitystieinfektio on todettu laboratiossa. Lähes 80 % väheneminen on kuitenkin huomattavaa, jos mitään biasta tutkimusasetelmasta ei löydy: http://ir.restorbio.com/news-releases/news-release-details/restorbio-presents-additional-phase-2b-data-american-thoracic

Tästä on tehty Novartiksen toteuttamana myös toinen tutkimus, jossa infektioiden määrää mitattiin kysymällä sitä koehenkilöiltä itseltään puhelimitse (high risk of bias mun mielestä) ja lisäksi mitattiin immuunivastetta influenssarokotuksille. Tästä on julkaistu paperi ihan hyvässä lehdessä: https://stm.sciencemag.org/content/10/449/eaaq1564

Tuloksissa on kuitenkin omituista epäjohdonmukaisuutta, sillä esimerkiksi positiivinen annos-vaste suhde nähdään mentäessä 5 mg päiväannoksesta ylös 10 mg per päivä (= hyöty on suurempi 10mg annoksella vs. 5mg), mutta sitten 2x10mg per päivä ei tuotakkaan eroa placeboon. Tapahtuuko tässä jokin "ylivuoto-mekanismi" (ehkä epätäsmällinen termi tähän), joka alkaakin haittaamaan positiivisia vaikutuksia? Vastaavasti kombinointi everolimukseen tuottaa hyödyn tuossa novartiksen tutkimuksessa, kun taas viimeisimmässä tutkimuksessa everolimuksen kanssa kombinointi ei tuota eroa placebosta. Aika helvetin ristiriitaista näin äkkiseltään ajateltuna?

Kun lääketutkimus kaksoissokkoutetaan, on hyvä kysyä aina kriittisesti onko sokkoutus oikeasti onnistunut. Esimerkiksi jos placeboon verrattuna lääke aiheuttaa poikkeuksellisen paljon ja näkyviä sivuvaikutuksia, niin koehenkilöhän kyllä tietää, että kyseessä on lääke jonka pitäisi vähentää infektioita. Varsinkin, kun tässä toisessa novartiksen toteuttamassa tutkimuksessa infektiot kysyttiin henkilöiltä itseltään puhelimitse, niin kyseessä on aika iso bias joka syö tutkimuksen luotettavuutta. Esimerkiksi ripulia kokevien koehenkilöiden määrä oli yli tuplasti isompi lääkeryhmässä vs. placebo.

Haluan siis ehdottomasti nähdä viimeismmästä faasi 2 datasta julkaistun artikkelin ja perehtyä siihen ennen kuin uskallan tähän firmaan rahojani laittaa. Jotenkin tulee vaan vähän shady kuva tästä firmasta....

Kirjoittelin siis taannoin anti-agingiin liittyen myös tästä Restorbiosta (TORC) tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/26643#comment-26643

Vaikka mitään syvempää analyysiä en päätynyt tästä vääntämään, niin mun arvelut osoittautui oikeiksi. Aiemmin toteutetut tutkimukset on olleet takuulla biasoituneita kuten arvelinkin, koska nyt viimeisin faasi 3 ei saavuttanut primary endpointissa tilastollisesti merkitsevää eroa placebon ja intervention välillä: https://ir.restorbio.com/news-releases/news-release-details/restorbio-announces-phase-3-protector-1-trial-rtb101-clinically

En sentään mennyt shortiksi, koska itse tuote on mielenkiintoinen (indikaatio, johon sitä kehitettiin ei välttämättä), ja pidin firman onneksi hyvin seurannassa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että kurssilasku tuohon kyseiseen tutkimustuloksen julkaisuun on ampunut lievästi yli. Kurssi tuli alas lähes 90% ja reilusti alle firman likvidin arvon eli jos laskee 30.9.2019 päättyneeltä kaudelta: cash + cash equivalents + marketable securities (jenkkivaltion joukkovelkakirjoja), niin likvidejä assetteja on yhteensä 117,3 miljoonaa dollaria ja liabilites puolella löytyy vastattavaa 12.2 miljoonaa eli jos firma saataisiin heti purettua nolla-kuluilla, niin tuosta irtoaisi about 105 miljoonaa dollaria: https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1720580/000156459019040353/torc-10q_20190930.htm

Tätä kun peilaa firman nykyiseen markkina-arvoon, joka on 41.5 miljoonaa, niin pelivaraa jää 63.5 miljoonaa miinus kulut. Tässä tietysti oletuksena, että RTB101:n patentin arvo on nolla, mikä ei pidä paikkaansa. Toki jos kukaan osakkaista ei puutu peliin ja antaa firman jatkaa RTB101 kehitystä Parkinsonin taudin hoitoon, niin sitten rahaa palaa ja nopeasti.

Enpä ole itse kuitenkaan mikään tällaisten erityistilanteiden asiantuntija, mutta harvemmin silti näkee, että biopharma-yritykset laskee näin paljon alle käteisarvon(?). Näkisin ainakin itse, että Restorbio olisi erinomainen kohde aktivistisijoittajille purkuun. Pidän itseasiassa RTB101 patenttia edelleen varsin mielenkiintoisena ja kehityskelpoisena aihiona. Alle 50 miljoonan market cap ei kyllä kuulostaa millään tavalla järkevältä ja näkisinkin tässä keississä äkkiseltään ainakin 25% valueta tämän konservatiivisimman riskiadjustoinnin mukaan + patentin arvo, ja ihan kohtuu pienellä lähiajan tappioriskillä. Otin tähän toistaiseksi kohtuukokoisen position.

Athenex

Eilen ostelin tuurilla lisää tätä firmaa ja tänään yhtiö julkaisi otsikon tutkimuksesta, joka tullaan julkaisemaan joulukuussa. Eiköhän otsikko "Oral Paclitaxel with Encequidar: The first orally administered paclitaxel shown to be superior to IV paclitaxel on confirmed response and survival with less neuropathy: a Phase III clinical study in metastatic breast cancer." kerro aika olennaisesti, että yhtiön keihäänkärkituote on todennäköisesti iskenyt kultasuoneen: https://ir.athenex.com/news-releases/news-release-details/athenex-announces-key-company-activities-san-antonio-breast

Oli jännä nähdä miten hitaasti osakekurssi adjustoitui oikeaan loppupäätelmään, omasta mielestäni jäi ehkä vielä hieman alle sen. Vaikka oon firmaan tutustunut vain pintapuolisesti, niin ensimmäisenä oli mielessä, että tää on about 250 miljoonan dollarin tutkimusotsikko (eli osakekurssi päättyisi 16-17 dollarin rangeen). No kurssi päättyi 15.50:een käyden aivan 16.50 tuntumassa. Ehdin ostaa tätä vielä reilusti lisää 12.5 - 15 rangelta eikä tarvinnut sormien kiirehtiä ja päädyin myymään kaikki lisäostot 16 päälle. Aika ihme hommaa, että näinkin selkeässä keississä markkina oli hyvin hidas (tasapainon löytyminen vei yli puoli tuntia). Mitä enemmän näitä on tullut treidattua, sitä enemmän tuntuu siltä, että tällä vois päästä hyvinkin vaikka lääkärin työtä paremmille tuntipalkoille, jos vain pääomaa olisi enemmän ja olis käytössä paremmat uutis - ja analyysipalvelut. Kun vielä analyyttinen ja kliininen ymmärrys lääketieteestä koko ajan kehittyy, niin tässä oppii koko ajan nopeammin tunnistamaan lääkekehityksen kannalta relevantit pointit ja harhan lähteet uutisista yms. tutkimustuloksista.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 18.11.2019 12.19
Jeans kirjoitti:

Ootko muuten tutustunut Herantis Pharmaan lainkaan? CDNF Parkinsonin taudin hoitoon vaikuttaa mielenkiintoiselta. Inderesin keskustelupalstalla toimitusjohtaja vastailee henkilökohtaisesti kysymyksiin.

En ole, mutta nyt ois hyvä hetki perehtyä kun on neurologian ja neurokirurgian kurssitkin menossa. Vois vaikka kysellä jos joku proffista/opettajista on tähän syvemmin perehtynyt. Neurotrofisten tekijöiden suhteen on kyllä kilpailua olemassa ja olen niihin skeptinen näin äkkiseltään. Pitääpä tsekata toi keskustelupalstakin.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 2.11.2019 08.31
Jeans kirjoitti:
bablabo kirjoitti:

Kirjoitin epäselvästi. En tarkoittanut SIGiä vaan jossain kohtaa (en mainitse nimiä niin ei sohita muurahaispesää kepillä)  shortti keskustelua joku vertasi shorttaamista ja 12kk option ostoa. Toisin sanoen joko shortaat vuoden tai ostat 12kk option ja oma mielipide oli, että silloin olisi parempi roll overata lyhyemmän ajan optioita kun että ostaa sen 12kk.

Okei, tässä en kyl muista miten nää menee. Riskiprofiilit on ainakin erilaisia roll overatessa lyhyemmän expiryn optioita tai ostamalla pidemmän expiryn option. Sinänsä kummankaan vaihtoehdon ei pitäisi olla sen parempi kuin toinen, koska muuten tilannetta voisi arbitroida ostamalla edullisempaa vaihtoehtoa ja myymällä toista. Roll overaamalla saattaa tulla halvemmaksi betsata deltaa. Jos joku optioiden parissa työskentelvä lukee tätä niin saa mielellään vastata!

Ainakin Vineer Bhansali on esittänyt omia laskelmiaan Tail Risk Hedging -kirjassa tähän aiheeseen Rolling Tail Hedges:

  • Jos transaktiokuluja ei oteta huomioon, niin sama määrä delta exposurea ajalle X (esim. 12 kk) tulee sitä edullisemmaksi, mitä tiheämmin roll oveeraa.
  • Tietysti roll overin "edullisuus" riippuu paljon siitä mikä on volatility curven muoto (steeppinä tuo hyöty on suurin)
  • Säännöllisellä roll overilla myös välttää "cliff effectin"

Sivuhuomiona tähän mielenkiintoiseen optiokeskusteluun: Tottakai sama delta maksaa enemmän kun sen ottaa optioilla vs. shorttaamalla (riskien ulkoistaminen on bisnestä ja bisneksessä tarkoitus on tehdä voittoa). Itse ainakin välillä tykkään maksaa siitä, että joku muu hoitaa mun position risk managementin esimerkiksi jos betsaan vaikka lääketutkimuksen epäonnistumista eli käytän näissä usein put spreadeja vs. shorttaamista. Parempaa valueta saan ajalleni siinä missä uskon olevani hyvä eli näiden keissien funda-analyysissä.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 25.10.2019 04.45

Keissi nimeltä Polyphor eli sveitsiläinen firma, joka on kehittänyt uutta antibioottiryhmää (OMPTA- Outer Membrane Protein Targeting Antibiotics) ns. ESKAPE-ryhmän patogeeneja vastaan, jotka on aika yleisiä sairaalatason infektioita ja joihin liittyy yleisesti laajaa resistenssiä karbapeneemi -  ja kefalosporiiniryhmien antibiootteja vastaan. Yleensä jos potilas kuolee sairaalatasoiseen multiresistenttiin infektioon, niin kyse on näiden patogeenien aiheuttamista (tai osaksi aiheuttamista) infektioista ja siksi kaikki uudet antibiootit ovat enemmän kuin kullan arvoisia.

http://www.polyphor.com/ompta-drug-discovery-platform/

Tästä aiheesta törmäsin kyseiseen firmaan ja yhteen julkaisuun aiheesta jo alkuvuodesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6372539/

En muuten koskaan kuitenkaan sijoittanut firmaan, enkä tosin tiedä sijoittaisinko vieläkään, mutta hyvän treidauspaikan tämä sentään toi. Sekin kyllä meni puoliksi ohi, kun on miljoona muuta asiaa tällä hetkellä menossa.

Toissa päivänä aiheesta julkaistiin siis kova paperi Naturessa: https://www.nature.com/articles/s41586-019-1665-6

Firman markkina-arvo ehti tästä julkaistusta pienellä viiveellä yli tuplaantua 50 miljoonasta eurosta reiluun 100 miljoonaan. Sinänsä hassu reaktio, kun mitään erityisen uutta ei kyseinen julkaisu tuonut. Enemmänkin kyse on siitä, että artikkeli julkaistiin maailman arvostetuimmassa tiedejulkaisussa, jonka vertaisarviointi ja julkaisukriteerit on huippuluokkaa, joten se kertoo että tiedemaailma ottaa tämän uuden lääkeryhmän tosissaan. Alle kympillä tässä oli mun mielestä selkeä ostopaikka kyseiseen "uutiseen". Sen jälkeen on ampunut vähän yli enkä ole osakkeessa muutenkaan enää kiinni. Tarkempaa analyysiä vaatisi ennen suurempia päätöksiä. Mielenkiintoinen keissi silti seurattavaksi. Jos näitä kaikkia ehtisi päivätyökseen isolla pääomalla seurata, niin kyllä tässä lääkärintyötä paremmille tuntipalkoille todennäköisesti pääsisi.

Ilmastonmuutosuutisoinnista ja journalismista ylipäätään

Olen viimeaikoina miettinyt miten voisin optimoida omaa ajankäyttöä asiapitoisen lukemisen ja eri asioiden opiskelun suhteen. Tulin siihen johtopäätökseen, että suurin osa lehtien ym. lukemisesta on ajanhukkaa ja suurin osa muiden ihmisten mielipiteistä on lähinnä hyödytöntä kohinaa, jos niitä ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti ja/tai tarpeeksi kriittisessä ympäristössä. Tästä syystä olen lopettanut esim. RealVisionin seuraamisen enkä oikeastaan muitakaan medioita enää seuraa. Olen todennut, että kaikista tehokkainta ajankäyttöä on lukea vertaisarvioituja tiedejulkaisuja.

Ei ole mitään järkeä seurata mitä satunnaiset tyypit ajattelee asiasta X, jos et tiedä kaverin track recordia tai jos hän ei perusteellisesti esitä sitä prosessia miten on päätynyt niihin johtopäätöksiin mitä esittää. Tästä syystä pidän esimerkiksi sijoitustiedon kaltaisista keskustelupalstoista, kun täällä asioista oikeasti tietävät vääntää ja keskustelee keskenään. Omat ja muiden ajatteluvirheet huomaa aika nopeasti.

Ei ole myöskään mitään järkeä lukea tutkivaa journalismia ilmastonmuutoksesta, geeniterapiasta tai lääkekehityksestä, jos jutun kirjoittajalla ei ole näihin asioihin minkäänlaista koulutusta tai hän ei osoita niihin poikkeuksellista perehtyneisyyttä (pelkkä koulutushan ei kerro muutenkaan vielä mitään). Kuulostaapa nyt jyrkältä. Toki juttuja voi huvikseen lukea, mutta jos haluaa oppia kriittistä ajattelua tai ylipäätään kasvattaa omaa substanssiosaamista mahdollisimman laadukkaasti ja ajankäytöllisesti tehokkaasti, niin järkevin vaihtoehto on lukea vertaisarvioituja tiedelehtiä (ja niitäkin vain ja ainoastaan kriittisesti).

The Economist on siinä ja siinä onko hyödyllistä lukea. Uutisten puolesta kyllä. Economist on sinänsä ehkä niitä harvoja julkaisuja, joissa journalismi on sillä tasolla, että kannattaa ainakin selata joka viikko läpi jos jotain lukemisen arvoista löytyy. Tälläkin lehdellä artikkelien taso on kuitenkin aika surkea ainakin niissä aiheissa, joiden suhteen koen esimerkiksi itse olevani jonkinlainen asiantuntija. Ilmastonmuutos-teemalehti oli mielestäni hyvä (tieteellisesti kriittinen ja neutraaali), mutta toisaalta en ole ilmastonmuutoksen suhteen minkäänlainen asiantuntija. Economistia tulee kuitenkin vielä jatkossakin luettua, oli se sitten enemmän vaikka huvin vuoksi.

Ilmastonmuutoksen suhteen olen alkanut seuraamaan lähinnä eri tiedelehtiä ja seuraavan vuoden projekti onkin oppia tästä aiheesta reilusti enemmän. Esim. Nature Climate Change meni tilaukseen. IPCC:n julkaisuja tulee myös selailtua. Näihin IPCC:n raportteihin liittyen tuli muuten mieleen Talouselämän juttu Petteri Taalaksesta, jonka vahingossa junassa menin lukemaan: https://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-ilmastonmuutos-ei-ole-viela-riistaytynyt-kasista-mutta-keskustelu-siita-on-siina-on-uskonnollisen-aariliikkeen-piirteita/3152ead4-9a15-4a03-8cdd-b027a403e106

Vaikka yritän sinänsä välttää auktoriteettiuskovaisuutta, niin ei ole järkevää syytä epäillä, miksi maailman ilmatieteenjärjestön WMO:n (IPCC:lle tutkimusdataa analysoiva ja tuottava lafka) puheenjohtaja, meteorologian tohtori ja luonnontieteitä kattavasti opiskellut fiksu ihminen ei olisi keskimääräistä toimittajaa tai twitter-öyhöä paremmin kartalla ilmastonmuutoksesta ja ilmastonmuutostutkimuksesta.

Taalas kertoo artikkelissa havainneensa samanlaisia systemaattisen harhan lähteitä ilmastonmuutos-uutisoinnissa kuin mitä olen itsekin pannut merkille: IPCC:n raporteista (joita löytyy toista tuhatta sivua) kaivetaan aina juuri ne omaa näkemystä (tai sitä näkemystä, millä saa aikaan myyviä otsikoita) tukevat argumentit tai kohdat. Eli IPCC:n juttuja luetaan kuten eri uskonnot lukevat raamattua. Kun puhutaan myyvistä lehtijutuista, niin yleensähän ne on niitä maailmanloppuskenaarioita mitä sieltä haetaan. Asia saadaan kuulostamaan tieteelliseltä, jopa siltä että kyse olisi tiedemaailman konsensusnäkemyksestä, kun sanotaan "IPCC:n raportti sitä ja tätä" ja sitten sen jälkeen kerrotaan miten lämpökuolema ja nälänhätä hävittää ihmiset maapallolta 50 vuoden sisällä ja että kommunismi on tähän ainoa oikea pelastus. Suosittelen lämpimästi kaikkia ihmisiä lukemaan ne alkuperäiset IPCC:n raportit ja tutustumaan mitä kaikkea siellä niiden maailmanloppuskenaarioiden lisäksi sanotaan. Olen tässä itsekin vielä vaiheessa ja voin suositella, että näistä löytyy sijoittamisenkin näkökulmasta aika mielenkiintoista ja hyödyllistä settiä.

Täysin sama homma pätee pörssiuutisoinnissa: Aina kun joku puhuu pörssiromahduksesta, talousjärjestelmän romahduksesta ja uudesta maailmanjärjestyksestä, niin nämä jutut saavat eniten klikkejä ja palstatilaa. Enkä nyt väitä etteikö vaikka ilmastonmuutos voisi johtaa suureen ihmislajia uhkaavaan katastrofiin. Tulevaisuus on aina joukko erilaisia skenaarioita joilla on jokaisella tietty todennäköisyys. Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintaminen eksaktisti on vain niin kamalan hankalaa ja pienillä muutoksilla eri ennustemalleissa käytettyjen arvojen lähtöoletuksiin saadaan iso vaikutus lopputulokseen. Tulevaisuus voi siis olla huomatttavasti paljon paskempi kuin mitä kukaan meistä osaa odottaa.... tai sitten tulevaisuus ei ole ollenkaan niin surkea kuin mitä lehtiotsikkojen perusteella voisi ajatella.

Tutkimusmetodologisten kysymysten kriittinen tarkastelu ja "tutkimusten opiskelu" on muuten aivan liian aliarvostettu taito. Sijoittamisessakin pärjää huomattavasti paremmin, kun osaa epäillä kaikkea mahdollista ja ajatella kriittisesti. Ilmastonmuutosjuttujen lisäksi klassikkoartikkeleita, joissa näiden taitojen puutteeseen hyvin usein kompastutaan ovat "ruoka-aine X aiheuttaa tautia Y"-tyyliset hesarin ja iltalehden jutut, joiden johtopäätökset on tehty ravitsemusepidemiologisen tutkimusten perusteella. Ja näitä tulee vastaan melkein joka viikko...

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.10.2019 11.56
Jeans kirjoitti:

Mä oon lähtökohtaisesti pitänyt tätä huonona ja epäreiluna asiana. Esim. ajatellaan Suomen lääkiksiin olevan 100 hakijaa, joista viisi parasta pääsee sisään. Tämän jälkeen sijalla 8, 13, 24, 27 ja 45 olevat maksavat itselleen ulkomailta opiskelupaikan, valmistuvat siellä lääkäreiksi ja palaavat Suomeen hommiin. Jos olisi mielummin päästetty 10/100 hakijaa sisään Suomen lääkiksiin olisi meillä nyt saman verran, mutta parempia lääkäreitä.

Tosin nyt tuli vasta mietittyä asiaa taloustieteellisestä näkökulmasta ja kyllähän Suomi säästää hemmetisti rahaa siinä, että jengi menee ulkomaille kouluttautumaan ja maksaa vielä itse koulutuksensa. Tämä sulla oli varmaan mielessä kun kirjoitit, että tämä on mielestäsi erinoimainen asia?

Sun ajatuksessa on kyllä pointtia, jos oletetaan, että nykyinen (tai kohta valitettavasti edesmennyt) pääsykoe mittaa soveltuvuutta lääkäriksi. Uskon, että se mittaakin eli tavallaan esittämäsi pointti epäreiluudesta pitää paikkaansa. Mutta palaan tähän pääsykoeasiaan vielä lopuksi. Varmasti ulkomaille opiskelemaan lähteminen toki jonkinlaista alakohtaista motivaatiota mittaa, jos suljetaan pois ne tapaukset, missä esim. rikkaat vanhemmat "päättää", että lapsi lähtee nyt opiskelemaan lääkäriksi, sille hommataan kiva kämppä ym. asumisolosuhteet ja lennätetään se aina loma-ajoiksi kotiin Suomeen. On siellä kuitenkin myös ihmisiä, jotka on ihan vaatimattomista olosuhteista lähteneet opintolainalla ja omilla/perheen säästöillä opiskelemaan vaatimattomiin olosuhteisiin, joten tuo vaatii jo aikamoista motivaatiota.

Pointtini oli juurikin se, mitä sanoit, että Suomi säästää siinä rahaa ja jos ulkomailta tulee hyvin koulutettuja suomea puhuvia lääkäreitä suomeen takaisin töihin, niin en näe asiassa ongelmaa. Olen tässä myös yksilönvapauksien kannalla: Eli vaikka kannatan sitä, että lääkärikoulutusta säännellään erittäin tiukasti (potilasturvallisuuden takaamiseksi), niin mielestäni ihmisellä tulee olla oikeus kouluttautua ulkomailla. Jos on näyttöä siitä, että tuon koulutuksen laatu ei ole sen huonompi kuin Suomessa, niin ei ole mitään järkeä kieltää näiden lääkärien työskentelyä Suomessa.

Nyt tullaan siihen, että kun ulkomailla kouluttautuminen yleistyy koko ajan vauhdilla, niin pitäisi alkaa enemmän kiinnittämään huomiota siihen, onko ulkomailla koulutettu suomalainen lääkäri oikeasti pätevä toimimaan Suomen terveydenhuollossa. Ulkomaisilla yliopistoilla voi olla rahan takia jopa paine houkutella yhä enemmän jengiä sisään, säästää koulutuskustannuksissa ja sylkeä ulos mahdollisimman paljon lääkäreitä mahdollisimman nopeasti jos he huomaavat, että suomella ei tarpeeksi paljon kiinnosta heidän koulutuksen laatunsa.

En rehellisesti sanottuna tiedä kovin hyvin miten Latviassa, Romaniassa, Virossa ym. koulutetaan lääkäreitä, mutta jo järjellä voisi päätellä, että siellä homma on todennäköisesti vähemmän kehittyneempää, potilasmateriaali on huomattavan erilaista ja hoitosuositukset ovat erilaisia kuin Suomessa. Suomessa on muutenkin varsin korkea lääkärikoulutuksen taso, jonka laadun kanssa on vaikea kilpailla. Muutamia ulkomaaopiskelukokemuksia kuulleena sanoisin koulutustason olevan selvästi heikompaa Suomeen verrattuna, mutta asiaa pitäisi tutkia huolella. En saa muutamista tämän asian tarpeellisuutta havainnollistavista esimerkeistä sen tarkemmin puhua, mutta kyllä näistä kysymyksistä on herännyt kohtuullisesti huolia viime aikoina työnantajilta ja muilta lääkäreiltä. Suomeen pitäisi siis mielestäni ehdottomasti kehittää parempi laadunvalvontajärjestelmä ulkomailta tuleville lääkäreille jo ihan tulevaisuuttakin ajatellen ja miettiä kuka tämän kulut kustantaa (-->loogisesti ne ulkomailla kouluttautuvat lääkärit?).

Tämän laadunvalvontajärjestelmän tärkeyttä voi olla äkkiseltään vaikea hahmottaa, koska se ei ole pelkästään potilasturvallisuuteen liittyvä asia, vaan myös yhteiskunnan resursseihin liittyvä asia:

Huono lääkäri on lähinnä kuluerä (ja pahimmassa tapauksessa helvetin iso sellainen) koska tässä yhteydessä minun määritelmän mukainen huono lääkäri esimerkiksi:

  • tekee turhia (=ei tilanne-sidonnaiseen tieteelliseen näyttöön perustuvia) tutkimuksia tai sitten jättää erittäin tärkeitä harvoin tehtäviä tutkimuksia tekemättä silloin kun niitä nimenomaan pitäisi käyttää
  • tekee huonoja lähetteitä tai jättää niitä monissa olennaisssa tilanteissa tekemättä (tai lähettää puutteellisilla tiedoilla), koska ei tiedä mitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa voidaan ja ei voida hoitaa ja miten (tämä on mielestäni yksi potentiaalinen ongelmakohta, jos ei ole opiskellut suomessa) 
  • aiheuttaa toiminnallaan virheitä joita muu systeemi joutuu jatkuvasti paikkaamaan (suomessa huononkin lääkärin on vaikea töpeksiä pahasti, koska meillä on sen verran tarkka ja huomaavainen terveydenhuoltojärjestelmä joka yleensä korjaa virheet ennenkuin niistä aiheutuu suurta vahinkoa)
  • ei osaa valita potilaille optimaalisia hoitomuotoja
  • Kaikesta em. huolimatta palkka on kuitenkin huonollakin lääkärillä sama kuin muilla

Hyvä lääkäri taas nettona ei ole kuluerä vaan tuottava yksilö, koska tekemällä em. asiat edes keskimäärin oikeaoppisesti, vähentää väestön sairastavuutta (ja siitä koituvia kuluja) sekä lisää ihmisten tekemiä työpäiviä ja niiden tehokkuutta.

Edellä määrittelemieni "hyvän" ja "huonon" lääkärin erottaminen toisistaan ei äkkiseltään ole läheskään niin itsestäänselvää kuin voisi luulla. Potilaan näkökulmasta em. määritelmän mukainen huono lääkäri voi vaikuttaa jopa poikkeuksellisen hyvältä lääkäriltä (tilailee mukavia tutkimuksia, on huolissaan ja lähettää potilasta muille lääkäreille tutkittavaksi).

Asia mistä olen myös erittäin paljon huolissani suomalaisen lääkärikoulutuksen puolesta on se, että tästä vuodesta alkaen puolet sisäänpääsijöistä valitaan ylioppilastodistuksen perusteella ja on puheita siitä, että ylioppilastodistuksen merkitystä olisi jatkossa vielä lisättävä valintaprosessissa. 

(Disclaimer: Mulla on henkilökohtainen bias uskoa, että nykyinen pääsykoe on paras soveltuvuuskoe lääkärin ammattiin (ja ylioppilaskokeet soveltuvat siihen huonosti), koska sain itse pääsykokeesta omana hakuvuotenani tietääkseni tiedekunnan parhaat pisteet ja Helsingin lääkiksessäkin oli vain 2 sisäänpäässyttä minua paremmilla pisteillä, kun taas ylioppilaiskokeissa kirjoitin hakuvuotenani tasaisen "surkean" rivin E:tä ja M:ää.)

Uskoni pääsykokeen ylivertaisuudesta perustuu siihen, että

  • Pääsykokeessa on paljon enemmän tehtäviä ja paljon vähemmän aikaa --> mittaa kykyä priorisoida asioita ja hallita ajankäyttöä, mikä on lääkärin työssä erittäin olennaista
  • Pääsykokeeseen liittyy paljon enemmän stressiä ja sen voi uusia vain kerran vuodessa --> mittaa paineensietokykyä paremmin, sekin olennainen taito tässä työssä
  • Tehtävissä on usein ollut paljon enemmän soveltavuutta ja eri luonnontieteitä sekaisin --> Mittaa ylioppilaskokeita paremmin kykyä sisäistää monimutkaisia kysymyksiä ja soveltaa aiemmin opittua tietoa
  • Pääsykokeen tehtävien vastauksissa halutaan nähdä vain olennaisia asioita ja substanssia selkeästi ja tiiviisti esitettynä
  • Toisin kuin yo-kokeessa, pääsykokeen vastauksissa ei haluta nähdä ei tarinointia, universaaleja itsestäänselvyyksiä (esim. "solusta suurin osa on vettä") tai mietteitä siitä miksi jokin asia voi olla tärkeä tuhannesta eri syystä, kauniita lauseita, kappalejakoja tms. 
  • Uskallan pitää kohtalaisen todennäköisenä, tai ainakin että on kohtalaisen suuri riski sille, että joissain ylioppilaskokeissa, esimerkiksi äidinkielessä, pisteitä jaellaan siitä miten kokelaan esseekirjoituksen rivien välistä sointuva poliittinen näkemys tai erilaiset kielelliset mieltymykset resonoi koetta tarkastavan sensorin poliittisten näkemysten tai kielellisten mieltymysten kanssa (lueppa joskus huviksesi parhaita pisteitä saaneiden äidinkielen esseiden kokoelmaa, niin voit ehkä havaita mitä tarkoitan)
  • Pääsykoe mittaa paremmin motivaatiota, koska siihen valmistautuminen vaatii enemmän ponnisteluja.
  • Tässä on vielä monta muutakin pointtia, jotka ei nyt väsyneenä tule kovin selkeästi mieleen.

Ymmärrän, että ylioppilaskokeiden tarkoitus on olla yleissivistystä mittaavia ja että yleissivistys on tärkeä lähtökohta yliopistossa opiskeluun (myös lääkikseen). Suurimmassa osassa yliopistoaloja pätee se, että sieltä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin vaan jokainen voi tehdä ihan mitä tahansa. Työnantajat sitten huolehtivat näiltä aloilta tulevien ihmisten motivaation, paineensietokyvyn ym. heitä kiinnostavien tekijöiden testaamisen. Lääkiksestä suurin osa taas päätyy lääkärin työhön, joten näiden edellä luettelemieni ominaisuuksien seulonta tulee tapahtua jo hakuprosessin aikana. Seulonta tulee tehdä mahdollisimman objektiivisesti (soveltuvuuskokeet eivät siis tule kuuloonkaan ja ovat lähinnä pseudotieteellistä huuhaata), joten tähän paras vaihtoehto on ollut mielestäni nykyisen kaltainen pääsykoe (mikseipä siihen voisi jonkin pääsykoekirjankin ottaa?)

Minulla ei tietenkään ole tutkimusnäyttöä näiden esittämieni väitteiden taakse, koska jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että ilman valtavia resursseja tästä aiheesta saa vain ja ainoastaan metodologisesti erittäin ongelmallisia tutkimuksia aikaan, joista on päätöksenteossa hyvin vähän hyötyä. Pelkään pahoin, että lääkiksen opiskelijavalinta yo-kokeiden avulla lisää opintojen keskeyttämisten määrää, lisää lääkisopiskelijoiden henkistä oireilua ja heikentää lääkärikoulutuksen laatua. Toivottavasti olen lopulta väärässä, ei se ole poissuljettua tietenkään.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.10.2019 10.29

Tiedän, että poliitikoilla on tapana brändätä erilaiset lupaukset käyttämällä lentäviä lauseita ja tiedän myös, että nämä lupaukset ovat harvoin realistisia. Antti Rinteen 1000 uutta lääkäriä perusterveydenhuoltoon on kuitenkin typerin letkautus mitä olen tähän mennessä kuullut, kun tätä keissiä katsoo terveystaloustieteellisestä näkökulmasta: 160 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022 eli 80 miljoonaa euroa vuodessa (lähde: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea)

Ei muuten tule lähellekään riittämään.

Jos nyt miettii ensin sitä, missä suomessa on lääkäripulaa, niin nimenomaan niissä paikoissa jonne kukaan ei halua mennä töihin. Näissä yleensä kynnyskysymys lääkärin näkökulmasta ei ole raha (jos olet valmis menemään jumalan selän taakse tekemään töitä huonoilla resurseilla hirveässä kiireessä, niin siitä kyllä maksetaan, se ei ole se ongelma), vaan kynnyskysymys on ihan yksinkertaisesti työn viihtyvyys, oma mielenterveys ja elämänlaatu. Tämä saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta loppujen lopuksi aika harva on lääkärin töissä vain rahan takia. Kun tietty elintaso on saavutettu ja työpaikalla viihtyy, niin kynnys tehdä töitä jossain vähemmän viihtyisässä "suolakaivoksessa" edes tuplapalkalla on aika suuri. Näissä pitää myös miettiä sitä, että kun stressitasot ja kiire kasvaa, niin virheiden määrä lisääntyy, virheistä joutuu ottamaan vastuun ja niitä pääsee sitten selittelemään käräjäoikeuteen. Tähän sivuhuomiona, että peruskoulutusmäärien lisääminen on aika epätehokas ja kustannusvaikuttavuudeltaan (mitattuna QALY/€) huono ratkaisu tähän ongelmaan (tulen tähänkin tarkemmin kohta).

Eli jos ne 1000 lääkäriä nyt halutaan sinne mistä niistä on pulaa, niin 80 miljoonaa euroa vuodessa ei tule riittämään. Jokainen sivistynyt ihminen voi erilaisia julkisia tietokantoja hyväksi käyttäen laskea, paljonko maksaa yhden lääkärin "vakuuttaminen" vuodeksi syrjäiseen paikkaan nimeltä X tekemään arkipäivätyötä klo 8-16 perusterveydenhuollon akuuttivastaanotolle. Eli siis suomeksi paljonko maksaa, että kyseisessä paikassa on 100% varmuudella joka päivä joku töissä. Sitten kun johonkin palkataan lääkäri, niin lääkäri tarvitsee työn tekemiseen myös sairaanhoitajia, laboratoriotutkimuksia (ja laboratoriohoitajia) ja kuvantamistutkimuksia (radiologeja tulkitsemaan niitä), konsultaatiolääkäreitä ja lopulta niiden työssä syntyvien lähetteiden vastaanottajia eli erikoissairaanhoitoa. No kaikki lääkäreistä tyhjät paikat ei tietenkään ole akuuttivastaanottoja vaan on myös rennompaakin "peruslääkärin" työtä, mutta näiden laskelmien pohjalta sanoisin, että 80 mijoonaa euroa vuodessa riittää täyttämään nykytilanteessa noin 180 lääkärin vajeen ja tämäkin optimistisimman laskelman mukaan

Vaikka tästäkään kustannuksesta lääkärin palkka ei muodosta suurinta osaa, niin joku tulee kuitenkin sanomaan, että lääkärin kustannus on siis liian suuri joten peruskoulutusmääriä on lisättävä vielä viime aikaisten lisäysten päälle. Tässä argumentissa on useita ongelmia.

Tiedän toki, että työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Terveydenhuoltosektoriin pätee kuitenkin terveystaloustieteen lainalaisuudet, koska tavoitteet ovat erit ja markkinan rakenne on vähän eri (kannattaa lukea minkä tahansa terveystaloustieteen oppikirjan ensimmäinen kappale, niin tiedät mitä tarkoitan).

Julkisen terveyssektorin näkökulmasta rahaa on tarkoitus käyttää kustannusvaikuttavasti ja sen tavoitteen toteuttamiseksi julkista rahaa pitää käyttää siinä järjestyksessä, missä elämänlaatupainotettuja elinvuosia (QALY) saadaan eniten lisättyä jokaista euroa kohden. On hyvin vähän perusteita sille, että lääkäreiden peruskoulutusmäärien lisääminen olisi tässä QALY/€-listalla lähelläkään top 20 merkityksellisintä investointia. Tämä jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, että lääkärin työajasta noin 30-40% menee ei-koulutusta vastaavan työn tekemiseen, jonka voisi tehdä joku vähemmän koulutettu henkilö (tai tietojärjestelmä) jolloin siihen ei tarvitsis kuluttaa 12 vuotta jotain muuta asiaa opiskelleen ihmisen työaikaa (ja tällaisen ihmisen vaatimaa palkkaa). Syitä on kuitenkin vielä tämänkin lisäksi pitkä lista...

Lääkärin peruskouluttaminen maksaa nykytilanteessa 120-180k koulutuspaikasta riippuen. Koulutusmäärien lisääminen tarkoittaisi nykytilanteessa, että resursseja olisi lisättävä. Tällä hetkellä koulutusmäärät ainakin oulussa on resursseihin nähden jo sen verran suuret, että resurssien kasvattaminen lineaarisesti koulutusmäärien kanssa ei takaisi koulutuksen laadun ylläpitämistä hyvin yksinkertaisesta syystä: Käytännön lääketiedettä opiskellaan opiskelemalla ja tutkimalla sairaita ihmisiä yliopistosairaalassa kouluttavan erikoislääkärin ohjauksessa. Oulussa (ja varmaan muuallakin) on jo tälläkin hetkellä todella huonot resurssit käytännön opetukseen (N:ää tulee liian vähän, halukkaita lääkärikouluttajia ei ole tarpeeksi), joten koulutusmäärien lisäämiseksi pitäisi lisätä myös yliopistosairaalan rahoitusta merkittävästi niin, että sinne saataisiin lisää potilaita (eli lyhyemmät jonot erikoissairaanhoitoon), lisää erikoislääkäreitä ja sitä ennen lisää erikoistuvia lääkäreitä (koska erikoislääkäreistä on pulaa monilla aloilla).

Sitten kun tutkimusnäytön valossa merkittävin ongelma ei ole se, että meillä on liian vähän lääkäreitä, vaan se, että meillä on liian vähän yleislääkäreitä (eli yleislääketieteen erikoislääkäreitä) perusterveydenhuollon yksiköissä. kuitenkin tutkimusnäytön valossa ihanteellinen määrä yleislääketieteen erikoislääkäreitä perusterveydenhuollon yksikössä on 2/3 kaikista lääkäreistä (kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta). Kun peruskoulutus kestää 6 vuotta ja sen päälle erikoistuminen toiset 6 vuotta, niin tarvitaan 12 vuotta, että peruskoulutusmäärien lisääminen näkyy erikoislääkäreiden määrässä. Koulutusmääriä on kuitenkin kuluneella vuosikymmenellä jo lisätty aika merkittävästi ja näistä vasta ensimmäiset vuosikurssit ovat alkaneet nyt valmistua. Menee vielä ainakin seuraavat 6 vuotta ennen kuin nähdään edellisten lisäysten vaikutus erikoislääkäreiden määrään. Tietysti myös ulkomailla kouluttautuminen on nostanut suosiotaan (mikä on erinomainen asia mielestäni).

Usein ihmiset tekevät kuitenkin ensin töitä ennenkuin alkavat erikoistua, jos ylipäätään erikoistuvat ollenkaan, mistä päästäänkin toiseen aiheeseen erittäin läheisesti liittyvään ongelmaan eli erikoistumisen houkuttelevuuteen. Tässä raha alkaa olla kynnyskysymys, koska yliopistosairaalassa erikoistuvan lääkärin (eli siis jo valmiin lääketieteen lisensiaatin) peruspalkka on huonompi, kuin lääkärin töitä ensimmäistä kesää tekevän peruskoulutusvaiheen opiskelijan palkka (eli se, mitä 4 vuotta opiskelleen lääketieteen kandidaatin palkka voi olla). Toki tähän voi erilaisilla lisätöillä vaikuttaa (päivystykset), mutta ne tuleekin sen normityöajan päälle. Kuka haluaa viettää kaikki illat 16-22 sairaalalla päivystämässä? Toinen kynnyskysymys on tietysti myös työn viihtyvyys, johon vaikuttaa yliopistosairaaloiden resurssit (jotka on tiukilla).

Eli siis ihannemaailmassa peruskoulutusmäärien lisääminen sillä ehdolla, että koulutuksen resursseja lisättäisiin kahta kauheammin, varmasti toisi lääkärityövoiman kustannusta alemmas, mutta on erittäin perusteltua kysyä onko tämä rajallisten resurssien maailmassa kustannusvaikuttava tapa lisätä ihmisten terveyttä, kun parempiakin kohteita samalle rahalle on, eikä edes niihinkään riitä julkiset rahat tällä hetkellä. Sitten kun vielä miettii sitä realiteettia, että niitä koulutuksen resursseja ei kuitenkaan oikeassa elämässä lisättäisi koulutusmäärien lisäystä vastaavaa määrää poliittisten syiden takia (ei sitä esim. tehty 2010 luvun alussakaan), niin en kyllä keksi perusteluja sille, miten huonosti koulutettujen lääkäreiden määrän lisääminen olisi tehokas tapa lisätä ihmisten terveyttä. Viisainta olisi nyt laittaa rahat erikoistumiskoulutukseen, peruterveydenhuollon johtamiseen, peruskoulutuksen laatuun ja työskentelytavan kehittämiseen (ja tietojärjestelmiin). Jos näiden jälkeen jää vielä rahaa, jolle ei löydetä kustannusvaikuttavampaa käyttökohdetta (tai muuten yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää käyttötarkoitusta), niin lisätään sitten näiden jälkeen toki lääkäreiden peruskoulutusta.

Ja ennenkuin joku muu sen tähän keskusteluun linkkaa, niin olen kyllä lukenut tämän sinänsä hyvin perustellun kirjoituksen aiheesta: https://www.libera.fi/blogi/laakareita-tulisi-kouluttaa-enemman/

Tässä ei kuitenkaan ole tuotu edellä kuvailemaani terveystaloustieteellistä näkökulmaa juurikaan esille. Siitä näitä pitäisi kuitenkin tarkastella.

Tomi Haataja kirjoitti:

14.9.2019 Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.

Osakemarkkinoiden ajoittaminen on toiminut mulla viimeaikoina vähän pelottavan hyvin. Tälläkin kertaa aavistukseni osui oikeaan eli tulihan sieltä taas parempi ostopaikka 5% alemmalta tasolta ja sain myytyä optiopositioita lähellä huippuja. Käytän edelleen sanaa ostopaikka, koska vaikka taantuma näyttää edelleen todennäköiseltä, niin mun on vaikea nähdä osakkeiden suurta romahdusta ja sen mahdollisuutta. Ainakaan siitä näkökulmasta, etteikö osakkeita (tai call spreadeja) kannattaisi vielä omistaa. Toki mun muut näkemykset vähän hedgaa salkun osakeriskiä epäsuorasti eli olen edelleen heinäkuun artikkelin teeman mukaisesti longina kultaan, longina euro-dollarifutuureihin, shorttina eurusd:hen, longina lyhyisiin jenkkikorkoihin ja shorttina pitkiin jenkkien (ja saksan) valtionlainoihin.

Toisaalta nyt mulla on vähän sellainen kutina, että vaikka isompaa pudotusta ei tulisikaan, niin on aika vaikea nähdä isoa nousurallia enää todennäköisenä. Taantuma on ehkä aavistuksen taas lähempänä ja kun osakkeiden suuri nousuralli tuntuu olevan nyt niin suosittu näkemys (samoin kuin osakkeiden suuri romahdus), niin ehkä tässä treidataan ei-mihinkään-suuntaan seuraavat 6-12kk. Nyt on hyvin vähän treidattavia ideoita mielessä makron osalta.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.9.2019 12.15

Eilinen oli hyvä esimerkki siitä, miksi keventelen positioita reilusti ennen keskuspankin kokouksia ym. datajulkistuksia, joita ainakaan minä en osaa ennustaa. Jos yksikin lause EKP:n korkokouksessa voi muuttaa sentimentin täysin seuraavaksi pariksi viikoksi tai parhaimmillaan loppuvuodeksi, niin mahdollisuus tehdä tuottoa tällaisissa tilanteissa on aika huono varsinkin suhteutettuna poikkeukselliseen volatiliteettiin. Ostelin EURUSD shortteja lisää kiinni vielä press releasen jälkeen, koska arvelin samanlaista reaktioita kuin aiemmassakin EKP:n kokouksessa. No sellainen sieltä tulikin. Olen nyt hyvin pienellä positiolla liikenteessä sekä kullan (long) että eurusd:n (short) osalta, koska tilanne vaikuttaa nyt hyvin hankalalta ottaa näkemystä. 

Pitkät korot, erityisesti saksan 10-vuotinen bundi taas on oiva esimerkki siitä miten yleensä tapahtuu, kun kaikki ja kaikkien koirat, kissat ja mummot on longina (tai shorttina) johonkin, jossa ovat olleet pitkään oikeassa ja sitten tätä trendiä ylläpitävä narratiivi (jonka suhteen kaikki ovat samaa mieltä) värähtää edes hieman toiseen suuntaan: 2 kuukauden tuotot pyyhkiytyy pois kahdessa viikossa. Tällaisia on mukava mennä shortiksi erityisesti optioilla, koska voit jopa pari kertaa olla ajoittamisen kanssa väärässä ja hävitä aina hieman, kunnes lopulta teet 6-kertaista tiliä sijoitetulle pääomalle.

Keventelin näitä shortteja pitkiin korkoihin tänään hieman, ettei position koko kasva suhteettoman suureksi osaksi salkkua. Näkisin kuitenkin edelleen nousuvaraa pitkissä koroissa.

Nyt on oikeastaan sellainen tilanne, että en keksi hirveästi mitään treidattavaa tai mulla ei ainakaan makron suhteen ole mitään vahvaa näkemystä. Olen vasta ihan lähiaikoina oppinut, että kun menee hyvin, niin kannatta olla entistä tarkempi siitä mitä ideoita seuraavaksi treidaa. Mulla ainakin iskee helposti vauhtisokeus ja alan harkita seuraavien treidien logiikkaa vähemmän, jolloin tulee otettua sellaisia positioita, joissa +EV.tä ei voi perustella. Nyt siis kevennän positioita ja otan rennosti kunnes tulee taas jotain uusia ideoita mieleen. Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.

Pitäis muuten jo pikkuhiljaa keksiä se nimi sille uudelle blogille...polttelee nimittäin kirjoittaa useammastakin firmasta. Koulussa vaan on sen verran kiireistä, että ei tässä tiedä mihin väliin löytäis kirjoittamiselle aikaa. Tämä vuosi on siinä mielessä tärkeä, että keväällä on useampiakin tenttejä, jotka pitää päästä ekalla yrityksellä läpi tai kesätöihin ei irtoa lupia Valviralta. Eikä ne ihan mitään pieniä tenttejä ole, kun vaikka kirurgiassa tenttialuetta on opiskeltu 2 vuotta ja sivumäärä lienee jotain pari tuhatta. Lääkiksen tenteissä yksi mukava piirre on myös se, että voit osata kaiken erinomaisesti ja vaikka paremmin kuin kukaan proffista, mutta sitten jos tenttivastauksesta ilmenee yksi asia, joka tai jonka tekemättä jättäminen vaarantaa potilasturvallisuuden, niin koko tentti hylätään.

Näinhän se nimittäin menee oikeassakin elämässä, joten käytäntö on mielestäni erinomainen. Jos muuten jotain näiden (kohta) neljän vuoden opiskelujen aikana olen oppinut, niin ainakin arvostamaan yksinkertaisia (tai yksinkertaiselta näyttäviä) asioita. Voit olla maailman viisain ja nokkelin tyyppi, mutta se ei takaa ettet koskaan joutuisi ongelmiin. Suurimmat ongelmat tulee eteen silloin, kun ylenkatsot jotain yksinkertaista asiaa, joka ei sitten oikeasti ollutkaan niin yksinkertainen ja et siitä syystä päättänyt koskaan opetella koko juttua riittävän huolellisesti. Keskimääräinen lääkisopiskelija muistaa kaikki Goodpasturen syndroomalle altistavat geenivariantit ulkoa, on opetellut eri anti-reumaattisten lääkkeiden aloittamisen indikaatiot kymmeneen kertaan (vaikka ei niitä todennäköisesti koskaan tule aloittamaan ellei erikoistu reumalääkäriksi) sekä tietää biokemialliset selitykset henderson-hasselbalchin yhtälöitä myöten siitä, miksi hengitysvajauksesta kärsivä hätätilapotilas on asidoottinen, mutta sitten se yksinkertainen henkeä pelastava toimenpide eli hätätilapotilaan maskiventilaatio tuottaa yllättävän monelle vaikeuksia (puhumattakaan hengitystien turvaamisesta larynxtuubilla tai intubaatiolla), ellei näitä juttuja ole oikeasti harjoitellut vähintään satoja toistoja sadoilla erilaisilla potilailla eli oikean maailman ihmisillä. Ja nykyisillä resursseilla näitä ei muuten ainakaan koulussa harjoitella läheskään niin paljon. Puhun nyt muuten omasta puolestani, koska ainakin itse opin kyseisen taidon luotettavasti vasta oltuani kesätöissä leikkausali-anestesialla. No onneksi jokainen voi hakeutua mihin tahansa erikoisalalle omien taitojen sekä kiinnostuksen kohteiden mukaan, joten Suomessa hätätilapotilaita hoitaa aina kyseisen alan ammattilaiset.

Joka tapauksessa kliseinen “It ain't what you don't know that gets you into trouble. It's what you know for sure that just ain't so” -lausahdus pitää täysin paikkaansa missä tahansa elämän osa-alueella.

Näytä koko viesti