Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 68 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.2.2018 1.07

Olen koko syksyn ja talven seurannut Snap inc:ia mielenkiinnolla sivusta. En ole vielä lähtenyt tekemään analyysiä, mutta ajattelin ensi viikonloppuna käydä lukuja tarkemmin läpi.

Miksi mulla olis edgeä arvioida Snap inc:ia?

Tämä voi tosiaan olla samalla riski biakselle, mutta samalla myös etu: Olen käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana yhteensä noin 15 000 euroa SnapChat - ja Facebook/Instagram - mainontaan. Teen siis arbitraasimarkkinointia useissa eri maissa (ostan liikennettä halvemmalla kuin mitä mulle siitä maksetaan esim. liidienhankintana), joten väitän tietäväni erittäin hyvin sisältä ulos miten Snapin mainosalusta toimii ja miten se eroaa FB/IG:n mainosalustasta mainostajan näkökulmasta.

Toki en väitä etteikö markkinoilla muut tällaisia tutkis ja olettaisin jopa, että jos jollain hedge-fundilla on asetettu näiden suhteen bettejä, niin niiden on jopa itse kannattavaa tehdä testejä näillä. Joka tapauksessa mulla on aika hyvä tuntuma tästä.

Ehkä painavin syy, miksi mulla on jonkin aikaa tehnyt mieli laittaa pieni betti Snappiin on hyvin yksinkertainen: SnapChat tarjoaa mainostajalle liikennettä 75-90% halvemmalla verrattuna Facebookiin/Instagramiin ja sen lisäksi liikenne on konversioprosenteissa mitattuna noin 10-20 % laadukkaampaa.

Oon tehnyt mainontaa molemmilla em. alustoilla Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Espanjassa ja muutamia testejä myös jenkeissä. Sama ilmiö näkyy kaikkien maiden välillä, eli Snapchat on todella voimakkaasti undervalued siihen nähden, millaisia tuloksia se pystyy mainostaja-asiakkaille tarjoamaan. Esimerkiksi vaikka yks liidinkeruu-kampanja, joka mulla pyörii Ruotsissa sekä SnapChatin että Ig-stories-mainosten kautta. Tää on jo aika ääriesimerkki siitä, miten isoksi toi hintaero voi mennä. Alla on vähän tuloksia:

Ylemmässä kuvassa siis yks Snapchat-kampanja, jossa olen laittanut hintatarjoukseksi 9 senttiä per swipe (swipe = käytännössä klikkaus). Minimi bid Snapissa pitäis olla 5 senttiä, mutta jostain syystä toi kampanja vetää alle minimibidin eli neljällä sentillä per swipe (luku "ECPSU"), vaikka mulla on bid 9 sentissä! Tää on vaan käytännössä merkki siitä, että siinä kohderyhmässä jota yritän tavoittaa (noin 125 000 ihmistä) ei ole ketään muuta kilpailemassa noista "klikeistä". Tossa ei muuten olisi mitään järkeä, että Snapchat tarjoaa mulle liikennettä alle sen, mitä oon valmis siitä maksamaan. Syy miksi mulla on tossa 9 senttiä eikä 5 senttiä on vielä se, että jos laitan ton 5 senttiin, niin ton mainoksen näyttö hidastuu liikaa ja klikin (swipen) hinta putoaa 3 senttiin!

Kun katon kampanjan tulopuolella konversiota, niin Snapin kautta tuleva liikenne konvertoi mulle keskimäärin 37 senttiä per klikkaus.

Sit katotaan alempaa kuvaa samasta kampanjasta, jota näytän aika lailla samalle ruotsalaiselle kohdeyleisölle Instagramin stories-mainoksina (vastaa aikalailla SnapChattia), jossa mulla on toki vasta A/B-testi käynnissä eli haen optimaalisinta mainosta, jolle hinta/laatu-suhde on alin (huom! Snapissa ei vielä edes ole a/b-testin mahdollisuutta, koska sitä ei tarvita - liikenteestä ei nimittäin ole kilpailua). IG-stories mainoksen klikin hinta on 5 kertaa korkeampi vs. Snapchat! Samalla kuitenkin liikenteen laatu on huonompaa eli tällä hetkellä toi liikenne konvertoi keskimäärin 33 senttiä per klikki. Tällä datamäärälläkin voi jo todeta, että toi on tilastollisesti merkitsevä ero.

Nyt jos mietitte, kumpaan palveluun mun on järkevämpää syöttää mun rahat, niin totta kai Snapchattiin, koska se tarjoaa 6 kertaa paremman ROI:n! Lisäksi Snapissa ei tarvi käyttää aikaa testaamiseen, kun kilpailua ei ole vielä olemassa.

Nyt jos miettii, että kaikki muutkin mainostajat alkaa pikkuhiljaa tajuta tän saman asian, niin noi mainosrahat alkaa ohjautua FB/IG-mainonnasta Snapchatiin niin kauan, kun tää erotus on olemassa. Toki tää on tajuttu varsinkin jenkeissä, missä toi erotus ei ihan niin suurta ole kuin täällä periferiassa, mutta esim. Saksassakin ollaan aika samalla tasolla Suomi-Ruotsi-Norja-akselin kanssa tossa hintaerossa. Väitän, että tää on yks syy, miksi Snapin liikevaihto kasvoi voimakkaasti Q4:lla, koska yhä useampi tajuaa tän ja panostaa maksimibudjetilla Snappiin.

Toki tässä tulee kuitenkin muutamia ongelmia vastaan:

  • Snapin kohdeyleisö on pienempi, joten kohdeyleisö saturoituu mainoksiin paljon nopeammin kuin fb:ssä --> Snapin pitäisi pystyä kasvattamaan käyttäjämääriä jatkuvasti ja nimenomaan Daily active users-segmentillä. Tuntuu, että Ig-stories:n kasvu ei syö käyttäjiä pois Snäpistä, vaan ennemminkin jengi käyttää noita rinnakkain, joten Facebookin kilpailu ei välttämättä uhkaa SnapChatia ainakaan niin paljon, kuin moni sijoittaja kuvittelee.
  • Kilpailun lisääntyessä A/B-testaamisen merkitys tulee Snapissa kasvamaan, mutta Snapissa ei ole vielä työkalua tälle. Sen olis siis tultava tonne mainosalustalle viimeistään siinä kohtaa, kun kilpailua tulee ja swipen hinnat kaikissa kohderyhmissä lähtee nousuun.
  • Facebookin mainosalustalla on huomattavasti parempi tracking-pikseli toiminto sekä retargeting ja look-a-like-audience toiminnot, jotka on ihan helvetin tärkeitä esim. verkkokaupoille. Näistä SnapChatilla on lähinnä toi tracking-pikseli tullut vasta viime syksynä ja look-a-like-audience-toiminto on tosi alkeellisella tasolla.

SnapChatin feedback-optimointi on pahasti Facebookia jäljessä, mutta se ei ole ongelma - vielä

Tracking-pikseli tarkoittaa siis sitä, että jos mulla on vaikka verkkokauppa, niin pystyn träkkäämään kaikki ip-osoitteet, jotka käy mun verkkokaupassa. Asentamalla Facebookin seurantapikselin mun sivulle, se syöttää noi ip-osoitteet automaattisesti Fb:n mainostyökaluun, joten koneoppimisen avulla pystyn luomaan ns. look-a-like-audienceja eli Fb hakee samankaltaisia ihmisiä mun mainosten kohderyhmäksi, kuin mitä noi kävijät on mun verkkokaupassa. Sit pystyn toki myös syöttään Facebookille sähköpostiosoitteita, joista voi kans luoda look-a-liken tai retargetoinnin. Facebook myös optimoi kohdennusta sen perusteella, että pystyn träkkäämään niitä, ketkä ostaa mun mainoksen kautta niitä tuotteita joita mainostan.

Toki pystyn myös tekemään retargetointia täysin samoille ihmisille, eli voin kertoa facebookille, kuka on lisännyt mun verkkokaupassa vaikka tietyn tuotteen sen ostoskoriin, mutta sitten hylännyt ostoksen. Sen jälkeen pystyn retargetoimaan näitä ihmisiä mainostamalla niille juuri niitä tuotteita, joita ne oli katellu mun kaupassa.

SnapChat on tällaisessa feedback-optimoinnissa todella pahasti jäljessä Facebookia, mikä varmasti jarruttaa tiettyjen mainostajien hinkua (nimenomaan verkkokaupat) siirtyä käyttään enemmän rahaa Snappiin. Tällä logiikalla on siis täysin perusteltua, että Snapchatissa liikenteen hinta on hieman edullisempaa.

Evan spiegel oli muuten aika pitkään sitä mieltä, että toi FB:n tapa tehdä tota feedback-optimointia, on creepyä ja ne haluaa tehdä perinteisempää mainontaa. No nyt viime vuoden lopulla tonne saatiin kuitenkin toi tracking-pikseli. En oo sitä itse vielä käyttänyt, mutta en oo kovin paljon kehuja kuullut/lukenut siitä.

Eteenpäin kuitenkin mennään ja viimeisen 2 kuukauden aikana SnapChatin mainosalustaan on tullut 3 uutta päivitystä. Ei pintapuoliesti mitään kovin suurta, mutta tuntuu, että tulokset on vaan parantuneet. Uskon, että Snapin on pakko lähteä tohon samaan hommaan kuin Facebook noiden optimointityökalujen kanssa, jos ne haluaa säilyttää kasvun ja saada isoja asiakkaita käyttään vielä enemmän rahaa.

Snapin asiakaspalvelu on paremmalla tasolla

Snapin rahankäytöstä tulee muuten mieleen, että ne on tainnut palkata ihan hemmetisti väkeä asiakaspalveluun ym. Facebookille on turha laittaa ikinä mitään viestiä/kysymystä/valitusta, koska sieltä ei todennäköisesti ihminen vastaa, vaan saat käytännössä valmiiksi kirjoitetun vastauksen. SnapChatilta vastataan kaikkiin kysymyksiin parhaimmillaan muutaman tunnnin sisällä ja käydään varsin yksityiskohtaisesti läpi, jos on esim. jotain erimielisyyksiä siitä, noudattaako joku tietty mainos ohjeita vai ei. SnapChat tuntuu olevan paljon avoimempi sen suhteen, millasta sisältöä ne haluaa mainostajien tekevän, kun taas Facebookilla on tietty ohjerunko, mutta tosiasiassa niillä on aivan omat salaiset (ymmärrettävästä syystä) kriteerit, millä ne saattaa tehdä välillä täysin mielivaltaisia päätöksiä.

Tää on tietysti ymmärrettävää, koska FB:llä on hirveä paine päästä eroon fake-newsien ym. roskan/laittomuuksien mainostajista. Fakta on kuitenkin se, että kaikki tällaset scammeja ym. mainostavat tuo FB:lle todella paljon rahaa. FB:llä on koonsa takia aika paha ongelma tässä suhteessa, mitä Snapilla ei vielä ole, enkä usko, että tulee ainakaan samassa mittakaavassa koskaan olemaan. Jos muuten kiinnostaa saada hyvä katsaus FB:n ongelmiin, niin kannattaa kuunnella tää podcast, missä Roger Mcnamee, joka oli yksi Facebookin ensivaiheen sijoittajista, selittää juttua auki: https://soundcloud.com/superinvestors/18-roger-mcnamee-on-being-in-the-r...

En siis lähtökohtaisesti mikään Facebook-bear ole, uskon että ne tulee kyllä hoitaan ton asian riittävällä vakavuudella.

Numeroista nopeasti

Snapin liikevaihdon kasvu 2017 oli vähän yli 100% vs. 2016.

Käteistä on tällä hetkellä kassassa noin 2 miljardia ja burn rate on ollut noin 200 miljoonaa per kvartaali. Burn rate ei ole juurikaan kasvanut ja puheiden perusteella esim. työtekijöitä aletaan hiljalleen vähentää (ei ainakaan palkata lisää), joten en usko ton tosta enää kasvavan ensi vuoteen mennessä. Tappiota on siis helposti varaa tehdä vielä pari vuotta. Likviditeetin ja velan osalta tilanne näyttä kans erittäin turvalliselta.

Pitää käydä valuaatiota ja numeroita tarkemmin läpi viikonloppuna, mutta fundamenttien perusteella tässä tuntuu, että kasvulle ei näy mitään estettä.

En ole juurikaan lukenut, mitä muut sijoittajat tästä ajattelee ja se onkin se viimeinen homma mikä käydään sit numeroiden jälkeen läpi. Tuntuu kuitenkin pintapuolisesti, että markkinoilla on ylikorostunutta pelkoa siitä, että FB vie markkinaosuudet ja painaa tän firman alas.

Viimeisimmän tulosjulkistuksen jälkeisen rajun nousun seurauksena voi kyllä olla, että suurin osa potentiaalisesta aliarvostuksesta on jo ehtinyt kadota. Oon siis aika pahasti myöhässä tän analysoinnissa.

Toki aina pitää muistaa, että mainosbisneskin on lopulta syklinen bisnes. Jos talous kääntyy laskuun, niin on ihan selvää, että ad spend kääntyy laskuun. Ehkä tällaisessa tilanteessa tollaset hintaerot kuitenkin korostuu entistä enemmän. Lisäksi tuntuu, että SnapChat-mainoksia on paljon helpompi ajaa autopilotilla ainakin niin kauan kun hintaero Fb-mainoksiin säilyy riittävänä, joten mainostoimiston kannalta on helppo leikata kustannuksia potkimalla väkeä pihalle, koska ainakin tällä hetkellä noiden FB-mainosten hallitseminen ja kohdeyleisön tavoittamiskilpailussa pärjääminen vaatii paljon luovaa työtä ja testaamista (--> tarvit sisällöntuottajia ja data-analyytikoita).

Mielelläni avaan yksityiskohtia tarkemmin näistä alustoista, jos jollain kiinnostaa tietää, miten noi toimii ja mihin vaikka mainosten hinnat perustuu.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 7.2.2018 2.22

Stop-lossit S&P 500 shorteille laukesi jo heti markkinan avattua ja hyvä niin. Noin 9 % Tuotot ehdin tuosta kuitenkin saada ja mentiin suht isolla positiolla salkkuun nähden, joten ei viitsinyt jäädä sen kummemmin katselemaan miten käy. Katoin muutenkin päivän mittaan S&P 500 futuurien liikehdintää ja sen perusteella jo oli odotettavissa vähän vastaavanlaista myös indeksiin. Oletukseni oli tällä kertaa oikea eli välillä oltiin +1 % ja välillä -1 %, päivän lopuksi +1,7 %. Eipä siis jatkunut laskumarkkna ainakaan tänään, mutta volatiliteetti edelleen säilyy koholla, eli huomenna voikin taas olla toinen ääni kellossa.

"Flash crash" on aika kuvaava termi sille, mitä maanantaina tapahtui, kuten jo tuossa aiemmassa viestissä siteerasinkin Gandalfia. Tällä perusteella ei siis ole mitään painavaa syytä odottaa, että markkinoilla olisi sen kummempaa paniikkimyyntiä ihmisten toimesta. Mutta nyt kun "normaali" volatiliteetti on taas palannut markkinoille, niin ehkä tässä voi olla isoakin heiluntaa päivästä toisen koko kevät. Hankala nähdä paluuta takaisin matalan volatiliteetin ja jatkuvan tasaisen nousun ympäristöön, nyt kun markkina on hieman pelotellut.

Otin päivästä jopa ihan erikseen euroshortin dollaria vastaan, mutta suljin sen tekniseen stoppaukseen. Otin muutenkin dollari-euron suhteen salkun takaisin neutraaliin, kun näytti siltä, että osakemarkkinoiden pudotus ei jatkunut.

Ajatuksia oli tässä alunperin: Ylimyyty dollari, treidaajien iso short positio ja mikäli epävarmuus markkinoilla jatkuisi, niin ehkä dollarilta voi edelleen odottaa turvasatamaefektiä. Lisäksi myös korkoerotus euroopan ja USA:n välillä. Toki kauppataseiden kautta asia näyttää hieman eriltä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 6.2.2018 4.41

Eihän tässä tahdo unta saada, kun on niin paljon mielenkiintoista tapahtumaa markkinoilla! Tätä kirjoittaessa Nikkei ollut jonkin aikaa auki ja -5,5% laskussa, E-mini SP hieman yli 2 % laskussa. Euro-dollari aika neutraali.

Tällä hetkellä markkinoilla puhuttaa ennenkaikkea short vol strategiat ja varsinkin short vol ETN:t, joista mm. XIV aiotaan kaiketi sulkea/likvidoida. Tämä ei ole varmaankaan mikään yllätys, kun katsoo 116 % liikettä VIX:ssä ylöspäin. Näistä short vol ETN:stä ja niiden piilevistä vaaroista (tai piileviä lähinnä niille, jotka ovat näihin sijoittaneet) on kyllä puhuttu joka puolella viimeiset 3 vuotta. XIV valui AH-markkinassa -84 %. Viimeisin noteeraus näyttää olevan 15 dollaria, mutta äskettäin julkaistu NAV on hieman päälle 4 dollaria.

Tästä herää heti kysymys, millaisia implikaatioita näillä on markkinoihin. Vaikea sanoa, mutta oletettavasti näitä volatility shorttaajia taitaa pari muutakin joutua sulkemaan toimistonsa huomenna, joten uskoisin, että markkinalasku ei todellakaan ollut tässä. Twitterissä osa jopa uumoilee, että huomenna avauksessa tulee näiden short vol -strategioiden takia avaukseen sellainen mekaaninen sell off, että oksat pois. Näistä mielipiteistä ei varmaan ole pulaa tällä hetkellä, joten jokainen valitkoon niistä itselle mieluisan.

Tässä muuten aika hyvä tiivistys "mustan maanantain" markkinamekaniikasta JPM:n Marko Kolanovicilta (Global Head of Macro Quantitative and Derivatives Strategy and Senior Analyst) jota myös Gandalfiksi kutsutaan:

"Outflows resulted from index option gamma hedging, covering of short volatility trades, and volatility targeting strategies. These technical flows, in the absence of fundamental buyers, resulted in a flash crash at ~3:10pm today. At one point, the Dow was down more than 6%, and later partially recovered. After-hours, the VIX reached 38 and futures more than doubled—it is not clear at this point how this will reflect on various short volatility products (e.g., some volatility ETPs traded down over 50% after hours).

Today’s large increase of market volatility will clearly contribute to further outflows from systematic strategies in the days ahead (volatility targeting, risk parity, CTAs, short volatility). The total amount of these outflows may add to ~$100bn, as things stand."

Jos tätä hommaa miettii jo ihan yksinkertaisesti sijoittajapsykologian kannalta, niin tän hetkisten futuurikurssien perusteella pudotaan jenkeissäkin avauksessa vähintään lokakuun tasolle. Ja kun katsoo esim. passiivisten indeksien inflow:ta lokakuun ja tammikuun välillä, niin tohon saumaan sattuu aika kiihtyvällä tahdilla kaikkien aikojen suurimmat ostot. Tuolla on siis aika paljon jengiä, jotka tulee pettymään, kun tämä sijoittaminen ei ollutkaan niin kivaa. Nyt kun koko tätä edeltänyt nousumarkkina on ollut aika pitkälti yksipuolista nousua ilman kaksisuuntaista price discoveryä, niin vaikea nähdä tässä mitään supportia.

Ehkä myös nämä kuvaajat kertoo paljon tilanteesta:

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 6.2.2018 0.38

Olipa mielenkiintoinen päivä! Laitoin eilen sunnuntaina mun blogin "sisäpiiriin" sähköpostilistalle vähän mietteitä tulevista viikoista ja viime viikon tapahtumista otsikolla "Onko osakemarkkinoiden korjaus vihdoinkin alkamassa". Täytyy kyllä sanoa, että aika onnekas ajoitus tältä uutiskirjeeltä, toivottavasti jengi ei oikeasti ajattele, että mulla olis mitään hajua siitä, mihin markkinat on menossa :D

Lyhyesti perjantain työllisyysdatasta ja markkinaliikkeistä

Perjantain työllisyystilasto näytti otsikoissa inflaation merkkejä ja samoin markkinareaktio korkoihin, mutta sitten kun tätä raporttia kävi tarkemmin läpi, niin paljastuikin, että AHE (average hourly earnings) nousu perustuikin vain työtuntien määrän laskuun.

Image

Eli viikkotasolla ansiot itseasiassa laski

Image

Sitten kun katsotaan markkinareaktiota osakkeissa, niin mun mielestä toi oli aluksi reaktio nimenomaan korkoliikkeeseen ja työllisyysraportin headlineihin, mutta päivän päätteeksi kyse oli enemmänkin panikoinnista, kuin korkoliikkeistä. Ainakin kun katsoo mitkä sektorit liikku alas, niin perjantaina nimenomaan korkoherkät sektorit oli markkinaa vähemmän laskussa päivän päätteeksi:

Image

Ja mun mielestä tätä ajatusmallia testattiin nyt maanantaina ihan käytännössä. Korot eivät olleet eikä ole perimmäinen syy osakkeiden korjausliikkeelle, vaan korkeintaan sen korjausliikkeen aikaansaaja. Näitä toki voi loputtomiin spekuloida, että mikä sen todella aiheutti. Ehkä se onkin jokin pinnan alla kytevä juttu, josta me ei vielä tiedetä. 

Tämä ei joka tapauksessa tarkoita sitä, etteikö korot voisi nousta, vaikka inflaatio ei välttämättä nouse. Mulla on edelleenkin vaikea nähdä, että inflaatio olisi tulossa. Tästä syystä mulla on ollut biasoituma, että korot eivät voi liiemmin nousta.

Kiitokset kuitenkin Daytraderille, kun avasi asiaa hyvin omassa blogissaan tässä kommentissa: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17962#comment-17962

Kannattaa lukaista läpi.

En ole palaamassa pitkiin korkoihin, tosin en ole niitä shorttaamassakaan

Se homma mitä en ole tässä siis kunnolla sisäistänyt, on se, että korkojen taso on joka tapauksessa kuplassa, eikä korkojen nousu tarvitse välttämättä edes inflaatiota. Väitän, että olen ollut huomaavinani tämän siitä, miten voimakkaita markkinoiden reaktiot on koroissa ylöspäin, mutta usein taas alaspäin reaktiot jäävät aika laimeiksi. Tämä ei tietenkään ole mikään tieteellinen observaatio, vaan ihan fiilispohjainen tunne (joihin ei ehkä aina kannata luottaa, mutta tässä haluan luottaa).

Alan nyt ehkä paremmin nähdä sen, että voin olla ihan 100% oikeassa inflaation suhteen ja silti voin hävitä rahaa ja tsäännssi isolle voitolle on häviävän pieni. Ehkä tässä nyt on ruvennut ajattelmaan, josko se asymmetria olisi sittenkin niissä koroissa nimenomaan ylöspäin.

No, johtopäätöksenä tästä, että en halua juuri nyt ottaa mitään näkemystä pitkiin korkoihin. Meinasin tänään markkinan avauksesta lisätä TLT:tä ja todennäköisesti jonkinlaista pientä pomppua ylös voi odottaa jos epävarmuus markkinoilla jatkuu. Ainakin tänään näytti kuitenkin tulevan ylös, mutta olen silti tullut siihen tulokseen, isossa kuvassa asymmetria ei suosi tätä näkemystä. En halua olla se, joka menettää sormet poimimalla pennejä liukuportaiden juurelta, vaikka joku siinä joskus on onnistunutkin.

Lisäsin shortpositioita S&P 500 -indeksiin

Sen sijaan lisäilin shortteja markkinan avauksesta aika onnekaasti suoraan Proshares S&P 500 ultrashort-ETF:llä, kun markkina oli vielä vasta 0,4% miinuksella. No päivän päätteeksi tästä tuli aika mukavaa tuottoa ja sain hilattua liukuvan stop-lossin jo reilusti voiton puolelle. Positio kuitenkin edelleen päällä. Optioita en halunnu S&P 500:een ostaa, koska mun mielestä vola siellä jo todella kallista, joten ajoituksessa pitäisi olla mestari, että tuosta voi raapia tuottoa.

High yield -indeksin (HYG) putit kuitenkin tuotti tänään aika mukavasti noin 15-30 % nousua riippuen vähän minkä erääntymisen putteja katsoi. Salkussa tällä hetkellä Jun/18, Jan/19 ja Jan/20 putteja. Suurin paino 2020 erääntyvissä. Tässä kohtaa ei mene kyllä ihan oppikirjan mukaan, kun nousevan volakäyrän ympäristössä pitäis ostaa nimenomaan lyhyen erääntymisen putteja tiheämmin. No, oppikirjaa en ollut avannut vielä näitä hankintoja tehdessä.

High yield -ETF:ien sisällä kytee likviditettipommi?

Tuntuu, että tässä High yield -indeksin kohdalla on vaan vahva tunne, että pinnan alla kytee pelko likviditeettikriisistä. Nykyisin tän markkinan kauppa on siirtynyt käytännössä kokonaan CDS - ja CDX -markkinalle, joten herää kysymys, kelle nää ETF:t oikein myy yksittäisten firmojen roskalainoja, kun kunnolla jysähtää. Ei niitä voi omaan taseeseenkaan kirjata, ellei Volcker rulea sitten kumota. Tästä herääkin sitten 2 kysymystä:

1, Jos näiltä roskalainoilta katoaa jälkimarkkina kokonaan, niin miten ETF:n NAV saadaan laskettua? Miten voit luottaa, että NAV on kurantti, jos kauppaa ei käydä?

2, Mikä motivaatio markkinatakaajalla on pitää ETF:n markkinahinta ja väitetty NAV toistensa lähellä, kun näiden bondien jälkimarkkina on ohut/olematon, eikä niitä voida lain takia kirjata omaan taseeseen?

Näihin kahteen kysymykseen en ainakaan itse osaa vastata. Onko täällä ETF-tietäjää paikalla, joka osaisi kertoa, miten homma hoidetaan onnistuneesti? Olen kyllä käynyt joka ikisen dokumentin läpi näistä high yield -ETF:stä ja esim. blacrockin ajatus siitä, että NAV-arbitraasi ei voi kasvaa suureksi, perustuu juurikin oletukseen siitä, että Market maker on paikalla juuri pahimpaan aikaan. Sen lisäksi on esitetty dataa, miten NAV-arbitraasi high yield-etf:ssä oli edellisessä kriisissä vain lyhytaikaista. Nykytilan ero vuoteen 2008 on kuitenkin aika merkittävä, kun katsoo miten suuria noi high yield -ETF:t tänään on. Edellisestä kriisistä ei siis voi vetää johtopäätöksiä nykytilaan.

Mulla vaan tulee tosta väkisin mieleen, että noi HYG ja JNK ETF:t voi olla melkoisia pommeja, jos tää korjaus tästä vielä syvenee. Ehkä tämä selittänee tota iv:n rajua nousua, vaikka itse indeksi liikkui vain -0,55% ? Hankala sanoa.

Joka tapauksessa kun katsoo hetken tätä kuvaajaa ja pohtii näiden korkojen järkevyyttä, niin en mä näe tässä mitään muuta vaihtoehtoa kuin suunnan ylöspäin: 

Euroopassa tilanne on kans aika hullu, kun high yield treidaa 2,60 % korolla. Verratkaa nyt tätä vaikka jenkkien 10 vuoden valtionlainaan (2,72 % korko) ja miettikää onko tämä jo irrational exuberancea/markkinoiden manipulointia pahimmillaan.

Salkku on tällä hetkellä nettoshort ja käteispaino on noin 50 %, joten pitää toivoa, että korjausliike tästä syventyisi. Tiukat stop-lossit kuitenkin, varsinkin tossa S&P 500 shortissa.

Vaihdoin myös salkun kaikki eurot dollareiksi, koska mun näkemys on, että dollarissa on nyt iso riski short squeezelle.

PS: Toi S&P 500 volan päivänousu tänään oli kyllä aivan jäätävä. +116 % nousuja ei ole tainnut näkyä sitten 2008-syksyn. Tässä voi short-vol strategioilla muutama margin call kolahtaa. Mielenkiintoista katsoa euroopan reaktioita huomenna. Nikkei futuurit tätä kirjoittaessa -7,4 % ja Eurostoxx 50 -4,5 %. Taitaa tulla verilöyly.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 3.2.2018 14.05

peesaaja kirjoitti:

Moi! Kuulostaa jännältä ja jopa oudolta, että noinkin helpolla kuin mitä edellä esität, voisi löytää noin räikeitä epäkohtia lääkkeiden toimivuudessa tai virheitä tutkimusasetelmissa. Näin tuulipuku ja wikipedialääkärintakki päällä voisin kuvitella, että lääkkeitä kehittelevät alan huiput, jolloin kyseiset asiat olisi jo otettu huomioon? Vai menikö minulta joku oleellinen pointti ohi tässä koko jutussa?

En tiedä menikö turhan paljon yksinkertaistamiseksi, mutta helppoa ei missään tapauksessa ole. Epäkohdat harvoin ovat räikeitä, tai jos ovat, niin ne on yleensä kyllä hinnoiteltu markkinoilla. Jos tunnin analysoinnin jälkeen näkee jotain poikkeavaa, niin voi olla varma, että se on otettu markkinoilla huomioon. Siksi olennaista on keskittyä nimenomaan niihin pieniin ja huomaamattomiin juttuihin, ja kun näitä alkaa kertyä, niin vaikutus voi olla suuri.

Lääkkeiden kehittäjät ovat kyllä maailman huippuja, mutta siitä huolimatta vain noin 10 % kliiniseen vaiheeseen saapuvista lääkkeistä menee putken toisesta päästä läpi. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että lääkkeitä kehittävillä firmoilla voi olla vaikka minkälaisia motiiveja viedä tutkimusta eteenpäin, vaikka tiedostettaisiin, että on alhainen onnistumisprosentti. Kun tutkimusta saa tehdä muiden rahoilla, niin riski kannattaa aina ottaa, vaikka todennäköisyydet olisivat pienet.

Mun kokemusten mukaan noin 10-20 % näistä epäonnistuneista projekteista on mahdollista ennakoida melko hyvällä varmuudella etukäteen ja niissä ehkä 20 %:ssa tapauksista markkina on hinnoitellut osakkeen mulle riittävällä turvamarginaalilla väärin todennäköisyyksiin nähden. Tästä kun alkaa laskemaan, niin saa tehdä tosiaan aivan valtavan työmäärään, että löytää yhtään mitään. Kai se työnteon lisäksi vaatii myös jonkinlaista luovuutta ja periksiantamatonta uteliaisuutta näitä asioita kohtaan, jota harvalla on. En usko, että kovinkaan moni biotecheihin/pharmaan sijoittava käy läpi satoja tutkimuspapereita ennen jokaista sijoituspäätöstä, vaan päätös tehdään yleensä tarinoiden tai muiden analyysien perusteella.

Kannattaa tosiaan katsoa tuo Martin Shkrelin videosarja Axovantista, siinä näytetään melko hyvin vähän samankaltainen prosessi, jota itsekin noudatan. Havainnollistaa hieman mitä haen takaa.

peesaaja kirjoitti:

Onko sulla mielipidettä pharma-osakkeiden lähitulevaisuuden ja lähimenneisyyden kehityksestä kokonaisuudessaan? Mitä ajatuksia herättää esim. seligsonin top 25 pharmaceuticals rahaston osakkeet/kehitys viime aikoina?

En isoja yhtiöitä ihan hirveästi seuraa, mutta viimevuodet alaa on varjostanut muutaman ison projektin epäonnistuminen, regulaatio-ongelmat (varsinkin lääkkeiden hintaregulaatio) ,USA:n opioidikriisi. ja ehkä myös biosimilaarien tuleminen markkinoille. Tällä hetkellä varmaan merkityksellisin seurattava asia on nimenomaan poliitiikan kehittyminen hintojen suhteen. Lääkkeiden hinnat on nousseet aivan valtavalla vauhdilla, mikä on tietysti luonut poliitikoille painetta tehdä asialle jotain. Mulle on aika mahdoton arvioida millaista ratkaisua tuolta voisi odottaa, kun en niin tiivistii ole seurannut: http://money.cnn.com/2018/01/31/investing/trump-state-of-the-union-drug-...

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.2.2018 22.38

Strategiani ja näkemykseni biotech - ja lääkeyhtiöillä spekulointiin

Tämä sektori on aika puoleensavetävä ison kurssiheilunnan takia, mutta väitän, että vaadittavalta pohjaosaamiselta sekä työmäärältä yksi haastavimmista aloista jossa pelata. Tällä alalla tehdään oikeasti isoja tappioita ja ne harvat ammattilaiset, jotka osaavat asiansa, pystyvät korostuneesti hyödyntämään "tavallisten sijoittajien" /Wall streetin laiskuutta lukea tutkimuksia läpi ja tehdä vaadittavaa analyysiä sekä herkkäuskoisuutta tarinoihin ja hypeen, mitkä ovat alalle arkipäivää.

Sanon heti suoraan, että jos ei omaa aivan valtavaa mielenkiintoa lääkkeitä, bioteknologiaa ym. kohtaan, niin kannattaa heti alkuun unohtaa koko juttu. Jos välttämättä haluaa ottaa näkemystä tälle sektorille, niin ainoa keino välttää pahasti rahojen hävittämistä on sijoittaa biotech-ETF:ään. Lottoaminen on sitten kokonaan eri juttu ja ehkä jotain biotechejä ostamalla voi saada vähän paremmat todennäköisyydet kuin veikkauksen peleissä, mutta rahat siinä joka tapauksessa häviää.

Toinen vaihtoehto on tehdä niin paljon duunia, että siinä ei ole mitään järkeä ellei aihealue oikeasti kiinnosta todella paljon tai ellei satu opiskelemaan tai työskentelemään alalla (jolloin näiden juttujen opiskelusta voi olla muutakin, kuin suoraa rahallista hyötyä).

Se on vaan "valitettava" fakta, että jos haluaa tienata paljon rahaa pienellä riskillä, niin pitää tehdä ihan helvetisti töitä, eikä siltikään koskaan saa oikeasti tietää (ainakaan alkuvaiheessa), onko vaivannäöstä ollut mitään rahallista hyötyä verrattuna vaikka indeksisijoittamiseen. Sattumalla voi olla isokin merkitys.

Pohjaosaamisen kannalta minkä tahansa alan, kuten biokemian, molekyylibiologian, kemian, lääketieteen ym. osaaminen on jo iso etu lähdettäessä liikkeelle, mutta mikään koulutusala ei takaa, että olisi minkäänlaisia kykyjä voittaa markkinaa. Näitä asioita voi myös opiskella (itsenäisesti), mutta siihen saa uhrata aika paljon aikaa, eli alan pitää todellakin olla kiinnostava. On kuitenkin olemassa paljon ammattilaisia tällä alalla, jotka ovat tehneet hyvää tuottoa ilman mitään em. tutkintoa. Hyvä esimerkki vaikkapa Martin Shkreli: https://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Shkreli

Nämä kaikki ovat opiskelleet vaadittavat asiat itse eli se on kyllä internetin aikakaudella täysin mahdollista. Tulenkin ihan kohta siihen, mitä pitäisi osata. Sitä ennen pari sanaa yleisesti.

Analyysi alkaa sisältä ja päättyy ulos

Mun näkemys myös tälläkin sektorilla, kuten kaikessa muussakin sijoitustoiminnassa/spekuloinnissa on se, että analyysi alkaa sisältä. Väitän, että suurin osa sijoittajista aloittaa analyysin aina ulkokuorelta. Ulkokuorelle kuuluu siis kaikki tarinat, huhut ym. pinnalliset asiat (tunnusluvut), jotka on helppo saada käsiinsä lukemalla muutama tunti päivässä Seeking alphaa sohvan pohjalla ja tsekkaamalla tunnusluvut silloin tällöin parilta nettisivulta. First level thinkingin ja intuitiivisen ajattelun harjoittaminen on niin helppoa, eikä vaadi yhtään energiaa, että kun sille tielle kerran lähtee, niin sinne on myös helppo jäädä. Lopulta käy niin, että "ulkokuori" tuntuu aina niin järkevältä ja intuitiiviselta, ettei koeta tarvetta tehdä sen syvällisempää analyysiä.

Sen sijaan second level thinking ja analyysin aloittaminen osoitteesta https://www.sec.gov/ vaatii aikaa ja energiaa. Se on käytännössä täysipäiväistä työtä, eikä lopputuloksesta ole mitään varmuutta, onko se yli vai alle indeksin. Eikö olekin mukavaa hommaa?

Kun perustyö on tehty, voidaan siirtyä katsomaan mitä markkinoilla ajatellaan. Ideaalitilannehan olisi, että markkina on täysin toista mieltä, jolloin "arbitraasi" on suurempi. Toki tällaisissa tilanteissa riskienhallinta saa suuremman painoarvon, koska kaikki tiedämme sen Keynesin hokeman, jota itsekin olen jutuissani monta kertaa toistanut.

Mitä biotech -ja lääkeyhtiöillä spekuloidessa pitäisi osata?

Nyt tulee se ikävä ja tylsä totuus: Aivan helvetisti kaikkea luonnontieteisiin liittyvää. Jos näissä on ollut lukiossa erinomainen, niin selviää hieman helpommalla joissain kohdissa. Ohessa esittelen paljon asiaa, joista mitään ei tarvitse eikä voi osata ulkoa/täydellisesti. Pointti on enemmänkin se, että kun tutkimuksia alkaa analysoimaan, niin ymmärtää mitä lukee ja pystyy vaivattomasti oppimaan samalla kun käy niihin liittyviä asioita läpi. En minäkään muista/tiedä kysyttäessä läheskään kaikkea, mutta tutkimuksia lukiessa tajuan kyllä 99 %:sti sen, mitä niissä tapahtuu ja miten lääke toimii. Ja uskokaa tai älkää, mutta lääketieteessä tämä ei ole ihan niin itsestäänselvää. Jo pelkästään tämän oppiminen vie aikaa. Oheiset asiat pitäisi siis vähintään käydä läpi: 

1, Ihmisen biologia ja fysiologia. Aika itsestäänselvää? Jos tässä oli lukiossa erinomainen, niin melkein 90% työstä on tehty. Kannattaa kuitenkin perehtyä esim. Khan Academyn ilmaisiin materiaaleihin MCAT prep-kurssille (jenkkien lääkiksen pääsykoe) ja tietysti vain olennaisiin aihealueisiin (luonnontieteet): https://www.khanacademy.org/test-prep/mcat Jos ei ihan nollasta joudu aloittamaan, niin noiden asioiden riittävän hyvin läpi käyminen vienee aikaa 1-2 kuukautta.

2, Lääkkeiden kemialliset ominaisuudet. Tämäkin rakentuu aika vahvasti lukiokemian päälle ja näitä juttuja oppii lennosta sitä mukaa kun tekee analyysiä. Tätä varten kannattaa käydä jo em. khan academyn materiaaleista kemiaa läpi.

Ihan ensimmäinen juttu mitä pitää aina tarkistaa on kuitenkin se, että onko lääkkeellä kemiallisten ominaisuuksien puolesta edellytyksiä toimia kuten väitetään. On todella harvinaista ettei näin olisi, mutta silloin kun kerran viidessä vuodessa tällainen keissi tulee vastaan ja olet ainoa joka tuon on huomannut, niin voit tehdä mahdollisesti aika suuria voittoja.

Ja tällaisia siis ihan oikeasti silloin tällöin tapahtuu. Yhtiöillä voi kuitenkin joskus olla motiivit peitellä tiettyjä asioita (laillisesti toki), esimerkiksi jos tarkoitus on ylläpitää rahoituskanavia (market cap) auki muihin parempiin projekteihin.

3, Farmakologia. Tämäkin on aika itsestäänselvä asia eli yleistasolla tulisi osata miten lääkkeet vaikuttaa elmistiöön (farmakodynamiikka) ja miten elimistö vaikuttaa lääkkeisiin (farmakokinetiikka). Suosittelen tähän käymään ainakin pintapuolisesti läpi kirja Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (Duodecim). Tähän menee aikaa varmaankin sellainen 3-4 viikkoa.

4, Kliinisten tutkimusten metodologiaa. Tämä on aivan ydinasia analyysissä: Mitä mahdollisia virheitä/harhoja tutkimusasetelmaan liittyy? Miten simuloidaan todennäköisyyttä sille, että tutkimus saavuttaa primary endpointit aiempien tutkimusten perusteella/vastaavanlaisilla lääkkeillä tehtyjen tutkimusten perusteella? Tähän löytyy paljon materiaalia netistä, mutta hyvä kirja esimerkiksi tämä: https://www.wiley.com/en-us/Design+and+Analysis+of+Clinical+Trials%3A+Co...

Lisäksi kannattaa tutustua FDA:n sivuihin: https://www.fda.gov/Drugs/DevelopmentApprovalProcess/ucm079068.htm ja yleensäkin FDA:n linjauksiin eli mihin lääkelupien myöntämisestä perustuu.

5, Perusymmärrys tilastotieteestä ja biostatistiikasta: Tämä tekee kyllä hyvää ihan kaikille sijoittajille, mutta varsinkin pharmassa. Tutkimuksen ongelmat voivat olla joko harhaisessa/virheellisessä tutkimusasetelmassa tai datan analysoinnissa (tai huijaamisessa), joten jälkimmäisen ymmärtäminen on todella olennaista. Pitää oikeasti päästä tutkijoiden pään sisälle ja katsoa, onko nollahypoteesin kannalta data analysoitu mahdollisimman neutraalisti. Tähän suosittelen paitsi jo em. kirjaa, niin myös ihan perusasioita, jotka käydään esim. Khan academyn materiaaleissa: https://www.khanacademy.org/math/statistics-probability

Miten ja mistä analyysin tulisi alkaa ja miten sen tulisi päättyä?

Mun mielestä ei ole mitään parempaa tapaa, kuin suunnata osoitteeseen https://www.sec.gov/ ja alkaa käydä läpi yhtiön raportteja (jos siis jenkkiyhtiö). Yhtiön kotisivut voi kyllä vilkaista, mutta jos niitä liikaa jää alussa lukemaan, niin se on vain ajan hukkaa. Siellä ei yleensä ole mitään järkevää, toki pipelinen voi tsekata, niin helpottaa liikkeelle lähtöä.

Kaikkien pharma/biotech-yhtiöiden sivut on kuitenkin käytännössä myynticopyja, ja ihan ymmärettävästä syystä. Sivuston tarkoitus ei ole tuottaa tieteellisesti objektiivista analyysia sijoittajalle, vaan myydä yritys sinulle. Lääkekehitys on sen verran kallista puuhaa, että lisärahoituksesta ei ole koskaan haittaa. Olisin itse asiassa huolissani, jos yhtiön kotisivu ei olisi täynnä hypeä ja myyntispiikkejä. Toki vasta aivan lopuksi voi tsekata, millä perusteilla yhtiö myy itseään sijoittajille.

En myöskään suosittele kuluttamaan aikaa muiden analyysejä lukien, ainakaan alussa. Toki sen voi tsekata, onko esim. Seeking alphassa paljon analyysejä kyseisestä firmasta. Tämä lähinnä viitteenä siihen, kannattaako analyysin tekemiseen lähteä (toki on tähän on paljon tärkeämpiä tunnusmerkkejä) eli jos on hirveästi analyysejä = paljon kilpailua.

Taloudelliset tiedot

Itse tykkään siis aloittaa luomalla excelin ja sinne SEC:n sivuilta taloudelliset tiedot. Jos yhtiö on 100 % vasta kehitysvaiheessa, niin ei todennäköisesti tarvitse kerätä tietoja kovin pitkältä ajalta, vaan riittää, että analysoi mitä taseesta löytyy. Ihan perusjuttuja eli siis käteinen, velat, patentit ym. omaisuus. Yrität osittaa yrityksen, jolloin voit arvioida, miten kurssi liikkuu jos nykyinen kehityskohde epäonnistuu. Eli siis kurssi nykyisen kehityskohteen epäonnistuessa yksinkertaistetusti = käteinen + varat - velat

Varojen kohdalla entinen päänvaivaa tuottaa tietysti muiden lääkepatenttien arvo ja kehityskohteiden potentiaali. Muuten homma on aika suoraviivaista.

at-the-money straddle

Tässä voi toki hyödyntää apuna optiomarkkinaa, jonka voisi odottaa olevan 99,9% ajasta oikeassa volatiliteetin suhteen. Eli siis katsoo yksinkertaisesti at-the-money straddlen hintaa (ATM put + ATM call) sille ajalle, milloin olennainen informaatio on tulossa julki. Tästä saadaan helposti alaraja ja yläraja, joiden ulkopuolelle hinnan ei pitäisi mennä, oli tulos mikä tahansa. Eli siis jos osake on 20 dollaria, atm put on 5 dollaria ja call 6 dollaria, niin osakkeen odotetaan pysyvän välillä 9-31 dollaria, oli tulos mikä tahansa.

Fundamenttianalyysissä pitäisi päätyä suunnilleen samoihin tuloksiin, mutten analyysi on tehty väärin.

Muita tietoja

Laitan myös yleensäkin melkein kaikki tiedot SEC-asiakirjoista ylös exceliin. Esim, missä paikoissa yritys sijaitsee, ketkä ihmiset ovat missäkin roolissa ja yleensä käyn läpi tärkeimpien henkilöiden taustat. Jos näistä löytyy jotain epäilyttävää, niin se on tietysti heti syy mennä analyysissä syvemmälle. Ei kannata jättää mitään sattuman varaan eli kannattaa lähtökohtaisesti ottaa kaikki asiat huomioon ja kiinnostua kaikesta mahdollisesta.

Kirjallisuus ja tutkimukset

Loput ajasta meneekin tähän. Aivan ensimmäiseksi luon exceliin välilehdet jokaiselle kehityskohteelle ja näihin kokoan tiedot kaikista niihin liittyvistä kliinisistä ja joskus myös prekliinisistä tutkimuksista sekä sellaisten lääkkeiden kliinisistä tutkimuksista, jotka muistuttavat läheisesti analyysin kohdetta. Tässäkin pitää olla tarkka ja systemaattinen eli kaikki pitää kirjata ja analysoida lääkkeen kemiallisista ominaisuuksista kliinisten tutkimusten tilastollisiin menetelmiin asti.

Kannattaa ottaa kaikista kliinisistä tutkimuksista aina vähintään olennainen data ulos (primary endpoint -data) exceliin ja analysoida sitä itse ja vertailla dataa tutkimusten välillä. Pitäisi löytää jokin punainen lanka eli mitä tietylle vastemuuttujalle on yleensä tapahtunut tutkimuksissa ja onko jotain olennaisia poikkeuksia.

Kliinisistä tutkimuksista yleensäkin pitää kaivaa kaikki mahdolliset tiedot ylös, mitkä voi vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Tutkimusasetelma, mittausmenetelmät ja datan analysointi, kaikki tulee kirjata tarkasti ylös. Jos meneillään olevan tutkimuksen lääkkeellä, jonka tulosta ennustetaan, on tehty joskus aiemmin vastaavia tutkimuksia, niin näistä pitää ehdottomasti kaivaa data ja sen avulla pitää simuloida, miten tälle tutkimukselle olisi käynyt, jos olosuhteet olisivat olleet täsmälleen samat, kuin nykyisessä tutkimuksessa. Esimerkiksi jos jonkun toisen yhtiön tekemässä tutkimuksessa samalle lääkkeelle oli suurempi otos, niin pitää tietysti analysoida, mikä olisi ollut tulosten tilastollinen merkitsevyys nykytutkimuksen n:lla yms.

Yleisesti ottaen ei voi kuitenkaan antaa mitään peukalosääntöjä, vaan jokaisen pitää löytää oma tyyli, miten analysoida tutkimuksia. Tämän tyylin pitäisi kuitenkin olla systemaattinen.

Kliinisten tutkimusten data löytyy osoitteesta https://clinicaltrials.gov/ 

Sen lisäksi pitää tehdä kirjallisuus haut kaikesta olennaisesta käyttäen esim. pubmedia ja kemiallisten omianaisuuksien suhteen puhchemia. Laitan yleensä kirjallisuushakujen tulokset exceliin ja selaan kaikki läpi. Selatessa merkitsen lähinnä aiheen ja relevanssin tason numeroasteikolla. Luettavaksi menee yleensä 20-30 % haun tutkimuksista.

Olennaista on tietysti myös käydä läpi, miten lääkkeen kohdesairautta nykyään hoidetaan jos hoidetaan ja katsoa syrjäyttävät perustelut, jos uusi lääke sattuu pääsemään markkinoille. Tässäkin pitää olla tarkkana eli mitä seikkoja hoitosuosituksissa varsinaisesti katsotaan.

Joka tapauksessa tutkimusten analyysin tuloksena pitäisi saada lukuarvo, millä todennäköisyydellä tarkastelun alla oleva tutkimus saavuttaa primary endpointit. Tällä saadaan ehkä hyvällä tuurilla 90 % varmuus. Jos ei saada, niin pitää siirtyä seuraavaan yhtiöön.

Biokemialliset seikat

Jos aiemmasta kohdasta saadaan riittävän hyvä varmuus, niin itse haluan vielä täyden varmuuden ottamalla huomioon biokemialliset seikat. Tässä pitää siis pureutua pintaa syvemmälle siihen, miten lääke oikeasti toimii ja pohtia näiden todenmukaisuutta. Jaetaan siis lääkkeen toiminta elimistössä eri vaiheisiin ja sen jälkeen peilataan jokaista vaihetta lääkkeen kemiallisiin farmakodynaamisiin ja -kineettisiin ominaisuuksiin. Näissäkin jokaiselle vaiheelle tulisi saada jokin todennäköisyys. Tämä voisi yksinkertaistettuna näyttää esimerkiksi tältä:

1, Lääkeaine ei hajoa ruoansulatuskanavassa --> tn=1

2, Lääkeaine imeytyy riittävästi ruoansulatuskanavassa eli riittävä biologinen hyötysuhde --> tn=0,8

3, Lääkeaine läpäisee veri-aivoesteen riittävän hyvin (jos vaikutuspaikka on aivoissa) --> tn=0,75

4, Lääkeaineen affiniteetti kohde-reseptoriin on riittävän suuri kliinisesti merkityksellisen vasteen aikaansaamiseen --> tn = 0,6

Kaikki nuo kohdat voidaan melko tarkasti arvioida, jos on olemassa tarpeeksi pre-kliinistä tutkimusta lääkkeestä. Todennäköisyyksien tuloista saadaan luonnollisesti kokonaistodennäköisyys eli tässä tapauksessa 0,216. Jos kliinisten tutkimusten tilastollisen analyysin valossa todennäköisyys saavuutta primary endpointit oli vaikkapa 0,8, niin nyt todennäköisyys, että tutkimus menee läpi, putoaa arvoon 0,173.

Odotusarvo

Tämän jälkeen mennään optiomarkkinoille katsomaan, onko tarjolla positiivista odotusarvoa. Yleensä tuskin on. Jos otetaan em. esimerkki eli osakekurssi on 20 ja ATM-straddle on 5+6, niin se tarkoittaisi sitä, että atm putin ostamalla tuotto on tutkimuksen epäonnistuessa parhaimmillaan 6 dollaria ja tappio onnistuessa aina 5 dollaria. Odotusarvo olisi siis voimakkaasti positiivinen. Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia ja edes puoleen tuollaisesta odotusarvosta pääsee ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Toki ongelma on myös aina se, että koskaan et voi tietää eksaktia vastausta. Siksi on tärkeää tilastoida omaa analyysiä ja markkinoiden reaktioita aina ylös, myös niiden yhtiöiden kohdalla, joissa treidejä ei asettanut. Muutenhan hyvä analyysi menee hukkaan. Pitkässä juoksussa kun dataa alkaa kertyä, pääsee näkemään oman osumatarkkuuden ja pystyy ehkä hiomaan sitä hieman paremmaksi.

Lopuksi

Kuten huomaatte, homma muistuttaa aika pitkälti tieteellisen salapoliisin työtä. Yritin esittää asiat mahdollisimman yksinkertaistettuna, mutta liika yksinkertaistaminen ei ole ehkä soveliasta. Yhden firman, jolla on 1-3 kehityskohdetta, täydelliseen analysointiin menee aikaa ehkä 100-150 tuntia. Alle 10:ssä tunnissa yleensä näkee, kannattaako enää jatkaa pidemmälle. Homma on siis kokopäivätyötä, mutta mun mielestä ihan hauskaa ja joskus myös palkitsevaa sellaista.

Lähes varmoja kohteita löytää ehkä 1-2 vuodessa ja noin yleisesti edes bettaamisen arvoisia kohteita ehkä joka toinen kuukausi, mutta uskon, että kun tässä hommassa kehittyy ja materiaalia ja tietoa alkaa kertyä, niin voidaan tuplata nuo määrät. Tälle vuodelle olen ehtinyt tsekata vain 7 firmaa, joista yhdessä oli järkeä lähteä raapimaan hieman pintaa syvemmältä. Mitään ei ole siis löytynyt. Jos löytyy, niin heitän kyllä perusteellista analyysiä tänne.

Toki homma voi joskus kääntyä myös toiseen suuntaan eli sijoittajat alihinnoittelevat yhtiön todennäköisyyden saavuttaa primary endpointteja. Tämä on kuitenkin mun mielestä lähtökohtaisesti paljon harvinaisempaa.

Tietyissä kategorioissa epäonnistumisia tapahtuu tietysti paljon useammin kuin toisissa, mutta yleensä nää kyllä hinnoitellaan markkinoilla. Sen lisäksi kannattaa välttää isojen yhtiöiden analysointia suuremman analyytikko - ja ammattilaisseurannan vuoksi. Analyytikkoseuranta ei tietenkään välttämättä ole mikään este, etteikö itse voisi löytää edgeä, mutta kannatttaa nyt vähintäänkin katsoa, millaisia analyytikoita firmoja seuraa.

Itse pyrin keskittymään small-cappeihin.

Ja tosiaankin, että tietää mitä hakea, niin netistä löytyy paljonkin fda-kalentereita, joista voi seurailla etukäteen eventtejä. Tässä yksi esimerkki: https://www.biopharmcatalyst.com/calendars/fda-calendar

Itse keskityn lähinnä faasi 3:n tutkimuksiin, koska niiden taustalle on ehditty saamaan riittävästi kliinisiä kokeita. Faasi 2:n analysointi vaatii jo huomattavasti enemmän työtä.

Mulla on tiettyjä kriteerejä, joiden perusteella jatkan/hylkään sen hetkisen analyysin ja näiden lista on todella pitkä. Tässä nyt muutamia yleisiä:

-Lääkkeen alkuperä (ostettu toiselta firmalta), tutkimuskohteiden spesifi targetointi taustatietojen perusteella, tutkimuksissa hukataan paljon potilaita matkan varrella, primary endpointit muuttuu kesken tutkimuksen, yleiset metodologiset ongelmat (harvinaisia), pintapuolisesti iso riski harhalle, maantietellinen poikkeavuus tutkimusten välillä, iso hajonta inkluusio/ekskluusio -kriteereissä tutkimusten välillä, aiemmat tutkimukset julkaistu "huonoissa" lehdissä, tutkijoiden taustat hämärät jne.

Resursseja

Lopuksi vielä muutamia hyviä resursseja em. lisäksi:

Fraud and misconduct in clinical research: A concern: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3700330/

Data fraud in clinical trials: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4340084/

Kannattaa myös tutustua Martin Shkrelin videosarjaan clinical trialin analysoinnista. Tää tyyppi on ammattilainen ja käy aika hyvin vaihevaiheelta läpi yhden oikean esimerkin Axovanista (jossa lopputulos sattuu vielä osumaan oikein). Tässä eka osa: https://www.youtube.com/watch?v=amq4SzYDc34

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 2.2.2018 18.41

Good call! Inflaatio-odotusten merkitys on näyttäytynyt aika voimakkaana koroissa ylöspäin ja sentimenttiä tukevaa dataakin on alkanut tulla lisää. Pakottanut minutkin poistumaan pitkistä koroista.

Pieni kysymys tähän liittyen korkojen ja osakkeiden välisestä korrelaatiosta ja niiden merkityksestä markkinoihin: Korkojen ja osakkeiden korrelaatio on ollut voimakkaasti negatiivinen historiallisen pitkään. Tällä viikolla nähtiin pienimuotoinen sell off yhtä aikaa sekä osakkeissa että koroissa eli korrelaatio näyttäisi kääntyvän positiiviseksi. Nyt jos inflaatiopaineet jatkaa heräämistään, korot nousevat ja korot-osakkeet-korrelaatio voimistuu, niin näetkö tässä mitään systeemistä riskiä markkinoille? Esimerkiksi risk parity -strategioiden AUM taitaa tällä hetkellä olla noin 500 miljardia ja jos negatiivinen korrelaatio muuttuu positiiviseksi ja laskumarkkina käynnistyy, niin voiko tämä vain voimistaa volatiliteetin nousua ja markkinan laskua? Eli millään rebalansoinnilla tai "hajauttamalla" ei voi paeta. Tällainen skenaario taitaa olla eläkeyhtiöille aika suurta myrkkyä. Esim. 60/40 -portfolio on tähän mennessä saanut nauttia pisimmästä nousumarkkinasta sataan vuoteen:

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 31.1.2018 18.24

Muutaman kerran olen saanut kysymyksiä esimerkiksi lääkekannabis/viihdekannabiksesta sijoituskohteena. Joskus on myös ihmetelty, miksi mulla on niin vähän biotech/pharma-yhtiöitä salkussa (tällä hetkellä ei ollenkaan), vaikka luulisi, että mulla on osaamista/kiinnostusta tuota alaa kohtaan. Tarkoitus on tehdä lähiaikoina strukturoidumpia artikkeleita näistä molemmista aiheista missä avaan enemmän omaa näkemystä, mutta ajattelin nyt laittaa aiheista kiinnostuneille muutamia ajatuksia. Tähän viestiin ensin kannabisosakkeista ajatuksia ja suuntaviivoja:

Ihan ensiksi kannabiksen sijoituspotentiaalista viihdekäyttöön liittyen muutama juttu. Vaikka tämä onkin kokonaan eri asia kuin lääkekäyttö, niin silti ihan mielenkiintoinen trendi pohdittavaksi:

Yksi maailman suurimmista alkoholivalmistajista Constellation brands on tehnyt 190 miljoonan betin kannabikseen: http://fortune.com/2017/10/30/constellation-brands-cannabis-canopy-growth/

Suhteutettuna Constellation brandsin kokoon näkisin tuon vakuutuksena sitä kohtaan, mikäli globaali trendi voimistuu sen suhteen, että alkoholi nautintoaineena korvataan yhä enemmän kannabiksella. Objektiivisena observoijana tuntuu siltä, että tuon trendin voimistumiselle on kaikki merkit näkyvissä. Yhä useampi valtio on ajamassa kannabiksen dekriminalisaatiota ja tästä eteenpäin myös legalisaatiota ja useat terveysauktoriteetikin dekriminalisaation kannalla:

Esim. WHO: http://www.who.int/mediacentre/news/statements/2017/discrimination-in-he...

ja John-Hopkins-Lancet-komitea: https://www.jhsph.edu/news/news-releases/2016/leading-global-health-comm...

Kun mietitään tieteellistä näyttöä, niin on aika selvää, että esimerkiksi alkoholin viihdekäyttö aiheuttaa suhteessa huomattavasti enemmän terveys - ja sosiaalihaittoja kuin kuin kannabis. Jos unohdetaan ideologiat, niin valtiolla olisi kustannusten kannalta rationaalisempaa vaikeuttaa sen haitallisemman nautintoaineen saatavuutta ja tarjota tilalle vähemmän haitallista (jos siis oletus on, että ihmisten on joka tapauksessa pakko saada jotain päihdettä). Tämä ei siis ole mikään minun mielipide tai kannanotto, vaan ihan tiedeyhteisön konsensus, josta yksi edustava julkaisu esim. tässä : https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17382831

Pitkässä juokussa näkisin, että trendi menee kuitenkin aina kohti sitä rationaalista vaihtoehtoa. Ainakin tällä hetkellä näin näyttää asiat menevän, ja sen myös markkinakin hinnoittelee, kun katsotaan kannabiksen viihdekäyttöön liittyvien yhtiöiden arvostustasoja. Toki aina kun tällaisia isoja trendejä tulee, niin voittajien spottaaminen etukäteen on hyvin hyvin hankalaa. Suuria voittajia tältäkin sektorilta kuitenkin varmasti tulee.

Lääkekannabiksesta:

Koko ala perustuu tällä hetkellä ammattilaistenkin mielestä hypeen ja siihen, että spekuloidaan instituutiorahan ja analyytikko-coveragen voimakkaampaa mukaantulemista, mikä nostaisi kursseja. Tämä väite on suoraan esimerkiksi CB1 Capital Partnersin perustajan Todd Harrisonin suusta (kyseiseen sektoriin erikoistunut sijoitusfirma). Tän tyypin haastattelu löytyy mm. Real Visionista, johon jätinkin kommentin ihan yleisellä tasolla lääkekannabiksen haasteista lääketieteen ja osittain myös sijoittajan näkökulmasta. Sain tähän myös Toddin vastauksen (copy löytyy lopusta), mutta ennen sitä mun muutamat pointit.

Näkemykseni mukaan "ongelmia" on siis mm. se, että vaikka lääkekannabiksen hyödyistä tiettyjen sairauksen hoidoissa on jo ihan vakuuttavaa näyttöä ja sitä käytetään yhä enemmän ja enemmän, niin se varsinainen sijoittajien hype tuntuu kuitenkin perustuvan suurimmaksi osaksi muutamiin metodologisesti ongelmallisiin tutkimuksiin, mistä jengi sitten vetää johtopäätöksiä tyyliin "lääkekannabis parantaa aivosyövän". Tämä taas näkyy aika kohtuuttoman korkeissa arvostustasoissa tällä sektorilla.

Näin sivujuttuna tää anekdootti taitaa tulla muuten alunperin tästä tutkimuksesta: https://www.nature.com/articles/6603236 jossa siis laitettiin putken kautta THC:tä suoraan glioblastoma multiforme -potilaiden aivokasvaimiin. Tässä ei ollut mitään kontrolliryhmää ja vain 9 potilasta. Vaikka jonkinlaista viitettä saatiin THC:n mahdollisesta kasvaimen kasvua hidastavasta vaikutuksesta ja hoitomuodon turvallisuudesta, niin jäi aika epäselväksi, miten tuo hoito vaikuttaa potilaan elinaikaan.

No, toi on jo aika vanha tutkimus ja tietysti kannabinoidien merkitystä syöpien ja muiden tautien hoidossa on tutkittu tämän jälkeen valtavasti ja lääkekannabiksesta on saatu välillä ihan hyviäkin tuloksia esimerkiksi muiden syöpähoitojen sivuvaikutusten hallinnassa ja pientä viitettä on myös antiproliferatiivisesta vaikutuksesta (käytännössä siis hidastaa kasvainsolujen jakautumista hieman). Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että on olemassa paljon potentiaalisempia lääkekehityskohteita näihin kaikkiin tauteihin, joten siksi on aika biasoitunutta ajatella, että lääkekannabikseen sijoittamisessa olisi näiden tutkimustulosten takia paljon potentiaalia. Lääkealalla olennaisin juttu on kuitenkin lopulta se, että mikä on kaikkein tehokkain hoitomuoto. Se, että jollain on yksistään vaikutusta jonkin taudin hoidossa ei vielä tarkoita, että sitä tultaisiin käyttämään (ehkä itsestäänselvä, mutta tärkeä juttu tiedostaa). Ensisijaisesti siis näkisin lääkekannabiksen lähinnä synergistisenä tekijänä muiden hoitojen rinnalla joissain taudeissa.

Tästä päästään siihen, että aina kun biotech/pharma-alalla jostain lääkkeestä/hoitomuodosta puhutaan potentiaalisena synergistinä, niin se aiheuttaa heti valtavasti epävarmuutta kyseisen lääkkeen markkinapotentiaalista verrattuna siihen, että kyseinen lääke olisi korvaamassa nykyisen SOC:n (standard of care).

Toinen ongelma on lääkekannabiksen patentti-ongelmat. Miten tätä tullaan reguloimaan ja onko esim. suurimmilla yhtiöillä tässä mahdollisuus eliminoida pienemmät kilpailijat markkinoilta? Ainakin big pharman kiinnostus kannabis-liitännäisiin patentteihin on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana ja tekijät ovat tällä hetkellä lähinnä small -ja midcappeja - Mistähän tämä johtuu?

USA:ssa on tällä hetkellä noin 500 voimassa olevaa patenttia lääkekannabikseen liittyen ja patentti voi perustua esim. eri kannabinoidien suhteeseen, jokseenkin kemiallisiin ominaisuuksiin (tässä kuitenkin aika pientä variaatioita), valmistustapoihin, siihen millä tavalla lääke vaikuttaa elimistössä ja millä menetelmillä lääkettä voitaisiin käyttää hoidossa. Tämä on melkoisen aikaa vievä sotku johon jokaisen sijoittajan kannattaisi perehtyä, mutta itsestä tuntuu siltä, että kannabiksesta on tulossa lähinnä matalan marginaalin massahyödyke jota on vaikea suojata patenteilla ja siksi isot yhtiöt ei halua olla pelissä mukana.

Lääkekannabis on tosiaan edelleen luokiteltu DEA:n mukaan Schedule 1 -lääkkeeksi, mikä tarkoittaa, että näillä lääkkeillä ei DEA:n näkemyksen mukaan ole yleisesti hyväksyttyä lääkkeellistä käyttöä, mutta väärinkäytön riski on suuri. Kannabis menee tässä siis samaa ryhmään kuin vaikkapa heroiini, joten tää luokitus tuntuu kieltämättä aika jälkeenjääneeltä ja tämän uskotaan muuttuvan ihan lähiaikoina. Muutosta tähän pidetäänkin yhtenä "katalyyttinä" kannabisosakkeille. Joidenkin teorioiden mukaan tämä voisi selittää myös sitä, miksi big pharma ei halua olla isosti mukana hommassa. Sijoittajan osalta tähä ei voi muuta todeta kuin, että tuo skenaario on 100% varmasti jo diskontattu hintoihin.

Joka tapauksessa sijoittajan näkökulmasta tuntuu vaan vahvasti siltä, että bullish-skenaarion näkökulmasta tästä on hyvin hankala löytää mitään sellaista nicheä, missä sinä voisit tietää jotain mitä muut eivät tiedä. Jos lähtisin tälle sektorille pelaamaan, niin etsisin kyllä ensisijaisesti short-kohteita ja kilpailuetu olisi lähinnä tylsä ja perusteellinen tieteellisen salapoliisin työ, mitä oletettavasti suurin osa sijoittajista ei jaksa tehdä varsinkaan small-cappien kohdalla.

Lyhyesti bullish-case taas olisi spekuloida sillä, että kun instituutionaalinen raha tulee isommin sisään regulaatiomuutosten seurauksena, niin hype vain voimistuu. Tähän kuitenkin vasta-argumenttina, että kun tämä on kuitenkin kaikilla tiedossa, niin miksi sitä ei olisi jo hinnoiteltu? Hypen spekulointi on aina vähän haastavaa.

Lopussa vielä Toddin vastaus, joka tuo aika hyvin esille tuon bullish-casen. Ihan hyviä argumentteja, mutta mun on vaikea nähdä löytäväni mitään edgeä näillä argumenteilla:

"Thanks for the educated response, Tomi. We've had numerous conversations with physicians who share your POV given they're "not seeing feet on the street."
And they wouldn't; cannabis is still a schedule 1 / illegal narcotic and it will remain that way until definitive efficacy is demonstrated.
And it wasn't taught in universities until THIS year, where it's being rolled out nationally.
And there isn't Wall Street research / coverage yet, which we believe is particularly powerful.
Finally, please understand that the medical community, rightly, is results-oriented, vs. Wall Street where, by the time this is proved through, the opportunity will already be diminished.
So yes, it's speculative, and certainly there are two sides to every trade.  
We are operating under the thesis that the longer 'mainstream' takes to understand the dynamic, the more profound the arbitrage.
So yes, we understand not everyone sees it and honestly, that's why the opportunity exists in our view. 

Finally, if you would like to connect with our analyst to discuss, feel free to reach out at your convenience."

Eli yhteenvetona hyvin haastava ja työtä vaativa sektori sijoituskohteena. Itse koen, että mun työpanokselle saa paremman tuotto-odotuksen muualta, biotech - ja pharmasektorilta, mitä avaankin seuraavassa viestissä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 26.1.2018 17.32

muugg kirjoitti:

Näin tykkään itsekin ajatella isossa kuvassa. Muutenkin lähivuosina osakkeiden ja asuntojen hintaromahdusten todennäköisyys on jo merkittävä. Kullan suhteen olen tosin täysin noviisi, katselin jo spdr gold trustia eli GLD mutta ilmeisesti se ei ole hyvä valinta kullan omistamiseen? Mitä siis suosittelette jos haluaa hankkia nyt kultaa pörssin kautta? Esimerkiksi mainittu GDXJ?

edit: unohdin että etf:n osto on tosiaan suomessa tehty hankalaksi, mutta otan silti vihjeitä vastaan

Hyvä kysymys!

Pari huomiota ennen kuin vastaan itse kysymykseen, koska nämä on tärkeitä juttuja pohtia kun mietitään mitä kautta haetaan altistusta kullalle: Osakemarkkinoiden/asuntomarkkinoiden korrelaatio kullan hintaan ei ole mikään yksinkertainen. En tiedä haetko kullasta suojaa näiden romahduksille, mutta mainitsit kuitenkin asiasta, joten siksi nostan tämän esille. Käänteinen korrelaatio voi olla tai olla olematta. Olennaisempaa kullan hinnassa on reaalikorkojen taso eli jos keskupankki painaa korot alas ja/tai inflaatio kiihtyy, niin kulta 0-korkoisena assettina tarjoaa paremman vaihtoehtoisen tuoton --> hinta nousee. Toinen tapa ajatella asiaa on, että kulta säilyttää arvonsa eli valuuttojen hinnat kullan ympärillä heiluu.

Toisaalta voisi myös ajatella, että deflaatiossa kullan ostovoima kasvaa, koska kulta voidaan ajatella myös valuuttana ja deflaatiossahan valuuttojen ostovoima nousee. Se on sitten eri asia, kasvaako kullan ostovoima enemmän kuin vaikka dollarin tai euron. Jos se kasvaa hitaammin, niin kullan hinta laskee.

Jos katsot esimerkiksi 2008 romahdusta, niin kullan dollarihinta tuli yhtälailla alas siinä missä osakkeetkin (S&P 500). Sen jälkeen kulta ja osakkeet tulivat yhtä aikaa ylös, toki kulta hieman etuajassa. Pointti kuitenkin, että jos suoraa beta-hedgeä hakee, niin kulta ei ole tähän kovinkaan hyvä.

Itse tykkään ajatella kultaa ennemmin vakuutuksena ja arvonsäilyttäjänä. Kullan kysyntää ohjaa inflaatiopaineet, keskupankkien politiikka ja yleisesti ottaen epävarmuus/varmuus fiat-valuuttajärjestelmiä kohtaan. Jaan omat kulta-positiot vakuutukseen (fyysinen kulta) ja puhtaasti hintaspekulatioon, johon näkemys otetaan kaivosyhtiöiden/rojaltiyhtiöiden kautta, koska nämä tarjoaa vipuvaikutusta.

Kun ajatellaan kultaa vakuutuksena, niin yksikään ETF, pörssiosake tai muu rahasto ei täytä tätä tehtävää yhtä hyvin kuin fyysinen kulta. Pahimman kriisin keskellä pörssejä voidaan sulkea ja ylipäätään esim. tuossa GLD:ssä on paljon porsaanreikiä, joiden takia pahimmassa tapauksessa sijoittajan saama tuotto voi poiketa paljon underlyingin tuotosta. Näistä hyvä blogikirjoitus esimerkiksi tässä: https://blogi.nordnet.fi/miksi-en-omista-kulta-etfia/

Sitten jos mietitään hintaspekulaatiota, niin lyhyellä aikavälillä (viikkoja) tuo GLD voi olla ihan hyvä instrumentti, mutta itse suosin kaivosyhtiöitä/rojaltiyhtiöitä vipuvaikutuksen takia. En ole tällaisten yhtiöiden analysoinnissa minkäänlainen asiantuntija, joten siksi suosin noita GDXJ ja GDX ETF:iä ja optioita niihin. Toki yhdessä rojaltifirmassa (Sandstorm Gold) on equity - ja optiopositio. GLD:n historiassa on kuitenkin paljon esimerkkejä, milloin ETF:n hinta on reagoinut hitaasti tai puutteellisesti kullan isoihin liikkeisiin ja koska tuossa ei ole vipuvaikutusta, niin pitäisi ottaa iso positio tuohon saman deltan saamiseksi. GLD:n rakenteellisten seikkojen takia en kuitenkaan missään tapauksessa halua isoa positiota sellaiseen instrumenttiin, jonka toimintaa ja riskejä en ymmärrä.

Toki sitten noissa GDX/GDXJ -ETF:ssä "ongelma" on, että päivä/viikkotasolla muutokset kullan hinnan suhteen ei mene niin säännönmukaisesti, mutta itse en spekulaatiota näin lyhyellä tähtäimellä harrasta, joten se ei ole mulle ongelma.

Interactive brokersin/Lynxin kautta suomalaisten asiakkaiden on mahdollista noita kaikkia mainittuja ETF:iä ja optioita ostaa. Suomalaisten pankkien/Nordnetin kautta ei ilmeisesti onnistu. Lynxille minimitalletus tilin avaamiseksi taisi olla 3k  ja IB:lle se on 10k. Suosittelen kyllä pohtimaan vakavasti näitä vaihtoehtoja, jos tarkoitus on sijoittaa maailmalle.

PS: Internet on täynnä kaikenlaisia "kulta-asiantuntijoita", jotka usein ovat myös maailmanlopun ennustajia ja pahimpia vouhottajia keskuspankkien salaliitoista tms. Jos haluat vähän tasapainoisempaa ja rationaalisempaa näkemystä esim. kullan roolista vakuutuksena, niin suosittelen tutustumaan James Rickardsin juttuihin/ kirjoihin. Esim. The New Case for Gold.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 25.1.2018 18.23

 

Ajattelin käydä lyhyesti muutaman chartin läpi ihan teknisessä mielessä jo pelkästään oman ajattelun takia. Joulukuun lopussa aloitetut 30 Y Treasuryn kevennekset oli kyllä mun kohdalla hyvä päätös. Heikentyvä dollari-indeksi ja nouseva öljy kyllä puoltaa nyt, että inflaatioluvuissa saatetaan yllättään. Saa nähdä mitä euro vielä tekee. Itse en näe, että keskuspankilla olis mitään painavaa syytä puhua euroa alas, johtuen suuresta talousalueesta. Näin tää ajattelu ainakin tuntuisi loogiselta, mutta pitää vielä perehtyä tuohon, miten euro/dollari oikesti vaikuttaa euroopan talouden kehitykseen kokonaisuudessa. Jenkeissa FED ainakin saa mukavaa korkojen korotuspainetta.

Piti jo aiemmin tuoda esille vähän mun taktikointia tuossa valuuttaparissa, mutta se ilmeisesti jäi. Pieni europaino on kuitenkin salkussa ja target aiemmin oli 1.24-1.25 välillä. Head-shoulders-failure antaa itse asiassa täsmällisen targetin 1,2538 (pään huipun ja necklinen erotus + pään huippu). Target-pointit on mun mielestä teknisessa analyysissä huomattavasti epävarmempia asioita, ainakaan mitään täsmällistä ei voi sanoa. Aika hyvä sattuma (oletettavasti) kuitenkin kävi, sillä euro-dollari kävi päivän sisällä tänään ylimmillään juurikin tossa 1.2538

Alkuviikosta rakentelin euroon siis tällaista setupia. Kuvaan olen piirrellyt H&S-failuren 4 vaihetta, jotka täyttyessä saadaan siis toi target (pään erotus - neckline). Olen ympyröinyt palloilla karkeasti ne kohdat missä ostin (vihreä) ja myin/kevensin (punainen). Lisäksi keltainen pallo kuvaa missä shorttasin, oletuksena oli siis H&S-pattern. Kuva taitaa olla maanantailta, jos oikein muistan. 

Ohessa siis H&S-failuren lisäksi jonkinlainen boxi/horisontaalinen flag-muodostelma. Flag antaa targetiksi 1.2722. 

Tänään jälkikäteen katsottuna toi flag oli relevantti, sillä breakout oli aika merkittävä. Tuossa olisi voinut lisätä positioita, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt. Ajattelin, että salkussa on kuitenkin iso paino fyysisen kullan kanssa korreloivia omaisuusluokkia (osakkeita ja optioita), joten tätä kautta tulee myös altistusta dollarin heikkenemiselle (oletuksena dollari/kulta -käänteinen korrelaatio).

Alla siis tilanne tällä hetkellä. Otin jonkin verran voittoja ulos eli salkku kokonaisuudessaan euro-dollarin suhteen nyt melkein neutraali, ellei kultaan sidottua omaisuutta lasketa.

Lyhyen aikavälin teknisestä näkökulmasta en näe enää ihan hirveästi nousupotentiaalia eurolle. Spekulatiiviset positiotkin on tällä hetkellä huipussaan euron kannalla, joten en ihan loppuun saakka halua mennä konsensuksen mukana.

Jos katsotaan isommassa kuvassa, niin saadaan paljonkin ajateltavaa.

Ensinnäkin eurolla RSI on korkeimmalla tasolla sitten 2008 eli käytännössä eurolla on nyt momentum päällä. Laskevan channelin yläraja menee samassa kohtaa kuin mikä on flag-muodostelman target. Toki jos tästä tapahtuu breakout, niin se voisi ennakoida eurolle jopa 1,50 tasoja 1-2 vuoden sisällä. Tossa kohtaa itse ottaisin ehkä eurot ylipainoon, mutta muuten menen mieluiten neutraalisti.

Toinen vaihtoehto on, että channel jatkaa itseään toistavana ja dollari lähtee taas pian nousuun. Tätä puoltaa mun mielestä fundamentit, jotka on edelleen hieman deflatoriseen suuntaan ainakin toistaiseksi.

Dollari-indeksi (Broad trade weighted) itsessään näyttää seuraavalta:

jonkinlainen laskeva head-shoulders muodostelma lähentelee breakout tasoa.

Tässä on nyt mun mielestä tärkeä huomata, että konsensus on dollarin laskun kannalla. Breakoutia voi aivan yhtä hyvin seurata failure-pattern kuten eurossakin ja siinä kohtaa saattais olla jopa jonkinlaista dollarin short squeeze -dynamiikkaa. Alla euro-dollari futuurien spekulatiiviset positiot, korkeimmalla sitten 2008 (ei näy kuvassa)

Toki tässä on varaa nousta vaikka kuinka, mutta jos katsotaan missä oli esimerkiksi short-euro huiput, niin 2015. 2015 pohjilta euro ei juurikaan enää laskenut vaan aloitti konsolidaation. Kannattaako tässäkään tilanteessa olla konsensuksen puolella?

Jos tehdään kullan puolesta muutama tekninen poiminta, niin itsellä nousee ensimmäisenä esille inverse head&shoulders, jonka breakout on käsillä juuri nyt:

Toki GLD ETF ei ihan täysin seuraa kullan hintaa, enkä muutenkaan suosittele spekuloimaan kullan hintaliikkeillä pitkällä aikavälillä tällä. Mielummin joko fyysisenä (enemmänkin vakuutus) tai kultarojaltiyhtiöiden/kaivos-ETF:ien kautta.

Toinen mikä nousee vahvasti esille, on symmetrinen triangle-muodostelma, jonka breakout on jo tapahtunut.

Lisäksi alla vielä poiminta VanEck Vectorsin Junior Gold Miners ETF:stä, joka näyttää myös breikanneen descending trianglen. Yleisesti ottaen kulta-treidaajien piireissä pidetään vahvistuksena, mikäli mainerit tulee kullan hinnan mukana. Aina ei nimittäin näin ole.

Long gold on joka tapauksessa mun yksi isoista lähitulevaisuuden makronäkemyksistä. Euro-dollari on vähän epäselvä vielä, mutta fundat tällä hetkellä viittaa laskevan channelin jatkumiseen ja dollari ottaakin seuraavan legin ylös. Fundamentteja pitää kuitenkin monitoroida tarkkaan.

Inflaation osalta näyttää vaan vahvasti siltä, että yllätyksiä voi tulla ja markkina on sellaisille aika herkkä. Hyvänä esimerkkinä 30 Yearin reaktiot joulukuun aikana (mistä syystä olen alkanut pitää kyseistä positiota aika epämieluisana, vaikka fundamentit näyttäisivätkin hyvältä).