Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 129 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 16.58

Mun on jo kauan pitänyt aloittaa ohjelmoinnin opettelu, mutta aina sitä selittelee itselleen, että ei nyt ole aikaa, mutta joskus tulevaisuudessa on. Olen kuitenkin miettinyt, että onko tällä hetkellä mitään parempaakaan käyttöä ajalle (koulun ja vapaa-ajan lisäksi), kun tuntuu, että mistään sijoitus/talouskirjojen lukemisestakaan ei tällä hetkellä saa kovin paljoa irti. Uuden taidon opettelu tuo kuitenkin aina paljon uusia näkökulmia eikä sitä koskaan tiedä mihin koodaamisesta voi olla hyötyä ennenkuin sen on itse opetellut. Mulla on monen asian kohdalla käynyt niin, etten osannut kuvitellakaan mitä kaikkea jostain varsin yksinkertaisesta taidosta voi seurata. Lisäksi jos joskus yritän jotain yksinkertaista asiaa tilastoida, niin vituttaa tehdä se excelillä joka on aikaa vievää ja mekaanista hommaa.

Osaan suunnilleen Pythonin perusteet ja olen niitä joskus lukiossa käynyt läpi, mutta nyt tarkoitus olisi aloittaa ihan kunnolla opettelemaan jotain REPL-kielistä ja päädyin valitsemaan Matlabin (perustelut kohta).

Tarkoitus olisi ainakin 4-5 tuntia viikossa käyttään tähän aikaa ja nyt lomalla varmaan helposti enemmänkin. Oppimisstrategiana mulla on problem based learning eli en lähde mitään yksittäistä verkkokurssia tms. käymään vaihe vaiheelta, vaan aloitan heti ihan käytännön asioista ja siinä sivussa käyn jotain perusteita läpi jos siltä tuntuu. Semmonen koulumainen opiskelu ei oikein sovi mulle, se on tylsää ja siihen ei osaa syventyä yhtä hyvin kuin johonkin oikeasti kiinnostavaan ongelmaan jotai voi sitten parhaimmillaan ratkoa yötä päivää muun elämän kärsiessä siinä sivussa....

No ei nyt toivottavasti mennä niin pitkälle.

Pitäisi varmaan samalla kerrata myös tilastomatematiikkaa.

Tarkoitus on siis tutkia Matlabin avulla taloutta, osakemarkkinoita,trading -staretgioita ja portfolio-optimisaatiota ja aloittaa vaikka ihan jollain konkreettisella tilastotutkimuksella S&P 500:sta. En ajattele, että tällä rakentaisin itselleni jotain merkittävää edgeä tai että tarkoitukseni olisi alkaa kehittämään treidausalgoritmeja. Lähinnä vaan kiinnostaa tutkia miten nää hommat toimii ja ymmärtää jotain perusasioita. On tästä hyötyä varmasti tulevaisuudessa myös lääkärin ammatissa, jos sille tielle päätän jäädä, sillä kokoajan erilaiset ongelmanratkaisualgoritmit yleistyvät terveydenhuollossa.

Yritin löytää jotain tyyppiä, jolla olisi hyvää settiä tähän aiheeseen liittyen, mahdollisimman vähän mitään myytävää ja relevantti tausta. Selailin futures io -foorumia (jossa on oikeasti aika hyvää settiä aiheesta) ja törmäsin Ernest Chaniin: https://www.epchan.com/biography/

Chanilla on tutkinto teoreettisesta fysiikasta, työura IBM:llä, Morgan Stanleylla, Credit Suissella ja useissa prop trading -firmoissa ja hedge rahastoissa kvanttina on mun mielestä ihan lupaava. Lisäksi tuo pyörittää omaa CTA-firmaa eikä sen managed accountsit oo mitenkään erityisen huonosti tuottaneet. Ainakin futures account on tehnyt viimeisen 6.5 vuoden aikana ihan kohtalaista tuottoa ottaen huomioon miten pieni volatiliteetti ja max drawdown: http://www.qtscm.com/accounts/

Löysin futures io:sta tän pitämän webinaarin, jossa se vertaili Matlabia, Pythonia ja R:ää ja yleisesti niiden soveltuvuudesta trading strategioiden tutkimiseen ja toteuttamiseen: https://futures.io/matlab-r-project-python/39348-webinar-ernest-chan-com...

Kirjoittelin tohon alle lyhyesti muistiinpanoja:
 

Yleistä

  • Matlab, R, Python REPL-kieliä (Read-eval-print-loop)

  • Noin 10 kertaa nopeampia kirjoittaa ja debugata kuin esim. C++/C#/Java
  • REPL-kielet on hyviä matalan frekvenssin kaupankäyntistrategioiden toteutukseen (strategiat, jotka treidaa vain muutaman kerran päivässä), mutta vähänkään nopeampi intraday -kaupankäynti vaatii C++:lla tehdyn toteutuksen.
  • EasyLanguage, Meta Trader ym. on hyviä ja käteviä yksittäisten kohde-etuuksien strategioiden  backtestaamiseen, mutta huonoja portfoliostrategioiden ym. long-short multi-assett strategioiden testaamiseen. Lisäksi ulkopuolisen datan, kuten uutisten huomioon ottaminen testaamisessa on hankalaa ellei mahdotonta.

Matlab

Plussat

  • Nopein ohjelmointikieli
  • Array processing language tekee tästä nopean ja helpon ohjelmointikielen --> Esim. backtestaaminen onnistuu muutamalla koodinpätkällä.
  • Chanin mukaan Matlabilla voi tehdä mitä ikinä haluaa
  • Valmiita laadukkaita toolboxeja quant financeen
  • Integroituu hyvin reaaliaikaiseen dataan ja välittäjäinformaatioon, esim. Interactive Brokersin (tai minkä tahansa välittäjän, jolla on FIX engine) kanssa helppo integroida --> portfoliodataa, markkinadataa, treidien toteutus
  • Kaikkea ei tarvi kirjoittaa alusta loppuun vaan pitää opetella käyttämään oikeita funktioita oikealla tavalla. Esim. jonkun machine learning algoritmin kirjoittamiseen menisi koko elämä, mutta nyt näitä on käytännössä valmiina sovellettavaksi toolboxeissa.
  • Matlabin omissa toolboxeissa hintaan (45 dollarin kertamaksu per toolbox) sisältyy PhD-tason asiakastuki
  • Matlabin pystyy kääntämään helposti C++:aan, jos haluaa esim. nopean ja tehokkaamman "Instituutiotason" toteutuksen.
  • Matlabilla onnistuu datan scraping suoraan ruudulta, jos ei ole suoraa pääsyä raakadataan 
  • Matlabilla datan visualisaatio on helpompaa ja hienompaa kuin muilla kielillä
  • Hyvä asiakastuki

Miinukset

  • Maksulinen. Standardi lisenssi maksaa 800 e vuodessa, mutta Home -versio vain 119 euroa vuodessa. Itse saan yliopiston kautta opiskelijalisenssin 35 eurolla vuodessa. Toolboxit toki on maksullisia 45 euroa/kappale (29 € opiskelijalle).
  • Vähemmän toolboxeja kuin R.ssä tai Pythonissa, mutta toisaalta huonolaatuisia toolboxeja on vähemmän (määrä vs. laatu)

R

Matlabin kaltainen array processing language.

Plussat:

  • Ilmainen (open source).
  • Vielä enemmän paketteja kuin Matlabissa, Tämä voi olla myö miinus, koska kuka tietää mikä paketti on hyvä ja mikä huono?
  • Käytetään paljon akateemisessa maailmassa

Miinukset:

  • Debugger ei ole kovin hienostunut, debuggaus R:llä on kuulemma kidutusta
  • Hidas (Matlab on kuulemma 5 kertaa nopeampi)
  • Vaikea yhdistää ulkopuolisiin softiin (esim. välittäjälle)
  • Ei käännettävissä C++:lle
  • "Asiakastuki" puuttuu

Python

Plussat

  • Ilmainen (open source)
  • Pandas extension mahdollistaa R -toolboxien käyttämisen. Jos opettelee Pythonin, ei jää mistään R:ään liittyvästä paitsi
  • Voi kääntää C++:aan (maksullisella lisäosalla)
  • Step by step debugger
  • Paljon ilmaista hyvää opetusmateriaalia netissä
  • Paljon toolboxeja

Miinukset

  • hitaampi kuin Matlab
  • "Asiakastuki" puuttuu
  • Integraatio brokerdataan ym. rajoittuneempi kuin Matlabilla
  • Toolboxien laatu voi olla huonompi kuin Matlabilla

Ei ole varmaan yllätys että Chan suositteli Matlabia ja sen jälkeen pythonia siinä tapauksessa, että ei halua maksaa penniäkään mistään. Omassa lähipiirissä on myös ohjelmointiammattilaisia, niin hekin suosittelivat matlabia siihen tarkoitukseen mitä aion tehdä. Matlabin opiskelijalisenssi mulla jo on ja nyt viikonloppuna olen aloittanut tarkemman tutustumisen tähän. Katsotaan saanko mitään järkevää vielä aikaiseksi. Tarkoitus olisi aina välillä päivittellä omaa edistymistä tännekin ja esitellä jos tulee löydettyä jotain mielenkiintoista dataa. Ehkä se pitää jotain kirjojakin hankkia jossain vaiheessa (ainakin Ernest Chanilla on pari kirjaa, jotka voi olla ihan hyödyllisiä).

Jos täällä on joku, jolla on enemmän tai vähemmän tietoa aiheesta, niin mielelläni otan vastaan vinkkejä, palautetta ym.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 0.45

muugg kirjoitti:

Alustin ehkä Gilead-kysymyksen vähän heikosti. On totta ettei esimerkiksi lääkefirmoissa jos tuotteet ovat oleellisesti vasta lyömässä läpi tulevaisuudessa, kerro nykyinen pe-luku oikeastaan mitään hyödyllistä. Ja voi sanoa ettei markkinoilla lyhyellä tähtäimellä arvostukset paljoa paina. Mutta Gileadissa oli joitain vuosia sitten tilanne jossa HCV-lääkkeiden myyntihuippu oltiin nähty ja tuotot lähtivät laskemaan, osaketta lyötiin alas todella pitkään ja lopulta arvostuksena pe oli muistaakseni luokkaa 6.

Tajusin itsekin tuon sun ekan viestin vähän väärin. Se on toki totta, että arvostukertoimien muuttuminen antaa jotain kuvaa markkinan ajatuksista firmaa kohtaan.

Osakemarkkinoista yleisesti

Nyt saatiin kolmas viikko pakettiin sen jälkeen, kun viimeksi kokosin ajatuksia markkinoiden isosta kuvasta tässä blogitekstissä: https://www.omistajavaurastu.com/2018/11/karhumarkkina-odottaa-mutta-ei-...

Viikonloppuna ehkä voisi päivitellä taas jotain uutta, mutta juuri nyt mulla ei ole rehellisesti sanottuna läheskään yhtä varmaa tai ylipäätään mitään käsitystä tulevasta viikosta, kuin 3 viikkoa sitten. Veikkaisin kuitenkin, että markkina ei tee ennen FEDn kokousta mitään erikoista kumpaankaan suuntaan. Vaikka jotku nyt hehkuttaa jotain 2600 "vastustason" murtumista, niin tämmöset on mun mielestä ihan höpöpuheita. Miksi kukaan haluaisi ottaa isoa näkemystä ennen FEDiä? En minä ainakaan. Enemmänkin mitä nyt loppuviikosta nähtiin, on mun tulkinnan mukaan riskien pienentämistä isoon eventtiin, joka markkinoita odottaa ensi viikolla ja kun suurin osa on risk off-moodissa, niin siitä seuraa että kurssit laskee. Tänään lasku oli kuitenkin aika maltillista eikä mitään panikointiin viittaavaa.

FED todennäköisesti nostaa korkoja, mutta olennainen on siinä, mitä sanotaan tulevaisuudesta. Markkina ei enää usko kuin yhteen-kahteen koronnostoon 2019, joten mun alkukevään näkemys alkaa nyt olla konsensusnäkemys. Saa nähdä onko konsensus oikeassa. 

Jos käy läpi mun kolmenviikontakaista analyysiä, niin oli tuosta ainakin mulle jotain hyötyä ja useita arvauksia osui onnekkaasti nappiin. Toki sitten korkokäyrien suhteen mun arvaus on tähän mennessä ollut täysin pielessä, mutta enpä onneksi ole korkoja juuri treidannutkaan.

 

Tässä futuureista Nasdaq 100 vs S&P 500. Kuten onnekkaasti arvasin, niin ainakin toistaiseksi sieltä näyttää head&shoulders kehittyvän ja DeMark -signaali osui nappiin. Kävipä hyvä tuuri!https://t.co/di89pilflr pic.twitter.com/7yiTCNSOwP

— Tomi Haataja (@TomiHaataja) 14. joulukuuta 2018

Olen ihan hyvin onnistunut ajoittamaan indeksitreidauksia Nasdaqiin ja S&P 500:een. Tai oikeastaan ajoittaminen on huono termi, pikemminkin olen reagoinut oikein ja oikeaan informaatioon. Olen ymmärtänyt, että tästä treidaamisessa on kyse, koska harvemmin kukaan pystyy sanomaan, että tässä on pohja ja tuossa on huippu. Jos taas yrittää Trumpin twiittien perusteella treidata, niin siinä jää kyllä jyrän alle, kuten nytkin on moneen kertaan nähty. Olen jonkin verran tehnyt myös päivänsisäisiä treidejä ja niitäkin lähinnä price actionin varassa.

Toki entistä voimakkaampi mean reversion -ilmiö yllätti minutkin, mutta toisaalta jos kaikki odottaa jokaiseen pieneen nousuun tai Trumpin twiittiin jotain helvetin santarallia, niin onhan se melkein tähtiin kirjoitettu, että markkina feidaa liikkeet ennenaikojaan. Tämän viikon lopusta alkoi olla aika kertovaa se, että ylimyyty markkina ei yksinkertaisesti suostu nousemaan ja useampi yli prosentin avaus plussalle treidaa kohti closea laskutrendissä. Sitten vielä Nasdaq 100 alkoi tänään ja eilen aliperformoimaan, niin ehkä ihmiset ovat tässä nyt hieman varuillaan ennen Fediä ja siksi nettomyyjiä?

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.12.2018 18.24

muugg kirjoitti:

Olet shorttina Alibabassa ja Tencentissä, onko tässä taustalla yleisemmät ongelmat Kiinan suhteen vai firmoissa itsessään mielestäsi jotain merkittävää ongelmaa? Valuaatiot myös kummallakin firmalla toki korkeahkot ottaen huomioon markkinatilanne, mutta se tuskin ainut syy? Omasta salkusta on löytynyt molempien osakkeita jo pidemmän aikaa.

Taisit jossain mainita myös olevasi long Gilead, mikä tässä on näkemyksesi? HCV-lääkkeiden myynnin hidastuttua liikevaihto ja eps on ollut nyt vuosia laskussa, eikä pe myöskään tähän nähden ole enää niin alhainen (viimeisen 12kk ajalta pe nyt ~9,7). Luotatko tuotekehityksessä erityisesti johonkin tulevaisuudessa (nash, car-t hoidot, muut)? Gileadia myös omassa salkussa minimaalisesti mutta pakkasella.  

Tencent -shortti on hedgenä Naspersille, jonka market capista iso osa koostuu Tencentistä. En osaa arvioida tencenttiä ja haluan Naspersista kaikki muut bisnekset, niin olen hedgannut tencentin pois. 

Alibabaan olen ollut shorttina jo useamman kuukauden ja nyt viime aikojen laskun jälkeen olen vähän keventänytn. BABAn suhteen shortti perustuu moneen asiaan

  • Yleisesti kiinan ongelmat.
  • Tällä hetkellä ollaan markkinoilla siinä tilanteessa, että pääomia allokoidaan todennäköisesti pois korkean betan osakkeista (kuten Alibaba).
  • Alibabasta voi löytyä monia yllätyksiä, joillla on potentiaalia aiheuttaa iso pudotus kurssiin
  • Valuaation puolestakaan en usko, että tässä shortissa voi hirveästi hävitä ja nyt kun 10 vuoden beta-ralli on hiipumassa ja volatiliteetti palaa markkinoille, niin mikä tätä nostaisi aivan merkittävästi?
  • Kaikenkaikkiaan näen, että Alibaba shorttina on hyvä hedge nykysalkkuun, kun pitää shortin koon alle 2 %.
  • Toki on myös lukuisia teknisiä syitä, mutta ne lähinnä kertoo kokonaiskuvasta eli todennäköisesti Alibaban hinnoittelussa on tapahtunut/tapahtumassa fundamentaalinen muutos

Alibaban yritysrakenne on niin monimutkainen, että en itse keksi alkaa vääntämään tuosta mitään yksityiskohtaista short-teesiä. Tästä voi kuitenkin lukea paljon mielenkiintoista juttuja esim. DeepThroat IPO:lta 

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2018/08/the-baba-20-ffinancial-come...

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2018/02/alibabas-123117-quarterly-i...

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2017/08/something-fishy.html

Sitten on toki Kiina-USA -jännitteet ja ylipäätään kiinalaisia firmoja on viime aikoina alettu taas epäilemään vähän enemmän. Real Visionilla oli jokin aika sitten helvetin mielenkiintoinen Kyle Bassin tekemä haastattelu kiinasta paenneesta miljonääristä Miles Kwokista, joka väittää, että Jack Ma on CCP:n salamurhan kohteena: https://www.realvision.com/tv/shows/the-kyle-bass-interviews/videos/the-...

Toinen mielenkiintoinen haastattelu kiinalaisiin firmoihin ylipäätää liittyen on tämä Carson Blockin haastattelu. Hän oli mm. Orient paperin short teesin takana ja sen jälkeen tehnyt aika kovaa tulosta shorttaajana: https://www.realvision.com/tv/shows/the-interview/videos/carson-block-s-...

Nuo on toki maksumuurin takana, mutta kai tuolla on parin viikon ilmaiskokeilu vielä, jos et ole sitä vielä käyttänyt. Mun mielestä noi kaksi haastattelua olisi syytä katsoa läpi, jos aikoo kiinalaisia firmoja omistaa/shortata.

Toki tuossa ekassa haastattelussa on biaksia ottaen huomioon Miles Kwokin aseman, mutta kyllä tällaiset todennäköisesti karkottaa sijoittajia. Tietäen vielä Jack Ma:n taustat esim. liittyen Alipayn myyntiin informoimatta muita Alibaban omistajia kuten Yahoota ja Softbankia: http://covestreetcapital.com/yahoo-and-jack-ma/

Alibabaan liittyy niin hämäriä juttuja, että sieltähän voi käytännössä paljastua mitä tahansa. En voi varmasti sanoa, että tämän shorttaaminen yksinään on +EV betti, mutta pidän erittäin todennäköisenä, että riski/tuotto-suhde on parempi vs. että shorttaan suoraan osakemarkkinaa. Osakemarkkinan shorttaaminen taas on vielä ehkä liian aikaista, mutta salkun hedgaaminen on mun mielestä tässä kohtaa järkevää ja alibaban kaltaisia firmoja jos löytäisi parikymmentä, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

GILD

GILD:n osalta haastan sinut kysymällä mitä P/E sulle oikeasti kertoo siitä, onko GILD nykyhinnaltaan odotusarvon suhteen positiivinen tai negatiivinen sijoituskohde? En itse koskaan katso P/E:tä, koska se ei mun mielestä oikeastaan kerro hirveän paljon mitään sijoituskohteen odotusarvosta, ainakaan lääkefirmojen kohdalla. En kovin paljon mitään muitakaan tunnuslukuja katso näissä, vaikka tietysti tilinpäätökset käyn läpi.

Ei homman silti tarvi mitään rakettitiedettä olla. Katson yritysarvoa ja tulevien kassavirtojen potentiaalia. Luotan analyytikoihin arvioissa siinä, mikä on pipelinen jokaisen komponentin kassavirtaodotus, jos lääke/terapiamuoto menee markkinalle. Miksi olisin parempi, kuin kyseistä alaa ja sen markkina-analyysiä tekevä analyytikko?

Sen sijaan mun homma on katsoa pipelinen potentiaalia tieteellisestä näkökulmasta. Uskon, että markkina osaa aika hyvin hinnoitella GILD:n jo olemassa olevat tuotteet, joten ainoa mahdollinen paikka mistä keksin löytää edgeä on tämä ja se on silti vaikeaa. Ainakinn 90% todennäköisyydellä en sitä löydä ja vaikka "löytäisin" voin silti olla väärässä. On tälläkin saralla paljon analyytikoita arvioimassa noita todennäköisyyksiä, monet niistä on varmasti minua fiksumpia ja parempia siinä.

Ero on vain se, että tätä porukkaa on huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka tekee laskelmia tuotteiden myyntipotentiaaleille ja näiden tekemät analyysit on vähemmän julkisuudessa. Käyt vaikka seeking alphasta katsomassa GILD:n analyysejä, se on täynnä noita kassavirtalaskelmia ym. markkinapotentiaalin hahmottamista. Tutkimusdatan ja lääkkeiden analyysi on käytännössä olematonta tai parhaimmillaan hyvin pinnallista. Se on vaan fakta, että suurin osa jengistä ei jaksa lukea kriittisesti kaikkea tarjolla olevaa tutkimusta asiasta, vaikka se ei mitään erityisiä älynlahjoja vaadi. Sitten pitäisi osata muuttaa lukemansa perusteella tekemät johtopäätökset numeroiksi, mikä ei sekään nyt niin mahdotonta ole, mutta vie aikansa. 

GILD:ssä mulla on pieni tutkimuspositio tällä hetkellä, koska epäilen, että tuosta saattaa löytyä mielenkiintoisia näkökulmia, joita markkina ei ole vielä hoksannut. Olennaisten tutkimusten läpikäyminen pipelinen osalta vienee kuitenkin aikaa ainakin 200 tuntia ja toistaiseksi olen vasta silmäillyt artikkeleita joita pitäisi lukea. Tarkoitus on käydä lähinnä noi kaikki faasi 2 ja 3 olevat tuotteet läpi.

Kirjoittelen joululomalla syvempää analyysiä tästäkin, kunhan olen ehtinyt kunnolla perehtyä kirjallisuuteen.

Tällä hetkellä kurssia on pitänyt maissa luultavasti ainakin huono sijoittajakommunikaatio. Pidän epätodennäköisenä, että kaikki viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen markkina hinnoittelisi tämän ainakaan kovin paljoa yli fair valuen ellei tuolta paljastu jotain pommeja. GILD ei olisi voinut saada parempaa uutta toimaria kuin Daniel O'Day. Seuraavaksi on olennaista nähdä, mitä suunnitelmia uudella toimarilla on ja miten markkina tähän tulee reagoimaan. Se kertoo paljon. Henkilökohtaisesti toivoisin, että onkologian suuntaan painotus vähentyisi. En näe siellä tulevaisuutta. Kova juttu olisi lyödä HIV:n parantava lääke isoksi tavoitteeksi seuraavalle 10-15:lle vuodelle. Iso riski, mutta aivan valtava potentiaali ja GILD:llä olisi tähän osaamista.

Markkina myös on ehkä vähän epävarma, koska voi olla odotettavissa yrityskauppoja/fuusioita. En usko, että GILDiä tulee kukaan ostamaan, mutta GILD:n ostolistalla/fuusioitumiseen voisi hyvin olla esim. CELG tai Genmab. Näistä voisi olla lyhyelle tähtäimelle boostia ja esim. CELG treidaa oman arvioni mukaan ainakin 10-20% alle fair valuen (tästäkin on tulossa syväanalyysiä).

GILD:ssä on niin paljon liikkuvia osia, etten kaikkeai voi analysoida. Pitää luottaa, että markkina osaa hinnoitella yksinkertaisemmasta päästä olevat osat ja itse koittaa löytää jotain, missä markkina ei kykene hahmottamaan jotain olennaista. Firma on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ja ollut vähän paineenalla, että mielelläni pidän tässä pientä tutkimuspositiota.

Tuulipuku Casual kirjoitti:

Moi Tomi, hyvää analyysiä ja ajatusten avaamista. Oletko tsekannut Stokiksen pörssistä Oasmiaa? Aika kovan volatiliteetin lappu ja oon tätä jonkun verran treidaillut ja parhaillaan pohdin pidempään salkkuun tätä.

Kiitos! En ole aiemmin törmännyt. Onko tässä jotain, mitä markkina ei mielestäsi tajua kyseisen firman kohdalla?

Nanoteknologia ei ole oikein omaa osaamisaluettani. Tuolla alalla on muutenkin aivan jäätävä kilpailu enkä oikein tajunnut, mitä erikoista tuon firman lähestymistavassa on. Käytännössä tuossa esittelyvideollakin selitettiin analogia sille, miten saippua liuottaa rasvatahran veteen :D https://www.youtube.com/watch?v=LbGExXmJTMU

No, tuolla en siis tarkoittanut pilkata firman tuotetta, vaan video oli vaan jostain syystä vähän outo. Jos on heittää jotain mielenkiintoista tutkimuspaperia tai clinical trialia, niin mielelläni kyllä katson vähän syvemmin. Tuossa vaan on kaksi niin kovin kilpailtua alaa, syöpä ja nanoteknologia ja valmiiden syöpälääkkeiden kehittäminen (jos oikein ymmärsin pikaisella selauksella?) paremmalla "pakkausmenetelmällä". Vaikea keksiä tästä mitään aivan huikeaa menestystarinaa, jota markkina ei tajuaisi? Onko oikeasti osoitettu kuolleisuushyöty vanhemman pakkausmenetelmän lääkkeeseen verrattuna? Jos ei, niin vaikea nähdä, että tästä paremmin pakatusta lääkkeestä ollaan valmiimpia maksamaan merkittävästi enemmän ellei erot haittavaikutuksissa ole erityisen dramaattisia. Miten markkinan senkin ylipäätään hinnoittelee?

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.12.2018 3.55

Meneillään oleva kvartaali on sujunut tähän asti varsin hyvin sekä ajoittamisen että valintojen puolesta. Q4:llä treidejä on tullut tehtyä 448 kappaletta. Salkun osakepaino on tällä hetkellä noin 25%, toki longeja on myös rakennettu optioiden avulla. 2 vuoden jenkkibondeissa on kiinni 30% salkusta ja lisää sinne on menossa. Välillä on ollut enemmänkin bondeja, mutta myin viime viikolla pieneen arvonnousuun niitä aika reilusti.

Ostin myös shortteja kiinni viime viikolla ja nyt käytännössä suoria osakeshortteja on enää yhteensä pari tonnia BABAssa, Tencentissä ja WBK:ssa. Optioiden kautta pieninä shortteina on Netflixiä, BGNE, NKTR ja IBB-biotech-indeksiä hedgenä. On mulla myös pari futuurioptiobetsiä vetämässä S&P 500:een ja oikeastaan näitä olen aktiivisimmin treidaillut tänä syksynä sekä longeja että shortteja. Nyt ollaan kyllä aika pienellä riskillä liikenteessä. Todennäköisesti haen hyvää setupia longille alkuviikosta, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Treidit on osuneet lähtökohtaisesti nappiin, varsinkiin S&P 500 futuurioptiobetsit on isosti plussalla. Olen lähinnä treidaillut 1-2 viikon mittaisia vertikaalispreadeja ja noin 80% treideistä on osunut täysin nappiin. Vaikka koko kvartaalin salkku on ollut 30-50 % nettolongina biopharma ja geeniterapia-sektorin osakepoimintoihin, niin salkku on silti nipistänyt tähän mennessä vähän päälle 2% nettotuoton.

Salkun osakkeet on kokonaisuudessaan varmaan lähemmäs 30 % miinuksella, en ole jaksanut tarkkaan laskea. Olen välillä kevennellyt niitä rajuihin nousuihin ja lisäillyt laskuun. Perjantaina closesta tuli taas ostettua hieman lisää, jos vaikka ensiviikolla noustaan. Jotkut salkun firmoista on tulleet Q4:lla jopa 40 % alas ja biotech-indeksitkin on kokonaisuudessaan noin 17 % miinuksella. Myös S&P 500 on hieman päälle 9 % miinuksella, joten voi olla ihan tyytyväinen, että oma salkku on ylipäätään plussalla aktiivisen treidaamisen ja hedgaamisen ansiosta. Tällä kvartaalilla olen tehnyt S&P 500:een nähden 11 % alphaa ja biotechiin nähden noin 20% alphaa.

Tässä Q4:n tuloksista toistaiseksi, oma salkku sinisellä (+2.1%) vs. S&P 500 (SPY), Biotech-indeksi (XBI+IBB), ja  Global macro index (MCRO).

Käytännössä viimeiset pari kuukautta on ollut veden kantamista tyhjään kaivoon, kun pitkäaikaiset longit valuu merkittävästi miinukselle ja kaikki tuotto tulee lyhytaikaisesta treidaamisesta. Menneitä tapahtumia ei kuitenkaan auta miettiä. Olet juuri niin hyvä kuin sun seuraava treidi. Kaikenlainen edge syödään markkinoilla hyvin nopeasti pois, jos ei keskity itsensä kehittämiseen ja yritä koko ajan parantaa omaa tekemistä.

Global Blood Therapeutics

Kirjoittelin tästä firmasta kattavasti analyysiä tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21269#comment-21269 ja tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21287#comment-21287

Biotech-sektorin asiantuntija Adam Feuerstein kirjoitteli syyskuussa STAT:ssa ettei GBT:llä ole kovin kummoisia mahdollisuuksia saada FDA:n hyväksyntää voxelotorille, johtuen "huonosta datasta".  Kurssi laski tähän uutiseen yli 10 % ja sen jälkeen kurssi jatkoi koko syksyn laskua. Kävin tätä Feuersteinin "analyysiä" perinpohjin läpi tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21486#comment-21486

Perustelin, miksi on 70-80% todennäköisyys, että Voxelotor menee FDA:lle läpi accelerated approvalilla pelkästään nykyisellä datalla. Viime viikonloppuna ASH2018 eventissä GBT esittelikin viimeisintä tutkimusdataa ja kommentoi myös tilannetta FDA:n kanssa. FDA on käytännössä hyväksynyt GBT:n ajatukset ja käytännössä kaikki meni kuten oli todennäköisintä odottaa eli nyt on 95% varmaa, että Voxelotor menee läpi nykyisillä tutkimusasetelmilla kunhan data on yhtä hyvää kuin tähän mennessä (mistä ei ole tieteellisen näytön valossa kovin suurta epäilystä).
 

GBT nousi näihin uutisiin 50 % heti samana päivänä ja oli parhaimmillaan 60% noususssa. Nettosin hieman päälle 30 dollarin tehdyille ostoille reilun tonnin voittoa ja viimeisetkin erät meni myyntiin tasan 50 dollarilla jättäen ostajalle vielä ruhtiinaallisen 11 sentin marginaalin (kurssi kävi korkeimmillaan 50,11 dollarissa). Nyt kurssi on pakitellut aika reilusti 42-44 dollarin tasoille ja sanoisin, että tässä kohtaa tuossa jopa enemmän tai vähintään saman verran +EV:tä kuin ennen ASH2018 eventtiä johtuen erittäin varmasta accelerated approvalista. Olenkin taas ostellut hieman lisää. 

Lääkkeen meno markkinoille on nyt todella varmaa AA-menettelyn kautta, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö lääkkeen pitäisi osoittaa ainakin VOC-hyöty ja hyvin todennäköisesti myös kuolleisuushyöty uusissa tutkimuksissa. Pitää myös huomioida Novartiksen kilpailijalääke Crizanlizumab, joka on äskettäin osoittanut lupaavia tuloksia https://www.novartis.com/news/media-releases/novartis-analysis-shows-cri...

Tämä on tietysti yksi syy GBT:n syksyisen laskun taustalla, mutta näkisin edelleen isot markkinat myös Voxelotorille. Odottaisin edelleen GBT:n nousevan noin 65-75 dollariin FDA accelerated approvalin myötä, jonka todennäköisyys on nyt ainakin 80-90% luokkaa. Markkina on jo kertaalleen mielestäni osoittanut tämän kohdalla totaalista tieteellisten menettelytapojen ymmärtämättömyyttä ja näyttää, että edelleenkin tässä on hyvää valueta tarjolla. Väitän, etten ole vielä kertaakaan aiemmin nähnyt lääkefirmaa, jossa on näin paljon +EV:tä tarjolla, vaikka kurssi on vasta pompannut 50%.

GWPH vs Zogenix

Kirjoittelin tässä viestissä treidi-ideasta long Zogenix short GW pharmaceuticals. Myin zogenixiin longit pois viime viikolla pienellä tappiolla. Olen lueskellut fenfluramiinista aika paljon lisää tutkimuksia ja pieniä epäilyksiä on herännyt turvallisuuden suhteen. Pidän siis sittenkin Zogenixin enterprise valueta aika reiluna. GWPH shortti taas on ollut erittäin voitollinen ja parhaimmillaan yli 170 päältä myydyt shortit otin kiinni viime viikolla vähän alle 120 dollarin. GWPH treidaa kuitenkin nyt mun mielestä lähellä fair valueta, ainakaan mitään selkeää yliarvostusta en näe. Arvostustaso on tietysti tyhmä idea shortata osakkeita, mutta oli tässä muutakin, kuten markkinan täysin typerä reagointi jo tiedossa oleviin asioihin vasta kun ne tulee yhtiön omasta suusta. Nämä liikkeet feidattiin aika nopeaa, kuten osakekurssista voi ehkä päätellä:

 

Osakemarkkina näyttää nyt ihan normaalilta, siltä miltä sen pitääkin näyttää. Ihmiset pitävät vuotta 2018 jotenkin poikkeuksellisena, mutta todellisuudessa vuosi 2017 oli se poikkeuksellinen vuosi.

S&P 500:n treidaaminen voitollisesti vaatii melkein jatkuvaa tietoisuutta missä markkina liikkuu ja se on joskus aika kulutavaa vaikkakin mielenkiintoista. Saatan siis hiljentyä jouluksi ja ehkä alkuvuodeksi kokonaan pois aktiivisesta treidaamisesta ja lukea kirjoja/tutkimuksia. Varsinkin neurologisten sairauksien lääkekehitysprojekteissa mulla on tietämyksessä iso aukko täytettävänä. Salkussa on myös pieni tutkimuspositio Voyager therapeuticsia, joka on ihan mielenkiintoinen ja todella spekulatiivinen firma kyseisellä alalla.

Jos ylipäätään laskee tämän vuoden voitoille tuntipalkkaa, niin eihän se missään nimessä kannusta lopettamaan opiskeluja, vaikka en ole sellaista kyllä harkinnutkaan. Olen oppinut ihan hirveästi, voittanut kaupankäyntikulut ja saanut ihan kohtuullista pääoman kasvua. Lisäksi tämä on aika hauskaa puuhaa loppujen lopuksi.

Helpointa tietenkin olisi, että pörssi nyt vain romahtaisi ja saisi lyödä kunnon vivulla kaikki kiinni osakkeisiin hyvällä tuotto-odotuksella. Markkinalla vaan ei ole tapana antaa ihmisille helppoja ratkaisuja, joten uskon, että vielä nähdään armottomia ralleja ja isoja pudotuksia, jotka ravistelee jengiä koko ajan väärään suuntaan.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 26.11.2018 1.58

Kirjoittelin eilen kattavan markkinanäkemykseni auki. 55 kuvaa ja 6000 sanaa selityksiä. Mukava katsoa vuoden päästä osuiko mikään arvaus oikeaan: https://www.omistajavaurastu.com/2018/11/karhumarkkina-odottaa-mutta-ei-...

Ehkä teen myös joululomalla tästä jonkin videon, jos kerkeää.

Ehkä suurin mysteeri on tällä hetkellä yrityslainamarkkina ja se, kuinka paljon zombieita pinnan alla oikeasti piilee ja mikä niiden lopullinen merkitys taloudelle tulee olemaan. Se riippuu tietysti myös likviditeetin kiristämisen tahdista. Tästä on itse asiassa Juhani Huopaisella ollut erinomainen kirjoitus: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/zombie-noidankehat-tuova...

Jenkeissä erityisesti Leverage loan - ja CLO -markkina on sellainen, mikä herättää kysymyksiä. Onko tämä oikeasti niin merkittävä markkina, että sen ongelmat voisivat syöstä talouden taantumaan tai pahimmillaan aiheuttaa uuden rahoituskriisin? Jälkimmäistä epäilen.

Olen yhä enemmän sitä mieltä, että Kiina, tai tarkemmin sanottuna Kiinan kommunistinen puolue on uhka paitsi maailmantaloudelle, niin myös ihmisoikeuksille ja maailmanrauhalle. Trump on täysin oikeassa siinä, että Kiina pitää saada kuriin ennen kuin on liian myöhäistä. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kommunistit yrittävät pilata maailman. Kiina on mysteeri, mutta en tiedä ehtiikö se aiheuttaa tarpeeksi ongelmia tässä velkasyklissä.

Toinen mysteeri on jenkkien pitkät korot. Jo vuosia on puhuttu siitä, että ulkomaiset sijoittaja alkaa myydä. Nyt tilastoissakin näkyy, että ulkomaalaisomistukset katoaa tasaisen kasvavalla tahdilla. Jenkit ajaa dual deficittiä, minkä rahoittaminen vaatii lainojen työntämistä markkinalle tarjolle. Toki se on ollut tätä jo 40 vuotta ja se on ollut pahenemaan päin, mutta silti bondit on nähneet historian kovimman härkämarkkinan.

Inflaatio-odotukset ovat maltillistuneet, mutta likviditeetin ja bondivolatiliteetin (odotusten) perusteella term premium pitäisi kohta hieman nousta. No, term premium on viimeksi kyllä laskenut. En itse osaa kvantifioida näitä kaikkia term premiumiin vaikuttavia tekijöitä, mutta artikkelissani esittelin henkilön joka (toivottavasti) osaa ja dataa siihen.

Ihmiset kuitenkin vanhenee ja eläköityy entisestään, mikä aiheuttaa edelleen kysyntää valtion lainapapereille. Tästäkö se kaikki oikeasti on kiinni? Raoul Pal ainakin väittää niin ja pitää pitkiä jenkkikorkoja tällä hetkellä vuosisadan parhaana ostona.

USA:n pitkät korot on aivan liian vaikea asia mulle tällä hetkellä. Saksan bondeista osaan sentään sanoa sen verran, että niitä shorttaamalla tuskin häviän niin paljon, että joskus kaduttaa. Ja hölmön tuurilla voi joskus voittaakin jotain, joten miksi ei?

Dollari myös on ollut mysteeri viimeaikoina. Hintakäytös näyttää dollarin vahvuudelta, mutta fundasta ei juuri nyt ole hajuakaan. Onneksi Nordean ansioituneet analyytikot päivittivät juuri taas näkemystään. Pitänee lukea ajatuksella läpi ja miettiä, pitääkö tässä vain tyytyä istumaan käsien päällä: https://e-markets.nordea.com/#!/article/46806/fx-weekly-pikachu-aint-no-...

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 29.10.2018 17.07

Iletus: Erittäin hyviä pointteja. Suomessa tosin ollaan onneksi erittäin hyvässä asemassa sen suhteen, että meillä on poikkeuksellisen hyvät rekisterit ja tiedonkeruu potilaista, joten laadukasta tutkimusta on sen puolesta helppo tehdä. Terveystaloustiede on varmasti kans yks kuumimpia aloja 2020 -luvulla ja eiköhän sinnekin ala jossain vaiheessa ryntäämään paljon koulutettua porukkaa. Potilastietojärjestemät kliinisessä työssä käytettävyyden osalta toki on edelleen aika surkeita, mutta niissäkin on 5 vuoden sisällä tulossa merkittäviä parannuksia. 

Tesla
 

Näyttää siltä, että olin Teslan suhteen monessa kohtaa väärässä. Tein silti shorteillani kokonaisuudessaan hyvää voittoa erittäin hyvällä onnistumisprosentilla, joten tämä tapaus taas osoittaa, että ei tarvitse aina olla fundamenttienkaan suhteen oikeassa. Teslan positiivinen yllätys tälle syksylle oli yksi osa skenaarianalyysiäni, toki pidin sen todennäköisyyttä pienenä, mutta kuitenkin riittävän suurena sille, etten ollut enää shorttina pitkään aikaan. En jaksa uskoa, että Teslan Q3 -luvuista löytyy mitään sen kummempia luurankoja. Aika moni oli Teslan suhteen väärässä, mutta on niitä paljon oikeassa olleitakin ja onneksi tuli myös itse osallistuttua keskusteluihin, joissa sai kuulla vastapuolen näkemyksiä. Jos haluat nähdä, miten epäammattimainen sijoittaja käsittelee epäonnistumisia, niin kannattaa seurata Twitterissä Mark B. Spiegeliä. Tämä kaveri oli varmaankin äänekkäin Tesla-shortti, jonka jutut meni monessa kohtaa täysin älyttömyyksiin ja edelleenkiin hän jaksaa vääntää aiheesta vastaan. Myöntäisi vain olleensa väärässä. Kaveri on kuitenkin ainakin entinen (käsittääkseni myös nykyinen) hedge fund manageri, niin aika paljon syö uskottavuutta tällaiset.

Osakemarkkinoista yleisesti

En juurikaan keventänyt shortteja edelliseen laskuun, mutta otin muutamia lyhyitä debit call spreadeja, jos esim. tällä viikolla saataisiin hieman nousua. Olen tässä laskussa onnistunut kohtalaisen hyvin ajoittamaan pomput tehden pientä voittoa. En näe syytä, miksei kurssilasku voisi jatkua. Näen tälle sekä tilastollisia, makrotaloudellisia ja mikrotaloudellisia perusteita. Tässä muutamia hajanaisia pointteja

  • Ensimmäinen mistä kaikki on puhunut pitkin vuotta, on FED:in taseen pienentäminen ja joissain määrin myös korkojen maltillinen nousu, mikä vie likviditeettiä pois markkinoilta. Taseen kevennyksen nopeus lokakuusta lähtien kiihtyi.
  • Dollari on vahvistunut ja yhdessä nousevien korkojen kanssa tämä on ollut myrkkyä kehittyville markkinoille. 
  • Jenkkien asuntomarkkinoilla on nähtävissä hidastumista, mikä ei nyt kovin hälyttäväntasoiselta vaikuta, mutta tyypillistä taantumaa edeltävää hidastumista kuitenkin
  • Yrityslainamarkkinat jenkeissä on oireilleet lievästi jo pitkään
  • Pörssin isoimmat firmat on alkaneet tuottaa markkinoille pettymyksiä (esim. Amazon, Google, Netflix ja Facebook) ja se ei sovi yhteen korkeiden arvostustasojen kansssa. 
  • Toki kauppasodan uhka varmaankin jonkin verran myös vie positiiviselta sentimentiltä höyryjä

Tilastollisesta puolesta:

  • Tämän vuoden markkinarytinä on ollut syvyydessään ja frekvenssissään erittäin harvinaista: Markkina on tehnyt yli 10% laskuja edellisestä ATH:sta kaksi kertaa samana vuonna ainoastaan kerran aikaisemmin vuonna 1990 (juuri ennen taantumaa). Tänä vuonna markkina on siis laskenut edellisestä ATH:sta yli 10% nyt lokakuussa sekä viimeksi helmikuussa.
  • Kun markkina on ollut nousutrendissä (12-kuukauden liukuvalla keskiarvolla mitattuna), markkina on tehnyt yli 9% laskukuukausia kahdesti samana vuonna ainoastaan kolmesti aikaisemmin: Vuonna 1980, 1990 ja 2000. Jokaisella aiemmalla kerralla taantuma on seurannut vuoden sisällä.

Lisää mielenkiintoista markkinadataa löytyy Urban Carmelin erinomaisesta blogista: http://fat-pitch.blogspot.com/2018/10/weekly-market-summary_28.html

Täytyy muuten sanoa, että Urban Carmel ei ole mikään äänekäs permabear, vaan itse asiassa vielä viime viikkoon asti oli yksi äänekkäimmistä permabulleista ja puolusti nousutrendin jatkumista viimeiseen asti. Hän on myös juttujensa ja työkokemuksensa perusteella aika fiksu tyyppi, jonka kirjoituksia kyllä mielellään lukee. Silloin kun tällaiset tyypit kääntyy markkinoiden suhteen karhuiksi, niin ehkä siinä vaiheessa jo ollaan tosiaankin ohitettu huiput.

Markkina kuitenkin kääntyy laskuun hitaasti, ei yhdessä viikossa, eli odotan rajujakin nousuja esimerkiksi tälle viikolle ja aina, kun pörssilasku lyö hieman yli. Pidän kuitenkin aika epätodennäköisenä, että uutta ATH:ta enää nähtäisiin ja todennäköisenä taas sitä, että tässä se karhumarkkina on nyt hiljalleen alkamassa. Oma alkuperäinen makronäkemykseni (https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lahitulevaisuuden-makron...) on ollut, että taantuma iskisi todennäköisimmin 2019 kesällä. Tämä näyttää nyt entistä todennäköisemmältä. Osakemarkkinoiden spekulointi on kuitenkin nyt mielestäni puhtaasti reagointipeliä. Mitä tahansa voi tapahtua ja kaikenlainen pitkäntähtäimen spekulointi on tässä vaiheessa turhaa. Jos on kuitenkin pakko joku ennustus heittää, niin väittäisin, että paras hetki ostaa osakkeita tulee olemaan loppukesä/syksy 2019. Voisi muuten taas joululomalla puuhailla uutta youtube-videota päivitetystä makronäkemyksestä. Edellinen viime keväältä on tässä ja täytyy muuten sanoa, että paljon olen taas tämänkin videon tekemisen jälkeen oppinut ja monia omia puheita tuolla videolla pidän aika tyhminä, vaikka base scenario näyttää kehittyneen kuten oletin: https://www.youtube.com/watch?v=KDvIkiieJls

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 19.10.2018 0.44

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-10452404

Luin oheisen artikkelin Ylelta ja tuli tama blogi mieleen. Onko sulla nakemysta naihin asioihin ja/tai kaydaanko naita laakiksessa lapi jollain tasolla?

Kiitos tästä artikkelista! En ole tähän asiaan aiemmin oikeastaan törmännyt. Peruskoulutuksessa meillä korkeintaan sivutaan tällaisia asioita eli sinänsä en tiedä yhtään mitään vaikkapa noista riskienjakosopimusten toiminnasta yms. Suunnilleen ainakin luulen tietäväni joitain perusasioita, mitä päätöksentekijät huomioi, kun tehdään tuon artikkelissa mainitun Maijan kaltaisia erityislupahakemuksia vasta kehitysvaiheessa olevista lääkkeistä (toki tällä on myyntilupa hyvin kapealla indikaatiolla). 

Suomen systeemi tässä kohtaa vaikuttaa yksilön kannalta olevan joskus aika perseestä. Tuntuu täysin epäadekvaatilta kriteeriltä, että korvattavuuteen vaikuttaa se, annostellaanko lääke sairaalassa suoneen vai suun kautta itse (jos tuon artikkelin väite nyt pitää paikkaansa). Se on ymmärrettävää, että jos näyttö lääkkeen tehosta on liian vajaavaista tai että lääke ei ole osoittanut paremmuutta jo olemassa oleviin hoitoihin verrattuna, niin sellaisia ei kannata alkaa korvaamaan, kun se on rajallisten resurssien puitteissa aina jostain muualta pois.

Täytyy olla jokin objektiivinen systeemi, jolla päätetään mitä korvataan ja mitä ei ja sen tulee perustua näyttöön ja vertailuun siitä mitä yhteiskunnan pitää korvata. Onko esim. itse aiheutettu sairaus (vaikka ylipainon tai tupakoinnin seurauksena) samanarvoinen kuin täysin huonon tuurin takia aiheutunut syöpä? 

Niin paljon en asiasta tiedä, että voisin kritisoida tätä systeemiä, mutta mulla on sellainen kutina, että ehkä varsinkin uusien syöpälääkkeiden perässä voi olla hankala hintalautakuntien pysyä ja tiettyjä vanhoja kriteerejä ei ehkä enää voi käyttää kaikkien uusien lääkkeiden kohdalla. Lääkekehitys on esimerkiksi monien syöpälääkkeiden kohdalla mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että lääkkeen toiminnalle on huomattavasti vahvempi biologinen perusta kuin aiemmissa lääkkeissä. Karrikoituna esimerkkinä: Siinä missä jokin närästyslääkeaihio voi yksittäisessä tutkimuksessa "toimia" täysin sattumalta, niin spesifisti vaikuttavat syöpälääkeaihiot, joiden biologinen perusta on pre-kliinisissä tutkimuksissa tarkkaan tutkittu, hyvin todennäköisesti ei toimi sattumalta edes yksittäistutkimuksissa. Närästyslääkkeissä, verenpainelääkkeissä ym. pitää tehdä useita placebo-kontrolloituja tuhansien yksilöiden tutkimuksia ennen kuin voidaan sanoa, että sillä saadaan hyvää ja vaikuttavaa hoitoa. Yksittäinen tutkimus ei näissä riitä, vaikka p-arvo olisi hyvä ja kaikki muu olisi kohdallaan.

 Jos jokin syöpälääke näyttää kliinisesti ja tilastollisesti toimivan erittäin hyvin, niin voimmeko luottaa vain yhteen ainoaan tutkimukseen ja sen perusteella myöntää korvaus kaikille sitä tarvitsevile potilaille? Minusta näissä voitaisiin toimia paljon matalammalla kynnyksellä ja oikea lähestymistapa olisi ehkä sellainen, että lääkkeen korvaajat (valtiot, vakuutusyhtiöt) tekisivät lääkeyhtiön ja potilaan kanssa sopimuksen, jossa lääkettä saava potilas osallistuu seurantatutkimukseen tms, jotta tehosta saadaan varmempaa näyttöä suuntaan tai toiseen paljon nopeammin, kuin perinteisellä tavalla. Ehkä sitten olisi myös reilua jokin sellainen systeemi tähän, että jos lääke osoittautuukin täysin hyödyttömäksi, niin tiettyjen ennakkoon määrättyjen kriteerien perusteella lääkeyhtiö joutuu korvaamaan vaikka tietyn osan lääkkeestä jälkikäteen? Eli valtiot olisi mukana rahoittamassa näitä seurantatutkimuksia, mutta tällä vaikuttavuusehdolla voidaankin periä maksua takaisin. Tämä nyt oli vaan nopea ajatusleikki. En näe tälle paljoakaan vasta-argumentteja niillä syöpäpotilailla, joiden elinajanodote diagnoosista nykyhoidolla on vaikkapa alle 2 vuotta ja joku uusi lääke on yksittäisessä 100 potilaan tutkimuksessa tuonut mediaanina 2 elinvuotta enemmän vs. nykyhoito. 

Yksittäisiä tapauksia on tietysti mahdoton kommentoida kun ei tiedä tarkkaan mistä on kyse. Toki jos haluaa spekuloida, niin tuossa YLE:n artikkelissa mainitaan tapauksen lääke Olaparib, joka on hyväksytty faasi 2 tutkimuksen alaryhmä-analyysin perusteella tiettyjen BRCA-geenimutaatiosta johtuvien rinta - ja ovariosyöpien hoitoon. Teen nyt oletuksen, että lääkäri on katsonut että tässä on juuri tuollainen harvinainen geneettisesti periytyvä syöpätyyppi ja tuon faasi 2 tutkimuksen perusteella on haettu lääkelupaa. Tässä on lyhyt suomenkielinen tiivistys aiheesta: http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/palstat/uutta-laakkeista-olaparibi

Lääkettä saaneen ryhmän etenemisvapaa elossaoloaika oli 11,3 kuukautta vs. 4,3 kk. lumeryhmä. Tuossa artikkelissa tulee hyvin ilmi, miksi tällaiselle lääkkeelle luvan myöntäminen on hankalaa. Tutkimus on kuitenkin hyvin pieni ja varhaisvaiheinen ja lisäksi tulos perustuu alaryhmäanalyysiin. Toki tuossa on kuitenkin vahva biologinen perusta. Lääke maksaisi 6000 €/kk ja toisi mediaanina sen 7kk lisää. Omalla vähäisellä ymmärryksellä on mahdoton sanoa tästä mitään. On todennäköisempää, että lääke auttaa potilasta kuin että ei auta ja apu voi olla jopa ihan merkittävä. Tottakai sitä haluaisi tällaisen lääkkeen korvattavaksi ja sitten tehtäisiin seurantaa ja saataisiin lopullinen varmuus tehosta, mutta rajallisten resurssien ja ehkä vähän kankean systeemin puitteissa tämä on mulle aivan liian hankala kysymys.

Näin yleisesti tuon uutisen muihin juttuihin: Nuo riskienjakosopimusten tekeminen ja hankinta pitäisi ehdottomasti keskittää yhteen paikkaan. Tottakai avoimuus sopimuksissa olisi todennäköisesti parempi asia. Pitäisikö tätä lainsäädännöllä pakottaa ja tuottaisiko se lisää terveyshyötyä? Vai tapahtuuko sitten niin, että lääkeyhtiöt kärsivät ja tekevät huonompaa tuotekehitystä kyseisen sääntelyn seurauksena. En ehkä usko tähän väitteeseen. Asiaa voi olla vähän hankala tutkiakin, kun nuo sopimukset eivät ole julkisia.

Yleisesti on hassua, että joskus kuulee taivasteltavan sitä, miten lääkekustannukset ovat nousseet ihan kuin se olisi pahojen ja ilkeiden lääkeyhtiöiden "syytä" ja kaikki on nyt pilalla. Minusta on hienoa, että lääkekustannukset ovat nousseet. Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että meillä on parempia lääkkeitä joita kannattaa käyttää yhä useamman taudin hoidossa. Palataan muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin lääkkeiden hinnoittelu oli hieman erilaista. Silloin ei lääkeyhtiöiden kannattanut edes miettiä mitään vähänkään harvinaisia sairauksia, vaan suurimmat hillot tehtiin yleisimpien oireiden ja sairauksien lääkkeillä. Oli lähinnä verenpaine - ja masennuslääkkeitä. Ellei päädytä julkisesti rahoittamaan lääkekehitystä (missä on omat huonot puolensa), niin kai se miljardien lääkekehitys ja valtava riskinotto on jostain rahoitettava ja luonnollinen keino on valtioiden ja vakuutusyhtiöiden maksama hinta, enkä kyllä äkkiseltään keksi systeemiä, joka olisi vähemmän huono. Mielellään kuulen tähän kyllä kritiikkiä, sillä en ole mitenkään erityisen perehtynyt aiheeseen.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 11.10.2018 22.12

Viimeisin markkinalasku ei itselle tullut varsinaisesti puskista, koska olin teknisestä ja henkisistä syistä mennyt kohtalaisen shortiksi syyskuun lopussa. Toki en odottanut yli 3% laskupäiviä ja myinkin ehkä vähän liian aikaisin liian paljon shortteja pois. Lokakuu on kuitenkin tähän mennessä jo +5% oman salkkuni osalta, joten ei se nyt ihan huonosti ole mennyt.  

Vielä kesällä moni asiantuntija ja markkinakommentaattori arveli, että loppuvuodesta voitaisiin nähdä reilu nousupyrähdys. Myös itse pidin tätä kohtalaisen todennäköisenä. Tuntuu, että markkina alkoi tätä hinnoittelemaan jo loppukesästä/alkusyksystä, koska kaikki alkoivat ajatella näin, joten nousutrendin väsyminen oli jotenkin odotettua. Samalla esim. DeMark Sequential antoi viikottaisen 9 exhaustion signaalin nousutrendille syyskuun lopussa sekä useita daily exhaustion signaaleita. Tilastollisesti näitä on ollut tänä vuonna erittäin järkevä shortata, kunhan on rajannut riskin oikein. Markkinasta alkoi myös löytyä syyskuun loppua kohden määrällisesti yhä vähemmän nousijoita (nousu oli enää muutamien isojen firmojen varassa) ja tulosennusteita korjattiin alas hieman. Pitkät korotkin nousivat aika kohtalaisesti ja tuli jonkin verran hieman harmaata credit risk dataa ulos. Viikkotasolla saatin lopulta jopa sell signaali DeMark-indikaattoreissa (kuvassa S-kirjain). Mitään tiettyä syytä markkinalaskulle ei tietenkään kannata hakea, koska ei kukaan oikeasti lopulta tiedä mistä kaikesta lasku voi johtua ja satunnaisuuttakin on matkassa ihan tarpeeksi. Aina on kuitenkin jotain tekijöitä, mistä voi luotettavasti etukäteen päätellä todennäköisyyksiä, potentiaalista tuottoa ja järkevää riskiä näihin littyen.

Tässä weekly ja daily chartit Demark indikaattoreilla, voluumiprofiililla ja 200 päivän liukuvalla keskiarvolla (täysin ilmiselvä bearish flag trendikanava piirretty).

Menin shortiksi lähinnä, koska laskin riski-tuottosuhteen erittäin hyväksi. E-mini futuureihin sai syyskuun lopussa/lokakuun alussa ostettua 19. lokakuuta erääntyviä 2880/2860 debit put spreadeja peräti 180 -200 dollarin tasoilta, tarkoittaen, että jos kuukauden sisällä tulisi yli 2,8% korjaus, saisit yli nelinkertaista tuottoa riskiin nähden! (20*50 - 180 /180 = 4,55). Tällä hetkellä noi spreadit on jo voimakkaasti in-the-money. Myin positiota tasaisesti markkinan laskuun, ehkä vähän liian aikaisin, mutta viimeiset erät kuitenkin hieman yli 3x voitolla. Vaihdoin myös S&P 500 shortteja hieman EM-indeksishortteihin, jossa bear markkina on jo käytännössä alkanut ja liukuvat keskiarvot on kääntyneet laskuun. Toki tässä myös ajatus hedgata hieman isoa Naspers -positiota. Otin myös eilen XLU-indeksiin shorttia teknisistä ja fundamentaalisista syistä (uskon esim. korkojen vielä nousevan tästä, mitkä epäsuorasti on negatiivisia XLU:lle).

Kuvassa näkyy aika selkeä bearish flag -muodostelma. En anna tälle kovin paljoa painoarvoa, vaikka isoin laskupiikki tehtiin juuri ns. tukitason läpi. Näillä ei saa mitään etua treidaamiseen, koska muodostelma ei kerro mitään riski/tuotto-suhteesta tai todennäköisyyksistä. Oikeastaan ainoa syy seurata näitä on miettiä, missä kohtaa voisi olla korostunutta ostoa/myyntiä ja siten tämä voi auttaa markkinan "ajatusmaailman" lukemisessa. Tai ylipäätään mitä tasoja ihmiset yleisesti ehkä seuraa. Tällä kertaa tuolla tasolla mentiin myyntien puolelle, tai sitten taso on vain valikoitunut täysin sattumanvaraisesti. Näitä samanlaisia tulee vaan nähtyä niin usein, etten usko, että täysin on kyse sattumasta. Tämmöset myös usein korjaa yhtä lujaa takaisin ylös, koska ehkä jengi menee noissa keskimääräistä enemmän shortiksi kun "on tapahtunut tekninen breakout"?...

En oikein osaa sanoa yhtään mitään markkinoiden suunnasta tällä hetkellä. Ehkä tähän korjaukseen ei välttämättä kannata mennä täysillä ostamaan. Tänäänkin näyttää että voisi tulla yli -2% laskupäivä, kun nyt jo ollaan -2,3% laskussa. Olen lievästi nettoshorttina, mutta sektorikohtaisesti lähinnä yksittäisiin osakkeisiin ja EM sekä XLU markkinohin. Voisin kuvitella, että jos vielä uskoo siihen teesiin, että loppuvuonna otetaan kunnon nousut, niin nyt tietysti kannattaa ostaa. Itse kyllä rajaisin riskiä ja ostaisin vaikka call spredeja S&P futseihin.

S&P 500 näyttää kuitenkin lopettaneen lähes 10 vuoden nousutrendin. 200 päivän liukuvakeskiarvo ei enää nouse, vaan menee vaakatasossa. Klassiset trendinseuraajat alkaa kohta viimeistään myydä, kun 200 päivän liukuva keskiarvo kääntyy laskuun ja tutkimusten mukaan se on ollut kannattava strategia aikaisemmin. Ehkä tällä kertaa se ei sitten olekaan.

Salkun biotech-shortit Beigene ja NEKTAR therapeutics on tulleet ihan reilusti alas viime aikoina muuta biotech-markkinaa enemmän. Näillä on kyllä edelleen laskuvaraa. GW pharmaceutcials on välillä treidannut uutisiin täysin epärationaalisesti ja tässä on tullut hyviä paikkoja shortata. Longien puolesta hyvältä ei näytä esim. Global Blood Therapeuticsin osalta, joka vaan laskee päivästä toiseen. Sama pätee kyllä aikalailla muihinkin biotech-longeihin. Kevensin GBT:ssä vähän painoa, koska mitään olennaista informaatiota ei ole lähiaikoina odotettavissa ja uskon laskun jatkuvan. Vaikka value on nykyhinnalla erittäin hyvä, niin ei tähän laskuun kannata mennä liikaa ostamaan vaan mieluummin antaa rauhoittua. Samalla saa myös objektiivisuutta omaan analyysiin. Ehkä missaan tässä jotain?

Salkun isoimmat longit on tällä hetkellä Naspers ja Amer sports, jota lisäsin taas alkuperäisen ajatuksen mukaisesti salkkuun, kun hinta on ollut niin hyvä (jopa alle 33 euroa. Mun analyysin mukaan riittävää valueta saa aina alle 34,50). Muita shortteja on Westpac banking, AliBaba, Tencent (Naspersin tencent -omistuksen hedgaus), CHTR, Garmin ja pieni indeksi shortti IBB -Biotechiin longien vastapainoksi. Valuutat on aika neutraaleja toistaiseksi.

Otin yleisesti salkun käteispainoa ylös myymällä hieman longeja. Ehkä otan shortteja vähän kevyemmäksi jos lasku tästä laantuu. Mikäli ei laannu, niin silloin tietysti kannattaa antaa olla tai jopa lisätä shortteja taktisesti.

High yield -indeksin credit call spreadin myynti -strategia näyttää toimineen ihan hyvin eli olen kerännyt pientä preemiota myymällä pitkiä 87/89 credit call spreadeja kaikkiin vähän isompiin nousuihin. High yield -markkina ei ole lähtenyt enää osakkeiden kanssa nousemaan yhtä hyvin, mutta laskuissa ollaan tultu kuitenkin kivasti alas, mikä olikin alkuperäinen hypoteesi tälle strategialle. 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 1.10.2018 20.02

Nyt kun on viime viesteissä tullut tarpeeksi leijuttua onnistumisilla, niin voisi käydä niitä vuoden epäonnistumisia läpi. Klikkausvirheen jälkeen (lue: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21532#comment-21532 ) vuoden suurimmat epäonnistumiset liittyy enemmänkin siihen, että olen ottanut voitot monessa kohtaa liian nopeasti tai ollut positioiden koon suhteen liian mikkihiiri silloin, kun oma conviction sanoo että nyt on hyvä treidi. Seuraavana epäonnistumisten listalla on ns. "turhat treidit" eli treidit jotka on otettu vähän hatarilla perusteilla ilman riittävän tarkkaa edgen arviointia. Tämmösiin kuluu turhaa aikaa ja kulujakin tulee, vaikka itse positiot on saattaneet olla kokonaisuudessaan +-0.

Mitään isoja takaiskuja ei ole tullut eikä lähtökohtaisesti pitäisikään tulla, koska otan yleensä tappiot hyvin nopeasti kiinni. Joskus muutamia vuosia sitten saattoi vielä yrittää napata putoavia puukkoja ja tehdä keskihinnan alennusta, mutta nykyään näkisin tällaiselle toiminnalle hyvin harvoin perusteluita. Se on myös psykologisesti helpompi ostaa sitten vaikka nousuun, kun käänne on tapahtunut.

Case Michael Kors

Esimerkiksi 2015-2017 yksi mun salkun isoimmista positioista oli KORS, jota ostin isosti laskevaan kurssiin 50 --> 30 dollaria. Olin tehnyt paljon analyysiä tästä ja mun mielestä tuntui järkevältä tehdä keskihinnan alennusta ja aliarvostus oli mielestäni räikeä. Ehkä kh:n alennus on joskus järkevää, jos on erittäin varma omasta arvonmäärityksestä ja ostaa yhtiötä, jonka kilpailuedut ei ole kriittisesti uhattuna tai toimiala murroksessa. Siinä vaiheessa kun osake alkaa olla 20-30% salkusta, niin se kuitenkin alkaa helposti hämärtää rationaalista ajattelua, vaikka kellyn kriteerillä position koko olisikin oikea. Esimerkiksi KORSIn tapauksessa iso positio johti siihen, että aloin 30 dollarin pohjilla liikaa epäilemään omaa analyysiäni ja ostin kallista optio-suojausta juuri ennen kuin kurssi räjähti nousuun. Sitten tyydyin nopeasti ottamaan 30 tasoilta ostetut voitot 50:lla, vaikka funda-analyysi sanoi fair valuen olevan 60 dollarin tasoilla. Nyt osake on pysynyt  pitkään 60-70 dollarin haarukassa. Jäin tässä marginaalisesti voitolle, vaikka tein helvetisti duunia ja olin oikeassa. Nyt jälkikäteen katsottuna olisi ollut järkevämpää tehdä hyvin pieniä lisäyksiä laskeviin kursseihin ja sitten ostaa isommin kun käänne selkeästi alkoi tulla. Toki joskus voi raju lasku kääntyä rajuun nousuun, mutta tällainen on harvoin pysyvä käänne. Yleensä laskutrendi kääntyy hitaasti nousutrendiin, riippuen tietysti millainen yhtiö on kyseessä.

Jenkkien pitkät korot -longi

Tämä on toinen mihin on tullut tuhlattua aikaa, mutta myös rahaa. Mun korko-analyysejä voi käydä lukemassa tämän blogin ekoista viesteistä. Yksinkertaisuudessaan olin 2017 lopulla ja 2018 alulla sitä mieltä, että disinflaatio-ongelma on pysyvä, rakenteissa kiinni oleva juttu ja taloutta uhkaa itse asiasssa deflaatio. Vielä on mahdotonta sanoa olinko oikeassa, ehkä enemmän näyttää nyt siltä että olisin tässä analyysissä väärässä. Joka tapauksessa toinen paljon isompi kysymys on se, että mikä niitä korkoja sitten lopulta ohjaa. Monet viisaat tyypit on olleet sitä mieltä, että inflaation ei välttämättä tarvitse edes paljoa nousta, jotta korot saattavat tehdä rajun nousun. Inflaatio on 2018 lähtenyt maltillisesti pieneen nousuun, ja korot on heti tulleet kohtalaisen voimakkaasti ylös. Näyttäisi siltä, että korko-longissa on alunperin ollut todella epäasymmetrinen tuotto-odotus ellei sitten halua betsata vaikka jotain markkinaromahdusta, jolloin pitkät korot saattaisi laskea rajusti (toki jotkut ennakoivat, että pitkät korot voivat nousta yhtäaikaa osakkeiden romahduksen kanssa). Mistään tämmösestä ei kuitenkaan mun kohdalla ollut kyse.

Treidasin tätä käytännössä TLT-ETF:n kautta ja myin position aika nopeasti sen mennessä tappiolle. Jälkikäteen mietittynä näin tässä hirveän vaivan makroanalyysin puolesta, mutta enpä oikeastaan pystynyt osoittamaan, miksi tämä olisi ollut hyvä treidi tai miksi mulla olisi ollut tässä edgeä. Toki korkobetsit tuo hajautushyötyä salkkuun, mutta ei niitä silti pitäisi tehdä ellei ole selkeästi sitä mieltä, että positiivista odotusarvoa on tarjolla.

Position sizing

Määrällisesti tässä on tullut selkeästi eniten virheitä. Luin ja tein todella paljon analyysejä alkuvuonna EURUSD-valuuttaparista ja näin ihan selvän asymmetrisen riski/tuotto-suhteen mennä shortiksi. Kaikki fundamentti - hintaliike ja tekninen analyysi näytti hyvältä ja hintakin lähti heti alussa liikkumaan oikeaan suuntaan. Silti en kellyn kriteerillä uskaltanut ottaa tässä läheskään riittävän isoa positiota vaan tein ihan mikki hiiri -betsejä, varsinkin laskutrendin keskellä, jolloin olisi pitänyt ladata isosti kaikkiin nousuihin shortteja.

Paljon harvemmin mulla tulee otettua liian isoja bet sizeja, ei oikeastaan tule yhtään ainutta tapausta mieleen tältä vuodelta. Toki varovaisuus voi olla ihan hyväksi, ainakin volatiliteetti on matalampi kun pitää betit pieninä, mutta kai se olis kiva saada jotain tuottoa. Tämä ongelma on johtunut varmaan siitä, että mulla ei ole ollut mitään kunnolista systemaattisuutta koon määrittämisessä, vaikka toki aina kellyn kriteerillä laskeskelen paljonko vois enintään ottaa.

Voittojen ottaminen

Osaan nykyään katkaista tappiot hyvin ennen kuin ne pääsee paisumaan ja siksi ei ole sen kummempia tarinoita kerrottavana karvaista takaiskuista. Jos kuitenkin haluaa tehdä voittoa, niin pitäisi antaa niiden voittojen sitten rullata ja tässä on mulla myös ollut toinen iso ongelma, otan voitot aivan liian nopeasti. Tämä on aika klassinen vinouma ihmisen psykologiassa. Halutaan suojella pieniäkin voittoja, jotta ei varmasti päädyttäisi häviäjiksi.

Tässäkään mulla ei ole ollut aiemmin selkeää systeemiä, mutta nyt olen alkanut kehitellä trailing stop -systeemiä, jossa kohtuu yksinkertaisella tilastollisella analyysillä ja price action/news-analyysillä koitan vähän erottaa mikä hintakäytöksestä on mahdollisesti kohinaa ja milloin liikkeen katkeamiselle on järkevä syy. Toki käytän myös teknistä analyysiä tässä omalla tavallani. Käytän myös time stoppeja eli jos kurssi ei oikein liikahda mihinkään vaikka sen hypoteesini mukaan pitäisi, niin sitten otan position ulos. Otan myös luonnollisesti voittoja erissä eli tietysti kun hinta liikkuu oikeaan suuntaan, niin oddsit pienenee jolloin kellyn kriteerilläkin mitattuna bet size tulee olla pienempi. Nyt tuntuu, että mulla on tässä ihan ok systeemi.

Muut järjettömyydet

Otan aina silloin tällöin treidejä ilman riittävän hyviä syitä, vain todetakseni, että tässä ei ollut mitään järkeä ja sitten luovun positiosta samalla viikolla, yleensä pienellä tappiolla. Näitä treidejä nyt on varmaan iso liuta, mutta tuonne mukaan mahtuu mm. short Netflixiä, short NVIDIAA, short Alphabetia ja short Amazonia. Tyhmät longit taas on ollut Disney, AEIS, Pepsi, KHC ym.

Lopuksi

Tuntuu, että teen paljon pieniä virheitä ja voitan harvoin isosti. Voitollisen treidaamisen yhtälöstä siis puolet menee jo oikein eli virheet pysyy pieninä. Toki tuolla on aina karsimisen mahdollisuutta. Isoin ongelma on kuitenkin ollut voittojen kanssa istumisen suhteen. Varmaan suurimmat syyt tähän on olleet huono systemaattisuus ja psykologiset vinoumat.

Stanley Druckenmiller puhui viimeisimmässä Real Visionin haastattelussaan siitä, että pitäisi osata tunnistaa milloin on ns."kuuma" ja kannattaa ottaa isoja bettejä ja milloin on kylmempää ja kannattaa pitää positiot pieninä. Tässä on tietysti se ongelma, että sattuma tottakai ohjaa sitä, että välillä hyviä osumia kertyy paljon putkeen ja toisinpäin. Uskon kuitenkin jollakin tapaa siihen, että ihmisillä on hyviä ja huonoja viikkoja/kuukausia, joten ehkä tähän voisi miettiä myös jotain systemaattista lähestymistapaa hyvien ja huonojen putkien tunnistamiseen ja näiden erottamiseen sattumasta.
 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 29.9.2018 16.40

Tesla

10.8.2018 https://www.sijoitustieto.fi/comment/20872#comment-20872

Tomi Haataja kirjoitti:

Jaksan ihmetellä, miten joku voi oikeasti uskoa Elon Muskin kommentteihin turvatusta rahoituksesta ja 420 dollarin ostohinnoista. Kaikki asiantuntijat on aivan ymmällään näistä Muskin twiiteistä ja kun ottaa huomioon mitä riskejä tähänkin caseen liittyy Muskin osalta (SEC:n tutkinta), niin tuntuu, että tää 420-juttu on Muskin pilvessä keksimä trolli

No tämä arvaus ei kovin kauas mennyt :D .... https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-09-27/musk-picked-weed-link...

"While leading Tesla’s investors to believe he had a firm offer in hand, we allege that Musk had arrived at the price of $420 by assuming 20 percent premium over Tesla’s then existing share price then rounding up to $420 because of the significance of that number in marijuana culture and his belief that his girlfriend would be amused by it,” Steven Peikin, co-director of the SEC’s enforcement division said."

Olen näköjään saanut ihan hyvät riidit Muskista.

Hyvä treidausputki Teslan osalta on jatkunut koko vuoden, joten ehkä mun kannattaa tätä jatkaa. Mulla ei tällä hetkellä ole positiota teslaan, mutta mietiskelen taas ottaisiko jossain kohtaa shorttia. Viimeisin positio oli itse asiassa lyhyt longi (debit call spread) ja onnistuinpa taas hyvällä tuurilla poimimaan pohjan (260) päivälleen oikein: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1038088432839471106

Toki myin sitten position vähän liian aikaisin 285-300 tasoilla.

Tomi Haataja kirjoitti:

21.4.2018

Vanadium - ja Largo resources

Teknisessä kuvassa pitkän aikavälin vastustasosta on tultu läpi aivan jäätävän isolla voluumilla. Veikkaan, että tämä on 3,5 dollarissa vuoden lopuksi, jos mitään dramaattista muutosta Vanadium-narratiivissa ei tapahdu:

Availin Vanadiumin makronäkemystä hieman joulukuussa tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17220#comment-17220

Largo Resources on selvästi vuoden onnistunein sijoitus. Kurssi on yli nelinkertaistunut 10 kuukaudessa joulukuun ensimmäisistä 80-90 sentin ostohinnoista. Tässä on mennyt nappiin paitsi fundamenttianalyysi ja makro, niin myös ajoittaminen. Olen pystynyt tekemään buy&hold sijoitusta parempaa tuottoa aika yksinkertaisella DeMark-indikaattoreihin ja ehkä myös vähän näppituntumaan (markkinan lukemiseen) perustuvalla position sizing -strategialla. Huhtikuussa uumoilin, että vuoden lopuksi järkevä hinta voisi olla 3,5 dollaria. Kurssi on nyt 3,6 dollarissa, mikä on mun mielestä fair valuen lähellä. Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin odotin, joten siksi Largoa löytyy vielä hieman salkusta. Kiinassa Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin euroopassa, mikä on loogista kun ajattelee makrotekijöitä (lue joulukuun viesti):


Tietysti nyt jälkiviisaana harmittaa, että tämän sijoituksen paino on ollut "vain" 3-5 % tasoilla salkussa. Nyt enää noin 1% salkusta. Olen kuitenkin aika noviisi raaka-ainesijoituksissa, joten tämä on ollut varmaan ihan hyvä koko.

Voisin hyvin kuvitella, että klassisen teknisen analyysin harjoittajat näkee osakekurssissa nyt selkeän cup&handle muodostelman syntymisen. Ei näitä kannata liian vakavasti ottaa, mutta toki edellä kuvattu hintaliike voisi olla ihan looginen muista syistä.

Joka tapauksessa kaikki aliarvostus tästä on jo mielestäni syöty ja tämä on enää epäsuora Vanadium-play, jos haluaa makronäkemystä ottaa.

Täällä on nyt tullut ärsyttävästi käytyä läpi lähinnä onnistumisia. Katsotaan seuraavassa päivityksessä sitten vuoden suurimpia epäonnistumisia läpi.

Sijoittamisen ja treidaamisen ulkopuolelta

Sain olla tämän viikon harjoittelussa leikkaussalin puolella. Pääsi näkemään ja tekemään erittäin mielenkiintoisia toimenpiteitä. Kovin yksityiskohtaisesti en näistä tietenkään voi kertoa tietosuojan takia, mutta aikalailla kaikkea mahdollista potilaan anestesiatoimenpiteistä kirurgisiin toimenpiteisiin. Mulla ei ole oikeastaan ollut mitään selkeää erikoisalaa vielä aiemmin mielessä, mutta nyt tiedän ainakin, että todennäköisesti kirurgia musta ei tule. Lääketieteen sisällä monet mieltää tyypillisen kirurgin stereotypian sellaiseksi, että ne on vähän yksinkertaisia eikä mieti laajoja syy-seuraussuhteita. Ite en kyllä ainakaan saanut tällaista kuvaa, ehkä sisätautilääkärit voi olla tästä toista mieltä. Sain vaikutelman, että kirurgit on erittäin terävää porukkaa ja laskee erittäin tarkkaan jokaisen päätöksen kohdalla, mikä vaihtoehdoista maksimoi potilaan odotusarvon. Ennen leikkausta ei läheskään aina ole tiedossa, mitä kaikkea joudutaan tai tullaan tekemään, vaan paljon päätöksiä pitää tehdä vasta leikkauksen aikana ja siinä täytyy ottaa hallittuja ja tarkkaan mietittyjä riskejä. Sen lisäksi leikkaukset kestää joskus parhaimmillaan kymmeniä tunteja ja työ on hyvin fyysistä, joten iso respect kyllä kaikille jotka tuolle alalle haluavat lähteä. Omalla kohdalla homma tökkii ehkä siinä, että kärsivällisyys ei riitä tekemään pikkutarkkaa työtä montaa tuntia putkeen ja pää menee helposti vähän pyörälle, kun pitää tuijottaa endoskoopin videokuvaa pitkiä aikoja. Ehkä nuo on sitten tottumiskysymyksiä. Muuten homma vaikuttaa kyllä erittäin mielenkiintoiselta ja semmoselta mistä vois helposti innostua pitkäksi aikaa.
 
Anestesiologia ja tehohoito kiinnostaa jo jonkin verran enemmän. Homma on monipuolista ja siinä pitää tietää vähän kaikesta kaikkea, mikä sopii mulle. Varsinkin farmakologian suhteen. Pääsee myös tekemään paljonkin fyysistä hommaa ja toimenpiteitä jos sellainen kiinnostaa sekä näkemään paljon uutta teknologiaa ym. vempaimia. Varsinkin jos päätyy ensihoitolääketieteen puolelle, mikä on vastikään eronnut tästä omaksi erikoisalaksi. Siitä hommasta ei tosin ole vielä käytännön kokemuksia. Toki kyselytutkimuksissa nimenomaan anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalalla ollaan vähiten tyytyväisiä odotuksiin nähden. Uskon sen johtuvan siitä, että alaan liittyy paljon päivystämistä ja työ on ylipäätään henkisesti ja fyysisesti aika rankkaa. Ala on myös aika suosittu, joten sinne ehkä hakeutuu enemmän sellaista porukkaa, joilla on väärisyneitä odotuksia mikä näkyy sitten tutkimuksissa.

Olen nyt viikon ajan meditoinut Headspace-appin kanssa ja täytyy kyllä suositella tuota ihan kaikille. Varmaan hyviä ilmaisiakin appeja on, mutta 70e/vuosi ei kyllä tunnu kovin pahalta hinnalta valueen nähden. Olen aina silloin tällöin harrastanut meditaatiota ja kaikenlaisia rentoutumisharjoituksia, varsinkin nuorempana kun tuli tosissaan pelattua jääkiekkoa niin meille vedettiin kaikenlaista mentaalivalmennusta ym. Aina se on kuitenkin jäänyt siihen, että ei ole saanut mitään rutiinia luotua. Headspace on kyllä tämän suhteen todella hyvin suunniteltu.

Meditoinnin vaikutuksista löytyy kyllä kattavasti laadukkaita tutkimuksia Pubmedista, jos on jotain epäilyksiä asian suhteen.

Jos et vielä ole tutustunut Real Visioniin, niin nyt kannattaa ainakin ilmaiskokeilu käyttää. Olen puolivälissä Stanley Druckenmillerin haastattelua ja aivan erinomaista settiä tähän mennessä: https://www.realvision.com/tv/shows/interviews/videos/the-kiril-sokoloff...