Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.7.2020 10.49

wickerman kirjoitti:

Hyvää tekstiä, kiitos Tomi! Näin kesäkuun lopulla twiittisi missä kerroit vielä omistavasi Voyageria, Regenxbioa, Ultragenyxia ja Biomarinia. Onko nämä saaneet lähteä ihan vain Hansan tieltä vai mikä ajanut noin monen firman ulostamiseen?

Löytyy näitäkin firmoja vielä salkusta, hyvin pienillä painoilla toki. Ajattelen muuta geeniterapiakenttää aika pitkälti ajatuksena omistaa hyvin valikoitu osakekori geeniterapiaa, josta lähinnä on mädät omenat seulottu pois. Millään ei aika riittäisi perehtyä niin hyvin kaikkiin eri firmoihin, että uskaltaisi ison position ottaa. Tai ylipäätään ei edes asiantuntemus riitä läheskään kaiken hallintaan. Hansaa kuitenkin seurannut usean vuoden ajan ja se on aika kapealla sektorilla operoiva. Toki varmaan 50cm pinon lukenut tutkimuksia Imlifidaasiin liittyen. Jonku isomman jenkkifirman geeniterapia -pipelinen "todellinen ymmärtäminen" niin että saisi merkittävää edgeä vaatisi vähintään PhD:n ja 5-10 vuotta päivätyötä alan tutkimuksen parissa, tuskin sekään riittäisi - Todennäköisemmin monta geeniterapian eri alueisiin suuntautunutta vastaavan koulutuksen saanutta analyytikkoa.

Tuulipuku Casual: En ole perehtynyt Faroniin. Katson joskus paremmalla ajalla ja jos jotain mielenkiintoista löytyy voin tännekin päivitellä

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.7.2020 08.37

Otin tänään ison osan mun harvoista ja valituista "koronabetseistä" pois pöydältä. Eipä näitä paljon tullut harrastettua, koska tilanne on elänyt kokoajan valtavasti ja ei ole töiden ohella millään riittänyt aika kaikkien tilanteiden arviointiin. Pari enemmän tai vähemmän selkeää betsiä tuli kuitenkin otettua, kaikki voitollisia:

  • Vapotherm: Tämä oli lähes no-brainer keissi koronaa ajatellen ja yllättävän hitaasti myös kurssi reagoi (helppohan se nyt jälkikäteen on viisastella). Koronan alusta kurssi on nyt tullut 5x ylös, joten ihan hyvä hetki kotiuttaa voittoja. Vapotherm on siis jo pitkään toiminut HFNC -laitteiden valmistajana (high flow nasal cannula) eli kyseessä on siis hengitystukilaite, joka tuottaa pienen PEEP:n, mutta on kuitenkin helppokäyttöisempi kuin perus CPAP ja on osoittanut vähentävän intubaatioon joutumisen riskiä jo aiemmin erityyppisissä hengitysvajauksissa, myös nyttemmin koronassa. Se miksi nimenomaan Vapothermillä on pieni kilpailuetu johtuu siitä, että ymmärtääkseni ne on harvoja valmistajia joiden PEEP on luokkaa 10 H2OCM. Tällä on kohtalaisen iso merkitys kliinikolle sen suhteen, että tästä voi luotettavammin arvioida FiO2-suhdetta (https://en.wikipedia.org/wiki/Fraction_of_inspired_oxygen), jolla on isomerkitys tehohoitolääketieteessä hoitopäätösten teossa. Muilla HFNC-valmistajilla päästään ehkä juuri ja juuri 5 "vesisenttimetrin" raja-arvoon ja sekin vain maksimiasetuksilla ja optimaalisessa tilanteessa. Mulla oli itse asiassa Vapothermiä hieman jo ennen koronaakin, mutta lisäsin positiota isosti kun kansainväliset anestesiologiajärjestöt alkoi suosittaa HFNC:n käyttöä koronassa.
  • Vicore pharma. Tämä oli enemmänkin läppä, mutta niin ne vaan käynnisti koronatutkimukset kuten vähän uumoilinkin ja kurssi lähes 3x parissa kuukaudessa. Jätin pienen position vielä (en koronaa varten) vaan lähinnä keuhkofibroosi/copd/sydämen vajaatoiminta indikaatioin.
  • Gilead shortti: Otin tämän kiinni kun alkaa jo jonkinlainen aikaperusteinen stop loss paukkua. Tää koko remdesivir -keissi on ihan farssi, kun käytännössä tästä ei ole edelleenkään mitään näyttöä että toimisi (https://twitter.com/TomiHaataja/status/1279687612186443776) ja silti viranomaiset menee omat biasoitumat ja yleisön painostus edellä sekä jenkeissä että euroopassa. Jotenkin ajattelisin, että markkinan olisi jo täytynyt reagoida jos se hinnoittelisi tätä, joten tässä täytyy olla jokin blind spot mitä en huomaa ja siksi järkevämpi vaan ostaa positio kiinni. Aika +-0 tuloksella kulujen jälkeen.

 

En enää sijoitusten osalta aio keskittyä koronaan millään tavalla. Mulla ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko toinen aalto, kuinka raju se on ja miten se vaikuttaa markkinoihin.

Tuntuu nyt siltä, että suurin osa fiksuistakin ihmisistä/sijoittajista seuraa koronaan liittyviä uutisia ja uusia tutkimuksia (usein vertaisarvioimattomia tai vertaisarvioinnista huolimatta biasoituneita) ilman minkäänlaista kriittistä tilastotieteellistä tai immunologista tarkastelua. Voin sanoa jo alkuun, että immunologia on ihan helvetin monimutkainen ja vaikea ala. Jos miettii asioiden todellista sisäistämistä, niin se on ollut yksi lääkiksen tähän mennessä vaikeimmista kursseista. Jos miettii vaikka jotain vasta-aineisiin perustuvia seroprevalenssitutkimuksia, niin niissä on jo valmiiksi tuhat asiaa mitkä voi tällä hetkellä aiheuttaa biasta suuntaan tai toiseen. Lisäksi meillä ei ole riittävästi tietoa miten immunologia koronavirusinfektiossa käyttäytyy ja mitä vasta-aineista voi päätellä. On hyvin mahdollista, että ihmisillä jää koronaan immuniteettia hyvin erilaisilla mekanismeilla kuin mitä näillä vasta-ainetutkimuksilla voidaan huomata. Siksi en nyt vetäisi mistään yksittäisestä asiasta suurta johtopäätöstä. Eikä mulla ylipäätään itsellä enää hirveästi kiinnosta seurata koko juttua, koska pitkässä juoksussa ajankäytölle saa paljon paremman tuoton keskittymällä esimerkiksi geeniterapiaan......

Geeniterapiasta ja Hansa Biopharmasta

Disclaimeriksi täytyy alkuun sanoa, että mulla on salkku täynnä erilaisia geeniterapiafirmoja, ja Hansa Biopharma, josta kohta puhun enemmän, on mun salkun isoin yksittäinen omistus 20% painolla.

Tämä on se ala, johon aion nyt keskittyä eniten. Olen täysin vakuuttunut että kaikkia mahdollisia kiviä kääntelemällä voit löytää geeniterapia-sektorilta äärimmäisen alihinnoiteltuja keissejä. Iso osa niistä ei välttämättä liity suoraan mihinkään varsinaiseen geeniterapiainterventioon, vaan siihen liittyviin liitännäisteknologioihin/lääkeaineisiin jotka liittyy geeniterapian käytännön toteutukseen. Lisäksi myös shortti-ideoita lääkkeistä, jotka voi tulla geeniterapian syrjäyttämäksi (ERT:t etunenässä). 

Mitä enemmän geeniterapiaa opiskelee, sitä enemmän huomaa miten paljon tehtävää on vielä erilaisten käytännön barrierien suhteen aina virusvektorien suunnittelusta, geenimateriaalin pakkaustekniikoista, vektorikapsidien valmistuksesta ja valmiiden vektorien puhdistusmenetelmistä geeniterapian kliinisen soveltamisen ongelmiin asti.

Yksi merkittävimpiä käytännön ongelmia esimerkiksi AAV-välitteisen geeniterapian (AAV eli adeno associated virukset ovat suurin vektori-"platform" ja kliinisesti pisimmälle edennein) kliinisessä soveltamisessa on ihmisen oma immuniteetti. AAV:t ovat ihmiselimistön endeemisiä viruksia ja siten suurimmalla osalla meistä on luontaisesti neutraloivia vasta-aineita näitä viruksia kohtaan. Viimeistään siinä vaiheessa kun ihminen saa ensimmäisen geeniterapia-annoksen, näitä neutraloivia vasta-aineita kehittyy lähes kaikille ja se estää geeniterapian jatkamisen (tällä hetkellä ei pystytä tekemään pysyvää terapiaa, vaan vaikutus kuluu loppuun kuukausien/vuosien kuluessa). Tähän mennessä tutkimuksissa onkin jouduttu screenaamaan ulos ne potilaat, joilla on paljon neutraloivia vasta-aineita (joissain tapauksissa lähes puolet kohdepopulaatiosta). Neutraloivat vasta-aineet ovat IgG-peräisiä (elimistössä on IgG, IgA, IgM ja IgE tyypin vasta-aineita, joista noin 75% on IgG:tä) ja siten IgG:n hajoamiseen tai kierrätykseen vaikuttamalla voidaan yrittää hävittää neutraloivat vasta-aineet aiheuttamalla kohdennettu IgG-immunosupressio geeniterapian annostelun ajaksi. Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevilla menetelmillä pystytään toteuttamaan ainoastaan laajaa immunosupressiota esim. plasmafereesillä (kerää kaikki vasta-aineet pois) tai erilaisilla syöpälääkkeillä (tappamalla esim. kaikki B-solut). Näihin liittyy luonnollisesti valtavasti haittoja ja huono spesifiteetti sekä teho.

IgG:n määrän vähentämiseen on olemassa tällä hetkellä ainakin kaksi lupaavaa menetelmää:

  • Käytetään bakteeriperäistä ja spesifistä IgG endopeptidaasia, joka hajottaa toimivan IgG:n sen inaktiivisiksi alayksiköiksi (IdeS, Imlifidaasi), eli ruotsalaisen Hansan Biopharman Idefirix-nimistä lääkettä: Tästä on julkaistu lupaavia tuloksia Naturessa nyt kesäkuun alussa: https://www.nature.com/articles/s41591-020-0911-7?draft=collection
  • Toinen vaihtoehto on vaikuttaa IgG:n verisuonen seinämän endoteeli-soluissa tapahtuvaan lysosomaaliseen kierrätykseen eli estää FcRn-reseptorien toimintaa, jolloin IgG ohjautuu lysosomaaliseen hajotukseen. Tämä on vasta lähinnä minun ja muutamien tutkijoiden spekulaation tasolla olevaa teoriaa, eikä tutkimusnäyttöä tästä ole geeniterapiaan olemassa. Kuitenkin esimerkiksi UCB Pharma (Rozanolixizumab), Argenex (Efgartigimod), Alexion pharma (ALXN1830), Immunovant (IMVT1401) ja Momenta pharma (M281) kehittävät kaikki hieman eri menetelmin FcRn:n estäjiä, tällä hetkellä kaikki indikaatiot ovat erilaisiin IgG-välitteisiin autoimmuunisairauksiin, isoimpana indikaationa myasthenia gravis. Näistä ehkä vaikutusteholtaan, haittavaikutus - ja farmakokineettiselta profiililtaan lupaavin lääke on Argenexin Efgartigimod. Tämä on myös aikataulullisesti pisimmällä kliinisisissä tutkimuksissa ja siten myös markkina hinnoittelee sen korkeimmalle (non-riskiadjustoitu peak sales noin 4B). Kaikilla näillä on omanlainen profiliinsa ja soveltuvuutensa eri autoimmuunisairauksiin. Toki kaikki firmat ovat valinneet samoja indikaatioita, mutta paljon riittää myös potentiaalisia uusia indikaatioita.

Näistä lupaavimpana pidän kuitenkin geeniterapian kannalta Hansan imlifidaasia, koska se on erittäin spesifi ja tehokas IgG:n hajottaja ja toimii välittömästi. FcRn-estäjien ryhmässä vaikutukset tulevat todennäköisesti hitaammin ja ovat huonommin ennustettavissa. Toki Hansan kohdalla mahdollinen riski piilee siinä, että Imlifidaasi on bakteeriperäinen yhdiste (eristetty ja kehitetty streptococcus pyogeneksestä) ja siten koska suurin osa ihmisistä on altistunut elämänsä aikana streptokokeille, on väestössä luontaisesti myös jonkinverran vasta-aineita imlifidaasia kohtaan. Tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole muodostunut kliinisesti merkitseväksi ongelmaksi ja on epätodennäköistä, että näin kävisi myöskään geeniterapian kohdalla. Lisäksi jos tästä koituisi ongelmaa, niin asia olisi todennäköisesti ratkaistavissa annosta nostamalla, koska IdeS -vasta-aine on nimenomaan reaktion rajoittava reagenssi ja kuluu loppuun Imlifidaasi-annosta nostamalla. 

Hansan tärkein indikaatio imlifidaasille on tällä hetkellä erittäin desensitisoitujen munuaispotilaiden munuaistensiirrot ja toistaiseksi satoja potilaita on saanut kudostyypitykseltään matchaamattoman munuaissiirteen hansan lääkkeen ansioista ilman isompia ongelmia. Myös seurantaa aikaa on jo useilta vuosilta näistä potilaista. Imlifidaasista täytyy todeta sen verran, että immuniteetin muodostumisen kannalta olennaisinta on saada IgG tasot matalaksi altistehetkellä eli silloin kun tehdään elinsiirto tai annetaan geeniterapiaa. Lääkettä annetaan kerta-annos ja sen jälkeen IgG tasot hiljalleen nousevat lähelle normaalia.

Imlifidaasin (ja myöhemmin mahdollisesti muiden IgG:tä alentavien lääkkeiden) tuomat potentiaaliset hyödyt geeniterapialle voivat olla valtavia. Paitsi että tällä lääkityksellä aikaansaadaan tehokas ja toistettavissa oleva hoitomuoto koko kohdepopulaatioille, niin Imlifidaasin käyttö saattaisi alentaa geeniterapiassa käytettävää vektoriannosta ja siten vaikuttaa terapian kustannuksiin. Tällä hetkellä geeniterapian valmistuskustannukset ovat melkoisen korkeita ja vektorimäärät ovat valtavia. Toki valmistusteknologian kehittyminen hiljalleen helpottaa tätäkin asiaa, mutta Imlifidaasi voisi potentiaalisesti syödä jopa puolet nykyisistä valmistuskustannuksista. Toki tämä on vain mun spekulaatiota.

Hansa biopharma tekikin nyt viime viikolla Sareptan kanssa diilin alkaa tutkimaan imlifidaasia erilaisten lihastautien geeniterapiassa: https://investors.hansabiopharma.com/English/press-releases/press-releases-details/2020/Hansa-Biopharmaannounces-exclusive-agreement-with-Sarepta-Therapeutics-to-develop-and-promote-imlifidase-as-pre-treatment-ahead-of-gene-therapy-in-select-indications/default.aspx 

Jos imlifidaasi lyö läpi ihmiskokeissa, voi Hansan lääkkeestä tulla hyvin pian "industry standard" ja kohta kaikki geeniterapiafirmat kilpailevat Hansan lääkkeestä. Toki myös muut ratkaisut (viruskapsidien engineeraus esimerkiksi) voi helpottaa immuniteetti-ongelmaa geeniterapiassa, mutta on hyvin epätodennäköistä, että mikään kehitteillä oleva ratkaisu tulisi viemään tarpeen käyttää myös Imlifidaasia. Lasken tämän todennäköisyyden olevan korkeintaan 5%, että Hansan lääkkeestä tulee kilpailevien teknologioiden takia seuraavan 10 vuoden kuluessa täysin turha. Tietysti tässä on myös kilpailuaspekti eli etenkin FcRn-estäjien kehittävät saattavat pian myös rynnätä samalle markkinalle ja jos siellä tulee onnistumisia, ne syövät Hansan markkinaosuuksia (pahimmillaan niin, että markkina jakautuu Hansan lyhyen aikaetumatkan jälkeen tasan). Lasken tämän todennäköisyyden toistaiseksi 40%:iin. Lisäksi lasken 10%:n todennäköisyyden, että on teknologioita/lääkeaihoita joista en vielä tiedä, jotka voivat tulevan 10 vuoden kuluessa tulla täysin puskista ja tehdä Hansan aivan turhaksi.

Lasken myös 5 % todennäköisyyden sille, että neutraloivien vasta-aineiden merkitys immuniteetissa geeniterapialle ei olekaan niin merkityksellinen vaan käytännön ongelmaksi muodostuu mm. T-soluvasteet ja muut immuniteetin mekanismit. Perustelen tämän riskin näin pieneksi siitä syystä, että meillä on sekä eläin - että ihmiskokeista näyttöä, että niillä harvinaisilla tutkimushenkilöillä joilla neutraloivia vasta-aineita ei ole ollenkaan, on geeniterapia toiminut tehokkaasti ja tehokkaammin kuin muilla lähes aina. Lisäksi meillä on jo hyviä lääkkeitä kontrolloimaan näitä muita immuniteetin mekanismeja, joten pidän hyvin epätodennäköisenä, että tämä muodostuisi ongelmaksi.

Lisäksi lasken toistaiseksi vielä 20% riskin, että IdeS -vasta-aineiden merkitys on kliininen ja merkittäviä hyötyjä ei saavuteta tai että löydetään jokin minulle tuntematon mekanismi, miksi Imlifidaasi ei toimisi geeniterapiassa.

Tiivistettynä siis:

  • 20 % riski (5+10+5), että Hansan lääke on geeniterapian suhteen total failure seuraavan 10 vuoden kuluessa (Geeniterapia-indikaatioissa Imlifidaasin NPV 0)
  • 20% riski sille, että Hansa ei toimikaan geeniterapiassa niin, että sillä olisi erityistä kliinistä merkitystä (lääkkeen NPV jää alle miljardiin dollariin)
  • 40% riski, että Hansa menettää vähintään jotain markkinaosuuksia muille kilpailijoille (NPV karkeasti arvioiden 1-10B)
  • Jätän 20% todennäköisyyden Hansan blue sky -skenaariolle eli lääkkeestä tulee total blockbuster ja geeniterapiasektorin mullistaja. Potentiaalisesti maailman yksi arvokkaimmista lääkkeistä. Tässä tilanteessa Hansan market cap voisi nousta jopa yli 50B dollarin pelkästään geeniterapia-indikaatiot laskettuna. (NPV 10-70B)

Hansan markkina-arvo on tätä kirjoittaessa 1.2B huomoiden siis elinsiirrot, autoimmuunisairaudet ja nyt myös geeniterapia. Ja nyt ehdotan, että karkeasti arvioiden Hansan potentiaaliin nähden imlifidaasin NPV pelkkään geeniterapiaan olisi luokkaa 2.4B - 18.2B? Upsidea siis mun fair valueen nykyhinnasta vähintään 100% ja jopa 1400%. Olen varmasti tullut hulluksi? Luonnollisesti nuo mun esittämät ranget on toistaiseksi hyvin karkeita arvioita, mutta jos miettii koko geeniterapiakenttää ja sen markkina-arvoa: Mikäli Hansan lääkkeestä todella tulee industry standard geeniterapiassa, niin potentiaali on aivan järjetön. Sareptan diilin ehdot mun mielestä hyvin kuvaa miten tosissaan tän kanssa ollaan.

Hansa Biopharma oli ajoituksen puolesta mun surkein sijoitus viime vuonna, mutta nyt tänä vuonna siitä on tullut jo mun tuottoisin case absoluuttinen tuotto laskettuna. Ehkä olen sitten vain euforiasta sekaisin, mutta mun on hyvin vaikea nähdä tää mitenkään muuten kuin voimakkaasti alihinnoiteltuna, vaikka olen viimeisen parin viikon aikana käyttänyt erittäin paljon aikaa sen todistamiseen miksi olisin tässä täysin väärässä. En ole vielä keksinyt miksi. Mun 14 vuoden sijoitusuran aikana tää tuntuu tällä hetkellä mun parhaalta "high conviction" -keissiltä.

Toki riskit on korkeat ja kuten edellä arvioin, niin se että tän tuotot jääkin "maltillisiksi" lopulta mun todennäköisin base case. Ilmiselvästi tässä on myös korkeat todennäköisyydet, että koko lafka ostetaan vielä tän vuoden puolella pois markkinoilta mukavalla preemiolla.

Joka tapauksessa market cap voisi olla geeniterapiaindikaatiolla 1-15B haarukassa. Lisäksi 1/5 tsäänssi sille että koko homma kusee. Mutta tässä on mun mielestä aivan realistinen potentiaali tolle kuvaamalleni blue skye -skenaariolle. Luonnollisesti tässä on myös jo olemassa olevat indikaatiot turvaamassa hieman nykyistä mielestäni maltillista arvostustasoa, joten olen uskaltanut nostaa tän mun salkun isoimmaksi yksittäiseksi sijoitukseksi 20% painolla. Toki tässä kannattaa huomioida, että mulla ei ole mitään miljoonasalkkua ja nää rahat mulla on varaa hävitä ja tarvittaessa tienata takaisin.

Joka tapauksessa nykypositiota en ole myyymässä ollenkaan niin kauan kun kurssi on alle 600kr ellei jotain olennaista uutta informaatiota tule vastaan. Tää homma tietysti elää hyvin paljon ja vuoden päästä mun skenaarioanalyysit voi olla täysin toisenlaiset. Olen myös ostanut Hansaa isosti koko nousun aina 70 kruunusta nykyiseen 270 kruunuun asti eli isot voitot myös mahdollisesti vinouttaa mun ajattelua, vaikkakin mainittakoon, että mulla on tyypillisemmin taipuvaisuutta kotiuttaa voitot liian aikaisin kuin mennä euforian vallassa.

Noin muuten salkku on aika tyhjä: ETF:iä kehittyviin markkinoihin, indonesiaan, vietnamiin, japaniin ja eurooppaan 15 % painolla. Kultaa 10% painolla. Kryptovaluuttoja 5% painotuksella ja noin 15 % muissa biopharma-keisseissä. Mulla on myös pienet tutkimuspositiot noista FcRn-estäjiä kehittävistä firmoista Alexionissa (osin myös niiden komplementti-pipelinen takia), UCB pharmassa ja Argenexissa. Kaksi jälkimmäistä puhtaasti tän geeniterapia-spekulaation pohjalta.

Muutamia linkkejä (tutkimuksia) aiheeseen liittyen: 

 

PS: Pahoittelut jos oli paikoin vähän sekavaa settiä. Tuli kirjoitettua tämä semmosella vauhdilla 10h työpäivän jälkeen, että varmasti jotain hassua tuolta löytyy. Muutakin kuin mun valuaatioskenaariot Hansalle.

Näytä koko viesti
Korkosuojaus arvopaperilla - 25.5.2020 11.09

Jos ei halua pankin kautta mitään korkosuojausta niin mielestäni mikään ETF tai muu kikkailukaan ei sitten kannata vaan se on sama sitten suoraan treidata  euriborfutuureita. Ainakin Interactive brokersilla pystyy treidaamaan 3kk euriborfutuureilla ja niiden optioilla. Tässä varmaan suoraviivaisin ratkaisu shortata futuuria tai sitten rakentaa jokin optioviritelmä (vaikka put spread). Pisimmät optiot erääntyy reilun 600 päivän päästä. Toki en tiedä millaiset optiomarkkinat (laidat) näille löytyy tuolta kun en juurikaan ole näitä itse sen kummemmin treidannut. Miettinyt toki vaihtoehtona asuntolainan korkosuojalle itsekin näitä futuureita /futuurioptioita.

Ajattelisin kuitenkin pankin korkosuojauksen olevan se yksinkertaisin, ei ainakaan mitään muuta järkevää vaihtoehtoa tule mieleen näiden lisäksi. 

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 10.4.2020 01.29

Vaikka en itse uskaltaisi nykytiedon valossa lähteä kokeilemaan Ruotsin linjaa koronatilanteen hoidossa, niin silti ihan aidosti huolettaa, miten kiireettömien terveyspalvelujen sulkeminen/lykkääminen/siirtäminen puhelinsoitoiksi ym. etävastaanotoiksi tulee näkymään kuolleisuudessa/sairastavuudessa 2-4 vuoden sisällä. Ja jos tätä potilaskertymää tulee nyt jopa vuoden ajalta varastoon, niin miten se sitten ruuhkauttaa vastaanotot, kun koronatilanne on ohi? On siis olemassa mahdollisuus, että pitkässä juoksussa Ruotsi onkin toiminut viisaammin, mutta sehän jää nähtäväksi. Kaikkialla Suomessa on nyt tilanne, että ihmiset eivät uskalla hakeutua välttämättä edes päivystykseen ellei sitten epäile itsellään vakavaa koronaa. Esimerkkinä neurologian päivystyksissä potilasmäärät on laskeneet reilusti (toki isoin osa potilaista on otettu päivystykseen vakavien syiden poissulkuun ja taustalla ei sitten olekaan mitään vakavaa), tuskin kuitenkaan koronatilanne vaikuttaa mitenkään vaikka AVH-tapausten ilmaantuvuuteen. Krooniset sairaudet ei tule hoidettua niin hyvin kun normaalitilanteessa ja varmasti paljon uusia sairauksia menee nyt kokonaan ohi seulasta. 

Toki jos mitään nousua kuoleisuudessa/sairastavuudessa ym. mittareissa ei nähdä seuraavien vuosien aikana, niin sitten se varmaan kertoo siitä, että meillä on terveydenhuollossa aivan liian paljon tehostettavaa triage-puolella (epäilen vahvasti) ja voitaisiin alkaa hoitamaan enemmän asioita etävastaanotoilla (tässä jälkimmäisessä kyllä varmasti on jonkin verran tehostamisen varaa).
 

Toistaiseksi muuten viikottaisissa tilastoissa kuolleisuus on suomessa laskenut merkitsevästi:http://euromomo.eu/outputs/zscore_country_total.html

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 9.4.2020 05.53

Tomi Haataja kirjoitti:

Suoria ja epäsuoria ACE2-aktivaattoreita tutkitaan erilaisissa keuhkosairauksissa (esim. AT2R-agonistit ja ACE2-analogit). Lähin firma löytyy Tukholman pörssistä, Vicore Pharma, jossa mullakin on pieni positio (liittymättä mitenkään itse koronaan). En nyt ehkä tiedä olisiko näiden ryhmien lääkeaineista hyötyä vakavissa koronavirus-infektioissa, mutta ainakin logiikka on olemassa ja nyt olisi paljon potilasmateriaalia olemassa asian tutkimiselle.

Ostin pahimmassa rytäkässä sitten vielä lisää Vicorea, koska tunnen näiden lead compoundin aika hyvin ja pohjahinnoissa eli 150M Kr enterprise valuella täysin aliarvostettu mielestäni potentiaaliin nähden. Mietinkin, että johdon täytyy olla ihan helvetin tyhmä jos ei vähintäänkin julkisesti lähde ajamaan tätä myös sars-cov-2:n hoitoon. Olin jo lähellä laittaa tonne viestiä, että herätkää nyt tähän tilaisuuteen, mutta lopulta se tiedote sieltä sitten tuli viime viikolla ja täytyy sanoa, että markkinat yllättävän hitaasti tähän reagoi: https://vicorepharma.com/investors/press-releases/press/?releaseID=056F6E09ECED53DB

No nyt kuitenkin jo 100% nousut kyseisen tiedotteen jälkeen.

Myin nyt osan pohjaonginnoista pois, mutta joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä nyt myös tämä korona-kortti, vaikka en sen suhteen erityisen bullish olekaan (voihan se toimiakin). Myös keuhkofibroosiin yhtiö on mielestäni valinnut hieman väärän strategian lääkkeen tutkimiseen (lääke pitäisi kombottaa AT1R-blokkerin kanssa), mutta kääntöpuolena on sitten tietysti se, että voihan tää toimia yksinäänkin ja silloin data olisi paljon selkeämpää (upside isompi). Toki itse sijoittajana rajaisin mielluummin vähän downsidea tutkimusasetelmaa muuttamalla ja leikkaisin sitä upsidesta. No oli miten oli, nyt näyttää, että se mitä pidin aluksi jopa vähän puoliksi vitsinä (että firma alkaisi ratsataa koronaviruksella ja osakekurssi lähtee hurjaan lentoon) näyttääkin nyt olevan ihan totisesti totta ja on mielestäni kaikin puolin koko yritykseltä ihan fiksu veto. Tällä lääkkeellä on nimittäin mielestäni jopa paremmat edellytykset toimia SARS-COV-2:een kuin remdesivirillä.

Jos et muuten ole lukenut mun twiitti-ketjua aiheesta, niin tästä löytyy: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1247579929203613698

Mulla on 1.5 viikon päästä vuoden viimeinen iso tentti ja sen jälkeen varmaankin kirjoittelen ihan kunnolla ajatuksiani tästä koko hässäkästä. Voin nyt kuitenkin sanoa, että mulla on erittäin minimaalinen osakepaino (noin 25%) ja paljon suojauksia. Euro-dollarifutuurilongit heitin salkusta pois hyvällä voitolla. Kultaan olen edelleen longina. Nyt olen vähän isommin shorttina pitkiin jenkkikorkoihin näiden elvytyspakettien takia. Mun mielestä indeksien kurssiliike on ollut suhteellisen ennakoitua pari viikkoa. Tän viimeaikaisen nousun logiikkaa olen itselleni selittänyt sillä, että markkina haluaa aina laittaa jonkun kuseen ja myy nyt kalliimmalla hinnalla itseään niille, jotka ostaa tätä "peak deaths" -ajatuksella eli nyt kun näyttää, että ekan aallon kasvukäyrä globaalisti taittuu, niin jengi ryntää markkinoille. Tää on kuitenkin hyvin todennäköisesti vasta alkua ja nyt on erittäin hyvä tilaisuus keventää salkkua, koska skenaariojakauma on tiltissä negatiiviseen suuntaa, jopa katastrofiskenaarioihin asti ja on hyvin vaikea määrittää näiden ääripää-skenaarioiden todennäköisyyksiä. Toki pitkäjänteisellä sijoittajalle on nyt varmaankin erityisen järkevää vuosikymmenten tähtäimellä antaa kk-säästön rullata. Laitoin jopa itse pienen kk-säästöohjelman käyntiin kehittyviin markkinoihin. Mutta lisää näistä ja koronasta joskus myöhemmin.

Makkone: En ole seurannut kyseistä firmaa, myin pois joskus puolisen vuotta sitten. Ei vain aika ja innostus riitä tätä kehitystä enää seurata ja vähän jotenkin firman toiminta alitti odotukseni (myynti ei lähtenytkään rullaamaan ihan niinkuin odotin). Nyt sitten tää korona varmasti vähän jarruttaa tällaisten ei-välttämättömien equipmenttien hankintaa, toki se varmasti on jo isosti hinnoissa eli jos uskoo edelleen että tuote löytää paikkansa 1-2 vuoden sisällä, niin sitten erittäin hyvän valuen ostos näillä hinnoilla.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 14.3.2020 05.57

Yleisesti ottaen keskusteluun täytyy todeta meitä kaikkia koskeva asia, johon itsekin välillä sorrun: Lauseiden hedgaaminen, ainoa asia mikä mulla on yliopiston englannin kurssilta jäänyt mieleen: Kirjoitin kurssilla esseen/kommentin, jossa esitin kritiikkiä erääseen tieteelliseen artikkeliin. Äidinkielenä englantia puhuva opettaja kehotti vähän "hedgaamaan" mun tiettyjä lauseita. Rahoitusmaailman puolelta kyseisen termin tuntien oli helppo tajuta mitä hän tarkoitti, eli kun sanoo esim. "koska joku tekee/sanoo asian X, niin se kertoo selvästi siitä, että hän ei ymmärrä mitään asiasta Y", niin samalla tekee huonon "hedgaamattoman" oletuksen vastapuolesta. Tällaiset "unhedged" -lauseet antaa tekijästään epäloogisen kuvan ja pahimmassa tapauksessa vie väittelyn sivuraiteille, kun sen seurauksena aletaan vääntämään aivan typeristä asioista. Kaikkien kallista aikaa menee hukkaan ja keskustelun taso laskee. 

Eli kannattaa vähän hedgata omia sanoja, kun esittää kritiikkiä. Se ei ole huonon asiantuntemuksen/itsetunnon tms. merkki, vaan pikemminkin tuntuu korreloivan käänteisesti dunning-kruger-efektin kanssa.

Sami kirjoitti:

Useissa asioissa totuus on jossain siellä puolessa välissä. En ole kauhean auktoriteettiuskovainen, mutta silti olen yrittänyt smoothailla esim. THL:n ulostuloja muistuttamalla itselleni heillä olevan maallikkoa huomattavasti paremmat tiedonhankintakanavat ja ammattitaito. Uskoani on kyllä toistuvasti koiteltu.

Omassa yksinkertaistetussa mallissani ei THL:n osalta jää kuin kaksi vaihtoehtoa jäljelle: 

1)  THL todellakin on tehnyt melkeinpä kaikki mahdolliset virheet koronan suhteen ja kaikki kritiikki on täysin ansaittua. Töhö laitos kaikkinensa. 

2) THL on ymmärtänyt, että ennen pitkää valtaosa suomalaisista tulee sairastumaan tähän virukseen, eikä rokotetta välttämättä keksitä koskaan. Ainoaksi keinoksi jää immuniteetin hommaaminen kansalaisille. Hoitoresurssien takia immuniteetti täytyy hommata sopivaksi mitoitettu aalto kerrallaan. Jos Suomi olisi lyöty säppiin liian aikaisin, olisi tämä ensimmäinen aalto jäänyt liian vaisuksi ja toimet tavallaan turhiksi. Nyt kun himmaillaan vielä viikko ja laitetaan ensi viikolla oppilaitokset kiinni ja hiihdellään hetki jossain poikkeuslain tuntumassa, alkavat tartuntamäärät pienenemään jossain huhtikuun alun huitteilla kasvaen tuonne 5k aika ripeästi. 5000 tartunnan saanutta mahtuu vielä tehohoitopaikoille (5% kriittisiä), eikä resurssipulasta johtuvia kuolemia tulisi määräänsä enempää. Näin saadaan maksimimäärä immuniteettia ja seuraavista aalloista tulisi sitten aina vaan helpompia. 

Jos tämä ei ole THL:n masterplan, niin lukitsen mielipiteeni pysyvästi kohtaan yksi. 

Selvinpäin näitä olen miettinyt, joskin lyhyellä matikalla. 

Voin väittää, että tää kohta 2 on se mitä kaikella toiminnalla koronan suhteen Suomessa nyt haetaan. Paljon helpompaa on suojata haurasta väestöä (vanhukset, sairaat) tehostamalla eristystoimenpiteitä ja hidastaa myös yleisesti ottaen esim. yliopistoja ja lukioita sulkemalla taudin leviämistä sen verran, että missään vaiheessa terveydenhuolto ei ylikuormitu. Myös yleisötapahtumia rajoittamalla (voisi rajoittaa enemmänkin, mutta eiköhän niin pian tehdä) hidastetaan leviämistä ja ylipäätään jakamalla väestölle toimintaohjeita hygieniaan ja sosiaalisten kontaktien rajoittamiseksi. Tämähän on ihan julkisestikin THL:n suunnitelma ja ohjeet sen mukaiset: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Tarkoitus siis on, että 30-50 % väestöstä saa tartunnan tarpeeksi pitkällä ajanjaksolla ja että samalla suojataan riskiryhmät ja että samalla minimoidaan damaget taloudelle ja kiireettömälle terveydenhuollolle (jonka totaalinen lakkauttaminen myös lisäisi kuolemia ja sairauksia).

Terveydenhuollon resurssien suuntaaminen on nyt erityisen tärkeä asia. Samoin terveydenhuollon työntekijöiden suojaaminen. Tähän on tehty erittäin järkeviä toimenpiteitä, joita löytyy tuosta aiemmin linkkaamastani THL:n linkistä. 

Miksi kouluja ei suljeta, miksi rajoja ei laiteta kiinni?

Suomessa on noin 400 000 sosiaali - ja terveydenhuollon työntekijää (melkein 1/5 työikäisistä), joiden työtä on mahdotonta siirtää etätyöksi. Näillä ihmisillä on paljon pieniä lapsia eli jos ala-asteet laitettaisiin säppiin ja mitään lastenhoitoa ei järjestetä tilalle, niin nämä työntekijät joutuvat jäämään kotiin. Viisainta on siis siirtyä etäopetukseen yläasteilla, lukioissa ja yliopistoissa/amk:ssa kuten nyt tehdäänkin. Pienemmistä lapsista voisi jäädä kotiin ne, joiden vanhemmilla on etätyöhön mahdollisuus. Esim. meillä massatentit/luennot on toistaiseksi peruttu/perutaan. Tampere näyttää siirtyvän etäopetukseen 7.luokasta ylöspäin: https://www.aamulehti.fi/a/d6cb48fe-b249-4747-9608-056b9b8b3754
 

Mitä taas tulee johonkin rajat kiinni meininkiin, mitä esim. Tanska teki, on Tanskan tämä omankin terveysviranomaisen mielestä lähinnä politikointia: https://www.hbl.fi/artikel/danska-folkhalsomyndigheten-politiskt-beslut-att-stanga-granserna/

 

Ennustaminen on eri asia kuin järkevien toimenpiteiden suunnittelu

Se, että THL ei julkisesti 1 kuukausi sitten ennustanut, että tästä tulee pandemia ja tietty osa ihmisistä tulee Suomessa kuolemaan, ei kerro mitään siitä, onko kyseisessä lafkassa osaavia asiantuntijoita toimintaohjeita luomaan oikea-aikaisesti. Se, että THL:ltä joku on välillä lipsauttanut harkitsemattomia kommentteja, ei myöskään kerro ihan hirveästi asiantuntemuksesta, vaan pikemminkin huonoista viestintätaidoista tai miksei vaikkapa työstressistä, jota nyt varmaan näilläkin ihmisillä riittää? Myös "kuulin kun kaverin kaveri joka on lääkäri ja sanoi että tämä on korona on vain pikku flunssa"-tyyliset kommentit ei kerro mitään siitä, mikä ammattitaito lääkäreillä on näiden asioiden suhteen tai miten terveyskeskuksissa lääkärit nyt valmistautuu tähän epidemiaan. Vielä vähemmän se kertoo siitä, opetetaanko lääkiksessä kokonaisuuksien hallintaa vai nippelitietoa (voin vahvistaa, että lähinnä ensimmäistä).

Näiden asioiden pohtiminen vaatii loppujen lopuksi oikeasti aika paljon pohjatietoa ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja siksi uskon, että tässä helposti pääsee dunning-kruger -efekti vaikuttamaan ihmisiin.

Ennustaminen on myös oma lajinsa. Kautta aikojen kaikkien kriisien/sotien/pörssiromahdusten ym. kohdalla joku on aina ennustanut oikein. Se voi olla tuuria tai taitoa, mutta yksittäinen oikeaan osuminen ei kerro kumpi on kyseessä. Vielä vähemmän se kertoo siitä, kannattaako kyseistä ennustajaa kuunnella asian hoitamisessa vaadittavissa toimenpiteissä. Asia on tässäkin täysin sama kuin pörssiromahdusten kohdalla. Vuoden 2008 finanssikriisin ennusti moni treideri oikein ja onnistui jopa tekemään ison tilin luottoriskijohdannaistreideillä. Näistä kuitenkin osa missasi lähes täysin kuluneen 11 vuoden nousumarkkinan. Puhumattakaan siitä, että monikaan näistä olisi osannut tehdä järkeviä päätöksiä kriisin hoitamiseksi. Tästäkin asiasta on tällä foorumilla ja sivustolla kirjoitettu moneen kertaan eri henkilöiden toimesta ja näille jutuille on aivan aiheesta taputettu. Sitten nyt kun paska näyttää osuvan taas kerran tuulettimeen, niin asia pääsee unohtumaan ja monen kohdalla aletaan helposti rummuttaa tuomionpäivän ennustajien kanssa samaa sävelmää.

En esimerkiksi usko etteikö Ray Dalion Bridgewater hedge-rahastolla olisi ollut riittävät resurssit ennustaa pandemian tuleminen oikein, kun tämän ennustuksen pystyi käytännössä tekemään julkisista asiantuntijoiden tekemistä tutkimuslähteistä (esim. LSHTM). Tälläkin foorumilla moni ansiokkaasti ennusti tilanteen oikein. Siitä huolimatta näyttäisivät bridgewaterilla asetelleen betsit lopputulokseen nojautuen väärin, sillä postaavat tappion vuoden ekalta kvartaalilta: https://www.cnbc.com/2020/03/13/bridgewater-hedge-funds-post-mixed-results-amid-market-turmoil.html

Tai sitten se, mitä markkinoilla on tapahtunut, olikin se epätodennäköisin vaihtoehto? Kuka näistä oikeasti pystyy varmuudella sanomaan, jos sama tilanne ajettaisiin tuhat kertaa läpi, niin mikä on lopputulos?

Tarkoitus ei ole viedä mitään ansioita keneltäkään pois, jos joku vaikka kokee onnistuneensa ennustamaan tilanteen järkeviin argumentteihin nojautuen oikein ja lisäksi vielä ajoittamaan markkinaa oikein. Pointti on vain se, että tästä on vielä pitkä matka siihen, että olisi myös automaattisesti infektiotorjunnan asiantuntija. Voi myös kääntäen olla aivan surkea ennustaja, mutta erittäin hyvä toimimaan ja suunnittelemaan toimenpiteitä kriisitilanteessa.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 11.3.2020 09.54

Täytyy myöntää, että Petteri on ollut isossa kuvassa kyllä hyvin oikeassa ja myös ajoissa, vaikka muutamissa asioissa mielestäni mennyt hieman överiksi. Tuskinpa kukaan on täsmälleen oikein tätä osannut ennustaa, mutta itselläni meni ainakin ihan perseelleen varsinkin sen suhteen, mitä pörssi tekee. Neljän viikon takaisesta pandemian ennustuksestani ei kannata papukaijamerkkejä pahemmin jaella.

Kuuntelin Wellcome trustin sijoittajaverkostolle järjestämän conference callin, jossa asiantuntijana entinen Oxfordin yliopiston trooppisten tautien proffa (joka on myös paljon muutakin) Jeremy Farrar: https://en.wikipedia.org/wiki/Jeremy_Farrar

Farraria voisi pitää Gabriel Leungin ohella maailman top 5 asiantuntijoista mitä tulee tartuntatauteihin. Kirjoittelen tästä viikonloppuna muutamia erittäin hyviä poimintoja, sekä optimistiseen että pessimistiseen suuntaan. En valitettavasti löytänyt netistä kyseistä callia (joku voi sen tänne linkata jos löytää).

Pohdiskelin blogissani muutama viikko sitten eri skenaarioita tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/32595#comment-32595

Kirjoittelen viikonloppuna perusteellisemmin tästäkin asiasta, mutta olen nostanut "paska tuulettimeen" -skenaarion todennäköisyyttä ja pienentänyt optimistisimman skenaarion todennäköisyyttä. Pakko kai tässä 

WHO sanoi juuri tiedotustilaisuudessa, että nyt on erityisen tärkeää jokaisen maan kysyä itseltään joka aamu "olemmeko tehneet tarpeeksi?": https://www.youtube.com/watch?v=SAshseXWVRE

Mistähän tämä kertoo, kun alkaa tulla tämän tason ylilääkäreiltä tällaisia kommentteja:

Olen Hyvinkään sairaalan anestesiologian ja tehohoidon ylilääkärin Harri Tohmon kanssa samaa mieltä: Suomi ei tee tarpeeksi. Nyt pitäisi oikeasti alkaa tekemään tälle asialle vähän järeämpiä torjuntatoimenpiteitä.

Jos Suomessa ollaan täysissä järjissä ensi viikolla, niin todennäköisesti koulut/yliopistot suljetaan loppukevääksi. Taidan itse lähteä eturintamaan töihin, turha sitä on kotonakaan makoilla voivottelemassa.

Isossa kuvassa olen bullish -ihmiskunnalle, bearish Suomen hallitukselle. Kyllä sekin päivä tulee, kun niitä osakkeita kannattaa ostaa. Kaikesta selvitään. Ei tässä ole aihetta paniikkiin (tarkalleen ottaen koskaan ei pitäisi olla, koska paniikki sumentaa rationaalista päätöksentekoa).

PS: Lisää tällaista kehitystä mahd. pian: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006435318.html?share=09ff9cdbd0a738a87ffbeab3777ac396

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 11.3.2020 10.41

k70 kirjoitti:

Osaatko Tomi sanoa onko tuosta prevenar-rokotteesta jonkinlaista tietoa koronaviruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan? Olen törmännyt lähinnä kirjoituksiin, joiden mukaan se ei suojaa Covid-19 virukselta. Tämä on varmasti totta, mutta onko tutkittu rokotteen vaikutusta covid-19 aiheuttamaan keuhkokuumeeseen?

Jos rokotteesta on hyötyä, sehän olisi erinomainen apu koronavirusta vastaan. Toistaiseksi olen törmännyt lähinnä kirjoituksiin, joissa ei ole puhuttu rokotteen hyödyistä tautia vastaan, vaan pikemminkin leimattu rokotteen hyöty myytiksi. 

Kuten sanoin, ei suojaa koronavirustartunnalta. Koronavirus voi yksinäänkin aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen. Koronavirus myös altistaa muille taudinaiheuttajille, mm. pneumokokeille, ja prevenar ehkäisee pneumokokki keuhkokuumetta ja invasiivisia pneumokokkitauteja. Varmasti osalla koronapotilaillakin keuhkokuumeen taustalla on muita patogeeneja, ml. pneumokokit. Näitä tuskin diagnosoidaan spesifeillä testeillä tällaisessa tilanteessa.

Esim. Espanjan taudin jälkianalyyseissä isolla osalla kuolleista oli mukana myös pneumokokkipneumonia.

Jos nyt tulisi koronapotilas sairaalaan/TK vuodeosastolle jolla on thoraxin röntgenkuvassa pneumonialöydökset, niin hänelle todennäköisesti aloitettaisiin esim. suonensisäinen kefuroksiimi, koska mukana on riittävän suurella todennäköisyydellä myös muita patogeeneja, joihin antibiootti tehoaa. Antibiootit ei tietenkään koronaan tehoa.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 11.3.2020 12.22

Jeans kirjoitti:

Oon muuten nyt kuullut kahdelta eri ystävältä miten joku heidän sairaanhoitaja- tai lääkärituttu kertoo, että media liioittelee tätä uhkaa myydäkseen, ja jotain vertailua flunssan tilastoihin osoittakseen, ettei tässä ole mitään hätää. Lääketieteellinen osaaminen näyttää joillekkin tuovan virheellistä turvallisuuden tunnetta kun ei osata hahmottaa eksponentiaalista kasvua ja oletetaan helposti, että tiedetään ilman, että yritetään aidosti oppia ja ymmärtää mistä on kyse. Enkä tällä siis meinaa ketään Sijoitustiedosta vaan random havainto vaan.

Voi tässä olla kyllä pointtiakin, ehkä muutama vastaava tapaus tulee mieleen. Onko näillä sitten mitään yhteyttä koulutukseen, on toinen kysymys. Kommentoin tähän kuitenkin sen verran, että varmasti esim. lääkärikunnassakin reaktiot tähän tilanteeseen noudattaa jonkinlaista jakaumaa, joka ehkä poikkeaa muusta väestöstä vain ääripäiden osalta (eli vähemmän hysteriaa ja toisaalta vähemmän äärimmäistä välinpitämättömyyttä). Sitten tämä myös vähän riippuu keneltä kysyy. Esimerkiksi monelta TK-lääkäriltä olen kuullut, että ei yksinkertaisesti jaksa ottaa asiaan kantaa, koska ei ole ehtinyt perehtyä aiheeseen, kun on kädet täynnä normi päivätyötä eli koronan suhteen mennään sillä ohjeistuksella mikä on aamu-meetingissä saatu (jotka ovat perusteellisempia kuin vaikkapa ne mitä julkisuudessa esitetään). Ylilääkärit ja infektiolääkärit tuntuu olevan poikkeuksellisen hyvin kartalla tilanteesta. Suurimmalla osalla on mun nähdäkseni hyvä balanssi tähän koronaviruskeissiin eli tiedostetaan asia ihan vakavana uhkana. Monet seniorilääkärit tuntuvat olevan jopa enemmän varovaisia tämän asian suhteen kuin päinvastoin. Lääkärit on kuitenkin vain ihmisiä eli samanlaisia reaktioita sieltäkin löytyy laidasta laitaan, ääripään reaktiot tietysti noteerataan helposti muiden ihmisten toimesta.

En ole itse mitään a-studioita tms. ehtinyt katsoa, mutta voin todeta sen, että suomalaisessa terveydenhuollossa käytännön työtä tekevät ihmiset (aina johtotasolta kliinistä työtä tekevään lääkäriin asti) eivät onneksi tee päätöksiä ja sovella ohjeistuksia sen perusteella mitä a-studiossa, iltalehdessa tai missä milloinkin joku sanoo (oli se sitten kuka tahansa). On tärkeää tiedostaa, että on olemassa yleiset ohjeistukset ja niitä hoitava taho, sisäiset ohjeistukset (perustuu yleisiin ohjeistuksiin) ja sitten näiden kaikkien soveltaminen käytännön työssä.

Sitten on olemassa maalaisjärki. THL:n tai muun tahon toimintaa sen enempää kritisoimatta (aina on helppo jälkikäteen kritisoida) kuitenkin totean, että esim. muutaman viikon takainen kommentti "Italiaan on turvallista matkustaa" olisi voinut jättää sanomatta. Tässä en siis tarkoita, että Italiaan matkustavalla olisi ollut suuri riski kuolla, vaan että oli suuri riski saada tartunta ja tuoda se Suomeen ja tartuttaa oma lähipiiri ja näin edistää epidemian etenemisnopeutta Suomessa. No onko tällä loppu peleissä kovin paljon käytännön merkitystä, niin se jää nähtäväksi. Enemmän tässä kommentoin nyt tuota viestintäpuolta.

Mun mielestä tässä tilanteessa on myös olennaista erottaa mikä on lääketieteellinen kysymys ja mikä ei. Selvästikään salkun allokaatiopäätökset yms. treideihin liittyvät eivät juurikaan ole lääketieteellisiä kysymyksiä ellei mennä aivan spesifille tasolle kuten siihen, kannattaako Gileadia nyt ostaa tai Modernaa myydä lyhyeksi. Kannattaako nyt ostaa kaapit täyteen kuivamuonaa ja perustarvikkeita, jos ne sattuvat loppumaan kaupasta? Tämä on sosiaalipsykologinen kysymys, johon ainakaan mulla ei kiinnosta pätkääkään kenenkään lääkärin tai THL:n kanta. Sitten on vielä makrotalouspuoli, eli millaista damagea mikäkin skenaario tulee talouteen aiheuttamaan. Tässä on loppujen lopuksi hyvin vähän edgeä saavutettavissa lääketieteellisellä tiedolla näin isossa kuvassa.

Täällä käytiin jo aiemminkin keskustelua siitä, missä kohtaa sijaitsee "sweet spot" skaalalla, jossa kaksi vastakkaista ääripäätä ovat

  • Ajetaan talous taantumaan massiivisilla eristystoimilla ja yhteiskuntien pysäyttämisellä, mutta todennäköisesti estetään tehokkaasti epidemian leviäminen tai ainakin hidastetaan sen leviämistä merkittävästi
  • Ei tehdä varsinaisesti mitään, millä voisi olla taloudellista haittaa ja annetaan epidemioiden kukkia.

Väitän, että tässä kysymyksessä on asymmetrinen tilanne. Jos asiaa ajateltaisiin Nassim Taleb -tyylisesti, niin todennäköisesti päädyttäisiin lähelle ensimmäistä vaihtoehtoa. Jos kukaan ei loppujen lopuksi tiedä miten tässä käy ja on nykytiedon valossa ainakin häviävän pieni mahdollisuus, että tästä tulee todella rumaa jälkeä, niin tällä päättelyllä olisi toistaiseksi järkevää noudattaa järeitä toimia (kuten Italiassa ja Kiinassa), kunnes saadaan parempaa tietoa. Jos taas meillä on erittäin vahva luotto siitä, miten tämä pandemia (toki WHO ei vielä käytä tätä sanaa) tulee käyttäytymään ja vakavat skenaariot voidaan poissulkea, niin voidaan löytää balanssi jostain näiden kahden ääripään väliltä.

Erilaisten terveydenhuollon ammatihenkilöiden risteilyiden yms. kohdalla on taas kerran maalaisjärjen käyttö sallittua. Jos näiden järjestämisestä ei ole juuri mitään hyötyä (tuskin ihan hirveästi on) ja on olemassa edes pieni riski, että merkittävä osa terveydenhuollon työntekijöistä saa tartunnan (on varmasti), niin nämä tapahtumat on järkevä jättää järjestämättä. Samoin en usko, että ruokatarvikkeiden ym. kohtalaisessa hamstraamisessa (esim. kolmeksi-neljäksi viikoksi) on minkäänlaista tappioriskiä, mutta sen sijaan pahimmassa skenaariossa erittäin iso hyöty. 

Mulla tulee näin äkkiseltään yksi ei-sijoittamiseen liittyvä olennainen lääketieteellinen kysymys mieleen. Miten pienentää omaa ja läheisten riskiä saada komplikaatioita (keuhkokuume ym.) epidemian aikana tavanomaisten varotoimien (käsihygienia ym.) lisäksi? Toistaiseksi mitä olen keksinyt vastaukseksi:

  • Pneumokokkirokotukset: Suosittelisin prevenar-rokotetta (13 serotyyppiä omaava konjugaattirokote) ainakin kaikille 50 vuotta täyttäneille. Eipä siitä haittaa ole myöskään nuoremmille vaikka olisikin täysin terve, absoluuttinen hyöty vain jää pieneksi, koska riski kuolla tässä ikäryhmässä on muutenkin aika pieni. Pneumovaxin (23-serotyyppiä sisältävä polysakkaridirokote) voi tietysti myös ottaa halutessaan tehosteena (suositellaan mm. UpToDaten mukaan otettavaksi 8 viikkoa prevenarin jälkeen), mutta sen hyödyt ovat epäselviä nykyisen tutkimusnäytön valossa (jotain hyötyjä kuitenkin varmasti on). Influenssarokotteita jos ei vielä ottanut, niin nyt alkaa oikeasti olla korkea aika sellainen hakea.
  • Nämä rokotteet eivät siis koronavirukselta tietenkään suojaa. Koronaviruksen komplikaatioihin (keuhkokuume ym.) kuitenkin liittyy todennäköisesti hyvin vahvasti myös muut taudinaiheuttajat ja esimerkiksi pneumokokit varmasti kukkii epidemia-alueiden sairaaloissa (henkilökohtainen näkemykseni). Näin ollen näillä rokotteilla pienennät riskiä, että koronaviruksen heikentäessä immuunipuolustusta saat jonkin toisen patogeenin vielä päälle. Todennäköisesti näillä rokotteilla myös vähennetään kantajuutta eli läheisten riski sairastua pienenee myös.

Petterille vielä: Pohdin esimerkiksi ajatusta viedä Bipap-laitteita koteihin epidemian ajaksi. Olen eräässä keskisuuressa terveyskeskuksessa nyt töissä, jossa näitä laitteita on ja perehdyin hieman lisää tämän laitteen käytäntöihin. Vaikka ne ovat varsin yksinkertaisia teknisesti ottaen käyttää, niin ei kuitenkaan tunnu realistiselta tämä ajatus siinä mielessä, että tässä olisi kustannus-vaikuttava tapa käyttää rahoja eli enemmin varaisin nämä rahat sairaaloiden perustarpeiden tyydyttämiseen. Tuo hoito vaatii jo nyt aika intensiivistä seurantaa (varsinkin alkuvaiheessa), että siitä on hyötyä ja tilanne missä esim. koronapotilas ajautuisi bipap-hoitoa vaativaan tilanteeseen, vaatii paljon muutakin mikä ei onnistu kotioloissa.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 7.3.2020 08.51

petteri kirjoitti:

 

Tomi Haataja kirjoitti:

Jos nyt Prismassa alettais hengityskoneita myymään niin niillä ei tee yhtään mitään jos ei tehdä sevofluraania, propofolia, fentanyyliä, noradrenaliinia, rokuronia ym. anestesia - ja hemodynamiikan hallintalääkkeitä reseptivapaiksi lääkkeiksi. Vaikka kuinka kouluttais jengiä, niin olisi tuhansia kertoja todennäköisempää, että koronapotilaita kuolee kotona intubaatioanestesia-yrityksiin kuin itse koronavirukseen.

 

Sinulla on liian yksipuolinen kuva käsitteestä hengityskone.

Tässä hengityslaitteita kotikäytössä

https://www.youtube.com/watch?v=-yEN98XtkZE

Tässä hengityslaitteita Mount Everestillä.

https://www.youtube.com/watch?v=QNThzV5CIoA

Tässä historiaa, vaikka millaisia vekottimia.

https://www.youtube.com/watch?v=3L_2G0qXsJQ

Hengityslaitteen perusideana on saada veren hiilidioksidipitoisuutta alas ja happipitoisuutta ylös silloin kun henkilön oma hengitys ei riitä.

Tässä teknisten laitteiden perheessä toisessa ääripäässä on ECMO https://en.wikipedia.org/wiki/Extracorporeal_membrane_oxygenation , jossa ihmisen veri hapetetaan kehon ulkopuolella ja toisessa ääripäässä nämä vuorikiipeilijöiden happilaitteet. https://www.youtube.com/watch?v=QNThzV5CIoA

Näiden välissä on paljon kotikäyttöönkin sopivia teknisiä mahdollisuuksia pitää vähän heikosti hengittäviä potilaita paremmassa kunnossa. Covid-19 infektiossa ihmisen hapenottokyky näet usein tipahtaa niin alas, että veren hiilidioksidipitoisuus nousee liian ylös. Veren korkea hiilidioksidi- tai heikko happipitoisuus aiheuttaa taas nopeasti erilaisia seurannaisvaikutuksia eri puolella kehoa. Kyllä kehon hapenoton parantamiseen on kevyempiäkin keinoja kuin nykyiset sairaalakäytännöt. Toki sairaalassa on tehokkaampia keinoja käytössä, mutta koska laajassa epidemiassa sairaalaan ei voida ottaa kuin murto-osa kyllä kotihoidossakin uusia, ennen laajasti käyttämättömiä, teknisiä mahdollisuuksia on.

Ok. Käsitän hengityskoneen invasiivisena ventilaattorina. Hengitystuki on sitten lisähappi, cpap, bipap ym. Näitä kaikkia olen kyllä ihan käytännön työssä käyttänyt. Komplikaatioita liittyy myös jälkimmäisiin, jos ei osaa käyttää.

Näytä koko viesti