Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 100 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.6.2018 17.10

Tomi Haataja kirjoitti:

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta, joten laitoin loppupäivästä tunti-chartin perusteella shortin sisään. Hyvät perustelut näkyy myös muilla aikaväleillä. Oikeastaan kaikki aiemmat shortit tältä vuodelta on mennyt putkeen S&P 500:n osalta ja katsotaan miten käy tällä kertaa. Olen huomannut, että mun teknisen analyysin menetelmät toimii kohtalaisen hyvin myös päivän sisällä, toki pitää ottaa hieman eri tavalla muutamia juttuja huomioon. Nyt tekninen kuva näyttäisi erittäin suotuisalta: De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin. Markkinoilla on ollut esillä muutamien EM-keskuspankkiirien puheet FED:n tiukentamisen vaikutuksista ja tietysti Trump voi taas vetäistä minkä tahansa kortin hihasta, joka rankaisee markkinoita. Ylöspäin taas en näe kovin suurta potentiaalia ellei sitte FED päättää hidastaa QT:n tahtia.

Kävi näköjään jo viidennen kerran tänä vuonna S&P 500 kanssa hyvä tuuri ja onnistuin melkein täsmällisesti poimimaan huipun. Otin shortteja kiinni eilisen ja maanantaina avauksista ihan mukavalla voitoilla 1,5-2,0%. Tänään jäi vielä noin 1/3 alkuperäisestä positiosta jonka varmaan myyn jossain kohtaa päivän aikana. Wedge näyttäisi pitävän hyvin, enkä usko, että tästä mitään isompaa korjausta enää lähtee tulemaan kun kaikki päivät on olleet nousujohteisia avauksesta closeen. Ehkä siis jonkinlainen overbought -väsyminen vallitsevassa nousutrendissä.

Olen Daytraderin viimeisimmän blogin kanssa samoilla linjoilla siitä, että ihan hyvä todennäköisyys on olemassa kunnon loppurutistukselle ennen kuin rysähtää. Moni muukin fiksu tyyppi on viime aikoina tuonut tätä ajatusta esiin viimeisen kuukauden aikana. En tiedä onko tämä treidattava näkemys, mutta ainakin sen voi kääntää niin päin, että mitään pitkän aikavälin shortteja ei kannata tässä vaiheessa alkaa virittelemään. Mun seuraamat indikaattorit ennakoisi taantumaa 2019 kesälle/syksylle, joten tällä logiikalla osakemarkkina aloittaisi kunnon korjauksen vasta 2019 alkupuolella tai korkeintaan tän vuoden lopussa riippuen vähän miten nopeasti konsensus alkaa hinnoitella näitä (ja tietysti millaiseksi talousdata lopulta kehittyy). Nämä nyt on puhtaasti arvailuja, mutta uskon, että kesä treidataan jonkinlaista rangea ja loppusyksystä voidaan nähdä isompi n. 20% nousupyrähdys.

Kauppasota tuntuu aika järjettömältä ja uskon, että trumpin viimeisimmät kortit on vain neuvottelukortteja. Jenkkien yksi motiivi on kai ollut saada vapaampi pääsy Kiinan markkinoille ja tässä suhteessa on jo nähty kehitystä. En pidä kauppasotaa kovin todennäköisenä tai ainakaan koko tilannetta sellaisena, että siitä voisi mitään treidattavaa keksiä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Selitin aivan älyttömiä juttuja pari viestiä sitten, jossa sanoin shorttaavani kehittyviä markkinoita EEM ETF:n kautta. Kun vähän tutustuin tuohon ETF:ään, niin kyseessä on lähinnä teknologiaosakkeita painottava ETF ,jonka korrelaatioikin on ollut esim. FAANG -osakkeisiin viimeiset pari vuotta 95 % luokkaa. Vaihdoin tuon shortin parempaan vaihtoehtoon eli kehittyvien markkinoiden small cappeja painottavaan EEMS:ään.


 

EM -shortti on tuottanut hyvin ja en toistaiseksi aio siitä kokonaan luopua, koska se on mun mielestä hyvä hedge olemassa oleville longeille. Lisäksi tää treidi on tarjonnut hyvää asymmetrisyyttä todennäköisesti suotuisten valuutta ja korkoliikkeiden ansiosta, eli vaikka esim. S&P 500 on ollut nousussa niin EM on jäänyt laahaamaan ja nyt sitten laskupäivinä on ottanut kivasti hittiä. 

En usko dollarin tästä välttämättä hirveästi vahvistuvan, vaikka pidän vielä mahdollisena että nähdään hyvin nopea 3-6 % liike dollarissa ylös. Kehittyvien markkinoiden valuuttaliikkeet on vielä aika pieniä kun katsoo asiaa isossa kuvassa, mutta tietysti jos pahin skenaario toteutuu, niin sitten tuolla varmasti tapahtuu isoja liikkeitä myös osakkeissa. Toki kehittyvien markkinoiden indeksit on alkaneet rikkoa merkittäviä tukitasoja. Uskon, että tässä nyt hinnoitellaan voimakkaasti sitä, mikä vielä viime vuoden euforiassa jäi unohtumaan eli valuutta - ja korkoriskit. Uskon korkojen treidaavaan loppuvuoden 2,5 - 3,5 % välillä pienellä nousubiaksella, mikä on neutraali tai korkeintaan hieman negatiivinen EM:lle.

Tämä perustuu lähinnä siihen, että maailmantalouden kehitys on hieman hidastunut ja inflaatio-odotuksissa ollaan saavutettu odotukset ja jopa enemmänkin. Jenkkien korot on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna sellainen anomalia, että uskon viimeistään jossain 3,5 % kohdalla 10 vuotiselle löytyvän hyvin kysyntää muualta maailmasta. Toki jenkkien kaupan ja valtion budjetin "dual deficittiä" voi aina katsoa ja perustella korkojen nousua sillä, mutta toistaiseksi markkina ei näytä antavan tälle asialle kovinkaan paljon painoarvoa. Esim. korkokäyräkin on laskeva. Uskoisin, että tällaisissa asioissa markkinoilla kestää pitkään löytää uusi mielenkiinnon kohde.

Vaikka siitä saa hienoja lehtijuttuja, miten korot voivat yhtäkkiä piikata 4 %-yksikköä ylös ja kaikki on sen jälkeen pilalla, niin mun mielestä korot ei todennäköisesti käyttäydy näin. Takana on 35 vuoden nousumarkkina ja pelkästään huipun muodostaminen vie 3-4 vuotta jonka jälkeen trendi alkaa hiljalleen kääntyä. Markkinat tuntuu jatkuvasti tekevän niin, että kun konsensus on vahvasti jollain puolella, niin välillä ravistellaan heikkoja käsiä pois matkasta isoilla ja nopeilla kontra-liikkeillä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla


 

Otin puolet shorteista (put spreadeista) ulos n. 15 % voitolla. Tässäkin kävi näköjään tosi hyvä tuuri ja sain poimittua huipun ja sitä seuraavan -2,5 % liikkeen. Mulla ei mitään varsinaista fundamenttinäkemystä ole Garminiin. Toki valuaatio on aika rikas ja en nopeasti ajateltuna näe mitään kilpailuetua verrattuna noin 50 muuhun samanlaisia tuotteita tekeviin firmoihin. Toki mulla on itellä Garminin kello ja hyvin toimii, mutta varmaan ne muutkin toimii vähintään yhtä hyvin. Treidi oli siis puhtaasti tekninen ja jätin vielä puolet positiosta odottamaan mahdollista laskun jatkumista 57 tasolle.

Shortin ajatus oli siis perusteeton nousu, joka näyttäisi teknisesti väsyvän Demark 9 indikaattorilla ja lisäksi oli jo saavuttanut potentiaalisen wedgen ja head&shoulders kuvion vastustasot. Valuaatiokaan ei ollut mikään este shortata eikä mitään olennaista uutista ollut odotettavissa.

Hyvän viikon jälkeen taidan vähän kevennellä salkkua ja siirtyä parin viikon lomalle kokonaan kaikesta. Juuri kesäkuun alussa sain kahlattua vuoden viimeiset tentit läpi ja pää on ollut aika tukossa kaikesta hommasta syksystä lähtien. Siihen vielä päälle liian monet opiskelijabileet, niin siinä on varma kombo jonkinasteiselle väsymiselle/sekoilulle. Toki kun kaikki hommat on liian mielenkiintoisia, niin se aika paljon hämää käsitystä omasta jaksamisesta. Eiköhän sitä heinäkuun puolella taas jaksa painaa menemään.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.6.2018 2.54

Kiitos kommenteista ja keskustelusta!

Itse en tiedä koodaamisesta tai markkinoiden algoista läheskään niin riittävästi, että voisin tähän mitään kovin mielenkiintoista sanoa. Mulla on kyllä ollut mielessä opiskella vähän koodaamista tänä kesänä (matlabia/pythonia), mutta saa nähdä keksiikö tuota hyödyntää mitenkään omissa sijoituksissa. Ajankäytöllisesti olisi parempi vain palkata koodaaja tekemään, jos oikeasti kiinnostaisi viedä omaa treidaamista enemmän automatisoiduksi, mutta varmaan tekee ihan hyvää itsekin jonkin verran perehtyä asioihin ennen kuin edes miettii mitään tällaista.

EkeKeke kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en tykkää mistään käsin piirretyistä pattern kuviosta, koska niillä voi liian helposti huijata itseään piirtämällä mitä haluaa nähdä. Toki näiden chart patternien tunnistus voi auttaa treidauksessa jos niiden perusteella osaa arvioida mitä muut ovat tekemässä.

Tuo on ihan totta ja varmasti samasta chartista saa piirrettyä lukuisia eri kuvioita, joista sitten helposti oman biaksen perusteella valitsee sopivimman. Itse pyrin hahmottamaan kaikki mahdolliset patternit ja sitten vain observoin, onko jokin niistä toteutumassa ja seuraan sitä, mikä näyttää vahvimmalta. Mun mielestä chart-patterneista on kuitenkin jopa enemmän hyötyä siinä kohtaa, jos ne ei toimi, vaan tekeekin täysin päin vastoin kuin olettaisi. Uskon, että muuhun analyysiin yhdistettynä näistä voi saada hyvin minimaalisen edgen, joka kuitenkin useimmilla katoaa huonoon riskienhallintaan ja psykologiaan.

DeMark -indikaattorit jos kiinnostaa, niin aloittaisin näistä: 

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2696155

http://www.mysmu.edu/faculty/christophert/QF206/Week_05.pdf

EkeKeke kirjoitti:

Oletko muuten tutustunut "Ichimoku Cloud" indicaattoriin ? Olen siihen itse tykästynyt, koska siitä näkee yhdellä silmäyksellä support ja resistance tasot, sekä momentum ja trendi suunnat. Varsinkin momentumin osalta näyttää oikein hyvältä indikaattorilta

En ole hirveästi perehtynyt Ichimoku Cloudiin. Varmaan voisi sitäkin jossain vaiheessa tutkia enemmän. Kai sitä jotkut pitävät ihan hyvänä momentum-indikaattorina, mutta en löytänyt asiasta muita julkisia tutkimuksia kuin tämän: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2628581
Vaikuttaa vähän hassulta tutkimusasetelmalta, kun benchmarkkina ei ole indeksi, joten en tuosta vielä vetäisi mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

EkeKeke kirjoitti:

Otatko tuossa S&P500 tapauksessa yleensä näkemystä daily chartista ja montly optioilla ?

Otatko optiolla S&P500:ssa suuntaa vai non-directional strategioita ?

S&P 500 treidaan pääasiassa suoraan SPY ETF:llä ja varmaan sitä mukaa kun salkku kasvaa, niin voisi E-minejä alkaa käyttää tuossa. Seurailen teknisiä juttuja aina useilla eri aikaväleillä (tunti,päivä,viikko,kuukausi).

Käytän optioita sellaisissa tapauksissa, missä riskienhallinta suoraan underlyingia treidaamalla vaatisi liikaa vaivaa. Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla, koska ei kiinnosta olla isosti shorttina osakkeessa, joka voi hyvinkin yhdessä päivässä nousta vaikka 25% (vaikkakin voisin tietysti käyttää automaattisia stop-loss ordereita, mutta jostain syystä en luota niihin tarpeeksi). Optioilla saan ns. sisäänrakennetun stopparin. Toki sitten niissä on se huono puoli, että korkeampi bid-ask spreadi + jonkin verran volapreemiota.

En ota volatiliteetti-bettejä (tai muitakaan non-directional bettejä) ja Jens tämän blogin ensimmäisissä viesteissä selittikin hyvin, miksi niitä ei tavallisen ihmisen todennäköisesti kannata tehdä. Eli siis esim. vertical spreadit on mun mielestä ihan hyviä tapoja ottaa delta -näkemystä osakkeeseen, kun ostat ja myyt samassa suhteessa optioita samalta puolelta niin tulet sekä myyneeksi että ostaneeksi vegaa. Toki jos tarkkoja ollaan, niin volatiliteetti ei näissä täysin summaudu pois, mutta kuitenkin tarpeeksi, ja samalla on vähemmän altistusta time decaylle.

Jeans kirjoitti:

aikalailla kaikki mainitsemasi teknisen analyysin menetelmät ovat helposti automatisoitavissa. Onko jokin syy, jonka missaan miksi näin ei ole?

Aikalailla näin ja ainakin yksittäin nuo menetelmät on suurimmaksi osaksi automatisoitavissa, koska kaikki voidaan helposti esittää matemaattisessa muodossa. Vastaus kuitenkin lyhyesti: Kyllä nuo voisi siis koodata, mutta en tiedä onko kukaan koodannut niitä yhdistellen eri asioita juuri samalla idealla kuin miten minä niitä käytän (epäilen tätä) ja en edes tiedä kuinka helppoa se olisi (vaikka varmasti mahdollista).

Käytän aika paljon kuitenkin omaa harkintaa näissä ja yhdistelen paljon eri indikaattoreita siten, että niistä voi olla hankalaa raapia mitään systemaattista strategiaa helposti koodattavaksi. Toki mulla on tietty systemaattisuus, mutta katson niin montaa asiaa ja tilanteesta (funda, sentimentti, makro, uutisvirta) riippuen eri tavoilla, että tuo saattaa ulospäin näyttää hyvin sekavalta välillä. Lisäksi käytän kohtalaisen paljon markkinaprofiilianalyysiä, joka ei varsinaisesti anna minkäänlaisia osto/myynti-signaaleita, vaan tuossa analyysissä on aika paljon omia subjektiivisia johtopäätöksiä mukana (vaikka itse analyysin tuottama informaatio on aika objektiivista/matemaattista). Toki olen vielä aika amatööri markkinaprofiilissa, niin paha sanoa voisiko tuosta helposti tehdä jotain algoritmeja.

En siis kopioi mitään tiettyä systeemia jostain kirjasta ym, vaan olen tutkinut, yhdistellyt ja testannut asioita aika paljon itse ja kehittänyt oman tavan analysoida markkinoita. Komponentit on kuitenkin vähintäänkin jollain tasolla yleisesti tiedettyjä/tutkittuja.

Varmasti tämän kaiken voisi koodata algoritmiksi viimeistään, kun kunnon tekoäly tulee. Vähintäänkin paljon hommaa voisi olla automatisoitavissa. Vaikka mun indikaattorit ja analyysimenetelmät on yleisesti tiedossa ja käytössä, niin en tiedä käyttääkö kukaan niitä juuri samalla tavalla ja juuri samoja komboja yhdistettynä fundaan/makroon.

Tästä voisi tietysti vetää sen johtopäätöksen, etten minä tai kukaan muukaan pysty sanomaan, onko vaikka teknisellä analyysillä positiivista vai negatiivista vaikutusta mun tuloksiin. "reaaliaikainen tutkimusasetelma" ,jossa elän, ei ole kontrolloitu eri tekijöiden suhteen. Näen kuitenkin näiden teknisten analyysimenetelmien toimivuuden joka päivä, useille mun menetelmän komponenteille löytyy tutkimuksia tueksi ja samoja komponentteja käyttää moni menestynyt treideri, joten uskon, että näiden vaikutus on positiivinen. Ehkä tulevaisuudessa teen myös itse jotain backtestejä mun teknisille menetelmille.

Jeans kirjoitti:

Jos taas näin on, niin eikö ole hyvin todennäköistä, että isot pelurit ovat tämän jo tehneet syöden edgen ainakin isoimmilta markkinoilta, kuten S&P 500, jenkkien large capit ja valuuttamarkkinat?

Jos mietitään päivänsisäisiä treidejä, niin aivan varmasti isommat mekaaniset pelaajat ja algot syö suurimman osan edgestä. Mun käsitys on, että suurin osa kilpailusta on nimenomaan noissa skalppaus-roboteissa. Mutta en ihan heti keksi, miten vaikka kuukausien tai edes viikkojen mittaisissa treideissä jokin algo voisi syödä merkittävän osa edgestä. Näihin aikaväleihin kuitenkin itse pääasiassa keskityn. Toki jossain S&P 500:ssa on ehkä kaikkein vähiten edgeä tarjolla, jos yhtään, niillä menetelmillä mitä käytän, mutta tässähän sitä oppii ja kerään myös paljon dataa ylös, jolloin jonain päivänä voi olla helppo osoittaa nämä menetelmät joko humpuukiksi tai toimiviksi.

En ole täysin varma, onko omaisuusluokan koko aina suoraan verrannollinen tarjolla olevaan edgeen. Toki olen vahvasti sitä mieltä, että suurimman osan ajasta esim. joku Applen osake on 99 % varmasti tehokkaasti hinnoiteltu kaikilta mahdollisilta näkökannoilta, koska sitä treidaavilla hedgerahastoilla ym. informoiduilla treidaajilla on todennäköisesti iso merkitys kurssiliikkeisiin ja virheet siten poistuvat nopeasti.

Valuutoissa tai esim. koroissa voi olla välillä toisin. Valuutan fair value on jo huomattavasti vaikeampi arvioida kuin yksittäisen osakkeen, joka on sekin jo tarpeeksi vaikeaa. Lisäksi valuuttamarkkinoilla voi olla enemmän osapuolia, joiden tavoitteet eroavat toisistaan. Ehkä suurin osa tuijottaa sitä, että 2 vuoden päästä euro on vahvistunut dollariin nähden, mutta vain pientä osaa kiinnostaa se, mitä euro-dollari tekee 2 viikon sisällä. Valuuttojen liikkeissä on myös paljon ei-spekulatiivista kauppaa.

Kirjassa Hedge Fund Market Wizards oli haastattelu jotain makro hedge fundin manageria (en muista enää kuka niistä), joka väitti, että esim. valuuttamarkkina voisi olla yllättävän epätehokas siitä syystä, että älykkäät hedge fundit ovat vain pieni osa siitä massasta, joka käy suurilla valuutoilla kauppaa ja näin ollen heidän vaikutus markkinoihin jää yleensä aika minimaaliseksi. Toki päivänsisäisesti näissäkin tavallinen ihminen saa varmasti turpaansa jos yrittää daytreidata, mutta olen kohtalaisen varma, että voin tehdä +EV bettejä viikkojen/kuukausien/vuosien aikavälillä, jos vain jaksan perehtyä asioihin tarpeeksi ja toteutan riskienhallintaa hyvin.

TA:sta ja TA-boteista yleisesti

Mitä tulee TA-botteihin, niin käsittääkseni ainakin päivänsisäisesti monet mekaaniset ihmistreidaajat pyrkivät exploittaamaan näiden toimintaa ja sitten botit vielä kilpailevat keskenään, mikä voi viedä botin edgen aika nopeasti pois. Tuskin tuottoisan botin kehittäminen on mikään mahdoton homma, varsinkin jos se on tehty treidattavaksi pienelle kassalle, mutta kyllä se silti vaatii helvetisti töitä ja osaamista. Sitten laskuissa pitäis vielä ottaa huomioon, kuinka pitkä elinikä systeemin tarjoamalla edgellä on.

En itsekään usko, että mikään yleisesti jossain foorumilla myynnissä oleva systeemi on kannattava ostos itsessään, mutta uskoisin, että joistain yksittäisistä ulkopuolisista systeemeista voisi saada jotain irti, jos on kykyjä kehittää alkuperäistä bottia eteenpäin. Jos myyntiperuste on, että ei riitä aika kehittämään kaikkea ja sulla olisi kiinnostusta ja kykyä kehittää systeemiä, niin ei se ostaminen varmaan huono idea ole. Monet systemaattiset treidaajat sanovat joskus harrastavansa tällaista. Tosin ehkä näistä kehityskelpoisistakin boteista suurin osa myydään jossain muualla kuin julkisilla foorumeilla.

Jos pitäisi oma yhteenveto sanoa teknisestä analyysistä, boteista tai mistään teknisistä systeemeista, niin varmaa on ainakin seuraavat asiat:

  • Suoraan kirjoista/foorumeilta kopioitavat asiat eivät toimi ja suurin osa TA:han liittyvästä informaatiosta netissä vaikuttaa todella huonolta
  • Kirjoja, tutkimuksia ja jotain hyviä internet-lähteitä lukemalla saa varmasti hyvän pohjan, mutta tuskin minkäänlaista edgeä. Mun mielestä pitää itse testata, tutkia ja kokeilla, että on edes pientä toivoa saavuttaa näillä edgeä.
  • Mikään ei voita sitä, että seuraat markkinoita joka ikinen päivä samalla analysoiden menoa eri menetelmillä. En tiedä onko tämä nyt kovin "tieteellistä", mutta kyllä siinä jonkinlainen silmä kehittyy sen suhteen, mikä saattaisi toimia ja mikä ei.

Jos pitäisi jokin yksittäinen menetelmä valita, niin näkisin eniten potentiaalia markkinaprofiilissa, johon itse käytän aika paljon opiskeluaikaa tällä hetkellä. Jos kiinnostaa, niin tässä hyvää perustietoa aiheesta: https://www.scribd.com/doc/55884921/Auction-Market-Theory 
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/Peter_Steid...
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/CBOT-Market...

Maailmassa on varmasti paljon hyviä treidaajia, joiden edge perustuu kokonaan TA:han, mutta mun usein toistama lempianalogia TA:n suhteen on seuraava:

Kysymys "Toimiiko tekninen analyysi ?" = "Pääseekö suksilla alas mäkeä?" - Kyllä pääsee, jos osaat laskea. Sen lisäksi on varmaan kiva tietää, missä on parhaat rinteet, mitä reittejä kannattaa laskea, mitä teet jos tulee lumivyöry jne. Tässä analogiassa sukset = tekninen analyysi - Mulle ne on välttämättömät, mutta kuinka paljon edgeä ne tarjoaa? Tuskin ihan hirveästi ainakaan yksinään.

Ajankohtaisia kirjoituksia taloudesta - 12.6.2018 15.01

Taas kerran hyvä kirjoitus! Kiitos.

Rahamäärästä pakko heittää pieni huomio - Eikö BKT nimenomaan määritellä olevan = M2 rahan kasvu x rahan kiertonopeuden kasvu? En muista kenen analyysistä löysin joskus tämän kuvan, mutta tässä oli käytetty muistaakseni M2:sta ja verrattu tuota kaavaa Jenkkien BKT:hen. Aika hyvinhän tuo teoria näyttää totetutuvan käytännössä. 

Rahamäärän kasvua on varmaan aika helppo ennustaa. Luulisi, että euroopassakin käy samalla tavalla kuin jenkeissä eli rahamäärän kasvu alkaa voimakkaasti hidastumaan, kun QE loppuu. Toki kiertonopeus voisi kompensoida tätä ja siten BKT ei laske heti, mutta tätä on vaikeampi ennustaa. Ilmeisesti lainojen kasvu korreloi voimakkaasti tuohon.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.6.2018 1.17

Hyvän alkuvuoden jälkeen onkin sitten viimeinen kuukausi ollut täyttä paskaa ja se menee kyllä puhtaasti omien typerien virheiden piikkiin. Noin -4% ehti tulla kuukauden aikana ja suurimmaksi osaksi sen takia, että tein treidejä pelkän treidaamisen takia, vaikka ei ollut täyttä luottoa kaikkii näkemyksiin. Ihmismieli on jännä - Silloin kun menee hyvin niin tulee tunne, että kaikki onnistuu ja sen seurauksena alkaa treidaamaan liikaa, niitäkin tilanteita, missä ei pitäisi tehdä mitään. Varmasti on myös jonkin verran luonnollista varianssia mukana, mikä pitää hyväksyä, mutta -4% yhdessä kuukaudessa ei ole kyllä missään mielessä hyväksyttävää toteuttamalleni strategialle.

Ashmore global opportunities

Kauppiksen professorit varmaan pitää minua nyt ihan idioottina, kun luulen, että maassa lojuva 20 euron seteli on oikea 20 euron seteli. Löysin nimittäin mielenkiintoisen deep value -keissin Ashmore Global opportunities sijoitusyhtiön, treidaa LSE:ssä tikkerillä AGOL: http://www.agol.com/home

Taseessa on kohtalaisen laadukkaita ja likvidejä kehittyvien markkinoiden assetteja (likvidejä siinä mielessä, mitä ensimmäisenä voisi tulla mieleen tällaisesta pienestä closed end fundista).

Firma treidasi vielä pari viikkoa sitten noin 33% alle NAV:n ja vielä tälläkin hetkellä treidaa noin 24% alle NAV:n. Aliarvostuksen takia yhtiö on päättänyt likvidoida kaikki assetit ja esim Q2:lla menee hyvin todennäköisesti läpi iso 33% NAV:n diili (Bedfordbury) ja vieläpä hieman korkeammalla hinnalla, kuin mitä yhtiö oli itse arvioinut. Mun mielestä firman oma arvio NAV:sta vaikuttaa aika varovaiselta ja pahimmassakin tapauksessa uskon, että tästä saa vähintään omat takaisin. Toki markkinariskin voi hedgata shorttaamalla vaikka EEMS:ää jos siltä tuntuu. Kaiken lisäksi Desmond Kinchin hedge fund on tässä mukana, joten hankala uskoa että tässä olisi ketään kusetettu. Tämä vaikuttaa siis ihan nobrainerilta 30-40 % tuotto-odotuksella, ottaen huomioon vaihtoehtoiset tuotto-odotukset seuraavalle 3 vuodelle, mikä esim. maailmanindeksille on mun arvion mukaan reilusti negatiivinen.

Ainoa onglema tässä on, että välillä osake vaihtaa käsiä 20 kappaletta päivässä, ehkä pari kertaa viikossa tulee 500-1k blokkeja myyntiin ja kerran pari kuukaudessa vaihtuu 10-30k päivässä jos hyvä kuukausi sattuu. Osakkeen hinta on siis 4.4 puntaa tällä hetkellä (NAV 5.80). Noihin isompiin kauppoihin on helvetin vaikea päästä väliin ja olen nyt reilun kuukauden aikana onnistunut raapimaan kokonaiset 3000 osaketta kasaan, mikä toistaiseksi riittää itselle ihan hyvin.

Syitä aliarvostukselle

Varmasti jokainen osakkeenomistaja tietää, että osakkeiden arvo on todennäköisesti lähellä 6 puntaa. Miksi joku sitten suostuu myymään niitä parhaimmillaan alle 4 punnalla? Tai ehkäpä ne harvat jotka myyvät, eivät tiedä osakkeen todellista arvoa - Kyllähän suomessakin muutama firma takoo ihan hyvää tulosta ostamalla tietämättömiltä ihmisiltä piirongin pohjalla lojuvia, mummolta perittyjä puhelinyhtiöiden osakkeita 30 % alennuksella verrattuna siihen, mihin hintaan niitä vaihdetaan vaikkapa privanetissä (todistin itse vastikään tällaista kusetusyritystä).

Jos vaihtovoluumit olisi 50 kertaa suurempia, niin silloin olisin tietysti huolissani, mutta kun osaketta vaihtuu keskimäärin 10-20k kappaletta kuukaudessa, niin siinäpä se selitys on: Likviditeettipreemio, aika-arvo sekä sellaiset arkipäiväiset syyt, joiden perimmäisenä tarkoituksena ei ole maksimoida taloudellista hyötyä. Ehkä joku osakkeenomistajista vain sattuu tarvitsemaan rahaa juuri sillä hetkellä johonkin ja haluaa myydä pois pienen määrän kyseisiä osakkeita. Tai sitten jossain päin brittejä kuninkaallisen suvun musta lammas saa perinnöksi osakesalkun ja päättää lyödä kaikki samantien lihoiksi hinnasta välittämättä. Pienen koon ja vähäisen vaihdon takia osaketta tuskin myöskään seuraa sen kummemmin kukaan analyytikko tai pankki, joten tuskin kysyntää ihan hirveästi on. Hedgerahastotkin ehkä tiedustelevat isompia blokkeja suoraan suurilta osakkeenomistajilta.

Kehittyvät markkinat

Selitin aivan älyttömiä juttuja pari viestiä sitten, jossa sanoin shorttaavani kehittyviä markkinoita EEM ETF:n kautta. Kun vähän tutustuin tuohon ETF:ään, niin kyseessä on lähinnä teknologiaosakkeita painottava ETF ,jonka korrelaatioikin on ollut esim. FAANG -osakkeisiin viimeiset pari vuotta 95 % luokkaa. Vaihdoin tuon shortin parempaan vaihtoehtoon eli kehittyvien markkinoiden small cappeja painottavaan EEMS:ään.

Consumer staples

Olen jo jonkin aikaa odotellut, milloin consumer staples sektori alkaisi näyttää loppusyklille tunnusomaisia merkkejä - eli yliperformanssia S&P 500:een nähden. Ehkä tämä jää tässä syklissä näkemättä, en tiedä, mutta nyt käänne voisi olla hiljalleen tapahtumassa. Ainakin muutama osake on näyttänyt jo voimakkaita kääntymisen merkkejä ja XLP yrittää taas hieman nousta suhteessa S&P 500:een. Saa nähdä jääkö taas yritykseksi. Twiittasin reilu kuukausi sitten, että PG/SPY -suhde näyttäisi kuukausitasolla De Mark -indikaattoreilla buy signaalia ja pohjat nähtiinkin sitten samalla viikolla. Disclaimerina pitää kuitenkin sanoa, että kyse oli tietysti hyvästä tuurista - ei indikaattorin tilastollisesti merkitsevästä ennustevoimasta (joka on osoitettu useissa tutkimuksissa). Indikaattorin toimintaperiaate on siis hyvin yksinkertainen, eli ostosignaali saadaan, kun monthly close on 8 tai 9 (vahvempi indikaatio) peräkkäistä kuukautta alempana kuin 4 kuukautta aiemmin. Itse yleensä yhdistän tätä erilaisiin ylimyyty-indikaattoreihin.

Kuvassa näkyy siis 2007 lopun käännös 8:nta kuukautena ja tämän vuoden mahdollinen käännös 9:na kuukautena. Seurataan vielä miten käy.

 

Australian asuntomarkkina

Valmistelen blogitekstiä Australian asuntokuplaan liittyen, joten säästän tarkemmat analyysit siihen. Vaikka australian asuntokuplaan ei liitty vastaavanlaisia instrumentteja kuin mitä jenkkien kuplassa oli (CDOt, MBS:t jne), niin usella eri mittareilla kuplan laajuus on huomattavasti isompi kuin mitä Jenkkien vastaava. Australiassa ei ole nähty taantumaa/lamaa 25 vuoteen, joten nuorempi sukupolvi on varmasti helposti tietämätön, että asuntojen hinnat voivat mennä myös alas. Taloussykli ei tietenkään pääty ikään, mutta kaikki merkit viittaavat, että ehkä idea alkaisi pikkuhiljaa olla treidattava. Ajatus on tietysti shortata Australian pankkeja, joista tällä hetkellä mulla on shorttipositio Westpacissa, joka on muodostanut aika jäätävä Head & Shoulders muodostelman. Jos kaulalinja murtuu, niin odottaisin noin 70 % romahdusta osakkeeseen.

Toinen ja ehkä turvallisempi keino olisi shortata Australian pankkisektori-ETF:ää eli MVB:tä, mutta tykkään ottaa tässä enemmän riskiä ja poimia yksittäisiä firmoja.

Uraani

Uraanin makrofundamentit näyttää nyt kehittyvän hyvin nopealla tahdilla ja hintakäytöskin alkaa muodostaa pohjalle tyypillistä liikettä. Spottasin URA-ETF:stä erittäin harvinaisen compound fulcrum -pohjamuodostelman, joka katsotaan toteutuneeksi, mikäli hinta ylittää 16-16.50 (tavallaan head&shoulders,mutta toiseen suuntaan). Vastaava muodostelma näkyi myös dollari-indeksissä hetki sitten, jota käsittelin tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/19484#comment-19484

Chartingin mestari Peter Brandt itseasiassa vahvisti mun analyysin Twitterissä oikeaksi. Osa varmaan ajattelee Brandtin olevan jonkin sortin meemi, mutta kyllä hän silti on tehnyt todistetusti 41,6 % keskimääräisen annualisoidun vuosituoton 25 vuoden uransa aikana ja lisäksi ollut kouluttamassa esim. Goldman Sachsin prop treidaajia (tilintarkastajan todistus löytyy täältä: https://www.scribd.com/document/51814699/Factor-Performance-with-Attesta... )

Tällä nyt ei tietenkään ole mitään merkitystä siihen, mitä uraani ja uraaniyhtiöt tekee tulevaisuudessa, vaan kyse on ainoastaan todennäköisyyksistä, joita hintamuodostelmat antaa. Jos 16 dollarin raja menee rikki isolla voluumilla, niin lisäilen omistuksiani URA:aan.

S&P 500 

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta, joten laitoin loppupäivästä tunti-chartin perusteella shortin sisään. Hyvät perustelut näkyy myös muilla aikaväleillä. Oikeastaan kaikki aiemmat shortit tältä vuodelta on mennyt putkeen S&P 500:n osalta ja katsotaan miten käy tällä kertaa. Olen huomannut, että mun teknisen analyysin menetelmät toimii kohtalaisen hyvin myös päivän sisällä, toki pitää ottaa hieman eri tavalla muutamia juttuja huomioon. Nyt tekninen kuva näyttäisi erittäin suotuisalta: De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin. Markkinoilla on ollut esillä muutamien EM-keskuspankkiirien puheet FED:n tiukentamisen vaikutuksista ja tietysti Trump voi taas vetäistä minkä tahansa kortin hihasta, joka rankaisee markkinoita. Ylöspäin taas en näe kovin suurta potentiaalia ellei sitte FED päättää hidastaa QT:n tahtia.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 11.6.2018 3.24

Kiitos paljon kommenteista!

Netflixissä huomiota herättää kaksi asiaa.

Arvostustaso on aika järjetön, vaikka miten valoisia tulevaisuuden skenaarioita odottaisi. Tämä on kuitenkin lähtökohtisesti parempi argumentti mun shorttia vastaan, koska mikään ei estä, etteikö valuaatio voisi mennä entistä järjettömämmäksi jos se jo valmiiksi on sitä. Valuaatio toki voi olla argumentti shorttaukselle, mutta mun mielestä se on yleensä aika huono argumentti ja valuaatio toimii paremmin toiseen suuntaan eli lähinnä estää shorttaamasta huonoja osakkeita, jos fundapohjalla osake on aliarvostettu. En lähtökohtaisesti siis koskaan shorttaisi mitään, sillä perusteella, että osake on yliarvostettu.

Kilpailu. Tämä on päällimmäisin syy miksi olen shorttina. En nyt ehkä näe kovin todennäköisenä skenaariona, että Netflix alkaisi nopeasti murentua Amazonin tai muiden pienempien kilpailijoiden edessä, mutta mahdollisuus on olemassa ja ainakin tästä voisi saada hyvää tarinaa mediaan (joka kuitenkin ohjaa kurssiliikkeitä). Esim. Amazonilla on paljon paremmat edellytykset tarjota parempaa streaming -palvelua paremmalla hinnalla ja lisäpalveluilla, koska ne voi hyödyntää niiden Amazon prime -ekosysteemia ym.

Sitten toisesta suunnasta kilpailua tulee esim. Disneyltä, joka ainakin toistaiseksi tekee suurimman osan lasten ja nuorten suosimasta sisällöstä ja omistaa oikeudet kaikkiin "klassikoihin" (ml. Star wars, pixarin leffat, Marvel ym.). Disneyhän sanoi vetävänsä kaiken sisällön pois muiden platformeista ja kehittävänsä omaa plattista: https://www.thrillist.com/entertainment/nation/disney-streaming-service-...

Sitten kun vielä laskee Hulun (yhteistyössä Fox, comcast ja time warner) mahdollisen kilpailupotentiaalin, jossa Disneykin on mukana, niin on hyvinkin mahdollista, että markkinoilla alkaa kehittyä tulevien vuosien aikana narratiivi, jossa Netflix menettäisi markkinaosuuksia. Tietysti se jää sitten nähtäväksi tapahtuuko näin, mutta uskon, että jo pelkästään tällaisen ajatuksen kehittyminen markkinoilla voisi saada liikettä aikaan sekä Disneyn että Netflixin osakkeessa. Olen itse asiassa pohtinut, että ostaisi myös Disneyä, jonka arvostus vaikuttaa aika kohtalaiselta.

Netflixin väitetty verkostoefekti

Olen toki tietoinen Netflixin verkostoefektistä, siitähän kaikki puhuu, mutta mun mielestä se ei Netflixin tapauksessa ole mitenkään verrattavissa esimerkiksi Facebookin/Amazonin vastaavaan eikä se ole läheskään niin voimakas kuin ihmiset välillä tuntuu luulevan. En ole itse asiassa edes kovin varma, että Netflixillä olisi sen kummempia edellytyksiä tehdä sen parempaa sisältöä kuin muutkaan. Toki Netflixin johto on tehnyt aivan loistavaa työtä hyvän palvelun rakentamisessa ja sisällön tuotannossa, mutta ei se silti muihin verrattuna ole mitään ylivoimaista.

En itse katso hirveästi sarjoja ja tämä on aika turha henkilökohtainen anekdootti, mutta oon kyllä tykännyt HBO:n (Time warnerin omistama) Game of Thronesista ja Showtimen (CBS:n, näkyy myös Amazon primessa) Billionsista paljon enemmän kuin mistään Netflixin alkuperäissarjoista. Joka tapauksessa kyllä ne muutkin tuotantoyhtiöt ja verkostot kerää ihan kivoja katsojamääriä ja varsinkin Amazon prime on kasvanut ihan helvetin nopeaa vauhtia. Kyllä tuolta sisältöpuolelta kilpailua löytyy ihan riittävästi: 

Kun miettii sisältöä, niin mun mielestä Disneylle on paljon helpompaa tulla Netflixiksi kuin että Netflixistä tulisi uusi Disney. Disneyllä on kuitenkin aivan jäätävä määrä sisältömateriaalia olemassa ja ne pystyy edelleen tuottamaan kilpailukykyistä sisältöä tasaiseen tahtiin, mistä esimerkkeinä vaikka uusimmat Star Wars, Avengers ja Black Panther, jotka on kerännyt ihan mukavasti lipputuloja.

Markkina on tietysti osoittanut päättömyytensä, mikä näkyy Netflixin valuaatiossa ja se voi venyä vaikka miten pitkälle, mutta vaikuttaa vain siltä, että ollaan saapumassa nousuhuuman siihen pisteeseen, missä on enää hankala keksiä edes irrationaalisia perusteluita Netflixin valuaatiolle. Vaikuttaa siltä, että kaikki samat argumentit Netflixin valuaatiolle on jo ehtineet kiertää mainstream -talousmediassa ihan tarpeeksi ja nämä olisi jo hinnoiteltu. Toki aina uusia argumentteja voi ilmaantua, mutta tulevaisuuden kilpailutilanteen takia pidän todennäköisempänä, että ne ovat argumentteja Netflixiä vastaan.

Toki lisäksi näyttää siltä, että nyt on teknisesti erittäin otollinen aika shortata Netflixiä.

Netflix tuntuu myös erittäin loogiselta kun miettii mun salkun kokonaisuutta: Haluan hedgata markkinariskiä pois mahdollisimman "edullisesti" ja Netflix-shortti sopii tähän erittäin hyvin pienenä osana koko shortti-bookkia, jos oikein toteutetulla riskienhallinnalla saan tehtyä tästä treidistä asymmetrisen.

Toki tärkeintä on seurata sentimenttiä. Jos huomenna vaikka Amazon ilmoittaa panostavansa jäätävän summan uuden sisällön tuottamiseen primeen ja/tai jotain muuta merkittävää kilpailuedullista juttua asiakkailleen eikä Netflixin kurssi reagoi tähän negatiivisesti, niin sitten pitää miettiä tätä vielä uudelleen ja mennä äärimmäistapauksessa vaikka longiksi Netflixiin :D

muugg kirjoitti:

Vähän samanlainen keissi kuin Naspers/Tencent olisi Alibaban isot omistajat sijoitusyhtiöt Altaba ja SoftBank, joiden omistukset Alibabasta ovat ymmärtääkseni 16% ja 28%. Oletko perehtynyt näihin yhtään? Näistä SoftBank voisi olla mielenkiintoisempi koska sillä on enemmän toimintaa menossa, omistuksina mm verkko-operaattori Sprint, Arm-piirivalmistaja ja 5%:n siivu Nvidiasta. Myös pelkkä Alibaba omistus on arvoltaan lähes 2x SoftBankin markkina-arvoon. Toisaalta SoftBankin arvostus on aika hankalaa kun omistuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa, lisäksi velkaa on hurja määrä.

Enpä ole tuohon Softbank-keissiin hirveän hyvin perehtynyt, mutta vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. Äkkiseltään tuo kuitenkin vaikuttaa huomattavasti hämärämmältä tapaukselta, joten varmaan tuohon joutuisi käyttämään ihan liikaa aikaa että saisi selvää kokonaiskuvasta eikä mulla varmaan ole tarpeeksi kykyjäkään tuosta sanoa sen kummempaa juuta tai jaata.

Naspersissa sen sijaan kiinnostaa erittäin paljon muut liiketoiminnat, jotka saa tavallaan kaupan päälle Tencent-omistusten lisäksi. Kaikesta menestyksestään huolimatta Naspers on mun mielestä yksi eniten aliarvioiduimmista teknologiafirmoista ja sen arvostuskertoimet ansaitsisi huomattavaa paisumista. Lisäksi firman strategia sopii hyvin mun vahvaan makronäkemykseen esimerkiksi Intian teknologiakehityksen suhteen, johon olen erittäin bullish seuraavan 10 vuoden tähtäimellä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 21.5.2018 16.56

Sain taas hyvin napattua reilun prosentin liikkeen eurusd -shortista. Tuntuu jo aika käsittämättömältä, miten nappiin eurusd-treidit on viimeisen vuoden aikana mennyt ja viimeisimmässäkin liikkeessä on ollut aika hyvä tuuri pohjien ja huippujen poiminnassa. Nyt otin taas hetkeksi position kiinni ja katselen uutta paikka lisäillä. Alla on merkitty viimeisen vuoden ajalta näkemykset eurusd:hen eli punainen S = short L= long ja O = ulos positiosta (vihreä = ulos shortista, punainen = ulos longista). Kuvassa näkyy myös chart-pattern setupit joista on kyllä ollut selkeää hyötyä treidaamisessa.

Mullahan ei nyt mitään varsinaista näkemystä fundamenttien suhteen ole. Toki jotenkin tuntuisi loogiselta, että pitkällä tähtäimellä dollarin arvo heikkenee euroon nähden ja sitä ennen nyt lyhyellä tähtäimellä likviditeettisyistä dollari hieman vahvistuu (toisaalta se on jo näin tehnyt), mutta kuka näitä oikeasti pystyy ennustamaan. Lähinnä seurailen sentimenttiä, sitä miten kurssi reagoi talousuutisiin ja teknistä kuvaa ja teen päätökset näiden perusteella. Toki jos fundamentit tuntuu vielä kaiken lisäksi loogisilta, niin saatan ottaa isomman position. Käytän treideissä yleensä position kokoa 0,5 * Kellyn kriteeri, mutta jos kaikki täsmää ja fundamentit on vahvat, niin laitan täyden position, kuten nyt tässä dollarin kohdalla tein. En yleensä panosta täydellä Kellyn kriteerillä, koska siihen liittyy sijoittamisessa kuitenkin epävarmuutta ja toisaalta tykkään vähän pienemmästä volatiliteetista.

Mun ajatus dollarin suhteen oli alunperin se, että liike ei välttämättä ole mikään iso (yli 10 %), vaan enemmänkin se nopeus millä liike tapahtuu voi olla voimakas ja toisaalta tappioriski tuntui pieneltä. Tämä näkemys osui oikeaan ja pääsin siihen aika hyvin mukaan.

Otin viime viikolla pienen shortin kehittyviin markkinoihin EEM-ETF:n kautta (osaltaan tukee mun dollarinäkemystä ja osaltaan myös hedgenä longeille). Otin myös todella pienen shortin Netflixiin aika tiukalla stopilla. Avaan tätä joskus myöhemmin paremmalla ajalla.

Otin myös shortiksi hieman S&p 500 ETF:ää. Muutamana päivänä otin jopa aika ison päivänsisäisen shortin aamulla avauksesta tai päivällä jos oli isoa nousua. Nämä meni kaikki ihan nappiin kyllä. En nyt vielä usko, että mitään pörssiromahdusta tulee, mutta jonkinlaisia noususyklin päättymisen merkkejä on varmaan ilmassa. Yleensä on totuttu siihen, että aamu avautuu hiljaisena ja sitten iltaa kohti noustaan. Nyt on monena päivänä avattu aamusta isoon nousuun ja loppupäivää kohti sitten päädyttykin laskemaan. Tämähän tuntuu aika klassiselta bear-marketin ensisignaalilta.

Longeina lisäilin vastapainoksi EEM-shortille vähän venäjän RSX ja RSXJ ETF:iä sekä Naspersia, joka on iso omistaja Tencentissä ja jonka bookvalueta Tencentin osakkeiden suhteen ei ole huomioitu täysin. Lisäksi yhtiöllä on muita mielenkiintoisia liiketoimintoja. Tää on lähinnän vasta "tutkimuspositio", mutta availen tätäkin joskus.

Otin salkkuun myös DBA Agriculture-ETF.ää, Sandstorm Goldia ja GDX ETF:ää, jälkimmäisiä todennäköisesti hyvin pikaiseen treidiin.

Avasin myös pienen shortin Kiinan finanssisektoria seuraavaan CHIX-ETF:ään. Tästäkin pitänee availla vähän näkemystä paremmalla ajalla.

Olen ottanut consumers staples -sektoriin valikoiden teknisen kuvan perusteella muutamia longeja. Nyt viimeaikoina pepsiä ja P&G:tä. Pidän positiot vielä varovaisena, koska suhteellisesti nää on kokenut aika kovia tappioita muuhun markkinaan verrattuna. Tyyppillisesti tämä sektori on kääntynyt loppusyklissä suhteelliseksi voittajaksi, joten odottelen tätä käännetttä ennen kuin alan lisäilemään mitään positioita.

Salkun kokonaiskehitys on polkenut viime viikot lähes paikallaan, eikä dollarilongin lisäksi ole ollut kovin vahvoja näkemyksiä oikein mistään. Koko vuoden tuotto toistaiseksi kuitenkin hieman yli 10 %. Käteispaino noin 50 % ja olen itse asiassa nettoshorttina noin 15 %.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 14.5.2018 0.56

Mielenkiintoista keskustelua! Olen pohtinut just tota samaa asiaa. Lääkiksessä suurin osa preklinikan luennoista tuli nauhalta netin kautta ja mietin aina, että mitä järkeä näistä on joka vuosi pitää samat luennot, kun ei sitä tietoa nyt vuodessa ehdi niin paljon tulla lisää, että peruskursseilla pitäisi jotain opetussisältöä koko ajan muuttaa. Varmaan tossa ihan kohtalaisia säästöjä sais aikaan, jos tehtäisiin verkkosisältö, jota päivitetään vaikka 2-3 vuoden välein. Mun mielestä tämmönen vois samalla vaan parantaa opetuksen laatua ilman, että kustannusten tarvii nousta. Esim. verkkomateriaalien myötä noiden ammattilaisten aika jäisi juuri niihin opiskelijoiden kysymyksiin ja ongelmiin verrattuna siihen, että nyt 90 % ajasta menee omaan monologiin ja samojen luentodiojen selittämiseen vuodesta toiseen.

Ite olen myös opiskellut paljon peruskursseja jenkkiyliopistojen avoimista verkkokursseista, kun niissä nyt yksinkertaisesti on paremmat materiaalit kuin meillä koulussa. Joskus lukiossa törmäsin MOOC-alusta Courseraan, jossa on tällä hetkellä sopimus jo yli 60 huippuyliopiston kanssa ja ne tuottaa helvetin hyviä verkkokursseja melkein mistä tahansa aiheesta: https://www.coursera.org/

Tuolta voi ostaa jotain verifioituja sertifiaatteja, että on suorittanut kurssin ja siihen liittyvät tentit/testit hyväksytysti, mutta enpä tiedä onko tollaisista työelämässä mitään hyötyä. Näköään myös kokonaisia online-tutkintoja nykyään kauppaavat: https://www.coursera.org/degrees/imba

Kurssit on kuitenkin lähtökohtaisesti ilmaisia, vaikka kyseessä on ihan voittoa tavoitteleva bisnes jolla on vahvat pääomasijoittajat taustalla. Viimeaikoina nuo on launchannu Coursera for business -palvelun, joka on ihan mielenkiintoinen yrityksille suunnattu henkilöstön koulutusalusta

Uskon, että pikkuhiljaa monella alalla perinteiset koulututkinnot alkaa menettää yhä enemmän merkitystään, kun netin kautta käytännössä kuka tahansa voi opiskella melkein mitä tahansa. Eikä se arvostetun koulun tutkintokaan mitenkään automaattisesti kerro, että tyyppi osaa hommansa paremmin kuin joku toinen netin kautta oppinut. Tietysti se vaatii paljon tekemistä, että miten työnantaja pystyisi nopeasti varmistumaan, että työnhakija osaa oikeasti hommansa, vaikka ei perinteistä tutkintoa ole käynytkään. Esim. noi Courseran sertifikaatit tuskin kiinnostaa ketään, kun noissa tenteissä voi toistaiseksi hyvin helposti huijata.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.5.2018 21.24

Lyhyemmän aikavälin treidien suhteen on käynyt viime aikoina todella hyvä tuuri. Pitempiä positioita on salkussa aika vähän tällä hetkellä ja ne nyt ei käytännössä ole liikkuneet kokonaisuudessa mihinkään suuntaan kovin merkittävästi.

Olen huomannut, että mun persoonallisuudelle sopii paremmin sellainen tyyli, että silloin kun jokin alkaa mennä vähänkään vikaan, niin pyyhitään koko pöytä puhtaaksi ja aloitetaan alusta. En nyt ehkä kaikkia lyhyen aikavälin positioita pyyhi pois, mutta pahimmat epävarmuutta aiheuttavat. Parempi eliminoida ajattelua haittaavat tekijät pois ennen kuin pääsee syntymään mitään isompaa "kierrettä".

Facebookin kohdalla on käynyt kyllä erittäin hyvä tuuri. Tai tietysti mulla on oma tekniseen analyysin perustuva ajoittamisen systeemi, mutta näin pienellä otannalla en voi todistaa sen tilastollista voimaa, joten pakko puhua tuurista. Otin shortin kiinni lähes täsmälleen pohjilta ja sen jälkeen ostin JUN1/18 erääntyviä 167,5/180 debit call spreadeja odottaen, että kurssi nousee johonkin 180-185 välimaastoon (pohjustus tässä viestissä:https://www.sijoitustieto.fi/comment/19327#comment-19327). Likvidoin nyt tuon position ihan hyvällä voitolla. En odota kurssin nousevan tästä välttämättä enää hirveästi lähiaikoina, mutta en kuitenkaan mene vielä shortiksi (jos enää koskaan). Annetaan kesän tulla ja katsotaan mitä FB:lle tapahtuu. Cambridge Analytica -keissi oli aika iso ylireagointi ja Mark Zuckerberg pelasi aika hyvällä strategialla "kuulustelut", jotka oli välillä aika huvittavaa katsottavaa, kun haastattelijoista suurin osa ei ymmärrtänyt edes miten internet toimii.

EURUSD:ssa sain hyvin napattua noin 1% liikkeen, mutta oli pakko ottaa taas positio kuivumaan hetkeksi teknisistä syistä. Ensinnäkin euro-dollari on erittäin ylimyyty (mikä ei tietenkään tarkoita automaattisesti rekyyliä, mutta hyvin todennäköisesti laskun pysähtymistä) ja lisäksi uumoilin eilen, että ns. "morning star"-kuvio voisi ilmaantua tänään kynttilädiagrammiin. Mun piti kirjoittaa tämä päivitys tänne eilen, mutta en viitsinyt laittaa mitään mutuilua tulemaan, koska halusin jotain tutkimuspohjaa tuolle asialle ja ilta menikin sitten niitä lueskellessa. Alla olen ympyröinyt tuon kolmen kynttilän muodostelman. Kyseessä voisi myös olla pelkkä bullish cross -reversal pattern, mutta joka tapauksessa tämä antaisi indikaation, että seuraavat 1-4 päivää mennään todennäköisemmin ylös kuin alas. Varsinkin kun RSI on aika ylimyyty.

Japanilaiset kynttiläkuviot on aika kiistanalainen aihe ja niille löytyy akateemisesta tutkimuksesta argumentteja puolesta ja vastaan. Itellä tulee kuitenkin mieleen, että tällaisia on aika hankala tutkia, koska kuvion tunnistamisen lisäksi erittäin tärkeä osa näiden hyödyntämistä on ymmärtää mihin asettaa stop-lossit, mihin targetit, millaista liikettä tulisi ylipäätään odottaa ja mitä muu tekninen kuva sanoo. Lisäksi position koon määrittäminen oikein ja systemaattisuus on erittäin tärkeitä asioita. Sulla voi olla hyvät työkalut ajoittamiseen, mutta jos riskienhallinta ja kaikki muu strateginen puoli on pielessä, niin et takuuvarmasti saa tuloksia aikaan.

Joka tapauksessa kynttiläkuvioanalyysiä puoltavia tutkimuksia löytyy useitakin. Tarkoitus ei nyt ole tehdä mitään valtavaa kirjallisuuskatsausta, vaan lähinnä itseänikin varten poimia muistiin muutamia tutkimuksia asiasta. Jokainen saa toki heittää oman kortensa ja argumenttinsa kekoon jos aihe kiinnostaa.

Kaikista varhaisin ja ehkä kuuluisin esimerkki on Caginalpin ja Laurentin (1998) tutkimus "The Predictive Power of Price Patterns", joka tutki S&P 500 osakkeiden treidaamista teknisiä kynttiläkuvioita hyödyntäen. Tilastollista ennustevoimaa lyhyelle, muutamien päivien aikavälille, löydettiin lukuisista yleisesti tunnetuista kynttiläkuvioista: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=932984

Tsung-Hsun Lu et al. "Profitable candlestick trading strategies—The evidence from a new perspective" tutki kuuden kynttiläkuvion hyödyntämistä Taiwanin osakemarkkinalla vuosina 2002-2008 ja huomasi tilastollista ennustevoimaa muutamalle kuviota seuraavalle päivälle. Tyypillisesti laskumarkkinan käännettä nousuun ennakoivat kuviot olivat hieman parempia: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1058330012000092

Max Jönssön tutkimuksessa "The Predictive Power of Candlestick Patterns An Empirical Test of Technical Indicators on the Swedish Stock Market Using GARCH-M and Bootstrapping" tutki kynttiläkuviota Ruotsin osakemarkkinalla vuosina 2007-2015, mutta löysi tilastollista ennustevoimaa vain yhdelle kuviolle, ns. "Piercing Lines". Huomasin, että tälla on ollut muissakin tutkimuksissa selkeästi paras tilastollinen ennustevoima: https://pdfs.semanticscholar.org/0a98/a1374a5d563713ec49ba54b6f4adeaf474...

Tharavanij et al. (2017) tutkimuksessa "Profitability of Candlestick Charting Patterns in the Stock Exchange of Thailand" tutki kynttiläkuvioita thaimaan osakemarkkinalla vuosina 2006-2016 useilla eri exit-strategioilla ja useilla eri aikaväleillä, eikä juurikaan löytänyt tilastollisesti merkitsevää hyötyä tuottoon tai jos tällaista oli, niin näissä strategioissa se kompensoitui huomattavasti suuremmalla riskillä eli keskihajonnalla: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2158244017736799

Chen et al. (2016) tutkimuksessa "The predictive power of Japanese candlestick charting in Chinese stock market" tutki kynttiläkuvioiden hyödyntämistä Kiinan osakemarkkinalla 2007-2015 ja huomasi, että osa kuvioista tarjoaa varsin hyvää ennustevoimaa sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, osa vain lyhyelle aikavälille ja karkeasti noin puolet kuvioista ei tarjoa oikeastaan minkäänlaista tilastollisesti merkitsevää ennustevoimaa: Yksi mielenkiintoinen huomio tästä on se, että tutkimuksen tekjiät väittää, että kynttiläanalyysi voisi toimia Kiinassa paremmin, koska siellä on enemmän ihmistreidaajia spekuloimassa kursseilla, kun taas länsimaissa koneet käyvät enemmän kauppaa. Lisäksi shorttaamisen mahdottomuus on saattanut vaikeuttaa joidenkin kuvioiden toimimuutta aikaisemmin (silloin kun se ei ollut Kiinassa sallittua): https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378437116300796

Zhu et al (2016) "Are candlestick trading strategies effective in certain stocks with distinct features?" huomasi myös tilastollista ennustevoimaa Kiinan osakemarkkinalla vuosina 1998-2008 useissa eri kynttiläkuvioissa, mutta eri kuviot toimivat paremmin tai huonommin riippuen siitä, kuinka likvidi osake oli kyseessä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0927538X15300172

Osa em. tutkimuksista taitaa olla maksumuurin takana, mutta siihen löytyy varsin helppo vaihtoehto (sci-hub).

 

Voiko kynttiläkuvioanalyysin toimivuudesta sanoa mitään?

 

Kyllä ja ei. Tuossa mainitsin enemmän tutkimuksia, joissa toimivuutta oli todettu, mutta karkeasti näyttää siltä, että puolesta ja vastaan tutkimuksia on suunnilleen 50/50 -suhteessa. Mun mielestä tutkimusten perusteella ei voida todistaa, etteikö kynttiläanalyysistä voisi olla hyötyä. Toisaalta aika moni kynttiläkuvio on hyödytön ja epäilen suuresti, että pelkästään kynttiläkuvioanalyysillä voi saavuttaa kovinkaan paljoa. Mun mielestä sen yhdistäminen pieneksi osaksi muuta teknistä ja fundamentaalista tutkimusta voi olla ihan hyvä idea. Esimerkiksi milloin menee positioon sisään, milloin keventää vähän enemmän jne.

Suurin osa puoltavasta tutkimuksesta sanoo, että kynttiläkuviot toimii paremmin lyhyellä 1-4 päivän aikavälillä, joten siinäkin mielessä näiden yhdistäminen riskienhallintaan voisi olla aika luontevaa. Kannattaa kuitenkin lukea noita tutkimuksia läpi ja katsoa mitkä kuvioista toimii ja mitkä ei ja tietysti jos pystyy omaa dataa keräämään, niin se olisi paras vaihtoehto. Harvemmin nimittäin ne parhaat menetelmät löytyy yleisesti saatavilla olevasta tutkimuksesta, vaan nimenomaan itse testaamalla ja tutkimalla voi hyvinkin löytää hyödyllisiä asioita.

 Jos mennään takaisin euro-dollariin, niin netistä eri tutkimuksista ja muista lähteistä sekä Trading view:n softalla eurusd dataa penkomalla löysin, että morning star /bullish cross reversal -kuvio, joka nyt näkyy eurusd:ssa, antaisi noin 60 % todennäköisyyden laskutrendin hetkittäiselle käänteelle nousuun. Euro-dollari on tänään 0,6% nousussa, joten kai tuon ennusteen voi jo todeta tapahtuneen. Alan taas lisäämään shortteja hiljalleen seuraavan 1-3 päivän aikana. Uskon, että kurssi voi nousta korkeintaan johonkin 200 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan (joka on tasolla 1.20).

Kritiikkiä teknisestä analyysistä

Teknisestä analyysistä yleisesti täytyy todeta, että monesti näkee sanottavan miten TA on verrattavissa "teenlehdistä ennustamiseen", kun tämän kommentin sanoja ei välttämättä ole perehtynyt aiheeseen tai ei ymmärrä aihetta millään tavalla. Toki jos olet käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset läpi ja oma johtopäätöksesi on tämä, niin mikäs siinä, mutta ainakaan itse en pysty loogisesti perustelemaan, etteikö teknisestä analyysistä voisi olla hyötyä. Jos lukee myös vaikka Market Wizards kirjoja, niin kyllä siellä on aika paljon menestyksekkäitä treidaajia, jotka on vuosikymmenet käyttäneet erilaisia teknisen analyysin menetelmiä. Toki ilmankin varmasti pärjää, riippuu täysin tyylistä.

Tietysti iso osa teknisen analyysin menetelmistä on täyttä paskaa ja yleensä niitä myös käytetään täysin väärin. Netissä ja monissa kirjoissa on varmasti paljon huonoa tietoa. Kenellä ylipäätään kiinnostaa "tieto", jolle ei voi löytää perusteluiksi tilastollisia testejä tai muita vakuuttavia todisteita. Todennäköisesti suurin osa netissä isosti esillä olevasta materiaalista on vain ajanhukkaa. Eli tässä mielessä paljon kritisoitavaa kyllä löytyy.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 6.5.2018 19.48

Kiitos kysymyksistä!

Olisin odottanut että nousee takaisin 1.21-1.22 tuntumaan, mutta koska näin ei tapahtunut voimakkaasta teknisestä paineesta huolimatta, niin se on todennäköisesti merkki voimakkaasta myyntipaineesta euroon eli näillä näkymin odotan laskun taas jatkuvan tulevina viikkoina. Ainakin stop-lossin saa melko tiukalle tasolle 1.2000, missä on 200 liukuva keskiarvo. Hieman tuon yläpuolella tuntuisi järkevältä tasolta osoittaa hypoteesini vääräksi.

Haen lähtökohtaisesti aina useampien prosenttien liikkeitä. Esim. tässä ehti tulla noin 3 % liike ja olisin antanut voittojen rullata edelleen jos tekninen kuva ei olisi kääntynyt näin kuten nyt kävi. Toisaalta oli ihan hyvä ottaa positio kuiville tuossa kohtaa, koska käytännössä eurusd polki kuitenkin suurimmaksi osaksi paikallaan ja missassin ehkä 0,2-0,3% tuotosta. Samalla keskihajonta oli noina päivinä aika voimakasta eli sinänsä rahoitusteoreettisessa mielessä kai ihan hyvä ratkaisu.

Seuraavat tasot joita seuraan on 1.17-1.18 ja 1.10-1.12. En mene veikkaamaan miten pitkälle eurusd:n lasku voi parhaimmillaan mennä. Näyttää kuitenkin, että 12-36 kk aikajänteellä nuo mainitsemani tasot ovat olleet jonkinlaisia tasapainotasoja, joihin markkina liikkuu mielellään heilumaan.

Makrokuva puoltaa kyllä suurimmaksi osaksi aika pitkälti dollarin lähiajan vahvuutta. Mun mielestä jenkkien voimakkaat kauppataseen ja valtion budjetin alijäämät on jo hinnoissa, koska niistä jaksetaan pitää mediassa äänekkäästi meteliä. Toisaalta euroopan viimeaikaiset odotuksia heikommat talousluvut on tullut yllätyksenä ja ylijäämäkin on sen verran positiivisena etten pitäisi mahdottomana että sieltä aletaan tulla alas. Tuntuu myös, ettei Fed:n taseen supistamista ja EKP:n taseen voimakasta paisumista ole hinnoiteltu täysin ja sitten on vielä tuo korkopuoli.

Joka tapauksessa mun makronäkemyksellä ei välttämättä ole niin väliä miten positioidun. Tietysti mulla on tietty bias sen suhteen minkä makronäkemyksen kannalla mieluiten olen, mutta yritän aina muodostaa useampia erilaisia makrohypoteeseja ja sitten treidaamalla testaan mikä narratiivi on milloinkin valllalla markkinoiden ajattelussa. Eli siis voin olla aivan hyvin omien "makroennusteiden" suhteen pihalla kuin lumiukko, mutta kunhan tiedostaa eri vaihtoehdot ja kunnioittaa hintaliikettä tiettyyn rajaan saakka, niin hyvinkin voi treidata voitollisesti ja ainakin toistaiseksi näin on ollut.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 6.5.2018 19.06

Kiitos kun kirjoitat näitä! Tämä on varmaan yksi mielenkiintoisimmista ja opettavaisimmista sijoitusblogeista, mitä on tällä hetkellä olemassa. Kumma ettei Sijoitustieto ole keksinyt laittaa tähän maksumuuria, varmasti tilaajia löytyis :D 

Tuota kruunun käytöstä on ollut kyllä mielenkiintoista seurata. Jos "käsienheiluttelu"-indikaattoreista tykkää, niin ylimyydyn lisäksi spottasin torstaina, että TD Sequential on antanut 9/13 ostosignaaleita SEKEUR:lle kaikilla aikaväleillä ja nousutrendin kääntyminen laskuun tapahtui täsmälleen samana päivänä, kun dailychartissa kehittyi ostosignaali.

Kysymys: Onko sulla jotain systeemiä, minkä perusteella määrität stop-loss tason treidiin? Lähinnä, että otatko fiiliksen mukaan, sen perusteella mihin saakka siedät tappiota vai käytätkö jotain menetelmää millä katsot markkinoilta jotain tasoja, joiden ylittyessä tulkitset, että oma näkemys on mennyt pieleen? Ja oletko käyttänyt tai käytätkö jotain ulkopuolisia treidauspäiväkirjoja träkkäämään ja analysoimaan omaa suorittamista? Koetko, että voisit saada käytettyyn aikaan nähden riittävää lisäarvoa analysoimalla vaikka esimerkiksi stop-loss tasojen järkevyyttä ja optimoimalla strategiaa niiden suhteen? Esim. itse oon käyttänyt Edgewonk-nimistä päiväkirjaa, jonka avulla voi tutkia erilaisia stop-strategioita ja niiden vaikutusta odotusarvoon. En tiedä meneekö vähän hiusten halkomiseksi tällaiset jutut, mutta luulis isoissa treidivoluumeissa voi pienillä muutoksilla saada ison eron lopputulokseen?