Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.8.2019 07.30
Dharma kirjoitti:

Kiina ostaa USD:ta kontraktakseen tulleja. Oletan tämän selittävän USD suhteellisen vahvuuden.

Kai tämäkin on mahdollista, en itse osaa tällaista johtopäätöstä ihan heti tehdä.

Rogue kirjoitti:

Ei sinänsä yllätä jos paljolti tällaisia edustustehtäviä ja mediasuhteiden ylläpitoa hoitava henkilö ei ole ihan cutting edgellä kaikkien yksittäisten talousilmiöiden suhteen, mutta jotenkin luulisi että hyödyntäisi omien spesialistiensa osaamista tällaisissa kysymyksissä.

Niin, ja en nyt tiedä laittaisinko YLEn haastatteluun jotain makrokvanttia selittämään monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kun menevät kuitenkin 99% ohi kohderyhmästä :D

Pitää kattoa, enköhän noistakin jaksa jotain analyysiä vääntää uuteen blogiin joka tulee englanniksi.

Kuten artikkelissani kirjoitin: "Olen longina S&P 500 futuureihin call spreadeilla ja odotan lisääväni positiota jos esimerkiksi FEDin tulevaan korkopäätökseen saadaan ”sell the news” -tyyppinen reaktio." https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miten-porssit-saataisiin-romahtamaan
 

....niin nythän sieltä saatiin vähän tän tyylinen reaktio + Trumpin tullit. EURUSD kävi odotetustikin testaamassa täsmälleen tuota "psykologista" 1.111 rajaa. Myin tähän lisää tänään shortiksi. Toki nyt lähiaikojen riski voi olla, että Trump näkee kauppasodan panoksien noston helppona työkaluna heikentää dollaria. Trump haluaa heikon dollarin ja kauppasota on yksi tapa (yrittää) heikentää sitä. En kuitenkaan menisi vannomaan, että tämä tulee onnistumaan, koska ei se ainakaan tähän mennessä ole ollut kovin tehokas tapa, sillä dollari on kauppasodan aloittamisen jälkeen vain noussut.

Olen nyt erittäin isosti shorttina pitkiin jenkkikorkoihin. Ostin myös lisää call spreadeja S&P 500:een, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Nähdäkseni pitkissä koroissa viimepäivien reaktio on ollut vähän epärationaalinen risk off- reaktio. Kun tämä hälvenee, niin saadaan varmaan jonkinlainen rekyyli ja viimeistään siinä vaiheessa jos fed alkaa puhua uudesta QE:sta, niin näkisin, että se iso liike on pitkissä koroissa ylös. Tällä hetkellä väärässä olemiseni on ollut toistaiseksi aika halpaa.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 1.8.2019 12.55
Rogue kirjoitti:

Nordean pääanalyytikon mukaan tuo fedin koronlasku eli "rahapolitiikan kevennys" meinaa jatkossa vahvempaa euroa (heikompaa dollaria). Tää on mun käsittksen mukaan "klassinen" käsitys koron ja valuutan kausaalisuhteesta. 

Sun näkemys ilmeisesti on päinvastainen ja betsaat vahvempaa dollaria tän korkopäätöksen perusteella? Pystytkö vielä lyhyesti tiivistämään miksi näin vai käsitinkö jotain väärin? 

Mun näkemys on täysin päinvastainen, koska markkina odotti löysempää keskuspankkia kuin mitä tänään nähtiin ja markkina selvästi pettyi koska dollari vahvistui mm. euroa vastaan 0.7%. Valuutat on aina vähän hankalia vetää perusteluita  mihinkään yhteen faktoriin, mutta lähtökohtaisesti: 

  • Ei riitä että Fed löysentää vaan sen pitäisi löysentää enemmän kuin EKP, BoJ ym.
  • Kasvudifferentiaalit tukee jenkkejä
  • Lähiaikoina dollarilikviditeetti supistuu
  • Vaihtotase-differentiaalit ei näytä niin rumalta kun huomioi output-gapit

Valuuttojen "hinnanmuodostuksella" voi teorisoida päivät pitkät, mutta itse tykkään pitää nämä hommat yksinkertaisena. Kaikkien mittarien perusteella dollari on kuulemma yliarvostetumpi kuin koskaan, mutta eipä ne arvostustasot ole osakkeissakaan koskaan olleet hyvä syy mennä shortiksi.

Jaan Nordean FX-analyytikoiden näkemyksen (eri tyyppejä kuin tää pääanalyytikko joka on mun mielestä ihan pihalla tässä) "dollar smilesta" (arttikkelin viimeinen kuva) eli ainoa tilanne missä näkisin dollarin heikkenevän on globaali synkronoitu kasvu: https://e-markets.nordea.com/#!/article/50627/fed-watch-first-cut-in-a-d...

Nyt tässä herkästi tulee feedback -loop kun dollari vahvistuu, niin se ruokkii globaalia synkronoitua slowdownia (mikä on dollari positiivinen) koska se haittaa jenkkiyrityksiä ja kehittyviä markkinoita (joilla on dollarimääräistä velkaa), mutta ei hirveästi kuitenkaan auta esim. Eurooppaa samalla tavalla kuin heikentyvä dollari auttaisi jenkkejä. Nyt jos tämä sykli ruokkii itseään sitä kautta, että talouden hidastuessa ja volatiliteetin kasvaessa dollari aletaan nähdä turvasatamana, niin se vain pahentaisi skenaariota. Näkisin äärimmäisessä skenaariossa, että eurusd on tasolla 0.90 vuoden 2020 loppuun mennessä ellei Fed tee jotain aivan odottamatonta (esim. iso QE täysin puskista ja korkojen leikkaus enemmän kuin markkina odottaa). Markkinahan odottaa tällä hetkellä vain sitä että QT päättyy ja vielä noin 50-75 bps leikkuuta ensi kesään mennessä. Toki nää suhteet muuttuu kun EKP:ta kohtaan odotukset muuttuvat.

Tärkeänä pidän myös sitä miten hinta käyttäytyy. Dollarilla on ollut käytännössä kaikki sen heikentymistä puoltavat tekijät voimassa ja silti se on vain vahvistunut: 

  • Kauppasota
  • Dual deficit
  • Excess liquidity
  • Fed leikkaa korkoja
  • Debt ceiling
  • Fedin itsenäisyys kyseenalaistettu
  • Vahvistuva kulta
  • Jne

Olen koko vuoden lukenut esim. noiden linkkaamani fiksujen Nordean FX-analystien juttuja dollarista. Heillä on ollut aivan viime aikoihin asti bearish biase dollariin. Kun näin fiksu jengi on pitkään väärässä, niin tässä täytyy olla jotain miksi tää vahvistuu viikosta toiseen ja en usko että on kovin paljon mitään, mikä saisi tän just nyt heikkenemään muuta kuin esim. iso yllätys QE + korot nopeasti nollaan. Se taas nostaisi pitkiä korkoja (kuten em. viestissä  peurstelin ) ja siksi pidän yield curve steepeneriä hyvänä hedgenä tälle valuuttatreidille. Ja oikeastaan toinen hyvä hedge on kulta, joka näyttää tarjoavan tähän treidiin konveksisuutta eli molemmat voivat mennä yhtä aikaa ylöspäin. Kun kulta on nousutrendissä, niin näkisin että se suorastaan räjähtäisi ylös jos dollari voimakkaasti heikkenisi (dollari tn. heikkenisi hyvin löysään keskuspankkiin joka tarkoittaisi todennäköisesti alhaisempia reaalikorkoja, joka hyödyttäisi kultaa). 

Sitten on nää pitemmät keskustelut miten dollarin asema globaalina reservivaluuttana on uhattu ja koko homma romahtaa käsiin. Tähän toki kulta on tail risk hedge, mutta en ajattele vielä näin pitkälle. Tämä skenaario on vielä kaukana tulevaisuudessa. Meistä jokainen kuolee joskus, todennäköisesti dollarikin, eikä kukaan tiedä mitä siitä seuraa.

Pitää myös muistaa näitä treidatessa, että hintoja ohjailevat narratiivit muuttuu ajan myötä. Tänään on nämä muutamat asiat mitkä heiluttaa dollaria, pitää osata katsoa eteenpäin ja miettiä mitkä tekijät ajavat hintoja ensi vuonna, koska ne voi olla aivan erit. 

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 31.7.2019 11.41
Tomi Haataja kirjoitti:

 Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.

Noniin, turpaan tuli korkotreideistä, mutta eihän se ihan perseelleen sentään mennyt valuuttatreidien puolesta. Osakkeet tekivät täysin sen mitä odotinkin, mutta en uskaltanut tähän ottaa muuten näkemystä kuin pienellä vix call spreadilla. Kohta alan katsella osto paikkoja S&P 500 call spreadeille, jos tää lasku tästä vähän lähtee kääntymään.

Nettona tästä illasta hieman päälle 500€ ei oo huono tulos, vaikka korot ei menny ihan niinkuin odotin. Tai meni oikeastaan siihen asti, kunnes powell otti vähän sanojaan takaisin. Taidan silti ottaa pienen viskin tähän. Harvoin tulee näitä päivätreidailtua mutta nyt näytti että on selkeä paikka ottaa näkemystä, joka meni vielä aika putkeen.

On kuitenkin mielenkiintoista, että korkokäyrä loiveni selvästi takaisin alaspäin (mitä pidin epätodennäköisenä, mutta en yllättynyt). Outoa on kuitenkin, että sen sijaan taas pankit (XLF) olivat selkeä yliperformoija muihin sektoreihin nähden, vaikka pankeille yield curve flattening on nimenomaan huono asia. Reagoiko jompi kumpi siis väärään suuntaan? Kasvatin shortteja hieman pitkiin korkoihin, koska mielestäni jos QT loppuu niin se tukisi korkeampia korkoja ja tässä pitkien korkojen liike oli enemmänkin risk off -tyylinen, koska osakkeet myivät aika rajusti. Pidän todennäköisenä, että korkokäyrä lähtee taas nousuun ja pitkät korot jopa myy, kun osakemarkkina vähän rahoittuu. Miksi muuten pankit olisivat jääneet yhtä isosti myymättä?

Treidailin molempien korko - ja valuuttapositioiden ympärillä vielä press releasen jälkeen ja powellin puheen aikana, joten sain koroista hieman "damage controllia". Olin jo ennakkoon 60k€ shorttina dollaria vastaan, ja myin lisää alun pomppuun sekä ennen powellin puhetta. Näistä tuli lähemmäs tonni voittoa. Koroissa oli oikeastaan pakko mennä CFD:llä, kun futuurit vielä liian isoja omalle salkulle ja optiospreadit kömpelöitä(vaikka käytän niitä pitempiin positioihin). Selkein telli, että eurusd menee viemäristä alas oli, kun powell puhui "I didn't say just one rate cut"...korot ampaisi saman tien alas, mutta eurusd ei reagoinut tähän juuri mitenkään ja pomppu oli hyvin lyhytikäinen sekä myytiin nopeasti. Kun tällainen positiivinen viesti myydään, niin se on yleensä aika vahva merkki sen puolesta että dollarin suunta on vain ja ainoastaan ylös. eurusd alkoi myös paljon vahvemmin ilmentää samaa kaavaa mikä on ollut jo koko viikon voimassa eli käydään hakemassa stop lossit aiemman "value arean" paikalta ja sitten myydään isosti alas tehden uudet pohjat. Ohessa pienet treidailut (short nuoli alas, osto nuoli ylös) tän casen ympärillä TLT:ssä (CFD) ja EURUSD:ssa.

Jätin maltillisen 25k shortin eurusd:hen. Näkisin että tämä on nopeasti lähiviikkoina 1.09 tasoilla ja jopa 1.06 voidaan käydä. Jos Fed jatkaa tällä linjalla, euroopassa kasvu ei saa tuulta alleen ja jenkit eivät ihan heti mene taantumaan, niin en pitäisi mahdottomana, että eurusd olisi jopa pariteetissa vuoden loppuun mennessä. Ei näitä kuitenkaan kannata miettiä liian pitkälle, koska meistä kukaan ei tiedä mistään mitään.

Nyt voi kysyä mikä merkitys on 25bps cutilla, jos dollari jatkaa vahvistumistaan tällä tavalla. Oli muuten hyvä päätös alkukeväästä luopua emerging markets longista, tänäänkin aika selkeä reaktio ja EEM selkeä aliperformoija huhtikuusta lähtien. Ei vieläkään houkuta ostaa tähän, mutta kyllä sekin päivä vielä joskus tulee.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 31.7.2019 08.32

Parin tunnin päästä on Fedin korkopäätös ja pressitilaisuus. En kovin usein tee näihin liittyen mitään betsejä, koska edgen perusteleminen on näihin aika vaikeaa. Mulla on kuitenkin tällä kertaa sellainen lievä bias sen suuntaan, että powell onnistuukin puhumaan enemmän haukkamaiseen suuntaan ja on kommunikoinnissaan kömpelö. On se ennenkin yllättänyt negatiivisesti. Markkinan odotukset on myös aika tapissa. Olen aika tiivisti seurannut miten eurusd on treidaillut viimeiset pari viikkoa ja näyttää aika vahvasti siltä, että tuolla on stoppeja otettu ulos shorttaajilta useaan otteeseen ylös päin, mutta markkina silti peruuttelee aina takaisin alas isoilta tasoilta eikä tahdo nousta euro-positiivisiin uutisiinkaan. Jos katsoo fedin track recorcia, niin aiemmasta neljästä fomc:stä kolme kertaa on eurusd päätynyt laskuun 5 päivää kokouksen jälkeen. Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.

Moni muuten varmaan ihmettelee (ja itsekin tahdon aina unohtaa tämän) miksi jenkkikorot treidaa niin paljon ylempänä euromaiden korkoihin nähden, vaikka voisi kuvitella länsimaista vahvimman talouden eli USA:n valtionlainojen olevan se ultimaattisin turvasatama. No syy on yksinkertaisesti valuuttahedgauksen kustannuksissa eli jenkkisijoittajalle euromaiden bondit on houkuttelevampia kun valuutan hedgaamalla (myymällä currency forwardia) saa jenkkisijoittaja n. 3% yieldin, jolloin kokonaistuotto bondeissa on negatiivisen koron jälkeen jotain luokkaa 2.7%. Eurosijoittajalle taas jenkkikorkojen valuuttahedgaus käänteisesti maksaa jolloin kokonaistuotto menee miinukselle n. -0.8% 10-vuotisessa us treasuryssa eli euroalueen bondit on vähemmän negatiivisina houkuttelevampia eurooppalaisille (itse en kyllä valitsis mitään, missä on negatiivinen tuotto-odotus). Euroopassa myös eläkeyhtiöiden täytyy matchata riittävä määrä duraatioriskiä eläkevastuisiin nähden, joten sitäkin kautta euroalueen valtionlainoille voisi tulla enemmän kysyntää täällä kuin jenkkibondeille. Johdannaisammattilainen vineer Bhansali (joka on muuten kirjoittanut hyvän kirjan tail risk hedgauksesta) osaa selittää tän korkopariteetin paljon paremmin kuin minä tässä artikkelissa: https://www.forbes.com/sites/vineerbhansali/2019/06/17/trading-sardines-the-case-of-currency-hedged-negative-yielding-bonds/

Niinkuin mm. Mikko mäkinen on blogissaan erinomaisestikin todennut, ei tässä maalaisjärjellä ajateltuna ole mitään järkeä, että ostamalla pitkiä valtionlainoja lukitset itsellesi negatiivisen tuotto-odotuksen ellei deflaatio syvene/onnistut ajoittamaan ostot ja myynnit oikein. Jos uutta QE:ta tulee kehiin, niin se on itse asiassa ollut ainakin jenkeissä pitkille koroille bearish case (korot nousee, pitkien bondien arvot laskee), mikä oli mm. Stanley druckenmiller call, jota aikanaan jengi piti vähän erikoisena, mutta joka osoittautui täsmälleen oikeaksi. Tässä Kevin Muir avannut hyvin asiaa: https://twitter.com/kevinmuir/status/1156234280265277440

Myös Michael Howell on tässä erinomaisessa artikkelissaan teorisoinut, miksi QE nostaa korkoja ja QT käänteisesti laskee niitä: https://www.linkedin.com/pulse/why-has-global-liquidity-crashed-again-michael-howell/

"we show the relationship between Global Liquidity and the term structure of World interest rates as depicted by the slope of the G4 government yield curve. Term premia again play a role here because tight liquidity conditions, by forcing investors into demanding more ‘safe’ assets, push up bond prices and simultaneously pull down their yields and term premia. Thus, the general ‘flatness’ of yield curves across the major economies again testifies to generally weak Global Liquidity conditions. It is simply not the case, as many suggest, that Central Bank QE lowers bond yields. Rather, because government bonds are ‘safe’ assets, ‘reverse QE’, in fact, causes lower yields, and QE raises bond yields. This follows because term premia widen as the extra liquidity persuades investors to take more risks, so shifting asset allocation from ‘safe’ bonds to risky equities."

Myös Nordean ansiokkaat makroanalyytikot on todennut saksan bundista saman, kun EKP on alkanut elvyttää, niin bundien ralli on yleensä loppunut: https://e-markets.nordea.com/#!/article/50487/fx-weekly-lagarde-better-practice-her-rhine-dancing

Vaikka lyhyet korot painettaisiin nollaan ja keskuspankit aloittaisi aggressiiviset uudet QE:t, niin mun on silti helppo nähdä, miten pitkissä koroissa riskin asymmetria on edelleen voimakkaasti ylös. Tässä shorttaamalla voi olla vielä pitkään väärässä, mutta se ei maksa hirveästi mitään ja esim. yhdistettynä long gold -positioon se voi olla erittäin hyvä yhdistelmä. Euroopassa tilanne voi olla vähän toinen noiden eläkelainsäädäntöjen takia (en tiedä koska en ole asiantuntija), mutta jos käytännössä kaikki pitävät miinuskorkoja ad infinitum 10-vuotisissakin valtionlainoissa 100% varmana asiana, niin onhan se aika selvää mihin suuntaan sen ison liikkeen riskit on. Tästä syystä näen yield curve steepenerin niin houkuttelevana treidinä:

  • Jos taantuma tulee tarkoittaa se sitä, että lyhyet korot painuvat nollaan ja toisaalta myös lisää QE --> korkokäyrä nousee
  • Jos talous onnistuukin kääntymään, niin inflaatiopaineet nousevat --> pitkät korot nousee ja neutraloi tappioita lyhyiden korkojen longista.
  • Talous on hyvin korkosensitiivinen, joten en usko markkinoiden missään vaiheessa lähivuosina odottavan keskuspankeilta aggressiivista koronnostoa, mikä rajoittaa longin tappioriskiä lyhyissä koroissa. Sen sijaan pitkät korot eivät ole keskuspankin otteissa, joten niissä voisin nähdä enemmän nousupotentiaalia.

Näen, että tässä vaiheessa sykliä tällä treidillä on hyvin vaikea hävitä paljon.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 30.7.2019 04.28

Makkone: "Mikä on arviosi markkinasta: sairaaloiden “subakuutit” CSK:t vs. elektiiviset CSK:t? Tiedän, että puuttellinen tyhjennys haittaa myös elektiivisiä toimenpiteitä mutta haittaako se siinä määrin että julkisen puolen elektiivinen toiminta / yksityiset terveysjätit hankkivat laitteen gastroenterologeilleen?" 

Erittäin tärkeä kysymys, toki akuutisti tai esim. inpatient -populaatiossa skopioiden laatu on varmasti huonompi. Tässä tutkimuksessa privaatissa open-access endoskopiaklinikalla adekvaatti puhdistus oli 4 kertaa todennäköisempää kuin julkisessa sairaalassa in-patient populaatiolla: https://www.giejournal.org/article/S0016-5107(04)02776-2/fulltext 

Toisaalta tässä multicenter-tutkimuksessa inclusion -kriteerinä oli ainoastaan elektiivisiä outpatient-potilaita ja yleisin yksittäinen indikaatio skopialle oli "Screening/surveillance": https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22239959

"According to the protocol, all patients referred to the participating centers for routine colonoscopy were prospectively enrolled. Patients were excluded only when referred for emergency colonoscopy, a previously failed colonoscopy for the same referral, or when inpatients.")

Tässä populaatiossa inadekvaatti puhdistus oli raportoitu jopa 33% potilaista, mutta tutkimuksen ongelmana se, ettei tässä käytetty standardoitua menetelmää (esim. Boston bowel prep scorea) sen määrittelyyn, mitä inadekvaatti tarkoittaa. Se oli kuitenkin tässä tutkimuksessa määritelty seuraavasti: "...collection of semisolid material that is cleared with difficulty or ... solid or semisolid material that cannot be effectively cleared.", ...no ehkä ei ole syytä olla luottamatta kliinikkoon tässä tutkimusasetelmassa.

Kyllä mä siis näkisin, että tuo on myös elektiivisssä toimenpiteissä isohko ongelma ja niissäkin helposti 10-15% tapauksista on näkyvyyden kanssa vaikeuksia, koska puhdistus ei ole onnistunut tarpeeksi hyvin. Kirjallisuus näyttää laajalti tähän suuntaan, ehkä toi 33% on vähän liiottelua:

Voishan näistä käydä joltain skopioita tekevältä kliinikolta kyselemässä näkemystä.

Tärkeimmän asian eli arkkinan kannalta ne säästöt on kuitenkin ehkä helpommin perusteltavissa isoille endoskopia-yksiköille, joiden potilasmateriaali painottuu inpatient ja akuutteihin keisseihin eli todennäköisesti kuitenkin suuria sairaaloita on ne joille ensisijaissti myydään. Arvioisin markkinaosuuden painottuvan 80-90% näihin. Tämä on oikeastaan pääteltävissä myös firman presentaatiosta, jossa puhutaan lähinnä inpatient -markkinasta: https://d1io3yog0oux5.cloudfront.net/_84d1006341b338fb423768ec3c302a0f/motusgi/db/253/1235/pdf/Motus_Corporate+Presentation_July+2019%281%29.pdf

Tuotteen hinta noiden säästölaskelmien perusteella on esitetty olevan 65k worksationista ja 950 dollaria tuolle kertakäyttö-sleevelle mikä tulee siihen skoopin kylkeen. 950 dollaria on kohtuullinen hinta, koska epäonnistuneeseen kolonoskopiaan in-patient potilaalla liittyy aivan merkittäviä lisäkustannuksia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26093612

Pelkästään jenkeissä tehdään vuosittain 1.5 miljoonaa in-patient kolonoskopiaa eli pelkästään noiden kertakäyttö-osien myynnistä tulisi 2% markkinaosuudella lähes 30M liikevaihtoa vuodessa tuolla 950 dollarin hinnalla.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.7.2019 08.13

Järjestän tähän tiivistetysti vähän muutamia ajatuksia viimeaikasista treideistä.

 

Biopharma

  • GW Pharmaceutcials ei ehkä ajoituksen kannalta olekaan niin hyvä shortti tällä hetkellä, joten otin sen kiinni. Voi olla, että markkina tajuaa tilanteen vasta kun Zogenixin lääke hyväksytään markkinoille joten en halua ottaa liikaa lyhyen aikavälin positiivisten katalystien riskiä ja lisäksi vielä aika moni analyytikko on erittäin bullish tähän osakkeeseen.

  • Iovance therapeuticsit meni myyntiin lopulta myyntiin. LN-145:n tutkimusdata alkaa olla aikalailla täyteen hinnoiteltu, joten ei mulla ei ole enää mitään syytä holdata tätä. 140% tuotto muutamaan kuukauteen riittää mulle.
  • Sangamo therapeuticsit meni myös myyntiin, tää ei nyt jotenkin nappaa kun katsoo geeniterapiakenttää kokonaisuutena. Vaikuttaa vähiten houkuttelevimmalta.
  • QTNT -tutkimuspositio meni myyntiin. Ei ole aikaa ja kiinnostusta perehtyä syvemmin ja pintapuolisesti vaikuttaa nyt ihan järkevästi hinnoitellulta. https://quotientbd.com/
  • KNSA myös myyntiin, vähän sama homma kuin edellinen. Ehkä jopa hyvä shortti joskus tulevaisuudessa(?)
  • GILD  (ja galapagos erityisesti) teki mun mielestä ihan hyvän diilin, joten ostin tähän isosti heti pre-marketista. Uskoisin, että tää voi kääntää sijoittajasentimentin nyt vähäksi aikaa. Oon tässä itse asiassa konsensuksen kanssa aika samaa mieltä, että firma todennäköisesti treidaa kaikkineensa n. 20-30% alle fair valuen, mutta todennäköisesti en ala tätä muutamaa viikkoa pitempään kattomaan salkussa. Mun on vaikea tehdä tästä omaa analyysiä ja en yli kuukauden mittaisissa positioissa mielellään luota muiden tekemiin analyyseihin, vaikka ne GILDin kohdalla ihan järkeviltä näyttääkin. Konsensusnäkemyksellä ei kuitenkaan usein mitään ylituottoja tehdä.
  • Muutamia spekulatiivisia ostoja jotka on tutkimuksen alla: UROV, NXTC, TH, EIGR, BPMC
  • Urovant näistä erityisen mielenkiintoinen ja potentiaalisesti alihinnoiteltu. Tästä käynnissä pitempi analyysi tulevaan blogiin.
  • MOTUS GI näyttää aika harvinaiselta tapaukselta. Konservatiivisten peak sales -estimaattien perusteella firma treidaa vähintään 50% alle fair valuen, jopa huomattavasti enemmän. Pure-Vu- konsepti on erittäin perusteltu ja ratkaisee tärkeän ongelman. Markkinapenetraatio on alkamassa ja  kilpailuasetelma erinomainen Motuksen kannalta. Merkittävin riski tässä on mun nähdäkseni tuotteen markkinointi, mutta en usko, että tämä vaatii mitään erityisiä ponnisteluja. Myös potentiaalinen acquisition kohde reilulla preemiolla. Otin tähän (vähän liian) ison longin.

Shortit

  • Helixmith (viromed) näyttää helvetin hyvältä shortilta, mutta IB:ltä en pystynyt tätä shorttaamaan??? Pitääpä selvitellä asiaa http://www.viromed.co.kr/main/
  • SAGE therapeutics voisi hyvinkin puolittua odotuksia selvästi huonompiin myyntilukuihin. Myös muutama kysymys herännyt itse tuotteesta, joihin en ole vielä keksinyt vastausta. Osakkeessa on nyt paljon hypeä. En mene ihan vielä kunnolla shortiksi, koska tässä on mahdollisesti positiivisia katalystejä tulossa lähiaikoina.
  • Pidän varsin todennäköisenä, että Interexon (XON) ratsastaa lähinnä muotisanoilla ja hypellä ilman mitään konkreettista ja toimivaa tuotetta. Target-markkinatkin on erittäin kovan kilpailupaineen alla, joten 1.3 miljardin valuaatiolla (EV) olen erittäin mielelläni pienesti shorttina tähän: https://investors.dna.com/ 
  • Kevensin vähän kannabis-shortteja kun markkina näyttää aika ylimyydyltä teknisesti.  
  • MRNA: En ole muuten koskaan nähnyt näin epähoukuttelevaa pipelineahttps://www.modernatx.com/pipeline mutta firma osaa selvästi XON:n tapaan hypettää ja pöhistä kaikenlaisten muotitrendien ympärillä.
  • MDCO: Joko tässä on jotain mitä en tajua tai sitten 3,5 miljardin EV on aivan järjetön lääkkeelle, joka ei tuo vakiintuneella markkinalla kilpailijoihin nähden mitään etua: https://www.themedicinescompany.com/clinical-development/ , ,, https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1615758
  • Tesla alkaa näyttää kokonaisportfolio huomioon ottaen erittäin hyvältä hedgeltä.
  • Otin jenkkien 10-vuotiset bondit shorttiin futuurioptioilla ja harkitsen samaa saksan 10-vuotiselle. Ajatus tässä on lähinnä treidin asymmetria ja hedgaus-ominaisuudet mun long gold -positiolle.

Koska mun kannabisartikkelista on tulossa kunnon kirjallisuuskatsaus kannabiksen lääkekäytöstä ja hoidollisesta tehosta erilaisiin tiloihin, niin harkitsen vakavasti että lisään sen osan artikkelista tänne foorumille etukäteen. Näen kuitenkin asian niin, että jos esitän julkisesti terveysväitteitä jonkin lääkkeen tai päihteen puolesta/sitä vastaan, niin mulla on myös vastuu perustella mihin lähteisiin vetoan. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää artikkelien lukukokemus edes jotenkin siedettävällä tasolla, niin ehkä laitan ne perustelut tänne kommentina.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 9.7.2019 08.08
Gamblerrr3 kirjoitti:

Pätkäpaasto on kyllä ollut jo jonkin aikaa hypen kohteena, miten näet lähinnä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta mahdollisesti IF + ketoosi tai pelkkä ketoosi, käsittääkseni nuiden kahden kombolla saadaan tehokkaiten minimoitua kumuloituvat terveysriskit mitä ite tiedän. 

Esität tärkeitä kysymyksiä. Vastaan sun kysymyksiin ja laajennan sitä vähän omilla pohdinnoilla. Aivan ensin täytyy myöntää, että en ole riittävän perillä ketoosi-tutkimuksissa, mutta jaan karkeasti ketoosin väitetyt terveyshyödyt kahteen erilliseen komponenttiin, joita käsittelen

  • Hillihydraattien välttämisen vaikutus insuliini-signalointiin ja sen terveyshyödyt. Tulen tähän kohta tarkemmin, mutta tämän insuliini-signaloinnin vaimentaminen ei vaadi puhdasta ketoosidieettiä, vaan ihmisestä riippuen yksinkertaisempi kohtalaisen vähä-hiilihydraattinen ruokavalio ja/tai sen kuuluisan "höttöhiilarin" välttäminen voi riittää. Jopa ihan puhdas "välimeren ruokavalio"  voi olla ihan riittävä (sivuhuomiona tämä on muuten jo ihan käypähoitosuosituksissakin hyväksyttävä ruokavalio: https://www.kaypahoito.fi/nak08394). Joka tapauksessa liiallisten hiilihydraattien välttämisessä avain on minimoida vuorokauden aikainen insuliinineritys ja eri ihmisillä hiilihydraatin määrän vaikutus insuliinineritykseen on erilainen. Tietysti myös hiilarin laatu ja kuidun määrä ruokavaliossa vaikuttaa. Tulen kohta myös tarkemmin siihen, miten omaa insuliinin eritystä vuorokauden aikana voi epäsuorasti mitata ja sen perusteella arvioida syökö liikaa hiilareita.
  • Toinen mahdollinen terveysvaikutus liittyy ketoositilassa syntyvien ketoaineisiin, erityisesti beta-hydroksibutyraattiin. En ehkä miellä tätä niin tärkeäksi komponentiksi kuin ketoosidieetin (ja muidenkin malttilisen hiilihydraatti-kulutuksen ruokavalioiden) vaikutusta insuliini-signalointiin, mutta voin toki olla väärässä. Asiaa pitäisi tutkia lisää.
  • On myös tärkeä pohtia ketodieetin mahdollisia riskejä, koska niitäkin todennäköisesti on (varsinkin pitkäaikaiskäytössä) ja niistä lisää kohta.

Aloitetaan ketoaineiden väitetyistä terveyshyödyistä, erityisesti muistin ja alzheimerin taudin kannalta

Ketogeenisestä ruokavaliosta on selkeää hyötyä esimerkiksi tietyillä epileptikoilla (erityisesti lapsilla), ketogeeninen ruokavalio on näillä potilailla jo hoitosuosituksissa, joten tätä asiaa en edes jaksa ruveta perustelemaan kun se on jo lääketieteen piirissä konsensusnäkemys.

Ketoaineista beta-hydroksibutyraatti lienee tärkein. Ketodieettiä, kuten mitään muutakaan dieettiä ei oikein voi kaksoissokkouttaa ihmisillä, mutta voidaan tutkia miten näiden ketoaine-molekyylien annostelu lääkkeenomaisesti vaikuttaa kaksoissokkoutetuissa tutkimusasetelmissa. Esimerkiksi beta-hydroksibutyraatin kaltaisista molekyyleistä ja sen tuotantoa lisäävästä MCT-öljystä (medium chain triglycerides) tai muista MCT-molekyyleistä on muutamia RCT-tutkimuksia. Eritysesti beta-hydroksibutyraatin otaksutaan parantavan muistia/hidastavan dementian etenemistä.

Koska tämä muisti/dementiavaikutus on väitetyin terveyshyöty, niin on tärkeää ymmärtää eri teorioita vaikkapa alzheimerin taudin syntymisen taustalla. Alzheimerin tauti kun on dementioista yleisin ja tulee koskettamaan meitä kaikkia joko suoraan tai perheenjäsenen kautta. Alzheimerin patologiasta on useita hypoteesejä ja yhden suositun teoriaan mukaan kyse on pohjimmiltaan mitokondrioiden toimintahäiriöstä ja tähän beta-hydroksybutyraatilla voisi eri teorioiden ja jopa empiirisen näytön perusteella olla hyödyllisiä vaikutuksia. Alzheimer-tutkijoiden ja neurologien piireissä porukka näyttää jakautuvan alzheimerin patogeneesin osalta seuraaviin leireihin (uskontoihin):

  • beta-amyloidi-peptidin kannattajat eli BAPtistit, tulee lääkkeestä BAPineuzumab. Huom. aikalailla kaikki tähän liittyvät lääketutkimukset on failanneet.
  • Ne joiden mukaan Tau-inkluusiot on pääasiallinen tautia ja aivojen degeneraatiota eteenpäin vievä voima eli TAUistit
  • alfa-synukleistit eli jotka ajattelevat että alfa-synukleiini on taudin patologian käynnistävä voima, mm. lewy-bodien rakennuskappale ja liittyy parkinsonin ja alzheimerin amyloidikertymiin.
  • Ne jotka ajattelevan, että alzheimer juurisyy on mitokondrioden eräänlainen metabolinen häiriö (liittynee vahvasti ruokavalioon ja ketoaineisiinkin).

Tuskin kukaan sivistynyt ihminen pystyy 100% varmasti tietämään mikä on oikea vastaus alzheimerin taustalla ja onko se näistä yksistään edes mikään. Azheimeria voisi jopa ajatella luokittelevan erinlaisten patologien perusteella eri tyyppisiin alzheimerin tauteihin ja taudin syntytapa on varmasti monitekijäinen näissä kaikissa eri tyypeissä.

Itse kuulun ehkä eniten jälkimmäiseen mainittuun ryhmään (eli mitokondrio-uskontokuntaan). Tiedeyhteisöllä tuntuu olevan laaja konsensus siitä, että alzheimeriin liityy vahvasti hyperinsulinemia (tai insuliiniresistenssi, mielestäni tämä termi on huono) ja häiriintynyt glukoosimetabolia. PET-kuvilla on todettu, että alzheimerintaudissa aivojen glukoosinotto on häiriintynyt. Niinpä ei ole ollenkaan hullu teoria, että ajamalla aivot käyttämään ketoaineita energianlähteenä, voisi toimia alzheimerin taudissa. Tässä yksi havainnollistava julkaisu aiheesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3962811/

Taudin kannalta myös erilaiset riskigeenit ovat tärkeitä, mm. APOE4 -alleeli on tärkeä alzheimerin riski-tekijä ja alzheimer-lääketutkimuksissa, kuten myös elämäntapainterventiotutkimuksissa on erityisen tärkeää katsoa miten lääkkeet/ruokavalio/ym. geneettiseltä perimältään erilaisissa ihmisryhmissä. Esim. yksi APOE4-alleeli (heterotsygootti) perimässä suunnilleen 3-kertaistaa alzheimer-riskin (alleeli peritty joko isältä tai äidiltä) ja kaksi APOE4-alleelia (eli homotsygootti, apoe4 peritty molemmilta) jopa 10-15 kertaistaa alzheimer-riskin. Erilaiset interventiot näyttävät toimivan paremmin riippuen siitä, montako APOE4-alleelia henkilöllä on tai onko niitä ollenkaan. APOE-alleelita on siis neljää erilaista (1-4) ja koska niistä toinen peritään isältä ja toinen äidiltä, niin ihmisen voi APOE-geenin suhteen jakaa kuuteen erilaiseen tyyppiin (E1,E1 / E1,E2, / E2,E2 jne.).

Esim. ketoaineiden suhteen tässä RCT-tutkimuksessa (=randomised controlled trial) tutkittiin MCT-molekyyliä (medium chain triglycerides) nimeltä AC-1202, josta elimistö valmistaa beta-hydroksibutyraattia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2731764/

  • Vaikutusta mitattiin ADAS-cog-skaalalla jossa pisteitä annetaan erilaisista muistitesteistä ym. ja yhteistulos tulee välillä 0-70
  • Koko interventio-populaatiossa 45 päivän kohdalla mitattu adas-cog oli 1.9 pistettä parempi kuin placebolla ja tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Tämän kliininen merkitys on kuitenkin käytännössä aika mitätön, koska 1.9/70 = Alzheimer oli 2.7 % parempi kuin placeboryhmässä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, että alzheimer on 2.7% parempi? Ei todennäköisesti mitään. Toki kiinnostava kysymys on, mikä on kumulatiivinen vaikutus pitkässä juoksussa, mutta ainakin jo alzheimeriin sairastuneilla näyttäisi adas-cogin suhteen "improvement"-käyrä noudattavan logaritmista kasvua eli vaikutus kokee plateau-vaiheen 45 päivän jälkeen.
  • APOE4-allelin suhteen negatiivisella ryhmällä adas-cog oli placeboon verrattuna 4.8 pistettä parempi (6.8% parempi) 45 päivän jälkeen ja 90 päivän jälkeen 3.7 pistettä parempi (5.3%). Hieman parempi kuin koko populaatiolla, mutta ei edellenkään mielestäni kliinisesti kovin merkittävä tulos. Ei siinä, että meillä olisi tällä hetkellä mitään parempaakaan lääkettä, kaikki alzheimer-lääkeet on suoraan sanottuna hyödyltään aika mitättömiä.
  • Ei tämä alzheimerin hoitoa mullista, mutta ehkä betahydroksibutyraatti ja sen tuotantoa lisäävä ketogeeninen ruokavalio voi olla itse alzheimerin kannalta lievästi hyödyllinen.

Tässä placebo-kontrolloidussa tutkimuksessa MCT-valmisteella oli myös samankaltaista hyödyllistä vaikutusta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15123336

 APOE4-negatiivisilla ADAS-cog oli 6.36 pistettä parempi 20 päivän kohdalla (p=0.04).

Tässä tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio näyttää ADAS-cogin suhteen samalta, kuin RCT-tutkimusten löydökset MCT-valmisteilla: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2352873717300707

Tässä ketogeenisen ruokavalion tutkimuksessa nähtiin trendiä, mutta tilastollisesti merkitsevää tulosta ei saatu koska N oli vain 22: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4712972/

John Hopkinsin yliopistosta (yksi maailman arvostetuimpia lääkiksiä) on tulossa todennäköisesti tän vuoden loppupuolella tai ensi vuonna dataa mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa ketogeenisen ruokavalion merkitystä on tutkittu mild cognitive impairment -potilailla tai alkavaa alzheimeria sairastavilla: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02521818

muita mielenkiintoisia ketoosi-ruokavaliotutkimuksia:

Kun näistä kolmesta tutkimuksesta saadaan dataa, niin tiedetään ehkä jo aika paljon enemmän.

Gamblerrr3 kirjoitti:

Tässä yksi esimerkki lähdelinkki, en tiedä miten merkittävä julkaisu mut jotain silti: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5981249/

Edellä kävinkin jo läpi ne ainoat edes jotenkin laadukkaat tutkimukset, jotka löytyy myös tässä sun linkkaamassa artikkelissa. Niinkuin lehden nimikin "Antioxidants" kertoo, niin kyseessä ei ole mikään laatulehti. Nimestä tulee mieleen hauska sivuhuomio, että antioksidantti-teoriakin nykyään evidenssin valossa aivan humpuukkia vanhenemisen ym. suhteen ja antioksidanteista voi olla jopa vain haittaa. Siksi on mielenkiintoista, että tällaisella nimellä kulkeva lehti on edelleen olemassa. No ei se lehti vielä automaattisesti kerro, että artikkeli olisi ihan täyttä paskaa. Laittaisin tämän artikkelin kuitenkin luokkaan mielenkiintoinen, mutta erittäin spekulatiivinen. Nuo muut clinical trialit mitä tossa artikkelissa oli mainittu on mun mielestä hyödytöntä roskaa. Prekliinisellä tutkimuksellakin voi aina teorisoida, mutta niitä teorioita pitää sitten testata käytännössä ja jos ne ei käytännössä toimi, niin ne teoriat on aikalailla hyödyttömiä siinä vaiheessa. 

Ketogeenisen ruokvalion suhteen näyttää siis siltä, että ainakin näissä lievissä dementioissa,muistihäiriöissä,alzheimerissa ym. teoria ketogeeninsen ruokavalion taustalla kestää joten kuten empiiristä testausta.

Toinen kiinnostava kysymys on, että ehkäiseekö ketogeeninen ruokavalio terveillä myöhemmässä iässä alzheimerin puhkeamista. Koska ketogeenisen ruokavalion noudattaminen läpi eliniän on hyvin vaikeaa, niin asiaa on vaikea tutkia. Haluaisin ketogeeniselle ruokavaliolle samankaltaisen tutkimuksen kuin mitä tässä on tehty: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5957301/

Eli em. tutkimuksessa tutkittiin siis alzheimerin taudille tyypillisiä biomarkkereita välimerenruokavalioa noudattavilla ihmisillä vs. länsimaista ruokavalioa noudattavilla. Olisi mielenkiintoista totetuttaa sama tutkimus ja verrata ketogeenistä ruokavalioa ja välimeren ruokavalioa noudattavia henkilöitä. Välimeren ruokavalio on tietysti lähempänä ketogeenista ruokavalioa kuin tavanomainen länsimainen hh-painotteinen ruokavalio, mutta ei se ketogeeniseen tilaan elimistöä aja.

Ketogeenisen ruokavalion riskit

Ketogeeninen ruokavalio lyhyessä käytössä näyttää olevan esim. LDL -kolesterolitasojen kannalta ihan turvallinen ruokavalio ja näyttää toimivan painonpudotuksessa. Näitä tutkimuksia on jo aika paljon, tässä yksi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2716748/

Ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksista ei ole näyttöä ja siksi ainakin itse välttäisin pitkäaikaista ketogeenisen ruokavalion noudattamista. Esimerkiksi tässä on hyvä review, jossa pohditaan, että pitkäaikainen ketogeenisen ruokavalion noudattaminen voi lisätä metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksan (NAFL) riskiä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5452247/

Asiasta on näyttöä vasta hiirillä, joten lisää ihmistutkimuksia tarvitaan ketogeenisen dieetin pitkäaikaisvaikutuksista. Hiirillä tämä koko systeemi toimii vähän eritavalla, joten en pidä kovin uskottavana, että terveellisellä ruoalla toteutettu ketogeeninen ruokavalio rasvottaisi maksaa. En kuitenkaan ainakaan itse uskalla suositella vielä kenellekään vuosien mittaista ketoosidieettiä, puhumattakaan että eläisi ketoosidieetillä loppuelämän, enkä aio sellaista itsekään noudattaa. Muutaman kuukauden kokeiluja on varmasti turvallista tehdä ja varsinkin jos kokee, että tämä on psykologisesti helpoin ruokavalio pudottaa vaikka ylimääräistä painoa.

Olen itsekin huvikseni testaillut usein ketogeenista ruokavalioa muutaman kuukauden. Kyse voi olla puhtaasti placebosta, mutta kyllä ne aivot tuntuvat toimivan paremmin silloin ja jotenkin mielentila on paljon rauhallisempi ja keskittyneempi. Onhan tässä vähän sen suuntaista näyttöäkin noista dementia/alzheimer-tutkimuksista, että ketoaineet saattaisivat olla aivojen toiminnalle ja muistille hyödyllisiä. Toisaalta tuntuu, että sitten sen parin kuukauden jälkeen fiilis vähän laantuu "takaisin" normaaliksi. Ehkä ihmisen on hyvä syklittää tätäkin asiaa vuodenaikojen mukaan(?). Täysin spekulaatiota tällaiset, mutta voisihan siinä olla evoluutiivisen alkuperän näkökulmasta järkeä vaihdella makrojen koostumusta ruokavaliossa vuodenaikojen mukaan. En tiedä.

Syy pitää hiilihydraattien määrä vähäisenä ja harrastaa paastoamista

Sitten tullaan taas tähän mun mielestä tärkeimpään juttuun eli hiilihydraatteihin ja insuliinisignalointiin, jotka mun näkemyksen mukaan ovat isoin osa myös ketogeenisen ruokavalion mahdollisia terveyshyötyjä. Kaikkein paras keino vähentää insuliinin eritystä on olla syömättä mitään. Mun näkemys siis on, että paastoaminen on kuitenkin se tärkein komponentti eikä niinkään se onko kuinka lähellä ketoosia hiilareiden kanssa.

Perusasioita:

Elimistöllä/soluilla on kolme ravinto-sensori-reittiä ("nutrient sensing pathways", vaikea suomentaa)

Nämä ovat:

  • Insuliini, jonka eritys nousee pääasiassa ravinnon hiilihydraattien ja proteiinien nauttimisen seurauksena. Insuliini eritys voi tapahtua jo minuuteissa ja hajoaminen/katoaminen elmimistöstä viimeistään tuntien kuluessa
  • mTOR, jonka aktiivisuus nousee lähinnä ravinnon proteiineihin. mTOR sykli kulkee 18-30 tunnin aikaikkunoissa.
  • AMPK - mittaa ATP/AMP -suhdetta eli aktiivisuus muuttuu solujen energiantuotannon mukaan (riippumatta siitä mitä syöt). AMPK-säätelyn aikahorisontti on päiviä/viikkoja

Tässä on siis selkeä kaava: Elimistö aistii ravitsemustilaa kolmella eri aikahoristontilla ja erilaisiin makroravinteisiin liityen. Syy miksi paastoaminen on niin tehokas tapa parantaa terveyttä ja pidentää elinikää on siis siinä, että paastoaminen vaikuttaa positiivisesti näihin kaikkiin: Insuliinin eritys laskee, mTOR inhiboituu ja AMPK aktivoituu. Tietysti näistä kahteen jälkimmäiseen vaikuttaa myös lääkkeillä: Eli rapamysiini ja rapalogit inhiboivat mTOR:a ja metformiini aktivoi AMPK:ta, joka myös epäsuorasti johtaa mTOR:n inhiboitumiseen.

mTOR:a olenkin jo aiemmissa päivityksissä käsitellyt. Mennään tällä kertaa siihen, miksi insuliinin vuorokausierityksen AUC (eli Area Under Curve = insuliinikonsentraation määrätty integraali ajan suhteen) on tärkeä pitää matalana säännöllisesti paastoamalla ja/tai minimoimalla turhat hiilihydraatit.

Perusasioita insuliinista

Yleisesti opetetaan, että insuliini lisää solujen glukoosinottoa eli madaltaa verensokeria.

Insuliinilla on kuitenkin muitakin tärkeitä vaikutuksia kuten esimerkiksi:

  • De Novo lipogeneesi eli suomeksi solunsisäinen rasvantuotanto --> insuliini edistää elimistössä rasvan tuotantoa muista lähteistä ja edistää rasvan kertymistä rasvakudokseen (adiposyytteihin)
  • Vähentää elimistön rasvakudoksen hajoamista (lipolyysi)
  • Vähentää autofagiaa eli vaurioituneiden soluorganellien "siivoamista". Postprandiaalinen eli ruokailunjälkeinen insuliinieritys estää autofagian jopa kokonaan 
  • Insuliini on anabolinen hormoni eli se aktivoi kasvua.

Koska insuliini on kasvutekijä, niin insuliinilla on suora yhteys esimerkiksi syöpään (syöpä on solujen hallitsematonta kasvua).

Mun hypoteesi siis on

  • Lähes kaikkiin kroonisiin sairauksiin näyttää liittyvän jokin hyperproliferaatio-komponentti (syöpä,ateroskleroosi) ja insuliini on tässä prosessissa myötävaikuttaja ollen proliferaatiota edistävä anabolinen hormoni.
  • Hyperinsulinemia evidenssin valossa näyttää lisäävän riskiä kaikkiin yleisimpiin kroonisiin sairauksiin eli syöpään, dementiaan ja ateroskleroosiin
  • Insuliini näyttää solutason selitysten perusteella edistävän näitä kaikkia edellä mainittuja sairauksia
  • Pitämällä insuliininerityksen mahdollisimman matalana säännöllisellä paastoamisella ja/tai vähähiilihydraattisella/välimerenruokavaliolla, voidaan ehkäistä näitä sairauksia tai lykätä niiden puhkeamista myöhemmäksi, jolloin terve elinikä ja mahdollisesti myös absoluuttinen elinikä pitenee. Yksi tärkeä osatekijä tässä interventiossa on nimenomaan madaltunut insuliini-signalointi ja sen hyödylliset vaikutukset.

Jos insuliinin vuorakausieritystä haluttaisiin luotettavasti mitata, niin se pitäisi tehdä esim. valtimokatetrin kautta. Se ei ole kovin käytännöllinen tapa. Säännöllinen plasman glukoosin mittaaminen ja varsinkin verensokeritason heilunnan (keskihajonnan) mittaaminen on hyvä proxy insuliinin eritykselle eli

  • mitä matalampi keskimääräinen verensokeri (kunhan se ei mene hypoglykemiaan niinkuin se ei mene ellet sairasta tyypin 1 diabetesta), niin sen matalampi insuliinin eritys
  • Mitä matalampi insuliinin vuorokaudensisäinen vaihtelu eli keskihajonta, niin sitä matalampi insuliinineritys

Luonnollisesti näihin lopputuloksiin päästään seuraavasti:

Näistä on vielä vähän tutkimusta olemassa, että mitä eksakteja numeerisia rajoja verensokerin keskiarvolle ja keskihajonnalle tulisi käyttää terveillä ihmisillä, mutta itse mittailen verensokeria pitkin päivää (silloin jos tarkoituksena on muuttaa ja tutkia uutta ruokavalioa) ja pyrin pysymään seuraavien raja-arvojen sisällä

  • Keskiarvo ja mediaani 4.6-5.0 mmol/l
  • Keskihajonta alle 0.6 mmol/l

Olen myös pohtinut tällaisen laitteen tilaamista tarkempaa mittaamista varten: https://www.dexcom.com/continuous-glucose-monitoring

Oraalinen glukoosirasitustesti kertoo myös hieman insuliininerityksen tasosta eli se suoritetaan nauttimalla aamulla 12 tunnin paaston jälkeen 75 grammaa glukoosia sisältävä liuos.

  • Tätä ennen mitataan paastoverensokeri (oma tavoitteeni on pitää se 4.0-5.0mmol/l alueella, vaikka normaaliarvo on alle 6.1 mmol/l)
  • lisäksi verensokeri mitataan 1 tunnin kohdalla ja 2 tunnin kohdalla

Diagnostiset rajat otetaan 2 tunnin kohdalla mitatusta tuloksesta:

  • Heikentynyt glukoosinsieto: kahden tunnin arvo 7.8–11.0 mmol/l
  • Diabetes (tyyppi 2): kahden tunnin arvo 11.1 mmol/l tai enemmän
  • Oma tavoitteeni on pysyä alle 5.6 mmol/l

Sivuhuomiona on muuten lopuksi todettava, että se on mielenkiintoista miten tyypin 2 diabeteksen insuliinihäiriötä kutsutaan edelleen "insuliiniresistenssiksi". Mun mielestä täsmällisempi termi on hyperinsulinemia ja liiallinen glukoosin saanti, koska insuliinihan toimii tyypin 2 diabeetikoilla aivan erinomaisesti sen suhteen, että ne esimerkiksi kerää rasvaa ja lihoo helposti (insuliini siis lisää rasvan varastointia ja estää rasvan hajoitusta). Jos solut olisi oikeasti insuliinille resistenttejä, niin silloinhan tämä rasva-aineenvaihdunta ei toimisi näin tehokkaasti. Nykyään rationaalisempi evience based -näkeymys asiasta taitaa olla nimenomaan se, että tyypin 2 diabetes johtuu liiasta glukoosista ja hyperinsulinemiasta joka on vasteena liialliselle hiilareiden saannille (ehkä proteiinien myös), jolloin solut pakkautuu täyteen glukoosista ja edes valtava määrä insuliinia ei saa glukoosia verestä soluihin.

Tälle hypoteesille löytyy paljonkin empiiristä näyttöä mm. siitä, että erittäin tiukka verenglukoosikontrollointi insuliinipistoksin on vain pahentanut tyypin 2-diabeetikoiden tilannetta ja itse asiassa vain lisännyt mm. obesiteettia ja kuolleisuutta sekä parantanut vain mikrovaskulaarisia komplikaatioita, mutta ei makrovaskulaarisia komplikaatioita tai ennustetta., : 

Hypoteesiani tukee myös se, että nimenomaan ne ainoat glukoosin määrän absoluuttiseen vähentämiseen elimistössä pyrkivät tyypin 2 diabetes-lääkkeet eli metformiini ja SGLT2-estäjät ovat niitä tehokkaimpia ja parhaimpia lääkkeitä. Näin on yksinkertaisesti siksi, että ongelma ei ole niinkään "insuliiniresistenssi" vaan liiallinen glukoosinsaanti ja hyperinsulinemia.

Eiköhän nää höpinät riitä tältä päivältä.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 7.7.2019 03.02
Tomi Haataja kirjoitti:

 

Metformiinin yleisin haitta lienee mahakivut, ripuli joskus jopa oksentelu. 

Ja B12-vitamiinin imeytymisen heikentyminen pitkäaikaiskäytössä. Harmi kun kommenttien muokkaus on poistunut tältä foorumilta käytöstä(?). 

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 7.7.2019 02.34
kabu kirjoitti:

Mitä mieltä olet vuorokausiajoituksesta syömisessä? Joidenkin tutkimusten mukaanhan olisi hyvä syödä aamupainotteisesti. Esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23512957 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23922171 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4816749/

Noudatan itse aika samanlaista rutiinia eli skippaan aamupalan ja lounaan, syön joskus aikavälillä 16-21. Toki kun usein sosiaalisista syistä tulee syötyä jo 12, niin sitten syön viimeisen aterian joskus 18-19 aikaan eli tavoite on saada vähintään se 16 tuntia paastoa vuorokaudessa.

Ihanteellisin tapa olisi todennäköisesti syödä kuitenkin aamupainotteisesti eli esim. 7-14 välillä aamupala,lounas,päivällinen, koska circadian clock-säätelyn takia insuliinisensitiivisyys on parhaimmillaan aamulla/päivästä ja huonoimmillaan illasta. Toki kiintoisa kysymys on, voiko tämä säätely adaptoitua vuosien myötä niillä henkilöillä, jotka paastoavat aina iltaan asti. Tästä ei taida olla tutkimusta vielä juurikaan.

Mitä tulee tutkimuksiin, jotka osoittavat, että aamupalan skippaaminen on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, niin näissä tulee muistaa confoundin factoreiden valtava määrä. Todennäköisesti aamupalansa tunnollisesti syövät elävät muutenkin keskimäärin terveemmin ja ne jotka usein skippaavat aamupalan elävät todennäköisemmin stressissä ja elävät muutenkin epäterveellisesti. Näitä voi toki yrittää tilastollisin menetelmin kontrolloida, mutta 100% kaikista confoundereista ei oikein voi päästä eroon, varsinkaan jos tutkimus perustuu ruokakyselyihin ym.

Olisin huolissani omasta aamupalan skippaamisesta, jos RR/HR näissä tutkimuksissa olisi luokkaa yli 5, mutta kun se näyttää olevan välillä 1.1-1.5, niin kyse voi hyvinkin todennäköisesti olla vain biasoitumasta.

kabu kirjoitti:

Et ole ilmeisesti kuitenkaan aloittanut esim. metformiinia? Näissähän taitaa olla monissa se, että sitten olisi hyvä seurata joitain veriarvoja.

Kaikkia lääkityksiä olisi tietysti hyvä kontrolloida säännöllisillä verikokeilla. Metformiini eliminoituu muuttumattomana munuaisten kautta eli kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi aiheuttaa esim. maksaentsyymien nousua. Statiineilla maksaentsyymien nousua voi tulla (muistaakseni) 2%:lla käyttäjistä. Kaikki mainitsemani lääkkeet eli statiinit, metformiini ja sartaanit ovat muuten erittäin hyvin siedettyjä lääkkeitä. Metformiinin yleisin haitta lienee mahakivut, ripuli joskus jopa oksentelu. 

Statiineissa jännä juttu on se, että kun mennään kaksoissokkotutkimuksista oikeaan elämään, niin statiinien raportoitujen haittavaikutusten frekvenssi kasvaa dramaattisesti. Onko kyse siitä, että RCT-tutkimukset kusetttaa, vai että ihmiset lukevat väritettyjä kauhukokemuksia statiineista iltalehdistä ja sitten iso osa statiinien haittavaikutuksista on statinihysteriaa? Veikkaisin jälkimmäistä. Statiinit voivat äärimmäisen harvinaisena haittavaikutuksena (noin 3/100 000) aiheuttaa rabdomyolyysia tai myopatioita (lihasvauriota), mutta tämä on edelleen kiistelty aihe sen suhteen, onko kyse suoraan ja yksin statiinien aiheuttamasta haitasta. Yleensä näiltä löytyy jokin geneettinen alttius jo valmiiksi esimerkiksi myopatioille ja statiini on tässä korkeintaan myötävaikuttajana. No lihaskivut on tietysti yksi statiinien haitta ja niitä esintyy 5-10% käyttäjistä, mutta 99.9% tapauksista se ei ole mitään vakavaa ja muistaakseni noin 50% tapauksista lihaskivut häviää statiinia vaihtamalla. Näitäkin riskejä voi minimoida sillä, että kontrolloi lihaskipujen esiintyessä verestä kreatiinikinaasi-arvot (CK) ja esimerkiksi SLCO1B1 geenin mutaatio altistaa statiinien haitoille (näillä henkilöillä statiinien metabolia on häiriintynyt, jolloin statiinien pitoisuus veressä on samalla annoksella moninkertainen muihin verrattuna), joka on helppo tutkia geenitestillä. Usein merkittäviä lihasoireita kokevilta löytyy tämä mutaatio, jopa 60%, kun tämän mutaation prevalenssi normaaliväestössä on 15%: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18650507/ 

Myös esimerkiksi hypotyreoosi ja D-vitamiinin puutostila todennäköisesti altistaa statiinien lihashaitoille, joten siksi ainakin itse selvittäisin ja hoitaisin nämä ennen statiinen aloitusta. 

Mun hypoteesi statiinien suhteen on se, että niistä on pitkässä juokusssa sitä enemmän hyötyä, mitä aikaisemmin ne aloittaa. Tottakai tutkimuksissa esimerkiksi 5-vuotiskuolinriskin alenema on suurin nimenomaan korkean riskin henkilöillä yli 60-vuotiaassa väestössä, koska näillä ihmisillä altistus ateroskelroosin patologialle on ollut pisin ja statiineista on näyttöä, että ne voivat pysäyttää tai jopa kääntää ateroskleroosin tautiprosessin (pienentävät sepelvaltimoiden seinämien fibroateroomaplakkien kokoa ja stabiloivat niitä vähentäen niiden repeämäherkkyyttä).

Ateroskelroosista kuitenkin tiedetään, että sen varhaisvaiheen kehitys alkaa jo lapsuudessa eli meillä kaikilla verisuonten seinämiin alkaa muodostua ns. rasvajuosteita kolesterolista. Näissä ei ole vielä välttämättä mitään patologista, mutta ainakin patologi herbert staryn ruumiinavausaineiston mukaan jo 40% on 30-ikävuoteen mennessä näistä rasvajuosteista kehittynyt sepelvaltimoiden haaraumakohtiin ateroomia/fibroateroomia (plakkeja). Nämä voivat tautiprosessin edetessä heikentyä ja lopulta revetä. Koska statiinit estävät näiden plakkien muodostumista ja pienentävät niiden kokoa/stabiloivat niitä, niin hypoteesini on, että kun statiinit aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennenkuin mitään pysyvää damagea ehtii syntyä, niin hyöty on kaikkein suurin jos mittarina on elinaikaisriski kardiovaskulaarisairauksille tai time-to-cardiovascular-event tyylinen päätekohta. Toki tälle asialle ei löydy suoraan näyttöä, koska meillä ei ole placebokontrolloituja tutkimuksia joissa terveelle 25-vuotiaalle olisi aloitettu statiinit/placebo ja näitä ryhmiä olisi seurattu loppuelämä. Mun hypoteesia kuitenkin tukee se, että meillä on varsin vahva ymmärrys ateroskleroosin tautiprosessista. Lisäksi mun hypoteesia tukee ns. legacy effect eli statiinien antama suoja yltää jopa vuosikymmenten päähän, vaikka käyttö olisi lopetettu. On siis seurattu, miten tutkimuksesssa statiinia saaneita henkilöitä jopa 20 vuotta tutkimuksen jälkeen ja huomattu, että placebo-ryhmään verrattuna statiineja saaneella ryhmällä oli edelleen vähemmän kardiovaskulaaritapahtumia ja kuolleisuutta, vaikka tutkimuksesta oli kulunut aikaa: 

Näissä biasoituma on ehkä jopa nollahypoteesin suuntaan, koska mun järkeilyn mukaan todennäköisemmin tutkimuksessa statiinia useita vuosia syönyt ryhmä ei tutkimuksen jälkeen saa statiinilääkitystä lääkäriltä LDL-tasojen ollessa normaalit, kun taas placebo-ryhmälle todennäköisemmin aloitetaan statiinit tutkimuksen jälkeen.

No pitkästä vastauksesta ehdin mennä jo sivuraiteille sun kysymyksen kanssa: Mun lähtökohta on, että en näkisi estettä aloittaa näitä kolmea lääkettä (metformiini, statiini, telmisartaani) nuorelle terveelle 25-30 vuotiaalle henkilölle lääkärin valvonnassa ja laboratioriokontrollit asianmukaisesti hoidettuna, koska tälle on vahvat ebm-perustelut ja tutkimusnäyttö selvästi osoittaa, että haitta-hyöty suhde on aina edullinen riskitekijöistä riippumatta. Se pitäisikö julkisen sektorin alkaa tehdä tällaista, kun kustannus-vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, on kokonaan toinen juttu. En mä nyt ehkä mihinkään hoitosuosituksiin näitä lähtis vielä ajamaan.

Lääkärin etiikan kannalta aina on helppo miettiä, että lääkettä määräämällä voi aiheuttaa haittoja. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä mitä haittoja lääkkeen määräämättömyydellä voi olla, eikä lääketiede ei ole binäärinen (aiheutaan haittaa/aiheutetaan hyötyä). Kaikkiin interventioihin liittyy riski ja epävarmuutta, samoin kaikkeen tutkimukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Sattumallakin on suuri merkitys ihmisen tervyteen. Oikea lääketieteellinen lähestymistapa on siis aina probabilisitinen lähestymistapa eli oikeastaan samanlainen lähestymistapa kuin ammattipokerinpelaajalla on pokeriin tai voitollisella treidaajalla treidaamiseen. Mikään ei ole varmaa ja sattuma vaikuttaa asioihin, mutta odotusarvoja pystyy aika vakuuttavasti kyllä arvioimaan. Mun näkemys tutkimusnäyttöä tarkastellessa on, että tällainen em. kolmen lääkkeen interventio valvonnassa on erittäin +EV pitkässä juoksussa jopa terveelle nuorelle ihmiselle. On ehkä parempi, että en vielä tässä vaiheessa julkisesti kerro mitä lääkkeitä itse käytän tai en käytä, jokainen voi sitä näiden rivien välistä yrittää itse tulkita.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 5.7.2019 03.58

Jaaha unohdin edellisestä postauksesta näköjään liittää evidenssin noille väitteille ja kommentin muokkaus ei ole enää käytössä eli laitetaan ne tähän:

Statiinit: 

AT2-blokkerit ja verenpaine

muuta mielenkiintoista "teoriahömppää" AT2-blokkereista

Metformiini, syöpäriski, kuolleisuus ja anti-aging

Intermittent fastingista hyvä review esim: https://science.sciencemag.org/content/362/6416/770

 

Näytä koko viesti