Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.10.2019 11.56
Jeans kirjoitti:

Mä oon lähtökohtaisesti pitänyt tätä huonona ja epäreiluna asiana. Esim. ajatellaan Suomen lääkiksiin olevan 100 hakijaa, joista viisi parasta pääsee sisään. Tämän jälkeen sijalla 8, 13, 24, 27 ja 45 olevat maksavat itselleen ulkomailta opiskelupaikan, valmistuvat siellä lääkäreiksi ja palaavat Suomeen hommiin. Jos olisi mielummin päästetty 10/100 hakijaa sisään Suomen lääkiksiin olisi meillä nyt saman verran, mutta parempia lääkäreitä.

Tosin nyt tuli vasta mietittyä asiaa taloustieteellisestä näkökulmasta ja kyllähän Suomi säästää hemmetisti rahaa siinä, että jengi menee ulkomaille kouluttautumaan ja maksaa vielä itse koulutuksensa. Tämä sulla oli varmaan mielessä kun kirjoitit, että tämä on mielestäsi erinoimainen asia?

Sun ajatuksessa on kyllä pointtia, jos oletetaan, että nykyinen (tai kohta valitettavasti edesmennyt) pääsykoe mittaa soveltuvuutta lääkäriksi. Uskon, että se mittaakin eli tavallaan esittämäsi pointti epäreiluudesta pitää paikkaansa. Mutta palaan tähän pääsykoeasiaan vielä lopuksi. Varmasti ulkomaille opiskelemaan lähteminen toki jonkinlaista alakohtaista motivaatiota mittaa, jos suljetaan pois ne tapaukset, missä esim. rikkaat vanhemmat "päättää", että lapsi lähtee nyt opiskelemaan lääkäriksi, sille hommataan kiva kämppä ym. asumisolosuhteet ja lennätetään se aina loma-ajoiksi kotiin Suomeen. On siellä kuitenkin myös ihmisiä, jotka on ihan vaatimattomista olosuhteista lähteneet opintolainalla ja omilla/perheen säästöillä opiskelemaan vaatimattomiin olosuhteisiin, joten tuo vaatii jo aikamoista motivaatiota.

Pointtini oli juurikin se, mitä sanoit, että Suomi säästää siinä rahaa ja jos ulkomailta tulee hyvin koulutettuja suomea puhuvia lääkäreitä suomeen takaisin töihin, niin en näe asiassa ongelmaa. Olen tässä myös yksilönvapauksien kannalla: Eli vaikka kannatan sitä, että lääkärikoulutusta säännellään erittäin tiukasti (potilasturvallisuuden takaamiseksi), niin mielestäni ihmisellä tulee olla oikeus kouluttautua ulkomailla. Jos on näyttöä siitä, että tuon koulutuksen laatu ei ole sen huonompi kuin Suomessa, niin ei ole mitään järkeä kieltää näiden lääkärien työskentelyä Suomessa.

Nyt tullaan siihen, että kun ulkomailla kouluttautuminen yleistyy koko ajan vauhdilla, niin pitäisi alkaa enemmän kiinnittämään huomiota siihen, onko ulkomailla koulutettu suomalainen lääkäri oikeasti pätevä toimimaan Suomen terveydenhuollossa. Ulkomaisilla yliopistoilla voi olla rahan takia jopa paine houkutella yhä enemmän jengiä sisään, säästää koulutuskustannuksissa ja sylkeä ulos mahdollisimman paljon lääkäreitä mahdollisimman nopeasti jos he huomaavat, että suomella ei tarpeeksi paljon kiinnosta heidän koulutuksen laatunsa.

En rehellisesti sanottuna tiedä kovin hyvin miten Latviassa, Romaniassa, Virossa ym. koulutetaan lääkäreitä, mutta jo järjellä voisi päätellä, että siellä homma on todennäköisesti vähemmän kehittyneempää, potilasmateriaali on huomattavan erilaista ja hoitosuositukset ovat erilaisia kuin Suomessa. Suomessa on muutenkin varsin korkea lääkärikoulutuksen taso, jonka laadun kanssa on vaikea kilpailla. Muutamia ulkomaaopiskelukokemuksia kuulleena sanoisin koulutustason olevan selvästi heikompaa Suomeen verrattuna, mutta asiaa pitäisi tutkia huolella. En saa muutamista tämän asian tarpeellisuutta havainnollistavista esimerkeistä sen tarkemmin puhua, mutta kyllä näistä kysymyksistä on herännyt kohtuullisesti huolia viime aikoina työnantajilta ja muilta lääkäreiltä. Suomeen pitäisi siis mielestäni ehdottomasti kehittää parempi laadunvalvontajärjestelmä ulkomailta tuleville lääkäreille jo ihan tulevaisuuttakin ajatellen ja miettiä kuka tämän kulut kustantaa (-->loogisesti ne ulkomailla kouluttautuvat lääkärit?).

Tämän laadunvalvontajärjestelmän tärkeyttä voi olla äkkiseltään vaikea hahmottaa, koska se ei ole pelkästään potilasturvallisuuteen liittyvä asia, vaan myös yhteiskunnan resursseihin liittyvä asia:

Huono lääkäri on lähinnä kuluerä (ja pahimmassa tapauksessa helvetin iso sellainen) koska tässä yhteydessä minun määritelmän mukainen huono lääkäri esimerkiksi:

  • tekee turhia (=ei tilanne-sidonnaiseen tieteelliseen näyttöön perustuvia) tutkimuksia tai sitten jättää erittäin tärkeitä harvoin tehtäviä tutkimuksia tekemättä silloin kun niitä nimenomaan pitäisi käyttää
  • tekee huonoja lähetteitä tai jättää niitä monissa olennaisssa tilanteissa tekemättä (tai lähettää puutteellisilla tiedoilla), koska ei tiedä mitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa voidaan ja ei voida hoitaa ja miten (tämä on mielestäni yksi potentiaalinen ongelmakohta, jos ei ole opiskellut suomessa) 
  • aiheuttaa toiminnallaan virheitä joita muu systeemi joutuu jatkuvasti paikkaamaan (suomessa huononkin lääkärin on vaikea töpeksiä pahasti, koska meillä on sen verran tarkka ja huomaavainen terveydenhuoltojärjestelmä joka yleensä korjaa virheet ennenkuin niistä aiheutuu suurta vahinkoa)
  • ei osaa valita potilaille optimaalisia hoitomuotoja
  • Kaikesta em. huolimatta palkka on kuitenkin huonollakin lääkärillä sama kuin muilla

Hyvä lääkäri taas nettona ei ole kuluerä vaan tuottava yksilö, koska tekemällä em. asiat edes keskimäärin oikeaoppisesti, vähentää väestön sairastavuutta (ja siitä koituvia kuluja) sekä lisää ihmisten tekemiä työpäiviä ja niiden tehokkuutta.

Edellä määrittelemieni "hyvän" ja "huonon" lääkärin erottaminen toisistaan ei äkkiseltään ole läheskään niin itsestäänselvää kuin voisi luulla. Potilaan näkökulmasta em. määritelmän mukainen huono lääkäri voi vaikuttaa jopa poikkeuksellisen hyvältä lääkäriltä (tilailee mukavia tutkimuksia, on huolissaan ja lähettää potilasta muille lääkäreille tutkittavaksi).

Asia mistä olen myös erittäin paljon huolissani suomalaisen lääkärikoulutuksen puolesta on se, että tästä vuodesta alkaen puolet sisäänpääsijöistä valitaan ylioppilastodistuksen perusteella ja on puheita siitä, että ylioppilastodistuksen merkitystä olisi jatkossa vielä lisättävä valintaprosessissa. 

(Disclaimer: Mulla on henkilökohtainen bias uskoa, että nykyinen pääsykoe on paras soveltuvuuskoe lääkärin ammattiin (ja ylioppilaskokeet soveltuvat siihen huonosti), koska sain itse pääsykokeesta omana hakuvuotenani tietääkseni tiedekunnan parhaat pisteet ja Helsingin lääkiksessäkin oli vain 2 sisäänpäässyttä minua paremmilla pisteillä, kun taas ylioppilaiskokeissa kirjoitin hakuvuotenani tasaisen "surkean" rivin E:tä ja M:ää.)

Uskoni pääsykokeen ylivertaisuudesta perustuu siihen, että

  • Pääsykokeessa on paljon enemmän tehtäviä ja paljon vähemmän aikaa --> mittaa kykyä priorisoida asioita ja hallita ajankäyttöä, mikä on lääkärin työssä erittäin olennaista
  • Pääsykokeeseen liittyy paljon enemmän stressiä ja sen voi uusia vain kerran vuodessa --> mittaa paineensietokykyä paremmin, sekin olennainen taito tässä työssä
  • Tehtävissä on usein ollut paljon enemmän soveltavuutta ja eri luonnontieteitä sekaisin --> Mittaa ylioppilaskokeita paremmin kykyä sisäistää monimutkaisia kysymyksiä ja soveltaa aiemmin opittua tietoa
  • Pääsykokeen tehtävien vastauksissa halutaan nähdä vain olennaisia asioita ja substanssia selkeästi ja tiiviisti esitettynä
  • Toisin kuin yo-kokeessa, pääsykokeen vastauksissa ei haluta nähdä ei tarinointia, universaaleja itsestäänselvyyksiä (esim. "solusta suurin osa on vettä") tai mietteitä siitä miksi jokin asia voi olla tärkeä tuhannesta eri syystä, kauniita lauseita, kappalejakoja tms. 
  • Uskallan pitää kohtalaisen todennäköisenä, tai ainakin että on kohtalaisen suuri riski sille, että joissain ylioppilaskokeissa, esimerkiksi äidinkielessä, pisteitä jaellaan siitä miten kokelaan esseekirjoituksen rivien välistä sointuva poliittinen näkemys tai erilaiset kielelliset mieltymykset resonoi koetta tarkastavan sensorin poliittisten näkemysten tai kielellisten mieltymysten kanssa (lueppa joskus huviksesi parhaita pisteitä saaneiden äidinkielen esseiden kokoelmaa, niin voit ehkä havaita mitä tarkoitan)
  • Pääsykoe mittaa paremmin motivaatiota, koska siihen valmistautuminen vaatii enemmän ponnisteluja.
  • Tässä on vielä monta muutakin pointtia, jotka ei nyt väsyneenä tule kovin selkeästi mieleen.

Ymmärrän, että ylioppilaskokeiden tarkoitus on olla yleissivistystä mittaavia ja että yleissivistys on tärkeä lähtökohta yliopistossa opiskeluun (myös lääkikseen). Suurimmassa osassa yliopistoaloja pätee se, että sieltä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin vaan jokainen voi tehdä ihan mitä tahansa. Työnantajat sitten huolehtivat näiltä aloilta tulevien ihmisten motivaation, paineensietokyvyn ym. heitä kiinnostavien tekijöiden testaamisen. Lääkiksestä suurin osa taas päätyy lääkärin työhön, joten näiden edellä luettelemieni ominaisuuksien seulonta tulee tapahtua jo hakuprosessin aikana. Seulonta tulee tehdä mahdollisimman objektiivisesti (soveltuvuuskokeet eivät siis tule kuuloonkaan ja ovat lähinnä pseudotieteellistä huuhaata), joten tähän paras vaihtoehto on ollut mielestäni nykyisen kaltainen pääsykoe (mikseipä siihen voisi jonkin pääsykoekirjankin ottaa?)

Minulla ei tietenkään ole tutkimusnäyttöä näiden esittämieni väitteiden taakse, koska jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että ilman valtavia resursseja tästä aiheesta saa vain ja ainoastaan metodologisesti erittäin ongelmallisia tutkimuksia aikaan, joista on päätöksenteossa hyvin vähän hyötyä. Pelkään pahoin, että lääkiksen opiskelijavalinta yo-kokeiden avulla lisää opintojen keskeyttämisten määrää, lisää lääkisopiskelijoiden henkistä oireilua ja heikentää lääkärikoulutuksen laatua. Toivottavasti olen lopulta väärässä, ei se ole poissuljettua tietenkään.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.10.2019 10.29

Tiedän, että poliitikoilla on tapana brändätä erilaiset lupaukset käyttämällä lentäviä lauseita ja tiedän myös, että nämä lupaukset ovat harvoin realistisia. Antti Rinteen 1000 uutta lääkäriä perusterveydenhuoltoon on kuitenkin typerin letkautus mitä olen tähän mennessä kuullut, kun tätä keissiä katsoo terveystaloustieteellisestä näkökulmasta: 160 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022 eli 80 miljoonaa euroa vuodessa (lähde: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea)

Ei muuten tule lähellekään riittämään.

Jos nyt miettii ensin sitä, missä suomessa on lääkäripulaa, niin nimenomaan niissä paikoissa jonne kukaan ei halua mennä töihin. Näissä yleensä kynnyskysymys lääkärin näkökulmasta ei ole raha (jos olet valmis menemään jumalan selän taakse tekemään töitä huonoilla resurseilla hirveässä kiireessä, niin siitä kyllä maksetaan, se ei ole se ongelma), vaan kynnyskysymys on ihan yksinkertaisesti työn viihtyvyys, oma mielenterveys ja elämänlaatu. Tämä saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta loppujen lopuksi aika harva on lääkärin töissä vain rahan takia. Kun tietty elintaso on saavutettu ja työpaikalla viihtyy, niin kynnys tehdä töitä jossain vähemmän viihtyisässä "suolakaivoksessa" edes tuplapalkalla on aika suuri. Näissä pitää myös miettiä sitä, että kun stressitasot ja kiire kasvaa, niin virheiden määrä lisääntyy, virheistä joutuu ottamaan vastuun ja niitä pääsee sitten selittelemään käräjäoikeuteen. Tähän sivuhuomiona, että peruskoulutusmäärien lisääminen on aika epätehokas ja kustannusvaikuttavuudeltaan (mitattuna QALY/€) huono ratkaisu tähän ongelmaan (tulen tähänkin tarkemmin kohta).

Eli jos ne 1000 lääkäriä nyt halutaan sinne mistä niistä on pulaa, niin 80 miljoonaa euroa vuodessa ei tule riittämään. Jokainen sivistynyt ihminen voi erilaisia julkisia tietokantoja hyväksi käyttäen laskea, paljonko maksaa yhden lääkärin "vakuuttaminen" vuodeksi syrjäiseen paikkaan nimeltä X tekemään arkipäivätyötä klo 8-16 perusterveydenhuollon akuuttivastaanotolle. Eli siis suomeksi paljonko maksaa, että kyseisessä paikassa on 100% varmuudella joka päivä joku töissä. Sitten kun johonkin palkataan lääkäri, niin lääkäri tarvitsee työn tekemiseen myös sairaanhoitajia, laboratoriotutkimuksia (ja laboratoriohoitajia) ja kuvantamistutkimuksia (radiologeja tulkitsemaan niitä), konsultaatiolääkäreitä ja lopulta niiden työssä syntyvien lähetteiden vastaanottajia eli erikoissairaanhoitoa. No kaikki lääkäreistä tyhjät paikat ei tietenkään ole akuuttivastaanottoja vaan on myös rennompaakin "peruslääkärin" työtä, mutta näiden laskelmien pohjalta sanoisin, että 80 mijoonaa euroa vuodessa riittää täyttämään nykytilanteessa noin 180 lääkärin vajeen ja tämäkin optimistisimman laskelman mukaan

Vaikka tästäkään kustannuksesta lääkärin palkka ei muodosta suurinta osaa, niin joku tulee kuitenkin sanomaan, että lääkärin kustannus on siis liian suuri joten peruskoulutusmääriä on lisättävä vielä viime aikaisten lisäysten päälle. Tässä argumentissa on useita ongelmia.

Tiedän toki, että työmarkkinoilla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Terveydenhuoltosektoriin pätee kuitenkin terveystaloustieteen lainalaisuudet, koska tavoitteet ovat erit ja markkinan rakenne on vähän eri (kannattaa lukea minkä tahansa terveystaloustieteen oppikirjan ensimmäinen kappale, niin tiedät mitä tarkoitan).

Julkisen terveyssektorin näkökulmasta rahaa on tarkoitus käyttää kustannusvaikuttavasti ja sen tavoitteen toteuttamiseksi julkista rahaa pitää käyttää siinä järjestyksessä, missä elämänlaatupainotettuja elinvuosia (QALY) saadaan eniten lisättyä jokaista euroa kohden. On hyvin vähän perusteita sille, että lääkäreiden peruskoulutusmäärien lisääminen olisi tässä QALY/€-listalla lähelläkään top 20 merkityksellisintä investointia. Tämä jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, että lääkärin työajasta noin 30-40% menee ei-koulutusta vastaavan työn tekemiseen, jonka voisi tehdä joku vähemmän koulutettu henkilö (tai tietojärjestelmä) jolloin siihen ei tarvitsis kuluttaa 12 vuotta jotain muuta asiaa opiskelleen ihmisen työaikaa (ja tällaisen ihmisen vaatimaa palkkaa). Syitä on kuitenkin vielä tämänkin lisäksi pitkä lista...

Lääkärin peruskouluttaminen maksaa nykytilanteessa 120-180k koulutuspaikasta riippuen. Koulutusmäärien lisääminen tarkoittaisi nykytilanteessa, että resursseja olisi lisättävä. Tällä hetkellä koulutusmäärät ainakin oulussa on resursseihin nähden jo sen verran suuret, että resurssien kasvattaminen lineaarisesti koulutusmäärien kanssa ei takaisi koulutuksen laadun ylläpitämistä hyvin yksinkertaisesta syystä: Käytännön lääketiedettä opiskellaan opiskelemalla ja tutkimalla sairaita ihmisiä yliopistosairaalassa kouluttavan erikoislääkärin ohjauksessa. Oulussa (ja varmaan muuallakin) on jo tälläkin hetkellä todella huonot resurssit käytännön opetukseen (N:ää tulee liian vähän, halukkaita lääkärikouluttajia ei ole tarpeeksi), joten koulutusmäärien lisäämiseksi pitäisi lisätä myös yliopistosairaalan rahoitusta merkittävästi niin, että sinne saataisiin lisää potilaita (eli lyhyemmät jonot erikoissairaanhoitoon), lisää erikoislääkäreitä ja sitä ennen lisää erikoistuvia lääkäreitä (koska erikoislääkäreistä on pulaa monilla aloilla).

Sitten kun tutkimusnäytön valossa merkittävin ongelma ei ole se, että meillä on liian vähän lääkäreitä, vaan se, että meillä on liian vähän yleislääkäreitä (eli yleislääketieteen erikoislääkäreitä) perusterveydenhuollon yksiköissä. kuitenkin tutkimusnäytön valossa ihanteellinen määrä yleislääketieteen erikoislääkäreitä perusterveydenhuollon yksikössä on 2/3 kaikista lääkäreistä (kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta). Kun peruskoulutus kestää 6 vuotta ja sen päälle erikoistuminen toiset 6 vuotta, niin tarvitaan 12 vuotta, että peruskoulutusmäärien lisääminen näkyy erikoislääkäreiden määrässä. Koulutusmääriä on kuitenkin kuluneella vuosikymmenellä jo lisätty aika merkittävästi ja näistä vasta ensimmäiset vuosikurssit ovat alkaneet nyt valmistua. Menee vielä ainakin seuraavat 6 vuotta ennen kuin nähdään edellisten lisäysten vaikutus erikoislääkäreiden määrään. Tietysti myös ulkomailla kouluttautuminen on nostanut suosiotaan (mikä on erinomainen asia mielestäni).

Usein ihmiset tekevät kuitenkin ensin töitä ennenkuin alkavat erikoistua, jos ylipäätään erikoistuvat ollenkaan, mistä päästäänkin toiseen aiheeseen erittäin läheisesti liittyvään ongelmaan eli erikoistumisen houkuttelevuuteen. Tässä raha alkaa olla kynnyskysymys, koska yliopistosairaalassa erikoistuvan lääkärin (eli siis jo valmiin lääketieteen lisensiaatin) peruspalkka on huonompi, kuin lääkärin töitä ensimmäistä kesää tekevän peruskoulutusvaiheen opiskelijan palkka (eli se, mitä 4 vuotta opiskelleen lääketieteen kandidaatin palkka voi olla). Toki tähän voi erilaisilla lisätöillä vaikuttaa (päivystykset), mutta ne tuleekin sen normityöajan päälle. Kuka haluaa viettää kaikki illat 16-22 sairaalalla päivystämässä? Toinen kynnyskysymys on tietysti myös työn viihtyvyys, johon vaikuttaa yliopistosairaaloiden resurssit (jotka on tiukilla).

Eli siis ihannemaailmassa peruskoulutusmäärien lisääminen sillä ehdolla, että koulutuksen resursseja lisättäisiin kahta kauheammin, varmasti toisi lääkärityövoiman kustannusta alemmas, mutta on erittäin perusteltua kysyä onko tämä rajallisten resurssien maailmassa kustannusvaikuttava tapa lisätä ihmisten terveyttä, kun parempiakin kohteita samalle rahalle on, eikä edes niihinkään riitä julkiset rahat tällä hetkellä. Sitten kun vielä miettii sitä realiteettia, että niitä koulutuksen resursseja ei kuitenkaan oikeassa elämässä lisättäisi koulutusmäärien lisäystä vastaavaa määrää poliittisten syiden takia (ei sitä esim. tehty 2010 luvun alussakaan), niin en kyllä keksi perusteluja sille, miten huonosti koulutettujen lääkäreiden määrän lisääminen olisi tehokas tapa lisätä ihmisten terveyttä. Viisainta olisi nyt laittaa rahat erikoistumiskoulutukseen, peruterveydenhuollon johtamiseen, peruskoulutuksen laatuun ja työskentelytavan kehittämiseen (ja tietojärjestelmiin). Jos näiden jälkeen jää vielä rahaa, jolle ei löydetä kustannusvaikuttavampaa käyttökohdetta (tai muuten yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää käyttötarkoitusta), niin lisätään sitten näiden jälkeen toki lääkäreiden peruskoulutusta.

Ja ennenkuin joku muu sen tähän keskusteluun linkkaa, niin olen kyllä lukenut tämän sinänsä hyvin perustellun kirjoituksen aiheesta: https://www.libera.fi/blogi/laakareita-tulisi-kouluttaa-enemman/

Tässä ei kuitenkaan ole tuotu edellä kuvailemaani terveystaloustieteellistä näkökulmaa juurikaan esille. Siitä näitä pitäisi kuitenkin tarkastella.

Tomi Haataja kirjoitti:

14.9.2019 Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.

Osakemarkkinoiden ajoittaminen on toiminut mulla viimeaikoina vähän pelottavan hyvin. Tälläkin kertaa aavistukseni osui oikeaan eli tulihan sieltä taas parempi ostopaikka 5% alemmalta tasolta ja sain myytyä optiopositioita lähellä huippuja. Käytän edelleen sanaa ostopaikka, koska vaikka taantuma näyttää edelleen todennäköiseltä, niin mun on vaikea nähdä osakkeiden suurta romahdusta ja sen mahdollisuutta. Ainakaan siitä näkökulmasta, etteikö osakkeita (tai call spreadeja) kannattaisi vielä omistaa. Toki mun muut näkemykset vähän hedgaa salkun osakeriskiä epäsuorasti eli olen edelleen heinäkuun artikkelin teeman mukaisesti longina kultaan, longina euro-dollarifutuureihin, shorttina eurusd:hen, longina lyhyisiin jenkkikorkoihin ja shorttina pitkiin jenkkien (ja saksan) valtionlainoihin.

Toisaalta nyt mulla on vähän sellainen kutina, että vaikka isompaa pudotusta ei tulisikaan, niin on aika vaikea nähdä isoa nousurallia enää todennäköisenä. Taantuma on ehkä aavistuksen taas lähempänä ja kun osakkeiden suuri nousuralli tuntuu olevan nyt niin suosittu näkemys (samoin kuin osakkeiden suuri romahdus), niin ehkä tässä treidataan ei-mihinkään-suuntaan seuraavat 6-12kk. Nyt on hyvin vähän treidattavia ideoita mielessä makron osalta.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.9.2019 12.15

Eilinen oli hyvä esimerkki siitä, miksi keventelen positioita reilusti ennen keskuspankin kokouksia ym. datajulkistuksia, joita ainakaan minä en osaa ennustaa. Jos yksikin lause EKP:n korkokouksessa voi muuttaa sentimentin täysin seuraavaksi pariksi viikoksi tai parhaimmillaan loppuvuodeksi, niin mahdollisuus tehdä tuottoa tällaisissa tilanteissa on aika huono varsinkin suhteutettuna poikkeukselliseen volatiliteettiin. Ostelin EURUSD shortteja lisää kiinni vielä press releasen jälkeen, koska arvelin samanlaista reaktioita kuin aiemmassakin EKP:n kokouksessa. No sellainen sieltä tulikin. Olen nyt hyvin pienellä positiolla liikenteessä sekä kullan (long) että eurusd:n (short) osalta, koska tilanne vaikuttaa nyt hyvin hankalalta ottaa näkemystä. 

Pitkät korot, erityisesti saksan 10-vuotinen bundi taas on oiva esimerkki siitä miten yleensä tapahtuu, kun kaikki ja kaikkien koirat, kissat ja mummot on longina (tai shorttina) johonkin, jossa ovat olleet pitkään oikeassa ja sitten tätä trendiä ylläpitävä narratiivi (jonka suhteen kaikki ovat samaa mieltä) värähtää edes hieman toiseen suuntaan: 2 kuukauden tuotot pyyhkiytyy pois kahdessa viikossa. Tällaisia on mukava mennä shortiksi erityisesti optioilla, koska voit jopa pari kertaa olla ajoittamisen kanssa väärässä ja hävitä aina hieman, kunnes lopulta teet 6-kertaista tiliä sijoitetulle pääomalle.

Keventelin näitä shortteja pitkiin korkoihin tänään hieman, ettei position koko kasva suhteettoman suureksi osaksi salkkua. Näkisin kuitenkin edelleen nousuvaraa pitkissä koroissa.

Nyt on oikeastaan sellainen tilanne, että en keksi hirveästi mitään treidattavaa tai mulla ei ainakaan makron suhteen ole mitään vahvaa näkemystä. Olen vasta ihan lähiaikoina oppinut, että kun menee hyvin, niin kannatta olla entistä tarkempi siitä mitä ideoita seuraavaksi treidaa. Mulla ainakin iskee helposti vauhtisokeus ja alan harkita seuraavien treidien logiikkaa vähemmän, jolloin tulee otettua sellaisia positioita, joissa +EV.tä ei voi perustella. Nyt siis kevennän positioita ja otan rennosti kunnes tulee taas jotain uusia ideoita mieleen. Osakkeetkin on tulleet 9% ja mun elokuun dippiin ostamat S&P 500 call spreadit yli 100% ylös, joten nyt on ihan hyvä olla tyytyväinen. Olen viime aikoina huomannut, että main stream pankkien painokoneista on alkanut viime aikona tulla ulos samankaltaisia näkemyksiä kuin mitä mulla oli edellistä Sijoitustiedon artikkelia kirjoittaessa. Lähinnä huolettaa erityisesti se, että tosi moni on mun kanssa samaa mieltä siinä, että pitää nyt osakkeiden isoa nousurallia todennäköisenä. Aina kun valtavirta tulee 9% myöhässä tällaiseen liikkeeseen, niin tekee mieli keventää positiota, koska eiköhän sieltä kohta tule taas parempia ostopaikkoja.

Pitäis muuten jo pikkuhiljaa keksiä se nimi sille uudelle blogille...polttelee nimittäin kirjoittaa useammastakin firmasta. Koulussa vaan on sen verran kiireistä, että ei tässä tiedä mihin väliin löytäis kirjoittamiselle aikaa. Tämä vuosi on siinä mielessä tärkeä, että keväällä on useampiakin tenttejä, jotka pitää päästä ekalla yrityksellä läpi tai kesätöihin ei irtoa lupia Valviralta. Eikä ne ihan mitään pieniä tenttejä ole, kun vaikka kirurgiassa tenttialuetta on opiskeltu 2 vuotta ja sivumäärä lienee jotain pari tuhatta. Lääkiksen tenteissä yksi mukava piirre on myös se, että voit osata kaiken erinomaisesti ja vaikka paremmin kuin kukaan proffista, mutta sitten jos tenttivastauksesta ilmenee yksi asia, joka tai jonka tekemättä jättäminen vaarantaa potilasturvallisuuden, niin koko tentti hylätään.

Näinhän se nimittäin menee oikeassakin elämässä, joten käytäntö on mielestäni erinomainen. Jos muuten jotain näiden (kohta) neljän vuoden opiskelujen aikana olen oppinut, niin ainakin arvostamaan yksinkertaisia (tai yksinkertaiselta näyttäviä) asioita. Voit olla maailman viisain ja nokkelin tyyppi, mutta se ei takaa ettet koskaan joutuisi ongelmiin. Suurimmat ongelmat tulee eteen silloin, kun ylenkatsot jotain yksinkertaista asiaa, joka ei sitten oikeasti ollutkaan niin yksinkertainen ja et siitä syystä päättänyt koskaan opetella koko juttua riittävän huolellisesti. Keskimääräinen lääkisopiskelija muistaa kaikki Goodpasturen syndroomalle altistavat geenivariantit ulkoa, on opetellut eri anti-reumaattisten lääkkeiden aloittamisen indikaatiot kymmeneen kertaan (vaikka ei niitä todennäköisesti koskaan tule aloittamaan ellei erikoistu reumalääkäriksi) sekä tietää biokemialliset selitykset henderson-hasselbalchin yhtälöitä myöten siitä, miksi hengitysvajauksesta kärsivä hätätilapotilas on asidoottinen, mutta sitten se yksinkertainen henkeä pelastava toimenpide eli hätätilapotilaan maskiventilaatio tuottaa yllättävän monelle vaikeuksia (puhumattakaan hengitystien turvaamisesta larynxtuubilla tai intubaatiolla), ellei näitä juttuja ole oikeasti harjoitellut vähintään satoja toistoja sadoilla erilaisilla potilailla eli oikean maailman ihmisillä. Ja nykyisillä resursseilla näitä ei muuten ainakaan koulussa harjoitella läheskään niin paljon. Puhun nyt muuten omasta puolestani, koska ainakin itse opin kyseisen taidon luotettavasti vasta oltuani kesätöissä leikkausali-anestesialla. No onneksi jokainen voi hakeutua mihin tahansa erikoisalalle omien taitojen sekä kiinnostuksen kohteiden mukaan, joten Suomessa hätätilapotilaita hoitaa aina kyseisen alan ammattilaiset.

Joka tapauksessa kliseinen “It ain't what you don't know that gets you into trouble. It's what you know for sure that just ain't so” -lausahdus pitää täysin paikkaansa missä tahansa elämän osa-alueella.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 11.9.2019 06.41
Tuulipuku kirjoitti:

Urovant tais olla aika nappiosuma! Muutenkin tosi syviä mietteitä hyvin kirjoitettuna. Kiitos hyvästä blogista ja toivottavasti homma jatkuu!

Thanks! Urovantilta kyllä ihan hyviä askeleita kohti markkinapenetraatiota. Edelleen pitäisin firman hinnoittelua aika kummallisena (vähintään 50% upsidea jäljellä mun fair value arvion "jakauman alaosaan" nykyinformaation perusteella). Omistan firmaa kahdesta syystä: Ensinnäkin mun näkemyksen mukaan Vibegron tuo selkeän kilpailuedun olemassa oleviin b3-agonisteihin käytettävyyden (nopea vaikutus, ei titraamista, sopii hypertensiosta kärsiville potilaille) ja haittavaikutusprofiilin (ei pidennä QTc:tä, ei CYP2D6-välitteisiä lääkeinteraktioita yms.) osalta. Nämä on ihan käytännön työn kannalta merkityksellisiä seikkoja, koska OAB:sta kärisivä potilasryhmä on keskimäärin iäkästä, käyttää paljon muitakin lääkkeitä ja kärsii korkeasta verenpaineesta. Nyt meillä on tälle jengille lääke, joka on ensinnäkin tähän mennessä parhaiten tutkittu B3-agonisti, joka ei nosta verenpainetta ja joka sopii varmasti yhteen CYP2D6-metaboloituvien lääkkeiden kanssa. Antikolinergien dementia-riski on vähän kiistanalainen asia vielä, mutta toki tämäkin on yksi potentiaalinen katalysti urovantin puolesta (jos siis saadaan lisääntyvää näyttöä, että antikolinergit lisää dementiariskiä). Näkisin jo nyt perusteita miksi vibegronista pitäisi tulla selkeä ensilinjan lääke OAB:n lääkehoitoon ja varsinkin jos uusi tutkimusnäyttö alkaa vahvistaa antikolinergien kognitiivista haittavaikutusprofiilia.

Pelkästään jo vibegron on tässä mun näkemyksen mukaan aliarvostettu, mutta sitten tässä on vielä geeniterapiapuoli (erittäin spekulatiivinen toki), jonka saa käytännössä ilmaiseksi optioksi tähän. Olen mielelläni mukana hajautetusti kaikessa geeniterapiassa, jossa on saatu kliinisellä tasolla edes jotain järkevää aikaan (kuten UROV) ja toisaalta olen sellaisissa geeniteknologiossa taas mielelläni shorttina, joissa ei käytännön tasolla ole saatu mitään aikaiseksi, mutta hypeä on luotu sitäkin enemmän (esim. Interexon). Varmasti näistä kliiniselle tasolle päässeistä geeniterapioista vähintään 90% feilaa ainakin ensimmäisen sukupolven ratkaisuissa, mutta kyllä näistä osa myös lyö läpi.

Tomi Haataja kirjoitti:

Eurusd:ta on ollut mukava treidata koko kesän, laskutrendissä pienien käänteiden treidaaminen on ollut harvinaisen helposti ennustettavaa. Kevensin tällä kertaa viimeismpään laskuun shorttipositiota hieman vähemmän, koska nyt pidän todennäköisenä, että muodostetaan jonkinlainen uusi trading range 1.05-1.09 alueelle. Jos käydään tuttuun tapaan hakemassa vauhtia edelliseltä value arealta eli tällä hetkellä 1.1075 tasoilta, niin lisään taas shorttipositiota tähän. Kuten edellisessäkin artikkelissani puhuin, dollarin nousu helposti vain ruokkii dollarin nousua ja feedback-vaikutukset kiihdyttävät nyt lähiaikoina eurusd:n laskua.

EURUSD näyttää hämmästyttävän hyvin noudattavan samaa kaavaa. Kurssi kävi taas käytännössä täsmälleen ton edellisen value arean korkeimmassa kohdassa ja viihtyi siinä pari minuuttia kunnes kääntyi uuteen laskuun. Avasin tietysti tohon uusia shortteja alkuperäisen suunnitelman mukaan, joita keventelin tänään, koska en halua ottaa liikaa näkemystä huomiseen EKP-kokoukseen. Tässä nyt kuvina esitetty mitä tarkoitan eli oikeastaan ainoa tekninen juttu minkä olen havainnut valuutta - ja välillä myös raaka-ainetreidaamisessa todennäköisesti hyödylliseksi, on näiden kaupankäyntitasojen (ja sen miten kurssit reagoi niihin uudelleen osuessaan) seuraaminen. Eli katsotaan millä hinnoilla tapahtuu voluumimääräisesti eniten kauppaa ja logiikkana on, että jos aikaisemmin suosittu hintataso ei enää pidä vaan hinta pomppaa jompaan kumpaan suuntaan, niin ihmisten päässä näkemys on todennäköisesti muuttunut siitä, mitä se oli kun tuo kaupankäyntitaso oli muodostumassa. Tietysti näissä on myös paljon kohinaa, mutta yleisesti ottaen näiden taktinen hyödyntäminen silloin, kun sulla on makronäkemys jonkin asian suhteen, vaikuttaa ihan toimivalta. Osakkeissa taas en ole havainnut näiden toimivan oikestaan ollenkaan (ehkä päivätreidaamisessa?). Koroissa ja raaka-aineissa vaihtelevasti. Toki tää on vaan anekdoottista tietoa.

Alemmasta kuvasta näkee miten noin 8 kk aikana 1.1385 - 1.1400 tasolle syntynyt value area käytiin testaamassa ja kyseisen kaupankänytitason nopea hylkäys oli mulle vahvistava signaali, että ihmisten näkemykset, likviditeetti ym. millä näitä kurssiliikkeitä kukanenkin haluaakaan selittää, euron suhteen oli muuttuneet pessimistisempään suuntaan. Sama toimii pienemmässäkin mittakaavassa kuten ylemmästä kuvasta voi nähdä 1.1200-1.1250 ja nyt 1.1075-1.1085 tasot, joiden kohdalla avasin uudet shortit. Stop loss näissä määräytyy sit sen perusteella että kauanko markkina käy noissa kauppaa (jos liian kauan niin alan epäillä trendin jatkumista), onko momentum näiden tasojen kohdalla nouseva vai laskeva ja ylipäätään näyttääkö markkina siltä, että se ei suostukaan enää jatkamaan pitkän aikavälin trendiä.

Nyt pitäisin todennäkösimpänä vaihtoehtona, että eurusd käy ainakin testaamassa 1.05-1.08 trading rangea ja todennäköisesti jää sinne vähäksi aikaa. Toinen vaihtoehto on, että pohjat nähtiin viime viikolla.

Ainahan sitä voi toki kaikkea selittää omien näkemystensä tueksi silloin kun treidit osuu oikeaan. Kuitenkin tällaisissa ajatusleikeissä on enemmänkin kyse siitä että yritetään suodattaa kohinaa, jolloin reagointi tapahtuu todennäköisemmin oikeisiin signaaleihin (onko trendi oikeasti kääntynyt vai ei) vs että haetaan jotain breakout-tasoja, katsellaan liukuvia keskiarvoja, ylimyyty indikaattoreita tms. jotka perustuu hyvin vähän "oikeaan kaupankäyntiin" ja enemmänkin intuitiivisten kuvioiden piirtelyyn ja yksinkertaisiin tilastoharhoihin.

Tomi Haataja kirjoitti:

Mulla on nyt jotenkin sellainen fiilis, että ihan jopa ajoituksenkin suhteen saksan Bundissa on vuosituhannen shorttipaikka

Olis muuten aika hyvä läppä jos olisin onnistunut poimimaan maailmanhistorian korkeimman hinnan saksan bundista (katso kuva alla) ja mennyt juuri tuona päivänä shortiksi (3.9.2019) ja tietysti kirjoittanut asiasta isosti suomen suurimpaan sijoitusmediaan. No en ehkä välttämättä pidä kovin todennäköisenä, että olisin onnistunut näin tekemään, mutta lupaan tietenkin kirjoittaa asiasta paljon kirjoja ja esiintyä suurena kaikkien asioiden guruna, jos näin pääsee käymään. Laitan myös samalla kaikki tekniset indikaattorit ja supersysteemit myyntiin, joiden perusteella onnistuin tuon pohjan poimimaan, vain 99,90€ ensimmäiselle sadalle ostajalle. Sen jälkeen lupaan olla seuraavat 20 vuotta bearish osakemarkkinaan ja sitten perustella tätä näkemystä "koska olin tuhatvuotisen korkotrendin käännöksessäkin oikeassa"...

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 3.9.2019 01.50

Opiskelujen aloitukset on menneet aika kiireisissä merkeissä. Otin kaikki kannabisshortit kiinni, koska siellä on tultu nyt niin paljon alas että on pakko olla tyytyväinen. Esimerkiksi Canopy growth corp tullut alas -50% siitä kun avasin oman shorttini kesällä. Eiköhän tällekin sektorille saada jonkinlainen ralli jos osakkeet eivät jatka laskua. Sitten on taas mukava paikka availla shortteja. Näkemys kannabissektorin suhteen ei ole muuttunut siitä mitä esim. tässä twiittiketjussa lyhyesti tiivistin aiemmin kesällä: 

Ei tämä ainakaan helpota kannabiksen viihdekäytön yleistymistä USA:ssa, kun kansallisen terveyspolitiikan johtava äänitorvi on tätä mieltä.Viimeisin kommentti "way too far too fast": https://t.co/iYaV44Bxw4

Pilviosakkeiden hintoja katsellessa legalisaatiota pidetään 100% varmana https://t.co/ptyaLjE2kq

— Tomi Haataja (@TomiHaataja) July 4, 2019

Eurusd:ta on ollut mukava treidata koko kesän, laskutrendissä pienien käänteiden treidaaminen on ollut harvinaisen helposti ennustettavaa. Kevensin tällä kertaa viimeismpään laskuun shorttipositiota hieman vähemmän, koska nyt pidän todennäköisenä, että muodostetaan jonkinlainen uusi trading range 1.05-1.09 alueelle. Jos käydään tuttuun tapaan hakemassa vauhtia edelliseltä value arealta eli tällä hetkellä 1.1075 tasoilta, niin lisään taas shorttipositiota tähän. Kuten edellisessäkin artikkelissani puhuin, dollarin nousu helposti vain ruokkii dollarin nousua ja feedback-vaikutukset kiihdyttävät nyt lähiaikoina eurusd:n laskua.

Kulta on ollut edelleen yllättävän vahva, joten positiota löytyy. Mielelläni olen tässäkin treidaillut nousurangen ympärillä.

Ostin myös alkuviikosta salkuun noin 4%:n verran Bitcoinia ja Ethereumia. Tämä ei ole oikeastaan mikään kannanotto sen puolesta näenkö näissä teknologioissa mitään tulevaisuutta, ja oma näkemykseni on sen suhteen neutraali sikäli kun en ole aiheen asiantuntija. Sen sijaan väitän ymmärtäväni jotain markkinapsykologiasta ja näkisin helposti, että samat voimat mitkä kultaa ovat ajaneet viimeaikoina rajusti ylös vaikuttavat myös kryptovaluuttoihin eli pelko miinuskoroista ja uusista massiivisista elvytysohjelmista saa ihmiset todennäköisesti ostamaan paniikissa kryptovaluuttoja. Tässä voitaisiin kohta taas puhallella uutta kuplaa tähän omaisuusluokkaan jos ihmiset sille päälle sattuvat (tai puhaltaa jo olemassa olevaa kuplaa isommaksi - miten sen nyt haluaa ottaa.)

Mulla on nyt jotenkin sellainen fiilis, että ihan jopa ajoituksenkin suhteen saksan Bundissa on vuosituhannen shorttipaikka. Olen jo jenkkien pitkiä korkoja shorttina vs. longina lyhyisiin korkoihin, mutta tässä olen vähän varovaisempi, koska lähiaikoijen triggerit voivat vielä antaa paremman hinnan shortata näitä. Vaikka fedin korkopolitiikan ei pitäisi minkään järjen mukaan ohjata pitkiä korkoja ja QE:n pitäisi olla pitkille koroille bearish, niin silti markkina on treidannut viimeiset fed-kokoukset täysin päinvastoin. Ei tätä vastaan kannata lähteä taistelemaan vaan kannattaa kääntää se omaksi eduksi. Saksan Bundi vaikuttaa nyt teknisesti niin yliostetulta ja kaikki tuntuvat näkevän ainoana skenaariona vain miinuskorkotulevaisuuden, joten väitän, että tämä kaikki on nyt jopa yli 100% hinnoissa. Voihan hinnat tästä aina hullummaksi mennä, mutta on nyt monella tapaa sellainen fiilis, että pienikin käänne narratiivissa ja pitkissä koroissa tullaan Saksassakin rajusti ylös. Olen siis nyt pienesti optioilla shottina myös saksan bundiin.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.8.2019 07.30
Dharma kirjoitti:

Kiina ostaa USD:ta kontraktakseen tulleja. Oletan tämän selittävän USD suhteellisen vahvuuden.

Kai tämäkin on mahdollista, en itse osaa tällaista johtopäätöstä ihan heti tehdä.

Rogue kirjoitti:

Ei sinänsä yllätä jos paljolti tällaisia edustustehtäviä ja mediasuhteiden ylläpitoa hoitava henkilö ei ole ihan cutting edgellä kaikkien yksittäisten talousilmiöiden suhteen, mutta jotenkin luulisi että hyödyntäisi omien spesialistiensa osaamista tällaisissa kysymyksissä.

Niin, ja en nyt tiedä laittaisinko YLEn haastatteluun jotain makrokvanttia selittämään monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kun menevät kuitenkin 99% ohi kohderyhmästä :D

Pitää kattoa, enköhän noistakin jaksa jotain analyysiä vääntää uuteen blogiin joka tulee englanniksi.

Kuten artikkelissani kirjoitin: "Olen longina S&P 500 futuureihin call spreadeilla ja odotan lisääväni positiota jos esimerkiksi FEDin tulevaan korkopäätökseen saadaan ”sell the news” -tyyppinen reaktio." https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miten-porssit-saataisiin-romahtamaan
 

....niin nythän sieltä saatiin vähän tän tyylinen reaktio + Trumpin tullit. EURUSD kävi odotetustikin testaamassa täsmälleen tuota "psykologista" 1.111 rajaa. Myin tähän lisää tänään shortiksi. Toki nyt lähiaikojen riski voi olla, että Trump näkee kauppasodan panoksien noston helppona työkaluna heikentää dollaria. Trump haluaa heikon dollarin ja kauppasota on yksi tapa (yrittää) heikentää sitä. En kuitenkaan menisi vannomaan, että tämä tulee onnistumaan, koska ei se ainakaan tähän mennessä ole ollut kovin tehokas tapa, sillä dollari on kauppasodan aloittamisen jälkeen vain noussut.

Olen nyt erittäin isosti shorttina pitkiin jenkkikorkoihin. Ostin myös lisää call spreadeja S&P 500:een, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Nähdäkseni pitkissä koroissa viimepäivien reaktio on ollut vähän epärationaalinen risk off- reaktio. Kun tämä hälvenee, niin saadaan varmaan jonkinlainen rekyyli ja viimeistään siinä vaiheessa jos fed alkaa puhua uudesta QE:sta, niin näkisin, että se iso liike on pitkissä koroissa ylös. Tällä hetkellä väärässä olemiseni on ollut toistaiseksi aika halpaa.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 1.8.2019 12.55
Rogue kirjoitti:

Nordean pääanalyytikon mukaan tuo fedin koronlasku eli "rahapolitiikan kevennys" meinaa jatkossa vahvempaa euroa (heikompaa dollaria). Tää on mun käsittksen mukaan "klassinen" käsitys koron ja valuutan kausaalisuhteesta. 

Sun näkemys ilmeisesti on päinvastainen ja betsaat vahvempaa dollaria tän korkopäätöksen perusteella? Pystytkö vielä lyhyesti tiivistämään miksi näin vai käsitinkö jotain väärin? 

Mun näkemys on täysin päinvastainen, koska markkina odotti löysempää keskuspankkia kuin mitä tänään nähtiin ja markkina selvästi pettyi koska dollari vahvistui mm. euroa vastaan 0.7%. Valuutat on aina vähän hankalia vetää perusteluita  mihinkään yhteen faktoriin, mutta lähtökohtaisesti: 

  • Ei riitä että Fed löysentää vaan sen pitäisi löysentää enemmän kuin EKP, BoJ ym.
  • Kasvudifferentiaalit tukee jenkkejä
  • Lähiaikoina dollarilikviditeetti supistuu
  • Vaihtotase-differentiaalit ei näytä niin rumalta kun huomioi output-gapit

Valuuttojen "hinnanmuodostuksella" voi teorisoida päivät pitkät, mutta itse tykkään pitää nämä hommat yksinkertaisena. Kaikkien mittarien perusteella dollari on kuulemma yliarvostetumpi kuin koskaan, mutta eipä ne arvostustasot ole osakkeissakaan koskaan olleet hyvä syy mennä shortiksi.

Jaan Nordean FX-analyytikoiden näkemyksen (eri tyyppejä kuin tää pääanalyytikko joka on mun mielestä ihan pihalla tässä) "dollar smilesta" (arttikkelin viimeinen kuva) eli ainoa tilanne missä näkisin dollarin heikkenevän on globaali synkronoitu kasvu: https://e-markets.nordea.com/#!/article/50627/fed-watch-first-cut-in-a-d...

Nyt tässä herkästi tulee feedback -loop kun dollari vahvistuu, niin se ruokkii globaalia synkronoitua slowdownia (mikä on dollari positiivinen) koska se haittaa jenkkiyrityksiä ja kehittyviä markkinoita (joilla on dollarimääräistä velkaa), mutta ei hirveästi kuitenkaan auta esim. Eurooppaa samalla tavalla kuin heikentyvä dollari auttaisi jenkkejä. Nyt jos tämä sykli ruokkii itseään sitä kautta, että talouden hidastuessa ja volatiliteetin kasvaessa dollari aletaan nähdä turvasatamana, niin se vain pahentaisi skenaariota. Näkisin äärimmäisessä skenaariossa, että eurusd on tasolla 0.90 vuoden 2020 loppuun mennessä ellei Fed tee jotain aivan odottamatonta (esim. iso QE täysin puskista ja korkojen leikkaus enemmän kuin markkina odottaa). Markkinahan odottaa tällä hetkellä vain sitä että QT päättyy ja vielä noin 50-75 bps leikkuuta ensi kesään mennessä. Toki nää suhteet muuttuu kun EKP:ta kohtaan odotukset muuttuvat.

Tärkeänä pidän myös sitä miten hinta käyttäytyy. Dollarilla on ollut käytännössä kaikki sen heikentymistä puoltavat tekijät voimassa ja silti se on vain vahvistunut: 

  • Kauppasota
  • Dual deficit
  • Excess liquidity
  • Fed leikkaa korkoja
  • Debt ceiling
  • Fedin itsenäisyys kyseenalaistettu
  • Vahvistuva kulta
  • Jne

Olen koko vuoden lukenut esim. noiden linkkaamani fiksujen Nordean FX-analystien juttuja dollarista. Heillä on ollut aivan viime aikoihin asti bearish biase dollariin. Kun näin fiksu jengi on pitkään väärässä, niin tässä täytyy olla jotain miksi tää vahvistuu viikosta toiseen ja en usko että on kovin paljon mitään, mikä saisi tän just nyt heikkenemään muuta kuin esim. iso yllätys QE + korot nopeasti nollaan. Se taas nostaisi pitkiä korkoja (kuten em. viestissä  peurstelin ) ja siksi pidän yield curve steepeneriä hyvänä hedgenä tälle valuuttatreidille. Ja oikeastaan toinen hyvä hedge on kulta, joka näyttää tarjoavan tähän treidiin konveksisuutta eli molemmat voivat mennä yhtä aikaa ylöspäin. Kun kulta on nousutrendissä, niin näkisin että se suorastaan räjähtäisi ylös jos dollari voimakkaasti heikkenisi (dollari tn. heikkenisi hyvin löysään keskuspankkiin joka tarkoittaisi todennäköisesti alhaisempia reaalikorkoja, joka hyödyttäisi kultaa). 

Sitten on nää pitemmät keskustelut miten dollarin asema globaalina reservivaluuttana on uhattu ja koko homma romahtaa käsiin. Tähän toki kulta on tail risk hedge, mutta en ajattele vielä näin pitkälle. Tämä skenaario on vielä kaukana tulevaisuudessa. Meistä jokainen kuolee joskus, todennäköisesti dollarikin, eikä kukaan tiedä mitä siitä seuraa.

Pitää myös muistaa näitä treidatessa, että hintoja ohjailevat narratiivit muuttuu ajan myötä. Tänään on nämä muutamat asiat mitkä heiluttaa dollaria, pitää osata katsoa eteenpäin ja miettiä mitkä tekijät ajavat hintoja ensi vuonna, koska ne voi olla aivan erit. 

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 31.7.2019 11.41
Tomi Haataja kirjoitti:

 Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.

Noniin, turpaan tuli korkotreideistä, mutta eihän se ihan perseelleen sentään mennyt valuuttatreidien puolesta. Osakkeet tekivät täysin sen mitä odotinkin, mutta en uskaltanut tähän ottaa muuten näkemystä kuin pienellä vix call spreadilla. Kohta alan katsella osto paikkoja S&P 500 call spreadeille, jos tää lasku tästä vähän lähtee kääntymään.

Nettona tästä illasta hieman päälle 500€ ei oo huono tulos, vaikka korot ei menny ihan niinkuin odotin. Tai meni oikeastaan siihen asti, kunnes powell otti vähän sanojaan takaisin. Taidan silti ottaa pienen viskin tähän. Harvoin tulee näitä päivätreidailtua mutta nyt näytti että on selkeä paikka ottaa näkemystä, joka meni vielä aika putkeen.

On kuitenkin mielenkiintoista, että korkokäyrä loiveni selvästi takaisin alaspäin (mitä pidin epätodennäköisenä, mutta en yllättynyt). Outoa on kuitenkin, että sen sijaan taas pankit (XLF) olivat selkeä yliperformoija muihin sektoreihin nähden, vaikka pankeille yield curve flattening on nimenomaan huono asia. Reagoiko jompi kumpi siis väärään suuntaan? Kasvatin shortteja hieman pitkiin korkoihin, koska mielestäni jos QT loppuu niin se tukisi korkeampia korkoja ja tässä pitkien korkojen liike oli enemmänkin risk off -tyylinen, koska osakkeet myivät aika rajusti. Pidän todennäköisenä, että korkokäyrä lähtee taas nousuun ja pitkät korot jopa myy, kun osakemarkkina vähän rahoittuu. Miksi muuten pankit olisivat jääneet yhtä isosti myymättä?

Treidailin molempien korko - ja valuuttapositioiden ympärillä vielä press releasen jälkeen ja powellin puheen aikana, joten sain koroista hieman "damage controllia". Olin jo ennakkoon 60k€ shorttina dollaria vastaan, ja myin lisää alun pomppuun sekä ennen powellin puhetta. Näistä tuli lähemmäs tonni voittoa. Koroissa oli oikeastaan pakko mennä CFD:llä, kun futuurit vielä liian isoja omalle salkulle ja optiospreadit kömpelöitä(vaikka käytän niitä pitempiin positioihin). Selkein telli, että eurusd menee viemäristä alas oli, kun powell puhui "I didn't say just one rate cut"...korot ampaisi saman tien alas, mutta eurusd ei reagoinut tähän juuri mitenkään ja pomppu oli hyvin lyhytikäinen sekä myytiin nopeasti. Kun tällainen positiivinen viesti myydään, niin se on yleensä aika vahva merkki sen puolesta että dollarin suunta on vain ja ainoastaan ylös. eurusd alkoi myös paljon vahvemmin ilmentää samaa kaavaa mikä on ollut jo koko viikon voimassa eli käydään hakemassa stop lossit aiemman "value arean" paikalta ja sitten myydään isosti alas tehden uudet pohjat. Ohessa pienet treidailut (short nuoli alas, osto nuoli ylös) tän casen ympärillä TLT:ssä (CFD) ja EURUSD:ssa.

Jätin maltillisen 25k shortin eurusd:hen. Näkisin että tämä on nopeasti lähiviikkoina 1.09 tasoilla ja jopa 1.06 voidaan käydä. Jos Fed jatkaa tällä linjalla, euroopassa kasvu ei saa tuulta alleen ja jenkit eivät ihan heti mene taantumaan, niin en pitäisi mahdottomana, että eurusd olisi jopa pariteetissa vuoden loppuun mennessä. Ei näitä kuitenkaan kannata miettiä liian pitkälle, koska meistä kukaan ei tiedä mistään mitään.

Nyt voi kysyä mikä merkitys on 25bps cutilla, jos dollari jatkaa vahvistumistaan tällä tavalla. Oli muuten hyvä päätös alkukeväästä luopua emerging markets longista, tänäänkin aika selkeä reaktio ja EEM selkeä aliperformoija huhtikuusta lähtien. Ei vieläkään houkuta ostaa tähän, mutta kyllä sekin päivä vielä joskus tulee.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 31.7.2019 08.32

Parin tunnin päästä on Fedin korkopäätös ja pressitilaisuus. En kovin usein tee näihin liittyen mitään betsejä, koska edgen perusteleminen on näihin aika vaikeaa. Mulla on kuitenkin tällä kertaa sellainen lievä bias sen suuntaan, että powell onnistuukin puhumaan enemmän haukkamaiseen suuntaan ja on kommunikoinnissaan kömpelö. On se ennenkin yllättänyt negatiivisesti. Markkinan odotukset on myös aika tapissa. Olen aika tiivisti seurannut miten eurusd on treidaillut viimeiset pari viikkoa ja näyttää aika vahvasti siltä, että tuolla on stoppeja otettu ulos shorttaajilta useaan otteeseen ylös päin, mutta markkina silti peruuttelee aina takaisin alas isoilta tasoilta eikä tahdo nousta euro-positiivisiin uutisiinkaan. Jos katsoo fedin track recorcia, niin aiemmasta neljästä fomc:stä kolme kertaa on eurusd päätynyt laskuun 5 päivää kokouksen jälkeen. Oon siis nyt alkuviikoista lisäillyt eurusd shortteja. Kasvatin myös shortteja pitkiin jenkkibondeihin enemmän suhteessa lyhyiden korkojen longeihin. Osakemarkkinoilla en näe oikein hyvää setupia lähteä spekuloimaan tällä, joten pidän optiolongit samana, mutta valuuttojen ja korkojen puolesta pidän jonkinlaista "hawkish" yllätystä todennäköisempänä ja tämän treidin asymmetria tuntuu olevan myös tähän suuntaan. Kohtahan se nähdä miten pieleen tää menee.

Moni muuten varmaan ihmettelee (ja itsekin tahdon aina unohtaa tämän) miksi jenkkikorot treidaa niin paljon ylempänä euromaiden korkoihin nähden, vaikka voisi kuvitella länsimaista vahvimman talouden eli USA:n valtionlainojen olevan se ultimaattisin turvasatama. No syy on yksinkertaisesti valuuttahedgauksen kustannuksissa eli jenkkisijoittajalle euromaiden bondit on houkuttelevampia kun valuutan hedgaamalla (myymällä currency forwardia) saa jenkkisijoittaja n. 3% yieldin, jolloin kokonaistuotto bondeissa on negatiivisen koron jälkeen jotain luokkaa 2.7%. Eurosijoittajalle taas jenkkikorkojen valuuttahedgaus käänteisesti maksaa jolloin kokonaistuotto menee miinukselle n. -0.8% 10-vuotisessa us treasuryssa eli euroalueen bondit on vähemmän negatiivisina houkuttelevampia eurooppalaisille (itse en kyllä valitsis mitään, missä on negatiivinen tuotto-odotus). Euroopassa myös eläkeyhtiöiden täytyy matchata riittävä määrä duraatioriskiä eläkevastuisiin nähden, joten sitäkin kautta euroalueen valtionlainoille voisi tulla enemmän kysyntää täällä kuin jenkkibondeille. Johdannaisammattilainen vineer Bhansali (joka on muuten kirjoittanut hyvän kirjan tail risk hedgauksesta) osaa selittää tän korkopariteetin paljon paremmin kuin minä tässä artikkelissa: https://www.forbes.com/sites/vineerbhansali/2019/06/17/trading-sardines-the-case-of-currency-hedged-negative-yielding-bonds/

Niinkuin mm. Mikko mäkinen on blogissaan erinomaisestikin todennut, ei tässä maalaisjärjellä ajateltuna ole mitään järkeä, että ostamalla pitkiä valtionlainoja lukitset itsellesi negatiivisen tuotto-odotuksen ellei deflaatio syvene/onnistut ajoittamaan ostot ja myynnit oikein. Jos uutta QE:ta tulee kehiin, niin se on itse asiassa ollut ainakin jenkeissä pitkille koroille bearish case (korot nousee, pitkien bondien arvot laskee), mikä oli mm. Stanley druckenmiller call, jota aikanaan jengi piti vähän erikoisena, mutta joka osoittautui täsmälleen oikeaksi. Tässä Kevin Muir avannut hyvin asiaa: https://twitter.com/kevinmuir/status/1156234280265277440

Myös Michael Howell on tässä erinomaisessa artikkelissaan teorisoinut, miksi QE nostaa korkoja ja QT käänteisesti laskee niitä: https://www.linkedin.com/pulse/why-has-global-liquidity-crashed-again-michael-howell/

"we show the relationship between Global Liquidity and the term structure of World interest rates as depicted by the slope of the G4 government yield curve. Term premia again play a role here because tight liquidity conditions, by forcing investors into demanding more ‘safe’ assets, push up bond prices and simultaneously pull down their yields and term premia. Thus, the general ‘flatness’ of yield curves across the major economies again testifies to generally weak Global Liquidity conditions. It is simply not the case, as many suggest, that Central Bank QE lowers bond yields. Rather, because government bonds are ‘safe’ assets, ‘reverse QE’, in fact, causes lower yields, and QE raises bond yields. This follows because term premia widen as the extra liquidity persuades investors to take more risks, so shifting asset allocation from ‘safe’ bonds to risky equities."

Myös Nordean ansiokkaat makroanalyytikot on todennut saksan bundista saman, kun EKP on alkanut elvyttää, niin bundien ralli on yleensä loppunut: https://e-markets.nordea.com/#!/article/50487/fx-weekly-lagarde-better-practice-her-rhine-dancing

Vaikka lyhyet korot painettaisiin nollaan ja keskuspankit aloittaisi aggressiiviset uudet QE:t, niin mun on silti helppo nähdä, miten pitkissä koroissa riskin asymmetria on edelleen voimakkaasti ylös. Tässä shorttaamalla voi olla vielä pitkään väärässä, mutta se ei maksa hirveästi mitään ja esim. yhdistettynä long gold -positioon se voi olla erittäin hyvä yhdistelmä. Euroopassa tilanne voi olla vähän toinen noiden eläkelainsäädäntöjen takia (en tiedä koska en ole asiantuntija), mutta jos käytännössä kaikki pitävät miinuskorkoja ad infinitum 10-vuotisissakin valtionlainoissa 100% varmana asiana, niin onhan se aika selvää mihin suuntaan sen ison liikkeen riskit on. Tästä syystä näen yield curve steepenerin niin houkuttelevana treidinä:

  • Jos taantuma tulee tarkoittaa se sitä, että lyhyet korot painuvat nollaan ja toisaalta myös lisää QE --> korkokäyrä nousee
  • Jos talous onnistuukin kääntymään, niin inflaatiopaineet nousevat --> pitkät korot nousee ja neutraloi tappioita lyhyiden korkojen longista.
  • Talous on hyvin korkosensitiivinen, joten en usko markkinoiden missään vaiheessa lähivuosina odottavan keskuspankeilta aggressiivista koronnostoa, mikä rajoittaa longin tappioriskiä lyhyissä koroissa. Sen sijaan pitkät korot eivät ole keskuspankin otteissa, joten niissä voisin nähdä enemmän nousupotentiaalia.

Näen, että tässä vaiheessa sykliä tällä treidillä on hyvin vaikea hävitä paljon.

Näytä koko viesti
Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 30.7.2019 04.28

Makkone: "Mikä on arviosi markkinasta: sairaaloiden “subakuutit” CSK:t vs. elektiiviset CSK:t? Tiedän, että puuttellinen tyhjennys haittaa myös elektiivisiä toimenpiteitä mutta haittaako se siinä määrin että julkisen puolen elektiivinen toiminta / yksityiset terveysjätit hankkivat laitteen gastroenterologeilleen?" 

Erittäin tärkeä kysymys, toki akuutisti tai esim. inpatient -populaatiossa skopioiden laatu on varmasti huonompi. Tässä tutkimuksessa privaatissa open-access endoskopiaklinikalla adekvaatti puhdistus oli 4 kertaa todennäköisempää kuin julkisessa sairaalassa in-patient populaatiolla: https://www.giejournal.org/article/S0016-5107(04)02776-2/fulltext 

Toisaalta tässä multicenter-tutkimuksessa inclusion -kriteerinä oli ainoastaan elektiivisiä outpatient-potilaita ja yleisin yksittäinen indikaatio skopialle oli "Screening/surveillance": https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22239959

"According to the protocol, all patients referred to the participating centers for routine colonoscopy were prospectively enrolled. Patients were excluded only when referred for emergency colonoscopy, a previously failed colonoscopy for the same referral, or when inpatients.")

Tässä populaatiossa inadekvaatti puhdistus oli raportoitu jopa 33% potilaista, mutta tutkimuksen ongelmana se, ettei tässä käytetty standardoitua menetelmää (esim. Boston bowel prep scorea) sen määrittelyyn, mitä inadekvaatti tarkoittaa. Se oli kuitenkin tässä tutkimuksessa määritelty seuraavasti: "...collection of semisolid material that is cleared with difficulty or ... solid or semisolid material that cannot be effectively cleared.", ...no ehkä ei ole syytä olla luottamatta kliinikkoon tässä tutkimusasetelmassa.

Kyllä mä siis näkisin, että tuo on myös elektiivisssä toimenpiteissä isohko ongelma ja niissäkin helposti 10-15% tapauksista on näkyvyyden kanssa vaikeuksia, koska puhdistus ei ole onnistunut tarpeeksi hyvin. Kirjallisuus näyttää laajalti tähän suuntaan, ehkä toi 33% on vähän liiottelua:

Voishan näistä käydä joltain skopioita tekevältä kliinikolta kyselemässä näkemystä.

Tärkeimmän asian eli arkkinan kannalta ne säästöt on kuitenkin ehkä helpommin perusteltavissa isoille endoskopia-yksiköille, joiden potilasmateriaali painottuu inpatient ja akuutteihin keisseihin eli todennäköisesti kuitenkin suuria sairaaloita on ne joille ensisijaissti myydään. Arvioisin markkinaosuuden painottuvan 80-90% näihin. Tämä on oikeastaan pääteltävissä myös firman presentaatiosta, jossa puhutaan lähinnä inpatient -markkinasta: https://d1io3yog0oux5.cloudfront.net/_84d1006341b338fb423768ec3c302a0f/motusgi/db/253/1235/pdf/Motus_Corporate+Presentation_July+2019%281%29.pdf

Tuotteen hinta noiden säästölaskelmien perusteella on esitetty olevan 65k worksationista ja 950 dollaria tuolle kertakäyttö-sleevelle mikä tulee siihen skoopin kylkeen. 950 dollaria on kohtuullinen hinta, koska epäonnistuneeseen kolonoskopiaan in-patient potilaalla liittyy aivan merkittäviä lisäkustannuksia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26093612

Pelkästään jenkeissä tehdään vuosittain 1.5 miljoonaa in-patient kolonoskopiaa eli pelkästään noiden kertakäyttö-osien myynnistä tulisi 2% markkinaosuudella lähes 30M liikevaihtoa vuodessa tuolla 950 dollarin hinnalla.

Näytä koko viesti