Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 107 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.8.2018 13.23

Jep. Onhan tämä aika huvittavaa, saa nähdä pysyykö pitkään. Olen muuten pohtinut, että pystyyköhän tuota sääntöä kiertämään optioiden kautta eli ostaa vaikka lähimpiä erääntyviä at the money osto-optioita jos haluaa ottaa jotain ETF:ää salkkuun ja sitten valitsee fyysisen settlauksen. Pitänee selvittää IB:ltä tätä asiaa, kun kiinnostaisi muutamia ETF:iä hommata pitkään salkkuun. Naurettavaa pelleilyä kyllä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.8.2018 11.45

Pari viikkoa on nyt tullut lomailtua enkä ole jaksanut hirveästi treidailla tai seurata markkinoita. Tähän saumaan oli hyvä pitää vähän taukoa, sillä kuten jo etukäteen arvelin, niin kesä on ollut markkinoilla pitkälti hidasta ja tylsää unta. Uskoisin, että jenkkien vaalien jälkeen alkaa viimeistään tulla vähän villimpää liikettä markkinoihin ja mun näkemyksen mukaan tämä liike on todennäköisimmin ylöspäin, mutta en pidä tätä kovinkaan treidattavana näkemyksenä. Katsotaan mitä tapahtuu ja reagoidaan sen mukaan. Daytraderin viimeisimmässä artikkelissa oli muuten erittäin hyvää juttua reagoinnin merkityksestä vs. ennustaminen. Vaikka tämä on aika yleinen klisee treidauspiireissä, niin se pitää silti 100% paikkaansa. Toimivat ajatusmallit treidaamisessa on loppujen lopuksi aika yksinkertaisia, mutta ei missään nimessä helppoja totetuttaa +EV mielessä. Aina pitää tietysti olla edgeä, että treidaamisessa on järkeä, mutta objektiivisella reagointitaidolla pääsee jo kohtalaisen pitkälle. Mun mielestä edge kuitenkin rakentuu pitkälti reagoinnista, riskienhallinnasta ja oddsien ymmärtämisestä (ylituotto kuitenkin rakentuu kahdesta komponentista eli riskistä ja tuotosta). Fundamenttianalyysi tuo tietysti pitkällä aikavälillä oman panoksensa peliin, varsinkin jos sijoittaa/treidaa small/micro -cappeja.

Lomailun ohella tuli kesällä luettua aika paljon kirjoja ja lisäksi kävin läpi tällaisen Yalen yliopiston toteuttaman perussetin taloustieteen peliteoriasta: https://oyc.yale.edu/economics/econ-159

Harvoin näkee näin hyvää ilmaismateriaalia netissä. Suosittelen tätä kyllä erittäin paljon kaikille, jos et ole vielä peliteoriaan hirveästi perehtynyt. Tällä kurssilla käydään läpi aivan olennaisia perusjuttuja, joita jokaisen sijoittajan/treidaajan pitäisi tietää. Toki teorisointi ja käytäntö on sitten erikseen, mutta peliteoria on monissa tilanteissa yleensä hyvä lähtökohta.

Esim. kauppapolitiikassa peliteorian ymmärtäminen on todella olennainen juttu ja mm. Jens on omassa blogissaan esittänyt hyvää pohdintaa Trumpin/USA:n mahdollisesta strategiasta maailmankauppapelissä. Olen itsekin taipuvainen samaan näkemykseen eli Trump on valinnut törmäyslinjan ja tekee kaikkensa antaakseen sen vaikutelman, että hän ei aio väistää missään tilanteessa. Pidän todennäköisempänä sitä vaihtoehtoa, että Trump ei ole niin tyhmä kuin ulospäin näyttää, vaan kyse on nimenomaan hawk-dove-gamesta ("game of chicken"), joka on koordinaatiopeli jossa kommunikaatiolla on suuri merkitys ja esittämällä epärationaalista ja epäjohdonmukaista parannat omaa todennäköisyyttäsi voittaa. Mulla on tästä heittää parikin hyvää artikkelia peliteorian näkökulmasta alan ammattilaisilta:

Tässä ensin nopeasti suomeksi yksinkertaistettuna asiasta Inderesin makroanalyytikolta: https://www.inderes.fi/trumpin-kauppapolitiikka-hullua-riskinottoa-vai-n...

Why does Daddy do it? Game Theory, Behavioural Economics and Donald Trump: https://medium.com/@brendanmarkeytowler/why-does-daddy-do-it-330acc60433d

Trump could be using advanced game theory negotiating techniques – or he’s hopelessly adrift: https://theconversation.com/trump-could-be-using-advanced-game-theory-ne...

Toki tämä peliteorian malli on vielä aika yksinkertainen ja sen perusteella Trumpin strategia on peliteoreettisesti optimaalisin strategia. Todellisuudessa hommaa monimutkaistaa se, että Kiina voi itse hieman muuttaa peliä ja olla joko aggressiivinen vastapeluri tai sitten hakea muita reittejä ja neuvotella sopimuksia muiden kanssa ja pienentää damagea esim. valuuttakurssimanipulaatiolla. Toki jos yuan lähtee liikaa heikkenemään, niin käsittääkseni silläkin alkaa olla jossain pisteessä nettona enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä paperissa on jo vähän deepimpää pohdintaa peliteorian kautta asiasta:

 A Game Theory Analysis of Donald Trump’s Proposed Tariff on Chinese Exports: https://www.tcd.ie/Economics/assets/pdf/SER/2017/9trump.pdf

Tämän analyysin mukaan käytännössä Trumpin strategia on paras mahdollinen strategia siinä tapauksessa, että Kiina on aggressiivinen vastapelaaja eikä taktikoi esim. valuuttakurssien kanssa: 

Jos taas Kiina saa otettua muita aseita käyttöön, niin Trumpin strategia ei ole enää niin kovin hyvä, kuten tässä em. paperin kaaviossa asiaa on mallinnettu:
 

 

Trumpin on siis järkevää saada Kiinan pelaamaan huonompaa strategiaa eli aggresiivista peliä. Mitä tulee valuuttakursseihin, niin virallisesti Kiina ei ole manipuloinut kursseja, mutta markkina on silti alkanut hinnoitella tilannetta ja USDCNY on noussut aika rajusti: 

Otin heinäkuun alussa yuaniin pienen shortin ja nyt tällä viikolla likvidoin sen pienellä voitolla. Ehkä tuossa on nousuvaraa vielä 7.00 -7.1 tasoille, mutta asymmetria alkaa olla jo aika vahva korjausliikkeelle, joten otin tuon ulos. Mulla on kuitenkin taas dollariin longeja esim. europarissa, niin en halua ottaa tuplariskejä.

Tesla

Jaksan ihmetellä, miten joku voi oikeasti uskoa Elon Muskin kommentteihin turvatusta rahoituksesta ja 420 dollarin ostohinnoista. Kaikki asiantuntijat on aivan ymmällään näistä Muskin twiiteistä ja kun ottaa huomioon mitä riskejä tähänkin caseen liittyy Muskin osalta (SEC:n tutkinta), niin tuntuu, että tää 420-juttu on Muskin pilvessä keksimä trolli. Toki onhan se mahdollista, että ostaja löytyy tuohon hintaan, mutta ottaen huomioon miten asia on esitetty, niin pidän tätä erittäin epätodennäköisenä. Tai sitten Musk pelaa nerokasta peliä, jota en vain itse ymmärrä yhtään.

Tuntuisi kuitenkin loogiselta, että jos Musk haluaa oikeasti osoittaa shorttaajat vääräksi, niin se tapahtuisi voitollisen H2:n kautta (jonka hän väittää toteutuvan) - Ei twiittien avulla. Eli tästä paistaa aika selvästi läpi Muskin epävarmuus. Muutenkin kaikki viimeaikaiset argumentit Muskin puolesta liittyen tähän LBO/BO-caseen on epäloogisia ja suorastaan tyhmiä.

Sivuheittona kuuntelin tässä erään tuntemani fyysikon mielipiteitä Muskin monista ideoista, kuten mm. hyperloopista ja mannertenvälisestä ohjus-ihmiskuljettimesta. Yhteenveto oli, että suurin osa hänen ideoistaan on vähintäänkin suuruden hulluja ja yleensä myös täysin tyhmiä ja fysiikan lakien osalta täyttä bullshittiä. Toki Space X:n osalta hän on menestynyt erittäin hyvin ja ei Teslan tuotteetkaan missään nimessä huonoja ole. Hulluuden ja nerouden raja on kuitenkin aika häilyvä ja tuntuu, että Musk valitsee usein täysin väärät kortit, mutta sitten harvoin onnistuu vetämään oikeat kortit isosti.

Tesla-shorteissa olen kuitenkin isosti voitolla onnnistuneiden ajoitusten takia. Olen otttanut yleensä ennen tulosjulksituksia shortit minimiin tai kokonaan pois, kuten viimeisimpään julkistukseen tein, koska en halua heittää kolikkoa rahoillani ellei oddsit ole erittäina asymmetriset minun puolelleni. Kuitenkin tähän buyout-uutiseen oli pakko ottaa shortteja, koska
 

1, Jos Musk puhuu totta, on tappioriski rajattu 420 dollariin asti.

2, Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että Musk kusettaa ja hän yritti epäonnistuneesti saada aikaan massiivista short squeezea.

380 tasoilta shorttaamalla oddsit ovat teoriassa 380/40, joten tottakai tällaiseen treidiin kannattaa tarttua, kun carry-kustannuskin on pieni.

 

Muuta

Nordealla pari analyytikkoa tekee erittäin ansiokasta makroanalyysiä valuutoista ja koroista. Otan heiltä valikoiden aina välillä ideoita treidattavaksi ja ne on yleensä osoittautuneet erittäin kannattavaksi. Tällä kertaa otin hieman JPYNZD crossiin longia, koska tilastollisesti se on ollut erittäin kannattavaa, mikäli uskoo korkokäyrän inversioon: https://e-markets.nordea.com/#!/article/45306/fx-weekly-whats-that-curve

Teknisesti JPYNZD näyttää myös erittäin hyvältä ja itse asiassa tällä viikolla on tullut aika massiivinen breakout charteissa.

Koska tässä on taustalla makrotaloudellisesti uskomus siitä, että korkokäyrä menee negatiiviseksi ensi vuoden alkupuolella, niin hedgaan tämän position ajoittain ostamalla jenkkien bondeihin 30/5 -steepeneriä eli ostan 5 vuotista ja shorttaan 30 vuotista bondia suhteessa 100/17 eli käytännössä 6:1 suhteessa. Jos haluaisi futuureilla toteuttaa tarkalleen 100/17 suhteessa, niin se vaatisi aika ison kassan. Olen tehnyt tätä tämän vuoden puolella jo muutamaan kertaan ETF:ien kautta, mutta nyt kun jenkki- ETF:llä treidaaminen on kielletty, niin pitänee tehdä tätä joko ETF-optioiden tai sitten suoraan futuurien kautta tuolla 6:1 suhtella. Vaatii hieman soveltamista, joten homma menee vähän turhan monimutkaiseksi, mutta eipä ole muitakaan vaihtoehtoja.

Ajoittamiseen olen käyttänyt demark-indikaattoreita ja välillä seuraillut myös FED:n taseen supistamista, mikä näyttäisi jonkin verran korreloivan korkokäyrän nousuihin (kausaalisuhteesta en ole sitten ihan niin varma). Alla siis tuota korkokäyrää esitettynä futuureilla eli 100 kpl 5-vuotisen bondin futuuria miinus 17 kpl T-bond futuureita:

 

Olen myös pohtinut erääseen kiinteistöprojektiin mukaan lähtemistä. Kyseessä on vähän epätavanomaisempi kiinteistöprojekti eli kyseessä ei ole tyypillinen osakkeen hankinta vuokrausta varten, vaan airbnb/muu vastaava -vuokramenetelmä. Tässä on mahdollisesti pari bisneskumppania mukana, mutta olen kyllä valmis tuon yksinkin toteuttamaan. Avaan tätä ehkä paremmin sitten jos saan projektin oikeasti käyntiin, mutta uskon, että tässä projektissa mulla on edgeä, koska markkina on kyseisellä seudulla erittäin epätehokas sen pienuudesta johtuen ja lisäksi tunnen alueen erittäin hyvin, koska olen asunut siellä suuren osan elämästäni. Tämä sitoisi toki aika paljon aikaa, mutta kun laskeskelee worst-case-scenarioita ja vertailee sitä todennäköisimpään skenaarioon, niin tässä näkyy erittäin vahva asymmetrinen riski-tuotto-suhde. Lisäksi saan hyvää hajautusta, koska todennäköisesti tästä saatavat tulovirrat ei korreloisi niin paljoa pörssikurssien kanssa.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 24.7.2018 21.44

Viikko alkoi PnL:n puolesta aika vaisusti, mutta tänään muutamassa minuutissa homma kääntyi täysin päälaelleen kun tein yli 3 k€ tiliä Largo resourcesilla. Olen viimeiset pari viikkoa lisäillyt aika raskaasti kyseistä vanadiumfirmaa 1.60-1.50 tasoilta, koska pari juttua on pistänyt silmään: Kurssi on tullut kivasti alas huipuista, vaikka vanadiumin hinta on jatkanut nousuaan eli tässä on ollut omituista divergenssiä. Pysyn vielä kannassani, että osake on alle 2 dollarilla nykyfundamentteihin selvästi aliarvostettu ja uskon loppuvuodesta kurssin olevan 3,0 - 3,5 dollarissa jos mitään dramaattista ei makrokuvassa muutu ja jos suuri yleisö alkaa kiinnostua osakkeesta. Availin tätä vanadiumin makrokuvaa jo joulukuussa tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17220#comment-17220 

Tuskin olen ihan täysin pihalla ollut omassa analyysissä, koska just tänään Hedge-fund manageri Leon Cooperman kertoi CNBC:llä olevansa longina Largoon: https://www.cnbc.com/video/2018/07/24/lee-coopermans-new-idea-largo-reso...

Kurssi nousikin noihin kommentteihin 50% muutamassa minuutissa joten oli pakko myydä hieman yli puolet positiosta. Tässäpä se suuri yleisö myös heräsi, mitä olenkin odotellut. Mietin aluksi, että tää on jonkun kämmi kun ei ollut mitään uutisia kurssinousuun, mutta sitten myöhemmin tuli Twitterissä vastaan noi jutut Coopermanista. 

Tässä kävi muuten ihan helvetin hyvä tuuri, koska noin 15 minuuttia ennen tuota Coopermania pohdiskelin, että mulla on jo riskeihin nähden aika raskas positio ja pitäisi hieman keventää nyt kun kurssi on noussut pari prosenttia omista ostoista. Ehdinkin myydä pienen erän 1.76:lla 7 minuuttia ennen tuota Coopermania. Tässä omat myynnit:

Kävi vielä hyvä tuuri sen suhteen, että onnistuin poimimaan huipun 12 sentin päästä.

Alla reaktio, kurssi kävi korkeimmillaan 2.68 dollarissa mikä on 87 % yli sen, mitä kurssi on alimmillaan ollut (1.43) 4 päivää sitten. Tehokkaat markkinat?

mun mielestä fair value on jossain 2.5 -3 dollarin välillä, mutta tietysti hype voi ajaa kurssia paljon korkeammalle. Suurin osa edgestä taitaa kuitenkin olla syötynä nyt, kun suuri yleisö on pääsemässä mukaan. Ainakin tuossa 2.5 dollarin tasoilla oli no brainer myydä isosti. Kurssi näyttäisi nyt treidaavan hyvässä balanssissa 1.98.2.02 tasoilla, mikä on mun näkemyksen mukaan vielä ihan ok entry pienelle positiolle.

Vanadiumin hinta on siis jatkanut nousua ja uskoisin sen olevan loppuvuodesta reilusti yli 20 dollarin tasoilla: 

Firman NPV:n valuointi on aika suoraviivaista, kun tuotantokustannukset on melko hyvin tiedossa ja tuotantomäärät mitä odottaa (ja mitä on jo toteutunut). Ainoa epävarmuustekijä on tietysti vanadiumin hinta, ja omissa laskelmissa olen käyttänyt että 2020 loppuun mennessä pysyy yli 15 dollarissa ja siitä eteenpäin yli 12 dollarissa vuoteen 2025 asti. Tämä voi olla aivan liian konservatiivinen arvio, mikäli Vanadium-redox-batterien kehitys aloittaa isomman kasvun.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 6.7.2018 23.25

Puoli vuotta on nyt takana. Vaikka tässä on markkinoita seurannut jo 11 vuotta, niin tuntuu, että vasta viime vuosina on saavuttanut oppimiskäyrän eksponentiaalisen vaiheen. Joka viikko oppii hirveästi uutta ja alkaa tajuta, miten vielä joskus kuukausi sitten oma ajattelu oli täysin pielessä monissa asioissa. Varmaan näitä tämän keväänkin juttuja luen loppusyksystä ja mietin, että miten helvetin pihalla sitä on ollut asioista :D Pelkästään itselle asioiden ylös kirjoittaminen on aina hyvä asia, mutta jos vielä joutuu perustelemaan ulkopuolisille silmille juttuja, niin siinä tulee itsekin kyseenalaistettua asioita paljon paremmin.

Päätin viedä mun henkilökohtaisen osakesalkun lopullisesti saunan taakse, vaikka ei se tuotto lopulta niin surkeaksi jäänyt. Tässä nyt sitten tämän salkun viimeinen tuottohistoria kertyneeltä 8 vuodelta:

Välillä on biitattu indeksiä ja välillä hävitty. OMXH25 on biitattu, mutta sitten taas esim NASDAQ 100 teknologiaindeksille hävitty. Harmi, kun tähän ei saa vertailuun mitään maailmanindeksiä. Muutenkin täytyy ihmetellä, kun Nordnetin analytiikka on niin surkeaa. Ei edes mitään riskimittareita löydy. Lopullinen annualisoitu vuosituotto jäi 14 %:iin. Selkeää on kuitenkin se, että loppua kohden on otettu enemmän riskiä, mutta kai tuossa on myös jonkinlaista oppimista nähtävissä. Jos haluaa anekdootin miten blogin kirjoittaminen vaikuttaa sijoitustuottoihin, niin tässä tuottohistoriaa siitä kun aloitin bloggaamisen:


Tältä reilun 3 vuoden ajanjaksolta annualisoitu vuotuinen keskituotto on jo tuplasti isompi eli noin 28 %. Blogin aloittaminen on siis selvästi kannattanut.

H1 2018 alkanut vaisusti

Tänä vuonna olen yrittänyt totutella selvästi aktiivisempaan otteeseen kaupankäynnissä. Selkeästi mun suurin ongelma on ylitreidaaminen silloin kun menee hyvin. Se johtaa siihen, että en ehdi tekemään riskienhallintaa tarpeeksi huolellisesti ja muutenkin kun huomio hajautuu liian moneen positioon samaan aikaan, niin paskaahan siitä tulee. Pahin esimerkki tästä oli toukokuu, kun takana oli hyvä jakso ja olin napannut pari hyvää markkinakäännettä päivälleen oikein - luulin olevani universumin herra. Sen seurauksena aloin treidaamaan kaikkea mahdollista ja hyvin siinä ei tietenkään käynyt. Jälkeenpäin analysoituna jos olisi systemaattisesti valikoinut mun psykologisen "conviction" -mittarin perusteella parhaat 25% treideistä, niin tuotto olisi ollut -5% negatiivisen sijaan 1.7% positiivinen (tämä on siis lukuarvo 1-10, jonka annan päätöksen yhteydessä). Aikaakin olisi varmaan jäänyt huolellisempaan työskentelyyn.

Yhteensä olen tänä vuonna tehnyt reilut 400 treidiä, joista tietysti valtaosa on positioiden ympärillä treidaamista. Otin edgewonk-softan lisäksi MyTradingDiaryPro-softan kokeiluun, johon onnistuu paremmin treidien ym. datan importtaus suoraan IB:ltä. Toki säilytän edgewonkin isoissa päätöksissä, koska siinä on paremmat tägäystyökalut, simulointimahdollisuudet ym.

Mun toinen "ongelma" on liian varovainen riskinottaminen. Toisaalta koen olevani vasta aloittelija, joten tietysti en halua ottaa lähellekään "max kelly" -bettejä vaan mielummin 20-40% kellyn kriteeristä. Tällä nyt ei ole riski-tuottosuhteeseen vaikutusta, mutta tietysti absoluuttiseen tuottoon sillä on. Eiköhän tässä kuitenkin hiljalleen ole parempi kasvatella positioiden kokoja.

Alla tuloksia tältä vuodelta (helmikuusta, jolloin sain firmalle IB -tilin auki). Indeksit on kuitenkin biitattu sekä tuotossa että riskissä. Tässä kohtaa mun mielestä tärkeää on ensin selviytyä (eli että en häviä indeksille) ja vasta kun on tarpeeksi kauan selvitynyt, niin voi oikeasti menestyä (jos siihen kyvyt riittää).

Sinisellä mun salkun kumulatiivinen tuotto (6,4 %)  kaikkien kulujen jälkeen vs. S&P 500 tuotto (2%) ja maailman indeksit (EFA ja VT) + riskimittareita verrattuna S&P 500:een (mun salkku sinisellä pohjalla).

Onhan tuo kaikilla mittareilla mitattuna alphaa ja otantakin on treidimäärien puolesta kohtalainen, mutta absoluuttiseen tuottoon en ole tyytyväinen. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että mun strategia ja taktiikka on ihan ok, mutta kognitiiviset biakset ym. psykologiset seikat pääsee välillä haittaamaan tuottoa aivan liikaa. Mulla ei silti ole epäilystäkään siitä, ettenkö onnistuisi kääntämään jokaista kiveä tämän suhteen.

Hyvää tuuria vai hyvä prosessi?

Aina välillä tulee selitettyä paljon juttua teknisestä analyysistä ja tässäkin blogissa on käyty hyviä keskusteluja siitä. Ihminen on luotu näkemään säännönmukaisuuksia kaikessa randomissakin, joten on hyvä, että näitä asioita oikeasti pohtii ja kyseenalaistaa joka päivä. Paljon on varmasti tässäkin blogissa sanottu asioita, joita voisin nyt hieman viisaampana vetää takaisin ja todeta höpinäksi. Aina pitäisi mennä data edellä, eikä nojautua uskomuksiin.

Välillä on hieman hankala selittää mitä ajan takaa, kun mainitsen johonkin positioon liittyen jotain teknisiä seikkoja, joten käyn nyt yhden esimerkin askel askeleelta läpi. Toki tapausesimerkki ei ole "tieteellisesti pätevä",mutta voi auttaa ymmärtämään mun prosessia.

En ole tekninen treidaaja vaan seuraan uutisvirtaa, makrojuttuja, sentimenttiä jne. Käytän teknistä analyysiä, mutta se ei tarkoita sitä, että tekisin päätöksiä pelkästään sen perusteella, vaan ennemmin se antaa mulle skenaariot ja mun tehtävä on arvioida todennäköisyydet niille sekä sopiva riskienhallintastrategia. Eli odotusarvo ei rakennu mistään näistä tekijöistä yksistään, vaan kaikkien tekijöiden eli todennäköisyyksien ja voitto/tappio-potentiaalien yhteistuloksena.

Tällä viikolla tuli treidattua paljon S&P 500:sta ja hyvä tuuri jatkui edelleen. Kävin mm. eilen ja tänään tässä twiittiketjussa: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1014814889372774401 reaaliajassa karkeasti läpi muutamia tasoja mitä katsoin, mutta loppulinen päätös tehtiin sen perusteella miten hinta on käyttäytynyt tiettyihin tasoihin lähestyessä (markkinaprofiili), mikä on sentimentti ja miten markkina reagoi uutisiin.

Markkina oli yllättävän vahva, vaikka mediassa uutisoitiin kauppasodasta ja CNBC:llä oli kaikenlaisia asiantuntijoita odottamassa korjausliikkeen jatkumista. Lisäksi markkina on hyvin tänä vuonna korjannut kohtalaisista pudotuksista. Makrokuvassa taantuma ei ole tulossa 9 kuukauden sisällä. Talousluvut printaa edelleen hyviä lukemia. Nämä kertoo mulle, että markkina ei tule vielä romahtamaan --> bullish bias.

Välillä kuitenkin markkina on alttiimpi joillekin uutisille ja silloin tätä reagointia vastaan ei kannata taistella. esim. pari viikkoa sitten tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/20237#comment-20237 kerroin erilaisiin teknisiin sekkoihin ja markkinaprofiiliin vedoten seuraavaa.

Tomi Haataja kirjoitti:

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta....

De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin.

Mun mielestä nämä seikat kertoo ihan tilastollisten tutkimusten valossa, että markkina on tavallista alttiimpi korjaamaan isommin jos siihen on jokin syy. Sitten vaan seurataan uutisvirtaa ja miten markkina reagoi niihin sekä miten hinnat käyttäytyy kun ne kohtaa olennaisia tasoja.

Esim. noi mun mainitsemat tasot 274 ja 270 ei lopulta olleet mitään hatusta heitettyjä tasoja, vaan viimeisimmässä laskutrendissä markkina päätyi treidaamaan pisimmän ajan ja isoimmalla voluumilla juuri näillä tasoilla. Se, että näitä voi tunnistaa etukäteen ei vielä anna edgeä, mutta teidä kuinka isoa voittoa voit todennäköisesti odottaa ja missä ajassa, jos päätän mennä shortiksi kuten tein 279-280 tasoilta.

Olin oikeassa ja otin siis shortteja kiinni suurimmaksi osaksi 274-273 tasolta. Toki jälkeenpäin on helppo sanoa, että olisi pitänyt antaa olla shorttina pitempään, mutta odotusarvot ehti mun mielestä muuttua tuossa ajassa.

Sitten päätin lopulta mennä longiksi kun alkoi näyttää, että markkina alkaakin olla vahvana ja aloin päästä muutamasta teknisestä jutusta jyvälle. Esimerkiksi tossa twiittiketjun ekassa twiitissä on poimittu DeMark -indikaattori 9 ja 13 exhaustion sell-signaalit. Normaalisti kyseinen sääntö kertoisi, että noissa kannattaa mennä uudelleen shortiksi, mutta kun käyttää lyhyttä aikaväliä, niin noi voi toimia myös false-indikaattoreina. Veikkaan, että tämän syy on se, että isommat pelaajat miettii "tässä kohtaa moni näitä indikaattoreita seuraava menee shortiksi joten saan likviditeettiä omalle long-positiolle". DeMarkit on kuitenkin aika yleisesti käytetty juttu. Varsinkin kun kyse oli overnight-markkinasta, niin likviditeetti on melko olennainen isoimmille tekijöille. Tietysti kyse voi olla myös sattumasta, mutta noissa kohtaa oli korostunutta likviditeettiä.

Koska nämä osoittautui false-signaaleiksi, se kertoo minulle todennäköisesti siitä, että isot pelaajat rakentaa long-positioita. Voin olla täysin väärässä, mutta näin itsekin tekisin jos olisin iso pelaaja. Tietysti tätä ajattelukehää voi pyörittää edelleen ad infinitum (peliteorian common knowledge), mutta mun mielestä markkinalla ei tarvi mennä liian monimutkaiseksi ja toisaalta kyse on observoinnista ja reagoinnista. Eli noissa kohtaa itse menin longiksi, koska markkinaprofiilin ja teknisen analyysin perusteella sain hyvän tuottopotentiaalin ja hintakäytöksen, sentimentin ym. perusteella korkeat todennäköisyydet.

Jos nyt vedetään vaikka markkinaprofiilista toi ES-futuurien taso 2764, jota etukäteen twiiteissä ennakoin ns. tasapainotasoksi, niin ei sekään osoittautunut hyödyttömäksi havainnoksi. Markkina otti isot ja nopeat nousut juuri niiltä rangeilta mitä voluumiprofiilien perusteella pystyi olettamaan ja jäi ihmettelemään lopuksi tuohon 2764 tasolle. Tiesin jo etukäteen, että jos ylös mennään, niin paras hetki ottaa voitot on 2762-2764. Se, että tiedän näitä tasoja etukäteen ei anna vielä edgeä, mutta se tekee koko prosessin huomattavasti enemmän kvantifioitavaksi. Sama pätee stop-loss tasoille.

 

Näiden juttujen toimivuuden näkee joka päivä kaikissa omaisuusluokissa ja sen on nähnyt jo sadoissa treideissä, joten siksi uskon, että tällaisesta analyysistä on hyötyä kunhan sitä osaa käyttää. Tietysti aina pitää muistaa, että ihmissilmä on helppo saada näkemään sen mitä se haluaa, mutta en vain jaksa uskoa tähän tässä kohtaa. Kyse ei muutenkaan ole pelkästä silmästä, vaan ihan standardoiduista prosesseista, joita on vaikea huijata. Lisäksi kun kaikki analyysi tapahtuu ennakkoon, niin on se vaan kummaa huomata, että suurimman osan ajasta markkina valitsee jonkin niistä arvioimistasi skenaarioista.

Se pitää huomauttaa, että 90-95% ajasta markkinalla ei ole mun näkemyksen mukaan minkäänlaista edgeä tarjolla eikä skenaariot ole hyvin tiedossa. Ne on hyvin lyhyitä ja nopeita aikaikkunoita milloin mun analyysin mukaan on odotusarvoisesti positiivista ottaa positio. Eikä se odotusarvo rakennu vielä tästäkään, vaan pitää tietää missä on hyvä hetki ottaa voitot tai missä kohtaa paljastuu, että on todennäköisesti väärässä (stop loss). Esim. jos nyt pitäisi sanoa mitä S&P 500 kanssa kannattaa tehdä, niin mulla ei ole hajuakaan. Mulla on bullish bias makron ja sentimentin perusteella mutta se ei ole treidattava näkemys. S&P 500 on löytänyt hyvän tasapainohinnan tosta 2764 tasolta, mutta se mihin se siitä menee on täysin mun arviointikyvyn ulottumattomissa. Suurimman osan ajasta markkina treidaa joko tasapainossa tai niin villisti, että siitä ei saa mitään käsitystä.

PS: EU on näköjään kieltänyt nyt myös yrityksiltä ETF:ien treidaamisen. Jäljelle jää vaihtoehdot futuurit, optiot ja CFD:t ottaa näkemystä indeksiin. Futuureissa oma kassa ei vielä riitä treidaamaan tarpeeksi paljon position ympärillä, joten joudun käyttämään CFD:tä ja optioita.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 6.7.2018 21.04

Daytrader kirjoitti:

JP Morgan päätyy analyysissään 312 DKK tavoitehintaan (vrs 215 nyt). Kun tuota analyysiä lukee, niin se on aika blue sky skenaario + senkin jälkeen hurja preemio kilpailijoihin, vaikkei analyytikko sitä itse tunnu tiedostavan. Toki psykologia voi viedä hinnan korkeammallekin. Olemme syklin vaiheessa, jossa kasvun hinnalla ei ole kovin paljoa enää väliä. Tämä kaikki muuttuu, kun pörssit kääntyvät laskuun. Jopa niitä tulevaisuuden voittajiksi myöhemmin paljastuvia yhtiöitä rankaistaan suhteettomasti. Sen takia Ambun kaltaiset firmat voivat olla hyviä hedgejä.

Kiitos vielä noista analyyseistä! Käyn niitä vielä vähän tarkemmin läpi, mutta ainakin tuosta JPM:n analyysistä tuntuu paistaavan jotenkin läpi sellainen ajattelu, että kyseinen markkina olisi yksinkertainen saavuttaa kuten mikä tahansa muu kuluttajatuotemarkkina (en sitten tiedä mikä tausta analyytikolla on). Todellisuudessa se on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja tuossa on ihan liian monta liikkuvaa osaa, ettei varmaan kukaan pystyy luotettavasti arvioimaan Ambun tsäänssejä alkaa viedä markkinaosuuksia isommilta kilpailijoilta. Aika huterat perustelut myös sille, miksei esim. nykyiset markkinajohtajat voisi alentaa hintoja tai jos oikeasti näkee tuotteessa potentiaalia, niin kehittää massiivisella R&D budjetilla oma ja viedä se valmiin jakelukanavan kautta olemassaoleville asiakkaille. Kyllä noi firmat varmaan kommunikoi asikkaiden kanssa alan viimeisimmistä trendeistä, että mitä lääkärit haluaa. Ihmettelen suuresti, jos näin ei ole.

Kyllähän tuo monelta kantilta näyttää hyvältä shortilta. Pitää ottaa seurantaan.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 6.7.2018 20.22

Jeans kirjoitti:

En ole nähnyt kenenkään muun kuin itseni puhuvan siitä, että peliteoreettisesti game of chicken -tyylisissä tilanteissa, kuten kauppasodalla uhkaamisella, arvaamattomuus on tärkeä ominaisuus,

Et ole tämän näkemyksen kanssa ainakaan huonossa seurassa: https://e-markets.nordea.com/#!/article/43212/fx-weekly-trumps-game-of-c...

Mun mielestä nämä tyypit on Nordean parhaita analyytikkoja, mitä olen jonkun aikaa näiden juttuja seurannut.

Jeans kirjoitti:

Mä näkisin tällaisen kuitenkin enemmän jonkinlaisena persoonallisuushäiriönä kuin tyhmyytenä. 

Tämä on aika selvä, eikä suurin osa ihmisistä (varsinkaan mediassa) osaa erottaa tyhmyyttä ja persoonallisuus/mielenterveysongelmia toisistaan.

Jeans kirjoitti:

Kirjoitin Tomi Haatajan mainioon blogiin hieman epäilyksistäni teknisestä analyysista. Ihan vaan jo sen takia, että teknisen analyysin menetelmät vaikuttavat olevan hyvin helposti automatisoitavissa mun on vaikea nähdä, että ne voisivat toimia ainakaan isommilla markkinoilla. Sen jälkeen aloin miettimään, että en muista kuulleeni kertakaan termiä tekninen analyysi koko työharjoitteluni aikana SIGillä. Oli pakko kysyä mitä mieltä treiderituttuni on tästä. Hän vastasi vaan suoraan, etteivät ne toimi. Kysyin, että eikö näitä resistance leveleitäkään sun muita oo olemassa, johon hän vastasi että toki mutta ne ovat ihmisten kognitiivista biasia, joita tietenkin treidereiden pitää ottaa huomioon ja hän erotti sen perus-TAsta.

Tätä juttua olis ollut mielenkiintoista olla kuulemassa! Kommentoin tähän vaan lyhyesti, että olen aika lailla samaa mieltä. Toki en tiedä miten hän on ymmärtänyt kysymyksen (tekninen analyysihän on aika laaja käsite), mutta jos yrittää treidata esim. jotain resistance/support -tasoja, chart-patterneja tai ylipäätään niitä juttua mitä suurin osa käyttää, niin ei niistä saa mitään edgeä. Silti ne pitää ottaa huomioon (kuten hänkin totesi). Suurin osa TA:sta on roskaa, sen allekirjoitan täysin. Alan parhaatkin on todenneet, että itse menetelmistä saatava edge, jos sellaista edes löytyy, on loppujen lopuksi hyvin pieni.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 30.6.2018 18.19

Lehtopöllö kirjoitti:

Saako tiedustella mitä indikaattoreita olet itse käyttänyt? 

Tylsä vastaus tähän on , että aikalailla kaikkia perusjuttuja, en mitään ihmeellisempää.

Seuraan FED:n tiukennussykliä ja varsinkin sitä, millä vauhdilla tasetta puretaan ja tämän vaikutusta M2 supplyn kasvuun. Nyt alkukesästä/loppukeväästä on tässä nähty aika jäätävä piikki, vaikka FED on jatkanut suunnitellusti taseen purkamista. Tämä varmaankin selittynee lainankasvulla (Commercial and industrial loans, all banks), joka on katkaissut pitkän laskutredin ja lähtenyt yllättäen nousuun. Ehkä syklillä on siis vielä paukkuja jäljellä. Varsinkin M2 on hyvä leading indicator BKT:lle, joten sen ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuraaminen on mun mielestä olennaista. Toki yhtälöstä ei saa unohta M2 velocityä, joka päivittyy vain kvartaaleittain ja jonka arvioiminen muista tekijöistä taitaa olla aika vaikeaa. Toki lainaus vaikuttaa kai tähänkin aika hyvällä korrelaatiolla.

Työllisyyden osalta seuraan total nonfarm payrolls -lukua, joka tosin tulee jäljessä, mutta josta voi ainakin jotain päätellä (kasvu on ollut vaisua). Ostovoiman osalta seuraan Real Disposable Personal Income -lukua (näyttää väsymisen merkkejä).

Lisäksi katon erilaisia retail sales -lukuja, industrial production Indexiä ja joitain luottamusindikaattoreita. Korkokäyrää pidän myös kohtalaisen tärkeänä, tosin tässä syklissä nollakorkopolitiikka vähän hämää. Tietysti inflaatioluvut ja palkkakehitykset tulee myös katsottua ja lainauksen osalta lueskelen FEDIn Loan officer surveyt aina läpi.

Alla olevassa taulukossa on yleistasolla aika hyvä tiivistelmä niistä mitä katson ja toistaiseksi kaikki näyttää vielä aika hyvältä osakemarkkinan kannalta:

Tietysti osakemarkkina on aika hyvä johtava indikaattori, joten kaikki voi muuttua hyvin nopeasti ja osakemarkkina yleensä ennakoi taantumaa aika hyvin. Siksi mun mielestä jo osakemarkkinasta voi päätellä paljon, koska sehän se parhaiten kuvaa kaiken tarjolla olevan talousinformaation liikkeitä. Tosin sillä on paljon väliä, että miten asioita katsoo. Esim. smart money flow index on aika isosti tullut alas tänä vuonna, mikä viittaisi siihen, että tämä vuosi on viimeinen vuosi kun indekseillä on mahdollisuudet jäädä plussalle. Samaan aikaan pitkän aikavälin liukuvat keskiarvot on alkaneet kääntyä alas ja volatiliteetti on edellisistä pohjista lähtenyt nousemaan. Ehkä siis loppuvuonna nähdään jonkinlainen korkean volatiliteetin blow-off top ja 20-30% nousu.

Daytrader kirjoitti:

Sopisko kysyä yhdestä firmasta, kun mietin, että saattaisit ymmärtää niiden keihäänkärkituotteen potentiaalin paremmin kuin minä?

Eli kyseessä on tanskalainen Ambu ja heidän tuote aScope. Toimiala siis healthcare ja tarkemmin medical equipment. Firman kurssi on nelinkertaistunut viimeisen 1,5 vuoden aikana, mikä herättää mielenkiinnon.

Kiitos kysymyksestä!

Tämä vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta tapaukselta. Olennaisin tuote on tietysti tuo aScope ja Ambu näyttää olevan ainoa iso tekijä tällä hetkellä kertakäyttöisten endoskooppien saralla. Ovat näköjään ostaneet myös toisen pienemmän vähän vastaanvanlaisia tuotteita (suolen tähystyksiä varten) kehittävän firman: http://www.invendo-medical.com/

Eli oikeastaan tärkein kysymys on se, miksi kertakäyttöinen endoskooppi olisi parempi kuin uudelleenkäytettävä ja jos on, niin miksi neljä suurinta kilpailijaa ei lähtisi kehittämään näitä?

Hintakilpailu:
Vilkaisin vähän tutkimuksia ja näyttää siltä, että kustannusten osalta Ambun uusin kolmannen sukupolven tuote pärjää ainakin tämän tutkimuksen perusteella hintakilpailussa kohtalaisen hyvin bronkoskooppien (keuhkotähystimien osalta): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5209315/

Ambu tulee huomattavasti halvemmaksi, jos vuoden aikana tehdään alle 55 bronkoskopiaa ja hieman kalliimaksi jos mennään tämän luvun yli (niinkuin varmaan suurimassa osassa sairaaloista mennään):

Toki en osaa sanoa, kuinka hyvin tuon tutkimuksen kustannusmalli kuvaa keskimääräistä sairaalaa. Nuo suurimmat laitevalmistajat varmaan tarjoaa pitkiä kymmenien vuosien sopimuksia joihin kuuluu laitteiston huoltoa, vakuutuksia, oheistuotteita ym. diilejä, joten jos nopea johtopäätös pitäisi tehdä, niin Ambu ei missään nimessä ainakaan vielä ole saanut mitään hintaetua vaan kustannustaso on hyvin todennäköisesti Ambun heikkous.

Käytettävyys:

En ole vielä suorittanut yhtään ainutta tähystystutkimusta, joten en osaa tässä mitään omia kokemuksia sanoa. Tästäkin oli kuitenkin paljon tutkimuksia ja aika selvää oli se, että lääkärit käyttää mielummin Ambua. Tämän ei kai pitäisi olla mikään yllätys, kukapa ei käyttäisi mielummin kalliimpaa tuotetta? Lisäksi kun kyseessä on kertakäyttötuote, eikä helvetin kallis vuosien käyttöön tarkoitettu kapistus, niin on se toimenpiteen suorittaminen paljon mukavampaa, kun ei tarvi pelätä laitteen rikkomista. Varsinkin opetuskäytössä varmasti toimiva ja kustannustehokkaampi ratkaisu tästä syystä.

Hygienia:
 

Tähystystutkimuksiin liittyvien infektioiden (varsinkin kun puhutaan useille eri antibiooteille vastustuskykyisisstä "superbakeeri-infektioista") määrä on viime aikoina lisääntynyt, joten kertakäyttötuotteita on helppo markkinoida.

Käyttömukavuuden lisäksi hygienia on toinen Ambun etu, koska kertakäyttötuotteisiin ei luonnollisesti liity juuri ollenkaan infektioriskiä, mutta onko tällä oikeasti kliinistä merkitystä? Ambu kertoo omassa raportissaan, että esim. Jenkeissä noin 100 potilasta kontaminoituu bronkoskopiassa. Tämä ei vielä tarkoita infektiota, vaan veikkaisin, että maksimissaan noin puolet saa infektion (pitää kaivaa tarkempia lukuja paremmalla ajalla). Näistä infektoituneista potilaista kuinka moni kuolee? Ei juuri kukaan. Vuosina 2012-2015 kontaminoituneet endoskoopit on raportoitu aiheuttaneen maailmanlaajuisesti 250 henkeä uhkaavaa infektiota. Tuo on aika pieni määrä kun miettii, miten paljon näitä tutkimuksia tehdään vuosittain. Toki näitä on hankala raportoida eli määrä on todennäköisesti paljon suurempi, mutta silti määrä on tosi pieni.

Suurin osa näistä infektioista on kuitenkin helposti hoidettavissa antibiooteilla (ainakin toistaiseksi), joten Ambu näyttää aika paljon liiottelevan näitä terveysriskejä. Toki jos itse saisin potilaana valita niin tietysti haluaisin minimoida riskit ja valita, että lääkäri käyttää vähäriskisempää kertakäyttöendoskooppia. Varsinkin jos ollaan sellaisessa maassa, missä hygienia on ongelma. 

Mutta jos miettii noita tilastoja, niin tuskin ainakaan julkista sairaalaa kiinnostaa maksaa suurempia kustannuksia, kun terveysriskeissä mitattuna kertakäyttöendoskoopin paremmuus on melko pieni ja mahdolliset riskit on kuitenkin 90%:ssa tapauksista helposti hallittavissa. Suurin osa kontaminaatioista  (noin 60%) johtuu huonosta laitteen puhdistamisesta. Nämä puhdistusmenetelmät varmasti kehittyvät ja automatisoivat jolloin riskit laskevat ja uudelleenkäytettävän endoskoopin kustannukset tulevat alas.

Potentiaalia tällaisille tuotteille tällä hetkellä löytyy varmasti yksityissairaaloista ja sellaisista maista, missä hygienia on ongelma (suurin osa endoskopian seurauksena kuolemaan johtavista infektioista tapahtuu kuitenkin jossain muualla kuin länsimaissa). Yksityissairaalat mielellään käyttää joka asiassa kertakäyttötuotteita, vaikka se ei aina olisikaan edes perusteltua, koska maksaja on kuitenkin lopulta potilas (vakuutusyhtiö). Julkiset sairaalat taas todennäköisesti välttää kertakäyttötuotteita viimeiseen asti, vaikka niiden käyttö olisikin jossain vaiheessa perusteltua, koska siellä syynätään kuluja sen verran tarkkaan ja ollaan hitaita muuttamaan käytäntöjä.

Kilpailu

Kyllä tällaisille tuotteille löytyy tilausta varsinkin yksityiseltä puolelta. Missä siis kilpailu?

Suurimmat endoskooppivalmistajat ovat Olympus, Fujifilms, Pentax ja Karl Storz. Näistä ainakin Karl Storzilla näkyy olevan listoilla kertakäyttötuotteita: https://www.karlstorz.com/gb/en/mtp-single-use-products.htm

Kannattaa myös huomata, että infektioriskien minimoimiseen voi käyttää myös muita lähestymistapoja. Esimerkiksi Pentax näyttää kehttäneen tiettyjä osia duodenoskoopista kertakäyttöisiksi, mikä vähentää suolitähystykseen liittyvää infektioriskiä: http://the-hygiene-solution-that-fits.com/products/dec-duodenoscope/

Uskon, että vastaavanlaisia virityksiä kehittää kaikki muutkin suurimmat valmistajat.

Sitten on toki pienempiä tekijöitä, jotka kilpailee Ambun kanssa, esim. http://www.giview.com/ ja varmasti vastaavia firmoja löytyy useampia.

En usko, että Ambu on millään tavalla immuuni kilpailulle ellei niillä ole sitten jotain aivan ylivoimasta valmistusprosessia valmistaa tuotetta halvemmin ja paremmin kuin kukaan muu. Hankala uskoa tällaiseen.

Kyllähän tämä siis aika reilusti yliarvostetulta vaikuttaa, mutta en tiedä vielä lähtisinkö ainakaan itse shorttaamaan. Seuraisin vähän miten markkinapenetraatio lähtee toimimaan ja löytyykö tuotteelle oikeasti miten paljon kysyntää.

Ambu ja aScope on kuitenkin relevantti tuote ja sille löytyy tietty markkina (en kuitenkaan usko, että mitään niin merkittävää kuin arvostus antaa ymmärtää). Lisäksi tällaisia tuotteita on helppo hypettää, kun pelottelee ihmisiä vähän "superbakteereilla" ym. ja osakekurssi on helppo saada tuplaantumaan vielä tästä.

Pitänee jossain kohtaa vielä paremmalla ajalla perehtyä tähän, kun vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta tapaukselta.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.6.2018 17.10

Tomi Haataja kirjoitti:

S&P 500 näyttää, tuntuu ja kuulostaa taas vaihteeksi hyvältä shortilta, joten laitoin loppupäivästä tunti-chartin perusteella shortin sisään. Hyvät perustelut näkyy myös muilla aikaväleillä. Oikeastaan kaikki aiemmat shortit tältä vuodelta on mennyt putkeen S&P 500:n osalta ja katsotaan miten käy tällä kertaa. Olen huomannut, että mun teknisen analyysin menetelmät toimii kohtalaisen hyvin myös päivän sisällä, toki pitää ottaa hieman eri tavalla muutamia juttuja huomioon. Nyt tekninen kuva näyttäisi erittäin suotuisalta: De Mark 9-13-9 -myyntisignaali, over-extended wedge/flag pattern (riippuen piirrettäänkö closing-pricen vai intradayn mukaan),ylimyyty, doji-kynttilä ja momentum-indikaattorit näyttävät nousun väsymistä. 

Odottaisin laskua 274 tasolle ja siitä mahdollisesti edelleen 270 tasolle riippuen muodostaako wedgen vai flagin (vaiko kumpaakaan) ja jos siitä wedge/flag murtuu, niin sitten testaillaan uutta pohjaa 260 tasolta eteenpäin. Markkinoilla on ollut esillä muutamien EM-keskuspankkiirien puheet FED:n tiukentamisen vaikutuksista ja tietysti Trump voi taas vetäistä minkä tahansa kortin hihasta, joka rankaisee markkinoita. Ylöspäin taas en näe kovin suurta potentiaalia ellei sitte FED päättää hidastaa QT:n tahtia.

Kävi näköjään jo viidennen kerran tänä vuonna S&P 500 kanssa hyvä tuuri ja onnistuin melkein täsmällisesti poimimaan huipun. Otin shortteja kiinni eilisen ja maanantaina avauksista ihan mukavalla voitoilla 1,5-2,0%. Tänään jäi vielä noin 1/3 alkuperäisestä positiosta jonka varmaan myyn jossain kohtaa päivän aikana. Wedge näyttäisi pitävän hyvin, enkä usko, että tästä mitään isompaa korjausta enää lähtee tulemaan kun kaikki päivät on olleet nousujohteisia avauksesta closeen. Ehkä siis jonkinlainen overbought -väsyminen vallitsevassa nousutrendissä.

Olen Daytraderin viimeisimmän blogin kanssa samoilla linjoilla siitä, että ihan hyvä todennäköisyys on olemassa kunnon loppurutistukselle ennen kuin rysähtää. Moni muukin fiksu tyyppi on viime aikoina tuonut tätä ajatusta esiin viimeisen kuukauden aikana. En tiedä onko tämä treidattava näkemys, mutta ainakin sen voi kääntää niin päin, että mitään pitkän aikavälin shortteja ei kannata tässä vaiheessa alkaa virittelemään. Mun seuraamat indikaattorit ennakoisi taantumaa 2019 kesälle/syksylle, joten tällä logiikalla osakemarkkina aloittaisi kunnon korjauksen vasta 2019 alkupuolella tai korkeintaan tän vuoden lopussa riippuen vähän miten nopeasti konsensus alkaa hinnoitella näitä (ja tietysti millaiseksi talousdata lopulta kehittyy). Nämä nyt on puhtaasti arvailuja, mutta uskon, että kesä treidataan jonkinlaista rangea ja loppusyksystä voidaan nähdä isompi n. 20% nousupyrähdys.

Kauppasota tuntuu aika järjettömältä ja uskon, että trumpin viimeisimmät kortit on vain neuvottelukortteja. Jenkkien yksi motiivi on kai ollut saada vapaampi pääsy Kiinan markkinoille ja tässä suhteessa on jo nähty kehitystä. En pidä kauppasotaa kovin todennäköisenä tai ainakaan koko tilannetta sellaisena, että siitä voisi mitään treidattavaa keksiä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Selitin aivan älyttömiä juttuja pari viestiä sitten, jossa sanoin shorttaavani kehittyviä markkinoita EEM ETF:n kautta. Kun vähän tutustuin tuohon ETF:ään, niin kyseessä on lähinnä teknologiaosakkeita painottava ETF ,jonka korrelaatioikin on ollut esim. FAANG -osakkeisiin viimeiset pari vuotta 95 % luokkaa. Vaihdoin tuon shortin parempaan vaihtoehtoon eli kehittyvien markkinoiden small cappeja painottavaan EEMS:ään.


 

EM -shortti on tuottanut hyvin ja en toistaiseksi aio siitä kokonaan luopua, koska se on mun mielestä hyvä hedge olemassa oleville longeille. Lisäksi tää treidi on tarjonnut hyvää asymmetrisyyttä todennäköisesti suotuisten valuutta ja korkoliikkeiden ansiosta, eli vaikka esim. S&P 500 on ollut nousussa niin EM on jäänyt laahaamaan ja nyt sitten laskupäivinä on ottanut kivasti hittiä. 

En usko dollarin tästä välttämättä hirveästi vahvistuvan, vaikka pidän vielä mahdollisena että nähdään hyvin nopea 3-6 % liike dollarissa ylös. Kehittyvien markkinoiden valuuttaliikkeet on vielä aika pieniä kun katsoo asiaa isossa kuvassa, mutta tietysti jos pahin skenaario toteutuu, niin sitten tuolla varmasti tapahtuu isoja liikkeitä myös osakkeissa. Toki kehittyvien markkinoiden indeksit on alkaneet rikkoa merkittäviä tukitasoja. Uskon, että tässä nyt hinnoitellaan voimakkaasti sitä, mikä vielä viime vuoden euforiassa jäi unohtumaan eli valuutta - ja korkoriskit. Uskon korkojen treidaavaan loppuvuoden 2,5 - 3,5 % välillä pienellä nousubiaksella, mikä on neutraali tai korkeintaan hieman negatiivinen EM:lle.

Tämä perustuu lähinnä siihen, että maailmantalouden kehitys on hieman hidastunut ja inflaatio-odotuksissa ollaan saavutettu odotukset ja jopa enemmänkin. Jenkkien korot on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna sellainen anomalia, että uskon viimeistään jossain 3,5 % kohdalla 10 vuotiselle löytyvän hyvin kysyntää muualta maailmasta. Toki jenkkien kaupan ja valtion budjetin "dual deficittiä" voi aina katsoa ja perustella korkojen nousua sillä, mutta toistaiseksi markkina ei näytä antavan tälle asialle kovinkaan paljon painoarvoa. Esim. korkokäyräkin on laskeva. Uskoisin, että tällaisissa asioissa markkinoilla kestää pitkään löytää uusi mielenkiinnon kohde.

Vaikka siitä saa hienoja lehtijuttuja, miten korot voivat yhtäkkiä piikata 4 %-yksikköä ylös ja kaikki on sen jälkeen pilalla, niin mun mielestä korot ei todennäköisesti käyttäydy näin. Takana on 35 vuoden nousumarkkina ja pelkästään huipun muodostaminen vie 3-4 vuotta jonka jälkeen trendi alkaa hiljalleen kääntyä. Markkinat tuntuu jatkuvasti tekevän niin, että kun konsensus on vahvasti jollain puolella, niin välillä ravistellaan heikkoja käsiä pois matkasta isoilla ja nopeilla kontra-liikkeillä.

Tomi Haataja kirjoitti:

Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla


 

Otin puolet shorteista (put spreadeista) ulos n. 15 % voitolla. Tässäkin kävi näköjään tosi hyvä tuuri ja sain poimittua huipun ja sitä seuraavan -2,5 % liikkeen. Mulla ei mitään varsinaista fundamenttinäkemystä ole Garminiin. Toki valuaatio on aika rikas ja en nopeasti ajateltuna näe mitään kilpailuetua verrattuna noin 50 muuhun samanlaisia tuotteita tekeviin firmoihin. Toki mulla on itellä Garminin kello ja hyvin toimii, mutta varmaan ne muutkin toimii vähintään yhtä hyvin. Treidi oli siis puhtaasti tekninen ja jätin vielä puolet positiosta odottamaan mahdollista laskun jatkumista 57 tasolle.

Shortin ajatus oli siis perusteeton nousu, joka näyttäisi teknisesti väsyvän Demark 9 indikaattorilla ja lisäksi oli jo saavuttanut potentiaalisen wedgen ja head&shoulders kuvion vastustasot. Valuaatiokaan ei ollut mikään este shortata eikä mitään olennaista uutista ollut odotettavissa.

Hyvän viikon jälkeen taidan vähän kevennellä salkkua ja siirtyä parin viikon lomalle kokonaan kaikesta. Juuri kesäkuun alussa sain kahlattua vuoden viimeiset tentit läpi ja pää on ollut aika tukossa kaikesta hommasta syksystä lähtien. Siihen vielä päälle liian monet opiskelijabileet, niin siinä on varma kombo jonkinasteiselle väsymiselle/sekoilulle. Toki kun kaikki hommat on liian mielenkiintoisia, niin se aika paljon hämää käsitystä omasta jaksamisesta. Eiköhän sitä heinäkuun puolella taas jaksa painaa menemään.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.6.2018 2.54

Kiitos kommenteista ja keskustelusta!

Itse en tiedä koodaamisesta tai markkinoiden algoista läheskään niin riittävästi, että voisin tähän mitään kovin mielenkiintoista sanoa. Mulla on kyllä ollut mielessä opiskella vähän koodaamista tänä kesänä (matlabia/pythonia), mutta saa nähdä keksiikö tuota hyödyntää mitenkään omissa sijoituksissa. Ajankäytöllisesti olisi parempi vain palkata koodaaja tekemään, jos oikeasti kiinnostaisi viedä omaa treidaamista enemmän automatisoiduksi, mutta varmaan tekee ihan hyvää itsekin jonkin verran perehtyä asioihin ennen kuin edes miettii mitään tällaista.

EkeKeke kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en tykkää mistään käsin piirretyistä pattern kuviosta, koska niillä voi liian helposti huijata itseään piirtämällä mitä haluaa nähdä. Toki näiden chart patternien tunnistus voi auttaa treidauksessa jos niiden perusteella osaa arvioida mitä muut ovat tekemässä.

Tuo on ihan totta ja varmasti samasta chartista saa piirrettyä lukuisia eri kuvioita, joista sitten helposti oman biaksen perusteella valitsee sopivimman. Itse pyrin hahmottamaan kaikki mahdolliset patternit ja sitten vain observoin, onko jokin niistä toteutumassa ja seuraan sitä, mikä näyttää vahvimmalta. Mun mielestä chart-patterneista on kuitenkin jopa enemmän hyötyä siinä kohtaa, jos ne ei toimi, vaan tekeekin täysin päin vastoin kuin olettaisi. Uskon, että muuhun analyysiin yhdistettynä näistä voi saada hyvin minimaalisen edgen, joka kuitenkin useimmilla katoaa huonoon riskienhallintaan ja psykologiaan.

DeMark -indikaattorit jos kiinnostaa, niin aloittaisin näistä: 

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2696155

http://www.mysmu.edu/faculty/christophert/QF206/Week_05.pdf

EkeKeke kirjoitti:

Oletko muuten tutustunut "Ichimoku Cloud" indicaattoriin ? Olen siihen itse tykästynyt, koska siitä näkee yhdellä silmäyksellä support ja resistance tasot, sekä momentum ja trendi suunnat. Varsinkin momentumin osalta näyttää oikein hyvältä indikaattorilta

En ole hirveästi perehtynyt Ichimoku Cloudiin. Varmaan voisi sitäkin jossain vaiheessa tutkia enemmän. Kai sitä jotkut pitävät ihan hyvänä momentum-indikaattorina, mutta en löytänyt asiasta muita julkisia tutkimuksia kuin tämän: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2628581
Vaikuttaa vähän hassulta tutkimusasetelmalta, kun benchmarkkina ei ole indeksi, joten en tuosta vielä vetäisi mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

EkeKeke kirjoitti:

Otatko tuossa S&P500 tapauksessa yleensä näkemystä daily chartista ja montly optioilla ?

Otatko optiolla S&P500:ssa suuntaa vai non-directional strategioita ?

S&P 500 treidaan pääasiassa suoraan SPY ETF:llä ja varmaan sitä mukaa kun salkku kasvaa, niin voisi E-minejä alkaa käyttää tuossa. Seurailen teknisiä juttuja aina useilla eri aikaväleillä (tunti,päivä,viikko,kuukausi).

Käytän optioita sellaisissa tapauksissa, missä riskienhallinta suoraan underlyingia treidaamalla vaatisi liikaa vaivaa. Esim. tänään avasin shortin Garminiin ja tein sen debit put spreadeilla, koska ei kiinnosta olla isosti shorttina osakkeessa, joka voi hyvinkin yhdessä päivässä nousta vaikka 25% (vaikkakin voisin tietysti käyttää automaattisia stop-loss ordereita, mutta jostain syystä en luota niihin tarpeeksi). Optioilla saan ns. sisäänrakennetun stopparin. Toki sitten niissä on se huono puoli, että korkeampi bid-ask spreadi + jonkin verran volapreemiota.

En ota volatiliteetti-bettejä (tai muitakaan non-directional bettejä) ja Jens tämän blogin ensimmäisissä viesteissä selittikin hyvin, miksi niitä ei tavallisen ihmisen todennäköisesti kannata tehdä. Eli siis esim. vertical spreadit on mun mielestä ihan hyviä tapoja ottaa delta -näkemystä osakkeeseen, kun ostat ja myyt samassa suhteessa optioita samalta puolelta niin tulet sekä myyneeksi että ostaneeksi vegaa. Toki jos tarkkoja ollaan, niin volatiliteetti ei näissä täysin summaudu pois, mutta kuitenkin tarpeeksi, ja samalla on vähemmän altistusta time decaylle.

Jeans kirjoitti:

aikalailla kaikki mainitsemasi teknisen analyysin menetelmät ovat helposti automatisoitavissa. Onko jokin syy, jonka missaan miksi näin ei ole?

Aikalailla näin ja ainakin yksittäin nuo menetelmät on suurimmaksi osaksi automatisoitavissa, koska kaikki voidaan helposti esittää matemaattisessa muodossa. Vastaus kuitenkin lyhyesti: Kyllä nuo voisi siis koodata, mutta en tiedä onko kukaan koodannut niitä yhdistellen eri asioita juuri samalla idealla kuin miten minä niitä käytän (epäilen tätä) ja en edes tiedä kuinka helppoa se olisi (vaikka varmasti mahdollista).

Käytän aika paljon kuitenkin omaa harkintaa näissä ja yhdistelen paljon eri indikaattoreita siten, että niistä voi olla hankalaa raapia mitään systemaattista strategiaa helposti koodattavaksi. Toki mulla on tietty systemaattisuus, mutta katson niin montaa asiaa ja tilanteesta (funda, sentimentti, makro, uutisvirta) riippuen eri tavoilla, että tuo saattaa ulospäin näyttää hyvin sekavalta välillä. Lisäksi käytän kohtalaisen paljon markkinaprofiilianalyysiä, joka ei varsinaisesti anna minkäänlaisia osto/myynti-signaaleita, vaan tuossa analyysissä on aika paljon omia subjektiivisia johtopäätöksiä mukana (vaikka itse analyysin tuottama informaatio on aika objektiivista/matemaattista). Toki olen vielä aika amatööri markkinaprofiilissa, niin paha sanoa voisiko tuosta helposti tehdä jotain algoritmeja.

En siis kopioi mitään tiettyä systeemia jostain kirjasta ym, vaan olen tutkinut, yhdistellyt ja testannut asioita aika paljon itse ja kehittänyt oman tavan analysoida markkinoita. Komponentit on kuitenkin vähintäänkin jollain tasolla yleisesti tiedettyjä/tutkittuja.

Varmasti tämän kaiken voisi koodata algoritmiksi viimeistään, kun kunnon tekoäly tulee. Vähintäänkin paljon hommaa voisi olla automatisoitavissa. Vaikka mun indikaattorit ja analyysimenetelmät on yleisesti tiedossa ja käytössä, niin en tiedä käyttääkö kukaan niitä juuri samalla tavalla ja juuri samoja komboja yhdistettynä fundaan/makroon.

Tästä voisi tietysti vetää sen johtopäätöksen, etten minä tai kukaan muukaan pysty sanomaan, onko vaikka teknisellä analyysillä positiivista vai negatiivista vaikutusta mun tuloksiin. "reaaliaikainen tutkimusasetelma" ,jossa elän, ei ole kontrolloitu eri tekijöiden suhteen. Näen kuitenkin näiden teknisten analyysimenetelmien toimivuuden joka päivä, useille mun menetelmän komponenteille löytyy tutkimuksia tueksi ja samoja komponentteja käyttää moni menestynyt treideri, joten uskon, että näiden vaikutus on positiivinen. Ehkä tulevaisuudessa teen myös itse jotain backtestejä mun teknisille menetelmille.

Jeans kirjoitti:

Jos taas näin on, niin eikö ole hyvin todennäköistä, että isot pelurit ovat tämän jo tehneet syöden edgen ainakin isoimmilta markkinoilta, kuten S&P 500, jenkkien large capit ja valuuttamarkkinat?

Jos mietitään päivänsisäisiä treidejä, niin aivan varmasti isommat mekaaniset pelaajat ja algot syö suurimman osan edgestä. Mun käsitys on, että suurin osa kilpailusta on nimenomaan noissa skalppaus-roboteissa. Mutta en ihan heti keksi, miten vaikka kuukausien tai edes viikkojen mittaisissa treideissä jokin algo voisi syödä merkittävän osa edgestä. Näihin aikaväleihin kuitenkin itse pääasiassa keskityn. Toki jossain S&P 500:ssa on ehkä kaikkein vähiten edgeä tarjolla, jos yhtään, niillä menetelmillä mitä käytän, mutta tässähän sitä oppii ja kerään myös paljon dataa ylös, jolloin jonain päivänä voi olla helppo osoittaa nämä menetelmät joko humpuukiksi tai toimiviksi.

En ole täysin varma, onko omaisuusluokan koko aina suoraan verrannollinen tarjolla olevaan edgeen. Toki olen vahvasti sitä mieltä, että suurimman osan ajasta esim. joku Applen osake on 99 % varmasti tehokkaasti hinnoiteltu kaikilta mahdollisilta näkökannoilta, koska sitä treidaavilla hedgerahastoilla ym. informoiduilla treidaajilla on todennäköisesti iso merkitys kurssiliikkeisiin ja virheet siten poistuvat nopeasti.

Valuutoissa tai esim. koroissa voi olla välillä toisin. Valuutan fair value on jo huomattavasti vaikeampi arvioida kuin yksittäisen osakkeen, joka on sekin jo tarpeeksi vaikeaa. Lisäksi valuuttamarkkinoilla voi olla enemmän osapuolia, joiden tavoitteet eroavat toisistaan. Ehkä suurin osa tuijottaa sitä, että 2 vuoden päästä euro on vahvistunut dollariin nähden, mutta vain pientä osaa kiinnostaa se, mitä euro-dollari tekee 2 viikon sisällä. Valuuttojen liikkeissä on myös paljon ei-spekulatiivista kauppaa.

Kirjassa Hedge Fund Market Wizards oli haastattelu jotain makro hedge fundin manageria (en muista enää kuka niistä), joka väitti, että esim. valuuttamarkkina voisi olla yllättävän epätehokas siitä syystä, että älykkäät hedge fundit ovat vain pieni osa siitä massasta, joka käy suurilla valuutoilla kauppaa ja näin ollen heidän vaikutus markkinoihin jää yleensä aika minimaaliseksi. Toki päivänsisäisesti näissäkin tavallinen ihminen saa varmasti turpaansa jos yrittää daytreidata, mutta olen kohtalaisen varma, että voin tehdä +EV bettejä viikkojen/kuukausien/vuosien aikavälillä, jos vain jaksan perehtyä asioihin tarpeeksi ja toteutan riskienhallintaa hyvin.

TA:sta ja TA-boteista yleisesti

Mitä tulee TA-botteihin, niin käsittääkseni ainakin päivänsisäisesti monet mekaaniset ihmistreidaajat pyrkivät exploittaamaan näiden toimintaa ja sitten botit vielä kilpailevat keskenään, mikä voi viedä botin edgen aika nopeasti pois. Tuskin tuottoisan botin kehittäminen on mikään mahdoton homma, varsinkin jos se on tehty treidattavaksi pienelle kassalle, mutta kyllä se silti vaatii helvetisti töitä ja osaamista. Sitten laskuissa pitäis vielä ottaa huomioon, kuinka pitkä elinikä systeemin tarjoamalla edgellä on.

En itsekään usko, että mikään yleisesti jossain foorumilla myynnissä oleva systeemi on kannattava ostos itsessään, mutta uskoisin, että joistain yksittäisistä ulkopuolisista systeemeista voisi saada jotain irti, jos on kykyjä kehittää alkuperäistä bottia eteenpäin. Jos myyntiperuste on, että ei riitä aika kehittämään kaikkea ja sulla olisi kiinnostusta ja kykyä kehittää systeemiä, niin ei se ostaminen varmaan huono idea ole. Monet systemaattiset treidaajat sanovat joskus harrastavansa tällaista. Tosin ehkä näistä kehityskelpoisistakin boteista suurin osa myydään jossain muualla kuin julkisilla foorumeilla.

Jos pitäisi oma yhteenveto sanoa teknisestä analyysistä, boteista tai mistään teknisistä systeemeista, niin varmaa on ainakin seuraavat asiat:

  • Suoraan kirjoista/foorumeilta kopioitavat asiat eivät toimi ja suurin osa TA:han liittyvästä informaatiosta netissä vaikuttaa todella huonolta
  • Kirjoja, tutkimuksia ja jotain hyviä internet-lähteitä lukemalla saa varmasti hyvän pohjan, mutta tuskin minkäänlaista edgeä. Mun mielestä pitää itse testata, tutkia ja kokeilla, että on edes pientä toivoa saavuttaa näillä edgeä.
  • Mikään ei voita sitä, että seuraat markkinoita joka ikinen päivä samalla analysoiden menoa eri menetelmillä. En tiedä onko tämä nyt kovin "tieteellistä", mutta kyllä siinä jonkinlainen silmä kehittyy sen suhteen, mikä saattaisi toimia ja mikä ei.

Jos pitäisi jokin yksittäinen menetelmä valita, niin näkisin eniten potentiaalia markkinaprofiilissa, johon itse käytän aika paljon opiskeluaikaa tällä hetkellä. Jos kiinnostaa, niin tässä hyvää perustietoa aiheesta: https://www.scribd.com/doc/55884921/Auction-Market-Theory 
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/Peter_Steid...
http://www.r-5.org/files/books/trading/charts/market-profile/CBOT-Market...

Maailmassa on varmasti paljon hyviä treidaajia, joiden edge perustuu kokonaan TA:han, mutta mun usein toistama lempianalogia TA:n suhteen on seuraava:

Kysymys "Toimiiko tekninen analyysi ?" = "Pääseekö suksilla alas mäkeä?" - Kyllä pääsee, jos osaat laskea. Sen lisäksi on varmaan kiva tietää, missä on parhaat rinteet, mitä reittejä kannattaa laskea, mitä teet jos tulee lumivyöry jne. Tässä analogiassa sukset = tekninen analyysi - Mulle ne on välttämättömät, mutta kuinka paljon edgeä ne tarjoaa? Tuskin ihan hirveästi ainakaan yksinään.

Ajankohtaisia kirjoituksia taloudesta - 12.6.2018 15.01

Taas kerran hyvä kirjoitus! Kiitos.

Rahamäärästä pakko heittää pieni huomio - Eikö BKT nimenomaan määritellä olevan = M2 rahan kasvu x rahan kiertonopeuden kasvu? En muista kenen analyysistä löysin joskus tämän kuvan, mutta tässä oli käytetty muistaakseni M2:sta ja verrattu tuota kaavaa Jenkkien BKT:hen. Aika hyvinhän tuo teoria näyttää totetutuvan käytännössä. 

Rahamäärän kasvua on varmaan aika helppo ennustaa. Luulisi, että euroopassakin käy samalla tavalla kuin jenkeissä eli rahamäärän kasvu alkaa voimakkaasti hidastumaan, kun QE loppuu. Toki kiertonopeus voisi kompensoida tätä ja siten BKT ei laske heti, mutta tätä on vaikeampi ennustaa. Ilmeisesti lainojen kasvu korreloi voimakkaasti tuohon.