Olet täällä

Tomi Haataja

Tomi Haataja

  • Liittynyt 10.12.2016
  • 35 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.11.2017 22.40

Heitän nyt taas aika paljon settiä vaihtelevista asioista. Toivottavasti näistä löytyy aina jokaiselle jotakin mielenkiintoista ja puuttua/kysyä saa tietysti ihan mihin juttuun liittyen tahansa. Lopussa vähän materiaalia, mitä olis tarkoitus käsitellä tulevina viikkoina. 

 

Kaikkein epätehokkain "markkina" löytyy palveluista FB, IG ja Snapchat?

 

Viimeinen viikko on mennyt aika pitkälti oman "markkinointibisneksen" parissa, joka pyörii saman firman alla kuin sijoitustoimintakin. Tosin itse en halua mieltää kyseistä bisnestä kategoriaan markkinointi, koska käytännössä kyse on eräänlaisesta arbitraasistrategiasta markkinalla, joka on mun mielestä tällä hetkellä kaikkein epätehokkain: Facebook -,Instagram - ja SnapChat - mainonta.

En nyt jaksa kovin paljon tätä avata täällä (eikä se olisi edes kovin järkevää mun kannalta), mutta käytännössä homma perustuu siihen, että ostan liikennettä erilaisiin affiliate-mainonta kampanjoihin myyden sitä kalliimmalla kuin siitä itse maksan. Koska noiden em. palvelujen mainostyökalut on aika kehittyneitä ja toimivat ns. reaaliajassa, niin pystyn tekemään käytännössä riskitöntä voittoa (50-150% ROI:lla). Oikeastaan ainoa riski on siinä, että se mainosverkosto joka toimii middle-manina minun ja mainostavan yrityksen kanssa, ajautuu konkurssiin. Tuotot kun maksetaan 1-2 kuukautta jälkikäteen ja mainoskulut menevät reaaliajassa, niin on riski, että ajaudun tilanteeseen missä olen ostanut tyyliin 10k:lla mainoksia ja sitten tuottoja ei koskaan maksetakaan. Pitää siis olla tarkkana ja seurata montaa asiaa. Toki myös testaamiseen ja data-analyysiin menee aina kampanjoiden alussa joitakin satoja euroja "sokeaa rahaa", koska pitää ensin tietää, mitkä kampanjat ovat voitollisia.

En nyt usko, että täällä pyörii kovinkaan montaa näihin asoihin perehtynyttä, mutta olisi silti aika tyhmää alkaa liikaa huutelemaan yksityiskohtia. En kuitenkaan koe omaavani sen kummempaa edgeä jossain A/B-testaamisessa, niin menettäisin anomalian aika nopeasti hölmöilemällä. Yleisellä tasolla olen kuitenkin tätä ideaa avannut toisessa blogissani: https://passiivistatuloa.com/instagram-markkinointi-perusteet/

Toki jos olisi oma tuote esim. jollain drop-shippingillä hoidettuna, niin pystyisi tekemään parempaa voittomarginaalia, mutta sitten riskit/ajankäyttö kasvaa. Tätäkin oon kuitenkin miettinyt, kun ainakin osaamista löytyisi. Jenkeissähän on jo paljon firmoja, joiden liiketoiminta on löytää yksittäisiä tuotteita, joiden kohdalla arbitraasia löytyy ja sitten saturoida markkinat tällä tuotteella kunnes arbitraasia ei enää ole (ja siirtyä aina seuraavaan tuotteeseen). Missään vaiheessa ei siis omisteta mitään varastoa, tuotetta tai oikeuksia mihinkään tuotteeseen eikä edes olla mitenkään mukana tuotteen valmistamisessa. Ihan mielenkiintoinen ja suht riskitön liiketoimintamalli, johon voisin jopa sijoittaa jos Suomessa/pohjoismaissa joku alkaisi tällaista tekemään.

Tällä hetkellä tää on mun firmalle aika tärkeä kassavirran lähde, kun kuukausitasolla parhaimmillaan noin 80-90% voitosta tulee tästä ja loput sitten trading-profiteista. En usko, että tällasta pystyy enää 2-3 vuoden päästä kovinkaan helposti tekemään, joten yritän nyt ottaa kaiken irti minkä ehdin. Tarkoitus olis jopa yrittää tehdä samaa Suomen ulkopuolella, sillä ainakin verkostojen puolesta se olis mahdollista. Aikaa tähän hommaan ei juurikaan kulu, kunhan on saanut testaamisen ja suunnittelun valmiiksi, mutta tietysti jos kaikissa pohjoismaissa alkaa pyörittämään tätä, niin se on sitten melkein koko päivätyötä.

Tesla

Sitten sijoittamiseen. Aloitan taas tarinoinnin Teslalla, koska tästä firmasta alkaa paljastua todella ihmeellisiä juttuja. Koitan lähipäivinä tehdä hieman selkoa Teslan SolarCity-sotkuista, joihin liittyen Tesla on käyttänyt varsin mielenkiintoisia ja luovia, mutta erittäin sekavia rahoitus - ja kirjanpitojärjestelyjä. Jopa niin ihmeellisiä juttuja, että olen alkanut vakavasti miettimään, että ottaisin huomattavasti isomman short-position. Varsinkin nyt kun jan2020 erääntymisellä olevat optiot on tulleet, niin väärän ajoittamisen/taktikoinnin osaamattomuuden riski ainakin vähenee. Tänään kuitenkin lyhyesti Semi-truckista ja Teslan Roadster 2 julkaisusta:

Jos satuit katsomaan SM:n julkaisutilaisuuden, niin tapahtuma muistutti lähinnä herätysliikkeen kokoontumista. En tietenkään halua liikaa johtopäätöksiä vetää, ennen kuin olen itse perehtynyt kunnolla näihin, mutta muutama huomio nousee esille:

  • Semi-Truck ja Roadster 2 (kiihtyvyys 0-100 1,8 sekunnissa!) vaikuttavat kyllä todella siisteiltä menopeleiltä. Tähän mulla ei ole mitään vastaan sanottavaa.
  • Käytännössä ainoa mitä Elon Musk oli kuitenkin onnistunut tekemään, oli muutama prototyyppi ja muutamia hienoja anekdootteja kyseisten menopelien numeroista. Ei mitään konkreettista siitä, onko näihin numeroihin edes päästy käytännössä, kuinka paljon kehitys tulee maksamaan ja millaisessa hintaluokassa pyöritään.
  • Varsinkin SM:n kohdalla kaikkein olennaisin oli jätetty mainitsematta eli kuinka paljon tavaraa rekalla voi kuljettaa. Vaikka juoskevat kustannukset on saatu diesel-rekkaan verrattuna Teslan omien laskujen mukaan n.25% alemmas, niin tämä ei paljon lohduta, jos tavaraa mahtuu vähemmän. SM:n range oli 500 mailia eli olettaisin akustojen painavan aika hemmetisti. Tähän täytyy perehtyä lisää.

Herää siis kysymys, mistä rahat näiden kulkuneuvojen kehittämiseen ja valmistamiseen kun M3:sen tuotantokaan ei ole käynnissä. Tapahtuman tarkoitus oli siis aika selkeällä ja Teslan kannalta loogisella tavalla saada huomio pois ongelmista tulevaa rahoituskierrosta varten, joka mun arvion mukaan on elintärkeää saada käyntiin seuraavan 90 päivän sisällä.

Epäilykseni osoittautuivat oikeaksi ja uskovaiset olivat vauhdissa ostamassa osaketta. Oli siis hyvä että kevensin short-positiota ennen julkaisutilaisuutta aika reilusti. Kurssi kävi välillä lähellä 330 dollaria, jota itse pidän melko selkeänä vastustasona. Koska tuo vastustaso ei ollut menossa lähellekään läpi (lähellä sitä matala voluumi ja iso "myyntipaine" eli kurssi otti nopeasti alas intraday), niin lisäsin shorttipositiota aika reilusti. Sain tuohon tiukan stop-lossin 330 tasolle. Tällä hetkellä menen trailing stop-lossilla osalle positiosta eli otan voitot jos kurssi ylittää 315. Tällä hetkellä positio koostuu jan2019 ja jan2020 puteista useampia eri strikeja välillä 200-300.

Euro-dollari

Kuten jo aiemmin totesin, niin tähän on alkanut muodostua H&S-failure-pattern ja siksi olen longina euroon. Tein aiemmin kuitenkin pienen virheen, jonka tavallaan tajusin jo postioita muuttaessa, mutta jokin psykologinen juttu painoi päätöksentekoa. Lähtötilanteeksi voi siis olettaa, että kun kurssi oli breikannut H&S:n necklinen, niin tähän oli tullut paljon spekulaattoreita mukaan shorttaamaan eurodollaria. Kun tämä kääntyikin failure patterniksi ja käännyttiinkin takaisin neck-linen yli, niin on aika loogista, että monella oli siinä kohtaa tai vähän ylempänä stop-loss. Samoin minulla. Mun näkemys on siis, että tää aiheutti hetkellisesti aika suhteellisen ison nousun, joka on nyt vaimentunut. Kävin läpi parikymmentä hs-failure-patternia ja tää näyttää olevan aika tyypillistä noin 70% tapauksista eli necklinesta tullaan isosti läpi ja sitten peruutellaan hieman kun pöly on laskeutunut. 

Olisi siis ollut ehkä järkevää hieman odottaa. Viimeinen break-out tässä failure-patternissa on kuitenkin se, mikä aiheuttaa ratkaisevan liikeen, niin riskienhallinnnan kannalta ei ole järkevää avata positioita heti käännöksen tapahduttua. Nyt kun lisäsin tänään long-positioita, niin saan huomattavasti tiukemman stopin (neck-linen) kohdalle. Seuraavat lisäykset sitten, jos tulee break-out eli closing price päättyy edellisen huipun (pää) yläpuolelle.

Short selling by John Hempton

Kuten jo muutamaan kertaan olen täällä todennut, niin en halua ottaa short-näkemystä osakelainauksella vaan myyntioptioilla, koska näissä on sisäänrakennettu stop-loss. Tiedostan siis sen, että maksan tästä hieman ylimääräistä verrattuna että ottaisin deltariskiä varsinaisella shorttaamisella.

Shorttaamiseen liittyen tuli katsottua mieleniintoinen RV:n haastattelu "Short Seller's Paradise" Bronte Capitalin John Hemptonista. Kyseinen kaveri pyörittää hedge-rahastoa, joka on erikoistunut fraudeihin ja shorttien rakentamiseen näiden ympärille. Jos oikein ymmärsin, niin hänen strategia perustuu valtavaan databaseen ihmisistä, joilla on kytköksiä erilaisiin aikaisempiin hämärähommiin (mainitsee esimerkkeinä penny stocks -kusetukset ja tilintarkastushuijaukset). Päätökset tehdään pitkälti sen perusteella, että jonkin firman taustalla huomataan henkilö, jolla on kytköksiä tähän databaseen tai joka on itse siellä. Sen jälkeen firmaa aletaan käymään läpi.

Haastattelusta sai kyllä todella paljon mielenkiintoisia ja viihdyttäviä tarinoita, mutta myös muutaman hyvän pointin shorttaamiseen liittyen:

  • Yleisimmät alat, joilla on petoksia on gold mining ja biotech. Tietysti myös kiinalaiset/aasialaiset firmat (tosin homma viimeaikoina siistiytynyt).
  • Tällä hetkellä eletään shorttaajan unelmamarkkinaa. Anekdoottina haastattelusta Hempton heittää, että hänen tiimi pystyisi alle 3 tunnissa löytämään 15 shortattavaa biotechiä jotka on fraudeja ja joissa lainamarginaali on alle 5% ja market cap (muistaakseni) yli 200 miljoonaa. Aika kova väite.
  • Varsinkin biotechissä valtavirta ei kovin helposti välttämättä epäile asioita, sillä jos joku firma kehittää tyyliin lääkettä, joka voi parantaa jotain kuolemansairaita lapsia, niin tässä asetelmassa nimenomaan se petosta epäilevä hedge-rahasto näyttää ensisijaisesti siltä pahalta kaverilta.
  • Riskien hallinnan näkökulmasta turvallisimmat shortit on yhtiöihin, joiden markkina-arvo on ainakin kymmeniä miljardeja. Joku 50-1000 miljoonan voi helposti 10-kertaistua, mutta 50 mrd:n firmalla tämä on jo huomattavasti epätodennäköisempää.
  • Shorttaaja voi olla positiossa faktojen suhteen täysin oikeassa, mutta silti huonolla riskienhallinnalla tuo positio voi ajaa totaaliseen pääoman menettämiseen. Jos yritys on petos, niin mikään ei estä sitä olemasta vielä suurempi petos tulevaisuudessa ja jos tätä eivät sijoittajat ole aiemmin huomanneet, niin miksi niin kävisi tulevaisuudessakaan? Tämän nyt luulisi olevan monelle itsestäänselvää, vaikka asiaa ei aina tule miettineeksi. Jos shorttaat firmaa kun kurssi on 100 miljoonaa ja hinta 10 kertaistuu niin teet 900 miljoonan tappiot. Olennaista on siis isoja firmoja lukuunottamatta aloittaa aina hyvin pienellä positiolla ja hakea absoluuttista tuottoa hajautuksella.
  •  Pitää siis miettiä katalystejä aivan kuten muissakin sijoituksissa. Mikä saa valtavirran tajuamaan petoksen?
  • Vältä ilmiselviä shortteja. Tämä on myös itsestäänselvää, koska firmoissa, jotka ovat melko suurella todennäköisyydellä menossa konkurssiin lainauskulut voi olla satoja prosentteja. 

 

Lopuksi lukusuosituksia!

 

Tällä viikolla on Teslan SolarCity-sotkujen lisäksi ohjelmassa mm. korkotrendien ja mun makronäkemyksen tutkmista. Olen yrittänyt rakentaa vastakkaista näkemystä omalle makroteesilleni siitä, että jenkkien pitkät valtionkorot menevät alaspäin. Daytrader esittikin omassa blogissaan täällä sijoitustiedossa aika hyvän näkemyksen, kannattaa tsekata!. Paljon olen myös muuta mielenkiintoista löytänyt. Tässä pari poimintaa jotka suosittelen checkaamaan läpi:

Voiko korkojen nosto (toisin kuin luullaan) aiheuttaa inflaatiota? https://faculty.chicagobooth.edu/john.cochrane/research/papers/fisher.pdf

Vasta-argumentti demographic cliff -ilmiölle eli että väestön ikääntyminen aiheuttaisi inflaatiota: http://pimcoforum.economist.com/wp-content/uploads/2016/03/70s-is-the-Ne...

Poiminta Yield-curve flatteningin saamasta mediahuomiosta (ainakin itse aistin, että tätä on nyt alettu rummuttaa yhä enemmän): http://uk.businessinsider.com/yield-curve-flattening-could-derail-fed-in...

En nyt tiedä onko seuraava video vapaana katseltavana kaikille, mutta katsotaan jos se näkyisi. Kyseinen video oli siis research-paperin yhteydessä, joka oli julkaistu RealVisionin vasta lanseeraamassa ThinkTankissa (suosittelen, erittäin mielenkiintoista ja deeppiä materiaalia). Kyseessä on siis Greg Weldonin videoesitelmä hänen globaalista makronäkemyksestä (korot, inflaatio ,raaka-aineet jne.). Gregin tuottama macro-research on erittäin arvostettua mm. hedge-fundien keskuudessa ja hänellä on pitkä ja menestyksekäs wall street -treiderin ura takana: 

Video: https://vimeo.com/235414289

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.11.2017 16.58

Pakko lisätä vielä Teslaan muutama juttu, sillä törmäsin tänään semi-mielenkiintoisiin kuviin. Twitterissä nmimerkki ocean90277 on julkaissut paljon kuvia Tesla M3 hengaamassa (arviolta ainakin 30-40 kappaletta) autoparkissa paikassa Los Angeles Playa Vista Jefferson Blvd/S.Lake Center: https://twitter.com/search?q=ocean90277

"Sattumalta" kyseinen paikka on noin 10 kilometrin päässä sieltä, missä Tesla järjestää huomenna semi-truckin lanseerauksen (Tesla design center, Hawthorne,CA). Ei ole siis yhtään huonompi veikkaus, että huomenna ohjelmassa nähdään jonkinlainen prototyyppi semi-truckista vetämässä kymmeniä M3:a trailerilla. Samalla tuo tempaus voisi mahdollisesti vastata muutamien analyytikkojen pohdintoihin puuttuvista VIN-numeroista. 

Tämä saattaa nyt kuulostaa hieman turhalta spekuloinnilta, mutta kannattaa ymmärtää, että Teslan on tällä hetkellä järkevää tehdä kaikkensa sen eteen, että osakekurssi saadaan pumpattua ylös. Teslan rahoitus on käytännössä sen varassa, joten fiksu veto tässä vaiheessa on sivuttaa M3 tuotanto-ongelmat kokonaan, peittää ne semi-truckilla ja jollain tajunnanräjäyttävällä esityksellä. Kun samassa yhteydessä saataisiin vastaus puuttuvista VIN -numeroista ja perään Elon Muskin "Stormy weather in shortsville?" -tyyliset twiitit, niin kurssinousu on melkein taattu. Tekisi melkein mieli lähteä spekuloimaan sen puolesta, mutta yritetään pysyä suunnitelmassa.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 14.11.2017 20.23

Kiitos hyvistä kommenteista ja näkemyksistä

Daytrader kirjoitti:

Varsinkin Euroopassa biotech ala näyttää joskus aika vähän seuratulta ja epätehokkaalta. Jos olisi vähän tietopohjaa noista asioista, niin itse ainakin suuntaisin kauppaani sinne. Vaatisi vaan todella paljon aikaa. Ja optiomarkkina on olematon verrattuna jenkkilään. Tuolla markkinalla(ja monella muulla) on turisti, jos siihen käyttää 15 tuntia viikossa.

Tähän suuntaan pyrin. Vaikka toki osaamisen puolesta voisi kuvitella omaavansa edgeä biotech/biopharma -alalta, niin vaatii se silti kyllä ihan älyttömästi opiskelua ja seuraamista, että pystyy edes 5-6 yhtiötä samaan aikaan kunnolla seuraamaan. Vähintään 3 tuntia pitäis käyttää päivässä aikaa. Tässäkin on kyllä kääntöpuolensa eli helposti omaksi koetulla markkinalla tekee jopa enemmän virheitä (egoisimi pääsee valloilleen), mutta tämä on lähinnä mielenhallinan juttuja. Nekin toki erittäin tärkeitä.

Mun näkemys on se, että tyypillisesti varsinkin biotechissa yleinen (ja varsin looginen) ilmiö on, että lähtökohtaisesti isommat lääkefirmat hoitaa potentiaalisten kehitysprojektien kanssa sellaiset diilit, että ne on isommalle osapuolelle +EV. Tässä maksajana käytetään sitten yleensä osakesijoittajia, jotka on helppo saada maksamaan ylihintaa varsinkin, jos kehityksen kohteena oleva tuote on helposti hypetettävä. Lähtökohtaisesti yrittäisin siis keskittyä tällä alalla nimenomaan niihin kohteisiin, jotka mun mielestä on osakkeessa ylihinnoiteltuja. Silloin myös optioissa deltariski on todennäköisesti hinnoiteltu edullisesti. Varsinkin jos kyseessä on small-cap ilman analyytikkoseurantaa. Toki näissä sitten saattaa olla aika huono tarjonta optiomarkkinoilla, jos sellaista edes on. Biotech/pharma-yhtiöitä olen vielä vähemmän shorttaamassa, kun yhden päivän kurssiliikkeet saattaa olla +100-200% eli optiomarkkina pitää löytyä.

Toki eipä se analyytikkoseurantakaan aina ole tae tehokkaasta hinnoittelusta, koska biotech-alana vaatii hieman muutakin, kuin rahoitusrakenteen tutkiminen ja todennäköisyys eri kehitysvaiheiden menestykselle (jotka on kaivettu jostain keskimääräisistä tilastoista).

Eiköhän näistäkin pääse jossain kohtaa kirjoittamaan.

Tesla

Kevensin heti viikon alussa shorttipositiota teslasta. Yksinkertainen syy: Teslan Semi Truck -konsepti lanseerataan virallisesti tän viikon torstaina. Elon Muskin Twiiteistä päätellen kyseinen Semi Truck toimii todennäköisesti aurinkotuulella, joten en halua olla isolla positioilla todistamassa Tesla-uskovaisten mahdollista sekoilua: 

"Tesla Semi Truck unveil to be webcast live on thursday at 8pm. This will blow your mind clear out of your skull and into an alternate dimension" - Elon Musk

Teslan ympärillä pyörivät sijoitusnarratiivit ovat kyllä mielenkiintoisia ja todella polarisoituneita. Toisessa leirissä on Tesla-vihaajat, jotka viikosta toiseen tarttuvat jokaiseen (välillä melko epäolennaisiinkin) negatiiviseen asiaan ja toisessa leirissä Tesla-uskovaiset, joita on turha yrittää vakuuttaa faktoilla tai loogisella päättelyllä. Edes ennätys-suuret tappiot eivät saa heidän mieltään maahan, sillä eksponentiaalinen kasvu (tällä hetkellä ei ole edes lineaarista kasvua tai kasvua ollenkaan) ratkaisee kaiken. Ja jos ei ratkaise, niin Tesla voi aina paeta velkojiaan johonkin toiseen galaksiin.

Mun short-näkemyksessä kyse ei ole siitä, etteikö Teslalla olisi mitään mahdollisuuksia olla maailman johtava sähköautojenvalmistaja vuonna 2025. En vain näe mitään selkeää kilpailuetua tai taloudellisia edellytyksiä tälle. Olen yrittänyt vaivalla lukea kaikki mahdolliset long-viewpointit Teslaan liittyen ja oikeastaan ainoa asia, mitä voi edes jollain tasolla pitää kilpailuetuna, on Teslan etumatka datan keräämisessä. Tätäkään etua ei todennäköisesti kohta enää ole ja vaikka olisikin, niin lopulta data on kilpailuetu vain, jos sitä osaa hyödyntää oikein (toinen kohta, jota epäilen Teslan kohdalla suuresti).

Jos nyt se (minun mielestäni) kaikkein epätodennäköisin tapahtuisi eli Tesla saisi tuotannossa sen kuuluisan S-käyrän käyntiin ja tuleville vuosille löytyisi rahoitus, niin ehkä sitten osakkeella on varaa nousta. Tämä tietysti edelllyttää vielä sitä, että M3:a myydään voitolla, eikä tappiolla, niin kuin moni analyytikko arvelee (kustannuslaskelmat osoittavat, että M3 on todennäköisesti enintään break-even, jos sitäkään, 35k:n hinnalla). Näitä fundamentteja siis seuratessa.

Mielenkiinnolla seuraan, mitä torstain julkaisu saa aikaan, jos mitään.

EURUSD

Euro-dollari H&S -pattern näyttää failaavan, joten otin long-position dollarista pihalle ja itse asiassa lähdin täysin päinvastaiseen suuntaan ottamalla long-europosition (kokonaisuudessaan olen kuitenkin vain lievästi long-euro, koska salkku on dollaripainoinen). Näin voi siis käydä ja on oikeastaan tää treidi meni "epäonnistumisesta" huolimatta mallisuorituksen mukaisesti. Otin position sisään necklinen kohdalla ja stop-loss samalla tasolla eli en tehnyt voittoa tai tappiota. Eurodollariin näyttää nyt muodostuvan itse asiassa H&S failure-pattern, joista 2/4 tunnusmerkeistä on täyttynyt (1. Necklinen ohittaminen, 2, diagonaalinen pää-oikea olkapää, vastustason ohittaminen 3. Olkapäätasot 4. New high). Saa nähdä käykö tällekin kuten edeltäjälleen eli failaa. Stop-loss on tässäkin tiukka ja target on eur-usd 1.26, jos 2 viimeistä kohtaa toteutuu vielä tämän vuoden aikana.

Fibrogen

Fibrogen näyttää korjaavan kurssiaan alas aika rajusti. Tässä mulla on ollut välilä long-näkemys, mutta nyt olen ilman positioita. Alkuperäinen ajatus tässä oli se, että roxadustat anemia-lääke vei liikaa huomioita ja aika merkittävä keuhkofibroosi-lääke pamrevlumab jäi aika pitkälti huomiotta, vaikka julkistuksia oli tälle syksylle odotettavissa (yhtiöllä oli kova paine saada tulokset esitettäväksi European respiratory society konferenssiin). Pamrevlumabin positiiviset IPF-tulokset tuli vajaa 3 kk sitten ja tämä näytti olevan monelle melkoinen yllätys. Kurssi otti nopeasti lähes 100% nousun, mikä oli mun mielestä ylireagointia, mutta kuitenkin jollain tasolla odotettua.

Tällä hetkellä mun katseet on enimmäkseen kuitenkin Roxadustatin meneillään olevissa tutkimuksissa. Pamrevlumabille julkistetaan strategia haimasyövän hoidossa (tähän pitää perehtyä enemmän, mutta ei kyllä mitään suuria odotuksia ole paitsi tietysti voi hypeä lisätä).

Roxadustat

Roxadustatille on faasi 3:n recruiting käynnissä jenkeissä ja ilmeisesti tän vuoden loppuun mennessä pitäis olla tutkimus käynnissä. Tässä tulosten baseline on 52 viikkoa eli aikaisintaan 2018 loppuun mennessä tulee tuloksia.

Roxadustat on muuten ihan mielenkiintoinen lääke ja ainakin meillä koulussa jo meemiksi muodostunut juttu (käytännössä jokaisessa teemapäivässä/kurssilla mainittu kyseisen lääkkeen vaikutusmekansimin toiminta). Meemeilläkin voi näköjään joskus voittaa.

Fibrogenista kirjoitan vielä tarkemmin juttua, mutta lyhyesti roxadustatista kiinnostuneille:

Roxadustat lääke perustuu siihen, että se aktivoi samanlaisen prosessin kuin mitä hapenpuute tekee. Hypoksia eli solujen hapenpuute (normaalitilaa kutsutaan normoksiaksi) saa soluissa aikaan satoja geeni - ja molekyylitason mekanismeja, joiden tuloksena on ns. hypoksiavaste. Hypoksiassa elimistö pyrkii vähentämään hapen kulutusta (anaerobisten metaboliareittien säätely) ja tehostamaan hapen kuljetusta mm. lisäämällä erytropoietiinin (EPO) tuotantoa (lisää edelleen erytropoieesia eli punasolujen muodostusta), parantamalla raudan metaboliaa, lisäämällä angiogeneesiä eli verisuonten uudismuodostusta (VEGF:n välityksellä) ja verenpaineen säätelyllä. Hypoksiavasteen varsinainen fysiologia on jo pitkään ollut tiedossa, mutta geeni - ja molekyylitason mekanismien jäljille on päästy kunnolla vasta 2000-luvulla.

Molekyylitasolla hypoksiavasteen merkittävin tekijä on HIF (Hypoxia induced factor), joka on noin 300 hypoksiassa indusoituvaa geeniä säätelevä transkriptiotekijä. HIF on alfa- ja beta-alayksiköstä koostuva heterodimeeri. Alayksiköt syntetisoidaan solulimassa, josta ne siirtyvät tumaan. Tumassa HIF sitoutuu DNA:n hypoksia-responsiivisiin elementteihin (HRE), jotka ovat hypoksiassa indusoituvien geenien säätelyalueita (enhacers). HRE:hen sitoutuminen käynnistää geenin luennan, jonka seurauksena solu alkaa tuottaa proteiineja (esim. EPO:n rakennuspalikoita).

Normoksiassa HIF-molekyyliä ei ehdi muodostua, sillä alfa-alayksikkö on hapen läsnäollessa erittäin epästabiili ja suurin osa niistä hajotetaan lähes välittömästi niiden muodostumisen jälkeen. Tämän hajotusmekanismin taustalla on HIF-PH entsyymit, jotka ovat hydroksiproliineja eli ne lisäävät OH-ryhmiä proliineihin. HIF-PH:t toimivat vain, kun happea on läsnä. Normoksiassa HIF-PH:t hydroksyloivat HIF:n alfa-alayksikön hapesta riippuvaisen hajottajadomeinin eli ODDD:n (oxygen-dependent degradation domain) kaksi tiettyä proliinia. Tämä saa aikaan sen, että alfa-alayksikköön voi liittyä ubikitinoiva ligaasientsyymi VHL-ubikitiiniligaasiNimensä mukaisesti se liittää alfa-alayksikön ODDD:hen ubikitiinin, jolloin solun proteasomit voi tunnistaa proteiinin (alfa-alayksikön) ja tuhota sen.

Hypoksiassa HIF-PH entsyymi ei siis toimi, joten HIF:n alfa-alayksikön ODDD:n proliineja ei hydroksyloida, eikä siten VHL-ubikitiiniligaasi pääse liittymään alfa-alayksikköön ja lisäämään siihen ubikitiiniä. Seurauksena on se, että proteasomi ei tunnista molekyyliä ja alfa-alayksikköä ei hajoteta. Siispä alfa-alayksikkö pääsee kulkeutumaan tumaan ja muodostaa beta-alayksikön kanssa toimivan HIF-dimeerin, joka alkaa aktivoida hypoksiassa indusoivien geenien luentaa.

Roxadustatin toiminta perustuu siis siihen, että se estää HIF-PH-entsyymin toiminnan soluissa ja näin käynnistää solutason hypoksiavasteen, mikä lisää esim. endogeenisen epon tuotanota, miksi sitä voidaan käyttää hoitona anemioissa. Tällä hetkellä kyseisen entsyymin inhibitioon perustuvia lääkkeitä on tutkimuksessa 4 kappaletta. Näistä Fibrogenin Roxadustat on selvästi muita edellä ja se on ainoa faasi 3:een edennyt lääke. Kilpailijoita ovat ainakin Bayer (Molidustat, faasi 2), GlaxoSmithKline (dadrodustat, faasi 2) ja Akebia (vadadustat, faasi 2). Fibrogenilla on tässä mun mielestä paras rahoitus taustalla (Astra Zeneca ja Astellas) ja selkeä etumatka, joten laskennalliset hyödyt tälle on ihan reilusti rahassa mitattavia.

Roxadustat on tähän mennessä tehtyjen tutkimusten mukaan ihan ylivoimainen lääke anemioiden hoidoissa (esim. CKD-potilaat) verrattuna standardi-hoitona käytettyyn ESA-lääkitykseen (esim. procrit/epogen), jossa on lisääntynyt kuolleisuuden ja sydäntapahtumien riski. ESA-lääkitys on saanut FDA:ta black-box-warningin. Roxadustatiin ei liity näitä haittavaikutuksia, joten on aika selvää, että markkinoille tullessaan se tulee syrjäyttämään ESA:n, ellei nyt mitään todella yllättävää haittavaikutusta paljastuisi roxadustatista, jota ei jostain syystä olisi huomattu aiemmissa tutkimuksissa.

Fibrogenin kohdalla kyse on vaan hinnoittelusta, joka tahtoo välillä karata käsistä. Hyvää suuntaa antaa kuitenkin mun mielestä edellinen rahoituskierros joka tehtiin 40 dollarin kappalehinnalla eli tuon alle jos mennään, niin alkaa löytyä valueta. 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 9.11.2017 15.14

Jeans kirjoitti:

Market makerit ovat deltaneutraaleja, mutta eivät veganeutraaleja. Jos ostat vastapuolelta put-option ja sen jälkeen tulee uutta informaatiota yllättäen, joka nostaa odotettua volatiliteettia niin omistamasi option arvo nousee. Sinä voitat rahaa suoraan market makerilta, joka häviää saman verran. Hinnoitteluvirhe on siis itse optiossa, ei osakkeessa, jos uskot voivasi arvioida tulevaa volatiliteettitasoa paremmin kuin vastapuoli.

Tajusin nyt, että tää on se, mitä en ihan täysin sisäistä. Osaatko sanoa, kuinka usein market makereilla on puhtaasti vegapositio päällä ja onko nää positiot koskaan pitkäaikaisia? Oletus on kuitenkin, että iv on määräytynyt tehokkaasti, joten mahdolliset epätehokkuudet kestävät vain lyhyen aikaa --> vegapositio olisi silloin lyhytaikainen? 

Tehdään nyt oletus, että olen puhtaasti deltaneutraali ja ostan vegaa. Market maker myy sitä ja jos muiden positioiden osalta market maker on veganeutraali, niin silloin toi on mulle ev negatiivinen treidi olettaen, että market maker on oikeassa. En kuitenkaan voi todellisuudessa tietää market makerin muista positioista, joten hän voi aivan hyvin olla kokonaisuudessaan myös long vega eli samalla puolella kuin minä? Tästä nyt tulee mieleen seuraavaa:

  • Mikä on market makerin motivaatio ottaa veganäkemystä pitkälle aikavälille? Eikö tämä kuitenkin heijastu puhtaasti underlyingin fundamenteista. Ymmärrän, että market makerilla on suuri motiivaatio hakea mahdollisimman oikea kuva iv:stä tämän hetken fundamenttien perustella. Enkä siis nyt kyseenalaista motivaatiota pitkänaikavälin veganäkemykselle, mutta kuinka usein ollaan tällaisessa tilanteessa? 
  • Jos otan positioihin pääasiassa delta-altistusta, mutta mukana on aina jonkin verran vegaa, niin eikö ole kuitenkin niin, että olen satunnaisesti joko market makerin puolella tai vastaan tässä? Tämä tukisi sitä, että pitkässä juoksussa vegalla ei ole väliä muuten kuin, että sen osalta häviän keskimäärin spreadin ja jonkinlaisen arbitraasin. Tällöin suosimalla veganeutraaleja positioita, säästän tuossa arbitraasissa ja spreadissa.

Eli onko olennainen asia nyt se, että market maker olisi jatkuvasti pitkällä tähtäimellä joko long tai short vega positiossa? Onko sulla esittää jotain dataa tästä vai perustuuko vain siihen, mitä olet SIGillä oppinut (en siis tarkoita, että yhtään epäilisin siellä opetettuja asioita, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn). 

Tällöin mun ei tietenkään kannata itse lähteä peliin mukaan, mutta jos market maker onkin suurimman osan ajasta veganeutraali, niin silloin mun vegaposition voitot ei ole pois market makerilta?

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Aivan, maksimoi delta ja minimoi vega - jata siis optiot sikseen ja osta / shorttaa osakkeita, tarvittaessa vivulla.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä, että yleisesti ottaen shorttaaminen on teknisesti edullisempi vaihtoehto ottaa deltanegatiivista näkemystä verrattuna putteihin. Syy miksi en halua lähteä osakelainaukseen on se, etten koe ymmärtäväni vielä kaikkia siihen liittyviä riskejä. Kun vielä pitäisi shortata vivulla, niin tää menee mun riskienhallintakyvyn ylitse tällä hetkellä. Optioissa on kuitenkin sisäänrakennettu stop-loss, joten en altistu tail-riskille. Pahinta mitä tässä vaiheessa "harrastusta" voisi käydä, on yksi huonosti hallittu shortti, margin-call ja pääoman menettäminen.

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

Sanoisin, etta Jens on aivan oikeassa optiomarkkinoiden tehokkuudesta. Yleisesti ottaen en ymmarra miksi tavallinen sijoittaja ostaa mitaan johdannaistuotteita spekulointiin, silla ne on kuitenkin hinnoiteltu ostajalle epaedullisesti ja useimmiten riskienhallintaan / todennakoisyyksien arviointiin ei ostajalla ole riittavaa infraa.

Toistan vielä itseäni vähän eri tavalla aiemmasta. Varmasti esim. iv:n osalta (ja lähtökohtaisesti muutenkin) optioiden hinnoittelu on erittäin tehokasta, mahdolliset epätehokkuudet kestää vain lyhyen aikaa ja market makerit ovat näissä nopein osapuoli exploittaamassa nuo hinnoitteluvirheet. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että jos deltariski on hinnoiteltu osakkeeseen väärin, niin etteikö tämä olisi hyödynnettävissä +EV positioilla myös optiomarkkinalla (se on sitten kokonaan toinen keskustelu, että voiko osakemarkkinalla olla tällaisia tilanteita).

Toki deltariski on varmasti yleensä kalliimpaa optiomarkkinalla vs. osakemarkkina, mutta mun mielestä tää arbitraasi selittyy niillä asioilla mitä jo kävinkin läpi (shorttaamiseen liittyy teoriassa riski äärettömään tappioon ja kun saman deltaefektin aikaansaamiseen tarvii shorttaamisessa vielä vipua, niin riski on korkeampi). Toki niille, jotka pystyvät tämän riskin hallitsemaan, niin tuossa on arbitraasimahdollisuus, mutta retail-sijoittajalla ei tällaista mahdollisuutta ole.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 9.11.2017 0.31

Jeans kirjoitti:

Eli sain siis tällaisen viban viestistäsi, että implied volatility on niin alhaisella tasolla sen jälkeen kun osarin jälkeiset osakkeen hintaswingit ovat ohi, ettei se epätodennäköisesti enää laskee, mutta voi nousta helposti. Tällöin kannattaa tietenkin mennä longiksi vegaan ja ostaa optioita. Mun perustelut olivat juuri sille, että tällainen tilanne ei hyvin todennäköisesti ole mahdollinen, koska implied volatility määräytyy hyvin tehokkaiden markkinoiden kautta ja siksi sitä ei ylipäätänsä kannata yrittää lähteä biittaamaan tai edes ottamaan huomioon treideissä.

Tässä menin metsään. Tavallaan tiedostin tuon, mutta en jostain syystä nähnyt sitä iv:n kautta.

Tästä keskustelusta herää nyt muutamia uusia ajatuksia, jotka saa ajattelemaan tuon alkuperäisen pohdinnan järkevyyttä ylipäätään koko trading-setupin osalta. Täytyy pohtia tätä tarkemmin, mutta näin nopeasti tulee mieleen seuraavia asioita (sano jos menee sun mielestä pieleen):

  • Jos smart money ja market makerit näkee, että hinnan konsolidoituminen (ja toteutuneen volatiliteetin väheneminen) tässä yksittäisessä tilanteessa helpottaa treidaajien keskuudessa odotusarvoltaan positiivsen setupin tunnistamista (ja siten positioiden asettamista), niin sen seurauksena voisi odottaa iv:n nousua? Optioiden kysyntä siis lisääntyisi, jolloin iv:n voi odottaa nousta. Tämä vain ajatusleikkinä, ikään kuin pystyisimme lukemaan market makerin ajatuksia.
  • Edellisestä kohdasta: Tällöin voimme iv:n muutoksista päätellä, onko konsolidaatiolla tässä tapauksessa merkitystä treidaajien sijoittumiseen (positioning). Toki oletuksena silloin pitää olla, että ei ole tullut mitään muuta informaatiota, joka vaikuttaa iv:hen. Todellisuudessahan emme täsmällisesti tiedä mikä iv:hen vaikuttaa, joten tällainen analyysi ei tuottaisi mitään mielenkiintoista.
  • Jos iv:tä ei voi ennustaa, niin eikö silloin kannata lähtökohtaisesti pyrkiä positioissa minimoimaan vega ja maksimoimaan ainoastaan delta? Vai onko vega pitkässä juoksussa merkityksetön? En ihan heti sisäistä tätä asiaa.
  • Hintamuutosten todennäköisyyksien arviointi iv:n perusteella ei ole hyödyllistä, koska hintamuutokset eivät todellisuudessa noudata normaalijakaumaa 100 % ajasta? Market makerille tällä ei ilmeisesti ole kuitenkaan väliä, koska ovat deltaneutraaleita. Toisaalta iv tulee optioiden markkinahinnoista, jotka heijastelevat markkinoiden toimijoiden odotuksia eri hintamuutosten todennäköisyydestä (?).

Tuntuu, että jokin asia ei mene jakeluun tässä, mutta en vielä tiedä mikä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.11.2017 22.43

Laitoitkin jo näköjään vastauksen sillä aikaa kun aloin muokkaamaan omaa vastausta. Kiitti kun jaksoit vielä selittää tota. Tajusin jo itsekin mikä tässä aiheutti sekaannusta ja myönnän, että mulla meni ajattelu välillä täysin virheelliseksi. Eli ihan oikeutetusti korjasit.

Ton mun alkuperäisen viestin paikoittainen sekoilu kyllä osoittaa missä asioissa on vielä parannettavaa :D

Eli siis iv:tä en yritä varsinaisesti ennustaa. Kato toi aiempi viesti jota korjasin

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.11.2017 22.33

Jeans kirjoitti:

Periaatteessa oletat, että maailman parhaimmat optiotreidaajat systemaattisesti aliarvioivat volatiliteettia, jotta pääset hyväksikäyttämään sitä tällä tavalla, vaikka juuri volatiliteetti on se asia, minkä arvioimiseen optiotreidaaja käyttää 90% ajasta. Niillä on myös hemmetin kovat apuohjelmat käytössä helpottaaksen tätä arviointia.

En oleta.

Huomasin nyt, mikä tuossa mun alkuperäisessä viestissä aiheutti sekaannusta ja välillä meni itselläkin viestin sisällä asiat sekaisin eli ihan oikeutetusti huomautit asiasta ja ymmärrän nyt mistä on kyse. Kun puhuu samaan aikaan kahdesta eri volatiliteetistä, niin tulee helposti virheitä, näköjään myös ajattelun tasolla.

En siis oleta, että iv ja toteutunut vola korreloivat staattisesti. Volatiliteetin painumisella alas tarkoitin iv:tä, joka siis ihan todistettavasti on mennyt alas. Toteutunut volatiliteettihän voi tietysti mennä alas samalla kun iv menee ylös. Tämä itse asiassa vahvistaisi näkemystäni, koska minua viisaampi market maker olisi kanssani samaa mieltä, mutta samalla maksaisin tämä vahvistuksen odottamisesta pienen lisähinnan (jos odotan iv:n nousua). Maksamalla tämän lisähinnan saan kuitenkin selkeämmän setupin itselle osakkeen kurssiin.

Teen siis tradeoffin näkymyksen vahvistuksen ja selkeämmän setupin välillä. Olen valmis maksamaan tästä.

Tämä jäi avaamatta ja keskityin hieman liikaa noihin optioiden tunnuslukuihin. Seurauksena oli lähinnä hölynpölyä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 8.11.2017 18.41

Jeans kirjoitti:

Miksi?

Tuntuu hullulta, että näin yksinkertainen kysymys saa taas pohtimaan asioita ummet ja lammet, mutta sehän on vain hyvä.

Oletus tässä ideassa on siis, että todennäköisin skenaario seuraavan 1-6 viikon sisällä on seuraava:

  • Volatiliteetti rahoittuu
  • Osake liikkuu kapealla rangella, suunnilleen 295-315 sisällä
  • Mitä kapeampi range, sen parempi se on trading-setupin rakentamiselle

Perusteluita näille oletuksille voi hakea fundamenteista ja toisaalta myös tilastoista:

  • Q3 tulokset on tulleet viikko sitten, joten markkinoilla on ollut jo kohtalaisesti aikaa hinnanmuodostukselle
  • Ei ole odotettavissa mitään merkittäviä uutisia lähiaikoina, mikä muuttaisi merkittävästi näkemyksiä suuntaan tai toiseen
  • En voi kuitenkaan tarkkaan ajoittaa sitä, milloin uutta informaatiota tulee markkinoille.
  • Tilastollisesti peräkkäisten päivien volatiliteetti korreloi ja volatiliteetin trendi on laskeva kunnes tulee uutta infromaatiota, joka voi aiheuttaa isoa heiluntaa.

 

Jos oletus pitää paikkaansa, niin seuraava oletus on se, että muutaman viikon rauhallisen volatiliteetin jälkeen todennäköisyys volatiliteettimyrskyille kasvaa sekä uuden informaation kautta että tilastollisesti (näistä lisää kohta).

Tilastollinen oletus peräkkäisten päivien volatiliteetin korrelaatiosta ei taida olla perinteisen rahoitusteorian mukainen (jokaisen päivän hintamuutoksen pitäisi muodostua itsenäisesti), mutta se on mun tietääkseni kuitenkin empiirisesti todistettu fakta. Hyvä kirja tähän liittyen esim. matemaatikko Benoit Mandelbrotin The Misbehavior of markets. Lyhyt tiivistelmä siitä esim. täällä: http://users.math.yale.edu/users/mandelbrot/web_pdfs/getabstract.pdf

Alla on dataa Teslan volatiliteetista (toteutunut ja implisiittinen): 

Molemmat on menossa laskuun ja kurssi näyttää muutenkin olevan tasoittumassa. Jos katsoo IV:tä, niin yleensä rajua pudotusta on seurannut vähintään muutaman viikon tasoittuminen volatiliteetissa ja myös kurssi on rahoittunut. Onko tämä sitten sitä "fraktaalista" volatiliteettia josta Mandelbrot puhuu kirjassaan? Ehkä, en kuitenkaan ole niin hyvä analysoimaan dataa että voisin näin väittää. Tästä voisi jauhaa vaikka koko päivän, mutta mennään eteenpäin.

Nyt kun oletukset on siis volatiliteetin putoaminen ja se ettei uutta "volatiliteettimyrskyä" osata tarkkaan ajoittaa, niin options greeks-lukuja katsomalla päädytään seuraavaan ratkaisuun:

  • Volatiliteetin laskiessa hinnassa eniten putoaa korkean vegan optiot. Jos unohdetaan strike price ja katotaan pelkkää expiry date, niin korkea vega löytyy luonnollisesti pitkän juoksuajan optioista. 
  • Koska positio on pitkäaikaisempi (kyvyttömyys ajoittaa), niin haluan minimoida time decayn --> Matalan theetan optiot eli myös pitkän juoksuajan optiot

Jos siis näkemys menee oikeaan, saan avattua position edullisesti kapealle rangelle (--> saan luotettavan ja tiukan stopin, jolloin riski on pieni). Sen jälkeen tarkoitus on minimoida negatiivinen carry cost (aika-arvo) ja yrittää ottaa mahdollisimman suuri hyöty irti jos volatiliteetti piikkaa ylös (ja ennen kaikkea liikelllä alaspäin). Pitkän juoksuajan optiot tarjoavat tämän kaiken.

Käänteisesti tästä päästään myös siihen, miksi halusin aiemmin hyödyntää lyhyen juoksuajan optioita: Niissä on matala vega ja koska suurinpana riskinä pidin volatiliteetin madaltumista, niin halusin minimoida tätä riskiä.

Tätä pohtiessa huomasin, etten miettinyt ihan loppuun asti tätä edellistä positiota, koska otin position, joka oli liian lähellä at-the-money (strike 295). Vegahan on tällöin korkeimmillaan, ja koska tarkoitus oli maksimoida delta ja minimoida vega lyhyellä aikavälillä, niin olisi pitänyt ottaa in-the-money myyntioptio (vega käytännössä 0 ja delta -1). Tällöin olisin myös minimoinut time decayn. No, menee aloittelijan virheestä. Ajattelin vähän turhan helposti, että noilla ei näin lyhyessä juoksussa ole väliä, mutta kyllähän niillä on kun lukuja katsoo.

Alla vähän Teslan kreikkalaisia parille eri expirylle:

Tällä hetkellä tarkoitus olis avata positiota johonkin 210-240 strikella. Alla dataa, miten noiden kreikkalaiset käyttäytyy kurssin liikkuessa eri expiryillä:

Tämä nyt ei sinänsä tuo mitään uutta analyysin, mutta mielenkiinnon vuoksi kävin läpi.

Miksi uskon volatiliteetin nousevan rajusti joulukuu-tammikuu aikana?

 

Kävin näitä jo hieman läpi aiemmassa viestissä, mutta mun näkemys Teslan lähitulevaisuudesta on seuraava:

  • Luottoluokitus hyvin todennäköisesti alenee --> voi heiluttaa markkinoita paljonkin, koska tällä olisi todennäköisesti aika merkittäviä seurauksia Teslan liiketoimintaan.
  • Jo nyt on paljon merkkejä, mitkä viestii, että Teslaa odottaa seuraavan 90 päivän sisällä pääoman kerääminen, hyvin todennäköisesti diluution kautta (varsinkin jos reittaus alenee). Johto kuitenkin väittää, että kassassa riittää rahaa, mutta mikään fundamentti ei tue tätä (voi siis tulla yllätyksenä monelle).
  • Johdon ohjeistus esim. model s ja x kysynnästä poikkeaa merkittävästi eri suuntaan ulkopuolisten tahojen analyyseistä (esim. Inside EV), jotka on tähän mennessä olleet huomattavasti tarkempia ennusteissaan. Kysynnän laskua tukee myös se, että tuotantoa leikataan näistä (selityksenä, että halutaan vähentää inventaaria) eli todennäköisesti johto on jopa tietoinen tästä, mutta käytännössä valehtelee.
  • Tilastollinen selitys mean-reversion ilmiön kautta: Volatiliteetti näyttää painuvan reilusti alle historiallisen keskiarvon.

 

Jeans kirjoitti:

Uskaltaisin väittää, ettei tällä hetkellä oo enää järkevää käyttää aikaa teknisen analyysin opiskeluun. Toki sellasesta mitä esimerkiksi Acumen tekee jonkin verran on aina hyötyä, että seurataan jos pienemmissä firmoissa ilmestyy isoja ostajia/myyjiä likviditeettiin nähden, jotka saattaa vaikuttaa kurssiin pidemmän aikaa ja ajoitetaan omat treidit sen mukaan.

Samaa mieltä, varsinkin jos yrittää treidata vähänkään isompia yhtiöitä. Pienten ja vähän seurattujen yhtiöiden kohdalla voi toimia jossain perifeerisillä markkinoilla kuten Suomessa. Treidausalgoritmeissa on kuitenkin omat kustannuksensa (toki ne putoaa koko ajan), jonka takia voitot pitää olla aika isoja niiden kattamiseksi. Varsinkin jos yrittää rakentaa jotain tekoälypohjaista. Vähemmän vaihdetuilla osakkeilla ei yksinkertaisesti voi tehdä tarpeeksi isoja treidejä, joten näiden kohdalla näkisin hyvän sauman manuaalisille treidaajille. Toki en ole täysin varma, miten hyvin tekninen analyysi toimii vähemmän vaihdetuissa osakkeissa. Voisi kuvitella, että huonommin.

En ole kyllä ollenkaan tarpeeksi perehtynyt treidausalgoritmeihin, mutta mitä olen jonkin verran keskustelua seurannut, niin monen mielestä manuaalisen strategian automatisointi ei ole loppujen lopuksi niin helppoa kuin voisi luulla. Varsinkin jos yrittää jotain hintakuvioita analysoida. Eiköhän se kuitenkin onnistu kun on osaavaa porukkaa ja paljon rahaa, mutta siitä herääkin kysymys, mikä on vaihtovoluumi/market cap pitää vähintään olla niissä osakkeissa/kohde-etuuksissa, joita tällaisilla strategioilla aletaan treidaamaan? Täyttääkö esim. Helsingin pörssissä kovinkaan moni yhtiö tällaisen kriteerit.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 7.11.2017 23.17

Nää viestit on aika huonosti strukturoituja, koska pointti on kirjoittaa tätä blogia päiväkirjatyyppisesti. Tarkoitus on purkaa tänne ajatuksia ja tietysti olisi myös mukava saada palautetta ja käydä keskustelua asioista. Jossain kohtaa sitten tiivistän näitä ajatuksia paremmin omaan blogiini jos tulee tarve. Älkää siis epäröikö haastaa mun näkemyksiä tai tarttua ihan mihin tahansa, vaikka pieneen yksityiskohtaan. Jokaisen ajattelussa on enemmän tai vähemmän asioita, joille ei löydy lopulta mitään järjellistä perustelua.

 

Tesla

 

Viikko alkoi Teslan osalta vähän kuin odotin. Voluumit putosivat ja osake aloitti konsolidaation. Viikon ekoina päivinä 300 rikkominen näyttää aika vaikealta. En jaksa uskoa, että tällaisten tasalukujen taustalla on mitään järkevää selitystä, että sijoittajat asemoisivat niihin sen erityisemmin tuki/vastus-tasoja. Toki jos jollain on dataa, joka osoittaa että näin on, niin kertokaa toki. 300-310 näyttää kuitenkin olevan support-alue ja kun intraday-läpimeno ei näytä pitävän, niin mun silmissä se viittaa siihen, että kurssi alkaa konsolidoitua -->volatiliteetti tasoittuu. 

Siitä syystä en halua olla lyhyen aikavälin puteissa kiinni ja siksi myin. Voittoa tuosta tuli kulujen jälkeen 12%, minkä portfoliovaikutus on aika marginaalinen ottaen huomioon position koon. Koska onnistuin saamaan nuo putit 306-307 tasoilta, niin pääsin onnekkaana muodostuneen rangen yläpäähän tiukalla stopilla (309), joten setup muodostui heti alussa erittäin myönteiseksi minun kannalta.

Pidin tätä todennäköisimpänä skenaariona, mutta näihin ei tietenkään saa koskaan tietää oikeaa vastausta. Jonkun toisen näkökulmasta nykyinen skenaario onkin kaikkein epätodennäköisin. Mitään kovin tieteellistä perustetta tällaisiin ei voi antaa. Olen koonnut näkemykseni siitä tiedosta, mitä olen yrittänyt parhaani mukaan kaivaa menestyneiltä treidaajilta, chartisteilla ja muilta TA-tyypeiltä. Jos kurssi paukahtaa huomenna isolla voluumilla 300 läpi 4-5% laskuun, niin näytän kyllä todelliselta idiootilta.

Nyt odotan siis konsolidaatiota ja lähden ehkä lisäämään pitkän juoksuajan putteja jos volatiliteetti menee alas. Konsolidaatiossa saa selkeämmän näkemyksen setupista (luotettavammat stopit ja breakout). Teslan chartissa on kohtalainen horisontaalinen support-taso, joka näyttäisi murtuneen. Huolenaihe on kuitenkin se, että miksi breakout on jäänyt noin vaisuksi tai käytännössä pysähtynyt. Ajan myötä charttien "morfologialla" on tapana muuttua varsinkin jos breakout jää tekemättä (horisontaalisilla tasoilla morfologiset muutokset on tilastollisesti vähäisempiä kuin diagonaalisten kuvioiden). Vielä ei siis kannata vetää turhan suuria johtopäätöksiä. Breakoutin hiljeneminen voi kuitenkin kieliä myös siitä, että sentimentti ei välttämättä olekaan vielä kääntymässä. Tai sitten olen lukenut chartteja "väärin". Paljon on siis epävarmuutta ilmassa, kuten olla pitääkin.

Miksi treidaamisessa menestyminen on niin vaikeaa?

 

Tässä kirjoituksessa keskityn lähinnä charttien analysointiin ja tekniseen analyysiin perustuvaan treidaamiseen. Mikä siinä on niin vaikea, että näitä hyödyntämällä ei saa tuottoa?

Tähän liittyen yleisiä "vikoja" ihmisten ajattelussa ja syitä, miksi treidaaminen "ei toimi":

  • Yleensä TA:n tai Chartismin pariin päätyy sijoittamisessa vasta-alkajat --> Ei ole kokemusta eikä ymmärrystä riskin luonteesta eikä kykyä ajatella rationaalisesti tai ymmärtää taloutta/pörssikursseja jne. Treidaaminen, TA tai chartismi ei lähtökohtaisesti ole paras (helpoin) paikka aloittaa "sijoittaminen".
  • Jos kuitenkin päätyy aloittamaan "perinteisestä sijoittamisesta", niin kohtaa väistämättä voimakkaasti buy&hold -pakottamista: Myyminen on aina pahasta ja treidaamalla ei voi tehdä voittoa. TA:lla tai Chartismilla ei kukaan voi menestyä, paitsi jos kyse on vain hyvästä tuurista, eikä niillä voi ennustaa kursseja. Tästä tulee siis jo ilman edes perehtymättä koko aiheeseen voimakas uskomus siitä, että treidaamalla ei voi menestyä.
  • Voitollisen treidaamisen perusajatukset ovat usein vastoin intuitiivista ajattelua. Rationaalinen päätöksenteko ja analysointi ei usein ole sisäsyntyistä, joten sellaisen harjoittaminen aiheuttaa meissä epävarmuutta ja pelkoa --> Alamme tehdä huonoja päätöksiä --> häviämme rahaa, emme ota opiksi ja katkeroidumme.
  • Voitollisen treidaamisen oppii yleensä vain kokemuksen kautta. Kokemuksen kartuttaminen maksaa aikaa ja rahaa ja kaikilla ei riitä kärsivällisyys (tai rahat) tähän

 

Riskienhallinta, "chartismi" ja tekninen analyysi

 

Kuten olen jo moneen kertaan tuonut esille, ei käytännössä minkään chart-analyysin tai teknisten indikaattoreiden tarkoitus ole ennustaa kurssiliikkeitä niin, että trading-strategian voitot perustuisivat siihen. Tämä on se joka menee pieleen sekä kriitikoilla, jotka väittävät että TA tai klassinen chartismi on huuhaata, että myös aloittelevilla treidaajilla, jotka yrittää löytää sitä kultaista indikaattoria, joka on oikeassa 90% ajasta.

Valtaosa kriittisistä jutuista TA:ta tai chartingia kohtaan, alkaa sillä, miten ne eivät tapauksessa x,y ja z ennustaneet ollenkaan tulevaisuutta. Tässä kohtaa yleensä lopetan lukemisen, koska se kertoo siitä, ettei jutun kirjoittaja oikeasti ymmärrä yhtään mitään asiasta. Täytyy aina muistaa: Jotta voi kritisoida, pitää olla ymmärrystä asiasta. Erilaisista teknisistä indikaattoreista ja hintakuvioista löytyy paljonkin asioita, joita voi ihan oikeutetusti kritisoida, mutta näistä yksikään ei liity siihen, että "ne eivät ennusta tulevaisuutta". Se ei ole niiden tarkoitus, joten tältä argumentilta puotaa pohja heti alkuunsa.

Chartit kertoo tarinan arvopaperin/omaisuuslajin hinnasta ja kaikki tekniset indikaattorit vain helpottavat (tai väärin käytettynä vaikeuttavat) tuon tarinan ymmärtämistä. Eri hintakuviot, tuki/vastustasot ja tekniset indikaattorit viestivät markkinoiden tapahtumista: Ne kertovat siis siitä, mitä ostajat ja myyjät pinnan alla todennäköisesti ajattelevat ja tekevät. Tästä taitava treidaaja voi luoda odotusarvoltaan positiivisia setuppeja: Stop-loss tason ja targetin. Valtaosa voitollisista treidaajista lähtee liikkeelle sillä ajatuksella, että on väärässä ja stop-loss taso laukeaa. Tappiolliset treidaajat taas avaavat position sillä ajatuksella, että kaikki menee putkeen ja tulee helpot massit.

Esimerkiksi Peter Brandt on klassinen chartisti ja hän on onnistunut todistettavasti tekemään hyvin yksinkertaisella strategialla, joka perustuu chart-pattern analyysiin, keskimäärin yli 40 % vuosituottuoa lähes 50 vuoden uransa aikana. Hän on sanonut osumatarkkuudekseen noin 41%, mikä tarkoittaa siis sitä, että noin 60% treideistä päättyy tappioon. Koska hänen strategiansa perustuu setuppeihin, joissa on tiukat stopit ja suhteellisen iso upside (esim. riskeeraa 1 dollarin voittaakseen 5), niin pitkässä juoksussa tällainen strategia on erittäin voitollinen.

Toki pitää pystyä tilastollisesti osoittamaan, että tietynlainen breakout päätyy todennäköisyydellä X lopputulokseen Y. Kuitenkin todennäköisyydellä Z lopputulosta Y ei tapahdukaan, jos tapahtuu Q (stop-loss). Näiden osoittaminen tilastollisesti merkitsevällä tavalla onkin se asian vaikea puoli.

Hintakuvioiden analysointi on kuitenkin jokseenkin hieman epäeksaktia ja riippuu todella paljon katsojasta. Siksi moni oppiikin voitolliset setupit vain kokemuksen kautta. Ja kokemusta saa vain treidaamalla ja ilman kokemusta treidaaminen on hyvin usein tappiollista. Koska treidaamisen aloittaminen tietää vähintään usean vuoden tappiollisen ajanjakson, niin hyvin harva ryhtyy siihen tai jaksaa vääntää tämän tappiollisen ajanjakson läpi kokoajan opiskellen ja kehittäen omaa strategiaa. Esim. Chat With Traders -podcastia kuunnellessa hyvin moni haastateltava sanoo, että alussa koko homma oli tappiolista useiden vuosien ajan (joidenkin kohdalla saattoi kestää jopa 7 vuotta). 

Tekoälyn ja pattern-recognitionin kehittyessä uskon, että tässä lajissa menestyminen tulee olemaan entistä vaikeampaa, joten en henkilökohtaisesti näe kovin hyvää tulevaisuutta strategioille, jotka perustuvat ainoastaan chartingiin ja tekniseen analyysiin.

Loppujen lopuksi pointtini on se, että ollakseen voitollinen, ei tarvitse olla läheskään aina oikeassa. Riittää, että osaa hallita riskiä (position sizing ja stop-lossit) ja ottaa tappiot oikealla tavalla vastaan. Tilastollisesti tarkasteltuna sijoittajat ja treidaajat ovat valtaosan ajasta drawdown/recovery -tilassa, jos lähtökohdaksi otetaan edellinen huippu (katso ns. underwater curve). Underwater curve havainnolistaa erittäin hyvin sitä todellisuutta, että suurin osa treidaajan ajasta menee tappioiden hallintaan ja toipumiseen edellisen huipun jälkeisestä drawdownista. Näin on, vaikka strategiana olisi vain holdata pitkäjänteisesti indeksiä. Siksi epävarmuudelta ei pääse koskaan pakoon, oli strategia mikä tahansa, ja se tekee sijoittamisesta vaikeaa.

Mistä aloittaa charttien ja TA:n opiskelu?

 

Kun lukee monien sijoittajien tarinoita, niin ainakin minusta tuntuu siltä, että charttianalyysi ja TA oli se mistä aloitettiin ja kun homma osoittautui tappiolliseksi, niin sitten ryhdyttiin perinteiseen osakesijoittamiseen. Joskus jopa katkeroiduttiin niin, että mennään pelkästään buy&hold-mentaliteetillä loppuelämä. Tämä on mun mielestä väärä järjestys. Ensin on hyvä ymmärtää, mistä osakesijoittamisessa on pohjimmiltaan kysymys eli perehdyt yhtiöanalyysiin ja makrotalouden ymmärtämiseen. Näiden avulla oppii paljon sellaista "yleishyödyllistä" ajattelua riskistä, taloudesta ja sijoittamisesta ylipäätään, joka ei välttämättä nouse esille, jos alkaa saman tien treidaamaan perehtymättä pinnan alla oleviin asioihin sen enempää. Toki tapansa kullakin.

Teknisen analyysin indikaattoreita ja erilaisia treidattavia hintakuviota on varmaan miljoonia ja voithan myös yrittää löytää/keksiä sellaisia itse. Suosittelen kuitenkin aloittamaan hyvin yksinkertaisilla asioilla ja tutkimaan niiden toimintaa käytännössä. Monesti varsinkin aloittelijoilla näkee ns. "star-wars"-chartteja eli ruutu on täynnä diagonaalisia ja horisontaalisia trendilinjoja, kymmeniä erilaisia signaali-indikaattoreita, fibonacci retracement-tasoja, ichimoku-cloudseja ja ties mitä. Hyvin todennäköisesti tällaisen analyysin tuottaja ei ymmärrä koko sotkusta yhtään mitään, vaikka ruutua katsoessa voisi luulla, että on ammattilainen kyseessä.

Charttien ja treidaamisen perusperiaatteiden opiskeluun suosittelen ainakin Real Visionin Charting masterclassia by Peter Brandt. RV:n lisenssi on toki aika kallis. Hinta taisi nousta viime kesänä, mutta muistaakseni jotain 500 e:n luokkaa. Tosin jos on opiskelija, niin myös suomalaisen yliopiston sähköpostiosoitteella sai vielä vuosi sitten aika reilun opiskelija-alennuksen. RV:stä yleisesti voin todeta, että tuottaa ehkä parasta finance-aiheista videomateriaalia mitä voi saada (haastatteluja, masterclasseja jne.). Toki mukaan mahtuu joskus ihan surkeita markkinointihaastiksia, mutta pakko kai niidenkin on jostain repiä rahaa (jäsenmaksu on kuitenkin sisältöön nähden melko edullinen).

Kirjoja en hirveästi ole aiheesta lukenut, enkä koe niitä nykypäivänä kovin tarpeelliseksi, koska netistä löytyy aika hyvin perustietoa. Toki on myös todella paljon huonoa tietoa, mutta yleensä jo terveellä järjellä voi kyllä suodattaa kaiken humpuukin pois. 

Olennaista on siis mun mielestä aloittaa yksinkertaisilla setupeilla ja tehdä käytännön harjoittelua niin, että valikoit jonkun arvopaperin ja siirryt chartissa esim. 1-2 vuotta taaksepäin katsomatta, mitä sen jälkeen tähän päivään mennessä hinnalle on tapahtunut. Sitten koitat hakea pari erilaista setuppia ja lopulta katsot vastauksen, miten olisi käynyt. Käyt vaikka 10-20 tämmöstä päivässä läpi siirtyen hiljalleen uusiin asioihin. Pidä kirjaa voitoista/tappioista ja kato missä on kehitettävää ja mikä sopii sulle. Toki jos tällainen leikkiminen on tylsää niin harjoittele sitten oikealla rahalla, mutta varaudu häviämään paljon.

Kannattaa jo alusta lähtien olla valikoiva, koska totuus on, että iso osa charteista on sellaisia, ettei niissä näy oikein mitään järkevää. Ei siis kannata alkaa väkisin "näkemään asioita" (vrt. musteläiskä testi).

Ja olennaista on nimenomaan, ettet analyysiä tehdessä tiedä lopptulosta. Älä siis aloita analysoimalla mennyttä tämän päivän chartilla, koska silloin koko homma on täysin biasoitunutta.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 7.11.2017 20.39

Kiitos erittäin hyvästä setistä! Paljon valideja pointteja, jotka voivat osoittaa ainakin oman näkemykseni vääräksi ja siksi on tärkeää ymmärtää näitä. On mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia setuppeja tietystä omaisuusluokasta voi luoda ja oikeastaan kaikki kuulostavat loogisilta. Siksi ainakin itse tulen lopulta joka kerta siihen tulokseen, että riskienhallinta ja väärässä olemisen tunnistaminen ovat päätekijöitä treidaamisessa/sijoittamisessa menestymisen takana. Media ja valtaosa sijoittajista keskittyy yleensä liikaa siihen, kuka on väärässä ja kuka on oikeassa. Todellisuudessa sillä ei ole paljoankaan väliä tuottoihin, vaan ainoastaan se ratkaisee, miten hyvin ottaa tappiot vastaan.

Itse pidän inflaation piikkamiista epätodennäköisenä (nojaan enemmän Japanin kaltaiseen kehitykseen), mutta toki se on mahdollista ja sille on täysin järjelliset perustelut kuten toit esille. Jos tällainen yllätys tulee, niin keskuspankit ovat aika helposti behind the curve (--> neg. reaalikorko) ja siksi kulta on mun mielestä hyvä hedge jos haluaa olla longina korkoihin. Mun näkemys on, että kulta + korot tarjoaa erittäin halpaa positiivista konveksisuutta korkoliikkeisiin.

Tuonpa vielä yhden mielenkiintoisen pointin esille, jota ei moni tule miettineeksi: Keskuspankkien elvytyksen ja nollakorkopolitiikan piti akateemikkojen mukaan tuottaa inflaatiota, mutta toisin kävi ja seurauksena oli deflaatio. Tästä herääkin kysymys: jos löysä rahapolitiikka tuottaa deflaatiota, niin voiko kiristävä rahapolitiikka tuottaa inflaatiota? Tämäkin on mahdollisuus, jota ei kannatta jättää huomiotta. Tästä lisää esim. täällä: https://www.huffingtonpost.com/timothy-j-barnett/when-experts-get-stunne...

Näistä pohdinnoista herää kysymys, mikä on näkemyksesi riskienhallintaan ihan yleisesti tai vaikka pelkästään tässä treidissä? Jos kurssit liikkuu väärään suuntaan, oletko valmis maksamaan (tai mahdollisesi lisäämään), ja katkaiset tappiot vasta kun fundamentit selkeästi näyttää, että näkemyksesi ei osukkaan oikeaan? Vedätkö tiukoilla stopeilla jo pelkästään kurssimuutoksia katsoen?