Olet täällä

Kolumni: Eurooppa on epäonnistunut

Jaa Twiittaa

USA:ssa pörsseissä on juuri tehty uudet kaikkien aikojen huiput. Samanaikaisesti Euroopassa on ollut synkempää. Marraskuun alun jälkeen kurssit ovat olleet laskusuunnassa. Esimerkiksi Eurostoxx 50-indeksi kävi alimmillaan viisi prosenttia marraskuun alun huipun alapuolella.

Oletan, että monella lukijalla osakesalkku on voimakkaasti Suomea ylipainottava – vaikka rahoitusteoria kertookin, että on vähän tyhmää olla kova home bias päällä – eli asunto, työpaikka ja osakesijoitukset samassa maassa.

Aiemmat voittajat eivät välttämättä voita tulevaisuudessa

Nämä ovat niitä klassisia tilanteita sijoittajalle. Houkutus on kova vaihtaa heikommin pärjänneet sijoitukset niihin, jotka ovat viime aikoina nousseet. Historiallisten tuottojen jahtaaminen (performance chasing) on sama kuin ajaisi autoa peruutuspeiliin katsomalla. Menneiden tuottojen jahtaaminen on ilmeisesti keskeisiä syitä, miksi piensijoittajat ja monet isotkin tahot jäävät jälkeen yleisestä markkinakehityksestä.

Vanguardin paperi vuodelta 2014 huomasi, että rahastoyhtiöt tuppaavat palkkaamaan hyvin pärjänneitä salkunhoitajia. Ne salkunhoitajat, jotka saivat pian potkut huonojen tuottojen takia, tuottivat kuitenkin potkujen jälkeen paremmin kuin ne, jotka eivät saaneet potkuja. Rahastoyhtiöiden tuotot olisivat paremmat, mikäli ne eivät antaisi niin paljon painoarvoa lyhyen aikajakson vertailuindeksiä huonommille tuotoille.

Momentum ja mean-reversion

On totta, että tietyissä omaisuuslajeissa ja tietyissä aikaikkunoissa aiemmin tapahtuneen kurssikehityksen suunnan jatkuminen myös tulevaisuudessa on todennäköisempää kuin suunnan vaihtuminen. Tätä momentumiksi kutsuttua ilmiötä kannattaa kuitenkin yrittää hyödyntää hieman huolellisemmalla lähestymistavalla. Etenkin, kun monissa omaisuuslajeissa ja tietyissä aikaikkunoissa toimii samanaikaisesti tuottojen palautuminen pitkän aikavälin keskiarvoon (mean reversion).

Osakemarkkinaa kannattaa ajatella pitkän aikavälin logaritmisella asteikolla tasaisesti ylöspäin nakuttavana helvetinkoneena. Tämän erittäin pitkän aikavälin ympärillä hinta sahaa lyhyemmissä trendeissä, joita nousu- ja laskukausiksi kutsutaan. Momentum pitää näitä trendejä yllä. Mean reversion puolestaan huolehtii siitä, että liian kauas tai ainakaan kovin pitkäksi aikaa ei oikein pitkän aikavälin kasvukäyrästä koskaan erehdytä. Osakemarkkina palkitsee kärsivällisen.

Ammattimainen raha tajusi 80-luvulla, että momentum ja mean reversion vaikuttavat myös lyhyemmissä aikaikkunoissa – ja että niitä oli mahdollista käyttää myös eri tuotteiden hintaeroilla treidaamisessa.  Momentum ja arvosijoittaminen ovat nykyään sijoitusstrategioiden kulmakiviä. 

Onko Euroopan vuoro ”elpyä” USA:n perässä?

Miksi tämä pitkä alustus? Aika moni suomalainen ja eurooppalainen sijoittaja on elänyt ajatuksessa, että aika kivastihan tässä on jo mennyt. Ja että USA:n talouskasvu vetää jälleen kerran Euroopankin kasvuun.

Katsotaanpa vähän, mitä historiallinen data kertoo:

Jos onnistui ostamaan finanssikriisiä edeltäneessä huipussa eurooppalaisia osakkeita, pahimmillaan sijoitukset olivat 65% miinuksella. Ne olisivat vielä tänäkin päivänä 26% tappiolla. Jos olisi ostanut amerikkalaisia osakkeita, pahimmillaan miinusta olisi ollut 55%, mutta tänä päivänä ne olisivat 68% plussalla. 

Tuottoerot eivät vastaa sitä kokemusta, mikä monella suomalaisella sijoittajalla on. Selitykset kokemuksen ja faktan väliselle erolle ovat valuuttakurssimuutokset ja Euroopan kova hajonta. Kuvassa on tarkasteltu Eurooppaan sijoittavaa dollareissa noteerattua ETF:ää ja USA:n S&P 500-indeksiä. Euron heikentyminen on peittänyt alleen euroissa noteerattujen osakeindeksien suhteellista heikkoutta. 

Myönnettäköön, että kuvassa olevaa Eurostoxx 50-indeksiä laajempi Stoxx 600-indeksi on enää vain marginaalisesti vuoden 2007 alapuolella.  Ero USA:n tilanteeseen on kuitenkin valtava. Osakemarkkina ei ole tyhmä. Se tietää, että Euroopassa on jotain pielessä. 

Euroopassa heikosti pärjänneitä osakemarkkinoita löytyy kriisimaiden lisäksi muualtakin, mutta esimerkiksi Suomessa ja Saksassa kehitys on ollut oikein hyvää. Vaikka Saksa ja Suomi ovat ylittäneet kriisiä edeltävät kurssihuiput ajat sitten, monissa maissa näin ei ole. 

Ei silti, ei Saksakaan pärjää dollareissa mitattuna USA:n kehitykselle:

Tässä taas puolestaan euroissa mitattuna vertailussa Suomi, Saksa ja Eurooppa. Suomi sijoittuu toteutuneilla osakemarkkinatuotoilla Saksan ja Euroopan väliin:

Mainittakoon vielä, että ”Euroopan” kurssikehityksessä ovat mukana Saksan kaltaiset menestyjät. Tämä tarkoittaa, että pienen menestyjäporukan ulkopuolella tuotot ovat olleet todella surkeita.

Euroopan heikon kurssikehityksen takana on surkea tuloskehitys. Yritysten tulokset dollareiksi muutettuna nousivat finanssikriisin loputtua muun maailman mukana aina vuoteen 2011 asti. Silloin käynnistyi eurokriisi. Yritysten tulokset Euroopassa laskivat aina vuoden 2016 loppupuolelle. 

Menestystarina on kusetusta

Euroopan Unionista, yhteisvaluutta eurosta ja eurokriisin hoitotoimenpiteistä puhutaan usein valtavina menestystarinoina. Euron hyödyllisyyttä ja merkitystä jankkaavat yritysjohtajat (eurokriitikko Björn Wahlroos poislukien) eivät tunnu olevan töissä osakkeenomistajilla. Eurooppalaisten yritysten surkea tuloskehitys on asia, josta on vaiettu politiikassa, joukkoviestimissä ja etenkin yritysten sijoittajaviestinnässä. Tulokset kääntyivät nousuun vasta 2016 loppupuolella. Yleinen käsitys on, että globaali suhdanne alkaa olla lähempänä nousukauden loppua kuin sen alkua. 

Eikä Euroopassa ole tämän kummallista saatu aikaiseksi. Italian pankkijärjestelmä on edelleen mätä, Kreikan velkakuormaa ei ole leikattu ja kukaan ei ole keksinyt aiemmin shokkeja tasapainottaneiden kansallisten valuuttojen tilalle muuta sopeutumismekanismia kuin budjettileikkaukset ja palkkojen suhteelliset alentamiset. Palkanalennuksethan toimivat sopimusyhteiskunnassa niin, että työntekijän sopimus irtisanotaan ja työntekijä voi sitten hakea jotain matalammin palkattua työtä. Osa näistä irtisanotuista päätyy aina pitkäaikaistyöttömiksi. 

Viimeisen parin vuoden aikana Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka ja siirtolaiskriisin menot ovat elvyttäneet kansantalouksia. Valitettavasti rahapolitiikan rajat häämöttävät ja sivuvaikutuksena monien ylivelkaisten maiden tai muiden heikkojen käsien tilanne on saatu näyttämään ja tuntumaan paremmalta kuin se ehkä oikeasti on.

Euroopan Unioni oli aiemmin aikatauluttanut rahaliiton syventämisen (yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja) Saksan ja Ranskan vaalien yli. Suunnitelmista on tarkoitus ilmoittaa 6. joulukuuta, sopivasti Suomi100-päivänä [Verkkouutiset: Suomi voi joutua taipumaan yhteisvastuun lisäämiseen EMU:ssa].

Merkittävää vetoapua ei Euroopan Keskuspankki pysty enää jatkossa tarjoamaan. Kymmenen vuoden laaksossa vaeltamisen jälkeen nousukausi pitäisi saada jatkumaan vähän yhtä vuotta pidempään. Edessä on tulonsiirtoja, yhteisvastuuta, velkaleikkauksia ja aiempien takauksien laukeamisia. On hemmetin hyvä kysymysmerkki, miten se projekti menee. Menestys aiemmissa koitoksissa ei ole tae tulevaisuudesta, mutta tässä tapauksessa olen hieman huolestunut Euroopan poliittisen johdon track recordista. Se ei lupaa hyvää.

Kun konsensus on lapasesta lähtenyt myyntispiikki

Mutta palataan vielä siihen, miksi Euroopan yritysjohtajat ovat antaneet vahvan tukensa järjestelmälle tähän asti. Euroopassa yrityksien oman pääoman tuottoaste on systemaattisesti amerikkalaisia yrityksiä alhaisempi. Eurooppalaiset yritykset eivät pysty tekemään kovaa tulosta.


Olisiko liioiteltua sanoa, että kyseessä on poliitikkojen ja yritysjohdon virheiden peittely ja leppoisten olojen arvostaminen? Päästävätkö äänestäjät poliittiset päättäjät liian helpolla? Päästävätkö osakkeenomistajat yritysjohtajat liian helpolla?

En luota siihen, että mean reversion saisi Euroopan ottamaan USA:ta tai muuta maailmaa kiinni. Meillä on jäljellä vielä hetki positiivista momentumia, mutta potentiaaliset vaikeudet liittovaltion sorvaamisessa ovat huomattavat ja kriisin aiheuttamat isot ongelmat ovat pitkälti hoitamatta. Ei ihme, että joukkoviestimissä ollaan tavattoman huolissaan vaaleista niin meillä kuin muualla. Päättäjät pelkäävät äänestäjiä, joten päättäjät käyttävät mielipidevaikuttamista äänestäjiin.

Kun sinulle kerrotaan euron olevan menestystarina, ysärilaman olleen markan ja Venäjän vika, tai kun luet Hitler- ja Venäjä-korttien heittelystä, muista, että siinä huono salkunhoitaja yrittää myydä sinulle syitä epäonnistumisiinsa. Ole tarkkana. Maailma on suuri sijoitusneuvoja, ja se yrittää kusettaa aina. Joskus konsensustarina on vain lapasesta lähtenyt myyntispiikki, eikä mikään tieteellisen harkinnan tuottama johtopäätös.

Keskustelua Markkina tänään -ketjussa.

Juhani Huopainen on Sijoitustiedon kolumnisti. Juhani työskenteli 90-luvun pankkiiriliikkeessä johdannaismeklarina, minkä jälkeen hän on pääasiassa tehnyt toimitustyötä talouden, politiikan ja sijoitusmarkkinoiden parissa. Lähinnä sydäntä ovat tekninen analyysi, makrotalous, keskuspankkipolitiikka, eurokriisi, sentimentti, valuutat, korkotuotteet ja osakeindeksit.
Twitter11 kirjoitusta

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Kolumni: Dovre alkoi ostaa omia osakkeitaan

Aki Pyysing - 10.12.2017
Kolumnit

Kolumni: Kiinteän kuluttoman koron himo

Aki Pyysing - 3.12.2017
Kolumnit

Kolumni: Antti Rinne ei ole tyhmä, vaan valehtelee

Aki Pyysing - 26.11.2017

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Kolumni: Dovre alkoi ostaa omia osakkeitaan

Aki Pyysing - 10.12.2017
Artikkelit

Somepoiminnat 49: #Bitcoin #Efecte #Nokia

Sijoitustieto - 8.12.2017
Kolumnit

Kolumni: Eurooppa on epäonnistunut

Juhani Huopainen - 7.12.2017
Artikkelit

Kolumni: Sijoitus- ja treidaussäännöt

Daytrader - 4.12.2017
Kolumnit

Kolumni: Kiinteän kuluttoman koron himo

Aki Pyysing - 3.12.2017
Artikkelit

Somepoiminnat 48: #SijoitusInvest #Nokia #Stockmann #Pörssiklubi

Sijoitustieto - 1.12.2017
Artikkelit

Prasos Oy osakeanti – sijoita Bitcoinia tukeviin palveluihin

Kaupallinen yhteistyö | Invesdor - 30.11.2017
Artikkelit

Mikä ihmeen DAX ja miten sillä treidataan?

Johannes Ankelo - 29.11.2017

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Sssuper, 11.12. 22:19
Uusin viesti: node, 11.12. 20:11
Uusin viesti: BVI, 11.12. 19:12
Uusin viesti: Acumen, 11.12. 18:41
Uusin viesti: Remy Extra, 11.12. 13:25
Uusin viesti: Acumen, 11.12. 11:01
Uusin viesti: Dharma, 08.12. 16:33
Uusin viesti: Sijoitustieto, 08.12. 15:36
Uusin viesti: Kapteeni Ilmiselva, 08.12. 13:58
Uusin viesti: Acumen, 08.12. 09:43

Seuraa Sijoitustietoa