Olet täällä

Euro, dollari ja Ruotsin kruunu keskiössä tulevissa kurssikäänteissä

Jaa Twiittaa

Kiireisimmille lukijoille heti alkuun: Ruotsin osakemarkkinat ovat nyt houkuttelevia kruunun heikentymisen myötä. 

Markkinoilla ei ole tapahtunut mitään erityisen dramaattista sitten edellisen kolumnini. Öljyn hinta on jatkanut lievää nousuaan, mikä tukee markkinoita.  Euro on vihdoin ja viimein hieman heikentynyt dollariin nähtynä – tämä puolestaan on eurooppalaisille osakkeille nannaa. Vaikka USA:ssa pysyttäisiin sivuttaisliikkeessä, euron heikentyminen pitää Euroopan lievästi nousevalla suunnalla, minkä pitäisi näkyä suomalaisen sijoittajan alhaisempana verenpaineena.

EURUSD on taittunut alas vuoden jatkuneesta nousuputkestaan. Samalla se on taittanut alas tammikuun puolessavälissä alkaneesta vaakasuorasta sahailustaan. Jos nyt ei muuta, niin edes euron vahvistumisen (eli dollarin heikkenemisen) pysähtyminen on jo sinällään positiivinen uutinen Euroopan osakemarkkinoille. 

Pitempi kuva antaa myös varovaista lupausta, että EURUSD:n laskulle voisi löytyä tilaa. EURUSD:n nousu ehti viedä kurssin vuosien 2013-2014 tasoille 1.3-1.4 (kuvassa punainen laatikko). Tuolloin Euroopan keskuspankin velkakirjaostojen merkittävä laajentaminen valtioiden velkakirjoihin ja yrityslainoihin oli vielä huhujen asteella. Käytännössä EURUSD käyttäytyy ikäänkuin mitään rahanpainamista ei EKP olisi ikinä tehnytkään. Vastaavasti finanssikriisistä käynnistynyt EURUSD:n sahailu loivasti alaspäin (sinisillä viivoilla rajattu väli) vihjaa, että kurssi olisi nyt lähellä ylälaitaa. 

Sopivia ajureita alhaisemalle EURUSD:lle ei ole vaikea keksiä. Mikäli USA pitää kiinni tiukoista kauppapoliittisista linjoistaan, Eurooppa saattaa joutua alentamaan tuontitullejaan, mikä supistaisi Euroopan huimaa ja ennätyksellistä vaihtotaseen ylijäämää. Euroopan talouden hyvä kehitys saattaa sakata, ja kun inflaatiotakaan ei näy, EKP:n suunnitelmat rahapolitiikan asteittaisesta kiristämisestä voisivat lykkääntyä. USA:lla on vielä koronnostoja edessä, ja korkoero Eurooppaan saattaa senkin takia kasvaa entisestään dollaria suosivaksi.

Eurooppa on myös USA:ta haavoittuvaisempi öljyn hinnan nousulle ja täten Venäjän ja Lähi-Idän tilanteen kiristymiselle. USA:lla on omaa tuotantoa, joka voidaan ottaa käyttöön öljyn kallistuessa.

Kaikkein tärkein potentiaalinen syy EURUSD:n isommalle laskulle on sen yllätyksellisyys. Kukaan ei taatusti usko markkinoilla, että EURUSD voisi vuoden päästä olla lähellä ykköstä. Toisaalta vuosi sitten, kun se oli lähellä ykköstä, kukaan ei uskonut, että se voisi olla nyt 1.20-tason yläpuolella. Vuoden 2015 lopussa Saxo Bankin Steen Jakobsen heitti osana pankin ”pöyristyttävät ennusteet”-juttusarjaa, että EURUSD nousisi vuoden 2016 aikana 1.23-tasolle. Silloin se tuntui pöyristyttävältä, mutta niin kävi, tosin vasta reilu vuosi myöhemmin.

Sinällään osakesijoittajan on turha miettiä liikaa valuuttapelejä, mutta valuuttakurssit määrittelevät yritysten katepotentiaalin. Joku 10-20 prosentin valuuttakurssimuutos oikeasti tuntuu jo kukkarossa, ja se aiheuttaa samalla merkittävää hajontaa osakkeiden välillä – devalvoitumisesta vientiyritykset kiittävät, myötäsykliset kotimarkkinayritykset vähemmän, ja kaikkein vähiten ne, joiden kulut ovat ulkomaanvaluutassa, mutta tuotot kotimaan valuutassa. 

Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen firmaan, eli Finnairiin. Finnairin kulut ovat pitkälti dollarimääräisiä, mutta tuotot euromääräisiä. Kuvasta näkyy, miten öljyn hinnan (en löytänyt kerosiinia, sori) ja EURUSD:n vaihtelut ovat myötäilleet Finnairin osakekurssia (vihreät viivat tukevat osakekurssia, punaiset päinvastoin). Öljy on kallistunut, mutta ei vielä ”kiputasoille”.  EURUSD:n lasku ole ollut voimakasta. Mutta syytä tämä on laittaa seurantaan. Etenkin, kun viime vuodenvaihteen ympärillä nähty kurssiheilunta toi etäisesti mieleen 2006-2007-sahailut (sininen suorakulmio).

Ruotsi on vappukankkusen tapainen otsaan toistuvasti iskeytyvä vieteripamppu Eurooppa-aatteen kannattajille. Ruotsi on elävä esimerkki siitä, että euroon ei ollut mikään pakko liittyä. Se on myös muistutus siitä, että euron ulkopuolella pienikin maa voi pärjätä oikein hyvin. Tai siitä että kelluva valuuttakurssijärjestelmä on tehokas regiimi, kuten koko euroalueen ulkopuolinen maailma tietää.

Allaolevassa kuvassa on EURSEK-vaihtokurssi vuodesta 1983. Siinä näkyy vuoden 1992 kruunun devalvoituminen (jep, se ei ollut mikään ”markan kriisi”, vaan eurokriisi). Sen jälkeen, finanssikriisissä 2008, kruunu devalvoitui seuraavan kerran – mutta Suomi ei voinut, vaan kohtasi finanssi- ja eurokriisin vaikutukset kärvistelyllä ja syömävelan ottamisella. 

Kruunu on jälleen heikentynyt merkittävästi. Vuoden 2013 alusta EURSEK on noussut 27 prosenttia, ja pelkästään tänä vuonna 8 prosenttia. Kun Suomessa mietitään, miten saataisiin palkkatasoa laskettua viisi prosenttia, tai työttömyysturvaa supistettua saman verran, Ruotsissa sama asia hoituu keskuspankin taikasanoilla, jotka pienen devalvaation muodossa leikkaavat samalla eläkkeiden ja muiden budjettimenojen arvoa samalla. Kätevää, eikö totta?

Kikysipilöinnit sikseen. Kurssimuutos on valtava – EURSEK lähestyy jo finanssikriisin aikaista hetkellistä huipputasoa. Sijoittajalle tämä avaa kuitenkin houkuttelevan tilaisuuden ruotsalaisten osakkeiden muodossa.
Kruunun tämänhetkinen halpuus tekee firmoista ”halpoja” eurovaluuttamääräiselle ostajalle. Vertailua helpottaakseni laitoin kuvaajaan dollarimääräiset Ruotsiin ja Suomeen sijoittavat ETF:t. Vuoden 2013 alusta ruotsalaiset osakkeet ovat tuottaneet surkeat 12 prosenttia, ja suomalaiset osakkeet 74 prosenttia.

Lyhyempikin kuva on nätti – vuoden 2017 alusta Ruotsi on tuottanut dollareissa 15 prosenttia ja Suomi 32 prosenttia.
 

Jos viimeksi halusin suosia eurooppalaisia osakkeita euron heikentymisen varalta, niin nyt tekee mieli suosia ruotsalaisia osakkeita. Niitä saa aika harvoin tämänkaltaisella valuuttakurssilla ostettua, ja tämä kurssitaso on monelle vientipuolen firmalle melkoista herkkua. Kun kruunu joskus myöhemmin vahvistuu, se sataa suoraan ulkomaisen sijoittajan laariin. 

Kommentointi sekä Juhanin aiemmat kirjoitukset

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Isännätön raha ryssii aina

Aki Pyysing - 20.1.2019
Kolumnit

Transaktiovero kehitteillä – lisäävätkö demarit 0,2 prosenttia ostohintoihisi?

Juhani Huopainen - 15.1.2019
Kolumnit

Kojamo on erinomainen suoja asuntojen hinnannousua vastaan

Aki Pyysing - 13.1.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Isännätön raha ryssii aina

Aki Pyysing - 20.1.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #DeadCatBounce #Outokumpu #Verkkokauppa.com #Kauppasota

Sijoitustieto - 18.1.2019
Artikkelit

Tuloskauden kiinnostavin: Nokia

Sijoitustieto - 17.1.2019
Kolumnit

Transaktiovero kehitteillä – lisäävätkö demarit 0,2 prosenttia ostohintoihisi?

Juhani Huopainen - 15.1.2019
Artikkelit

Vaurastuminen on parhaimillaan pitkä ja tylsä tie

Matias Savolainen - 14.1.2019
Kolumnit

Kojamo on erinomainen suoja asuntojen hinnannousua vastaan

Aki Pyysing - 13.1.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #SuomenHoivatilat #Martela #Orion #Robit

Sijoitustieto - 11.1.2019
#IR-kanava

Zijoittaja paikalla Suomen Hoivatilat CMD -tilaisuudessa 10.1.2019.

Zijoittaja - 10.1.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Lary, 20.01. 16:49
Uusin viesti: Kiinteistöpro, 20.01. 13:06
Uusin viesti: Keskittäjä-Keijo, 20.01. 01:39
Uusin viesti: Eurotehdas, 18.01. 21:44
Uusin viesti: EkeKeke, 18.01. 21:24
Uusin viesti: Sijoitustieto, 18.01. 20:44
Uusin viesti: Juha, 18.01. 16:22
Uusin viesti: Hynägrande, 18.01. 09:52
Uusin viesti: Tallimestari, 18.01. 09:01

Seuraa Sijoitustietoa