Olet täällä

Daytrader

Daytrader

  • Liittynyt 12.1.2016
  • 437 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 18.1.2019 15.33

AMG kirjoitti:

Jep, kiitos tarkasta kuvauksesta ja pohdinnasta. Ymmärrettävää että into on päällä kun teillä on uudet järjestelyt ja kova halu tehdä treidiä.

Silloin tulee ehkä juostua kun pitäisi kävellä ja huomioida enemmän, tosin kyllä työskentelysi on ihailtavan tarkkaa.

Näitä raportteja on aina ilo lukea!

Thanks. Näillä päivätreidikuvauksilla on vähän rajatumpi lukijakunta, mutta aktiiviset kaupankävijät tuntuvat tykkäävän. No näistä asioista ei ole juuri sisältöä Suomessa. Itsekin olen miettinyt, että olisi mielenkiintoista lukea muidenkin treidereiden kokemuksia.

Siltala: Harkitaan asiaa! Uuden jutun aloittaminen on aina vähän jännää ja paljon tehtävää, niin tää nyt ei ole ihan ensimmäisenä listalla. Mutta katson mitä voin tehdä.

Ollut ihan poikkeuksellisen takkuista treidauksessa ja ketuttaa, kun monesta junasta on jäänyt laiturille. Usein hankalammat periodit johtuu huonoista päätöksistä. Nyt tuntuu, että mikään, mikä yleensä on toiminut ei vaan toimi. Siis lähinnä viimeiseltä kymmeneltä päivältä. Vuosi on ihan ok lähtenyt kokonaisuutena liikkeelle. No, pari-kolme hankalampaa periodia mahtuu aina vuoteen.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 15.1.2019 16.05

Päivän case study: Millicom

Liberty Latin America myönsi eilen lähestyneensä ruotsalaista Millicomia ostoaikeissa. Ostotarjous on toki ehdollinen monelle asialle. Liberty LatAm on toki velkainen yhtiö, mutta toisaalta sen taustavaikuttaja John Malone on yksin maailman menestyksekkäimmistä velkarahalla yhtiöitä ostavista henkilöistä. Joten luulisi, että siellä ymmärretään reaaliteetit. Oma arvioini oli, että Millicomin kurssi avaisi 10-15% ylös. Kun se vaikutti avaavan vain +7 % pidin sitä ison panostamisen paikkana. Ostin vähän liikaa, 6 tuhatta kappaletta hintaan 620. Mutta tavoite on ollut lisätä panosten kokoa. Ja Millicom on lopulta ihan kelpo yhtiö, vaikkei tarjous tulisikaan.

Kurssi myytiin 30 sekunnissa 603 tasoille. Osake oli enää 4 % nousussa. Tässä vaiheessa olo on epämukava. Salkussa on suuri positio osaketta, josta on yli 10 tuhatta euroa tappiota.

Nämä ovat hieman hankalia paikkoja. Tietääkö joku jotain, mitä itse en tiedä? Missaanko nyt jotain todella pahasti. Päädyin keventämään vähän melko nopeasti riskinhallinnan takia.

Tutkin kaikki mahdollisuudet. Tiedon vuotaminen vaikutti hyvin epätodennäköiseltä. Alle 700 euron bidi hinta vaikutti epätodennäköiseltä. Toki ostava yhtiö on velkainen, mutta kyllähän anti tms on mahdollinen ja osakkeitakin voi käyttää ostoon. Uskoisin isoimman omistajan Kinnevikin suostuvan myymään, jos tarjous on riittävän korkea. 602 SEK hinta ei tuntunut järkevältä. Siinä mielessä pieni riskin kevennys tuntui pahalta.

Neljä tuntia myöhemmin osake oli 5 % ylempänä 630 tasolla, mikä oli alunperinkin tavoitteeni. Osakkeita meni kuitenkin turhan rivakasti myyntiin. Onneksi omistaja Kinnevikin myynnistä saadut voitot olivat Millicom tappioita selkeästi suuremmat.

Mutta se on aika hankala tilanne, kun markkinat tekevät jotain mitä et täysin ymmärrä. Otatko kiinni vai luotatko näkemykseesi? Kuka sanoi, että tämä olisi aina helppoa.

Mitä tästä voisi oppia? Yksi voisi olla, että vaikka pyrkii suurempiin positioihin, niihin voisi mennä astettain. Tänään sillä strategialla olisi tullut muutaman tuhannen euron sijaan vähintään 5-10x tuotot. Eli joskus kun näkee tilaisuuden, on hyvä hetki vielä harkita. Toinen oppi oli, että kun Kinnevikiin hinnoiteltiin paljon suurempaa arvonnousua kuin oli todellisuus, sitä olisi pitänyt shortata vielä rajummin. Toki isojen muuvien teko on hyvin vaikeaa, kun on isohko tappiopositio jo pohjalla.

Kinnevikin markkina-arvosta siis yli neljännes muodostuu siis Millicomin arvosta. Olikin aamulla hyvin irvokasta, että Kinnevik oli 5 % nousussa ja Millicom 4 %. Molemmat kuitenkin yli 5 miljardin euron lafkoja. Tässä oli se isoin epätehokkuus, johon olisi pitänyt tarttua ja tehdä iso tili. Ei olisi joutunut varsinaisesti ottamaan kantaa edes yritysoston todennäköisyyteen.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 13.1.2019 15.39

Flexa kirjoitti:

Tosi mielenkiintoista luettavaa! Olen jonkun kuukauden ajan opiskellut ja tutkinut treidaamista sekä markkinoita enemmän, kun pelkkä pitkän ajan sijoittaminen on alkanut käymään tylsäksi.  wink Saa nähdä miten käy, tällä hetkellä melkein ahdistaa kuinka paljon opetaltavaa on, mutta se myös tuo todella paljon motivaatiota, sillä aihe on todella mielenkiintoinen itselleni. Tavoite olisi lähteä kauppatieteelliseen opiskelemaan, joten tuskin haittaakaan on tutustua näihin hommiin, vaikkei sitten koskaan pääsisikään tekemään päiväkauppaa täyspäiväisesti.

Kyselesin onko sinulla minkäänlaisia kokemuksia Lynxbrokersista? Sitten kun olen henkisesti valmis aloittamaan oppirahojen maksamisen sekä omien unelmien murskaamisen, tulisi tarpeeseen jos ei tarvisi maksaa Nordnetille 90e/kk active trader platformista.

Kiitos kommenteista ja onnea opintoihin ja sijoituksiin.

Lynxistä ei ole kokemusta. Sinänsä kyllä heidän myyntiargumenttinsa naurattaa: "Unohda Interactive Brokers", samalla, kun toimivat Interactive Brokerssin alustalla. Itse siis käytän IB:tä, mutta sinne tilin perustaminen vaatii vähän enemmän pääomaa. Eipä musta taida tässä olla apua.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 9.1.2019 16.48

Meillä on uusi OY, minkä alla tehdään kauppaa. Ei olla vielä ainakaan tehty Shareville tiliä. 

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 9.1.2019 14.05

JVK kirjoitti:

Olispas mielenkiintoinen kirjoitus! Kiitos taas siitä! Koska meinaat palata treidaamaan?

Kiitos palautteesta! Täällähän minä treidailen koko ajan. En ihan varma, mistä sellainen kuva, että treidaus kokonaan loppuisi. En nyt tähän hätään parempaa tapaa keksi kerätä pääomaa muita mahdollisia hankkeita varten.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 9.1.2019 11.25

Aaron Brown kirjoitti:

"Credit Agricole, Commerzbank recommend shorting 10-year bonds" BBG

Oletko miettinyt Bunttishortin ottamista/lisäämistä näillä tasoilla?

Mulla on niitä kohtalaisesti shortissa, kuten myös Yhdysvaltojen ja Ranskan. Maailma on vähän hupsu paikka, mutta se voi pysyä hupsumpana pitempään, kun jaksaa odottaa.

Museokortti - 6.1.2019 11.10

Kuten kaikilla sivistyneillä ihmisillä, minultakin museokortti löytyy. Siinä mielessä tuntui pahalta, että Amos Rex -spektaakkeli jää näkemättä. Mutta totta tosiaan, lastenvaunut osoittautuivat niin sanotuksi ilmaiseksi lounaaksi. 20 minuuttia ennen avausta saapuminenkin osoittautui liian aikaseksi. Eihän täällä vieläkään ole kuin reipas 10 perhettä jonossa. Lapsi laskee jonotuksen ajan liukumäkeä vieressä, ja itse syö kroisanttia ja näpyttelee kännykkää. Kokonaisjonotus jäänee alle puoleen tuntiin. Normijono kiertää Henry’s Pubille asti eli vähintään pari-kolme tuntia. 

EDIT: Viittä vaille tulleet saivat liput kymmenessä minuutissa. Vähän tuli nyrpeitä katseita tunteja jonottaneilta. Päästiin ihan tyhjiin huoneisiin ja näyttely on jo ensivilaisulla helposti ainakin puolen tunnin jonottamisen väärti. 

Nordea - 4.1.2019 14.08

Ei taida Nordea nousta Eurosotxx50:een. Bloomberg terminaalista:

The biggest Nordic bank is starting to feel
a lot smaller.

Nordea Bank Abp joined the euro zone in October by moving
its headquarters to Helsinki from Stockholm. A month later, it
learned it was losing its status as a global systemically
important bank. Now, it appears Nordea is also too small to make
it into the Euro Stoxx 50 Index, which supports some of the
world’s most liquid derivatives.

Potential membership of the euro-zone benchmark had been
seen as an important driver for Nordea’s stock by analysts and
media in its home market. But for Stoxx Ltd., the owner of the
index, Nordea remains Swedish despite its new headquarters.
That’s because most of the trading in its stock is still done in
Stockholm. Even if that were to change, Nordea would be held
back by its falling share price.

The combined value of Nordea shares is about 30 billion
euros ($34 billion). While that’s a bigger market capitalization
than for some current members of the Euro Stoxx 50, the entry
math is a bit tricky. When considering which companies to add to
the index, its owner looks at the proportion of stocks available
for active trading and not held by long-term investors.
Nordea’s so-called free-float market value is currently
23.6 billion euros, ranking it 45th on a selection list from
which index entrants are picked, according to Frank Klumpp,
index analyst at Landesbank Baden-Wuerttenberg. That’s below the
threshold of 40th required to join the index in its annual
review in September (the cut-off date for the review is the
final trading day of August). To qualify, Nordea’s free-float
market capitalization needs to grow by 13 percent, or 3 billion
euros.

To enter through a fast-track process before that, Nordea
would need to rank 25th or above.
To be sure, being added to the index is not something
Nordea has ever said it targets. The bank opted to move its base
to Finland in order to be in a country that’s part of the
European banking union, arguing that the decision makes it
subject to a more predictable regulatory environment than in
Sweden.
“The purpose was not to be part of any index, that is not
relevant,” Nordea spokesman Petter Brunnberg said.

EDIT: näköjään normi bloombergin puolellakin löytyy:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-01-04/nordea-finds-no-room-...

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 4.1.2019 13.07

Kiitos positiivisesta palautteesta. Kyllähän mä jo suuren osan varoistani (nojoo, pari tonnia) menetin jo teknokuplasta sen jälkeen, kun olin ensin varat tuplannut teknokuonalla.

zenkoi kirjoitti:

Hyvin analysoitu kyllä monelta osin ainakin.

Eikö juuri esim tuo korkokäyrän kääntyminen & korkojen nosto ala yleensä pikku hiljaa paljastamaan uhkakuvia ja heikkoja rakenteita. Sinänsä fiksusti kyllä sanoitkin seurailevasi tilannetta. Aiemmin tainnut olla 98% todennäköisyys lamalle tai nollakasvulle kun nuo kaksi tekijää tulee vastaan.

Juttu tuntui myös keskittyvän siihen että tällä kertaa kaikki on vähän positiivisempaan suuntaan, semmoisia seikkoja ei taideta oikeastaan mainita mitkä tekisi tästä kerrasta mahdollisesti tavallista negatiivisemman. Eli mitkä esim kumoaisi noiden nykyhetken positiivisten puolien voimakkuutta. Esim nollakorkojen erityisesti korostamat zombie-firmat. Samoin mahdollisesti muutenkin poikkeuksellisen epätavallisen tilanteen, nollakorkojen, voisi kuvitella korostavan joltain osin muitakin negatiivisia puolia.

Monelle voi tulla myös jonkinlaisena yllätyksenä, että korko voi nousta kerralla niin paljon, jos laskee varjokoron mukaan.

”Kuviossa 1 on erilaisilla malleilla laskettuja varjokorkoja euroalueelle. Osassa malleissa on vakiona pysyvä alaraja nimelliskoroille (Wu-Xia ja Krippner), kun taas Suomen Pankin mallissa on ajassa vaihtuva alaraja (Kortela, Suomen Pankki). Lisäksi kuviossa on pankkien välisiin yli yön -lainoihin perustuva eoniakorko, joka on vahvasti sidoksissa EKP:n ohjauskorkoihin ja sen voidaan ajatella kuvaavan kulloistakin efektiivistä ohjauskoron tasoa. Eoniakoron osoittama rahapolitiikan viritys saadaan aikaiseksi ilman epätavanomaisia toimia.”

Korkokäyrä voi lopulta johtua myös markkinoiden panikoinnista. Vaikka olettaisi, että historia on tae tulevasta, ei todennäköisyys voi olla 98 %. Sehän tarkoittaisi, että Yhdysvalloissa on ollut 49 taantumaa seurannan aikana?

Sitten toinen pointti: 2y-10y korkokäyrä kääntyi muun muassa kesällä 1998. Meneppä siihen 100% shortiksi osakkeita, ja rallin myötä menetät suurimman osan varoistasi. Mene shortiksi kalleinta 25% osakkeista, ja menetät kaikki varasi. Kuulostaako hyvältä diililtä? Yksi kaikkien aikojen hedge fund managereista Julian Robertson koki valtavat tappiot, vaikkei edes mennyt nettoshortiksi osakkeita, vaan osti halpoja ja myi kalliita osakkeita.

Toinen pointti: Korkokäyrän kääntyminen yleensä edeltää taantumaa. Mutta siinä saattaa sitten mennä pari vuotta välissä. No taantumia tuli vanhaan aikaan keskimäärin viidenkin vuoden välein, joten pari vuoden aikahaitari ei vielä ihmeitä tee. Ihmiset puhuvat paljon korkokäyristä ymmärtämättä oikein, mistä niistä on edes kysymys. Nyt ollaan korkokäyrässä samassa pisteessä kuin 1994 lopussa. Olisiko silloin kannattanut mennä käteiseksi, juuri ennen kaikkien aikojen osakerallia?

Tästä indikaattorista puhutaan juuri sen takia, että ennen taantumia käyrä on dipannut usein niukasti negatiiviselle, mutta muutaman kerran jäänyt hädin tuskin yläpuolelle. Sen hyvä ennustearvo on osittain sattumaa. Kirjoituksessani jo puhuinkin siitä, ettei kaikki ole jatkossa enää samoin kuin sata vuotta sitten. Toinen juttu mikä joskus ihmetyttää, on puhe määritelmällisesti taantumasta. Ihan niinkuin 2 kvarttaalin peräkkäinen heikkous olisi jotenkin pahempi kuin vuosikausien hidas kasvu.

On paljon asioita, mitkä tekisivät tällä kertaa taantumasta ja karhumarkkinasta pahemman. Yleensäkin talous on täynnä itseään vahvistavia trendejä. Etenkin kun velkasyklissä ollaan aika pitkällä ja sitä velkaa on systeemiin kertynyt (Ja assettie arvo osittain siitä syystä korkealla). Sorosin termein talous on refleksiivinen. Kun hommat alkaa menemään huonosti, paljastuu aina jonkin verran luurankoja kaapeista. En minä tiedä, kuinka pahaksi hommat menevät. Siksi säästän paukkuja aika pitkään. Nollakorot ovat ohjanneet sijoittajia erilaisiin velkahäkkyröihin, joita myyntimiehet ovat tuputtaneet korkojanoisille sijoittajille. Vähän samaa meininkiä, kun finanssikriisissä, mutta pienemmässä mittakaavassa. Mahdoton arvioida niiden vaikutusta.

Varjokorot ovat ihan potentiaalinen konsepti. Mutta, kun joku akateemikko tulee kertomaan, että olimme hetki sitten rahapoliitisesti tilanteessa, jossa varjokorko on -5%, niin lopetan kuuntelun. Eli yksinkertaisesti rahapolitiikka ei ole kiristynyt niin paljon, kuin asiaan liittyvissä jutuissa väitetään.

Warren Fyffet kirjoitti:

EKP on puolestaan nostamassa korkojaan kesällä. Nyt on jo löyty ostoohjelmia jäihin eli negatiivinen korko on jollakin laskentatavoilla otettu poissa. Minusta viimeisessä FED:in korkopäätöksessä tavallaan tehtiin käyrästä vähemmän inverted eli tälle vuotta korkoa nostetaan vain kaksi kertaa. Samalla laskettiin neuraalitaso 3,0%:sta 2,8%.tiin. En tätä ajatusmaailmaa tunne tarkasti, mutta jollain asteella itse ajattelen, että voi olla, että FED ajattelee yhden noston mahdollisesti riittävän. 

Tästä niinkuin itse olen päässyt johtopäätökseen, että nyt Q4 tuloksissa ei ole varmaan hurramista ja kovin nostamaan pörssiä eteenpäin. Kauppatullien vaikutukset Kiinaan ja USA:han nähdään siinä vaiheessa. Kun siellä kohtuullisella todennäköisyydellä tulee lunta tupaan ei se mitään hyvää tarkoita muillekaan maille. EKP:n koron nosto on sittne kesällä se lisää lunta tupaan, jos tapahtuu ja velkakirjaostojen vähentämisen vaikutukset nähdään nyt sitten seuraavien varttien tuloksissa. 

Tästä itse olen päässyt vähän niinkuin Daytraderin kanssa samoille linjoille, että nyt pitää odotella. Minulla on jäänyt tuosta finanssikriisistä mieleen Nallen sanat, kun korkoa vielä vähän lasketaan alkaa olla oikea aika ostaa osakkeita. Se taisi olla siinä EKP:n ensimmäisen koron laskun aikoihin. Katsokaapa tuolta vaikka sitten korkokäyrää. https://www.global-rates.com/interest-rates/central-banks/european-centr...

Tästäpä sitten itse ainakin saan mielipiteen, että minä en ole kovin kiirrellä ostamassa Eurooppalaisia Euroalueen osakkeita. Oman valuutan omaavat maat on sitten oma lukunsa.  Mutta jotenkin itse ajattelen, että valoa tunneliin voi olla oedotettavissa aikaisintaan keväällä tai kesällä, mutta hyvin aika voi olla vasta syksyllä.

Ei EKP hyvin todennäköisesti nosta korkoja ensi vuonna. Tuskin siihen enää uskoo muut kuin korkokattoja kauppaavat. Hyvä juttu, jos talous on niin hyvässä vedossa, että antaisi mahdollisuuden.

Kääntyneet korkokäyrät, kauppasota ja heikkenevä tulosmomentum eivät ainoastaan ole kaikkien tiedossa, vaan kaikkien naamalla. Nyt odotukset sekä talouden että tulosten kannalta on lyöty alas, jolloin vähän pienempikin riittäisi. Joten siinä mielessä alan katsomaan ostopaikkoja. Ostan paljon mieluummin osakkeita tilanteessa, jossa osakepainoja on laskettu ja sentimenttiindikaattorit alkavat huutaa negatiivisuutta kuin päinvastoin.

Nordea - 29.12.2018 23.53

Emme voi vielä tietää, joutuuko Nordea leikkaamaan osinkoaan. Se on varmasti viimeinen asia, mitä halutaan tehdä, Veikkaisin, että todennäköisempää on, ettei joudu. Omistan Nordeaa, mutta myyn taas, jos pomppaa 10 % yli omaan pääoman arvon, kun nyt ollaan vähän alle. Keskittyminen osinkoon on ihan luonnollista, mutta jossain määrin yliampuvaa. Jos Nordea kertoisi vuoden alussa laskevansa osingon 50 senttiin, ostaisin mielelläni yhtiötä kunnon myyntimyllyn päätteeksi.

Olen sieltä täältä kuullut, että Nordea ei ole kovin toimiva pankki. SEB on kovin kilpailija instikoissa ja vie ilmeisesti Nordeaa asiakastyytyväisyydessä. Retail puolellakaan Nordea ei ole kovassa huudossa.

Nyt olen tämän itsekin kokenut moneen otteeseen. Olen ollut asiakkaana Private varainhoidossa (vain koska siitä tuli melkein yhtä paljon säästöä kuin kulua hoitamalleni säätiölle. Tapaamiset oli ihan vitsi. Kun ensimmäinen asia oli mitä toivoin, ettei myydä mulle strukseja, niin arvaatte varmaan, mitä mulle yritettiin moneen kertaan myydä). Olen ollut muun kuin karvalakki-kaupankäynnin asiakkaana, sielläkin oli aika tuskaista. Ja nyt yrittäjänä olen tuonut kiviä kengissäni Nordeaan. Asiakaspalvelu on ollut aika karmeaa ja rahanpesutarkistukset ovat olleet farssi. Toki nämä ovat yksittäistapauksia, enkä ole mitenkään Nordealle kriittinen asiakas, mutta kyllä se vähän mietityttää. Haluanko todella omistaa tätä yhtiötä? Omistanko mieluummin Nordeaa P/E 8:llä ja 9% osinkotuotolla vai SEB:iä 10 ja 7,5% vastaavilla? Viime vuonna, kun vaihdoin syksyllä Nordeat SEB:n, sai siitä vuoden Nordean osingon verran etua.

Varainhoito on jokseenkin syklistä. Korkopuoli tasoittaa jonkin verran. Mulla ei ole nyt numeroita heittää, mutta sanoisin tuottopalkkion olevan yllättävän pieni tekijä tuossa. Isompi on tuo AUM:n heittely markkinan mukana. Mutten olisi siitäkään niin huolissani. Ja varsinkin retail outflow näissä dipeissä on pisara meressä, kun katsoo koko rahastomassaa. Mutta kun siihen lisää vielä senkin tekijän, että palkkioiden on jokseenkin pakko laskea, niin näkisin, ettei varainhoidon tuloksella ole merkittävää nousuvaraakaan. Nordean pitää valita varojen ulosvuotaminen tai palkkioiden laskemisesta lähivuosina. Kyllä se trendi matalammista palkkioista rantautuu Suomeenkin.

Luottotappioista en ole kovin huolissani. Ne nousevat jossain vaiheessa vuodeksi tai kahdeksi. Kohonneet vakavaraisuusvaatimukset ja painot eri lainaluokille ovat saaneet Eurooppalaiset pankit vetäytymään siilipuolustukseen yrityslainoissa. Pienet- ja keskisuuret yhtiöt eivät saa lainoja ilman reaalivakuuksia. Uskoisin, että jos seuraava taantuma näyttää  jäävän lieväksi, näiden yli osataan jossain määrin katsoa.

Sittenhän Nordeassa on vielä se iloinen riski, että sitä saa paljon halvemmalla, jos aletaan taas pelätä jotain systemaattista kriisiä Euroopassa.

Kaikista näistä negatiivisista tekijöistä huolimatta, omistan Nordeaa. Arvostus antaa vähän turvamarginaalia. Kun kaikki odottavat sitä samaa paskaa, voi pienikin positiivinen nostattaa. Nordean paino tippuu vuodenvaihteessa OMXS30:ssä reippaasti. Saa nähdä onko siellä oltu kalkulaattorien kanssa hereillä, ettei tule ostopainetta, kun paino taas OMXH25:ssä lisääntyy kohta.

Tiedän, että suurin osa on jo hylännyt minkäänlaisen todennäköisyyden korkotason noususta Euroopassa tämän syklin aikana (mikä olisi korkokatteelle hyväksi). Mutta ikinä ei varmaksi tiedä. Asia, joka on jo hinnoiteltu pois, on kuin ilmainen optio.