Olet täällä

Vuokralla omaksi asuntosijoitus - 2.12.2019 05.05
JP kirjoitti:

-- osapuolten välillä tehdä muuta kuin vuokrasopimus ja tuo varsinainen luovutus 20 vuoden päästä alihintaan perustuisi tuohon luottamussuhteeseen indecision

... minka verottaja varmaankin katsoisi lahjaksi (kun ei paperia muustakaan ole) ketjun aloittajalle.

Näytä koko viesti
Vuokralla omaksi asuntosijoitus - 28.11.2019 01.11

Jos tassa on sijoittajana tarkoitus rahoittaa yksittaista asunnonostajaa eika esimerkiksi isompaa, hajautettua joukkoa esim. jonkinlaisen rahaston kautta, kysymyksien luulisi olevan samanlaisia kuin pankkilainalle. Alla muutama juttu tahan yksittaisen ostajan skenaarioon:

Vastapuolen luottokelpoisuus ja maksukyky, jota voi olla yksittaisen sijoittajan vaikea arvioida. Enta voiko sopimuksen tehda niin, etta tasta jarjestelysta tulevat vastuut ovat vuokralaiselle / velalliselle ensisijaisia ennen muita mahdollisia velkoja (luottokortti, autolaina jne.)? Tuo 30-40% hinnasta vuokra-ajan lopussa tekee maksuista paljon takapainotteisempia, joten luottoriski lienee aika iso tekija.

Mielestani luottokelpoinen vuokralainen tallaiseen projektiin saisi hyvilla ehdoilla lainaa pankistakin. Joten miksi vuokralainen edes suostuisi tallaiseen diiliin, jos lainaa saisi lahes nollakorolla pankista? Jos tavallisella vuokraustoiminnalla saa 4-5% vuosituottoa kasvukeskuksista (minka luottokelpoinen sijoittaja voi vivuttaa korkeammaksi pankkilainalla), tuoton sijoittajalle taytynee olla reilusti korkeampi (vaikkapa 10%+ vuodessa).

Esimerkin OKT 90ke hinnalla tarkoittanee sijaintia taajamassa / kasvukeskuksen ulkopuolella. Sijoituksen likviditeetti ei ole kummoinen, jos vuokralainen ei lunastakaan kohdetta vuokra-ajan lopussa. Tama riski nakyy myos varmasti vaadittavassa tuotossa.

Näytä koko viesti
Disney - 25.11.2019 07.11

Ovatko Disneyn IR-osaston haamukirjoittajat rantautuneet Sijoitustietoon? Melko kritiikitonta ja riskeista aika vahan keskustelua. Blogeissa on niin paljon hyvia kirjoittajia, etta luulisi tahankin loytyneen tarkempaa ja tasapainoisempaa analyysia.

Etten pelkastaan valittaisi ilmaisesta sisallosta, lisataan vahan omia ja lainattuja nakokulmia:

Disney+:sta ja muista streaming-palveluista oli Economistissa hiljan juttua: https://www.economist.com/briefing/2019/11/14/the-future-of-entertainment 

Disney expects its streaming service to break even by 2024, once it reaches 60m-90m subscribers. The plan is for two-thirds of these to come from overseas. Some on Wall Street worry that the firm could lose money on Disney+ for years to come. Streaming may encourage a faster rate of “cord-cutting”, as people cancel pricey pay-tv subscriptions, cannibalising the company’s mainstay cable profits.

Mr Iger has as good as admitted that Disney is betting the farm. But, as he explained in his recently published autobiography, it has little choice.

--

a shake-out looks inevitable. There is much uncertainty about who will be left standing. The prevailing view in the industry is that Netflix will be hard to dislodge.

Olisi hauska kuulla palstalaisen kommentteja aiheesta. Itse en vanhoja hitteja jaksa kovin usein katsella, joten talla hetkella Disney+:ssa lahinna kiinnostaa The Mandalorian. Ehka Disney on huomannut saman, silla kyseisen sarjan jaksot ovat noin puolituntisia (vs 45 min tai tunti) ja tulevat yksi viikossa -tahdilla palveluun (vs Netflixin binge watch).

Lapsiperheille varmaan tarjolla hyvat setit back cataloguesta, mutta miksi tasta muuten joku maksaisi saannollisesti pidemman paalle? Live-urheilussa Disneylla on jo toki ESPN+, jonka voisi paketoida samaan settiin. Silla tuskin saa katsojia Jenkkien ulkopuolella urheilulahetysoikeuksien maarajoitusten takia, tai sitten Disney joutuu kayttamaan viela lisaa rahaa oikeuksiin.

Tasta paastaankin yhteen yllaolevan artikkelin paatelmista - ehka streamauksen tulevaisuus on eri tarjoajien pudotuspelissa (jossa Disney ei ole varma voittaja)? Tai ehka joku paketoi eri streaming-palvelut yhteen - vahan kuin hiipuvat kaapeli-TV-paketit.

Näytä koko viesti
Harrastuksena kiinteistökehitys ja muu sijoittaminen - 18.11.2019 12.23

Varsin lupaava aloitus! Odotan innolla seuraavia kirjoituksia.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 5.11.2019 05.56
Kommervenkki kirjoitti:

Ylitöiden teettäminen taitaa olla jokinlainen mystinen sisäinen riitti näissä IB ja konsultointihommissa varsinkaan, jos niistä ei makseta extraa (bonarit ei käy tässä kontekstissa korvauksesta), tai jos niitä ei vastaavasti kompensoida ylimääräisenä palkallisena vapaana. Mikäli henkilöt joutuu tekemään vuodessa enemmän kuin 40h/viikko keskimäärin (ykisttäiset viikot voi olla vaikka 80h, kunhan tasoittuu) niin loogisinta olisi palkata lisää porukkaa vaikka 2- tai 3-vuorotyöhön, jolloin saadaan work-life balance kuntoon. Yksikään suorittavan tason työntekijä ja harva ylmepikään on korvaamaton. Innokkaista tulijosita tuskin olisi pulaa.

Kylla olisi, kun yksittaisen tyontekijan kk-palkka varmaan laskisi samassa suhteessa. Kuukausipalkat noissa hommissa on muita aloja paremmat, mutta Makkarissa on todennakoisesti parempi tuntipalkka. Kuka huippututkinnolla haluaisi menna grindaamaan excelia ja powerpointia, jollei siita maksettaisi tavallista paremmin? Toisaalta pankit koittavat rekryta parhaista yliopistoista, koska silla voidaan perustella korkeat feesit, ja toisaalta ne ylemman tason hommat (joihin varmaan paatyy 5% grad classista) jo vaativat muutakin kuin grindausta.

Kuten monet muut ovat jo ylla maininneet, useimmat kylla tietaa mika on homman nimi ja vaihtavat muualle parin vuoden jalkeen. Omasta tuttapiirista tiedan yhden, joka on viela yli viiden vuoden jalkeen on IBD:ssa eika kay kaveria kateeksi. Tosin myos buy sidella voi olla pitkaa paivaa, esim. jotkut isommat jenkkilaiset PE-firmat.

Näytä koko viesti
VALO HOTEL & WORK - 5.11.2019 12.03

Asiakirjoja nakematta tasta tulee samanlaiset tuntemukset kuin tallakin saitilla mainostetusta Asuntosaasto-virityksesta. Jotenkin veikkaan, etta tuo kiintea tuotto -sopimus ei tule velkojan statuksella vaan konkurssissa rahat saa niiden jalkeen.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 1.11.2019 09.38
Kommervenkki kirjoitti:

Oletko Jens varma, että vuoden LSE:n "pika" MSc suomessa rinnastetaan myös ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi? Suomessa käytännössä rinnastukseen edellytetään 120 ECTS:n eli 2v opinnot maisteriopinnoista. Käytännössä tällä ei sinulle ole mitään väliä, kun tuskin haet jotain virkaa, jonka ehdoton kelpoisuusvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto, mutta näin nyanssina. OPH antaisi tähän vastauksen jos haluat sinne kirjoittaa mailia https://www.oph.fi/fi/palvelut/tutkintojen-tunnustaminen

Vanhoja LSE:n maisterin tehneita on ainakin valtiolla duunissa (Kavaku yms).

Näytä koko viesti
Arvoa etsimässä Grahamin opeilla - 1.11.2019 12.56

Lyhyesti, imo VaR ja beta molemmat on BS-riskimittareita. En käytä kumpaakaan mihinkään. Molempia töissä on käytetty, eikä niistä ollut asiakkaille mitään hyötyä. Kuten itse varmaan tiedät, suurin osa sell-side  palveluista on täysin ylihinnoiteltuja ja tosi monessa lähinnä myydään "riippumatonta" neuvonantoa, mikä on täysi valhe.

Aikalailla samaa mieltä, pätee myös buy-sideen. Suurin hyöty näistä on että aina löytyy jokin numero millä perustella ja selittää asiat parhaiten päin. Asiakastakaan ei yleensä kiinnosta se lopullinen totuus, vaan se, että on jotain millä selittää, jos pomo tai oma asiakas / edunsaaja / auditor kysyy.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 10.43
Jeans kirjoitti:

Seurattuani sivusta esim. aasialaisten toimintaa jenkeissä treidausfirmassa ja täällä LSEssä, oon vahvasti sitä mieltä, että he ovat paikkansa ansainneet omalla ahkeruudellaan ja älykkyydellään, eikä millään rahalla ja etuoikeuksilla, vaikka joku voisi tilastoista vetää sellaiset johtopäätökset. Erityisesti LSEhen veikkaan heillä olleen vaikeampaa päästä sisään kuin muiden, koska huippuyliopistot arvostavat tällä hetkellä kovasti "diversity"a, eli kulttuurista monimuotoisuutta, jolla pääsevät myös korkeammalle eri ranking-listoilla.

Kokemuksia on monenlaisia. Omat aasialaiskamppikset, joiden kanssa asuin useamman vuoden opiskelijana ja valmistumisen jalkeen, vetivat tuttavapiireineen vahan eri tavalla. Yksi mm. totesi suoraan, etta LSE:ssa kavereilleen oli paikka auennut kun vanhemmat olivat ennen hakemista lahjoittaneet koululle. Kanditasolla on myos hyva huomata, etta feesit ovat aivan eri tasolla EU:n ulkopuolelta tuleville. Googlella varmaan loytyy lisaa juttua Gaddafin pojasta (tama esimerkki toki Aasian ulkopuolelta) ja LSE:sta. On monia, jotka ovat hyvinkin ansainneet paikkansa lahjakkuudella ja kovalla tyolla, mutta on myos niita, joille tieta on aikalailla tasattu matkan varrella. Jos Lontoo on opintotuilla ja muilla avuilla suomalaisellekin kallis, mahtavatkohan esim. Kiinasta opiskelemaan tulevat olla paasaantoisesti paikallista keskiluokkaa vai aika paljonkin ylempaa?

Muuten kylla hyvia pointteja, varsinkin amerikkalaisilla tuntuu olevan kova tarve saada kaikenlaisia kiintioita korjaamaan historian vaaryyksia. Jos yhta ryhmaa tarkoituksella suositaan, kolikon kaantopuolena taitaa vaajaamatta olla, etta jotain muuta syrjitaan.

Näytä koko viesti
Arvoa etsimässä Grahamin opeilla - 9.10.2019 10.56

Parin postauksen otannalla tasta voi tulla palstan paras blogi. Kunnon asiaa, piti lukea koko setti alusta loppuun yhdelta istumalta.

Itse palkkaorjana alalla olevana olisi hauska lukea lisaa oppimastasi (oli se sitten loppukevennyshenkista, instisijoittajien paatoksentekoprosesseista, sijoitusten/diilien myymisesta jne):

Erik kirjoitti:

Yliopiston kautta päädyin itse lyhyeksi ajaksi sell-sidelle ja opin paljon industrystä sisältäpäin, minkä näen hyvänä oppina maailmasta, tosin sijoittamisen osalta opit jäivät hyvin laihoiksi.

Näytä koko viesti