Olet täällä

Kapteeni Ilmiselva

Kapteeni Ilmiselva

  • Liittynyt 15.4.2017
  • 54 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 16.11.2017 9.32

Lue enemman, luulet vahemman.

#Teerenpelit 1 - Jorma Vuoksenmaa - 15.11.2017 20.17

Jokos Jorma paljasti vinkkiensa palautusprosentin?

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 15.11.2017 12.50

GE lasketellut aikamoista alamakea viime paivat. Oletko yritysta tarkemmin katsellut ja millainen on nakemyksesi?

Nordea - 14.11.2017 14.55

Ainakin Nordeassa ollaan hereilla asiassa, mika on hyva juttu. Nordealla etuna, etta liiketoiminta pyorii mukavasti - on varaa ostaa orastavia kilpailijoita / start-upeja pois ja integroida ne omaan tuotevalikoimaan. Kauankohan Nalle aikoo viela jatkaa hommiaan, ikaa kuitenkin jo 65 vuotta.

Asuntosijoituksilla irti oravanpyörästä - 14.11.2017 14.47

Ajattelin, etta tama ketju on sopiva paikka talle, kun asuntosijoitus on aiheena: https://www.hs.fi/talous/art-2000005448064.html "Huippusuosittuihin asuntorahastoihin liittyy vaiettuja riskejä – sijoittajat eivät välttämättä saa rahojaan pois"

Artikkelissa kaydaan yleisella tasolla hyvin lapi

  • Lividiteettiriski - kivitalot liikkuvat hitaammin kuin osakkeet
  • Arvonmaaritysta & tuottoja asuntorahastossa - saivat myos OP:n salkunhoitajan myontamaan, etta tukkualennuksia & arvonnousuja on merkattu tulokseen.
  • Rahastojen velkavipu - OP:lta mielenkiintoisesti myos vivun nostamista voidaan kayttaa likviditeettiriskin hallintaan

Kerrankin Hesarilta suht hyva artikkeli sijoittamisesta, tosin se taitaa olla lahinna haastateltujen Metsolan ja Brotheruksen ansiota. Taso yleensa kertaluokkaa heikompi, jos toimittaja paastetaan itse kirjoittamaan omaa analyysia / mutuilua. Keltaiset korostukset tekstissa ja klikkiotsikointi ovat myos vittumaisia.

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 13.11.2017 13.45

Sitten vuorostaan 2016 hedge:sin kaikki positioni Brexit:ltä shorttamaalla FTSE 100 ja puntaa, mikä onkin ollut paras sijoitukseni tähän mennessä. 

Paljonkos P&L:sta oli footsieta ja paljonko puntaa?

Sijoitustiedon kirjakerho - 13.11.2017 13.35

Monelle sijoittajalle osakkeet lienevat muutenkin helpompi kohde aloittaa, kun dataa / uutisia / tietoa on osakemarkkinoista enemman saatavilla. Monella taitaa myos olla se home bias, ja tuttuihin suomalaisiin nimiin sijoitetaan enemman. Mutuilen, etta tasta syysta osakepuolesta, ja varsinkin kotimaisesta, keskustellaan aktiivisemmin. Suorien velkakirjasijoituksien minimimaarat myos varmasti karsivat innostusta, kun korkopuolella retail-sijoittajille realistinen vaihtoehto on lahinna rahastot.

Muustakin olisi hauska toki kuulla - jos vaikka jollakulla on Venezuelan bondeista analyysia ja nakemysta, lukisin kylla mielellani.

Kirjakerhoaiheeseen: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Leopard (Il Gattopardo / Tiikerikissa)

Todella hyva klassikkokirja, oppeja myos sijoittajalle, jos lukee ajatuksella.

Erittäin pitkän ajan sijoitusstrategiaa ja ajankohtaista talouskeskustelua - 13.11.2017 13.22

En ole missään nähnyt muiden laskelmia siitä, kuin suuri osuus Suomen vuokra-asuntokysynnästä tosiasiassa pohjaa asumistukiin, joten olkoon tämä avaus siihen suuntaan. Kyseessä on asuntosijoittajan kannalta kaikista olennaisin tekijä tällä hetkellä, sillä asumisen tukiin on väistämättä tulossa jollain aikataululla isojakin muutoksia, koska tuet kasvavat niin hurjaa, noin +20 % pa., vauhtia.

Mainostanpa omaa postaustani: https://www.sijoitustieto.fi/comment/15064#comment-15064

Linkatusta raportista, s.79:

Kotimaisen tutkimuskirjallisuuden tuottamat arviot vuokriin siirtyvästä asumistukien osasta vaihtelevat huomattavasti. Kangasharjun (2003) tulosten mukaan asumistuista vuokriin siirtyisi 15 prosenttia. Uudemmassa tutkimuksessa (Viren & Hiekka 2009, Kangasharju 2010, Viren 2013) arviot asumistukien kapitalisoitumisesta (vuokriin) ovat huomattavasti korkeampia, jopa 70 prosenttia. Tuore Eerolan ja Lyytikäisen (2017) tutkimus  päätyy kuitenkin tulokseen, jonka mukaan asumistuen vaikutukset vuokriin ovat pienemmät kuin aiempien tutkimusten perusteella on arvioitu.

Tasta myos uusimman budjetin muutokset asumistukiin: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2018/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/33/10/54/54.html

Kallista toki, mutta mitas luulet, tuleeko tukiin suuria muutoksia, jos ~860 000 suomalaista sita jo saa (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/195075/Kelan_asumistukitilasto_2016.pdf)? Sen verran jo aanestajakuntaa, etta suuria muutoksia tuskin laitetaan lapi ennen kuin on aivan pakko. Uusimman budjetin perusteella indeksointiin ja enimmaisasumiskustannuksiin on puututtu, ja osa-asunnon normi on tuotu takaisin soluvuokraajia kiusaamaan: saastoja naista ~60 meur, mutta lopulta kuitenkin tukeen on menossa 222 meur enemman ensi vuonna.

Tukien lisaksi on muitakin kysynta- ja tarjontamekanismeja: kaupungistuminen, kaavoitus ja rajattu tarjonta kasvukeskuksissa. Vaittaisin, etta nama painavat asumiskustannuskehityksessa tukia enemman. Toki myos omistusasumista tuetaan, ja asuntolainan korkovahennys valunee suoraan ostohintoihin (ja tata tukea tuskin kukaan voi mainostaa koyhien ja vahaosaisten auttamisella).

Kryptovaluutat sijoituskohteina - 10.11.2017 16.49

Kommervenkilta oikein osuvasti sanottu.

ICO:ista kun oli puhetta, niin The Economistilla on sopivasti tullut juuri tanaan juttua: https://www.economist.com/news/finance-and-economics/21731157-they-raise-difficult-legal-questions-regulators-begin-tackle-craze

Plussana viela se wanha kunnon lincci FT Alphavillen ICO-sarjaan: https://ftalphaville.ft.com/series/ICOmedy

Nordea - 9.11.2017 18.36

Olen pohtinun tuota aika pitkään että pankkien maksuliikenteen siirtäminen ”avoimeen” vie pankeilta tuloja, onhan se totta mutta ei kai maksuliikenteen hoitamisesta niin paljoa tuloja edes pankille tule? Lainoista, varallisuuden hoidosta sekä palvelumaksuista koostuu pääosa pankin tuloista. Tänä internetpankki aikana mikään näistä ei ole kiinni transaktio määristä. 

Kait pelkona on, etta niista paremmin kannattavista osista voi tulla reilusti kilpaillumpia ja vahatuottoisempia, jos asiakkaan data & transaktiohistoria voidaan antaa (asiakkaan suostumuksella) kolmannelle osapuolelle. Tama kolmas osapuoli voi vaikka kilpailuttaa pankkeja automaattisesti ja saa tulonsa asiakkaiden tuomisesta kilpailijalle. Omista lainoista ainakin muistaisin, etta parhaat lainatarjoukset sai yleensa pankilta, jossa oli ollut asiakkaana jo pidemman aikaa (ja kaiketi pystyivat siten arvioimaan riskini paremmin, mika nakyi marginaaleissa).

Itsepalvelun ja datan (vaikka lainahakemusten automaattinen prosessointi, vahan kuin luottokorteissa) paremman saatavuuden myota uusia kilpailijoita alhaisella kulurakenteella voi ilmaantua markkinoille nopeastikin. Esim. ylla mainitsemani Monzo toimii peruspankkipalveluihin jo nyt todella hyvin. Ei kovin huonosti firmalta, joka on perustettu vuonna 2015 ja jolla on nyt ~500,000 asiakasta. Tyontekijoita on ilmeisesti ~110. https://ftalphaville.ft.com/2017/07/04/2190964/monzo-accounts-show-growth-losses-and-a-little-bit-of-hand-holding/

Varainhoidon puolella trendit lienevat samansuuntaiset. Netista saa helposti tietoa, ja tuskin kansa ikuisesti maksaa 1-2% hallintomaksuja ym. kuluja, jos saman tuoton saa vaikka 0.15%:lla. RDR (http://www.fsa.gov.uk/Pages/About/What/rdr/index.shtml) on muuttanut sijoitusten myyntia ja kulurakennetta aikalailla UK:ssa ja tama on lopulta tulossa viela Pohjoismaihinkin. Muutenkin taidetaan siirtya aktiiviseta passiiviseen -  BlackRock ja Vanguard  kasvattavat AUM:aa joka neljanneksella, samalla kun aktiivisen salkunhoidon talot Aberdeen & Standard Life ja Janus & Henderson yhdistyvat pysyakseen pinnalla.

Tuskinpa Nordealta heti on tuottoisa toiminta lahdossa, mutta toita pitaa tehda, jos meinaa pysya mukana jatkossakin.