Olet täällä

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 10.43
Jeans kirjoitti:

Seurattuani sivusta esim. aasialaisten toimintaa jenkeissä treidausfirmassa ja täällä LSEssä, oon vahvasti sitä mieltä, että he ovat paikkansa ansainneet omalla ahkeruudellaan ja älykkyydellään, eikä millään rahalla ja etuoikeuksilla, vaikka joku voisi tilastoista vetää sellaiset johtopäätökset. Erityisesti LSEhen veikkaan heillä olleen vaikeampaa päästä sisään kuin muiden, koska huippuyliopistot arvostavat tällä hetkellä kovasti "diversity"a, eli kulttuurista monimuotoisuutta, jolla pääsevät myös korkeammalle eri ranking-listoilla.

Kokemuksia on monenlaisia. Omat aasialaiskamppikset, joiden kanssa asuin useamman vuoden opiskelijana ja valmistumisen jalkeen, vetivat tuttavapiireineen vahan eri tavalla. Yksi mm. totesi suoraan, etta LSE:ssa kavereilleen oli paikka auennut kun vanhemmat olivat ennen hakemista lahjoittaneet koululle. Kanditasolla on myos hyva huomata, etta feesit ovat aivan eri tasolla EU:n ulkopuolelta tuleville. Googlella varmaan loytyy lisaa juttua Gaddafin pojasta (tama esimerkki toki Aasian ulkopuolelta) ja LSE:sta. On monia, jotka ovat hyvinkin ansainneet paikkansa lahjakkuudella ja kovalla tyolla, mutta on myos niita, joille tieta on aikalailla tasattu matkan varrella. Jos Lontoo on opintotuilla ja muilla avuilla suomalaisellekin kallis, mahtavatkohan esim. Kiinasta opiskelemaan tulevat olla paasaantoisesti paikallista keskiluokkaa vai aika paljonkin ylempaa?

Muuten kylla hyvia pointteja, varsinkin amerikkalaisilla tuntuu olevan kova tarve saada kaikenlaisia kiintioita korjaamaan historian vaaryyksia. Jos yhta ryhmaa tarkoituksella suositaan, kolikon kaantopuolena taitaa vaajaamatta olla, etta jotain muuta syrjitaan.

Näytä koko viesti
Arvoa etsimässä Grahamin opeilla - 9.10.2019 10.56

Parin postauksen otannalla tasta voi tulla palstan paras blogi. Kunnon asiaa, piti lukea koko setti alusta loppuun yhdelta istumalta.

Itse palkkaorjana alalla olevana olisi hauska lukea lisaa oppimastasi (oli se sitten loppukevennyshenkista, instisijoittajien paatoksentekoprosesseista, sijoitusten/diilien myymisesta jne):

Erik kirjoitti:

Yliopiston kautta päädyin itse lyhyeksi ajaksi sell-sidelle ja opin paljon industrystä sisältäpäin, minkä näen hyvänä oppina maailmasta, tosin sijoittamisen osalta opit jäivät hyvin laihoiksi.

Näytä koko viesti
Brexit - 10.9.2019 01.54
petteri kirjoitti:

Jos Britanniassa olisi suhteellinen vaalitapa homma olisi käytännössä jo selvä, mutta kun Britannian first-past-the-post -järjestelmässä suurin puolue saa yleensä vallan eli vähemmistökin voi saada parlamenttiin enemmistön ja toteuttaa no deal Brexitin.

Tahan vain konservatiivien ja Brexit Partyn vaaliliitto, eika vastaavaa Labourin ja LibDemien valilla. Farage paaministeriksi, ja paastaan juhlimaan no dealia viela tana vuonna.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 25.8.2019 08.13

FT on kyllä erinomaista luettavaa. Alphaville ja muutenkin yleisesti laadukasta tavaraa. Otsikointikaan ei ole mennyt kovin pahasti klikkihuorauksen puolelle, ja jopa artikkeleiden kommenteissa on välillä jotain lukemisen arvoista.

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 25.8.2019 03.06

Hyva kirjoitus EKP:sta. Talouspoliittisen elvytyksen ja julkisten investointien puutteen korjaaminen rahapoliitikan loysyydella on Euroopassa tainnut olla ongelma pidemman aikaa.

2% inflaatiotavoitteelle annoit myos kritiikkia - eiko mahdollinen deflaatio huoleta yhtaan? Eikos ne Japanissakin 90-luvun alusta puolivaliin pitaneet turhan tiukkaa rahapolitiikkaa, ja nollakorkopolitiikkaa olisi pitanyt miettia jo ennen vuotta 1999?

Näytä koko viesti
Emerging market government bonds - Hajautusta salkkuun? - 29.7.2019 10.26

Mutulla heittaisin, etta kehittyneiden maiden keskuspankkien korkopolitiikka vaikuttaa molempiin aikalailla.

FT:ssa oli juttua jokin aika sitten EMD:sta: https://www.ft.com/content/6cee154a-a307-11e9-974c-ad1c6ab5efd1

Näytä koko viesti
Brexit - 29.7.2019 10.20
Aki Pyysing kirjoitti:

Jos No Deal Brexit menee kabinettipäätöksellä, sitten on tulossa pataan.

Kieltamatta olisi Borikseltakin aika jytky kiskaista no-deal brexit. Johnsonista tuli paaministeri konservatiivien puheenjohtajavaalin myota, ja brexit-politiikka muuttui aikalailla ilman mitaan kansanaanestysta. Vaaleilla valitsematon paaministeri vetaa Britannian lamaan - ei varmaan tarvitse konservatiivien haaveilla hallitusvastuusta jatkossa, jos moisen tempun tekevat.

Varmaan uudet vaalit taas vaihteeksi tulossa etta saadaan "kansan mandaatti", ja tuskin niita enaa tassa vaiheessa jarjestetaan ennen lokakuun loppua. Dominic Cummings on jo Johnsonin neuvonantajana, varmaankin vaaleja odottaen.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.6.2019 02.58
apollo kirjoitti:

Jeans on kärryillä. 2 euron päällä liikkui kurssi 29.5. asti. 

Kauppahistoria todellisin tapahtunein kaupankäyntihinnoin  löytyy mm. OP:n sivuilta.

--

Jep, oikeassa olet. Ensi kerralla parempi katsella hinnat itse tarkemmin. Omani katsoin taalta: https://www.bloomberg.com/quote/GLA1V:FH. Joku fiksumpi olisi ehka miettinyt kahteen kertaan tuon BBG-datan tarkkuutta, jos seka 29.5. ja 31.5. hinnat olivat 1,50e:n paikkeilla, vaikka merkintaoikeudet irtosivat valissa.

Noh, ainakin kaytiin porukalla lapi laskut ja logiikka kunnolla.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.6.2019 01.58

Tastahan tuli hyva keskustelu! Totta, tuo 1,27e olikin osakkeen hinta kun siihen ei enaa kuulunut enaa merkintaoikeuksia. 29.5. ne viela kuuluivat, ja paatoskurssi taisi olla juuri 1,50e (joka sopivasti on 1,27e + 0,23e). 1,50e hinnalla arvioitu annin jalkeinen hinta varmaan jossain 1,20e paikkeilla (missa tuo kurssi taisi viime viikolla kayda).

Isoimmat omistajat jatkoivat rahan pumppaamista Glastoniin, antiesitteessa 4-5 isointa omistajaa (50%+ osakkeista) olivat jo sitoutuneet merkitsemaan kaikki heille tarjottavat osakkeet.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 16.6.2019 01.50

Lauantai-illan ja loman alkamisen kunniaksi piti tietysti ruveta miettimaan Glastonia, kun 9%:n missattu tuotto vaikutti sen verran korkealta. Antiesitteesta ja yllaolevista hinnoista mutuilin seuraavaa:

  • Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e
  • Glastonille uutta kateista annista: 38 313 595 osaketta * 0,89e / osake = 34 099 100e
  • Odotettu osakkeen markkinahinta annin jalkeen: (58 389 921e + 34 099 100e) / (45 976 316 osaketta + 38 313 595 osaketta) = 1,10e

Tuo 1,10e taas olisi alle merkkaroidun hinnan 0,89e + 6/5 * 0,23e = 1,166e.

Shorttaamalla noita merkintaoikeuksien irtoamisen jalkeisia osakkeita 1,27e hinnalla tuon 9% tuoton voisi varmaan lukita, mutta kai osakkeen lainattavaksi antava joko

  • vaatii suurempaa korkoa, jolloin tuotto pienenee tuntuvasti (vrt. tuo Beyond Meat -esimerkki),
  • ei lainaa osakkeita tai
  • ottaa asian huomioon lainan ehdoissa.

Toisesta vaihtoehdosta loytyy antiesitteesta kohta E.5 - isoimmat omistajat ovat sitoutuneet olemaan lainaamatta osakkeitaan. Kolmannesta vaihtoehdosta loysin yleisella tasolla kapulakielisen tekstin (kohta 6), ja ainakin vaikuttaa, etta lainaehdoissa vastaavanlaisia tilanteita on mietitty.

Nykyisille pienosakkaille pieni merkkariveivi olisi varmaan tehnyt mukavan tilin, mutta aika nopeasti voi myos kaupankayntivoluumi markkinoilla tulla vastaan.

Näytä koko viesti