Pahoittelut lievästi sanottuna myöhässä olevasta vastauksestani - huomasin viestisi vasta nyt.

Oletan, että kysymyksesi ei enää ole ajankohtainen, mutta siltä varalta, että joku muu on miettinyt samaa asiaa, niin:

USA:n valtion velkakirjojen laskennallinen tuotto näkyy käytännössä kaikista finanssisivuista, kuten vaikka kauppalehden tai Bloombergin sivuilta.

Itse tykkään aina katsoa graafeja, joten seurailen investing.com-sivulta:
https://www.investing.com/rates-bonds/u.s.-10-year-bond-yield-streaming-...

Tällä hetkellä kymmenvuotisen velkakirjan tuotto on 3,14 prosenttia, mikä on enemmän kuin mainitsemasi yhden prosentin vuosikorko.

On syytä ymmärtää, että aina eräpäiväänsä asti velkakirjan markkina-arvo voi vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Jos esimerkiksi markkinakorkotaso nousee kymmeneen prosenttiin, velkakirjan, jonka korko on 3,14 prosenttia, hinta laskisi rajusti. Tämä saattaa toki myös sataa sijoittajan laariin. Jos markkinakorko laskee, kuten vaikkapa taantuman "yllättäessä" sijoittajat, silloin korkeakorkoisen velkakirjan markkina-arvo nousisi.

Eli ajatukseni oli, että sijoittaja, joka ostaa USA:n velkakirja, saa takuutuottona tuon 3,14 prosenttia, saattaa hyötyä mahdollisesta dollarin vahvistumisesta euroon nähtynä (jenkkivelkakirjathan ovat dollarimääräisiä) ja saattaa hyötyä korkojen laskusta , jos taantuma tulee.

Pienen tai suuremmankin sijoittajan ei ole järkevää ostaa velkakirjoja suoraan. Todennäköisesti joku ETF tai velkakirjarahasto on siihen huomattavasti parempi vaihtoehto, mutta johtuen ETF-lainsäädännön muutoksista ja välittäjien tarjonnan rajallisuudesta, asia kannattaa tarkistaa välittäjältä.

Ideaalitilanteessa salkkuun ostetaan korot uudelleensijoittavaa ETF:ää, ettei turhaan joudu korkotuotoista maksamaan sijoitushorisontin aikana veroja.

Ajatukseni tässä on, että jos tulee markkinarytinää ja heikompi jakso osakemarkkinoilla, velkakirjat pitävät pintansa ja todennäköisesti tuottavat muutamassa vuodessa yli kymmenen, mutta alle kaksikymmentä prosenttia. Se jättää silloin puskuria lisätä osakepainoa myöhemmin, jos osakekurssit sattuvat joskus laskemaankin.

Moikka - kyllä, rahan määrä kertomalla rahan kierron nopeus saadaan bkt - tosin sulla oli lipsahtanut viestiin, että rahanmäärän muutos x rahan kiertonopeuden muutos = BKT. Ei oo, tuo on BKT:n kaava.

Jos ajattelee intuitiivisesti, niin koska BKT on kaupaksi käyneiden palveluiden ja tuotteiden arvon summa, on aika loogista, että se liittyy rahaan ja sen kiertonopeuteen. Mitä enemmän fyrkkaa ja mitä enemmän se fyrkka liikkuu ostotapahtumien merkeissä, sen isompi BKT.

Asiaa jauhetaan mm. erinomaisen, nykyään valitettavan harvoin kirjoittavan "Tyhmyrin" blogissa:
https://tyhmyri.wordpress.com/2013/11/12/rahan-kiertonopeuden-muutos-eur...

Suosittelen "tyhmyriä" lämpimästi kaikille. Se on se ekonomisti, jonka toivoisi saaneensa koulussa proffakseen, ja jonka kanssa toivoisi pääsevensä kaljalle, koska se kertoisi, miten asiat oikeasti ovat ja vielä hauskalla tavalla.

***

Tästä sitten seuraa kaikenlaista jännää, kuten se, että rahanmäärää kasvatettiin voimakkaasti kriisin jälkeen, mutta rahan kiertonopeus laski, ja BKT ei elpynyt kunnolla. Johtunee siitä, että iso osa rahanmäärän kasvattamisesta päätyik valtioiden velkakirjoihin, eli keskuspankeista tuli valtioiden velkojia, mutta merkittävästi ei lisääntynyt ns. "oikeassa paikassa" oleva raha - eli firmoilla, kotitalouksilla.

***

Yleensä tää menee niin, että rahanmäärä ja sen muutokset tiedetään, mutta kiertonopeudesta ei ole havaintoa, ja se lasketaan jälkikäteen, kun BKT-luvut on saatu. Rahanmäärän kasvun ennustaminen ei ole mitenkään helppoa puuhaa. Käytännössä se on sama asia kuin arvaus siitä, miten pankkien luotonanto kehittyy. Siellähän se kaikki raha luodaan.

Ton mun postaamaan ja "makro_mies"-nickin postaaman kuvan erikoisuus oli, että rahanmäärän kasvutahti hiipuu kauan ennen BKT:n hiipumista. Mitä ilmeisimmin siis käy niin, että pankit aloittavat luotonannon hillinnän tai lainojen kysyntä hiipuu - eli rahanmäärän kasvu hiipuu - ja viiveellä, noin vuoden päästä, pienempi rahanmäärä alkaa sitten syödä myös BKT-kasvuprosenttia.
 

Kiitokset Daytrader!

Kiitos itsellesi!