Olet täällä

Kolumni: Somemörkö ja merkkejä epäluottamuksen kasvusta

Jaa Twiittaa

Pari viikkoa sitten tuli arvailtua, että kevät menisi sahailevan nousun merkeissä. Näin on ainakin toistaiseksi päässyt käymään. 

Kun indeksivolatiliteettikuplan puhkeamisesta ja USA:n tariffeista oli selvitty, huolenaiheiksi nousi USA:n Valkoisen talon henkilöstön nopea vaihtuvuus ja somejättien mahdollinen ajautuminen sääntelyn alle. 

Iso osa pörssinoususta etenkin USA:ssa on muutaman suuren firman ansiota. Apple, Google, Amazon, Netflix ja Facebook ovat nopean kurssinousunsa ja korkean markkina-arvonsa ansiosta vetäneet yleisindeksejä ylös rutkasti. 

Kun kävi ilmi, että USA:n presidentivaalien alla Venäjä oli vähän trollannut Twitterissä ja Facebookissa Trumpin puolesta, ja vaalien jälkeen trollannut oikeastaan kaikkia vastaan, poliitikot huolestuivat ja hermostuivat. Mediataloille uutinen oli herkullinen aihe yleisen kiinnostavuuden, mutta myös ihan nettijättien itsensä takia. Nettifirmat ovat ratsastaneet muiden luomalla sisällöllä ja omineet mainoskakusta suuren siivun itselleen. 

Viime viikonlopulla saatiin tietoja, että Facebook oli sallinnut käyttäjiensä tietojen keräämistä tutkimustarkoituksiin. Vaikka tähän oli erikseen pyydetty lupa Facebookin käyttäjiltä, tarkoitus ei ollut, että ulkopuolinen taho hyödyntäisi tietoja kaupallisiin tarkoituksiin tai luovuttaisi niitä eteenpäin. Ja tietenkin juuri niin pääsi käymään. Cambridge Analytica-niminen yhtiö oli käyttänyt tietoja  Brexit-äänestyksen ja Trumpin valinnan hyväksi. Euroopassa puolestaan uusi lainsäädäntö pakottaa some-yhtiöt poistamaan ”vihapuheen” tietyn aikaikkunan sisällä.

Viranomaiset haluavat saattaa nämä yhtiöt kattavamman sääntelyn pariin. On hieman naurettavaa, että työnantaja ei saisi muka googlata työnhakijaa ja kolmen ihmisen nimi Excelissä on henkilörekisteri, mutta Facebook tietää, missä liikut, ketkä ovat kavereitasi ja mitä kirjoitat yksityisviesteihin. 

Someyhtiöt ovat toistaiseksi yrittäneet vastata tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa, vähentämällä poliittista ja ideologista sisällöntarjontaa ja laittamalla sometilejä ”kuivumaan” määräajaksi väitetyistä väärinkäytöksistä. Nämä pehmeät keinot ehkä hidastavat ja rajoittavat tulevaa sääntelyä, mutta sellaiset ovat varmasti tulossa ajan kanssa. Sääntely tulee rajoittamaan sisällön muotoa, johtamaan varovaisuusperiaatteen takia määräysten kirjainta tiukempaan kontrolliin ja maksamaan rutosti.

Mitä enemmän someyhtiöt yrittävät siivota sisältöä, sen närkästyneemmiksi käyttäjät voivat muuttua. Mikäli somesta vähennetään loukkaantumista, riitelyä ja hankalista aiheista keskustelua, kuluttajien käyttämä someaika saattaa supistua. On todennäköistä, että someyhtiöiden mainostuotot pienenevät samalla kuin kulut kasvavat. Analyytikoiden mediaaniodotus on, että Facebookin tulos kasvaa 26 prosenttia vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana. 

Epäluottamus rahamarkkinoilla on kasvussa

Finanssikriisin käynnistyttyä USA:n keskuspankki Federal Reserve teki ensimmäisen koronnoston joulukuussa 2015. Korkoja on nyt nostettu viisi kertaa, ja todennäköisesti niitä nostetaan jälleen tällä viikolla ensimmäisessä kokouksessa uuden pääjohtajan Jerome Powellin alaisuudessa. 

Rahamarkkinoiden konepellin alla on käynnissä isompikin käymisliike. Useat riskipreemiot ovat nousseet tasoille, joita ei ole nähty sitten finanssikriisin päättymisen. Käyn läpi joitakin näistä.

LIBOR-OIS spreadi korkeimmillaan sitten vuoden 2009

Yhdysvaltain dollarin LIBOR-korko on pankkien välisten rahamarkkinoiden korkotaso vakuudettomille lainoille. OIS on korkojenvaihtosopimus, missä osapuolet eivät lainaa toisilleen, vaan vaihtavat pelkästään korkovirrat kiinteän koron ja kelluvan koron välillä. Koska vaihtosopimuksessa ei kohde-etuutena olevaa rahaerää toiselle pankille, vaan pelkkä korkoero, luottoriski ei näy hinnassa. Tästä seuraa, että Liborin ja OIS:in erotus on melko hyvä mittari pankkien välisten markkinoiden luottamukselle. Mitä korkeampi spreadi on, sen suurempaa riskilisää  pankit haluavat toisilleen lainaamisesta.

Kolmen kuukauden LIBOR-OIS oli finanssikriisiiä edeltävänä aikana vain hieman nollan yläpuolella. Kun elokuussa 2007 BNP Paribas-pankki ilmoitti kolmen USA:n asuntolainasijoitusrahaston toimintojen pysäyttämisestä, sijoittajat ymmärsivät, että jotain on pahasti pielessä kyseisellä markkinalla. LIBOR-OIS loikkasi uuteen n. 0,4-1,1 prosentin vaihteluväliin. Finanssikriisi syttyi ilmiliekkeihin vuotta syyskuussa 2008, kun USA:n viranomaiset antoivat Lehman Brothers-investointipankin kaatua. LIBOR-OIS loikkasi korkeimmillaan 3,25 prosenttiin. 


 

Finanssikriisi kääntyi uudeksi nousuksi vuoden 2009 alkupuolella. Sen jälkeen LIBOR-OIS on sahannut n. 0,1-0,5 prosentin vaihteluvälissä. LIBOR-OIS on parhaillaan korkeammalla kuin kertaakaan finanssikriisin loppumisen jälkeen – eli myös korkeammalla kuin eurokriisin synkimpienkään hetkien aikana.

Joo, kyllä – on olemassa paljon hyviä syitä, miksi LIBOR-OIS on hetkellisesti näin korkealla. Aina on hyviä syitä. Oleellista on, olemmeko näkemässä alkusoittoa tilanteelle, missä pankkien välinen luottamus on rapautumassa, ja siten myös korot nousemassa. Sellaisessa skenaariossa keskuspankkien kontrolli korkoihin olisi heikentynyt selvästi: keskuspankki voisi kyllä laskea korkoja, mutta jos markkinaosapuolet kammoavat yritys- ja pankkiriskiä, niin talouden kannalta oleelliset markkinakorot olisivat silti koholla.

Myös yritysten velkakirjojen riskipreemiot ovat nousseet hieman, mutta hyvin vähän. On kuitenkin huomautettava, että tyypillisesti kriisit käynnistyvät siten, että riskipreemiot ovat aluksi hyvin alhaisella tasolla ja velkaantuneisuus korkeaa, ja kun riskipreemiot sekä korot nousevat, yritykset ajautuvat vaikeuksiin.

Suurten pankkien luottoriskijohdannaisten hinnat ovat myös nousseet hieman.

Osakemarkkinat noudattivat finanssikriisissä hyvin tarkkaan LIBOR-OIS:in tarinaa – elokuussa 2007 kurssit niiasivat vähän yli kymmenen prosenttia, minkä jälkeen nähtiin vaisu ralli uuteen marginaaliseen huippuun. Sen jälkeen kurssit laskivat sahaillen, kunnes syyskuussa 2008 Lehman Brothersin konkurssi sai myyntinappulan jumittumaan pohjaan pitkäksi aikaa.

 

Keskustelua Markkina tänään -ketjussa.

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Citycon kamppailee urhoollisesti megatrendejä vastaan

Aki Pyysing - 15.7.2018
Kolumnit

Kauppasodat ja yleisökysymyksiä

Juhani Huopainen - 11.7.2018
Kolumnit

Tää ei oo ihan haudan vakavaa - muutkin mokaa

Daytrader - 10.7.2018

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

Somepoiminnat: #Helsinki2018 #Kauppasota #StoraEnso #Telia #Nordea #Fortum

Sijoitustieto - 20.7.2018
Artikkelit

Atria Q2/18: Zijoittaja paikalla tilaisuudessa

Zijoittaja - 19.7.2018
Artikkelit

Sijoitusneuvojat eivät ole pekkaa parempia

Helena Ranta-aho - 18.7.2018
Kolumnit

Citycon kamppailee urhoollisesti megatrendejä vastaan

Aki Pyysing - 15.7.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #Sijoittaja2018 #NextGames #Finnair #Tuloskausi #NatoSummit

Sijoitustieto - 13.7.2018
Artikkelit

Osavuosikatsauskalenteri Q2/2018

Sijoitustieto - 13.7.2018
Kolumnit

Kauppasodat ja yleisökysymyksiä

Juhani Huopainen - 11.7.2018
Kolumnit

Tää ei oo ihan haudan vakavaa - muutkin mokaa

Daytrader - 10.7.2018

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: jetl, 21.07. 20:32
Uusin viesti: markkinakatiska, 21.07. 19:38
Uusin viesti: markkinakatiska, 21.07. 19:12
Uusin viesti: alosuutos, 21.07. 15:39
Uusin viesti: Kanttori, 21.07. 12:31
Uusin viesti: sijoituskilpikonna, 21.07. 09:57
Uusin viesti: Maija, 21.07. 07:46
Uusin viesti: sijoituskilpikonna, 21.07. 07:00
Uusin viesti: Lantti, 20.07. 21:33
Uusin viesti: Sijoitustieto, 20.07. 15:33

Seuraa Sijoitustietoa