"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
Tuo on hyvä pointti. Todennäköisyys on oman kokemukseni mukaan erittäin pieni, että mitään sanomista tulisi mistään, ainakin jos kaikki menee hyvin. Jos tulisi jokin kupru ja syyte liittyen verotukseen tai kirjanpitoon, katsottaisiin varmasti tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyönti negatiivisena tekijänä keississä.
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
Tuo on hyvä pointti. Todennäköisyys on oman kokemukseni mukaan erittäin pieni, että mitään sanomista tulisi mistään, ainakin jos kaikki menee hyvin. Jos tulisi jokin kupru ja syyte liittyen verotukseen tai kirjanpitoon, katsottaisiin varmasti tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyönti negatiivisena tekijänä keississä.
Realistisin olisi varmaan verotarkastus, mutta niitä on harvakseltaan yrityksissä, joissa asiat kunnossa. Ja onko edes verottajan asia kommentoida tilkkarin puutetta?
Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?
Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti.
Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:
Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon.
Ymmärränkö oikein että jos tilikaudella ei ole voittoa (eikä siis tuloveroakaan), ei silloin voi saada hyvitystäkään ulkomaisista osingoista? Nämä laskennalliset "hyvitykset" ei siis jää muistiin tulevien tilikausien veroja vähentämään? Olen ehkä monena vuonna turhaan veroilmoituksessa hakenyt hyvitystä.
Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?
Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti.
Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:
Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon.
Ymmärränkö oikein että jos tilikaudella ei ole voittoa (eikä siis tuloveroakaan), ei silloin voi saada hyvitystäkään ulkomaisista osingoista? Nämä laskennalliset "hyvitykset" ei siis jää muistiin tulevien tilikausien veroja vähentämään? Olen ehkä monena vuonna turhaan veroilmoituksessa hakenyt hyvitystä.
Äh, siellähän on kohta veroilmoituksessa jossa voi valita "Vaaditko huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty?". Eli kannattaa aina hakea hyvitystä. Veroilmoituksen teko on selvästi liian harvoin kun näitä ei muista.
"Äh, siellähän on kohta veroilmoituksessa jossa voi valita "Vaaditko huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty?"."
Tää on käsittämätön koukku, miksi tällainen pitää erikseen muistaa aina raksia? Kuka ei haluaisi hyvitystä?
Plus että itse pitää pitää kirjaa paljonko on hyvittämättä, koska sitä ei näe mistään verohallinnon palvelusta.
Itse varmistan luvut joka vuosi soittamalla verohallintoon. Pitävätköhän hekin niitä jossain Excelissä...