Myin eilen ison siivun Lehto-betsistäni heti aamulla. Tappiolle jäätiin (ainakin toistaiseksi), mutta ajatuskulku oli seuraava: Jos Hippos-uutiset eivät riitä selkeään välittömään positiiviseen nykäykseen, niin mikä riittää? Oma arvaukseni on, että siihen riittää vasta H1 katsauksessa esitettävä paksu tilauskirja ja vahvistus että koko vuoden tuloksen odotetaan edelleen pysyvän annetuissa ohjeistuksissa. Joten en siis ennen elokuuta näe mitään syytä kurssinousulle tämän hetken olosuhteissa. 

Toki Lippulaiva voisi pienen nykäyksen ylöspäin antaa, mutta silläkään ei 2018 tulokseen vaikutusta ole, jonka ohjeistusta varmaankin markkinoilla epäillään. Suurimpana ajurina alaspäin toiminee toki rakennusalan syklin (todennäköinen) kääntyminen. Pidemmän ajan näkemykseni yhtiöstä ei ole muuttunut, uskon vain että kesä- tai heinäkuussa saan omani takaisin halvempaan hintaan. Trump, Italia, Suomen hallitus. Joku noista vaikkapa voisi tuoda hienon ostopäivän.

Viime vuonna koko vuoden näkymiä päivitettiin ylöspäin vain kaksi viikkoa Q1 raportin jälkeen. Pian on kulunut neljä viikkoa tämän vuoden raportista eikä päivityksiä näkymiin ole tehty. Se antaisi olettaa että aiempi ohjeistus pitää.   

Tarkkailin tämän viikon taas hieman tarkemmin kaupankäyntiä Lehdolla. Jo hyvän aikaa OP on ollut suurin netto-ostaja mutta tällä viikolla ABG Sundal Collier AB:n kautta ostettiin päivittäin tyyliin 40-50% kaupankäynnistä. Joku rahasto kenties on iskenyt silmänsä Lehtoon?

Itse yrityksestä mietiskelin, että kun hirsimoduulit tulivat katalogiin, niin eiköhän sieltä sitten aikanaan tule myös hirtehiset talopaketit omakotitaloihin ja kesämökkeihinkin. 

IFRS15 standardiin siirtymisen vaikutukset tuloslaskelmaan ovat hyvin yhtiökohtaisia ja sen aiheuttamat muutokset esim. verrattuna aiempiin kvartaalituloksiin riippuvat vahvasti yhtiön tavasta tulkita aiemmin käytettyä standardia. Pintapuolisen tutkiskelun perusteella annoin itseni ymmärtää, että Lehdon kohdalla suurin vaikutus on projektien tuloutusten viivästyminen. Eli käytännössä rakennusprojekti tuloutetaan vasta kun määräysvalta kohteeseen siirtyy ostajalle. Ilmeisesti myös tilauskirjaa täytetään aiempaa myöhäisemmässä vaiheessa, ts. kun projekti on jo käytännön varma. Kuitenkin jatkossa uusia sopimuksia tehdessä suuremmat projektit ilmeisesti pilkotaan hyvinkin tarkasti pienempiin osiin, jotka tuloutuvat valmistuttuaan. Hippoksestahan taisi olla maininta, että uusi lätkähalli on ensimmäisenä rakennettava osakokonaisuus, joten se lienee vastaavasti myöskin yksittäinen tuloutettava osa.

Sikäli kuin tulkintani on oikea, olisi Q1 tuloksen surkeine liikevoittoprosentteineen aiheuttama negatiivinen markkinareaktio täysin perusteeton, koska parempikatteiset projektit loistivat poissaolollaan Q1:ltä vain siksi, että ne tuloutetaan myöhemmin vain uuden standardin johdosta. Ja siitä huolimatta liikevaihto ensimmäisellä kvartaalilla oli roimassa kasvussa. Jos standardimuutos selittää myös tilauskirjan suhteellisen ohuuden ja yhtiö yltää tänä vuonna ohjeistukseensa myöhemmästä tuloutuksesta huolimatta niin helvetin vahvalta näyttää.

Mielelläni otan eriäviä näkemyksiä standardimuutoksen vaikutuksista vastaan.

*edit* Yhtiöt ovat julkaisseet edellisvuoden tulokset uuden standardin mukaisina, mutta sijoittajalle tärkeäpää olisi yrittää nähdä tämän vuoden luvut vanhan standardin mukaisina.  

Jeans kirjoitti:

Digitalisaatio ja yliopistokoulutus

Selvästi muutkin ovat tulleet siihen tulokseen, että luentojen katseleminen netistä on kätevämpää. Pystyy himassa boksereissa tsiigaamaan ja laittamaan pauselle aina kun huvittaa. Jos jokin asia menee ohi niin voi helposti kelata taaksepäin. Jotkut proffat puhuvat turhan hitaasti, joten mulla on tapana toistaa video 1,3x nopeudella, jolloin säästyy hyvin aikaa. Jos kurssin luento on päivän ainoa, säästyy vielä matkustusaika kouluun ja takaisin kotiin. 

Ehdottomasti näin. Voi olla että monet proffat - ja muut opettajat - ovat tässä kehityksessä jarruttavana tekijänä koska voivat kokea työpaikkansa uhattuna. Ja asiantuntijalausuntojahan asian tiimoilta antavat varmaankin.. ne samat proffat ja opettajat. Parhaaseen tulokseen nähdäkseni päästäisiin kun nämä eri oppilaitosten luennoitsijat tekisivät yhdessä timanttisen luennon jonka esittäisi paras esiintyjä. Tai ulkopuolinen näyttelijä, eihän asian selkokielisessä presentaatiossa tarvitse asiantuntija olla.