En ole itse Nordean kanssa tekemisissä, joten ei ole mitään suoraa tietoa aiheesta. Mitään huhujakaan en ole kuullut, en ole kyllä erikseen kysellytkään. 

Jos ajatellaan mistä siinä "brändilisässä" maksetaan, niin sehän on renkaiden paremmat ominaisuudet (ajettavuus, turvallisuus eri osa-alueineen, melu, vierintävastus -> polttoaineenkulutus, kulutuskestävyys jne). Osa näistä on sellaisia, että autonomisen autoilun teknologia poistaa tarpeen niille ja osa taas ei (ja osa on keskenään ristiriidassa, esim. yleisellä tasolla mitä paremmat ajo-ominaisuudet ja pito niin sitä huonompi kulutuskestävyys). Rengasmarkkina tulee varmasti muuttumaan autonomisen autoilun myötä, mutta miten ja ketkä selviävät muutoksesta voittajina ja ketkä häviäjinä, on vielä toistaiseksi vaikeasti ennustettavissa.

Kauanko menee muuten siihen, että autolla ajaminen on kiellettyä? 

(kas, tämähän olikin tuon linkatun jutunkin aiheena, klikkasin linkkiä vasta tämän kirjoitettuani)

Peltinen kirjoitti:

Miksei sillä summalla voisi saada samalla esim. sähköosuuskunnan jäsenyyttä?

Se tulisi sitten sen liittymän hinnan päälle, kyllä se liittymän rakentaminenkin jotain maksaa.

Tottahan sekin jotain maksaa, mutta tuossa aiemmassa Elenia-esimerkissä ne rakennetut liittymät ovat mukana siellä 2mrd taseessa. Eikä se luultavasti maksa läheskään niin paljon kuin mitä siitä veloitetaan.

Peltinen kirjoitti:

et voi velvoittaa ketään omistamaan sähkönsiirtoyhtiötä vain siksi, että saisi kotiinsa sähköä

Paljonhan suomessa on vesiosuuskuntiakin, jos ne ovat ok niin miksei sähköosuuskunnat?

Julkisen sektorin pienentäminen on ehkä hyvä yleislinjaus, mutta kannattaa pitää mielessä, että ihan kaikkea ei välttämättä kannata yksityistää, eikä ainakaan ensimmäisellä mieleen tulevalla tavalla. Viimeaikainen hoivapalvelukeskustelu on hyvä esimerkki siitä, minkälaista harkintaa tarvitaan. En väitä, etteikö hoivapalvelujakin voida yksityistää järkevästi, mutta silloin myös ostajapuolella täytyy olla homma hanskassa (ja nyt ei ole), eikä pääministerin älyttömät lausunnot auta - yksityinen yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja jos ostajat ovat niin kädettömiä, että se on mahdollista tehdä tarjoamalla paskaa laatua, niin myös tapahtuu. Toinen hyvä esimerkki ovat luonnolliset monopolit, esim. sähkönjakeluverkko. Näitä ei toki tarvitse hoitaa julkisin varoin, mutta esim. sähkönkäyttäjistä muodostuva osuuskunta olisi huomattavan paljon järkevämpi kuin ulkomainen pääomasijoittaja.

Jos julkinen sektori osaa järjestää palvelun riittävän tehokkaasti, sen kannattaa myös tehdä se. Muuten tarvitaan lähes aina "ylimääräinen" osto- ja valvontakerros. Tämä siis lähtien siitä olettamuksesta, että yhteiskunta tarjoaa tiettyjä palveluja asukkailleen. Jos halutaan siirtyä malliin, jossa jokainen järjestää esim. oman vanhuutensa aikaisen hoivan ihan itse eikä asia kuulu yhteiskunnalle mitenkään, niin se on sitten toinen juttu.