Ei kai ajokortti kelpaa tunnistusasiakirjana oikein missään vakavassa yhteydessä

Useinhan haja-asutusalueellakin postilaatikot ovat ryhmissä. Tuhotaanko vain tämä yksi postilaatikko, vai muitakin? Jos tihutyö on satunnaista, voi tekijän löytäminen olla vaikeaa. Sen sijaan jos kohteena on vain ja ainoastaan tämä tietty postilaatikko, lienee motiivi henkilökohtainen, ja epäiltyjen joukko pienempi.

Postin ovellekanto/lähilaatikko etc -palvelut tullevat paitsi kalliiksi, koskevat myös vain postin jakelua, nykyäänhän jakelufirmoja on useampia.

Eilen kohtasin sellaisen älynväläyksen, ettei ole tullut aiemmin vastaan. Tilasin nimittäin aiemmin saksalaisesta verkkokaupasta lattiatelineen televisiolle, kun makuuhuoneessa ei ole oikein järkevää paikkaa telkkarille - suoraan sänkyjen edessä on iso ikkuna johon telkkaria ei voi kiinnittää. Koska minulla on edelleen DHL:n appi ja voin tilata tuotteita Saksassa oleviin pakettiautomaatteihin ja sovelluksella saan noudettua ne sieltä, tilasin tuotteen lähimpään Moselin toisella puolella olevaan automaattiin. No, torstaina tuli tieto, että paketti ei mahtunut automaattiin, ja se on seuraavana päivänä noudettavissa lähi(asiamies)postista. Perjantaina työpäivän päätyttyä suuntasinkin sinne.

Postimestari etsi pakettiani hetken, ja löysikin sen sitten rullakosta. Paketti oli kooltaan n. 150cm x 50cm x 50cm, mikä ihmetytti minua suuresti. Se oli kuitenkin kääritty oikean verkkokaupan muoviin ja päällä oli nimeni, joten kannoin sen autoon ja ajoin kotiin. Tänään sitten ryhdyin purkamaan tuota, ja sisältä paljastui:

- suunnaton määrä pakkausmateriaalia

- n. 90cm x 40cm x 10cm valmistajan pahvilaatikko (kuten olin alunperin odottanutkin)

Joku oli siis, sen sijaan että olisi käärinyt tuon alkuperäisen pahvilaatikon muoviin ja lätkäissyt päälle osoitelapun, etsinyt ensin ison pahvilaatikon johon tuo mahtui, sitten täyttänyt puoli kuutiota tyhjää tilaa pakkausmateriaaleilla ja lopuksi käärinyt koko komeuden muoviin ja laittanut päälle osoitelapun. Ei voi ymmärtää.

Aki Pyysing kirjoitti:

Arctic Blue Giniä sen sijaan maistan kyllä, jos vastaan tulee. Saattaa olla jopa yhtä hyvää kuin Teerenpelin PyyGin. Jos ihan tarkkaan otetaan, en erota gineissä juuri makueroja, joskin kulutukseni on varsin maltillista, koska en kaipaa tonickaloreitakaan. Juon gininikin yleensä vissyn kanssa tai raakana. Tonicilla olisi tosin yleensä paremman makuista.

Osta light-tonicia.

Tänään saksalaisessa marketissa giniä ostaessani havaitsin kymmenien ginien seassa ainakin kaksi erilaista alkoholitonta giniä - niille jotka juovat giniä ainoastaan maun vuoksi. Onneksi en vahingossa poiminut sellaista ostoskärryyni.