Bingo53 wrote:

Olen utelias kuulemaan miten tämä Hauturin viinikysymys on ratkennut, kun Mosel-Saar-Ruwer viinialue on kivenheiton päässä. Mosel-joella on viiniä viljelty jo kaksi ja puolituhatta vuotta sitten - luulisi olevan jo kypsää.

Joenrantahan on viinialue, jossa pääsee maistelemaan luxembourgoisie viinejä ja viinireitti Wäistrooss kulkee kuulemma hyvien viinitilojen ja maisemien läpi - vai kuinka lähempi perehtyminen on osoittanut.

Glögikausikin alkaa kai olla käsillä.

Viinikysymys ei varsinaisesti ole ratkennut millään tavalla, erilaisia viinejä, ml. mainitsemiasi Mosel-Saar-Ruwerin alueen viinejä on toki osteltu ja juotu, ja paljon muutakin on tarttunut kaupoista mukaan. Kysymys oli enemmänkin sellaisen "ideaaliviinikaapin" kartoittamiseksi, ei niinkään akuuttiin hätään. Luxemburgilaista cremantia on kyllä aina kaapissa.

Wäistroossia ajellaan aika usein, koska n. parin viikon välein tulee käytyä Trierissä ja vähintään jompaan kumpaan suuntaan ajellaan Moselin rantaa nimenomaan maisemien takia. Siellä ei kylläkään pysähdytä maistelemaan, koska ollaan autolla. 

Glögi- tai glühweinkausi on käsillä, täällä myös munatoti on varsin suosittu. Luxlait tekee valmista totia johon tarvitsee vain lisätä sopiva määrä rommia ja lämmittää - maistuu ihan oikealta huomattavasti vähemmällä vaivalla. Skandinaavian "herkkuihin" erikoistuneesta kaupasta saa myös (ruotsalaista) glögiä. Kaikkia kolmea sorttia on jo nautittu.

Artsipappa wrote:

Mitä jos asunnon muuttaa nyt sijoituasunnoksi, pitää siellä vuokralaisia vuoden, ja myy sitten? Onko tappio vähennyskelpoinen..? Vai tekeekö 2v asuminen siitä ikuisesti vähennyskelvottoman? 

Jos voitto olisi verovapaata, on tappio lähtökohtaisesti vähennyskelvotonta. Asiaa käsitellään jonkin verran verohallinnon syventävässä ohjeessa ("https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48921/verovapaa-oman-asunnon-luovutus/"):

Verohallinto wrote: 

Oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on, että verovelvollinen on käyttänyt asuntoa omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta omana tai perheensä vakituisena asuntona (TVL 48 §:n 1 momentin 1 kohta). Kahden vuoden omistusajan ja yhtäjaksoisen asumisajan on siis täytyttävä samanaikaisesti.

Asunnon luovutuksen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua välittömästi oman asumiskäytön päätyttyä. Asunto voi myös olla vuokrattuna sen oman käytön ja luovutuksen välisenä aikana.

ja 

Verohallinto wrote: 

Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä tappiota sellaisen asunnon luovutuksesta, josta saatu luovutusvoitto olisi TVL 48 §:n nojalla verovapaa (TVL 50 §:n 2 momentti). Tuloverolain 50 § ei estä vähentämästä omana vakituisena asuntona käytetyn asunnon luovutustappiota tilanteissa, joissa oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset eivät täyty.

Oman vakituisen asunnon luovutustappio on siten vähennyskelpoinen, jos verovelvollinen on omistanut asunnon alle kaksi vuotta tai jos hän on käyttänyt asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona omistusaikanaan yhtäjaksoisesti alle kaksi vuotta.

Tuon perusteella sanoisin, että tekee ikuisesti vähennyskelvottoman.

JR wrote:

Ja ne nykyset nuoret on muuten keskimäärin ihan vitusti parempia ihmisiä kuin mun lapsuudessa, eli tuskin tuokaan muutos nyt on ainakaan väärään suuntaan vaikuttanu.

Minulla on tosi vähän kosketuspintaa nuoriin, joten voi olla että olen ihan hakoteillä kommenttini kanssa. Voi olla että keskimäärin ovat parempia ihmisiä (siitäkään en ole ihan varma, itse ajattelisin keskiarvon pysyneen suunnilleen samana), mutta tuntuu että ainakin keskihajonta on kasvanut rajusti.

Tätä voi tarkastella kolmella eri tasolla:

• onko se moraalisesti oikein - ei varmastikaan
• onko se laillista - vaikea sanoa, ehkä tai sitten ei
• jos se on laitonta, jääkö siitä kiinni - voi olla ettei jää

Jokainen sitten itse miettii mikä kysymyksistä on itselle relevantein

Aki Pyysing wrote:

Hirmu suosittu käsitys on, että kun verkko oli tiukilla, Olkiluoto alhaalla ja hinta jotain 60 senttiä, silloisesta pitkään aikaan ennätysmatalasta kulutuksesta mennään yhdellä pompulla 50 sentin miinushinnoissa huippukulutukseen. Joku, joka osaa näppärästi piirtää käppyröitä voisi tehdä sen, miten juuri 50 sentin kohdalla kaikki vääntää kiimaisesti termostaattia kuumemmalle. Mutta ei vielä 40 sentissä. Vai olisiko sittenkin niin, että 40 miinussentissä olisi vähemmän tyhjän saunan lämmittäjiä kuin 50 miinussentissä🤔?

Ihmiset projisoivat omaa toimintaansa yleisöön ja arvelevat muidenkin toimivan samoin. Tämä on ihan ok-oletus, mutta kun raha ja vaiva ovat eri ihmisille eri arvoisia. Ja sitten on periaatteen ihmisiä. Vanhempani eivät missään sähkön hinnoissa luultavasti lämmittäisi sähkösaunaansa ainakaan käymättä siellä. Miulla se hinta on jossakin olemassa, joskin todellisessa maailmassa tuskin, koska en tyyliin tiedä sähkölaskuni suuruutta, koska se on suoraveloituksessa. Mutta jossain on myös sähkön positiivinen hinta, jolla otan laturit seinästä, sammutan tietokoneet ja jopa jätän LP-levyt soittamatta. Joskaan tätäkään tasoa tuskin koskaan saavutetaan.

Miepäs koitan muotoilla matemaattisesti: Jos sähkön hinnalla 60 senttiä kulutus on x wattia, ja jos hinnalla -50 senttiä se on y wattia, ja jos ceteris paribus y>x, sähköllä on hintajoustoa. Ja on melko absurdi ajatus, että se kulutus ottaisi pelkästään hypyn nollassa tai - 50 sentissä tai jossain yhdessä kohdassa. Osa ihmisistä kiinnostuu sammuttelemaan valoja hyvin matalillakin sähkön hinnoilla, osa taas vain hyvin korkeilla. Ja sitten meitä on moneen junaan. Osa ei välitä, vaikka olisi varaa, ja osa pihistelee kaikessa, vaikka voisi lämmitellä takkaa seteleillä. Ja tästä heterogeenisestä massasta tulevat sitten ne joustot, jotka menevät populaatiossa yhtenäisenä viivana. Joskaan ei samalla kulmakertoimella. Varmasti nollassa on tärkeä kosketuspiste, koska osa ihmisistä on niin hönöjä, että eivät ymmärrä säästetyn sentin olevan yhtä arvokas kuin tienattu sentti. Mutta ovat hyvin innokkaita tienaamaan "ilmaista" rahaa, eli kuluttamaaan kaiken mahdollisen sähkön juuri siinä kohdassa kun siitä aletaan maksamaan mitä tahansa pikkunököä.

Hirveän vaikea sanoa onko -40 sentissä vähemmän saunan turhaan lämmittäviä kuin -50 sentissä, -62 sentistä puhumattakaan. En usko eron olevan merkittävän. On vain niin, että tämä oli ensimmäinen kerta kun sähkön kuluttamisesta oikeasti maksettiin (on mahdollista, että joskus muulloinkin on ollut joku yksittäinen tunti, jolla edullisen siirtosopimuksen omaaville on voitu joitain sentin osia maksaa, en tarkistanut), ja veikkaan, että systeemit paikataan sen verran pikaisesti, että jää myös viimeiseksi. Spekulointi sillä kuinka paljon sähkön kuluttamisesta pitää maksaa, että sitä ruvetaan kuluttamaan turhaan, on siis melko akateemista. Toki olen samaa mieltä siitä, että jos siitä maksetaan sentti/kWh niin innostus on vähäisempää kuin jos siitä maksetaan euro/kWh. Pääpointti on edelleen, että perjantain tiedoilla ei sähkön käytännön kannalta merkittävästä hintajoustosta, eli siitä, miten sähkön hinnan vaihtelu niissä rajoissa missä se ilman karkeita järjestelmävirheitä voi vaihdella, vaikuttaa kulutukseen, voi päätellä oikein mitään.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tämäntyyppinen hintajousto koskee vain niitä, joilla on pörssisähkösopimus tai muu kulutusvaikutteinen sopimus. Suurimmalla osalla ei tietääkseni ole. Sitten on toki niitä, jotka maksavat energiastaan kiinteän hinnan, mutta siirtohinta on tavalla tai toisella aikasidonnainen. Näillä kuluttajilla varmasti tapahtuu kulutuksen siirtämistä halvemmille tunneille, niin kuin on tarkoituskin, mutta sopimustyyppi tuskin vaikuttaa juurikaan kokonaiskulutukseen. Kaiken kaikkiaan sähkön hintajoustosta puhuttaessa on järkevää erottaa kaksi eri ilmiötä: mikä on kulutusvaikutteisen hinnoittelun vaikutus sähkön käytön ajoittamiseen, ja mikä on sähkön keskihinnan muutosten vaikutus sähkön kokonaiskulutukseen. Molemmat ilmiöt ovat olemassa, mutta niiden voimakkuus on erilainen. Ja kolumnissa mainittu alviale vaikuttaa liittyy vain jälkimmäiseen. 

Minun on vaikea projisoida omaa toimintaani, koska esim. viime perjantaina mahdollisuuteni vaikuttaa suomalaisen sähkön kulutukseen olivat varsin rajalliset. Toki jos olisin ollut mökillä olisin varmasti esim. lämmittänyt sähkösaunan enkä puusaunaa, vaikka normaalisti käyn kerran kerrasta puulämmitteisessä saunassa. Sen sijaan esim. lämpöpumppufoorumin keskusteluja seuraamalla saa jonkinlaisen kuvan ainakin yhden ihmisryhmän (energia-asioista kiinnostuneiden ja omaa kulutustaan seuraavien, usein vähän "propellipäiden", joilla on monenlaista energiatehokkuuteen ja säästöön tähtäävää teknistä ratkaisua) käytöksestä (uskoakseni tällä ryhmällä on myös keskiarvoa enemmän kulutusvaikutteisia sähkösopimuksia).

Ihan lopuksi voisi todeta sen itsestäänselvyyden, että kuluttajien hintajouston päätteleminen sähkön kokonaiskulutuslukemasta on hyvin vaikeaa jo senkin takia, että eri viikonpäivinä käyttäydytään eri tavoin, eri päivinä on erilaiset olosuhteet (etenkin lämpötila) ja koska kuluttajat käyttävät vain osan kokonaiskulutuksesta.

Siitä, että perjantaina kulutettiin ennätysmäärä sähköä ei voi suoraan päätellä, että sähkönkulutus nousee, kun hinta halpenee. Perjantain ennätyskulutukseen vaikutti kaksi asiaa:

• kulutusta siirrettiin perjantai-illalle jos vain mahdollista. Tämä ei sinänsä lisännyt kulutusta, koska muina päivinä sitten kulutettiin vähemmän. Esim. jos perjantaina joku nosti kämppänsä lämmöt tappiin, niin tuskin niitä enää lauantaina nostettiin lisää, vaan annettiin laskea takaisin normaaliin.
• koska hinnat olivat siirtomaksut ja verotkin huomioiden negatiivisia, keksittiin keinotekoista kulutusta, koska siitä maksettiin. Tämä on tietysti yhtäpitävä sen kanssa, että kulutus nousee kun hinnat laskevat. Kuinka moni näin teki ja missä määri, en tiedä. Selvää kuitenkin lienee, että tätä ei tehdä tilanteessa, jossa hinnat ovat halvat, mutta kuitenkin plussan puolella (verot ja siirto mukaanlukien)

Voidaan siis todeta, että kulutus ohjautuu halvoille tunneille - niin kuin sen pitääkin. Kokonaiskulutus kuitenkaan tuskin olennaisesti lisääntyy muuten kuin siinä tapauksessa, että kuluttamisesta todellakin maksetaan. Toistaiseksi perjantain kymmenen tuntia ovat ainutkertainen tapahtuma, ja luultavasti myös jää sellaiseksi.

hauturi wrote:

Sähköisistä resepteistä nähdään vasta päiväunia.

Tähän liittyen viime viikolla uutisoitiin, että ensi vuonna maan kansalaisille tulee käyttöön sähköinen "lompakko", johon voi tallettaa mm. henkilökortin, ajokortin ja reseptejä. Kaikkia yksityiskohtia en muista, koska en ole kansalainen, eikä siis koske minua.

Sampo wrote:

hauturi wrote:

Mikäli ketään kiinnostaa, oheisessa linkissä tietoja eri ammattien palkkatasoista Luxemburgissa (ranskaksi): https://www.virgule.lu/luxembourg/salaires-au-luxembourg-en-2023-voici-les-remunerations-secteur-par-secteur-pour-200-metiers/4650560.html

Kiitos mielenkiintoisen jutun jakamisesta. Yllätyin hieman, että pankeissa riskienhallintatehtävissä bruttopalkat näyttävät olevan varsin lähellä Suomen palkkatasoa. Nettopalkan osalta lienee kuitenkin huomattavampi ero.

En osaa kommentoida taulukon luotettavuutta yleensä enkä varsinkaan riskienhallintatehtävien osalta, kun en tiedä sen sektorin palkkatasoa sen enempää täällä kuin Suomessakaan. Omalta osaltani voin todeta tienaavani virgule:n asteikon yläpään verran tai vähän ylikin, ja että mitä muutama minua lähestynyt rekrytoija on vastaavien tehtävien palkkatasosta kertonut, vaikuttaa se olevan aika kohdallaan. Veroja olenkin kommentoinut jo aiemmin, karkeasti jos Suomessa menee lähes puolet brutosta veroihin ja pakollisiin maksuihin, menee täällä n. kolmasosa. 

hauturi wrote:

Olen käyttänyt pankki- ja luottokortteja vähän päälle 35 vuotta. Tähän päivään mennessä pankkiautomaatti ei ole nielaissut yhtään korttiani. Tänään menikin sitten kaksi.

Tapahtumaketju alkoi siitä, että tilasin huonekaluja saksalaisesta huonekaluliikkeestä kotiin toimitettuna. Osa piti maksaa etukäteen, ja osa haluttiin maksettavaksi käteisellä toimituksen yhteydessä. Eilen yritin nostaa käteistä kolmesta eri automaatista luxemburgilaisella debit-kortila (V-Pay) siinä kuitenkaan onnistumatta. Ilmeisesti tunnusluku oli väärä (tarkistin sen kyllä aikanaan saamastani kirjeestä), tai sitten oli muu ongelma (täkäläiset automaatit kysyvät tunnusluvun, mutta vääränkin jälkeen pääsee yrittämään nostoa - kokeilin tarkoituksellisesti väärällä pinillä - mutta nosto epäonnistuu ja kortin saa takaisin. Missään kohtaa ei kerrota mikä meni pieleen). Tänään menin sitten kokeilemaan OP:n kortilla, jonka pitäisi toimia (automaatissa Visan logot). Tunnusluvun syötettyäni tuli "Please wait" minkä jälkeen automaatti buuttasi (kesti n. 5 minuuttia) ja piti korttini. Seuraavaksi kokeilin Luxemburgilaisella kortilla tekeekö saman, ja kun ei tehnyt (rahaa en kuitenkaan saanut, ks. edellä), ajattelin (typerästi) että ehkä kyseessä oli tilapäinen häiriö. Yritin siis S-Pankin kortilla, täsmälleen samoin seurauksin kuin OP:n kortin kanssa.

Asian selvittämiseksi soitin ensin automaatin kyljessä olleeseen numeroon, johon kukaan ei vastannut 20 minuutin aikana eikä siihen voinut myöskään jätttää viestiä, vaikka nauhoite niin väittikin. Sitten soitin saman pankin toiseen palvelunumeroon, josta kehotettiin soittamaan SIXille, jossa puheluni yhdistettiin kahdesti eri henkilölle ja sitten se katkesi. Soitettuani uudestaa SIXiile, minulle kerrottiin, että eivät he hoida ulkomaisia kortteja ja kehottivat soittamaan takaisin BILille (jonka automaatti siis oli kyseessä). Toinen soitto BILille, ja nyt kerrottiin, että kortit lähetetään myöntäjäpankkiin. Sitten soitot OP:lle (joka lupasi lähettää uuden kortin ilmaiseksi) että S-Pankkiin (joka olisi halunnut 10 euroa uuden kortin lähetyksestä, kerroin ettei tarvitse koska minulla on toinenkin S-Pankin kortti enkä käytä S-Pankin korttia kuin Prismassa asioidessani ja se on nykyään aika harvoin).

Kaiken kaikkiaan meni reilu tunti aikaa ja kaksi korttia. Käteistä en saanut vieläkään, mutta ilmeisesti saamme yhdessä Hauturskan kanssa raavittua kasaan vaadittavan summan (osin toki kolikoina). Kiva nähdä miltä huonekalufirman edustajan naama näyttää kun maksan.

Tämä yli 1,5 sattunut S-Pankin kortin menetys poiki eilen yllättäviä seurauksia. Olin siis maaliskuussa 2022 kertonut S-Pankille ettei tarvitse lähettää uutta korttia automaatin nielaiseman tilalle. Kortti oli Visa Credit/Debit, jonka luotto on yhteisvastuullinen Hauturskan kanssa. Hauturskalla on edelleen oma korttinsa. 

Eilen sain S-Pankilta viestin, jossa kerrottiin että koska yhteisvastuullisessa luotossa vain toisella osapuolella on kortti, luotto on irtisanottu (tarkka sanamuoto "Koska yhteisvastuullinen luottotili on jäänyt vain toisen osapuolen käyttöön, irtisanomme yhteisvastuullisen luottotilin ja siihen liitetyt kortit"). Tänään soitin asiakaspalveluun kertoakseni, että jos se nyt on siitä kiinni, niin voin minäkin sen kortin ottaa. Ei kuulemma onnistu enää, irtisanottu mikä irtisanottu, eikä uuttakaan voi hakea koska osoite on ulkomailla.

Varmaan tuo on ihan ehtojen mukaista, mutta olisi asiasta voinut jossain vaiheessa varoittaa, vaikka silloin kun ilmoitin kortin menetyksestä, tai edes ennen irtisanomista. Lähetin reklamaation aiheesta, mutten varsinaisesti odota mitään suurta menestystä. Täytyy vissiin siirtä loputkin vähät pankkiasioinnit S-Pankista muualle.

Aki Pyysing wrote:

hauturi wrote:

 

Ainoa keino estää kaiken maailman Bunderseja tallentamasta mitään digitaalisesti on olla päästämättä niitä kokoukseen. Myös läsnäkokouksissa voi tallentaa.

Mutta, yhdistyshän sen päättää, ja jos tuo on enemmistön tahto niin vähemmistöhän tyytyy siihen.

Kaiken maailman Bunderseja ei tosiaankaan päästetä kokoukseen. Mutta jos olisi etämahdollisuus, se hankkisi jonkun bulvaanin, rekisteröityisi ja nauhoittaisi. Ja trust me, tämän se tekisi, koska se on nauhoittanut kaikkea Pokeri- ja Sijotustietoon liittyvää, mitä suinkin on voinut ja osaa tehtailla turhia rikosilmoituksia ja tutkintapyyntöjä. Ja miksei aiheellisiakin. 

En toki epäile tätä, ihmettelen vain, ettei ole lähettänyt bulvaania nauhoittamaan lähikokousta.