Hessu wrote:

 Jos sitten ennen kuin järjen valo himmenee, haluat sen lapsille kokonaan siirtää pidät yhtiökokouksen ja yhdistät osakesarjat- ei veroseuraamuksia.

Olen tehnyt vastaavan tyyppisen järjestelyn.

Mielenkiinnosta kysyn, että mistä löytyy tällainen ohje tai ennakkoratkaisu, jonka mukaan kuvatussa tilanteessa, kun osakesarjojen yhdistäminen vaikuttaa näinkin paljon osakkeiden osakkaalleen tuottamiin oikeuksiin, ei osakesarjojen yhdistämistä katsottaisi verotuksessa luovutukseksi?

joo654 wrote:

 Kaipa yritykset saavat laskuttaa toisiaan miten tahtovat.

Verotuksen maailmassa eivät käytännössä eivät saa, vaan kaikkien transaktioiden tulee olla markkinaehtoisia ja jos laskutettava yritys ei saa mitään tämän suorituksen vastineeksi niin ei tuo markkinaehtoisuustäyty ja on riski ns. siirtohintaoikaisusta. Koska oletan, että kyseessä kuitenkin liiketoimi kahden suomalaisen yhtiön välillä niin verottajaa tuskin paljon kiinnostaa, mutta ei tuota riskiä voi kuitenkaan pois sulkea. Toinen riski mitä nopeasti tulee mieleen liittyy siihen, että laskutettu summa katsottaisiin ennakkoperinnässä palkkioksi esim. mahdollisesta hallitustyöstä laskutettavassa yhtiössä.

BullBull wrote:

Tarkoitus on ostaa vain yksi asunto, johon sitten muutetaan. Yritys on jo olemassa sekä pääoma.

Kannattaa huomioida tuloverolain 33b § 4 momentti: "Jos osakas, jota työntekijän eläkelain 7 §:n mukaan ei pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa". 

Eli edellytysten täyttessä tämä asunto vähennettäisiin osakkeidesi matemaattisesta arvosta, millä voi olla merkitystä mahdollisten tulevien osinkojen verotukseen.

Osakevaihto mahdollistaa holdingyhtiö-rakenteen pystyttämisen. Tästä löytyy ihan seikkaperäistä tietoa, kun media syksyllä uutisoi somettajista, jotka olivat osakevaihtoa hyödyntämällä kasvatanneet "keinotekoisesti" osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuutta.

Osakkeiden luovutus on verovapaata, mikäli elinkeinoverolain 6 b §:n edellytykset täyttyvät. Aika usein näissä holdingyhtiö-rakenteissa alempana rakenteessa olevan yhtiön osakkeet katsotaan käyttöomaisuuden sijaan muuksi omaisuudeksi, jos yhtiöillä ei ole toiminnallista yhteyttä, esim. holdingyhtiö ei tee muuta kuin omistaa osakkeita.

Liiketoiminnan myynti on muutamia erikseen verovapaaksi säädettyjä toimijoita lukuunottamatta aina verollinen.

Eihän tuollaista yritystä ole perustetta rekisteröidä alv-rekisteriin, jos ei ole olemassa eikä edes ennusteissa mitään arvonlisäverollista toimintaa.

Tuuliainen wrote:

Yksityistaloudessahan menisi juuri noin, eli kuten lainannostopalkkio tms. Mistä pykälästä / vero-ohjeesta tämmöisen voisi varmistaa?

EVL 14 §:n 1 momentissa säädetään vaihto-, sijoitus-, käyttö- sekä muun omaisuuden hankintamenoon aktivoitavista menoista: vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä. Välityspalkkiot liittyvät EVL 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla osakkeiden hankintaan - ei olisi suoritettu ilman osakkeiden hankintaa.

Holdariko wrote:

Jos holding yhtiössä on esim. 3 osakasta, joista yhdellä on 98 osaketta ja kahdella muulla vain 1, voiko yhtiö kuitenkin tehdä päätöksen osingonjaosta, että kaikki osakkaat saavat saman osuuden riippumatta omistettujen osakkeiden määrästä? 

Kyllä, osakeyhtiölain varojenjakoa koskevat säännökset ovat siinä mielessä tahdonvaltaisia, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää jakaa vapaata omaa pääomaa muussa kuin osakeomistuksensa ja/tai yhtiöjärjestyksen määräämässä suhteessa.

Verotuksessa tuo osinkotulo katsotaan kuitenkin sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Tällöin myös katsotaan, että osakas, joka suosivassa jaossa saa osingon, saa lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta.

minisijoittaja wrote:

Hei,

Omistan sijoitusyhtiön (osakeyhtiö A), joka omistaa yhtiön B osakekannasta 50%. Yhtiö B on start-up, joten sen tasearvo on kirjanpidollisesti nolla euroa. Nyt yhtiö B sai nyt 1,2 miljoonan euron valuaatiolla sijoituksen, joten kysymys kuuluu:

-Yhtiö B:n tasearvo on nolla, mutta koska sijoituskierroksen sillä oli huomattavasti suurempi valuaatio niin saanko kasvatettua yhtiö A:n matemaattista arvoa (joka vaikuttaisi pääomatulo-osinkoihin)?

Kiitos jos joku osaa vastata.

Ei saa. Matemaattisen arvon laskennassa käytetään joko hankintamenoa tai vertailuarvoa eikä arvonkorotuksen kirjaaminen vaikuta kumpaankaan.

Innilator wrote:

Tässä tapauksessahan ennakkopäätöksen hakijat olivat itse ilmoittaneet kauppahinnan olevan alempi kuin käypä arvo, ei kannata ihmetellä lopputulosta. 

Käypä arvo on listaamattomassa yrityksessä haastavaa määrittää, varsinkin jos on kyse yhden yrittäjän yhtiöstä. Itse olen sekä lahjoittanut henk.koht. omistamani osakkeet holding-yhtiölle että myös myynyt/ostanut osakkeita matemaattiseen arvoon perustuen eikä verottajalla ollut huomauttamista.

Tapauksesta saatava oikeusohje on jokatapauksessa nähtävissä jo tiivistelmästä: "Kun A, B ja C myivät omistamansa X Oy:n osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle käyvän arvon alittavaan hintaan, luovutusten katsottiin olevan apporttiin verrattavia sijoituksia"

Toki on mahdollista tehdä noita lahjoituksia vaikka mihin arvoon, mutta ei siitä luottamuksen suojaa kyllä saa yhtään ettei verottaja ole asiasta huomauttanut, ellet sitten ole nimenomaisesti saattanut asiaa verohallinnon ratkaistavaksi esim. ennakollisessa keskustelussa tai ennakkoratkaisuhekamuksella tai jollei verohallinto ole asiaa tarkastanut verotarkastuksen yhteydessä.

Innilator wrote:

Ihan voi käyttää verottajan määrittelemää matemaattista arvoa, sitä ennen kannattaa tyhjentää tasetta niin plajon kuin pystyy.

Mihin tämä perustuu, että voi käyttää matemaattista arvoa? Matemaattinen arvo voi poiketa huomattavasti käyvästä arvosta - se voi olla vaikka 0 yhtiön arvon ollessa vaikka miten korkea - eikä oikein ole linjassa sen lähtökohdan kanssa, että kaikki lähipiiritransaktiot tulisi toteuttaa markkinaehdoin.
Myös oikeuskäytäntö vaikuttaisi olevan nopealla silmäyksellä eri mieltä linjauksestasi, esim. Ratkaisussa KHO 2009:66 verovelvollinen myi omistamansa toisen osakeyhtiön osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle alihintaan. Luovutuksen katsottiin olevan apporttiin verrattava sijoitus, minkä vuoksi osake­yhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi tuli katsoa luovutettujen osakkeiden käypä arvo luovutushetkellä.