Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 22.2.2021 02.17

Miten myydä listaamattomia osakkeita?

Vieraskirjoittaja Jaakko Jääskelä
Ostaja-Invest Oy (ostammeosakkeita.fi)

 

Miten myydä listaamattomia osakkeita?

Jo toistakymmentä vuotta jatkunut yrittäjyyden ja sijoittamisen buumi on johtanut siihen, että yhä useampi suomalainen on päätynyt listaamattomien yritysten eli ei-pörssinoteerattujen yritysten osakkeiden omistajaksi.

Olet saattanutkin huomata, että jo useampi finassialan toimija tarjoaa suomalaisille sijoitusvaihtoehtoina erilaisten listaamattomien yritysten osakkeiden ostamista. Etenkin startupja kasvuyritysten osakkeiden korkea tuottomahdollisuus houkuttelee sijoittajia, mutta potentiaalisten tuottojen realisoitumisen pitkä aikajänne yllättää monet. Pitkä odotus johtaa siihen, että yhä useampi miettii, miten osakkeista pääsisi eroon.

 

Listaamattomien osakkeiden ostaminen on helppoa, myyminen ei

Pörssiosakkeiden suhteen myyminen on nykyisin erittäin helppoa ja nopeaa. Oman osakevälittäjän nettisivuilta myyntinapin painallus tai meklarille soitto, niin osakkeiden omistaja on vaihtunut. Listaamattomien osakkeiden osalta tilanne onkin mutkikkaampi. Niiltä puuttuu lähes aina jälkimarkkinat, joten niiden myyminen on huomattavasti työläämpää ja vaikeampaa. Keinoja on kuitenkin olemassa. Alla omiin kokemuksiini pohjautuvat vinkkini listaamattomien osakkeiden myymiseen.

 

8 vinkkiäni listaamattomien osakkeiden myymiseen

1. Aloita selvittämällä, onko omistamillasi osakkeilla jotain rajoituksia myymisen suhteen. Saatat tarvita yhtiöltä luvan osakkeiden myymiseen.

2. Selvitä, onko omistamillesi osakkeille olemassa jälkimarkkinat. Yleisin listaamattomille osakkeille suunnattu markkinapaikka on Privanetin ylläpitämä pre-market.

3. Ota yhteyttä omistamasi yhtiön johtoon ja kysy onko heillä tai itse yhtiöllä kiinnostusta ostaa osakkeesi.

4. Hanki omistamasi yhtiön osakasluettelo (julkinen ja saat sen yhtiöltä tai Euroclearilta) ja kartoita muiden omistajien kiinnostusta ostaa osakkeesi.

5. Mikäli tunnet aktiivisijoittajia, kontaktoi ja kysy heidän kiinnostustaan ostaa osakkeesi.

6. Selvitä, ketkä ovat omistamasi yhtiön toimialalle erikoistuneita sijoittajia ja kysy heiltä kiinnostusta ostaa osakkeesi.

7. Tee julkinen myynti-ilmoitus osakkeistasi esimerkiksi toriin tai muulle vastaavalle ilmoitusalustalle.

8. Mikäli löydät potentiaalisen ostajan, muista olla aktiivinen!

 

Yritätkö päästä listaamattomista osakkeistasi eroon?

Ostaja-Invest on suomalaisten riskisijoittajien yhteisö, joka ostaa ja omistaa suomalaisten listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. Lue lisää ja pyydä tarjous osakkeistasi.

https://www.ostammeosakkeita.fi

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 12.1.2021 05.20

AlterEgo kirjoitti:

Verottaja lähestyi sijoitusyhtiötäni seuraavilla selvitysvaatimuksilla:

 

1. Mitä arvopapereita yhtiöllä on ollut hallussaan (osakkeita, talletustodistuksia,
obligaatioita tms.)?
2. Miten pitkään arvopaperit ovat olleet yhtiön omistuksessa?
3. Miten usein arvopapereilla on käyty kauppaa?
4. Mitä riskejä yhtiön arvopaperisijoittamiseen on liittynyt?
5. Onko yhtiöllä arvopaperisijoitusten tekemiseksi sijoitussuunnitelma?

Sovelletut oikeusohjeet:
Laki verotusmenettelystä 7 §, 10–11 §

 

Mitähän hemmettiä tällä nyt hakevat?  Mitä esim. sijoitussuunnitelma verottajalle kuuluu tai riskit?

Yrittävätkö ehkä kieltää omistusten käsittelyn vaihto-omaisuutena?

Omistuksiahan on minuutista vuosiin väliltä salkussa.

 

 

 

Tuntematta kokonaisuutta, oma veikkaus olisi myös, että tässä tarkistetaan onko arvopaperikauppa luonteeltaan vaihto-omaisuuden kauppaa, jos siis olet ne siten veroilmoituksella ilmoittaunut.

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 30.12.2020 11.33

Moi, itse olemme valinneet Fennoan, siitä löytyy toki pankkiyhteys ja kaikki pilvessä. Useat ohjelmistot toimivat niin, että tilitoimistolla on tilaus softatoimittajalta ja tilitoimisto sitten jakaa käyttöoikeuksia asiakkaille. Jos otat ohjelmiston itse suoraan softatoimittajalta, on käyttöönotto ja etenkin kustannukset raskaat. Varmaan erilaisiakin malleja on joillain softilla. Mikäli Fennoa kiinnostaa niin voit olla minuun(Sampsa) yhteydessä. Yhteystiedot löytyy: investco.fi

Näytä koko viesti
Joutomiesten vertaistukiryhmä - 30.12.2020 08.15

Mikä toimii toiselle ei välttämättä toimi toiselle, mutta itse yrittäisin ajatella niin, että ei ole välttämätöntä löytää mitään järkevää tekemistä. Usein kun tietoisesti ei etsi ratkaisua ja antaa itsensä tylsistyä, alkaa ideoita tulla luonnostaan. Myös keskustelu omasta tilanteesta erilaisten ihmisten/ammattilaisten kanssa antaisi varmasti uusia näkökulmia ja kehittäisi omaa ajattelua, tämä blogi hyvänä esimerkkinä. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 8.12.2020 12.37

Kiitos kommentista myös Jäky678, yritän etsiä asiantuntijan, joka osaisi kertoa henkilöstön sitouttamisesta. Alla vielä uusin teksti. 

 

Vahvistettu tappio ja omistajanvaihdos

On olemassa sääntö, että jos yli puolet osakeyhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa, menetetään vahvistettujen tappioiden verovähennyskelpoisuus tulevista tuloista. Vähennysoikeus menetetään sen tilikauden tappioista, jona omistajanvaihdos tapahtui sekä myös aiemmilta tilikausilta vahvistetuista tappioista, jotka ovat vielä käyttämättä.

Sääntö on luotu estämään vahvistettujen tappioiden käyttämistä kauppatavarana. Näin helposti kävisikin tapauksessa, jossa yhtiö tekee yhtenä tai useana vuonna paljon tappiota ja päättää lopettaa toimintansa. Ilman tätä sääntöä tappioilla olisi arvoa jollekin muulle, joka harjoittaa voitollista liiketoimintaa, koska voitollinen liiketoiminta voisi tehdä tässä yhtiössä voittoa verovapaasti niin kauan kuin vähennettäviä tappioita riittää ja näin ollen säästää 20% yhteisöveron. Ilman sääntöä, lopettavan yhtiön, jossa olisi suuria tuoreita tappioita, voisi saada myytyä esimerkiksi kauppahinnalla, joka olisi jonkin verran alle 20% vahvistettujen tappioiden määrästä, vaikkapa 15%. 

 

Poikkeuslupa

Jos yli puolet yhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa ja vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, voi yhtiö kuitenkin anoa Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden verovähennysoikeuden palauttamiseksi. Verohallinto arvioi tilannetta kokonaisuutena, mutta perusperiaatteena on, että yhtiön täytyy jatkaa toimintaansa, eikä anomuksessa esitetty suunnitelma ole keinotekoinen ja tosiasiallisesti tähtää tappioiden käyttämiseen kauppatavarana. Tarkemmat tiedot poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä löytyvät liitteestä.

 

Laskenta

On helppo todeta, että yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa, jos joku omistaja myy yli 50% yhtiön osakkeista. On kuitenkin paljon tilanteita, jotka vaativat tarkempaa miettimistä.

Yksi epäselvistä tilanteista on vaiheittaiset luovutukset eli osakkeita myydään useassa eri kaupassa eri tilikausina. Laskenta ei nollaudu tilikausittain eli se ei onnistu, että esim. tilikautena 2019 myy 49% ja 2020 toiset 49% ja 2021 vielä 2%. Tai toki onnistuu, mutta tappioiden vähennysoikeus menetetään seuraavasti. Jokaista tilikautta käsitellään erikseen ja kysytään seuraava kysymys: onko tilikautena tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista vaihtanut omistajaa? Esimerkissä tilikaudet 2019, 2020 ja 2021 olivat kaikki tappiollisia.

  • Tilikauden 2019 päätyttyä: tappio vahvistetaan normaalisti tässä vaiheessa
  • Tilikauden 2020 päätyttyä: todetaan, että tilikauden 2019 vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, koska 2019 ja sen jälkeen on yli 50% osakkeista vaihtanut omistajaa. Tässä vaiheessa tilikauden 2020 tappiot vahvistetaan vielä normaalisti
  • Tilikauden 2021 päätyttyä: todetaan, että tilikauden 2020 vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, koska tilikaudella 2020 ja 2021 yli 50% yhtiön osakkeista vaihtoi omistajaa. 

Toinen yllättävän haastava laskentatehtävä ovat osakeannit, joissa siis osakkeita ei myydä omistajalta toiselle vaan luodaan uusia osakkeita nykyisille omistajille ja/tai uusille omistajille, usein vielä eri suhteissa aiempiin omistusosuuksiin nähden. Omistusosuuden muutokseksi lasketaan se osuus osakkaan osakeannissa merkityistä osakkeista, joka ylittää osakkaan osakeantia edeltävän omistusosuuden antaman merkintäoikeuden määrän. Valotan tätä esimerkillä. Yhtiössä on kaksi omistajaa, joista jokainen osakas A omistaa 50 osaketta ja osakas B 50 osaketta. Yhtiö päättää järjestää osakeannin, jossa osakas A merkitsee 50 osaketta, osakas B 0 osaketta ja uusi osakas C 50 osaketta. Vaihtaako osakeannissa yli 50% yhtiön osakkeista omistajaa? Lasketaan. Osakkaan A merkintäoikeus 100 uuden osakkeen osakeannissa on 50% eli 50 osaketta. Näin ollen osakkaan A merkintä ei aiheuta mitään muutosta. Sen sijaan osakkaan C merkintäoikeus on 0 osaketta, mutta hän merkitsee 50 osaketta. Tästä aiheutuu omistusmuutos, joka on prosenteissa 50/200=25%, joka on siis merkintäoikeuden ylittävien merkittyjen osakkeiden määrä jaettuna osakkeiden kokonaismäärällä osakeannin jälkeen. 

Välillinen omistajanvaihdos tarkoittaa sitä, että kuvan X Oy:n omistajien omistajissa on tapahtunut muutos. Vain sellaiset X:n omistajat otetaan huomioon, jotka omistavat vähintään 20% X Oy:stä. Esimerkissä jos D Oy myy kaikki A Oy:n osakkeensa, katsotaan X Oy:n osakkeista 45% vaihtaneen omistajaa. Lisäksi, jos B Oy myisi X Oy:n kaikki osakkeensa, ylittyisi jo 50% omistajanvaihdos X Oy:ssä.

 

 

Lähde

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48572/vahvistettu-tappio-ja-omistajanvaihdos/

 

 

Sijoitusyhtiöiden tilitoimisto on nyt InvestCo

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 7.12.2020 02.08

Itse en ole paljoa yritykselle lainoja neuvotellut. Muutaman kerran Nordeasta ja OP:sta olen kysellyt sijoitusasuntoa varten, mutta kertaakaan ei ole toteutunut. Aika nihkeitä ehtoja on ollut, 5-7v laina-aika, marginaali 2-3% ja n. 1000e toimituskulut. Tuollaista se taitaa pääasiassa olla, mutta olen kyllä kuullut paremmistakin ehdoista. Mielelläni kuulisin myös kokemuksia. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 4.12.2020 10.38

Moi pitkästä aikaa! Poislukien pari viikkoa sitten julkaistu teksti, kirjoittamisessani on ollut noin puolentoistavuoden tauko työkiireistä johtuen. Nyt on kuitenkin tilanne muuttunut kun löysin vihdoinkin sopivia yhtiökumppaneita sijoitusyhtiöiden tilitoimistoon, jota olen tähän mennessä pitkälti yksin pyörittänyt.

Yritysjärjestelyiden myötä aikaa on nyt myös jatkaa itselleni mielekästä sijoitusyhtiöaiheisten artikkeleiden kirjoittamista. Tarkoitus olisi lähteä kartoittamaan ainakin Viron kuviota sekä sijoitusyhtiötä, jossa on salkunhoitaja(saa palkkiota) sekä passiivisia sijoittajia. Molemmat vaativat vähän enemmän selvitystä ja jälkimmäisessä haasteena ovat toimilupa-asiat ja niiden tulkinnanvaraisuus. Ajatus on lähteä liikkeelle varovasti ja pienissä paloissa, alan asiantuntijoita konsultoiden. Lisäksi listalla on useita syventäviä tekstejä jo aiemmin sivuttuihin aiheisiin. Pidemmällä aikavälillä suunnitelmana on myös laajentaa sijoitusyhtiöiden ulkopuolelle, esimerkkinä optio-ohjelman rakentaminen henkilöstön sitouttamiseksi olisi itseäni kiinnostava aihe käsitellä käytännön tasolla.  

Jos jollain on toiveaiheita tai aihealueita, ottaisin ehdotuksia mielelläni vastaan. Myös halukkaat vieraskynät saavat ilmoittautua, vieraskynät mieluiten sähköpostilla kirjoitukset@investco.fi niin keskustellaan yhteistyöstä. Erityisesti edellisessä kappaleessa mainittuihin aiheisiin liittyvät asiantuntijat ovat etsinnässä. Tekstejä julkaistaan myös sivustolle sijoitusyhtio.net

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 13.11.2020 06.37

Konserniavustus sijoitusyhtiössä

 

Konserniavustus

“Yritystoimintaa voidaan harjoittaa usean yhtiön muodostamassa konsernissa. Jokaista konserniin kuuluvaa yhtiötä verotetaan itsenäisenä verovelvollisena. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen konserniyhtiön tulos lasketaan ja verotetaan erikseen. Konsernissa toimiminen voi sen vuoksi johtaa raskaampaan verotukseen verrattuna siihen, että toimintaa harjoitettaisiin ainoastaan yhdessä yhtiössä. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa yhden yhtiön toiminta konsernissa on tappiollinen ja toisen voitollinen.”

Konserniavustusta voi antaa emoyhtiöltä tytäryhtiölle tai toisinpäin, seuraavin edellytyksin:

  • Molempien yhtiöiden verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia (EVL) (tilanne helpottui lakimuutoksen myötä kun vanhat TVL-sijoitusyhtiötkin yhdistettiin EVL:n alle)
  • Vähintään 90% omistus, suora tai välillinen
  • Tilikaudet päättyvät samanaikaisesti

“Yhtiön hallituksen tulee päättää avustuksen enimmäismäärästä sen verovuoden aikana, jonka tulokseen avustuksella on tarkoitus vaikuttaa.” 

“Konserniavustus luetaan KonsAvL 4 §:n mukaan antajansa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. KonsAvL 5 § edellyttää, että konserniavustusta vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty konserniavustuksen antajan ja saajan kirjanpidossa. Avustuksen määrä ei saa KonsAvL 6 §:n mukaan ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä.”

 

Tilanteet sijoitusyhtiöissä

Sijoitusyhtiöiden kontekstissa konserniavustuksesta voi olla hyötyä järjestelyssä, jossa sijoitusyhtiö omistaa toisen yhtiön. Toinen yhtiö on yleensä liiketoimintayhtiö, mutta se voi olla myös toinen sijoitusyhtiö. Miksi tällaiseen yritysrakenteeseen on päädytty, on toinen kysymys, ja siihen voi olla useita syitä.

Otollisia tilanteita konserniavustukselle on useita. Yleisin lienee se, että liiketoimintayhtiö, esim. konsultointiyhtiö, tekee tilikaudella voittoa, mutta sijoitusyhtiö tappiota. Sijoitusyhtiössä, jossa sijoitukset käsitellään vaihto-omaisuutena ja arvostetaan alimpaan arvoon eli hankinta-arvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, kirjanpidon tulos on helposti tappiollinen, vaikka todellisuudessa markkina-arvoilla laskettuna tilikausi olisikin ollut voitollinen. Toinen vaihtoehto on, että liiketoimintayhtiö on tehnyt tilikaudella tappiota, mutta sijoitusyhtiö voittoa. 

 

Hyödyt

Emoyhtiö ja tytäryhtiö saattavat tehdä tilikaudella toinen voittoa ja toinen tappiota, jolloin ilman konserniavustusta, veroa tulisi maksuun voitollisesta tuloksesta ja toisen yhtiön tappio vahvistettaisiin ja sen voisi vähentää tulevien vuosien voitoista. Pahimmassa tapauksessa sama trendi jatkuu eli sama yhtiö tekee voittoa ja sama tappiota, jolloin veroa maksetaan vuosi vuodelta ja toisen yhtiön tappioita ei pääse vähentämään mistään tulosta. Konserniavustuksella tilanteen voisi välttää. Veroja ei tulisi maksettua ennenaikaisesti, eivätkä vahvistetut tappiot pääsisi vanhentumaan turhaan.

Moni ei hoksaa hyödyntää konserniavustusta tai pitää sitä byrokratisena ja pelottavana prosessina ja mieluummin maksaa verot. Tämä on kuitenkin tietämättömyyttä, sillä konserniavustus on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen toimenpide, eikä vaadi kuin hallituksen päätöksen, sen pohjalta kirjaukset kirjanpitoon sekä ilmoituksen veroilmoituksen yhteydessä. 

 

Lähteet

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/75075/konserniavustus3/

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860825

 

Sijoitusyhtiöiden tilitoimisto on nyt InvestCo

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 20.10.2020 08.03

Swingaaja kirjoitti:

Täällä on aiemminkin ollut keskustelua ALV-käsittelystä, kun sijoitusyhtiö harjoittaa myös  ALVillista liiketoimintaa. Pitääkö ALVin vähennysoikeus jakaa vähennyskelpoiseen ja vähennyskelvottomaan osaan? Olisiko järkevämpää pitää yhtiö päätoimisena yrityksenä joka harjoittaa ALVillista liiketoimintaa ja sijoitustoiminta olisi sivubisnes vaikka se olisi suhteellisen aktiivista?

Tästä tosiaan taisi olla aiemminkin juttua. Arvonlisäveroa sisältävät hankinnat tulisi kohdistaa siten, että kuuluvatko ne alvittomaan vai alvilliseen liiketoimintaan vai molempiin. Esim. sijoitustoiminnan tietopalveluiden alvit eivät olisi ollenkaan vähennyskelpoisia, koska kohdistuvat kokonaan alvittomaan toimintaan. Suoraan alvilliseen kohdistuvat hankinnat, vaikkapa materiaali tai mainonta, ovat 100% vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Sitten taas yleiskulut kuten kirjanpitokulut tai nettiyhteys, pitäisi jakaa kuulumaan alvilliseen ja alvittomaan liiketoimintaan, siinä suhteessa kun ne niihin on käytetty. Yleiskulut jaetaan yleensä kaikki samalla prosentilla, johon on perustelut. Toki voi jakaa kaikki erikseen, mutta on usein työlästä/epäolennaista miettiä että kirjanpito kuuluu 60-40-suhteessa ja netti 30-70 suhteessa jne. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 20.10.2020 07.54

Kyllikki kirjoitti:

Millä tavalla merkitään futuurien ja valuuttojen kaupat kirjanpidossa? Lähinnä mietityttää tuo korkea vipu mikä näissä tuotteissa on, koska esimerkiksi NQ, ES, RTY jne futuurien oikea arvo on aivan jotain muuta kuin se mitä näkyy markkinadatasta ja valuutoista sen verran että onko tosiaan näin, että esimerkiksi 100k EUR/USD positiosta tulee ostosta ja myynnistä kirjanpitoon 100K? Tämähän tarkoittaisi sitä, että ihan muutamalla touhutonnilla voi veivata miljoonien liikevaihdon yritykselle joka kuulostaa ja näyttää hieman hassulta.

Jos futuurikaupalla ja valuuttakaupalla yritetään tehdä voittoa, eikä kyseessä ole suojaus tai valuutanvaihto muun tarpeen takia, kirjataan liikevaihtoon futuureista plusmerkkiset tilitykset ja valuuttakaupasta voitollisten treidien voitot. Koko position myyntiä ei siis kirjata liikevaihtoon kuten esim. vaihto-omaisuusosakkeiden kohdalla. Futuurien miinusmerkkiset tilitykset ja valuuttakauppojen tappiot kirjataan sitten ostojen ryhmään kuluna. 

Näytä koko viesti