Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 199 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 1.9.2018 14.33

Yhtiöjärjestys

 

Yhtiöjärjestys sisältää nimensä mukaisesti yhtiön säännöt. Yhtiöjärjestyksestä käytetään myös termiä yhteisösäännöt. Osakeyhtiöllä on lain mukaan oltava yhtiöjärjestys, eikä sen laatimisesta voida poiketa. Yhtiöjärjestys laaditaan aina yhtiötä perustettaessa.

Yhtiön on noudatettava toiminnassaan yhtiöjärjestystä ja se on velvoittavuudeltaan käytännössä yhtä vahva kuin osakeyhtiölaki. Osakkeenomistajat voivat poiketa yhtiöjärjestyksen noudattamisesta ainoastaan yksimielisesti tietyissä tilanteissa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii aina niin sanotun määräenemmistön päätöksen eli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.

Yhtiöjärjestys on rekisteröitävä kaupparekisteriin ja se on kenen tahansa luettavissa. Tästä syystä sillä on erityinen tehtävä yrityksen julkisen luotettavuuden kannalta. Yhtiöjärjestys velvoittaa myös yhtiön ulkopuolisia tahoja eli kolmansia esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiön osakkeita luovutetaan uusille osakkeenomistajille. Mikäli kaikkia yhtiön toimintaa säänteleviä määräyksiä ei haluta julkisiksi, on osakkeenomistajien suositeltavaa laatia erillinen osakassopimus. Osakassopimuksessa voidaan sopia asioista luottamuksellisesti ja sitä ei tarvitse rekisteröidä julkisiin rekistereihin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksen tulee sisältää vähintään yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin sopia laajemmalti yhtiötä koskevista säännöistä. Yhtiösäännöt on suositeltavaa laatia huolella jo heti alussa, sillä sen muuttaminen on kankeaa määräenemmistövaatimuksesta johtuen, ja jokainen pienikin yhtiöjärjestysmuutos maksaa satoja euroja. Mikäli osakeyhtiössä on enemmän kuin yksi osakas, korostuu yhtiöjärjestyksen merkitys ja hyvin laadittuna se saattaa ehkäistä erittäin kalliita riitoja.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoittaminen listaamattomiin kasvuyrityksiin - 12.8.2018 21.45

Miten Bioretec eroaa hiljattain pörssiin listautuneesta yhtiöstä BBS-Bioactive Bone Substitutes? BBS valuaatio oli pre-money n. 24,5M€ ja Bioretec nyt 7,6M€, mistähän tuo yli kolminkertainen ero valuaatiossa muodostuu?

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 23.7.2018 18.23

Osakassopimuksen sisältö

 

Olen aiemmissa teksteissä esitellyt osakassopimuksen ja käynyt läpi syitä, miksi sopimus kannattaisi useamman omistajan yhtiöissä laatia. Tänään listaan esimerkkejä osakassopimuksen tavanomaisesta sisällöstä. Yksittäisiin määräyksiin voidaan pureutua yleisön pyynnöstä myöhemmin. Kerro, jos haluat tietää jostain asiasta tarkemmin.

 

TYÖSKENTELY YHTIÖSSÄ JA SALASSAPITO

Sopimuksessa on hyvä sopia osakkeenomistajien työskentelyvelvoitteista, salassapitovelvollisuudesta, kilpailukiellosta sekä työntekijöiden houkuttelukielloista. Tällöin voidaan varmistua siitä, että yrityssalaisuudet on ainakin osakkeenomistajien välillä huolella varjeltuja ja että osakkeenomistaja ei yhtiöstä lähtiessään vie liikeideaa mennessään ja perusta esimerkiksi kilpailevaa toimintaa tai palkkaa uuteen yritykseen osakassopimuksen kohteena olevan yhtiön vanhoja työntekijöitä.

 

SÄÄNNÖT OSAKKEIDEN LUOVUTUKSILLE

Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, milloin ja millä ehdoilla osakkeenomistajat ovat oikeutettuja (tai velvoitettuja) myymään osakkeensa. Sopimukseen voidaan ottaa niin sanottuja tag-along-, drag-along- ja myrkkypillerimääräyksiä. Ensimmäisellä tarkoitetaan sitä, että mikäli yksi tai useampi osakkeenomistaja neuvottelee osakkeiden enemmistön luovuttamisesta ulkopuoliselle, tulee kaikilla osakkeenomistajilla olla oikeus luovuttaa osakkeensa samoilla ehdoilla (ns. myötämyyntioikeus). Drag-along-klausuulilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikkien osakkaiden on myytävä osakkeensa, mikäli osakkeenomistajien enemmistö myy osakkeensa. Tällöin myös enemmistön on hyväksyttävä mahdollinen ostotarjous. Myrkkypillerimääräyksellä tarkoitetaan taas tilannetta, jossa tietty prosenttiosuus yrityksestä vaihtaa omistajaa (esim. 40%) ja jolloin mahdollisen ulkopuolisen ostajan/tarjoajan on lunastettava myös loput 60% osakkeista samoilla ehdoilla.

Osakassopimuksessa voidaan sopia myös siitä, etteivät osakkeenomistajat saa luovuttaamosakkeitaan ilman muiden osakkaiden suostumusta (ns. lock-up-ehto). Vastaavasti on myös tärkeää sopia, mihin hintaan mahdolliset luovutukset tapahtuvat. Yhtiön kannalta saattaa olla myös elintärkeää sopia siitä, ettei osakkeita saa luovuttaa esimerkiksi kilpailevalle taholle. Osakassopimukseen on myös erittäin tärkeää ottaa määräys siitä, että luovutuksensaaja (esim. osakkeiden ostaja) sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa osakassopimusta. Mikäli yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia, ei välttämättä ole tarpeen uudistaa koko osakassopimusta, vaan uusi osakkeenomistaja voi liittyä sopimukseen jälkikäteisesti erillisellä liittymissopimuksella.

 

YLEISTÄ

On hyvä muistaa, ettei osakassopimuksella voida kiertää osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön pakottavia säännöksiä. Kannattaa myös muistaa varmistaa, että yhtiöjärjestys on linjassa laadittavan osakassopimuksen kanssa, sillä ristiriitatilanteissa yhtiöjärjestyksellä on myös kolmansia eli ulkopuolisia velvoittava vaikutus, kun taas osakassopimuksella ei sellaista ole.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 26.6.2018 14.50

Miksi laatia osakassopimus?

 

Tutkimusten mukaan suurin osa riidoista ei johdu siitä, että sopimusosapuoli olisi menetellyt petollisesti, vaan siitä, että asiat on ymmärretty eri tavoin sopijapuolten välillä. Hyvin laadittu sopimus maksaa murto-osan oikeudellistuneen riidan kustannuksista. Tästä syystä hyvä sopimus säästää rahaa, huolia, yöunia ja jopa ystävyyssuhteita.

Osakassopimuksessa on hyvä huomioida se tosiasia, että käytännössä aina yksi tai useampi osakkeenomistaja haluaa luopua omistuksestaan ja lähteä yrityksestä. Tästä syystä on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta elintärkeää, että osakassopimuksessa on sovittu pelisäännöt siitä, miten lähtö tapahtuu ja millä ehdoin osakkeenomistajat saavat hankkia lähtevän osakkeenomistajan osakkeet.

Ongelmia syntyy etenkin, mikäli osakkeenomistaja eroaa tai hänet erotetaan epäasiallisen käytöksen, laiskuuden tai vaikkapa väärinkäytösten vuoksi. Tällöin on kyse ns. huono lähtijä (bad leaver) -tilanteesta. On hyvä sopia ennalta, millä hinnalla ja millä ehdoin huonon lähtijän osakkeet saadaan lunastaa. Toisinaan taas osakkeenomistaja lähtee vapaaehtoisesti ja muiden osakkeenomistajien suostumuksella, jolloin on kyse ns. hyvä lähtijä -tilanteesta (good leaver). Tällaisissa tilanteissa osakkeista usein maksetaan korkeampi hinta kuin huono lähtijä -tilanteessa. Lunastushinta on hyvä sopia tällaisessakin tilanteessa etukäteen, jotta erimielisyyksiltä vältytään.

Ensi kerralla käyn läpi osakassopimuksen sisältöä.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 18.6.2018 9.38

jayboy kirjoitti:

Moi

Osingot pidetään tietenkin yhtiössä ja sijoitetaan uudelleen. Yhtiöstä ei ole tarkoitus nostaa rahaa pois ollenkaan vaan sijoittaa osingot ja mahdolliset myyntituotot aina uudelleen. TVL mukaan toimiminen ainakin aluksi siksi, että tarkoitus ei ole toistaiseksi myydä mitään ja toisaalta haluan pitää kirjanpidon mahdollisimman yksinkertaisena aluksi. Eli tapahtumina olisi käytännössä muutama osto ja osingot. Käsitinkö oikein, että tällaisessa tapauksessa ei ole edes pidettävä kuukausittaista kirjanpitoa? (tilasin kirjanpidon peruskirjan, jottei tarvitse jatkossa kysellä tyhmiä). Lähinnä mietin SVOP siinä mielessä kun se kasvattaa yrityksen pääomaa ja osinkoa voidaan maksaa joskus kaukaisessa tulevaisuudessa enemmän verotehokkaasti ja oletan kirjanpidon olevan yksinkertaisempaa kuin pääomalainassa (tähänkin minun täytyy vielä perehtyä tarkemmin). Pääomalaina ilmeisesti järkevämpi jos on useampia osakkaita ja eri kokoisia sijoituksia.

Voi tehdä myös niin, että niin kauan kun ei maksa osinkoa, kirjaa omat siirrot lainaksi. Sitten jos joskus haluaa maksaa osinkoa, sijoittaa nämä lainat SVOP:iin.

Itse olen toiminut niin, että kirjanpito tehdään vain kerran tilikaudessa, ellei ole syytä tehdä useammin. Kirjanpitolaki sanoo asiasta seuraavaa:

KPL 4 § (30.12.2015/1620)

Kirjausjärjestys ja -ajankohta

Kirjanpito on järjestettävä siten, että kirjauksia voidaan tarkastella aikajärjestyksessä ja asiajärjestyksessä.

Käteisellä rahalla suoritetut maksut on kirjattava päiväkohtaiseen järjestykseen. Muut kirjaukset ja osakirjanpitojen yhdistelmäkirjaukset pääkirjanpitoon saadaan tehdä kuukausikohtaisesti tai muulla vastaavalla jaksotuksella, jollei ajallisesti tarkemmin kohdistettua kirjaamista edellytetä muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä.

 

Serenity kirjoitti:

Miten veroja maksetaan sijoitusyrityksen ulkomaisista pörssisijoituksista? Esim. jos saan osinkoja tai myyn vaikka Handelsbankenia, niin tästähän menee lähdeveroa Ruotsiin? Saanko vähennettyä tämän tuloverossa, että veroja ei tarvitse maksaa ensin 15 prosenttia lähdeveroa ja sitten 20 prosenttia tuloveroa?

Kiitos kysymyksestä! Tästä voisi kirjoittaa pidemmänkin tekstin, mutta tässä lyhyt nopea versio:

- Luovutuksista ei mene lähdeveroa, ainoastaan osingoista.

- Suomen verottaja hyvittää 15% niiden maiden kohdalla, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Melkein kaikkien kanssa, joista osinkoja yleensä saadaan, verosopimus on. Tulee mieleen Kiina ja Hong Kong, joiden kanssa ei taida olla. 

- Hyvitys (15%) täytyy anoa veroilmoituksen liitelomakkeella.

- Menee lopulta niin, että kun 15% lähdevero hyvitetään, jäljelle jäävä 5% maksetaan Suomeen.

- Jos lähdevero on suurempi kuin 15%, esim. ~27%, kuten usein Saksan ja Ranskan kohdalla, jää ylimääräinen ~12% saamatta. Sen voi kuitenkin anoa takaisin kohdemaasta.

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 12.6.2018 19.10

Moi! Jos saat pankkilainaa paremmilla ehdoilla noin niin varmasti hyvä ratkaisu. Yhden omistajan yhtiössä ei ole paljoa eroa svopin ja lainan välillä, paitsi jos haluaa maksaa suuria osinkoja. Usein vaan osinkojen jakaminen ei ole yhtiön alkutaipaleella järkevää. Miksi näet svopin kätevämpänä?

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 30.5.2018 11.13

Kiitos mukavista sanoista ja kiperistä kysymyksistä. Vertaislainojen kirjanpitoon ei tietääkseni ole vakiintuneita toimintatapoja, joten seuraavia kommentteja ei kannata pitää totuuksina.

- Kirjaisin vertaislainat joko EVL:n rahoitusomaisuuteen tai TVL:n puolelle pitkäaikaisiin sijoituksiin. Tilinä esim. lainasaamiset.

- TVL-puolelle linjattiin vasta oliko 2017 alusta, että nämä katsotaan sijoituksiksi ja voidaan vähentää verotuksessa. EVL-puolella vähennys tuskin on ollutkaan ongelma.

- Jos todetaan, että lainattu pääoma on lopullisesti menetetty voi sen kirjata lainasaamisista tuloslaskelmaan luottotappioksi kuten sanoit. Todennäköisesti palvelussa on säännot, että tietyn ajan päästä tms. maksamaton laina todetaan luottotappioksi?

- Mistä maasta tulo tulee onkin mielenkiintoinen kysymys. Veikkaisin lainanantajan/lainanottajan kotimaata, mutta en tunne systeemiä kovin hyvin. Yhtiön veroilmoituksessa maata ei tietääkseni tarvitse edes ilmoittaa.

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 29.5.2018 19.09

Mikä ihmeen osakassopimus?

 

Tervetuloa lukemaan uutta kirjoitussarjaa, jossa käyn läpi yhtiöoikeuden perusasioita pienyritysten näkökulmasta. Sampsa on kirjoittanut pääasiassa yhden henkilön omistamista sijoitusyhtiöistä, josta laajennan nyt tarkastelua useamman omistajan osakeyhtiöihin. Kun omistajia on enemmän, on erittäin tärkeää sopia pelisäännöistä yhteisesti ja vieläpä kirjallisesti. Esittelen seuraavaksi osakassopimuksen, johon tulen syventymään lisää vielä seuraavissa teksteissä.

Osakassopimuksen tehtävänä on sopia pelisäännöistä yhtiön omistajien välillä. Sopimus tehdään osakkeenomistajien kesken, joten se ei velvoita yhtiön ulkopuolisia sidosryhmiä eli kolmansia osapuolia, toisin kuin esimerkiksi yhtiöjärjestys. Osakassopimukseen voidaan ottaa ehtoja esimerkiksi yhtiön hallinnosta, osakkeiden luovuttamisesta, salassapidosta, immateriaalioikeuksien kohtelusta, työskentelyvelvoitteista sekä muista osakkeenomistajien oikeuksista ja velvoitteista.

Tavallisesti osakassopimus tehdään yhtiötä perustettaessa, mutta se voidaan myös tehdä myöhemmin. On kuitenkin suositeltavaa, että osakassopimus tehdään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta osakkeenomistajat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja erimielisyyksiltä vältytään. Osakassopimusta ei tarvita, mikäli yhtiössä on ainoastaan yksi osakkeenomistaja, mutta mikäli osakkeenomistajia on kaksi tai enemmän, on sopimuksen laatiminen järkevää ja suositeltavaa.

Toisin kuin yhtiöjärjestys, osakassopimus ei ole julkinen, joten siinä voidaan sopia yhtiön asioista luottamuksellisesti. Osakassopimusta ei tarvitse rekisteröidä, vaan osakkeenomistajat allekirjoittavat sen yhdessä.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 23.4.2018 14.30

Jopas kirjoitti:

Mitä tarkoitat lauseella, että Holvista ei ole iloa arvopaperisijoitusyhtiöille? Kuitenkin se on ilmeisesti edullisempi kuin normipankit. Minulla harkinnassa siirtää oy:n tili Holviin. Tilitapahtumia vain muutamia kymmeniä/vuosi.

Sanavalintani oli huono. Yritin sanoa, että puhdas arvopaperisijoitusyhtiö ei saa paljoakaan hyödynnettyä Holvin ominaisuuksia. Mutta miksipä ei vaihtaisi. Joskus oli niin, ettei varainsiirtoveron maksaminen onnistunut Holvin tililtä, koska kauttaviivaa "/" ei pystynyt kirjoittamaan viestikenttään :) 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 13.4.2018 15.47

Kiitos hyvästä keskustelusta!

jayboy:n tapauksesta olen samoilla linjoilla. En missään nimessä perustaisi yhtiötä verosäästöjen takia, koska byrokratiasta aiheutuvat työt/kulut ovat selvästi säästöjä korkeammat. Perustaisin yhtiön tässä vaiheessa ainoastaan, jos haluat opetella kirjanpitoa ym. yhtiön asioita. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut, joten odottaisin vielä. Sitten jos on muu syy perustaa yhtiö, esim. laskutustyö, voi sijoitukset hoitaa samalla yhtiön kautta. 

Hold:n kanssa samaa mieltä, suuret pankit eivät ole kiinnostuneita pienistä yrityksistä. Holvi on näppärä varsinkin jos kuitteja/laskuja kertyy vähän enemmän. Se on myös työkalu kirjanpitoon. Puhtaalle arvopaperisijoitusyhtiölle Holvista ei ehkä ole iloa. 

 

Usean omistajan sijoitusyhtiö – omistusmuutokset

 

Olen tähän mennessä kirjoittanut lähinnä yhden henkilön omistaman sijoitusyhtiön näkökulmasta. Asiat, joita tulee ottaa huomioon, lisääntyvät merkittävästi kun omistajia on useampia. Selvästi eniten miettimistä aiheuttaa omistajien tasapuolisuuden varmistaminen. Säännöt on hyvä olla selvillä jo perustamisvaiheessa tai muuten ajaudutaan helposti vaikeisiin tilanteisiin. Osakeyhtiölaki tarjoaa tietyt perussäännöt, mutta se ei sellaisenaan useinkaan palvele osakkaiden tarpeita kovin hyvin.

Kirjoitan tässä tekstissä perusasioita useamman omistajan (sijoitus)yhtiön omistusrakenteesta ja omistusmuutoksista. Teksti ei ota varmasti kaikkea huomioon ja pyydänkin lukijoilta lisäyksiä. Osakeyhtiölaista, yhtiöjärjestyksestä ja osakassopimuksista kirjoittaa lähitulevaisuudessa blogin ensimmäinen vieraskynä. Stay tuned!

 

  1. YRITYKSEN PERUSTAMINEN

 

Yrityksen perustamisvaiheessa osakkeet merkitään omistusten suhteessa. Yleensä käytetään minimiosakepääomaa 2.500€, jonka maksu jaetaan omistajien kesken. Tällä summalla ei vielä suuria sijoituksia tehdä. On viisaampaa laittaa minimiosakepääoman ylittävät alkusijoitukset kirjanpidossa SVOP-rahastoon osakepääoman sijaan, jolloin pääoma on tietyin edellytyksin palautettavissa pääomanpalautuksena, toisin kuin osakepääoman kohdalla.

Esim. perustettavaan yhtiöön tulee viisi omistajaa, kukin 20% osuudella ja osakkeita on yhteensä 10.000kpl. Jokainen osakas sijoittaa alussa yhtiöön 100.000€ ja siirtää ne yhtiön tilille. Kirjanpitäjä kirjaa 2.500€ osakepääomaan ja 97.500€ SVOP-rahastoon. Omistajat omistavat jokainen 2.000kpl yhtiön osakkeita, joiden hankintahinta on 50€/kpl eli 100.000€ per osakas.

 

  1. VOITONJAKO

 

Voitonjako usean omistajan sijoitusyhtiössä tapahtuu käytännössä pääomanpalautuksena tai osingonjakona. Osinkoa on jaettava osakeomistusten suhteessa tai muuten kohdennettu osinko katsotaan saajan ansiotuloksi. Yhtiöjärjestyksessä voi määrittää useita osakesarjoja, joilla on erilainen oikeus osinkoihin. Myös tästä lisää myöhemmin. Jos yhtiö jakaa enintään 8% nettovarallisuudestaan osinkona ja saajan listaamattomista saadut osinkotulot eivät ole yhteensä yli 150.000€ vuodessa, maksaa henkilöomistaja osingosta 7,5-8,5% veroa. Jos osingonsaaja on osakeyhtiö, osinko on verovapaa.

Jos sijoitusyhtiön omistajien joukossa on henkilöomistajia, on usein järkevämpää ensin palauttaa SVOP-sijoituksia verovapaasti, ennen kuin jakaa verotettavia osinkoja. Joissain tapauksissa tosin osinkojen jakaminen voi olla viisasta, vaikka SVOP-rahastossa olisikin vielä palautettavaa. Näin esim. tilanteessa, jossa suuri osa yrityksen varoista aiotaan nostaa ulos lähitulevaisuudessa.

 

  1. LISÄSIJOITUKSET

 

Jos kaikki osakkaat haluavat yhtä aikaa tehdä lisäsijoituksen yhtiöön samassa suhteessa kuin he jo yhtiötä omistavat, voivat he tehdä vastikkeettomat SVOP-sijoitukset yhtiöön. Tässä tapauksessa omistajien jo omistamien osakkeiden hankintahinta nousee sijoituksen verran.

Jos kaikki eivät halua sijoittaa samaa summaa, on sijoittavien tasapuolisuuden nimissä saatava yhtiöstä lisää omistusosuutta sijoitustaan vastaan. Tämä tarkoittaa uusien osakkeiden luomista osakeannilla. Lähtökohtaisesti osakkeiden arvo määritellään yhtiön omistusten markkina-arvon mukaan, myös muut tase-erät huomioiden.

Toki yhtiöön voi tehdä myös vastikkeettoman sijoituksen (ei osakkeita sijoituksen vastineeksi). Tässä tapauksessa kun osakeomistukset eivät muutu, vastikkeettoman sijoituksen tuotot jakautuvat osakeomistusten suhteessa, eivätkä siis sijoituksen tekijälle.

Osakkaat voivat tehdä myös keskenään osakekauppoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että osakkeiden myyjälle tulee maksettavaksi veroa mahdollisesta luovutusvoitosta. Tämän takia omistusosuuksien muuttaminen osakeannin kautta on verotehokkaampaa, ainakin jos osakkeen arvo on huomattavasti noussut.

 

  1. LAINOITUS

 

Jos osakas haluaa sijoittaa yhtiöön lisää rahaa, mutta ei halua tai saa osakeomistusta, voi hän lainata yhtiölle. Myös tässä tapauksessa koroton laina on käytännössä lahjoittamista muille omistajille, koska lainatun rahan tuomat tuotot jakaantuvat osakeomistusten suhteessa. Lainasta on tästä syystä reilua maksaa korkoa. 

 

  1. UUDET OSAKKAAT

 

Uuden osakkaan ottamiseen on kaksi vaihtoehtoa: osakeannissa uusien osakkeiden luominen tai että nykyiset omistajat myyvät osakkeitaan uudelle osakkaalle. Osakkeiden myynnistä koituu varainsiirtovero ja mahdolliset luovutusvoittoverot, mutta toisaalta osakeannissakin on omat kulunsa.

 

  1. IRTAUTUMISET

 

Osakas haluaa irtautua yhtiöstä ja siis myydä osakkeitaan. Vaihtoehtoja on ainakin kolme:

- Irtautuja myy osakkeitaan muille omistajille.

- Irtautuja myy osakkeitaan ulkopuolisille, jos säännöt tämän sallivat.

- Yhtiö ostaa irtautujan osakkeet, jolloin muiden omistajien omistussuhteet pysyvät samana. Suurissa osakekaupoissa yhtiö joutuu usein myymään omistuksiaan lunastaakseen irtautujan osakkeet. Yhtiön varallisuus pienenee, mutta vastaavasti jäljelle jäävien osakkaiden suhteelliset omistusosuudet kasvavat vastaavasti.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!