Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 204 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 6.11.2018 15.18

Tilintarkastusvelvollisuus

 

Pyrin saamaan tilintarkastajan kirjoittamaan sijoitusyhtiön tilintarkastuksen sisällöstä ja hyödyistä myöhemmin. Käsittelen ensin itse tilintarkastusvelvollisuutta eli sitä, milloin tilintarkastus olisi lain mukaan teetettävä ja milloin ei. Tilintarkastuksen voi teettää, vaikka velvollisuutta ei olisi.

Tilintarkastuslaki sanoo tilintarkastusvelvollisuudesta seuraavaa:

 

2§ Tilintarkastusvelvollisuus

Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.

Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (raja):

1)taseen loppusumma ylittää 100000 euroa;

2)liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200000 euroa; tai

3)palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Jos yhteisöllä ei ole 1, 2 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.

 

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Kun yritys aloittaa, tilintarkastaja on valittava, paitsi “jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilitarkastajan valitsematta jättämiseen ole”. Toisin sanoen, jos luulet rajojen ylittyvän, pitäisi valita. Yritys kuitenkin tekee päätöksen itse.

 

ENSIMMÄISEN TILIKAUDEN PÄÄTYTTYÄ

Jos tilintarkastaja on valittu ensimmäiselle tilikaudelle, tilintarkastus tulee teettää riippumatta siitä, ylittyivätkö rajat vai eivät. Jos ei oltu valittu ja rajat ylittyivät, tilintarkastusta ei ole velvollisuutta teettää ensimmäiselle tilikaudelle.

 

TOINEN TILIKAUSI

Jos rajat ylittyvät, tilintarkastaja valitaan toiselle tilikaudelle usein ensimmäistä tilikautta käsittelevässä yhtiökokouksessa. Valinnan voi tehdä myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöhemmin. Tilintarkastajan toimikausi on yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi jatkuva. Toisin sanoen, niin kauan kuin yhtiökokous ei päätä vaihtaa tilintarkastajaa, säilyy sama tilintarkastaja toimeensa valittuna. Luonnollisesti tilintarkastaja voidaan koska tahansa yhtiökokouksen päätöksellä kuitenkin vaihtaa.

Tarkastellaan pykälää: “tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä”. Toisin sanoen, velvollisuus muodostuu, jos kummalla tahansa: päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet. Koska takana on vain päättynyt tilikausi, voidaan tarkastella vain sitä. Jos vähintään kaksi rajaa on ylittynyt, velvollisuus muodostuu ja tilintarkastaja tulisi valita yhtiökokouksessa tarkastamaan yhtiön toista tilikautta. Tilanteessa jossa tilintarkastusvelvollisuuden rajat ylittyvät jo ensimmäisenä vuotena ei ole siis perusteita sille, että tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta toisena vuotena.

Pienellä sijoitusyhtiöllä harvemmin on yli kolmea työntekijää, joten rajojen ylittyminen vaatii sekä 100 000e taseen loppusumman sekä 200 000e liikevaihtoa.  Liikevaihto muodostuu vaihto-omaisuusarvopapereiden myynneistä, niiden osingoista, korkotuotoista ja muusta vastaavasta tuotosta.

 

SEURAAVAT TILIKAUDET

Kolmannella tilikaudella tilintarkastaja tulisi valita jos päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Yksityishenkilön aktiivinen kaupankäynti - 14.10.2018 15.18

petteri kirjoitti:
hömelö kirjoitti:

Tuo laskemasi n.70 000 raja ansio- ja pääomaveron hyödyssä on samoin minulle outo. Yleensähän tuota n. 20 - 25 t€ pidetään rajana.

Laskin tuon uudestaan vuoden 2018 tiedoilla kun ne ovat vähän muuttuneet. Veronmaksaja asuu Helsingissä eikä kuulu kirkkoon.

85000 euron tuloilla pääomatuloveroprosentti on 32.6 % ja ansiotuloveroprosentti on myös sama 32.6%, silloin kun TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Marginaaliveroilla raja on toki eri, Marginaalivero on ansiotuloilla pääomatuloja korkeampi 30000 euron yläpuolella. Ansiotuloverotuksessa on kuitenkin suuri lähes 15000 euron verovapaa osuus, jos TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei mene.

Pyörittelen tätä vielä lisää. Optimi olisi siis ansiotuloja luokkaa 30k€(jonka jälkeen ansiotulojen marginaaliveroprosentti ylittää pääomaveroasteen) ja loput pääomatuloja. Mutta jos pitääkin valita kaikki pääomatuloja tai kaikki ansiotuloja, niin silloin raja menee Petterin ilmoittamalla, huomattavasti korkeammalla tasolla. 

Uusi tieto myös minulle, että verotus saatetaan tulkita noin. Toisaalta käy järkeen jos se on aktiivista ja henkilön "ansiotyötä". Kuten Petterikin mainitsi, voisi arvella että verottajan tulkintaan vaikuttaa se, minkä luonteisena verovelvollinen ilmoittaa arvopaperikaupan veroilmoituksella. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 8.10.2018 16.29

Jopas kirjoitti:

Tilintarkastus sijoitusyhtiössä.

Mitä tarkoittaa Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:ssä teksti: Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Tilintarkastusvelvollisuus syntyy, jos molemmat seuraavista toteutuvat, koska on käytetty muotoa "ja"

1. "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta"

- tämä toteutunee useimmilla arvopaperisijoitusyhtiöillä

JA

2. "jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa"

Eli jos omistaa pörssiyhtiöitä tai on pienosakas listaamattomissa ilman vaikutusvaltaista asemaa, tämä ei täyty. 

KPL 1 luku 8 §

Osakkuusyritys

Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä. (30.12.2015/1620)

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksensä taikka kirjanpitovelvollisen tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on huomattava vaikutusvalta ja 7 §:ssä tarkoitettu omistusosuus yrityksessä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ääniosuuden laskemisessa sovelletaan, mitä 5 §:n 2–4 momentissa säädetään. (13.7.2001/629)

 

Smile Henkilöstöpalvelut Oyj - 5.10.2018 15.44

Itse pidin ja pidän alkuperäistä hinnoittelua kohtuullisena ja alennettua edullisena. Samaa mieltä Akin kanssa, että Enersensen negatiivisuus heijastuu varmasti tähän. Myös annin suhteellisen suuri koko ja Nordean täysin ala-arvoiset käytännön järjestelyt tekevät osansa. 

Itse yritin merkata yhtiölle ja menin jopa käymään Nordean konttorilla, kuten ohjeissa neuvottiin. Kukaan ei tiennyt asiasta mitään ja neuvoivat soittamaan yritysasiakaspalveluun. Jäi sitten (onneksi) merkkaamatta. Yritin myös henkilökohtaisesti merkata netissä, mutta kombolla Nordean pankkitunnukset ja Nordnetin arvo-osuustili ei homma onnistunut. No katsotaan jos listalta saisi alennuksella, hyvä kuva jäi bisneksestä. 

Nordealle annin järjestämiset varmaa täysin marginaalinen toiminto, mutta ei kyllä vakuuta. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 2.10.2018 19.27

Tekisi mieli kirjoittaa jo sijoitussäästötilistä, mutta maltan mieleni ja odottelen vielä selkeyttä muutamiin yksityiskohtiin, erityisesti juuri päivän aiheeseen eli ulkomaisten osinkotuottojen lähdeveroihin. Pidätetäänkö siis ulkomailta saaduista osingoista lähdevero entiseen tapaan? Jos kyllä, saako lähdeverot jotenkin hyvitettyä verotuksessa vai menevätkö ne kankkulan kaivoon? Joka tapauksessa jos sijoitussäästötili toteutuu nykyisellä esityksellä, tulee se olemaan erinomainen väline useissa tapauksissa. Katto 50.000€ valitettavasti estää isompien varojen hallinnoinnin.

 

Ulkomaisten osinkotuottojen lähdeverot

 

Tässä tekstissä puhutaan suomalaisen osakeyhtiön saamista listattujen yhtiöiden jakamista osinkotuotoista. Jos jakajana on ulkomainen yhtiö, pidätetään osingosta yleensä lähdeveroa. Useimmiten pidätys on 15% osingon määrästä, joskus enemmän. Lähdevero pidätetään automaattisesti samalla hetkellä kun osinko tulee tilille.

Suomen verottaja hyvittää yhtiön tuloverotuksessa 15%:iin asti lähdeveroja, jos ne on pidätetty sellaisen maan osinkotuloista, jonka kanssa Suomella on verosopimus(ks. lähteet). Laskennasta tarkemmin seuraavissa esimerkeissä. Hyvitys tulee anoa veroilmoituksen liitelomakkeella 70: ”Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi”. Hyvitystä ei saa, jos tilikausi on tappiollinen tai voitolliselta tilikaudelta ei tule veroja maksettavaksi vanhojen vahvistettujen tappioiden vuoksi. Käyttämättömät hyvitykset jäävät muistiin ja ne voi anoa seuraavan viiden verovuoden sisällä.

 

Tilanne 1: optimi

  • Pidätys on 15%.
  • Suomella on maan kanssa verosopimus.

-> Haetaan hyvitystä Suomen verottajalta.

ESIM 1. Ulkomailta tulee osinkoa bruttona 1000e, josta pidätetään 15% ja yrityksen tilille tulee 850e. Yritys anoo hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta. Kun yhteisöveroprosentti on 20, maksaa yritys osingoista vielä 5%(20-15) veroa eli vielä 50e. Tällöin veroja tulee maksettua yhteensä 200e eli yhteisöveroprosentin mukainen 20%.

 

Tilanne 2: lähdeveroja on pidätetty liikaa

  • Pidätys on yli 15%, usein luokkaa 30%.
  • Suomella on maan kanssa verosopimus.

-> Haetaan hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta, koska enempää ei saa. Kuitenkin 15% ylittävää osuutta voi anoa takaisin kohdemaasta. Tähän löytyy ohjeita googlaamalla. Prosessi voi olla melko työläs, mutta maiden välillä on eroja – ihan pieniä ylityksiä ei kannattane anoa. Jos ylitystä ei anota takaisin, kirjataan se luottotappioiden kaltaisesti yrityksen kuluksi.

ESIM 2. Ulkomailta tulee osinkotuloa bruttona 1000e, josta pidätetään 30% ja yrityksen tilille tulee 700e. Yritys anoo hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta. Kun yhteisöveroprosentti on 20, maksaa yritys osingoista vielä 5%(20-15) veroa eli vielä 50e. Tällöin veroja tulee maksettua yhteensä 350e eli 35%. Ulkomailta voi anoa ylimääräisen 15% eli 150e takaisin, jolloin kokonaisveroprosentiksi muodostuu yhteisöveroprosentti 20.

 

Tilanne 3: Suomella ei verosopimusta

  • Koko pidätys koituu yrityksen kuluksi, koska Suomen verottaja ei hyvitä mitään.
  • En ole kuullut, että verosopimuksettomasta maasta olisi saatu palautettua lähdeveroja. Tähän pyytäisin lukijoilta kommentteja.

-> Ei toimenpiteitä

ESIM 3. Ulkomailta tulee osinkotuloa bruttona 1000e, josta pidätetään 10% ja yrityksen tilille tulee 900e. Jos yritys ei saa lähdeveroa takaisin kohdemaasta, voi se vähentää veron kuluna. Tällöin yritys maksaa osingoista veroa 900e osalta eli 180e ja käteen jää näin 720e.

 

VEROSOPIMUKSET

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49062/voimassa_olevat_verosopimukse/

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 1.9.2018 14.33

Yhtiöjärjestys

 

Yhtiöjärjestys sisältää nimensä mukaisesti yhtiön säännöt. Yhtiöjärjestyksestä käytetään myös termiä yhteisösäännöt. Osakeyhtiöllä on lain mukaan oltava yhtiöjärjestys, eikä sen laatimisesta voida poiketa. Yhtiöjärjestys laaditaan aina yhtiötä perustettaessa.

Yhtiön on noudatettava toiminnassaan yhtiöjärjestystä ja se on velvoittavuudeltaan käytännössä yhtä vahva kuin osakeyhtiölaki. Osakkeenomistajat voivat poiketa yhtiöjärjestyksen noudattamisesta ainoastaan yksimielisesti tietyissä tilanteissa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii aina niin sanotun määräenemmistön päätöksen eli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.

Yhtiöjärjestys on rekisteröitävä kaupparekisteriin ja se on kenen tahansa luettavissa. Tästä syystä sillä on erityinen tehtävä yrityksen julkisen luotettavuuden kannalta. Yhtiöjärjestys velvoittaa myös yhtiön ulkopuolisia tahoja eli kolmansia esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiön osakkeita luovutetaan uusille osakkeenomistajille. Mikäli kaikkia yhtiön toimintaa säänteleviä määräyksiä ei haluta julkisiksi, on osakkeenomistajien suositeltavaa laatia erillinen osakassopimus. Osakassopimuksessa voidaan sopia asioista luottamuksellisesti ja sitä ei tarvitse rekisteröidä julkisiin rekistereihin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksen tulee sisältää vähintään yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin sopia laajemmalti yhtiötä koskevista säännöistä. Yhtiösäännöt on suositeltavaa laatia huolella jo heti alussa, sillä sen muuttaminen on kankeaa määräenemmistövaatimuksesta johtuen, ja jokainen pienikin yhtiöjärjestysmuutos maksaa satoja euroja. Mikäli osakeyhtiössä on enemmän kuin yksi osakas, korostuu yhtiöjärjestyksen merkitys ja hyvin laadittuna se saattaa ehkäistä erittäin kalliita riitoja.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoittaminen listaamattomiin kasvuyrityksiin - 12.8.2018 21.45

Miten Bioretec eroaa hiljattain pörssiin listautuneesta yhtiöstä BBS-Bioactive Bone Substitutes? BBS valuaatio oli pre-money n. 24,5M€ ja Bioretec nyt 7,6M€, mistähän tuo yli kolminkertainen ero valuaatiossa muodostuu?

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 23.7.2018 18.23

Osakassopimuksen sisältö

 

Olen aiemmissa teksteissä esitellyt osakassopimuksen ja käynyt läpi syitä, miksi sopimus kannattaisi useamman omistajan yhtiöissä laatia. Tänään listaan esimerkkejä osakassopimuksen tavanomaisesta sisällöstä. Yksittäisiin määräyksiin voidaan pureutua yleisön pyynnöstä myöhemmin. Kerro, jos haluat tietää jostain asiasta tarkemmin.

 

TYÖSKENTELY YHTIÖSSÄ JA SALASSAPITO

Sopimuksessa on hyvä sopia osakkeenomistajien työskentelyvelvoitteista, salassapitovelvollisuudesta, kilpailukiellosta sekä työntekijöiden houkuttelukielloista. Tällöin voidaan varmistua siitä, että yrityssalaisuudet on ainakin osakkeenomistajien välillä huolella varjeltuja ja että osakkeenomistaja ei yhtiöstä lähtiessään vie liikeideaa mennessään ja perusta esimerkiksi kilpailevaa toimintaa tai palkkaa uuteen yritykseen osakassopimuksen kohteena olevan yhtiön vanhoja työntekijöitä.

 

SÄÄNNÖT OSAKKEIDEN LUOVUTUKSILLE

Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, milloin ja millä ehdoilla osakkeenomistajat ovat oikeutettuja (tai velvoitettuja) myymään osakkeensa. Sopimukseen voidaan ottaa niin sanottuja tag-along-, drag-along- ja myrkkypillerimääräyksiä. Ensimmäisellä tarkoitetaan sitä, että mikäli yksi tai useampi osakkeenomistaja neuvottelee osakkeiden enemmistön luovuttamisesta ulkopuoliselle, tulee kaikilla osakkeenomistajilla olla oikeus luovuttaa osakkeensa samoilla ehdoilla (ns. myötämyyntioikeus). Drag-along-klausuulilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikkien osakkaiden on myytävä osakkeensa, mikäli osakkeenomistajien enemmistö myy osakkeensa. Tällöin myös enemmistön on hyväksyttävä mahdollinen ostotarjous. Myrkkypillerimääräyksellä tarkoitetaan taas tilannetta, jossa tietty prosenttiosuus yrityksestä vaihtaa omistajaa (esim. 40%) ja jolloin mahdollisen ulkopuolisen ostajan/tarjoajan on lunastettava myös loput 60% osakkeista samoilla ehdoilla.

Osakassopimuksessa voidaan sopia myös siitä, etteivät osakkeenomistajat saa luovuttaamosakkeitaan ilman muiden osakkaiden suostumusta (ns. lock-up-ehto). Vastaavasti on myös tärkeää sopia, mihin hintaan mahdolliset luovutukset tapahtuvat. Yhtiön kannalta saattaa olla myös elintärkeää sopia siitä, ettei osakkeita saa luovuttaa esimerkiksi kilpailevalle taholle. Osakassopimukseen on myös erittäin tärkeää ottaa määräys siitä, että luovutuksensaaja (esim. osakkeiden ostaja) sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa osakassopimusta. Mikäli yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia, ei välttämättä ole tarpeen uudistaa koko osakassopimusta, vaan uusi osakkeenomistaja voi liittyä sopimukseen jälkikäteisesti erillisellä liittymissopimuksella.

 

YLEISTÄ

On hyvä muistaa, ettei osakassopimuksella voida kiertää osakeyhtiölain tai muun lainsäädännön pakottavia säännöksiä. Kannattaa myös muistaa varmistaa, että yhtiöjärjestys on linjassa laadittavan osakassopimuksen kanssa, sillä ristiriitatilanteissa yhtiöjärjestyksellä on myös kolmansia eli ulkopuolisia velvoittava vaikutus, kun taas osakassopimuksella ei sellaista ole.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 26.6.2018 14.50

Miksi laatia osakassopimus?

 

Tutkimusten mukaan suurin osa riidoista ei johdu siitä, että sopimusosapuoli olisi menetellyt petollisesti, vaan siitä, että asiat on ymmärretty eri tavoin sopijapuolten välillä. Hyvin laadittu sopimus maksaa murto-osan oikeudellistuneen riidan kustannuksista. Tästä syystä hyvä sopimus säästää rahaa, huolia, yöunia ja jopa ystävyyssuhteita.

Osakassopimuksessa on hyvä huomioida se tosiasia, että käytännössä aina yksi tai useampi osakkeenomistaja haluaa luopua omistuksestaan ja lähteä yrityksestä. Tästä syystä on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta elintärkeää, että osakassopimuksessa on sovittu pelisäännöt siitä, miten lähtö tapahtuu ja millä ehdoin osakkeenomistajat saavat hankkia lähtevän osakkeenomistajan osakkeet.

Ongelmia syntyy etenkin, mikäli osakkeenomistaja eroaa tai hänet erotetaan epäasiallisen käytöksen, laiskuuden tai vaikkapa väärinkäytösten vuoksi. Tällöin on kyse ns. huono lähtijä (bad leaver) -tilanteesta. On hyvä sopia ennalta, millä hinnalla ja millä ehdoin huonon lähtijän osakkeet saadaan lunastaa. Toisinaan taas osakkeenomistaja lähtee vapaaehtoisesti ja muiden osakkeenomistajien suostumuksella, jolloin on kyse ns. hyvä lähtijä -tilanteesta (good leaver). Tällaisissa tilanteissa osakkeista usein maksetaan korkeampi hinta kuin huono lähtijä -tilanteessa. Lunastushinta on hyvä sopia tällaisessakin tilanteessa etukäteen, jotta erimielisyyksiltä vältytään.

Ensi kerralla käyn läpi osakassopimuksen sisältöä.

 

– Matti Vansén

 

Vansén Law on erikoistunut pienyritysten yhtiöoikeuteen

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 18.6.2018 9.38

jayboy kirjoitti:

Moi

Osingot pidetään tietenkin yhtiössä ja sijoitetaan uudelleen. Yhtiöstä ei ole tarkoitus nostaa rahaa pois ollenkaan vaan sijoittaa osingot ja mahdolliset myyntituotot aina uudelleen. TVL mukaan toimiminen ainakin aluksi siksi, että tarkoitus ei ole toistaiseksi myydä mitään ja toisaalta haluan pitää kirjanpidon mahdollisimman yksinkertaisena aluksi. Eli tapahtumina olisi käytännössä muutama osto ja osingot. Käsitinkö oikein, että tällaisessa tapauksessa ei ole edes pidettävä kuukausittaista kirjanpitoa? (tilasin kirjanpidon peruskirjan, jottei tarvitse jatkossa kysellä tyhmiä). Lähinnä mietin SVOP siinä mielessä kun se kasvattaa yrityksen pääomaa ja osinkoa voidaan maksaa joskus kaukaisessa tulevaisuudessa enemmän verotehokkaasti ja oletan kirjanpidon olevan yksinkertaisempaa kuin pääomalainassa (tähänkin minun täytyy vielä perehtyä tarkemmin). Pääomalaina ilmeisesti järkevämpi jos on useampia osakkaita ja eri kokoisia sijoituksia.

Voi tehdä myös niin, että niin kauan kun ei maksa osinkoa, kirjaa omat siirrot lainaksi. Sitten jos joskus haluaa maksaa osinkoa, sijoittaa nämä lainat SVOP:iin.

Itse olen toiminut niin, että kirjanpito tehdään vain kerran tilikaudessa, ellei ole syytä tehdä useammin. Kirjanpitolaki sanoo asiasta seuraavaa:

KPL 4 § (30.12.2015/1620)

Kirjausjärjestys ja -ajankohta

Kirjanpito on järjestettävä siten, että kirjauksia voidaan tarkastella aikajärjestyksessä ja asiajärjestyksessä.

Käteisellä rahalla suoritetut maksut on kirjattava päiväkohtaiseen järjestykseen. Muut kirjaukset ja osakirjanpitojen yhdistelmäkirjaukset pääkirjanpitoon saadaan tehdä kuukausikohtaisesti tai muulla vastaavalla jaksotuksella, jollei ajallisesti tarkemmin kohdistettua kirjaamista edellytetä muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä.

 

Serenity kirjoitti:

Miten veroja maksetaan sijoitusyrityksen ulkomaisista pörssisijoituksista? Esim. jos saan osinkoja tai myyn vaikka Handelsbankenia, niin tästähän menee lähdeveroa Ruotsiin? Saanko vähennettyä tämän tuloverossa, että veroja ei tarvitse maksaa ensin 15 prosenttia lähdeveroa ja sitten 20 prosenttia tuloveroa?

Kiitos kysymyksestä! Tästä voisi kirjoittaa pidemmänkin tekstin, mutta tässä lyhyt nopea versio:

- Luovutuksista ei mene lähdeveroa, ainoastaan osingoista.

- Suomen verottaja hyvittää 15% niiden maiden kohdalla, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Melkein kaikkien kanssa, joista osinkoja yleensä saadaan, verosopimus on. Tulee mieleen Kiina ja Hong Kong, joiden kanssa ei taida olla. 

- Hyvitys (15%) täytyy anoa veroilmoituksen liitelomakkeella.

- Menee lopulta niin, että kun 15% lähdevero hyvitetään, jäljelle jäävä 5% maksetaan Suomeen.

- Jos lähdevero on suurempi kuin 15%, esim. ~27%, kuten usein Saksan ja Ranskan kohdalla, jää ylimääräinen ~12% saamatta. Sen voi kuitenkin anoa takaisin kohdemaasta.