Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 1.9.2019 06.00

Kiitos kysymyksestä Roquefort ja pahoittelut, en huomannut sitä vasta kuin nyt. Todella hyvä kysymys, ei ollenkaan helposti ratkaistava asia. Välitin kysymyksen Tuomakselle ja hän lupasi vastata. Tässä jo Tuomaksen toinen teksti. 

 

TAMADON JA PÖLLÖJENGIN TARINA OSA 1/3

 

Kolmiossa Querétarossa, Meksikossa

Olen ollut kiinnostunut säästämisestä ja sijoittamisesta niin kauan kuin muistan. Vanhempani olivat säästäneet osan lapsilisistäni kivijalkapankin rahastoihin ja seurasin niiden kehitystä jatkuvasti. Muistan myös tutkineeni yrittäjäisäni tilaamaa Kauppalehteä – erityisesti eri osakkeiden prosentuaalisia päiväkohtaisia arvonmuutoksia. En tietenkään ala-asteikäisenä ymmärtänyt asioista juurikaan, mutta jollain tavalla yritystoiminta ja sijoittaminen kiinnostivat jo silloin.

Konkreettisempaa sijoittamisesta tuli kun täytin 18 vuotta ja sain käyttööni minulle säästetyt rahastot. Olin ala-aste,  yläaste- ja lukioaikana ahminut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia roppakaupalla joten päätin myydä kaikki kalliita hallinnointipalkkioita perivät perinteiset rahastot ja aloittaa suoran osakesijoittamisen pienellä alkupääomalla, joka vuosien aikana oli ehtinyt kertyä. Läpi lukion, armeijan ja ensimmäisten opiskeluvuosien Mikkelissä jatkoin suoraa osakesijoittamista, kokeilin myös ETF:iä ja hairahdin jännitystä hakiessani maistamaan myös muutaman monimutkaisemman öljysidonnaisen viputuotteen viehätystä.

Ensimmäiset harrastepohjaista sijoitustoimintaa vakavampaan tekemiseen liittyvät ajatukset muistan vasta opiskelijavaihdosta Meksikosta vuodelta 2012. Vapaa-ajalla pelailin huoneessani nettipokeria, jonka olin aloittanut muistaakseni yläasteella WSOP-boomin jälkimainingeissa kuten moni ikäisenä nuori miehen alku. Muistan jonkun ilmeisesti voitollisen pelisession jälkeen maanneeni sängyllä ja pohtineeni, voisiko pokeria tai sijoittamista tehdä työkseen. Olin tuolla hetkellä tilanteessa, jossa sen hetkiset opiskeluni olivat tulossa päätökseen eikä minulla ollut vielä plakkarissa työpaikkaa Suomesta, jonne olin palaamassa alkuvuodesta 2013. Ajatus mahdollisesta ammattimaisemmasta sijoittamisesta oli siis kylvetty, vaikka mitään päätöstä asian edistämiseksi en muistakaan tehneeni.

 

Saunassa Haagassa

Kuuluin opiskeluaikanani useampaan kerhoon, joista yksi oli koulumme baarista huolehtiva porukka. Meillä oli jo silloin (ja on edelleen) tapana kokoontua tuolla porukalla noin kerran vuodessa kuulumisten vaihtamisen merkeissä jossain päin Helsinkiä. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tamadossa vaikuttavan Nicholaksen vanhempien asunto Haagassa.

Kuten suuri osa suomalaisista sankaritarinoista, myös Tamadon ensimmäiset askeleet on hahmoteltu oluen vaikutuksen alaisina saunan lauteilla. Keskustelimme Nicholaksen kanssa saunassa pitkään ja hartaasti tulevaisuudesta, tavoitteistamme ja yleisesti elämästä niin kuin tuon kellonlyömän hetkissä kuuluukin keskustella.

Olimme tietysti jo opiskeluaikana tutustuneet toisiimme hyvin ja vaihtaneet ajatuksia yleisellä tasolla säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. Nicholaksella perheineen oli kokemusta asuntosijoittamisesta, joka oli minulle vielä tässä vaiheessa uutta ja ihmeellistä, mutta mielenkiintoista. Lopputuloksena yhtälöstä, jossa oli muuttujina yhteinen arvomaailma, tulevaisuuden haaveet, kiinnostuksen kohteet ja olut, oli päätös perustaa yhteinen sijoitusyhtiö.

 

Anniskeluravintolassa Mikkelissä

Haagassa käytyjen keskusteluiden ja perustamispäätöksen jälkeen asiat etenivät jokseenkin luontevasti. Oli selvää, että kaipaisimme porukkaamme järjen ääntä, tekemisen meininkiä ja pilkettä silmäkulmaan. Tiesin oikean miehen, jonka kanssa ajatusmaailma kohtasi samaan tapaan kuin Nicholaksenkin kanssa.

Jaskan itsensä kirjoittaman 2015 ilmestyneen blogitekstin sanoin, oli synkkä ja myrskyinen mikkeliläisessä anniskeluravintolassa, kun kysyimme Nicholaksen kanssa Jaskaa kolmanneksi perustamaan tulevaa sijoitusyhtiötä. Sen kummempia kyselemättä mies vastasi myöntävästi, haki tiskiltä juomat koko porukalle ja yhtäkkiä huomasin kilisteleväni bassojumputuksen lomassa elämäni ensimmäisen yrityksen kunniaksi.

 

Yksiössä Töölössä

Tamado on virallisesti perustettu heinäkuussa 2013. Hankalin operaatio oli tietysti keksiä uudelle yrityksellemme nimi. Muistan, kuinka yritimme nettisanakirjoista etsiä hienolta kuulostavia latinankielisiä sanoja, jotta firma kuulostaisi uskottavalta. Kaikki ehdotukset tuli kuitenkin vedettyä ruutupaperilta lopulta yli.

En tarkalleen muista kuka tai miten joku meistä kolmesta heitti idean omien nimiemme yhdistelemisestä yrityksen nimen muodostamiseksi. Etu- tai sukunimistä emme saaneet omilla hoksottimillamme mitään fiksua väännettyä, mutta toisista nimistä löysimme ratkaisun. Tapani, Matias, Dominic – TaMaDo. Naseva, helposti lausuttava ja yksinkertainen. Siihen perään vielä toimintaa selittävä ja pientä virallisuutta henkivä Investments.

Olimme printanneet PRH:n sivuilta kaikki vaadittavat lomakkeet yhtiön perustamista varten ja istuimme verkkareissa täyttelemässä niitä minun ja tyttöystäväni silloisessa kodissa. Koko rituaali oli lähempänä kouluesseen tekemistä kuin seremoniallista perustamistilaisuutta. Eikä meillä tietysti tässä vaiheessa ollut pienintäkään käsitystä siitä, mitä osakeyhtiön pystyyn pistäminen ja kasvattaminen käytännössä tarkoittaisi.

Minä olin 23, Jaska 24 ja Nicholas 21. Kokemuksen puutteen paikkasi paikkasi palo muuttaa omaa tulevaisuuttamme.

 

Italialaisessa ravintolassa Kaisaniemessä

Yhtiön perustamispapereiden jälkeen Nicholas astui suorittamaan valtiollisia velvoitteitaan Dragsvikiin, Jaska jatkoi opiskeluitaan Mikkelissä ja minä suuntasin maisteriohjelmaan Töölöön. Aina yhteisen ajan löytyessä hahmottelimme Tamadon seuraavia askeleita. Syksyllä 2013 kävi selväksi, että kaipaisimme tiimiimme vielä sellaista ajattelua ja osaamista, jota meiltä kolmelta puuttui. “Listallamme” oli muutamia nimiä, joista tapasimme kaikki epävirallisen “osakkuushaastattelun” merkeissä.

René oli sekä minulle että Jaskalle jo entuudestaan tuttu ja hän oli ilmaissut kiinnostustaan Tamadoa kohtaan heti perustamisesta kuultuaan. Muistan, kuinka tapasin Renén kanssa kaisaniemeläisessä ravintolassa ja kävimme keskustelua mahdollisesta Reiskan mukaan hyppäämisestä. Koska kiinnostus oli molemminpuoleista päädyimme tekemään yhtiömme ensimmäisen suunnatun osakeannin Renélle joulukuussa 2013. Timanttinen tiimi oli kasassa.

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 

Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 17.8.2019 08.54

Sijoitusyhtiön osakassopimus

 

Hei, olen Tuomas Paananen, sijoitusyhtiö Tamado Investments Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Tamado perustettiin vuonna 2013 ja sillä on tänä päivänä yli 80 osakasta.

Viime aikoina olemme saaneet paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat perustaa sijoitusyhtiön, johon voisi ottaa mukaan ulkopuolisia sijoittajia. Apua tarvitaan yleensä verotukseen, kirjanpitoon sekä yleiseen osakeyhtiön hallintoon liittyen, mutta hankalin asia ja kynnys perustamiselle tuntuu olevan oikeanlaisen osakassopimuksen laatiminen. Ratkaisuksi tähän tarpeeseen olemme blogin pääkirjoittajan Sampsan kanssa luoneet tuotepaketin.

Kirjoitan blogissa aiheesta vieraskynällä. Aloitan asiatekstillä osakassopimuksesta, jotta saatte kuvan mistä siinä on kyse. Sen jälkeen tulemme lähiaikoina julkaisemaan Tamadon tarinan – miten kaikki alkoi ja miten tähän on tultu. Uskon sen havainnollistavan asiatekstiä paremmin, miten ulkopuolisia sijoittajia mukaan ottavaa sijoitusyhtiötä pyöritetään.

 

ASETELMA

Viime aikoina on ollut paljon kiinnostusta perustaa sijoitusyhtiö, johon myös ulkopuoliset pääsisivät sijoittamaan. Ulkopuolisilla tarkoitan muita kuin perhettä tai lähimpiä yhtiökumppaneita. Sijoittajia voisi olla kymmeniä tai jopa satoja, miksei enemmänkin. 

Tavanomainen kuvio on seuraava. Henkilöllä tai pienellä ryhmällä on sijoitusstrategia, esim. osaketreidaus, asuntosijoittaminen tai vaikkapa metsäsijoittaminen, jota he toteuttavat menestyksekkäästi. Ulkopuoliset henkilöt haluaisivat kanssasijoittajiksi samaan strategiaan. Jotta sijoitusosaamista omaava henkilö/ryhmä hyötyisi kuviosta, täytyy heidän saada palkkiota sijoitusten sekä yhtiön hallinnoinnista. Samoin yhteisten pelisääntöjen merkitys korostuu yhtiön hallinnossa.

Kuvion voi toteuttaa perustamalla osakeyhtiön, jossa nämä kanssasijoittajat ovat osakkaana. Uusia oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja sijoittajia saa mukaan järjestämällä osakeanteja esim. muutaman kerran vuodessa. Järjestely ei välttämättä vaadi Finanssivalvonnan toimilupaa, koska yhtiö ei hallinnoi muiden varoja, vaan sijoittaa yhtiön omia rahoja ja osakkaat omistavat sijoitusyhtiön osakkeita. Toimilupa saatetaan tarvita, jos sijoitusyhtiötä mainostetaan julkisesti. 

Kuvio on kirjanpidollisesti ja verotuksellisesti melko suoraviivainen. Haastavin osuus on yhtiön sisäisten pelisääntöjen luominen. Kun on paljon omistajia, on myös paljon erilaisia skenaarioita ja erilaisia ihmisiä. Tavoitteina sijoitusyhtiön osakassopimuksen laadintaan ovat ainakin:

  • Reiluus
  • Selkeys
  • Yksiselitteisyys erilaisissa tilanteissa
  • Toimivuus alun jälkeen myös isommalla sijoittajajoukolla
  • Turhan byrokratian minimointi operatiivisesta sijoitustoiminnasta
  • Osakkaiden yhteinen näkemys yhtiön tulevaisuudesta

 

OSAKASSOPIMUS

Osakassopimuksen paketoinnista on vastuussa sijoitusyhtiötä perustamassa oleva henkilö tai henkilöt. Siksi se on mietittävä valmiiksi etukäteen eli ennen kuin mahdollisia pääomasijoituksia haetaan yhtiöön. Potentiaaliset osakkaat haluavat tietää, millaiseen yhtiöön ja millaisin ehdoin he ovat sijoittamassa. Kommunikaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa heti alusta asti – se helpottaa tulevaisuudessa huomattavasti. Samoin se voi jo alkuun karsia sijoittajista pois ne, joille kyseinen sopimus- ja hallintomalli ei sovi. Tämä taas on pitkässä juoksussa kaikkien etu. Osakassopimuksen muuttaminen jälkikäteen, varsinkin usealla kymmenellä osakkaalla, on haastavaa. Sopimuksen jatkuva muuttaminen ei myöskään anna kovin ammattimaista kuvaa yhtiön pyörittämisestä.

Kun kyseessä on nimenomaan sijoitusyhtiö, jossa roolit jakautuvat kärjistäen kahteen: 1. operatiivista toimintaa pyörittävät henkilöt 2. sijoittajat, tulee sopimuksessa ottaa kantaa moniin asioihin. Roolitus luo myös useamman vastuu-velvollisuus-suhteen kuin yksinkertaisempi omistajarakenne:

  • Operatiiviset osakkaat suhteessa sijoittajaosakkaisiin
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa yhtiöön
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa yhtiöön
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa toisiinsa
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa toisiinsa
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin 

Tämänkaltaisessa sopimuksessa on hyvä ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten päätöksenteko ja hallinto järjestetään eli kuka päättää mistäkin?
  • Miten operatiivista työtä tekevät henkilöt palkitaan työstään?
  • Kenellä on oikeus ostaa yhtiön osakkeita?
  • Miten yhtiön osakkeen arvonmääritys tehdään?
  • Mihin hintaan missäkin tilanteessa yhtiön osakkeita voi ostaa tai myydä?
  • Millaisilla summilla yhtiöön voi sijoittaa?
  • Miten otetaan kantaa listaamattoman yhtiön likviditeettiriskiin?
  • Mitä velvoitteita osakkailla tai yhtiöllä on?
  • Miten toimitaan, jos osakas kuolee/eroaa puolisostaan/on jakamassa perintöä?
  • Millaiset tiedonsaantioikeudet kenelläkin on?
  • Millaisia rahoitusvelvollisuuksia osakkailla on?
  • Millainen osingonjakopolitiikka on optimaalisinta?
  • Miten operatiivista osakkaita tai perustajia suojataan sopimusteknisesti esim. äänivallan menettämiseltä?
  • Miten sopimuksen muutoksista päätetään?
  • Millaisia etuoikeuksia joillakin ryhmillä on esim. lunastuslauseke?
  • Miten mahdollisissa sopimusrikkomustilanteissa toimitaan?
  • Miten kirjataan yhtiön mahdollinen pitkän aikavälin exit-strategia?
  • Miten mahdollisessa yrityskauppatilanteessa päätetään yhtiön myynnistä?
  • Miten sopimustekniset asiat jaetaan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen välillä?

Olemme huomanneet, että kyseisen sijoitusyhtiön rakenteen luominen on haastavaa, vaikka yrittäjä- ja osakassopimustaustaa olisi takana useitakin vuosia tai vuosikymmeniä. 

 

Tässä vielä muutamia käytännön vinkkejä:

  • Käytä ulkopuolisen, sijoitusyhtiötä oikeasti rakentaneen, asiantuntijan apua. Säästät valtavasti aikaa, harmaita hiuksia ja todennäköisesti saat käytännönläheisemmän ja reaalimaailmassa testatun sopimuksen kuin, jos menet suoraan lakimiehen puheille.
  • Hoida alusta asti osakassopimusten allekirjoitukset sähköisesti ja dokumentoi ne huolella. Tee hyvästä dokumentinhallinnasta tapa – kiität itseäsi myöhemmin.
  • Ajattele sopimusta tehdessäsi 5-20 vuoden päähän äläkä pelkästään tätä hetkeä
  • Muista, että 100% ihmisistä et voi miellyttää – sinä olet vastuussa osakassopimuksen ja sitä kautta yhtiösi pelisääntöjen laatimisesta. Yhtä lailla muilla on oikeus jättäytyä kelkastasi pois.
  • Rahoitusta kerätesässi mieti muutakin kuin sijoittajalta tulevia euroja: ovatko arvonne yhteneväiset, tuoko sijoittaja pöytään jotain muutakin kuin rahaa?
  • Muista ajatella sopimusta monesta näkökulmasta: omastasi, yhtiön, nykyisen osakkaan sekä potentiaalisen tulevaisuuden osakkaan
  • Muista kommunikaation tärkeys!

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 

Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 20.7.2019 10.23
pyoranorava kirjoitti:

Olen miettinyt oman yrityksen perustamista ja samalla tulin ajatelleeksi, että voisiko osakeyhtiön kauttaa hoitaa samalla omat sijoituksetkin. Ajatus on jossain vaiheessa perustaa oma pieni konsulttiyritys ja hypätä pois oravanpyörästä. Onko ristiriitaista tai jollain tavalla laitonta, jos yhden ja saman osakeyhtiön kautta pyörittää konsulttibisnestä, ja samalla käy yhtiön lukuun aktiivisesti osakekauppaa (lähinnä verotuksen vuoksi ja siksi, että jotkin instrumentit/sijoitustappiot eivät yksityishenkilölle ole vähennyskelpoisia)?

Onko yhtiön virallisesti määritellyllä toimialalla merkitystä sille, mitä toimintaa yhtiö voi harjoittaa? Tai pitääkö yhtiön pitää jotenkin erillään varsinainen liiketoiminta ja osakekauppojen teko?

 

 

 

Suunnitelmasi vaikuttaa hyvinkin lailliselta ja toteuttamiskelpoiselta. Toimiala-asiaa ei taida juuri kukaan valvoa, mutta olisi hyvä olla kaikki mainittuna mitä harjoittaa. Tarkemmin en tunne lakia. Siinä mielessä on pidettävä erillään, että jos konsultointitoiminta on arvonlisäverollista, täytyy liiketoiminnan kulut erotella ja kohdistaa tavalla tai toisella alv-vähennyskelpoisiin ja -vähennyskelvottomiin. Osakekauppa ei siis ole arvonlisäverovelvollista. Tuloverotuksen puolella aktiivinen osakekauppa ja konsultointitoiminta kuuluvat samaan eli tavallisen kirjanpidon lisäksi ei tarvita enempää erottelua.  

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.5.2019 09.19

Tulolähdejaon poistaminen osa 2 – strategiat

 

Edellisessä tekstissä kävin läpi lakimuutoksen vaikutukset sijoitusyhtiöille. Se on hyvä lukea ensin ja ottaa esille tätä osaa luettaessa. En kertaa faktoja yhtä yksityiskohtaisesti tässä osassa vaan keskityn vero-optimoinnin strategioihin.

Haluan muistuttaa, että vaikka tässä tekstissä pohditaan syvällisesti muun omaisuuden luovutustappioiden verovähennystä, on asian merkitys yleensä melko marginaalinen ja tärkeämpää on keskittyä tuottojen tekemiseen. Ääritapauksissa vaikutus on kuitenkin merkittävä ja huonolla suunnittelulla voi menettää suuria verovähennyksiä. Asia on hyvä ymmärtää oman yhtiön kannalta, jotta osaa valita oikean strategian.

 

LAKIMUUTOKSEN VAIKUTUS LYHYESTI

Henkilökohtainen tulolähde sulautettiin elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, mutta poikkeukseksi jätettiin elinkeinotoiminnan tulolähteen sisälle alalaji muu omaisuus, jonka luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan muun omaisuuden luovutusvoitoista. Muuhun omaisuuteen kuuluvat passiivisesti hallinnoitavat osakkeet, jotka eivät ole kiinteistöyhtiön osakkeita. Näitä voivat olla ainakin:

  • Pitkäaikaisluonteiset sijoitukset, joita ei voida lukea lyhytaikaisiin sijoituksiin eli vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen. Näitä voivat olla:
    • listaamattomat osakesijoitukset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
    • pitkäaikaiset lainasaamiset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
    • muut vastaavanluonteiset sijoitukset
  • Listatut sijoitukset, jos yhtiön sijoitustoiminta on hyvin passiivista

Alla on kuvattu kolme strategiaa, joita noudattamalla pyritään minimoimaan riski siitä, että muun omaisuuden luovutustappiot jäisivät käyttämättä.

 

STRATEGIA 1 – ei “muuta omaisuutta”

Jos mahdollista, paras strategia on käsitellä kaikki sijoitustoiminta elinkeinotoiminnan alla. Silloin kaikki tappiot vähenee kaikista tuloista eikä mietittävää ole. Tätä strategiaa ei voi kuitenkaan noudattaa, jos yhtiöllä on sijoituksia, jotka on pakko lukea muun omaisuuden luokkaan. 

 

STRATEGIA 2 – kaikki ryhmässä muu omaisuus

Toinen melko toimiva vaihtoehto on käsitellä kaikkia sijoituksia muun omaisuuden alla, jolloin luovutustappioille löytyy vastaavia luovutusvoittoja, jos vaan voittoja ylipäänsä on.

Tässä tilanteessa yhtiöllä on pitkäaikaisia sijoituksia, jotka on luettava muuhun omaisuuteen sekä myös pörssisijoituksia, jotka voitaisiin käsitellä elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuutena. Jos pörssikauppa tai vastaava ei ole todella aktiivista, myös pörssiosakekaupan voinee käsitellä halutessaan muun omaisuuden alla. Tässä menettelyssä menettää pieniä etuja, joita elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuuskäsittely tarjoaa.

Miinuksena on myös, ettei osinkotuottoja, korkopaperien korkotuottoja tai muita sijoitustuottoja(jotka eivät ole luovutusvoittoja) voi yhdistää luovutustappioiden kanssa. Jos yritys harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa kuin sijoittamista, vaikkapa laskuttaa konsultointia tai tekee autokauppaa, ei muun omaisuuden sijoitusten luovutustappioita voi vähentää myöskään näistä tuotoista, kuten strategiassa 1 voi.

 

EPÄOPTIMAALINEN TILANNE – elinkeinotoimintaa ja yksittäisiä muun omaisuuden sijoituksia

Yhtiöllä voi olla aktiivisen pörssiosakekaupan(käsitellään vaihto-omaisuutena) ja kiinteistösijoitusten lisäksi yksi tai muutama pitkäaikainen sijoitus, jotka täytyy lukea muun omaisuuden luokkaan. Tässä tapauksessa voi käydä niin, että nämä yksittäiset pitkäaikaiset sijoitukset luovutetaan tappiolla ja muun omaisuuden luovutusvoittoja ei ole.Tappioita kun ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta, ne vahvistetaan ja jäävät muistiin 10 vuodeksi odottamaan tulevia muun omaisuuden luovutusvoittoja. Jos muuta omaisuutta ei tulee lisää tai vähistä eristä ei saada 10 vuodessa voittoja, jää luovutustappio lopullisesti vähentämättä.

Jos yhtiöllä ei ole tappioiden jälkeen jäljellä muuta omaisuutta, mutta on vähentämättömiä luovutusvoittoja, antaa se kannustimen osakkeiden ostamiseen muuhun omaisuuteen verovapaiden tuottojen toivossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuotot ovat tärkeämpiä kuin verot, eikä mennä liiallisuuksiin verovähennysten metsästyksessä.

Tästä siirrytään strategiaan 3.

 

STRATEGIA 3 – muu omaisuus hyvin edustettuna elinkeinotoiminnan rinnalla

Tässä skenaariossa yhtiöllä on aktiivisia sijoituksia elinkeinotoiminnan alla, mutta myös pitkäaikaisia sijoituksia muun omaisuuden alla. Aktiiviset sijoitukset ovat niin suuressa roolissa, ettei niitä haluta siirtää muun omaisuuden alle, koska strategian 2 alla mainittujen etujen menettäminen olisi liian merkittävää.

Jotta vältettäisiin ylempänä kuvattu epäoptimaalinen tilanne, jossa muun omaisuuden luovutustappioita jää roikkumaan, olisi muun omaisuuden alla hyvä olla enemmän edustusta eli oma “ekosysteemi”. Plussaa olisivat useat eri sijoitukset, joista yhdenkään osuus ei olisi liian suuri sekä esim. maantieteellistä ja toimialojen välistä hajautusta, joka laskisi osakkeiden välistä korrelaatiota. Näin luovutustappioita ja -voittoja syntyisi ja pääsisi vähentämään ristiin.

 

POHDINTAA

Kuten huomaatte, oikean strategian valinta ei ole aina ihan yksiselitteistä. Pitäisi osata suhteuttaa eri asioiden arvoa toisiinsa. Ei tietenkään halua menettää verovähennyksiä, mutta ei myöskään kannata lähteä tekemään haitallisia muutoksia, jotta välttäisi pienen mahdollisen luovutustappion verovähennysoikeuden.

 

BONUS

Lakimuutoksessa mainittiin myös:

“Yhteisön tuloverolain mukaisesti verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen sisältyy nykyisin osakkaan yksityiskäytössä olevan omaisuuden lisäksi usein myös muuta sellaista omaisuutta, jota ei ole katsottu käytettävän yhteisön elinkeinotoiminnassa. Koska rahoitusomaisuuden määritelmää jonkin verran väljennettäisiin, voisi ainakin osa tähän asti tuloverolain mukaan verotetusta rahavaroihin verrattavasta omaisuudesta kuulua jatkossa rahoitusomaisuuteen.”

Kun saadaan parempaa ymmärrystä, mitä tähän yllä mainittuun osaan voisi sisällyttää, saattaa tilanne tietyissä tilanteissa helpottua. Näin siis jos tiettyjä pitkäaikaisia sijoituksia voisikin sisällyttää elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuuteen muun omaisuuden sijaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että lähtökohtaisesti rahoitusomaisuuden pitäisi sisältää vain lyhytaikaisia, eikä jatkuvasti useana tilikautena tuottoa tuottavia eriä.

 

LÄHTEET

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180257.pdf

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 9.4.2019 06.03
Jakke kirjoitti:

Moi, kiitos näistä YEL-vastauksesta.

Toinen kysymys:

Kaikki kokemusta omaavat:

Mitä tilinpäätösdokumentteja omaveron kautta PRH:lle täytyy osakeyhtiön toimittaa? Tuloslaskelma ja tase luonnolisesti, mutta onko tämän lisäksi joitain muita pakollisia dokumentteja?

T/Jakke

 

Kiitos Jakelle hyvistä kysymyksistä tuuraajille vastauksista! Käsittääkseni minimivaatimus on tulos, tase ja tilinpäätöksen rekisteröintilomake: https://www.prh.fi/stc/forms/tilinpaatoksen_rekisterointi.pdf

Näytä koko viesti
Osakesäästötili tul(l)ee vihdoin Suomeenkin - 3.4.2019 02.03

Tietääkö joku vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Sijoitussäästötilin sisällä on ulkomaisia osakkeita. Nämä ulkomaiset yhtiöt jakavat osinkoa. Pidätetäänkö osingoista lähdevero(yleensä 15%, joskus suurempi) kuten yleensä?

1b. Jos pidätetään, saako näitä pidätyksiä jotenkin hyvitettyä verotuksessa vai jääkö normaalisti Suomen verottajan hyvittämä 15% osingonsaajan tappioksi? Jos saa hyvitettyä, miten tämä tapahtuu?

2. Henkilöllä on sijoitussäästötili ja normaali arvo-osuustili, joka ei ole sijoitussäästötili. Sijoitussäästötilin sisällä tehdään myyntejä yli tuhannella eurolla vuonna 2020. Normaalilla arvo-osuustilillä tehdään myynti 950 eurolla vuonna 2020. Onko 950 myynnin voitto verovapaa / tappio verovähennyskelvoton? Viittaan tähän sääntöön:

Jos kalenterivuoden aikana myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa, myyntivoitto on verotonta. Sama pätee myyntitappioon: tappiota ei voi vähentää, jos vuoden aikana myydyn omaisuuden hankintahinnat ovat olleet yhteensä enintään 1 000 euroa. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 3.3.2019 06.49

Tulolähdejakoon ym. liittyen taitaa olla nyt oikeasti tulossa muutoksia.  

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180257.pdf

Innostuin koostamaan tällaisen pikaisen miniartikkelin aiheesta. Kirjoitan harkitumman tekstin myöhemmin.

Tällä hetkellä yhtiössä TVL-alla olevat pitkäaikaiset/passiiviset osakesijoitukset siirtyvät uudessä mallissa EVL-tulolähteen alle uuteen luokkaan muu omaisuus. Poikkeuksena niiden luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia muista kuin vastaavista muun omaisuuden luovutusvoitoista. Tämä luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoitus ei koskisi kiinteistöjä/kiinteistöyhtiön osakkeita. Lisäksi rahoitusomaisuuden käsite väljenisi eli rahavaroihin verrattavaa omaisuutta saisi näin pois muun omaisuuden alta, jossa luovutustappiot ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia.

Entinen ongelma jäisi siis edelleen piinaamaan keissejä “luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset”. Lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön, oli elinkeinotoiminta aktiivista sijoitustoimintaa tai autojen korjausta, selkeästi elinkeinotoiminnan ulkopuolella olevien pitkäaikaisluontoisten sijoitusten(ei kiinteistö) luovutusvoitot voisi vähentää vain vastaavista luovutusvoitoista. Käytännössä siis listaamattomat osakesijoitukset, joita ei voi lukea vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen.

Onhan tässä positiivisia muutoksia monelta osin, mutta tympeää että tuo luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoitus piti jättää sotkemaan. Kovasti tämän välttämättömyyttä on perusteltu esityksessä.

 

MUU OMAISUUS

“Muun omaisuuden piiriin luettaisiin sellainen omaisuus, joka ei tarkoitukseltaan vastaa elinkeinotulolähteen muiden omaisuuslajien määritelmiä. Tällaisia muuhun omaisuuteen kuuluvia eriä voisivat olla esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset, joihin tällä hetkellä sovelletaan tuloverolakia, sekä osakaslainat.”

“Muun omaisuuden perusteella syntyvät juoksevat tulot ja tulon hankkimiseen liittyvät menot olisivat elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja, jotka otettaisiin huomioon tulolähteen verotettavaa tuloa laskettaessa. Menot voitaisiin vähentää kaikista tulolähteen tuloista. Muun omaisuuden hankintaan kohdistuvat korot olisivat vähennyskelpoisia elinkeinoverolain korkomenoja koskevien säännösten mukaisesti.”

 

MUUN OMAISUUDEN ALALAJIN SIJOITUSOMAISUUDEN RAJOITETTU LUOVUTUSTAPPIOIDEN VÄHENNYSKELPOISUUS

“Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja muiden arvopapereiden luovutusvoitto on veronalaista tuloa. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta on rajoitettu. Luovutustappiot voidaan vähentää yleensä vain sijoitusomaisuusarvopaperin luovutusvoitoista (aktiefållan). Kysymyksessä voi olla esimerkiksi sijoitusomaisuuteen kuuluvan osakkeen luovutusvoitto, mutta myös sellaisen käyttöomaisuuteen kuuluvan noteeratun osakkeen luovutusvoitto, jonka verovapauteen oikeuttava omistusaika ei ole täyttynyt. Niissä tapauksissa, joissa käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappio on vähennyskelpoinen, se vähennetään vastaavalla tavalla. Jos luovutustappiota ei ole mahdollista vähentää tappion syntymisvuonna, se voidaan vähentää seuraavina verovuosina.”

 

KIINTEISTÖYHTIÖT

“Rajoitus ei koskisi kiinteistöyhtiön osakkeita. Kiinteistöyhtiön osakkeet eivät ole käyttöomaisuusosakkeita koskevan säännöksen mukaan verovapaasti luovutettavia eikä niiden luovutuksesta aiheutunut tappio ole vähennyskelvoton. Tällaisten osakkeiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta ei sen vuoksi ole tarpeen rajoittaa, kun osakkeet kuuluvat muuhun omaisuuteen. Koska myös muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistön luovutuksesta syntyvä tappio olisi vähennyskelpoinen elinkeinoverolain yleisten periaatteiden mukaisesti, kohdeltaisiin suoria kiinteistöomistuksia ja kiinteistöosakkeita samalla tavalla.”

 

RAHOITUSOMAISUUDEN KÄSITE VÄLJENEE

“Yhteisön tuloverolain mukaisesti verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen sisältyy nykyisin osakkaan yksityiskäytössä olevan omaisuuden lisäksi usein myös muuta sellaista omaisuutta, jota ei ole katsottu käytettävän yhteisön elinkeinotoiminnassa. Koska rahoitusomaisuuden määritelmää jonkin verran väljennettäisiin, voisi ainakin osa tähän asti tuloverolain mukaan verotetusta rahavaroihin verrattavasta omaisuudesta kuulua jatkossa rahoitusomaisuuteen.”

“Yhteisöjen muun toiminnan tulolähteeseen on toisinaan luettu esimerkiksi pitkäaikaisia talletuksia. Kun yhteisöjen toimintaan ei enää sovellettaisi tuloverolakia, voisi osa muun toiminnan tulolähteen rahoitusvaroista käyttötarkoituksensa perusteella kuulua elinkeinotulolähteen sisällä pikemminkin rahoitusomaisuuteen.”

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.2.2019 09.29
Hugiwald kirjoitti:

Juuri olin kirjoittamassa, että kun lukee internetin seitsemännen kerran peräkkäin läpi niin asiat alkavat kummasti selvitä. Joskus vastaukset voivat löytyä niinkin kaukaa kuin tämän ketjun edellisesltä sivulta!

Mutta kiitos todella paljon vastauksista, itsekin pohdittuani tuota epätasapainoa sijoitusyhtiön varojen ja omistusosuuden kanssa päädyin että osakeanti lienee se oikein tapa tehdä se virallisesti. Tämä on toki vuosien päähän menemistä, mutta tuleeko se asia ajankohtaiseksi vasta sitten, kun osinkoa aletaan jakamaan ulos? Eli jos siihen asti pitää manualisesti kirjaa talletuksista ja osakeannissa osuudet tasataan sitten talletusten suhteessa ja vasta sitten jaetaan osinkoa?

 

 

Sori hidas vastailu, pitänyt kiirettä tilitoimistopuolella. Tuo osakeannin tekeminen vasta ennen osingonjakoa saattaisi onnistua käytännössä kunhan laskenta ja sopimus on mietitty tarkkaan ja jos molemmat kunnioittavat sopimusta. Siinä voi tosin olla ongelma, että osakkaat merkkaavat osakkeita eri hintaan samassa annissa. En ole ihan paras vastaaja sopimusasioihin. 

 

LASKENTA

Esimerkki, firmassa 100.000kpl osakkeita ennen seuraavia tapahtumia

Henkilö 1 tallettaa firmaan 10.000e kun sillä hetkellä firman sijoitusten arvo on 100.000e

Aika kuluu ja kurssit nousee - henkilö 2 tallettaa firmaan 10.000e kun sillä hetkellä firman sijoitusten arvo on 200.000e 

Aikaa kuluu taas ja osakkeet merkitään juuri ennen osingonjakoa. Tulisiko molempien saada sama määrä osakkeita? Mikä tämä määrä on?

 

Oma neuvo on suhteuttaa talletukset talletushetken valuaatioon ja laskea saatavien osakkeiden määrä sen mukaan. Eli yllä olevassa esimerkissä henkilö 2 saisi 10.000kpl osakkeita ja henkilö 2 hmm 5.500kpl(10.000e/(200.000e/110.000kpl))

 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 21.2.2019 11.59
Hugiwald kirjoitti:

Kiitos erinomaisesta tietopaketista! Olen pikkuhiljaa alkanut aktivoitumaan sijoitusyhtiön perustamisen suuntaan ja viime viikot ovatkin menneet aiheesta tarkemmin lueskellen ja pohtien. Muutama asia vielä askarruttaa ja arvostaisin jos joku viitsisi niihin vastata.

Kiitos, yritän vastailla. Muistutan taas, että nää on vaan mun näkemyksiä, ei totuuksia. 

Hugiwald kirjoitti:

Olisin siis perustamassa sijoitusyhtiötä lähisukulaisen kanssa ja omistus olisi luonnollisesti 50/50. Molemmilla omat (pienet) sijoitukset jäisivät henkilökohtaisiksi ja sijoitusyhtiön varallisuutta lähdettäisiin rakentamaan pikkuhiljaa ansiotulojen avulla. Yhtiö sijoittaisi arvopapereihin (myös johdannaisiin) ja myöhemmin kenties kiinteistöihin/metsään. Sijoitusyhtiöstä ei ole tarkoitus ottaa lähivuosina mitään ulos, kaikki osingot ja talletetut varat sijoitetaan. 

Tässä tulee ensimmäinen pohdinta verotuksen puolelta: Kun aluksi sijoitustoimintaa olisi vähemmän pienemmän varallisuuden vuoksi, onko TVL:n puolelle siirtyminen kuinka todennäköistä?

Arvopaperien osalta en pitäisi kovin todennäköisenä jos jonkin verran käytte kauppaa. Muutenkin näyttäisi jo siltä, että lakimuutos poistaa TVL-tulolähteen sijoitusyhtiöiden tapauksessa. Metsästä en osaa sanoa.

Hugiwald kirjoitti:

Aikanaan toisen osakkaan on tarkoitus myös tehdä keikkaluonteisia töitä, joiden laskutus hoidettaisiin sijoitusyhtiön kautta. Tuleeko tässä jotain vastaan mitä pitäisi ottaa huomioon?

Jos talletukset menevät jossain vaiheessa "epätasapainoon", toisen halutessa sijoittaa enemmän/vähemmän, kuinka omistusosuuden kanssa tulee toimia?

Onhan siinä huomioitavia asioita, mutta ei mitään ihmeellistä. ALV-alarajahuojennukseen kannattaa tutustua. Jos toinen laskuttaa, niin viivan alle jäävä osuus jää yhtiölle ja tasapuolisuuden nimissä toisen osakkaan pitäisi tallettaa vastaava summa. Toinen vaihtoehto on maksaa laskutuksesta jäävä voitto palkkana tekijälle. 

Tuo talletusten epätasapaino onkin sitten monivivahteinen juttu. Jos muutos on pysyvä, varmaan fiksuinta on muuttaa omistusosuuksia osakekaupoilla/osakeannilla. Väliaikaisille epätasapainoille voisitte sopia esim. yhtiön maksamaan korkoa ylimääräiselle osuudelle tai tehdä jonkun osakkaiden välisen keskinäisen sopimuksen. 

Hugiwald kirjoitti:

Tiedossa on, että aluksi kulujen vuoksi tällainen ei ole kannattavaa, mutta tähtäin on enemmänkin kymmenien vuosien päässä. Lisäksi näen tämän hyvänä tapana oppia osakeyhtiöstä ja sen vaatimista kirjanpidollisista toimenpiteistä, joten harrastuksesta ja oppimisesta olemme valmiita maksamaan!

Oikea asenne! Jos jaksaa harrastaa niin tässä oppii monenlaista ja kyllä niissä veroissakin äkkiä säästää, jos omaa ajankäyttöä ei laske :)

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 16.2.2019 07.13

Uskaltaisin väittää, että kolmen yhtiön sulauttaminen neljänteen on huomattavasti vähempitöinen ja halvempikin kuin kahden sulauttaminen + yhden konkurssi/purku. Etenkin kun on samat omistusprosentit. 

PRH:n sivuilla on aika hyvin kerrottu vaiheista ja hakemuksista, linkki alla. VEIKKAISIN, että ei tarvitse odottaa syksyn tilinpäätöksiä, varsinkaan koska teidän tapauksessa omistusosuudet on samat eikä makseta "sulautumisvastiketta". Kyllähän tuo jonkinmoinen viidakko on ja maksuja menee joka yhtiöstä. Tilintarkastajan lausuntoja tarvitaan, mutta muuten tuon periaatteessa voi tehdä itse. Toinen vaihtoehto on palkata joku prosessin tunteva hoitamaan asiaa.

 

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/muutosilmoitus/sulautum...

Näytä koko viesti