Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 207 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 15.1.2019 18.52

kermit: 

Tämä menee nyt verotuksesta ja kirjanpidosta näkemyksen puolelle, mutta vastailen omia ajatuksia. Luonnollisesti en tiedä tilanteestanne kovinkaan paljon. 

Tarkoitin sijoitusasteen lisäämisellä seuraavaa. Ymmärsinkö oikein, että teillä on tuon sijoitetun n. 200k lisäksi n. 400k sijoitettavia varoja? Jos näin on, teidän sijoitusasteenne on n. 33%. Lisäämisellä tarkoitin, että koska sijoitettuna on vain 33% varoista, en myisi sijoituksia vaan harkitsisin ennemmin lisäsijoitusten tekemistä. 

Totta kai, jos haluatte lyödä vetoa markkinoiden laskusta, täytyy myydä 200k sijoitukset. Mielestäni tämä olisi tosiaankin gämbläystä, koska teillä on jo valmiiksi niin matala sijoitusaste. Tarkoitan, että kokonaan pois markkinoilta oleminen ja mahdollisten tuottojen menettäminen, jos markkinat romahduksen sijaan nousevatkin, on suuri riski.  

 

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 11.1.2019 22.36

Miljonääri-Jussi kirjoitti:

kaleeri kirjoitti:

Osakkeiden/rahastojen nettovarallisuus määräytyy veroilmoituksella hankinta-arvojen tai vertailuarvojen mukaan. Vertailuarvo on 70% markkina-arvosta. Kaikkien näiden arvopapereiden kohdalla on käytettävä joko hankinta- tai vertailuarvoa, ei voi päättää toiselle toista.  

Voiko hankinta-arvoa käyttää edelleen nettoarvon laskennassa, vaikka salkku on turskalla? Omistamani yhtiön teräspainotteinen osakesalkku nimittäin päätyi vuodenvaihteessa kevyesti miinukselle... Laput rahoitusomaisuutena ja hankinta-arvoa on tähän asti käytetty ja täydet 8% osingot maksettu.

Veroilmoituksella pitää käyttää hankinta-arvoja/vertailuarvoja jos on rahoitusomaisuudessa tai pitkäaikaisissa sijoituksissa. Vaikka kirjanpidossa rahoitusomaisuuden arvonalenemiset kirjattaisiinkin, käsittääkseni osingonjaossa käytetty nettovarallisuus lasketaan veroilmoituksen mukaan. Saa korjata

 

Natku Tunari kirjoitti:

Kiitos kaleerille mielenkiintoisista ja hyödyllisistä kirjoituksista!

Miten vuonna 2020 (todennäköisesti) voimaantuleva tulonlähdejaon poisto vaikuttaa sijoitusyhtiöön? Osakeyhtiöstähän poistuu TVL-tulolähde ja kaikki käsiteltäisiin jatkossa EVL:n mukaisesti siten, että osakeyhtiön elinkeinotulolähteeseen tulee uusi omaisuuslaji ”muu omaisuus”. Olen ymmärtänyt niin, että uuteen omaisuuslajiin menee sijoitusvarallisuus, erityisesti pitkän holdin sijoitukset. 

Onko niin, että jatkossa ei tarvitse tehdä sijoitusyhtiössä olevien osakkeiden myyntejä vain sen takia, että verottaja ei tulkitsen tulonlähdettä TVL:n puolelle? Tämä kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta. Jos on kuitenkin näin, niin sijoitusyhtiön perustamiselle tuli jälleen yksi hyvä syy lisää.

(Pahoittelen jos tätä asiaa on jo käsitelty aikaisemmilla sivuilla. Meni sitten multa ohi.)

Olen nyt vältellyt aiheen spekulointia, kun niin monta kertaa hanke on unohtunut. Muutama vuosi sitten iloitsin aiheesta ja Aki totesi ”uskon kun näen” – tässä sitä edelleen ollaan ja pyöritellään samoja kysymyksiä.

Olen samassa ymmärryksessä kuin mitä kirjoitit, tosin mainintaa taisi olla joistain poikkeuksista. Toivotaan että tulee käyttöön ja puidaan sitten huolella kun faktat on tiskissä.

 

joo654: onko mahdollista laittaa laskelmiasi esille?

 

kermit: tässä omia ajatuksia kysymyksiisi

1. Ei, ellei halua vaihtaa rahastoja muuksi. Ennemmin lähtisin lisäämään sijoitusastetta.

2. Ei

3. Indeksirahastot tai vastaavat voisi olla teille sopiva tapa ja ehkä jonkinlainen ajallinen hajautus. Jos riskiä haluaa rajata, voisivatko esim. USA:n valtionlainat olla osana salkkua vaikka ETF-rahaston kautta?  

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 8.1.2019 12.31

Kiitos viestistä! Eipä näihin taida oikeita vastauksia olla. Alla omia ajatuksia. 

 

joo654 kirjoitti:

Mikäli olen oikein ymmärtänyt osakkeiden/ rahastojen arvonnousu ei kirjattuna TVL:n puolelle nosta yrityksemme nettovarallisuutta? Osingot kuitenkin nostavat, mutta verot realisoituvat.

Osakkeiden/rahastojen nettovarallisuus määräytyy veroilmoituksella hankinta-arvojen tai vertailuarvojen mukaan. Vertailuarvo on 70% markkina-arvosta. Kaikkien näiden arvopapereiden kohdalla on käytettävä joko hankinta- tai vertailuarvoa, ei voi päättää toiselle toista.  

 

joo654 kirjoitti:

Aina välillä lienee järkevää myydä kaikki omistukset ja maksaa voitosta 20% veroa. Näin pystytään hyödyntämään tätä matalasti verotettua 8% osinkoa tehokkaasti yhtiön matemaattisen arvon kasvaessa.

Järkevyydestä en ole ollenkaan varma, itse varmaan viivästyttäisin ennemmin veronmaksua holdaamalla voitolla olevia. Toki myymisellä on mainitsemasi vaikutus nettovarallisuuteen. Kuten sanoit, muuttujia on.

 

joo654 kirjoitti:

Toisaalta jos myyntejä kannattaa aika ajoin tehdä niin ehkä verottaja hyväksyisi sijoitukset EVL:n puolelle?

Niin, silloin varmaan olisi hyvä käydä jonkin verran kauppaa. Jos haluaa maksimoida nettovarallisuuden ja osingot, eikä niinkään viivästyttää verojen maksua, voisi harkita arvopapereiden käsittelyä vaihto-omaisuutena ja käypään arvoon arvostamista. Tässä siitä lisää: https://www.sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/arvopaperikaupan-kirjanpito-...

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 3.12.2018 17.37

YEL-vakuutus sijoitusyhtiössä osa 2

 

Tässä heti linkki ensimmäiseen tekstiin YEL-vakuutuksesta. Hoksasin vasta hiljattain saadun hyvän kommentin avulla, että en ekassa kirjoituksessa ottanut kantaa yhteen hyvin kriittiseen kysymykseen. Tässä kysymys:

 

PK marraskuu 4, 2018 klo 8:05 pm

“Jos työtulo jää alle tuon 7645,25 euron, eikä omistajayrittäjä ota YEL:iä, niin miten toimii palkanmaksu yrityksestä yrittäjälle? Pitääkö yrityksen maksaa palkan päälle Tyel-maksut (eli onko oltava joko Yel tai Tyel)? Entä mitä muita sivukuluja tulee yrityksen maksettaviksi?”

 

Olen ollut asian kanssa solmussa useampaankin otteeseen ja selvitellyt kysymystä eläkevakuutusyhtiöiden asiakaspalveluista. En suosittele sokeasti uskomaan vastaavanlaisiin asiakaspalveluihin; tähänkin kysymykseen olen saanut jos jonkinlaisia vastauksia. Lopulta sain Ilmarisen asiakaspalvelusta vastauksen, jossa viitattiin lakipykäliin. Uskoisin tulkinnan olevan oikea, mutta oikaisuja otetaan ilolla vastaan.

  • Yrittäjän eläkelaki ei koske “yrittäjää, jonka työtulo tässä laissa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta on arvioitava pienemmäksi kuin 5 504,14 euroa vuodessa” (Yrittäjän eläkelaki luku 2 § 4).
    • Raja on 7656,26 euroa vuonna 2018.  
  • Jos omistaa yhtiöstä yksin yli 30% tai yli 50% perheensä kanssa, henkilöä ei voida katsoa Työntekijän eläkelaissa työntekijäksi. Tässä tapauksessa henkilöllä ei ole oikeutta eläketurvaan Työntekijän eläkelain nojalla. (Työntekijän eläkelaki luku 2 § 7)

 

Vastauksena kysymykseen:

Palkanmaksu toteutetaan normaalina yrittäjän palkkana, josta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaisesti. Ainut työnantajan sivukulu on sairausvakuutusmaksu(0,86% vuonna 2018). Jos omistaa yhtiöstä yli 30% itse tai perheensä kanssa yli 50%, ei edes halutessaan voi vakuuttaa TyEL-vakuutuksella. YEL tulee ottaa jos työtuloraja täyttyy. Vielä muistutuksena: työtulo ei ole sama kuin palkkasumma – lue tarvittaessa lisää osasta 1.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 18.11.2018 13.30

Moi! Tuossa tapauksessa olisi edullista saada EVL-puolelle jotta saisi sitten mahdolliset arvopaperikaupan tappiot vähentää elinkeinotoiminnan tulosta. Veikkaan että passiivisen puoleisessa kaupassa on jonkinlainen riski siihen, että verottaja katsoo arvopaperisijoittamisen elinkeinotoiminnan ulkopuoliseksi, vaikka se olisi kirjattu vaihto-omaisuuteen. Mutta kuinka paljon tätä tulkintaa kannattaa pelätä?

Kyllä mielestäni arvopaperit voi ensin kirjata pitkäaikaisiin sijoituksiin ja myöhemmin vaihto-omaisuuteen, jos arvopaperikaupan luonne muuttuu selvästi. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 6.11.2018 15.18

Tilintarkastusvelvollisuus

 

Pyrin saamaan tilintarkastajan kirjoittamaan sijoitusyhtiön tilintarkastuksen sisällöstä ja hyödyistä myöhemmin. Käsittelen ensin itse tilintarkastusvelvollisuutta eli sitä, milloin tilintarkastus olisi lain mukaan teetettävä ja milloin ei. Tilintarkastuksen voi teettää, vaikka velvollisuutta ei olisi.

Tilintarkastuslaki sanoo tilintarkastusvelvollisuudesta seuraavaa:

 

2§ Tilintarkastusvelvollisuus

Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.

Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (raja):

1)taseen loppusumma ylittää 100000 euroa;

2)liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200000 euroa; tai

3)palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Jos yhteisöllä ei ole 1, 2 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.

 

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Kun yritys aloittaa, tilintarkastaja on valittava, paitsi “jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilitarkastajan valitsematta jättämiseen ole”. Toisin sanoen, jos luulet rajojen ylittyvän, pitäisi valita. Yritys kuitenkin tekee päätöksen itse.

 

ENSIMMÄISEN TILIKAUDEN PÄÄTYTTYÄ

Jos tilintarkastaja on valittu ensimmäiselle tilikaudelle, tilintarkastus tulee teettää riippumatta siitä, ylittyivätkö rajat vai eivät. Jos ei oltu valittu ja rajat ylittyivät, tilintarkastusta ei ole velvollisuutta teettää ensimmäiselle tilikaudelle.

 

TOINEN TILIKAUSI

Jos rajat ylittyvät, tilintarkastaja valitaan toiselle tilikaudelle usein ensimmäistä tilikautta käsittelevässä yhtiökokouksessa. Valinnan voi tehdä myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöhemmin. Tilintarkastajan toimikausi on yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi jatkuva. Toisin sanoen, niin kauan kuin yhtiökokous ei päätä vaihtaa tilintarkastajaa, säilyy sama tilintarkastaja toimeensa valittuna. Luonnollisesti tilintarkastaja voidaan koska tahansa yhtiökokouksen päätöksellä kuitenkin vaihtaa.

Tarkastellaan pykälää: “tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä”. Toisin sanoen, velvollisuus muodostuu, jos kummalla tahansa: päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet. Koska takana on vain päättynyt tilikausi, voidaan tarkastella vain sitä. Jos vähintään kaksi rajaa on ylittynyt, velvollisuus muodostuu ja tilintarkastaja tulisi valita yhtiökokouksessa tarkastamaan yhtiön toista tilikautta. Tilanteessa jossa tilintarkastusvelvollisuuden rajat ylittyvät jo ensimmäisenä vuotena ei ole siis perusteita sille, että tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta toisena vuotena.

Pienellä sijoitusyhtiöllä harvemmin on yli kolmea työntekijää, joten rajojen ylittyminen vaatii sekä 100 000e taseen loppusumman sekä 200 000e liikevaihtoa.  Liikevaihto muodostuu vaihto-omaisuusarvopapereiden myynneistä, niiden osingoista, korkotuotoista ja muusta vastaavasta tuotosta.

 

SEURAAVAT TILIKAUDET

Kolmannella tilikaudella tilintarkastaja tulisi valita jos päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Yksityishenkilön aktiivinen kaupankäynti - 14.10.2018 15.18

petteri kirjoitti:
hömelö kirjoitti:

Tuo laskemasi n.70 000 raja ansio- ja pääomaveron hyödyssä on samoin minulle outo. Yleensähän tuota n. 20 - 25 t€ pidetään rajana.

Laskin tuon uudestaan vuoden 2018 tiedoilla kun ne ovat vähän muuttuneet. Veronmaksaja asuu Helsingissä eikä kuulu kirkkoon.

85000 euron tuloilla pääomatuloveroprosentti on 32.6 % ja ansiotuloveroprosentti on myös sama 32.6%, silloin kun TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Marginaaliveroilla raja on toki eri, Marginaalivero on ansiotuloilla pääomatuloja korkeampi 30000 euron yläpuolella. Ansiotuloverotuksessa on kuitenkin suuri lähes 15000 euron verovapaa osuus, jos TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei mene.

Pyörittelen tätä vielä lisää. Optimi olisi siis ansiotuloja luokkaa 30k€(jonka jälkeen ansiotulojen marginaaliveroprosentti ylittää pääomaveroasteen) ja loput pääomatuloja. Mutta jos pitääkin valita kaikki pääomatuloja tai kaikki ansiotuloja, niin silloin raja menee Petterin ilmoittamalla, huomattavasti korkeammalla tasolla. 

Uusi tieto myös minulle, että verotus saatetaan tulkita noin. Toisaalta käy järkeen jos se on aktiivista ja henkilön "ansiotyötä". Kuten Petterikin mainitsi, voisi arvella että verottajan tulkintaan vaikuttaa se, minkä luonteisena verovelvollinen ilmoittaa arvopaperikaupan veroilmoituksella. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 8.10.2018 16.29

Jopas kirjoitti:

Tilintarkastus sijoitusyhtiössä.

Mitä tarkoittaa Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:ssä teksti: Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Tilintarkastusvelvollisuus syntyy, jos molemmat seuraavista toteutuvat, koska on käytetty muotoa "ja"

1. "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta"

- tämä toteutunee useimmilla arvopaperisijoitusyhtiöillä

JA

2. "jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa"

Eli jos omistaa pörssiyhtiöitä tai on pienosakas listaamattomissa ilman vaikutusvaltaista asemaa, tämä ei täyty. 

KPL 1 luku 8 §

Osakkuusyritys

Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä. (30.12.2015/1620)

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksensä taikka kirjanpitovelvollisen tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on huomattava vaikutusvalta ja 7 §:ssä tarkoitettu omistusosuus yrityksessä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ääniosuuden laskemisessa sovelletaan, mitä 5 §:n 2–4 momentissa säädetään. (13.7.2001/629)

 

Smile Henkilöstöpalvelut Oyj - 5.10.2018 15.44

Itse pidin ja pidän alkuperäistä hinnoittelua kohtuullisena ja alennettua edullisena. Samaa mieltä Akin kanssa, että Enersensen negatiivisuus heijastuu varmasti tähän. Myös annin suhteellisen suuri koko ja Nordean täysin ala-arvoiset käytännön järjestelyt tekevät osansa. 

Itse yritin merkata yhtiölle ja menin jopa käymään Nordean konttorilla, kuten ohjeissa neuvottiin. Kukaan ei tiennyt asiasta mitään ja neuvoivat soittamaan yritysasiakaspalveluun. Jäi sitten (onneksi) merkkaamatta. Yritin myös henkilökohtaisesti merkata netissä, mutta kombolla Nordean pankkitunnukset ja Nordnetin arvo-osuustili ei homma onnistunut. No katsotaan jos listalta saisi alennuksella, hyvä kuva jäi bisneksestä. 

Nordealle annin järjestämiset varmaa täysin marginaalinen toiminto, mutta ei kyllä vakuuta. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 2.10.2018 19.27

Tekisi mieli kirjoittaa jo sijoitussäästötilistä, mutta maltan mieleni ja odottelen vielä selkeyttä muutamiin yksityiskohtiin, erityisesti juuri päivän aiheeseen eli ulkomaisten osinkotuottojen lähdeveroihin. Pidätetäänkö siis ulkomailta saaduista osingoista lähdevero entiseen tapaan? Jos kyllä, saako lähdeverot jotenkin hyvitettyä verotuksessa vai menevätkö ne kankkulan kaivoon? Joka tapauksessa jos sijoitussäästötili toteutuu nykyisellä esityksellä, tulee se olemaan erinomainen väline useissa tapauksissa. Katto 50.000€ valitettavasti estää isompien varojen hallinnoinnin.

 

Ulkomaisten osinkotuottojen lähdeverot

 

Tässä tekstissä puhutaan suomalaisen osakeyhtiön saamista listattujen yhtiöiden jakamista osinkotuotoista. Jos jakajana on ulkomainen yhtiö, pidätetään osingosta yleensä lähdeveroa. Useimmiten pidätys on 15% osingon määrästä, joskus enemmän. Lähdevero pidätetään automaattisesti samalla hetkellä kun osinko tulee tilille.

Suomen verottaja hyvittää yhtiön tuloverotuksessa 15%:iin asti lähdeveroja, jos ne on pidätetty sellaisen maan osinkotuloista, jonka kanssa Suomella on verosopimus(ks. lähteet). Laskennasta tarkemmin seuraavissa esimerkeissä. Hyvitys tulee anoa veroilmoituksen liitelomakkeella 70: ”Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi”. Hyvitystä ei saa, jos tilikausi on tappiollinen tai voitolliselta tilikaudelta ei tule veroja maksettavaksi vanhojen vahvistettujen tappioiden vuoksi. Käyttämättömät hyvitykset jäävät muistiin ja ne voi anoa seuraavan viiden verovuoden sisällä.

 

Tilanne 1: optimi

  • Pidätys on 15%.
  • Suomella on maan kanssa verosopimus.

-> Haetaan hyvitystä Suomen verottajalta.

ESIM 1. Ulkomailta tulee osinkoa bruttona 1000e, josta pidätetään 15% ja yrityksen tilille tulee 850e. Yritys anoo hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta. Kun yhteisöveroprosentti on 20, maksaa yritys osingoista vielä 5%(20-15) veroa eli vielä 50e. Tällöin veroja tulee maksettua yhteensä 200e eli yhteisöveroprosentin mukainen 20%.

 

Tilanne 2: lähdeveroja on pidätetty liikaa

  • Pidätys on yli 15%, usein luokkaa 30%.
  • Suomella on maan kanssa verosopimus.

-> Haetaan hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta, koska enempää ei saa. Kuitenkin 15% ylittävää osuutta voi anoa takaisin kohdemaasta. Tähän löytyy ohjeita googlaamalla. Prosessi voi olla melko työläs, mutta maiden välillä on eroja – ihan pieniä ylityksiä ei kannattane anoa. Jos ylitystä ei anota takaisin, kirjataan se luottotappioiden kaltaisesti yrityksen kuluksi.

ESIM 2. Ulkomailta tulee osinkotuloa bruttona 1000e, josta pidätetään 30% ja yrityksen tilille tulee 700e. Yritys anoo hyvitystä Suomen verottajalta 15% osalta. Kun yhteisöveroprosentti on 20, maksaa yritys osingoista vielä 5%(20-15) veroa eli vielä 50e. Tällöin veroja tulee maksettua yhteensä 350e eli 35%. Ulkomailta voi anoa ylimääräisen 15% eli 150e takaisin, jolloin kokonaisveroprosentiksi muodostuu yhteisöveroprosentti 20.

 

Tilanne 3: Suomella ei verosopimusta

  • Koko pidätys koituu yrityksen kuluksi, koska Suomen verottaja ei hyvitä mitään.
  • En ole kuullut, että verosopimuksettomasta maasta olisi saatu palautettua lähdeveroja. Tähän pyytäisin lukijoilta kommentteja.

-> Ei toimenpiteitä

ESIM 3. Ulkomailta tulee osinkotuloa bruttona 1000e, josta pidätetään 10% ja yrityksen tilille tulee 900e. Jos yritys ei saa lähdeveroa takaisin kohdemaasta, voi se vähentää veron kuluna. Tällöin yritys maksaa osingoista veroa 900e osalta eli 180e ja käteen jää näin 720e.

 

VEROSOPIMUKSET

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49062/voimassa_olevat_verosopimukse/

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!