Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 135 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua
		stdClass Object
(
    [uid] => 523
    [name] => kaleeri
    [pass] => $S$D3qDImt42Tva4ooOzFxLIddLpHJLndvNulhWe5ZPQ5ZOlAnHFQtU
    [mail] => sampsa.leskinen@gmail.com
    [theme] => 
    [signature] => 
    [signature_format] => filtered_html
    [created] => 1407221408
    [access] => 1495779142
    [login] => 1495720279
    [status] => 1
    [timezone] => Europe/Helsinki
    [language] => 
    [picture] => stdClass Object
        (
            [fid] => 377
            [uid] => 523
            [filename] => picture-523-1422366841.jpg
            [uri] => public://kuvat/avatarit/picture-523-1422366841.jpg
            [filemime] => image/jpeg
            [filesize] => 7816
            [status] => 1
            [timestamp] => 1448894712
            [type] => image
            [uuid] => 089faba2-58fb-4dcf-82e3-013dde9a9635
            [field_file_image_alt_text] => Array
                (
                )

            [field_file_image_title_text] => Array
                (
                )

            [metatags] => Array
                (
                )

            [rdf_mapping] => Array
                (
                )

            [metadata] => Array
                (
                    [height] => 178
                    [width] => 284
                )

            [alt] => 
            [title] => 
            [height] => 178
            [width] => 284
            [description] => 
        )

    [init] => sampsa.leskinen@gmail.com
    [data] => Array
        (
            [contact] => 1
        )

    [uuid] => 980bb49d-5714-4ffa-83a6-2651198d0127
    [roles] => Array
        (
            [2] => authenticated user
        )

    [field_iso_kuva_kirjoittajat_sivu] => Array
        (
        )

    [field_esittelyteksti_kirjoittaja] => Array
        (
        )

    [field_twitter_tunnus] => Array
        (
        )

    [metatags] => Array
        (
        )

    [rdf_mapping] => Array
        (
            [rdftype] => Array
                (
                    [0] => sioc:UserAccount
                )

            [name] => Array
                (
                    [predicates] => Array
                        (
                            [0] => foaf:name
                        )

                )

            [homepage] => Array
                (
                    [predicates] => Array
                        (
                            [0] => foaf:page
                        )

                    [type] => rel
                )

        )

    [entity_view_prepared] => 1
)
	

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 14.5.2017 15.17

Arvopaperikaupan kirjanpito: vaihto-omaisuus

 

Vaihto-omaisuus kuuluu taseen vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitolaki luonnehtii omaisuuslajia seuraavasti: “Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.” (KPL 4:4)

Yksi mahdollisuus käsitellä arvopapereita kirjanpidossa onkin ajatella arvopaperit kauppatavaraksi ja kirjata ne vaihto-omaisuudeksi. Arvopaperit muodostavat varaston, jonne niitä ostetaan ja josta niitä myydään. Liikevaihdoksi luetaan kaikki myynnit, ei siis pelkkiä voittoja.

Jotta arvopapereita voi kirjata vaihto-omaisuuteen, on ne täytynyt ostaa myytäväksi tarkoitettuna ja myös selkeästi voitontavoittelumielessä. Jos arvopaperit ovat vain väliaikainen säilytyspaikka tilillä makaavalle käteiselle ja yhtiön liiketoiminta on jotain muuta, puhutaan rahoitusomaisuusarvopapereista.

KPL 4:3: “Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.”

Lain mukaan vaihtuviin vastaaviin, johon myös vaihto-omaisuus kuuluu, tulisi kirjata vain EI usealle tilikaudelle tarkoitetut erät. Arvopaperikauppa on usein luonteeltaan sellaista, että saman tilikaudenkin sisällä myytäväksi tarkoitetut arvopaperit myydään ainoastaan tiettyjen olosuhteiden toteutuessa. Jos toivotut olosuhteet eivät toteudu, myös myynti luonnollisesti viivästyy. Haen tässä sitä, ettei vaihto-omaisuuteen kirjattuja arvopapereita ole pakko myydä tietyn ajan sisällä, jotta ne voisivat olla vaihto-omaisuutta.  

Sen sijaan jos arvopaperi ostetaan alunperinkin ilman aikomusta myydä sitä lähitulevaisuudessa, tulisi se kirjata eri ryhmään. Poikkeuksena myös tilanteet, joissa sijoitusyhtiöllä on suuri omistus sijoituskohteesta tai vaikutusvaltaa sen toimintaan. Tällöin puhutaan käyttöomaisuusosakkeista tai pääomasijoitustoiminnasta.

Jos sijoitusyhtiö harjoittaa arvopaperikauppaa, joka luonteeltaan soveltuu vaihto-omaisuuden kaupaksi, kannattaa tätä menettelyä yleensä myös käyttää. Arvonalenemisten kirjaaminen kuluksi (tästä tarkemmin alempana) sekä kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

 

KIRJANPIDOLLINEN KÄSITTELY

Arvopaperit käsitellään kirjanpidossa samaan tapaan kuin muukin vaihto-omaisuus. Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat.

Kolmas tili on “Varaston arvonmuutos”, jonka avulla oikaistaan tase vaihto-omaisuusryhmän arvopapereiden osalta tilinpäätökseen. Arvostusperiaatteista lisää alla. Jos edellisessä tilinpäätöksessä arvopaperivaraston arvo on ollut vaikkapa 100.000€ ja nyt se on 150.000€, nostetaan sen tase-arvo 150.000 euroon kirjaamalla varastonmuutosta 50.000€. Varastonmuutoksella on suora tulosvaikutus: varaston arvonnousu on tuloa ja lasku kulua.

Arvostusperiaatteet

Hankintahinta tai alempi (KPL 5:2)

Yleisin tapa pienillä sijoitusyhtiöillä on arvostaa arvopaperit tilinpäätöksessä Kirjanpitolain luvun 5 pykälän 2 mukaisesti:  

“rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä”

Lähtökohtana on siis hankintahinta, mutta jos tilinpäätöspäivän markkina-arvo on hankintahintaa alempi, niin silloin käytetään sitä. Nämä arvonalenemiset pienentävät yhtiön tulosta varastonmuutoksen kautta, joka on myös verotuksessa vähennyskelpoista. Seuraavassa tilinpäätöksessä katsotaan taas tilinpäätöspäivän markkina-arvoa ja samaa alkuperäistä hankintahintaa ja valitaan näistä pienempi.

Arvopapereita käsitellään ostoerittäin ja yleensä FIFO-periaatteen mukaan. FIFO:sta voi poiketa vain, jos pystyy osoittamaan, että myy juuri tiettyjä ostoeriä. Näin voi tehdä esim. numeroitujen osakkeiden kanssa pienemmissä listaamattomissa yhtiöissä, mutta pörssiarvopapereiden kohdalla tämä ei ainakaan piensijoittajille taida olla mahdollista.

Käypä arvo (KPL 5:2a)

Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena. Pörssinoteeratuilla arvopapereilla käypä arvo on markkina-arvo, listaamattomilla poikkeama hankintahinnasta täytyy todeta jollain muulla tavalla.

Jos haluaa minimoida yhteisöveroja, tässä menettelyssä harvoin on mieltä, koska myös “realisoitumattomat” arvonnousut tuloutuvat. Jos verot eivät kuitenkaan syystä tai toisesta haittaa, on tämä menettely toki selkeämpi ja helpompi, FIFO-periaatteellakaan ei ole virkaa. Joissain tapauksissa myös halutaan, että tase antaa ajantasaisen kuvan sijoitusten arvosta, jolloin käypään arvoon kirjaaminen tulee kyseeseen.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 14.5.2017 15.01

Pienet määrät kauppoja voi ollakin helpoin kirjata suoraan kirjanpito-ohjelmaan. Suuremmissa määrissä transaktioita pyrkisin siihen, että sovittaa välittäjän raportit osaksi kirjanpitoa ja kirjaa niistä kokonaissummat kirjanpito-ohjelmaan. Hulluahan se olisi kirjata käsin esim. tuhansia kauppoja. Mahdollisuus päästä katsomaan yksittäisiä tapahtumia pitää kuitenkin olla olemassa.

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 9.5.2017 15.20

Tuli vastaan yhtiön kautta asuntosijoittamista harkitseville hyvä teksti, jossa tuoretta tietoa yhtiön pankkilainoihin liittyen. Käytännöt vaihtelee ja pankeilla ei selvästikään ole vielä paljoa kokemusta (pienemmille) sijoitusyhtiöille lainaamisesta. Hyvällä neuvottelulla ja sopivien virkailijoiden avulla voisi lainaa kuitenkin irrota lähes yksityishenkilöä vastaavilla ehdoilla.

http://www.ostavuokraavaurastu.com/miten-saada-jarkeva-laina-yhtion-nimiin/

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 7.5.2017 13.05

Kiitos hyvistä teksteistäsi ja tämän blogin mainonnasta omassa blogissasi. Hyvä aihe tuo opiskelijan sijoitusyhtiö, ollut itselläkin mielessä. Hyvä työkalu opintotuen tulorajojen kanssa elämiseen, arvopaperikaupan sääntöjä kun ei olla ajateltu loppuun asti. Voitot lasketaan, mutta tappioita ei vähennetä tulorajalaskennassa?!?

EVL

- mahdollisuus käsitellä arvopapereita vaihto-omaisuutena -> realisoitumattomien tappioiden verovähennys varastonmuutoksena; mahdollisuus kirjata kaupat yhteenvetona kirjanpidossa; tiettyjen johdannaistappioiden ja alaskirjausten vähennysoikeus, joita ei TVL-puolella saa

- sukupolvenvaihdoshuojennukset vain EVL-yhtiöille

KULUVÄHENNYKSET

Kuluvähennysten osalta en osaa sanoa mitään lopullisia linjoja, mutta itse ajattelen asiaa näin:

- TVL-sijoitusyhtiö: voi vähentää samat kuin yksityishenkilö pääomatuloistaan eli käytännössä työhuonevähennys, tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet, ammattikirjallisuus, matkakulut (km-korvaus 0,24€/km), korot ym. rahoituskulut

- EVL-sijoitusyhtiö: voi vähentää lisäksi kaikki muutkin elinkeino- ja yhtiötoimintaan liittyvät kulut kuten kokous- ja neuvottelukulut, edustuskulut, matkakuluista kilometrikorvaus 0,41€/km ja päivärahat, toimitilaan liittyvät kulut kuten vuokrat, kalusteet ja toimistotarvikkeet, koulutukset...

Lisäksi yleinen linja vähennysten hyväksymisessä lienee vapaampi EVL-yhtiöiden kohdalla

PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTA

Pääomasijoitustoiminta ei mielestäni liity mitenkään pörssikauppaan, vaan varhaisemman vaiheen yritysten kehittämiseen. 

Pääomasijoitustoiminnalle on omia verotussääntöjä, positiivisia ja negatiivisia. Yksi merkittävimmistä on käyttöomaisuusosakkeiden(kehitettävien yhtiöiden) myyntivoiton verovapauden evääminen. 

Ruotsalaiset uusmerkinnät - 27.4.2017 20.47

Melko kätevä järjestely on avata suomalaisen Nordnetin rinnalle ruotsalainen Nordnet, jolloin rahaa voi siirtää tilien välillä ilmaiseksi. Ruotsin tilin kautta voi sitten merkata suoraan ruotsalaisia anteja. En tiedä pääseekö kaikkiin suoraan tuota kautta, 7 antia on parhaillaan näkyvillä Nordnetissa.

Ruotsalaiset uusmerkinnät - 27.4.2017 12.45

Merkkaan vähän firmaa nimeltä Ayima. Toimialana digitaalisen markkinoinnin palvelut. Tilinpäätös vaikuttaa hyvältä, paljon yhtäläisyyksiä Fondia-keissiin. Ei nyt mikään alennusmyynti ole, mutta mielestäni arvostus vaikuttaisi kohtuulliselta. Luotetaan listautumisbuumiin :)

http://www.nyemissioner.se/foretag/nyemission/ayima_group_ab/2894

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.4.2017 11.06

Arvopaperikaupan kirjanpito: johdanto

Aloitan nyt moniosaisen kirjoitussarjan arvopapereiden käsittelystä kirjanpidossa ja veroilmoituksessa. Aiheen ymmärtäminen on arvokasta tietoa yhtiötoimintaa ja verotusta suunniteltaessa ja toki silloin jos kirjanpidon tekee itse.

Veroilmoituksen varallisuusosiossa arvopapereita voidaan ilmoittaa neljään eri ryhmään. Kirjanpito ei aina mene yksi yhteen verotuksen kanssa, mutta itse olen pyrkinyt selkeyden vuoksi yhteneväisyyteen, ellei ole syytä toimia toisin.

Omaisuusluokkia voi olla yhtiön kirjanpidossa useita ja arvopaperit tulee lajitella käyttötarkoituksen mukaan. Useimmiten sijoitusyhtiön arvopaperit luetaan vaihto- tai rahoitusomaisuuteen, mutta myös kahdella muulla luokalla on tarkoituksensa. Tulen kirjoittamaan jokaisesta luokasta tarkemmin.

Omaisuusluokka(käyttötarkoitus)

  1. Käyttöomaisuus(toiminnallinen yhteys)
  2. Vaihto-omaisuus(kaupankäynti)
  3. Rahoitusomaisuus(kassanhallinta)
  4. Pitkäaikaiset sijoitukset, TVL (pitkäaikainen, liiketoiminnan ulkopuolinen)

Omaisuusluokalla on merkittäviä vaikutuksia verotukseen ja kirjanpitoon sekä paljon epäsuoria vaikutuksia. Epäsuorista esimerkkinä arvopaperikaupan lukeminen liikevaihtoon ja sen vaikutukset mm. tilintarkastusvelvollisuuteen.

Vaikka itse kirjanpito olisikin ulkoistettu tilitoimistolle, tulisi asiakkaan ja tilitoimiston yhdessä arvioida ja linjata, miten mitäkin arvopapereita ja niiden kauppaa käsitellään kirjanpidossa. Joskus valinnat ovat selviä, mutta usein tulkinnanvaraa jää paljonkin.

Arvopaperikohtaista luokkaa voi kyllä muuttaa jos käyttötarkoitus muuttuu. Kun luokkaa muutetaan esim. juuri ennen luovutusta, Verohallinto katsoo muutoksen helposti veroedun tavoitteluksi, eikä hyväksy muutosta verotuksessa. Tästä syystä kauaskatsova suunnittelu voi osoittautua kullanarvoiseksi, jos omaisuus kasvaa ja voitot suurenevat. Jos valinnat tehdään alussa huolimattomasti, myöhemmille muutoksille tuuppaa kasaantumaan esteitä.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 22.4.2017 18.41

Kiitos vastauksesta! Niin tosiaan olihan tuo käypään arvoon kirjaaminen tiedossa, jostain syystä en hoksannut yhdistää poistoihin. Silloin käsittääkseni korjauksista saa verotukseen kulua vain siltä osin kun korjaus ei nosta kiinteistön arvoa. Varausten avulla voi ennakoida ja tasoittaa vuosittaisia "korjauskuluja"?

Ainakaan omien Jenkkisijoitusten tilinpäätöksistä en löytänyt tietoja kiinteistöjen käyvistä arvoista, vaan ainoastaan hankintahinnoista ja poistoista.

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 21.4.2017 10.57

Kiitos hyvistä ideoista!

- Olen pyrkinyt pysymään erossa sijoitusten sisällöstä ja keskittymään verotukseen, yhtiötoimintaan ym. REIT-rahastojen verovapaus on hyvä, mutta toki verovapaus näkyy osakkeen hinnassa. Itselläni on jonkin verran näitä Jenkeistä lähinnä hajautusmielessä. Myöskin tuotot tuntuisivat olevan yllättävän hyviä esim. pohjoismaisiin verrokkeihin verrattuna. Laskelmia hankaloittaa se ero, että Jenkeissä yhtiöt tekevät (pakko tehdä?) suuria poistoja kiinteistöistä, jotka painavat liiketulosta, mutta eivät ole yleensä linjassa todellisen kulumisen kanssa. Osaako joku sanoa, miksi suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt eivät tee 4% poistoja kiinteistöistään, kuten niistä ainakin normaalitilanteessa saisi tehdä?

- Toinen aihe on hyvä, joskin siitä on hankala kirjoittaa tarkemmin. Hankala siksi, että oikeus vähennyksiin on niin tulkinnanvaraista.

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 9.4.2017 12.21

Sijoitusyhtiön kirjanpito ja tilitoimiston valinta

Kun verrataan sijoittamista yksityishenkilönä ja sijoittamista osakeyhtiön kautta, on kirjanpito ainut merkittävä pakollinen lisätyö ja ulkoistettuna suurin kuluerä. Toki yksityishenkilölläkin on kirjanpitovelvollisuus sijoituksistaan, mutta osakeyhtiölle säännöt ovat tarkemmat. Osakeyhtiön kirjanpito koostuu itse tapahtumien kirjauksista, tilinpäätöksestä ja veroilmoituksesta. Lisänä voi olla mm. palkkalaskelmia sekä ALV- ja osinkoilmoituksia verohallintoon.

Kirjanpidon voi tehdä itse tai ulkoistaa esim. tilitoimistolle. Oman näkemykseni mukaan itse tekeminen on hyvin harvoissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa. Oppimiskokemus on sitten asia erikseen, mutta myös tähän pääsee helpommin mukaan asiantuntevan tilitoimiston avulla. Jos sinulla on ylimääräistä aikaa opiskeluun, olet motivoitunut, tarkka, omaat ehkä pohjia ja olet valmis ottamaan riskiä suuremmasta verotuksesta sekä kirjanpidollisista epäselvyyksistä, voi työn tehdä itsekin.

Työmäärä ja siten myös ulkoistetun kirjanpidon hinta riippuu eniten toiminnan moninaisuudesta eli siitä, kuinka paljon erilaisia asioita yhtiö tekee. Eriluonteiset sijoitusinstrumentit sekä mahdolliset muut toiminnot monimutkaistavat kirjanpitoa. Taulukkolaskennan ansiosta volyymit eivät juuri vie aikaa. Myös asiakkaan toimittaman materiaalin ja raporttien laatu on erittäin merkittävä tekijä tilitoimistolle.

Jos asiakas toimittaa laadukkaan aineiston ja hyvät raportit, pienen sijoitusyhtiön koko kirjanpito maksaa luokkaa 500-1500€ vuodessa(sis. alv). Hinta sisältää kirjanpidon, tilinpäätöksen, veroilmoituksen ja muut ilmoitukset.

 

Tilitoimiston valinta

Tilitoimiston valmius hoitaa sijoitusyhtiön kirjanpitoa menestyksekkäästi ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Valitessa tilitoimistoa sijoitusyhtiölle arvioisin tavallisten kriteerien, kuten asiakaspalvelun ja kommunikaation, lisäksi seuraavia asioita:

  1. Asiantuntemus sijoitusten ja varojenhallinnan verosuunnitteluun liittyen
  2. Asiantuntemus sijoitusten kirjanpidollisiin linjauksiin
  3. Valmius erilaisten sijoitusinstrumenttien/erikoistilanteiden kirjanpitoon
  4. Menetelmät suurien transaktiovolyymien käsittelyyn

Jos yhtiöllä tai tilitoimistolla ei ole yllä mainittua asiantuntemusta, tullaan maksamaan enemmän veroja ja/tai ajaudutaan hankaluuksiin kirjanpidollisten linjausten kanssa. Jos taas ei ole valmiuksia ja menetelmiä eri tilanteisiin ja volyymeihin, ajaudutaan yllättäviin selvitystöihin sekä suureen määrään manuaalista työtä, jotka johtavat kustannuksiin ja huonoihin valintoihin.

Näiden asioiden rinnalla tilitoimiston veloituksilla on vähän merkitystä. Suosittelisinkin tilitoimistoa valitessa arvioimaan yhtiölle koituvia veroja ja kuluja sekä saatua palvelua kokonaisuutena, pelkän kirjanpidon hinnan sijaan.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!