Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 190 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 13.4.2018 15.47

Kiitos hyvästä keskustelusta!

jayboy:n tapauksesta olen samoilla linjoilla. En missään nimessä perustaisi yhtiötä verosäästöjen takia, koska byrokratiasta aiheutuvat työt/kulut ovat selvästi säästöjä korkeammat. Perustaisin yhtiön tässä vaiheessa ainoastaan, jos haluat opetella kirjanpitoa ym. yhtiön asioita. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut, joten odottaisin vielä. Sitten jos on muu syy perustaa yhtiö, esim. laskutustyö, voi sijoitukset hoitaa samalla yhtiön kautta. 

Hold:n kanssa samaa mieltä, suuret pankit eivät ole kiinnostuneita pienistä yrityksistä. Holvi on näppärä varsinkin jos kuitteja/laskuja kertyy vähän enemmän. Se on myös työkalu kirjanpitoon. Puhtaalle arvopaperisijoitusyhtiölle Holvista ei ehkä ole iloa. 

 

Usean omistajan sijoitusyhtiö – omistusmuutokset

 

Olen tähän mennessä kirjoittanut lähinnä yhden henkilön omistaman sijoitusyhtiön näkökulmasta. Asiat, joita tulee ottaa huomioon, lisääntyvät merkittävästi kun omistajia on useampia. Selvästi eniten miettimistä aiheuttaa omistajien tasapuolisuuden varmistaminen. Säännöt on hyvä olla selvillä jo perustamisvaiheessa tai muuten ajaudutaan helposti vaikeisiin tilanteisiin. Osakeyhtiölaki tarjoaa tietyt perussäännöt, mutta se ei sellaisenaan useinkaan palvele osakkaiden tarpeita kovin hyvin.

Kirjoitan tässä tekstissä perusasioita useamman omistajan (sijoitus)yhtiön omistusrakenteesta ja omistusmuutoksista. Teksti ei ota varmasti kaikkea huomioon ja pyydänkin lukijoilta lisäyksiä. Osakeyhtiölaista, yhtiöjärjestyksestä ja osakassopimuksista kirjoittaa lähitulevaisuudessa blogin ensimmäinen vieraskynä. Stay tuned!

 

  1. YRITYKSEN PERUSTAMINEN

 

Yrityksen perustamisvaiheessa osakkeet merkitään omistusten suhteessa. Yleensä käytetään minimiosakepääomaa 2.500€, jonka maksu jaetaan omistajien kesken. Tällä summalla ei vielä suuria sijoituksia tehdä. On viisaampaa laittaa minimiosakepääoman ylittävät alkusijoitukset kirjanpidossa SVOP-rahastoon osakepääoman sijaan, jolloin pääoma on tietyin edellytyksin palautettavissa pääomanpalautuksena, toisin kuin osakepääoman kohdalla.

Esim. perustettavaan yhtiöön tulee viisi omistajaa, kukin 20% osuudella ja osakkeita on yhteensä 10.000kpl. Jokainen osakas sijoittaa alussa yhtiöön 100.000€ ja siirtää ne yhtiön tilille. Kirjanpitäjä kirjaa 2.500€ osakepääomaan ja 97.500€ SVOP-rahastoon. Omistajat omistavat jokainen 2.000kpl yhtiön osakkeita, joiden hankintahinta on 50€/kpl eli 100.000€ per osakas.

 

  1. VOITONJAKO

 

Voitonjako usean omistajan sijoitusyhtiössä tapahtuu käytännössä pääomanpalautuksena tai osingonjakona. Osinkoa on jaettava osakeomistusten suhteessa tai muuten kohdennettu osinko katsotaan saajan ansiotuloksi. Yhtiöjärjestyksessä voi määrittää useita osakesarjoja, joilla on erilainen oikeus osinkoihin. Myös tästä lisää myöhemmin. Jos yhtiö jakaa enintään 8% nettovarallisuudestaan osinkona ja saajan listaamattomista saadut osinkotulot eivät ole yhteensä yli 150.000€ vuodessa, maksaa henkilöomistaja osingosta 7,5-8,5% veroa. Jos osingonsaaja on osakeyhtiö, osinko on verovapaa.

Jos sijoitusyhtiön omistajien joukossa on henkilöomistajia, on usein järkevämpää ensin palauttaa SVOP-sijoituksia verovapaasti, ennen kuin jakaa verotettavia osinkoja. Joissain tapauksissa tosin osinkojen jakaminen voi olla viisasta, vaikka SVOP-rahastossa olisikin vielä palautettavaa. Näin esim. tilanteessa, jossa suuri osa yrityksen varoista aiotaan nostaa ulos lähitulevaisuudessa.

 

  1. LISÄSIJOITUKSET

 

Jos kaikki osakkaat haluavat yhtä aikaa tehdä lisäsijoituksen yhtiöön samassa suhteessa kuin he jo yhtiötä omistavat, voivat he tehdä vastikkeettomat SVOP-sijoitukset yhtiöön. Tässä tapauksessa omistajien jo omistamien osakkeiden hankintahinta nousee sijoituksen verran.

Jos kaikki eivät halua sijoittaa samaa summaa, on sijoittavien tasapuolisuuden nimissä saatava yhtiöstä lisää omistusosuutta sijoitustaan vastaan. Tämä tarkoittaa uusien osakkeiden luomista osakeannilla. Lähtökohtaisesti osakkeiden arvo määritellään yhtiön omistusten markkina-arvon mukaan, myös muut tase-erät huomioiden.

Toki yhtiöön voi tehdä myös vastikkeettoman sijoituksen (ei osakkeita sijoituksen vastineeksi). Tässä tapauksessa kun osakeomistukset eivät muutu, vastikkeettoman sijoituksen tuotot jakautuvat osakeomistusten suhteessa, eivätkä siis sijoituksen tekijälle.

Osakkaat voivat tehdä myös keskenään osakekauppoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että osakkeiden myyjälle tulee maksettavaksi veroa mahdollisesta luovutusvoitosta. Tämän takia omistusosuuksien muuttaminen osakeannin kautta on verotehokkaampaa, ainakin jos osakkeen arvo on huomattavasti noussut.

 

  1. LAINOITUS

 

Jos osakas haluaa sijoittaa yhtiöön lisää rahaa, mutta ei halua tai saa osakeomistusta, voi hän lainata yhtiölle. Myös tässä tapauksessa koroton laina on käytännössä lahjoittamista muille omistajille, koska lainatun rahan tuomat tuotot jakaantuvat osakeomistusten suhteessa. Lainasta on tästä syystä reilua maksaa korkoa. 

 

  1. UUDET OSAKKAAT

 

Uuden osakkaan ottamiseen on kaksi vaihtoehtoa: osakeannissa uusien osakkeiden luominen tai että nykyiset omistajat myyvät osakkeitaan uudelle osakkaalle. Osakkeiden myynnistä koituu varainsiirtovero ja mahdolliset luovutusvoittoverot, mutta toisaalta osakeannissakin on omat kulunsa.

 

  1. IRTAUTUMISET

 

Osakas haluaa irtautua yhtiöstä ja siis myydä osakkeitaan. Vaihtoehtoja on ainakin kolme:

- Irtautuja myy osakkeitaan muille omistajille.

- Irtautuja myy osakkeitaan ulkopuolisille, jos säännöt tämän sallivat.

- Yhtiö ostaa irtautujan osakkeet, jolloin muiden omistajien omistussuhteet pysyvät samana. Suurissa osakekaupoissa yhtiö joutuu usein myymään omistuksiaan lunastaakseen irtautujan osakkeet. Yhtiön varallisuus pienenee, mutta vastaavasti jäljelle jäävien osakkaiden suhteelliset omistusosuudet kasvavat vastaavasti.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 19.3.2018 22.48

ScatterBrain kirjoitti:

Miksei sijoitusyhtiötä samantien perusta veroparatiisiin?

En tiedä, mutta veikkaisin sen vaativan suuria pääomia, jotta verohyödyt ohittavat kustannukset ja vaivan. Veroriskejäkin saattaa olla. Sijoitussäästötili olisi toteutuessaan melkoinen pörssiosakesijoittamisen veroparatiisi. 

Sijoittaminen listaamattomiin kasvuyrityksiin - 14.3.2018 14.51

1. Onko dataa siitä, kuinka paljon yhden asiakkaan hankkiminen maksaa yhtiölle ja miten tämä on kehittynyt/kehittyy? Vastaavasti paljonko yksi asiakas tuottaa?

 

"Palvelu on lanseerattu vasta Suomessa ja Tanskassa, mutta nyt kansainvälistyminen on vahvasti käynnissä ja yhtiö on menossa suurille markkinoille. Tavoitteena on vahva laajeneminen muualle Eurooppaan – ja sen jälkeen markkinajohtajuus globaalisti."

2. Onko uusista markkinoista tarkempaa suunnitelmaa ja aikataulua?

 

3. Yrityksen haasteista ei puhuta mitään?

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 14.3.2018 14.37

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ministeri-orpo-voimakas-tahtoni-on--e...

Hyviä uutisia, sijoitussäästötili ja tulolähdejaon poistuminen. Tosin puhetta on ollut ennenkin, vielä kun saisi päätöksiä. Toivotaan, toivotaan...

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.2.2018 18.47

Sijoitussäästötili

 

Suomessa henkilösijoittajan verotus on sen verran raskasta, että se ohjaa verosuunnitteluun monimutkaisempien rakenteiden, kuten vakuutuskuoren ja sijoitusyhtiön kautta. Ruotsissa otettiin vuonna 2012 käyttöön sijoitussäästötili ISK, joka tarjoaa kaikille tasapuolisen, yksinkertaisen ja ennen kaikkea sijoittajan kannalta verotehokkaan ratkaisun. Norja otti oman ASK-tilinsä käyttöön vuonna 2017 ja Tanska on tulossa seuraavaksi. Suomessa on ollut avauksia aiheesta ja mallia selvitetään.

Verotehokkuus riippuu toki sijoitussäästötilin ehdoista, mutta ainakin Ruotsissa ja Norjassa ehdot ovat erinomaiset. Molemmissa maissa johtavana ajatuksena on, että arvopapereita voi ostaa ja myydä vapaasti ilman suoria veroseuraamuksia. Suomessa sijoittajille saattaa tulla eteen tilanteita, joissa arvopapereiden myyntiä rajoittavat suuret veroseuraamukset. Näin esimerkiksi, jos arvopaperi on prosentuaalisesti paljon voitolla. Alla olen eritellyt perustiedot tilien ehdoista, toivon lukijoiden huomauttavan mahdollisista virheistä.

 

RUOTSIN ISK-TILI

Ruotsissa ISK-tilille ja sieltä pois voi siirtää vapaasti rahaa ja ilmeisesti mitä vaan arvopapereita(osakkeet, rahastot, todistukset, johdannaiset, warrantit ja strukturoidut tuotteet jne.), mutta ei kuitenkaan listaamattomia osakkeita.

Tilin sisäisistä voitoista ei makseta veroa, eikä tappioita voi vähentää. Pääomasta lasketaan 1,00% + valtion lainan koron verran, kuitenkin yhteensä vähintään 1,25%. Tämä summa katsotaan henkilön pääomatuloksi, josta Ruotsissa verotetaan 30%. Laskelma tehdään vuosineljänneksien keskiarvona. Pankit tai muut välittäjät eivät käsittääkseni veloita ISK-tilistä säilytyspalkkioita.

ESIMERKKI. Henkilöllä on sijoitusvarallisuutta 100.000. Salkku tuottaa 7% vuodessa eli 7000. ISK-tilin kautta sijoittajalle muodostuu tuloa 1250, valtion korkojen ollessa korkeintaan 0,25%. Vanhalla systeemillä tuloa muodostuisi siis 7000, josta maksetaan verot ennemmin tai myöhemmin.

Tänä päivänä kuulostaa ainakin omaan korvaan erittäin hyvältä diililtä. Laskuvuosina homma on toisinpäin, koska veroa maksetaan ISK-tilistä silloinkin. Myös valtion koron noustessa diili huononee.

 

NORJAN ASK-TILI  

Norjassa ASK-tilille voi ostaa tai siirtää vain ETA:n kotipaikkaansa pitäviin yhtiöihin osakerahastoihin. Tili toimii samalla periaatteella kuin suomalainen vakuutuskuori/kapitalisaatiosopimus. ASK-tilin sisällä voi siis käydä kauppaa verottomasti ja tililtä voi nostaa verottomasti varoja niin kauan kuin sijoitettu pääoma on palautettu. Norjan mallissa lopullinen verotus on tavallaan sama, mutta veronmaksua voi siirtää hyvinkin kauas ja vieläpä palauttaa ensin sijoitetun pääoman. Pankit tai muut välittäjät eivät käsittääkseni veloita myöskään ASK-tilistä säilytyspalkkiota.    

 

JOS SIJOITUSSÄÄSTÖTILI TULISI SUOMEEN

- Jos Suomeen otettaisiin käyttöön sijoitussäästötili vastaavilla ehdoilla kuin Ruotsissa tai Norjassa, uskaltaisin väittää sen olevan useimmissa tapauksissa vakuutuskuorta ja myös listattuihin arvopapereihin sijoittavaa sijoitusyhtiötä houkuttelevampi järjestely. Toki kaikki riippuu sijoitussäästötilin ehdoista.

Sijoitusyhtiöille olisi edelleen käyttöä mm. seuraavissa tapauksissa:

- Sijoitusyhtiöt, jotka sijoittavat kohteisiin, joita ei saa sijoitussäästötilin alle. Näitä olisivat todennäköisesti ainakin listaamattomat yhtiöt, kiinteistöt ja asunto-osakkeet sekä kryptovaluutat. Norjassa sijoitussäästötilin alle eivät sovellu kuin ETA-alueen osakkeet ja osakerahastot.  

- Ns. hybridiyhtiöt, joissa sijoitetaan muun yritystoiminnan voittoja, koska ei haluta nostaa varoja ulos yhtiöstä korkealla veroasteella.

- Holding-yhtiöt, samalla periaatteella kuin yllä

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

 

LÄHTEET

https://www.finansportalen.se/investeringssparkonto/

http://www.skatteetaten.no/no/Bedrift-og-organisasjon/rapportering-og-bransjer/bank-finans-og-forsikring/aksjesparekonto/aksjesparekonto---ask/

Sijoittaminen listaamattomiin kasvuyrityksiin - 1.2.2018 11.16

Kun pääsee käytännössä ilman kilpailua myymään tuotetta ja vielä noinkin skaalautuvaa niin luulis hyvien olosuhteiden antavan mahdollisia virheitä paljon anteeksi. Vähän sama kuin nettipokerin pelaaminen 2000-luvun puolivälissä :) Rakentamista ja varmasti haasteita tässä on edessä kun aletaan ohuella organisaatiolla valloittaa maailmaa. Haasteista yllättävän vähän puhetta esityksessä.

Vaikuttaa potentiaaliselta yrityskauppakohteelta kun käytännössä yksi softa ja sen ympärille rakentuvat tukitoiminnot. Ehkä perustajat haluaa kasvattaa firmaa vielä ja myydä sitten kalliimmalla? Onko suunnitteilla kehitellä muita tuotteita?

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 21.1.2018 13.06

Virtuaalivaluuttakauppa osa 2

 

Viime kerralla kirjoitin pidemmän tekstin virtuaalivaluuttakaupan verotuksesta ja esitin henkilöverotukseen yhden ja osakeyhtiön vaihto-omaisuuden kaupan verotukseen kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä asiaa. Olen työstänyt hommaa eteenpäin ja esitän nyt henkilöverotukseen toisen vaihtoehdon, joka on huomattavasti selkeämpi ja helpompi. Edelleen painotan, että kirjoitukset ovat omia ajatuksiani ja lopullisen päätöksen veroista tekee Verohallinto.

 

Henkilöverotus / osakeyhtiön henkilökohtainen tulonlähde / TVL

Lähtökohtaisesti kun myyt virtuaalivaluuttaa (tai mitä tahansa muuta), myyntivoitosta maksetaan vero. Voitto lasketaan myyntihinnan ja ostohinnan välisestä erotuksesta. Jotta voit vähentää ostohinnan, tulee sinun pystyä esittämään luotettava selvitys ostohinnasta. Jos et pysty esittämään luotettavaa selvitystä, maksat veroa koko myyntisummasta. Tavallisesti ostohintana on mahdollista käyttää myös hankintameno-olettamaa, mutta virtuaalivaluuttakaupassa se ei tällä hetkellä onnistu, koska tilanteessa ei sovelleta luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä.

Miten sitten pystyt osoittamaan luotettavasti virtuaalivaluuttakaupassa ostohinnan, jonka voit myöhemmin vähentää verotuksessa myyntisummasta? Ajattelen itse asiaa näin: aina kun ostat euroilla tai muulla “oikealla rahalla” virtuaalivaluuttaa, muodostuu sinulle ikäänkuin verovähennyskuponki, jota voit tulevaisuudessa käyttää, jos myyt SAMAA virtuaalivaluuttaa takaisin euroiksi tai muuksi fiat-valuutaksi. Kuponkia voi käyttää myös osissa, eli jos myy esim. ensin 0,5 BTC ja myöhemmin lisää. 

 

ESIMERKKI

  • Ostetaan 1 kpl Bitcoin hintaan 10k€ (saadaan hankintahintakupongin 1 BTC = 10k€)
  • Ostetaan 10kpl Ether hintaan 10k€ (saadaan hankintahintakupongin 10 ETH = 10k€)
  • Aika kuluu ja käydään kauppaa kolikoiden ja tokeneiden välillä vaihtamatta missään vaiheessa euroiksi tai muuksi fiat-valuutaksi. Lopputuloksena on 100k€ arvosta Litecoinia. Halutaan kotiuttaa puolet eli 50k€ arvosta.
  • Jos myydään suoraan Litecoinia euroiksi, katsotaan koko myyntisumma todennäköisesti voitoksi.
  • Mutta, jos vaihdetaan ennen realisoimista Litecoineja yhdeksi Bitcoiniksi ja kymmeneksi Etheriksi (jotka siis oli alunperin ostettu euroilla) ja myydään ne euroiksi, voimme käyttää hankintahintakuponkeja verotuksessa ja todennäköisesti vähentää ne myyntisummasta verotuksessa. Etherin kurssi on nyt 2k€ ja Bitcoinin 4k€
    • Myynti 10kpl ETH = 20k€ – hankintahinta 10k€ = voittoa 10k€
    • Myynti 1kpl BTC = 4k€ = tappiota 6k€ (4k eurosta ei makseta veroa, mutta 6k€ tappiota ei voi vähentää)
    • Jotta saadaan 50k€ verran kotiutettua, myydään vielä 26k€ arvosta Litecoinia. Tämä 26k€ on pelkkää voittoa, koska ei ole kuponkeja mitä vähentää.

Bitcoinin hankintahintakuponki siis käytettiin, vaikka Bitcoin oli ostohintaan nähden tappiolla. Tällöin kupongista, jolla olisi ollut potentiaalia vähentää verotettavaa tuloa 10k€, saatiin vähennettyä vain 4k€. Jos sankarimme olisi uskonut, että Bitcoin vielä nousee, olisi kuponki kannattanut säästää ja jättää vaihtamatta Litecoinit Bitcoinien kautta euroiksi. Toisaalta jos hän uskoikin, että Bitcoin tulee laskemaan, sai hän vähentää 4k€ kun vähennettävää vielä on.

 

LÄHDE

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaali...

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 12.1.2018 10.02

Lokki kirjoitti:

Jatkan vielä pohtimista: jos en myy kerralla KAIKKIA cryptoja vaan erissä, niin voisinko käyttää yksinkertaisesti FIFOa eli käyttää hankintahintana ostojärjestystä?

Kyllä, mutta taas ainoastaan jos käyt vain kauppoja välillä krypto-fiat. Jos ostatkin kryptolla kryptoa, niin edelleen FIFO, mutta silloin hankintahinnan laskeminen ei ole yhtä simppeliä. 

En tiedä puhutaanko nyt samasta asiasta, voisitko antaa esimerkin? 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 11.1.2018 10.42

Joo tässä tulee helposti ajatusvirheitä ja nuo mun esimerkit vois olla selvempiä. Foorumin versiosta puuttuu yks rivi, http://sijoitusyhtio.net/ on korjailtu versio.

Muistutus kaikille, jotka omistaa henkilönä virtuaalivaluuttoja: mieti tarkkaan veroseuraamukset ennen kuin vaihdat euroiksi tai muuhun fiat-valuuttaan.

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 11.1.2018 9.12

Casteliero kirjoitti:

Koska kryptojen välinen kauppa ei realisoi verotusta, niin esimerkkisi tapauksessa yksityishenkilö on ostanut 10000€ arvosta kryptovaluuttaa ja vaihdettuaan ne euroiksi on saanut yhteensä 15000€ (8000€+5000€+2000€), eli voittoa on tullut 5000€, josta 30% veroa on 1500€. Eli käteen jää verojen jälkeen 13500€.

EDIT: Kryptojen välisessä kaupassa ei yleensä siis vaihdeta kryptoja euroihin tai muihin fiat-valuuttoihin, vaan kauppa käydään suoraan eri kryptojen välillä ja niiden välisellä kurssilla.

Voisitko avata tätä laskelmaa enemmän? Mistä saat kyseiset luvut?