Olet täällä

kaleeri

kaleeri

  • Liittynyt 5.8.2014
  • 216 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.5.2019 21.19

Tulolähdejaon poistaminen osa 2 – strategiat

 

Edellisessä tekstissä kävin läpi lakimuutoksen vaikutukset sijoitusyhtiöille. Se on hyvä lukea ensin ja ottaa esille tätä osaa luettaessa. En kertaa faktoja yhtä yksityiskohtaisesti tässä osassa vaan keskityn vero-optimoinnin strategioihin.

Haluan muistuttaa, että vaikka tässä tekstissä pohditaan syvällisesti muun omaisuuden luovutustappioiden verovähennystä, on asian merkitys yleensä melko marginaalinen ja tärkeämpää on keskittyä tuottojen tekemiseen. Ääritapauksissa vaikutus on kuitenkin merkittävä ja huonolla suunnittelulla voi menettää suuria verovähennyksiä. Asia on hyvä ymmärtää oman yhtiön kannalta, jotta osaa valita oikean strategian.

 

LAKIMUUTOKSEN VAIKUTUS LYHYESTI

Henkilökohtainen tulolähde sulautettiin elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, mutta poikkeukseksi jätettiin elinkeinotoiminnan tulolähteen sisälle alalaji muu omaisuus, jonka luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan muun omaisuuden luovutusvoitoista. Muuhun omaisuuteen kuuluvat passiivisesti hallinnoitavat osakkeet, jotka eivät ole kiinteistöyhtiön osakkeita. Näitä voivat olla ainakin:

  • Pitkäaikaisluonteiset sijoitukset, joita ei voida lukea lyhytaikaisiin sijoituksiin eli vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen. Näitä voivat olla:
    • listaamattomat osakesijoitukset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
    • pitkäaikaiset lainasaamiset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
    • muut vastaavanluonteiset sijoitukset
  • Listatut sijoitukset, jos yhtiön sijoitustoiminta on hyvin passiivista

Alla on kuvattu kolme strategiaa, joita noudattamalla pyritään minimoimaan riski siitä, että muun omaisuuden luovutustappiot jäisivät käyttämättä.

 

STRATEGIA 1 – ei “muuta omaisuutta”

Jos mahdollista, paras strategia on käsitellä kaikki sijoitustoiminta elinkeinotoiminnan alla. Silloin kaikki tappiot vähenee kaikista tuloista eikä mietittävää ole. Tätä strategiaa ei voi kuitenkaan noudattaa, jos yhtiöllä on sijoituksia, jotka on pakko lukea muun omaisuuden luokkaan. 

 

STRATEGIA 2 – kaikki ryhmässä muu omaisuus

Toinen melko toimiva vaihtoehto on käsitellä kaikkia sijoituksia muun omaisuuden alla, jolloin luovutustappioille löytyy vastaavia luovutusvoittoja, jos vaan voittoja ylipäänsä on.

Tässä tilanteessa yhtiöllä on pitkäaikaisia sijoituksia, jotka on luettava muuhun omaisuuteen sekä myös pörssisijoituksia, jotka voitaisiin käsitellä elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuutena. Jos pörssikauppa tai vastaava ei ole todella aktiivista, myös pörssiosakekaupan voinee käsitellä halutessaan muun omaisuuden alla. Tässä menettelyssä menettää pieniä etuja, joita elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuuskäsittely tarjoaa.

Miinuksena on myös, ettei osinkotuottoja, korkopaperien korkotuottoja tai muita sijoitustuottoja(jotka eivät ole luovutusvoittoja) voi yhdistää luovutustappioiden kanssa. Jos yritys harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa kuin sijoittamista, vaikkapa laskuttaa konsultointia tai tekee autokauppaa, ei muun omaisuuden sijoitusten luovutustappioita voi vähentää myöskään näistä tuotoista, kuten strategiassa 1 voi.

 

EPÄOPTIMAALINEN TILANNE – elinkeinotoimintaa ja yksittäisiä muun omaisuuden sijoituksia

Yhtiöllä voi olla aktiivisen pörssiosakekaupan(käsitellään vaihto-omaisuutena) ja kiinteistösijoitusten lisäksi yksi tai muutama pitkäaikainen sijoitus, jotka täytyy lukea muun omaisuuden luokkaan. Tässä tapauksessa voi käydä niin, että nämä yksittäiset pitkäaikaiset sijoitukset luovutetaan tappiolla ja muun omaisuuden luovutusvoittoja ei ole.Tappioita kun ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta, ne vahvistetaan ja jäävät muistiin 10 vuodeksi odottamaan tulevia muun omaisuuden luovutusvoittoja. Jos muuta omaisuutta ei tulee lisää tai vähistä eristä ei saada 10 vuodessa voittoja, jää luovutustappio lopullisesti vähentämättä.

Jos yhtiöllä ei ole tappioiden jälkeen jäljellä muuta omaisuutta, mutta on vähentämättömiä luovutusvoittoja, antaa se kannustimen osakkeiden ostamiseen muuhun omaisuuteen verovapaiden tuottojen toivossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuotot ovat tärkeämpiä kuin verot, eikä mennä liiallisuuksiin verovähennysten metsästyksessä.

Tästä siirrytään strategiaan 3.

 

STRATEGIA 3 – muu omaisuus hyvin edustettuna elinkeinotoiminnan rinnalla

Tässä skenaariossa yhtiöllä on aktiivisia sijoituksia elinkeinotoiminnan alla, mutta myös pitkäaikaisia sijoituksia muun omaisuuden alla. Aktiiviset sijoitukset ovat niin suuressa roolissa, ettei niitä haluta siirtää muun omaisuuden alle, koska strategian 2 alla mainittujen etujen menettäminen olisi liian merkittävää.

Jotta vältettäisiin ylempänä kuvattu epäoptimaalinen tilanne, jossa muun omaisuuden luovutustappioita jää roikkumaan, olisi muun omaisuuden alla hyvä olla enemmän edustusta eli oma “ekosysteemi”. Plussaa olisivat useat eri sijoitukset, joista yhdenkään osuus ei olisi liian suuri sekä esim. maantieteellistä ja toimialojen välistä hajautusta, joka laskisi osakkeiden välistä korrelaatiota. Näin luovutustappioita ja -voittoja syntyisi ja pääsisi vähentämään ristiin.

 

POHDINTAA

Kuten huomaatte, oikean strategian valinta ei ole aina ihan yksiselitteistä. Pitäisi osata suhteuttaa eri asioiden arvoa toisiinsa. Ei tietenkään halua menettää verovähennyksiä, mutta ei myöskään kannata lähteä tekemään haitallisia muutoksia, jotta välttäisi pienen mahdollisen luovutustappion verovähennysoikeuden.

 

BONUS

Lakimuutoksessa mainittiin myös:

“Yhteisön tuloverolain mukaisesti verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen sisältyy nykyisin osakkaan yksityiskäytössä olevan omaisuuden lisäksi usein myös muuta sellaista omaisuutta, jota ei ole katsottu käytettävän yhteisön elinkeinotoiminnassa. Koska rahoitusomaisuuden määritelmää jonkin verran väljennettäisiin, voisi ainakin osa tähän asti tuloverolain mukaan verotetusta rahavaroihin verrattavasta omaisuudesta kuulua jatkossa rahoitusomaisuuteen.”

Kun saadaan parempaa ymmärrystä, mitä tähän yllä mainittuun osaan voisi sisällyttää, saattaa tilanne tietyissä tilanteissa helpottua. Näin siis jos tiettyjä pitkäaikaisia sijoituksia voisikin sisällyttää elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuuteen muun omaisuuden sijaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että lähtökohtaisesti rahoitusomaisuuden pitäisi sisältää vain lyhytaikaisia, eikä jatkuvasti useana tilikautena tuottoa tuottavia eriä.

 

LÄHTEET

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180257.pdf

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 9.4.2019 18.03

Jakke kirjoitti:

Moi, kiitos näistä YEL-vastauksesta.

Toinen kysymys:

Kaikki kokemusta omaavat:

Mitä tilinpäätösdokumentteja omaveron kautta PRH:lle täytyy osakeyhtiön toimittaa? Tuloslaskelma ja tase luonnolisesti, mutta onko tämän lisäksi joitain muita pakollisia dokumentteja?

T/Jakke

 

Kiitos Jakelle hyvistä kysymyksistä tuuraajille vastauksista! Käsittääkseni minimivaatimus on tulos, tase ja tilinpäätöksen rekisteröintilomake: https://www.prh.fi/stc/forms/tilinpaatoksen_rekisterointi.pdf

Osakesäästötili tul(l)ee vihdoin Suomeenkin - 3.4.2019 14.03

Tietääkö joku vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Sijoitussäästötilin sisällä on ulkomaisia osakkeita. Nämä ulkomaiset yhtiöt jakavat osinkoa. Pidätetäänkö osingoista lähdevero(yleensä 15%, joskus suurempi) kuten yleensä?

1b. Jos pidätetään, saako näitä pidätyksiä jotenkin hyvitettyä verotuksessa vai jääkö normaalisti Suomen verottajan hyvittämä 15% osingonsaajan tappioksi? Jos saa hyvitettyä, miten tämä tapahtuu?

2. Henkilöllä on sijoitussäästötili ja normaali arvo-osuustili, joka ei ole sijoitussäästötili. Sijoitussäästötilin sisällä tehdään myyntejä yli tuhannella eurolla vuonna 2020. Normaalilla arvo-osuustilillä tehdään myynti 950 eurolla vuonna 2020. Onko 950 myynnin voitto verovapaa / tappio verovähennyskelvoton? Viittaan tähän sääntöön:

Jos kalenterivuoden aikana myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa, myyntivoitto on verotonta. Sama pätee myyntitappioon: tappiota ei voi vähentää, jos vuoden aikana myydyn omaisuuden hankintahinnat ovat olleet yhteensä enintään 1 000 euroa. 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 3.3.2019 6.49

Tulolähdejakoon ym. liittyen taitaa olla nyt oikeasti tulossa muutoksia.  

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180257.pdf

Innostuin koostamaan tällaisen pikaisen miniartikkelin aiheesta. Kirjoitan harkitumman tekstin myöhemmin.

Tällä hetkellä yhtiössä TVL-alla olevat pitkäaikaiset/passiiviset osakesijoitukset siirtyvät uudessä mallissa EVL-tulolähteen alle uuteen luokkaan muu omaisuus. Poikkeuksena niiden luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia muista kuin vastaavista muun omaisuuden luovutusvoitoista. Tämä luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoitus ei koskisi kiinteistöjä/kiinteistöyhtiön osakkeita. Lisäksi rahoitusomaisuuden käsite väljenisi eli rahavaroihin verrattavaa omaisuutta saisi näin pois muun omaisuuden alta, jossa luovutustappiot ovat rajoitetusti vähennyskelpoisia.

Entinen ongelma jäisi siis edelleen piinaamaan keissejä “luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset”. Lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön, oli elinkeinotoiminta aktiivista sijoitustoimintaa tai autojen korjausta, selkeästi elinkeinotoiminnan ulkopuolella olevien pitkäaikaisluontoisten sijoitusten(ei kiinteistö) luovutusvoitot voisi vähentää vain vastaavista luovutusvoitoista. Käytännössä siis listaamattomat osakesijoitukset, joita ei voi lukea vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen.

Onhan tässä positiivisia muutoksia monelta osin, mutta tympeää että tuo luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoitus piti jättää sotkemaan. Kovasti tämän välttämättömyyttä on perusteltu esityksessä.

 

MUU OMAISUUS

“Muun omaisuuden piiriin luettaisiin sellainen omaisuus, joka ei tarkoitukseltaan vastaa elinkeinotulolähteen muiden omaisuuslajien määritelmiä. Tällaisia muuhun omaisuuteen kuuluvia eriä voisivat olla esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset, joihin tällä hetkellä sovelletaan tuloverolakia, sekä osakaslainat.”

“Muun omaisuuden perusteella syntyvät juoksevat tulot ja tulon hankkimiseen liittyvät menot olisivat elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja, jotka otettaisiin huomioon tulolähteen verotettavaa tuloa laskettaessa. Menot voitaisiin vähentää kaikista tulolähteen tuloista. Muun omaisuuden hankintaan kohdistuvat korot olisivat vähennyskelpoisia elinkeinoverolain korkomenoja koskevien säännösten mukaisesti.”

 

MUUN OMAISUUDEN ALALAJIN SIJOITUSOMAISUUDEN RAJOITETTU LUOVUTUSTAPPIOIDEN VÄHENNYSKELPOISUUS

“Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja muiden arvopapereiden luovutusvoitto on veronalaista tuloa. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta on rajoitettu. Luovutustappiot voidaan vähentää yleensä vain sijoitusomaisuusarvopaperin luovutusvoitoista (aktiefållan). Kysymyksessä voi olla esimerkiksi sijoitusomaisuuteen kuuluvan osakkeen luovutusvoitto, mutta myös sellaisen käyttöomaisuuteen kuuluvan noteeratun osakkeen luovutusvoitto, jonka verovapauteen oikeuttava omistusaika ei ole täyttynyt. Niissä tapauksissa, joissa käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappio on vähennyskelpoinen, se vähennetään vastaavalla tavalla. Jos luovutustappiota ei ole mahdollista vähentää tappion syntymisvuonna, se voidaan vähentää seuraavina verovuosina.”

 

KIINTEISTÖYHTIÖT

“Rajoitus ei koskisi kiinteistöyhtiön osakkeita. Kiinteistöyhtiön osakkeet eivät ole käyttöomaisuusosakkeita koskevan säännöksen mukaan verovapaasti luovutettavia eikä niiden luovutuksesta aiheutunut tappio ole vähennyskelvoton. Tällaisten osakkeiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta ei sen vuoksi ole tarpeen rajoittaa, kun osakkeet kuuluvat muuhun omaisuuteen. Koska myös muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistön luovutuksesta syntyvä tappio olisi vähennyskelpoinen elinkeinoverolain yleisten periaatteiden mukaisesti, kohdeltaisiin suoria kiinteistöomistuksia ja kiinteistöosakkeita samalla tavalla.”

 

RAHOITUSOMAISUUDEN KÄSITE VÄLJENEE

“Yhteisön tuloverolain mukaisesti verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen sisältyy nykyisin osakkaan yksityiskäytössä olevan omaisuuden lisäksi usein myös muuta sellaista omaisuutta, jota ei ole katsottu käytettävän yhteisön elinkeinotoiminnassa. Koska rahoitusomaisuuden määritelmää jonkin verran väljennettäisiin, voisi ainakin osa tähän asti tuloverolain mukaan verotetusta rahavaroihin verrattavasta omaisuudesta kuulua jatkossa rahoitusomaisuuteen.”

“Yhteisöjen muun toiminnan tulolähteeseen on toisinaan luettu esimerkiksi pitkäaikaisia talletuksia. Kun yhteisöjen toimintaan ei enää sovellettaisi tuloverolakia, voisi osa muun toiminnan tulolähteen rahoitusvaroista käyttötarkoituksensa perusteella kuulua elinkeinotulolähteen sisällä pikemminkin rahoitusomaisuuteen.”

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 27.2.2019 9.29

Hugiwald kirjoitti:

Juuri olin kirjoittamassa, että kun lukee internetin seitsemännen kerran peräkkäin läpi niin asiat alkavat kummasti selvitä. Joskus vastaukset voivat löytyä niinkin kaukaa kuin tämän ketjun edellisesltä sivulta!

Mutta kiitos todella paljon vastauksista, itsekin pohdittuani tuota epätasapainoa sijoitusyhtiön varojen ja omistusosuuden kanssa päädyin että osakeanti lienee se oikein tapa tehdä se virallisesti. Tämä on toki vuosien päähän menemistä, mutta tuleeko se asia ajankohtaiseksi vasta sitten, kun osinkoa aletaan jakamaan ulos? Eli jos siihen asti pitää manualisesti kirjaa talletuksista ja osakeannissa osuudet tasataan sitten talletusten suhteessa ja vasta sitten jaetaan osinkoa?

 

 

Sori hidas vastailu, pitänyt kiirettä tilitoimistopuolella. Tuo osakeannin tekeminen vasta ennen osingonjakoa saattaisi onnistua käytännössä kunhan laskenta ja sopimus on mietitty tarkkaan ja jos molemmat kunnioittavat sopimusta. Siinä voi tosin olla ongelma, että osakkaat merkkaavat osakkeita eri hintaan samassa annissa. En ole ihan paras vastaaja sopimusasioihin. 

 

LASKENTA

Esimerkki, firmassa 100.000kpl osakkeita ennen seuraavia tapahtumia

Henkilö 1 tallettaa firmaan 10.000e kun sillä hetkellä firman sijoitusten arvo on 100.000e

Aika kuluu ja kurssit nousee - henkilö 2 tallettaa firmaan 10.000e kun sillä hetkellä firman sijoitusten arvo on 200.000e 

Aikaa kuluu taas ja osakkeet merkitään juuri ennen osingonjakoa. Tulisiko molempien saada sama määrä osakkeita? Mikä tämä määrä on?

 

Oma neuvo on suhteuttaa talletukset talletushetken valuaatioon ja laskea saatavien osakkeiden määrä sen mukaan. Eli yllä olevassa esimerkissä henkilö 2 saisi 10.000kpl osakkeita ja henkilö 2 hmm 5.500kpl(10.000e/(200.000e/110.000kpl))

 

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 21.2.2019 11.59

Hugiwald kirjoitti:

Kiitos erinomaisesta tietopaketista! Olen pikkuhiljaa alkanut aktivoitumaan sijoitusyhtiön perustamisen suuntaan ja viime viikot ovatkin menneet aiheesta tarkemmin lueskellen ja pohtien. Muutama asia vielä askarruttaa ja arvostaisin jos joku viitsisi niihin vastata.

Kiitos, yritän vastailla. Muistutan taas, että nää on vaan mun näkemyksiä, ei totuuksia. 

Hugiwald kirjoitti:

Olisin siis perustamassa sijoitusyhtiötä lähisukulaisen kanssa ja omistus olisi luonnollisesti 50/50. Molemmilla omat (pienet) sijoitukset jäisivät henkilökohtaisiksi ja sijoitusyhtiön varallisuutta lähdettäisiin rakentamaan pikkuhiljaa ansiotulojen avulla. Yhtiö sijoittaisi arvopapereihin (myös johdannaisiin) ja myöhemmin kenties kiinteistöihin/metsään. Sijoitusyhtiöstä ei ole tarkoitus ottaa lähivuosina mitään ulos, kaikki osingot ja talletetut varat sijoitetaan. 

Tässä tulee ensimmäinen pohdinta verotuksen puolelta: Kun aluksi sijoitustoimintaa olisi vähemmän pienemmän varallisuuden vuoksi, onko TVL:n puolelle siirtyminen kuinka todennäköistä?

Arvopaperien osalta en pitäisi kovin todennäköisenä jos jonkin verran käytte kauppaa. Muutenkin näyttäisi jo siltä, että lakimuutos poistaa TVL-tulolähteen sijoitusyhtiöiden tapauksessa. Metsästä en osaa sanoa.

Hugiwald kirjoitti:

Aikanaan toisen osakkaan on tarkoitus myös tehdä keikkaluonteisia töitä, joiden laskutus hoidettaisiin sijoitusyhtiön kautta. Tuleeko tässä jotain vastaan mitä pitäisi ottaa huomioon?

Jos talletukset menevät jossain vaiheessa "epätasapainoon", toisen halutessa sijoittaa enemmän/vähemmän, kuinka omistusosuuden kanssa tulee toimia?

Onhan siinä huomioitavia asioita, mutta ei mitään ihmeellistä. ALV-alarajahuojennukseen kannattaa tutustua. Jos toinen laskuttaa, niin viivan alle jäävä osuus jää yhtiölle ja tasapuolisuuden nimissä toisen osakkaan pitäisi tallettaa vastaava summa. Toinen vaihtoehto on maksaa laskutuksesta jäävä voitto palkkana tekijälle. 

Tuo talletusten epätasapaino onkin sitten monivivahteinen juttu. Jos muutos on pysyvä, varmaan fiksuinta on muuttaa omistusosuuksia osakekaupoilla/osakeannilla. Väliaikaisille epätasapainoille voisitte sopia esim. yhtiön maksamaan korkoa ylimääräiselle osuudelle tai tehdä jonkun osakkaiden välisen keskinäisen sopimuksen. 

Hugiwald kirjoitti:

Tiedossa on, että aluksi kulujen vuoksi tällainen ei ole kannattavaa, mutta tähtäin on enemmänkin kymmenien vuosien päässä. Lisäksi näen tämän hyvänä tapana oppia osakeyhtiöstä ja sen vaatimista kirjanpidollisista toimenpiteistä, joten harrastuksesta ja oppimisesta olemme valmiita maksamaan!

Oikea asenne! Jos jaksaa harrastaa niin tässä oppii monenlaista ja kyllä niissä veroissakin äkkiä säästää, jos omaa ajankäyttöä ei laske :)

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 16.2.2019 7.13

Uskaltaisin väittää, että kolmen yhtiön sulauttaminen neljänteen on huomattavasti vähempitöinen ja halvempikin kuin kahden sulauttaminen + yhden konkurssi/purku. Etenkin kun on samat omistusprosentit. 

PRH:n sivuilla on aika hyvin kerrottu vaiheista ja hakemuksista, linkki alla. VEIKKAISIN, että ei tarvitse odottaa syksyn tilinpäätöksiä, varsinkaan koska teidän tapauksessa omistusosuudet on samat eikä makseta "sulautumisvastiketta". Kyllähän tuo jonkinmoinen viidakko on ja maksuja menee joka yhtiöstä. Tilintarkastajan lausuntoja tarvitaan, mutta muuten tuon periaatteessa voi tehdä itse. Toinen vaihtoehto on palkata joku prosessin tunteva hoitamaan asiaa.

 

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/muutosilmoitus/sulautum...

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 13.2.2019 19.13

Hei Serenity, nyt mennään alueelle, josta minulla ei ole käytännön kokemusta. Jonkin verran on sulautumisia tullut kuitenkin pohdittua. 

Olen samoilla linjoilla kanssasi, että yhtiöt B, C ja ehkä myös D(?) voisi sulauttaa yhtiöön A. Toki jos yhtiöllä D on muita vastuita, joita ei halua yhdistää yhtiöön A, on tilanne eri.

Sanoit, että ainakin yhtiöissä A, B ja C on samat omistajat. Ovatko omistusosuudet prosenteissa myös samat? Entä yhtiö D? Jos on samat prosentit kaikissa, se helpottaa. Jos ei, joutuu laskeskelemaan enemmän mikä osuus kenellekin jää yhtiöstä A kun pöly laskeutuu.  

Käytännön asiat eivät ole ihan selviä minulle. Luulisin, että samalla hakemuksella saa sulautettua kaikki kerralla. Vai pitääkö ensin erikseen sulauttaa yhtiö C yhtiöön B ja sitten B(+D) yhtiöön A.

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 24.1.2019 11.25

Listaamattomien osakkeiden omistaminen – yhtiö vs henkilö

 

Yleensä listaamattomiin osakeomistuksiin liittyvä verotus on kohtalaisen neutraalia henkilö- ja yhtiöomistuksen välillä. On olemassa muutama skenaario, joissa yhtiön kautta omistuksen ja henkilökohtaisen omistuksen verokohtelun välille muodostuu suuria eroja. Etenkin summien noustessa korkeiksi, rajasummat paukkuvat ja laskelmat menevät uusiksi. Nämä tilanteet on hyvä olla tiedossa, ennen kuin ajaa itsensä veroansaan.

Vertailen osinkojen ja luovutusten verokohtelua niin sijoitusyhtiön kautta omistettuna kuin suoraan henkilökohtaisesti omistettuna. Olen ottanut mukaan esimerkkejä ääritapauksista, joiden avulla ilmiöitä on helpompi hahmottaa. Todellisessa maailmassa mennään usein jonnekin näiden tapausten välimaastoon.

 

Osingot – case vakaat voittoa takovat yhtiöt

Tähän yhtiöryhmään sopivat vaikkapa it-konsultointiyhtiön, tilitoimiston tai leipomon osakkeet. Tämän ryhmän yhtiöt toimivat pitkään ja viimeistään alun kovimman kasvuvaiheen jälkeen alkavat maksamaan omistajilleen osinkoa. Kasvupanostusten vähentyessä ajan myötä, yleensä osinkojen määrä kasvaa.

Osingonjaon verotus menee seuraavasti:

  • Yhtiön osingonsaajana: verovapaa poikkeuksetta. Yhtiö maksaa osinkoa henkilöomistajalle – > 7,5-8,5% veroa.
  • Henkilöt osingonsaajana:
    • Osinko korkeintaan 8% osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuudesta: 25% pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa   
    • 8% ylittävä osuus 75% ansiotuloa ja 25% verovapaata tuloa
    • Yli 150.000e osingot vuodessa: 85% pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa

Kannattava pienen pääoman yhtiö – osinkoverotus

Kun menestyvän pienillä pääomilla toimivan yhtiön, esim. IT-konsultointiyhtiön nettovarallisuutta lasketaan, todetaan sen yleensä olevan matala verrattuna tilikauden voittoon. Taseen erät käteistä lukuunottamatta ovat vähäisiä ja tilanne voi olla vaikka seuraava:

  • Tilikauden voitto 2.000.000€
  • Nettovarallisuus 3.000.000€ (taseessa tilikauden voiton lisäksi 1M€ laitteita, aineettomia hyödykkeitä ym.)

Yhtiön nettovarallisuudesta 8% on 240.000€. Valtaosa yhtiön omistajista omistaa osakkeet osakeyhtiön kautta. Yhtiökokous päättää, että osinkoa jaetaan 1.500.000€, joka on 50% nettovarallisuudesta. Omistajia on viisi, joista jokainen saa 300.000€.

  • Yhtiöt maksavat saamistaan osingoista 0% veroa. Yhtiö maksaa osinkoa henkilöomistajalle -> 7,5-8,5% veroa.
  • Henkilöt maksavat osingoistaan veroa
    • Henkilöomistaja maksaa osingoistaan veroa yhteensä 87.930€ = 29,31%
    • Loput 150.000€ -> 85%*34%*150.000€ = 43.350€
    • Ansiotulo-osinko 150.000€ asti = 102.000€ tulo -> keskipalkkaiselle marginaaliverolla 40% veroa 40.800€
    • 8% nettovarallisuuden osuus: 48.000€ tulo -> 2.250€+1.530€=3.780€

Johtopäätös

Jos yhtiö menestyy ja alkaa tehdä voittoa vuodesta toiseen, on henkilöomistajalla riski ajautua yllä kuvattuun veroansaan. Kutsun sitä jatkossa osinkoansaksi. Usein äärimmäisen positiivinen ongelma, mutta kallis silti.

Tästä tilanteesta on lisäksi hankala päästä pois. Hyvin voittoa tekevän yhtiön osakkeita, jossa mahdollisesti on aktiivisesti mukana, ei halua myydä. Jos haluaakin, yhtiö on listaamaton ja sen omistajapohja on kapea – osakkeita voi olla vaikea myydä käypään hintaan. Jos sattuu saamaan reilun hinnan, joutuu luovutusvoitosta maksamaan pääomatuloveroa, todennäköisesti hankintameno-olettamaa käyttäen eli myyntisummasta 27,20%(80%*34%) jos osakkeet omistettu alle 10v ja 20,40%(60%*34%) jos yli 10v.

Jos osinkoansa on mahdollinen, kannattaa osakkeet yleensä omistaa ennemmin osakeyhtiön kautta kuin suoraan henkilönä. Kokonaisarviointiin tulee kuitenkin yhdistää myös alla kuvattu luovutuksen verotus.

 

Luovutus – case tuotekehitys- ja kasvuyhtiöt

Tähän yhtiöryhmään kuuluvat esimerkiksi tuotekehitysyhtiöt ym. kasvuyhtiöt, jotka käyttävät kaikki varansa kehitykseen tai kasvuun. Yleensä rahaa kerätään myös perustajien ulkopuolelta osakeanneilla, lainoina ja avustuksina. Kun tuote, palvelu tai vastaava on tarpeeksi valmis, on se tarkoitus “exitoida” eli tavalla tai toisella myydä ja lunastaa rahat. Alla listattu yleisimpiä skenaarioita:

1. Yrityksen koko osakekannan myynti -> osakkeenomistajalle verotettava luovutus

2. Liiketoiminnan myynti – yhtiö jää -> yhtiölle verotettavaa tuloa

3. Osakevaihto – saadaan vaihdossa ostavan yrityksen osakkeita -> vaihdossa verot eivät realisoidu vaan hankintahinta siirtyy uusiin osakkeisiin

4. Yritys jatkaa omillaan ja alkaa myydä tuotetta

5. Joku yllä olevien yhdistelmä

6. Listautuminen

Heti alkuun miettisin, kuinka todennäköistä on, että yhtiö muuttuu osingonmaksajaksi. Yllä listatuissa skenaarioissa näin voi käydä kohdissa 2, 3, 4 ja 5. Listautumisessakin yhtiön osakkeet jäävät haltuun ja lock-upien ansiosta ehkä pidemmäksikin aikaa, mutta listatuissa mahdollisten osinkojen verokohtelu on erilainen ja melko neutraali.

Jos olet varma, ettei osinkoansa ole tapauksessasi riskinä, voi suora henkilöomistus hyvinkin olla verotuksellisesti paras ratkaisu omistaa. Alla kuvattu ääritapaus, joka havainnollistaa henkilöomistuksen ja yhtiön kautta omistuksen etuja/heikkouksia.

“Go big or go home”

Perustetaan tuotekehitysyhtiö, joka joko epäonnistuu tai onnistuu todella isosti. Onnistuessaan koko yhtiö myydään tai se listataan suurella voitolla. Muut sekalaisemmat skenaariot ovat hyvin epätodennäköisiä. Katsotaan luovutusvoiton verotusta ja voitonjakoa, hankintahinnan on katsottu olevan minimaalinen myyntihintaan nähden.

Henkilö omistajana

  • Vahvuus 1: Hankintameno-olettama. Sen avulla veroprosentiksi muodostuu ylempänä listattu 27,20%(alle 10v omistus) tai 20,40%(yli 10v omistus)    
  • Vahvuus 2: Koko summa verojen jälkeen on henkilön omistuksessa ja käytössä

Yhtiö omistajana

  • Vahvuus 1: Veroprosentti on vain 20%
  • Heikkous 1: Raha ei ole henkilön käytössä, vaan on yhtiön rahaa. Yhtiö voi jakaa osinkoa verotehokkaasti vain 8% nettovarallisuudestaan, mikä on aika vähän jos rahalle olisi käyttöä. Toki henkilön pitäisi saada pankista lainaa esittäessään sijoitusyhtiönsä tilanteen. Kokonaisveroasteeksi muodostuu n.  26-27% kun yhtiö maksaa ensin 20% koko potista ja henkilö jäljelle jäävästä 80%:sta 7,5-8,5% osinkoveroa.
  • Heikkous 2: Jos tulee reilusti yli 2M€ potti tai henkilö saa jo muista listaamattomista yhtiöistä paljon osinkotuloa, tulee vastaan 150.000€ vuosiraja kevyesti verotetulle osingolle. Rajaan lasketaan siis kaikki henkilön saamat osingot yhteen. Nettovarallisuudesta 1.875.000€ tulee 8% laskulla 150.000€.

Jaettu omistus

  • On mahdollista myös omistaa osa osakkeista suoraan itse ja osan yhtiön kautta. Tämä voi olla hyvä ratkaisu jakaa riskejä ja säädellä käyttöön tulevan rahan määrää. Go big or go home -tilanteissa voi myös välttää yli 150.000€ vuotuiset osingot kun yhtiöön ei tuloudu liian suurta nettovarallisuutta.  

Jos on 100% varmaa, että kaikki osakkeet joko myydään/listataan suurella summalla tai vaihtoehtoisesti yhtiö menee konkurssiin, yllä olevia heikkouksia ja vahvuuksia vertailemalla pitäisi päätyä valitsemaan henkilökohtainen omistus (jos käyttöomaisuusosakkeiden mahdollisuus luetaan pois). Harvoin tilanne on kuitenkaan näin mustavalkoinen ja ylempänä mainitut muut skenaariot ovat myös mahdollisia. Muiden skenaarioiden todennäköisyyksien noustessa vaaka alkaa äkkiä kallistua yhtiöomistuksen eduksi.

 

Lisämauste – käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus

Jotta ei menisi liian yksinkertaiseksi, luovutustilanteeseen on olemassa erikoistapaus, jossa luovutusvoitto on verovapaa ja vastaavasti luovutustappio verovähennyskelvoton. Edellytyksiä ovat:

  • luovuttava yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja luovutettavat osakkeet kuuluvat sen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen (EVL 53 §)
  • osakkeet kuuluvat luovuttajayhtiön elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen (EVL 12 §)
  • luovuttava yhteisö on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään 10 %:n osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin (EVL 6 b §:n 2 momentin 1 kohta)
  • luovutettavat osakkeet eivät ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita tai sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa (EVL 6 b §:n 2 momentin 2.kohta)
  • luovutuksen kohteena oleva yhtiö on kotimainen, asuu EU:n jäsenvaltiossa emotytäryhtiödirektiivin 2 artiklan tarkoittamalla tavalla, tai yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on voimassa oleva verosopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon (EVL 6 b §:n 2 momentin 3.kohta)

Jotta osakkeet voidaan katsoa käyttöomaisuusosakkeiksi, tulee yhtiöiden välillä olla toiminnallinen yhteys. Käyttöomaisuusosakkeista tarkemmin esim. tässä: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48258/yhteison_kayttoomaisuusosakkeiden_luovu/#3.2-k%C3%A4ytt%C3%B6omaisuusosakkeiden-luonne

Jos edellytykset täyttyvät eikä puhuta ihan pikkusummista, veroetu on niin merkittävä, että todennäköisesti yhtiön kautta omistaminen on aina tehokkaampi ratkaisu. Edellytysten täyttyminen on kuitenkin tulkinnanvaraista ja päätöksen tekee Verohallinto. Usein onkin suositeltavaa hakea Verohallinnon mielipide ennakkoratkaisulla.   

 

Checklist ennen osakkeiden hankintaa

1. Kuinka todennäköistä on joutua osinkoansaan? Pohdi eri skenaarioiden mahdollisuutta.

2. Exitin tullessa, kuinka paljon rahaa haluat henkilökohtaiseen käyttöösi? Huomioi myös henkilökohtaisten pankkilainojen tai muiden järjestelyiden mahdollisuus siinä tapauksessa, että varat jäävät yhtiöön.

3. Kuinka todennäköistä on, että omistat osakkeita yli 10 vuotta ja pääsisit näin käyttämään henkilöomistajan 40% hankintameno-olettamaa.

4. Onko mahdollista saada reilusti yli 2M€ potti tai saatko jo osinkoja listaamattomista yhtiöistä? Huomioi osinkorajan 150.000€ vaikutus.

5. Pohdi myös mahdollisuutta omistaa osa osakkeista suoraan itse ja osa yhtiön kautta.

6. Voisivatko osakkeet olla käyttöomaisuusosakkeita (yhtiön kautta omistettuna)?

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 15.1.2019 18.52

kermit: 

Tämä menee nyt verotuksesta ja kirjanpidosta näkemyksen puolelle, mutta vastailen omia ajatuksia. Luonnollisesti en tiedä tilanteestanne kovinkaan paljon. 

Tarkoitin sijoitusasteen lisäämisellä seuraavaa. Ymmärsinkö oikein, että teillä on tuon sijoitetun n. 200k lisäksi n. 400k sijoitettavia varoja? Jos näin on, teidän sijoitusasteenne on n. 33%. Lisäämisellä tarkoitin, että koska sijoitettuna on vain 33% varoista, en myisi sijoituksia vaan harkitsisin ennemmin lisäsijoitusten tekemistä. 

Totta kai, jos haluatte lyödä vetoa markkinoiden laskusta, täytyy myydä 200k sijoitukset. Mielestäni tämä olisi tosiaankin gämbläystä, koska teillä on jo valmiiksi niin matala sijoitusaste. Tarkoitan, että kokonaan pois markkinoilta oleminen ja mahdollisten tuottojen menettäminen, jos markkinat romahduksen sijaan nousevatkin, on suuri riski.