Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 29.6.2020 12.42

minisijoittaja kirjoitti:

Kysymys osakkuuden siirtämisestä yhtiön nimiin:

 

Olen mukana henkilöomistajana yhtiössä (yhtiö A), jossa meitä on yhteensä 4 ihmistä. Yhtiö perustetiin 6kk sitten ja firman läpi on liikkunut rahaa vasta noin 50k. Kohta konsepti on valmis ja näemme lähteekö idea yrityksen takana lentoon. Jos lähtee, niin minun saattaisi olla järkevämpi perustaa oma yhtiö (yhtiö B), joka omistaa nykyisen henkilökohtaisesti omistamani osuuden yhtiö A:sta.

Miten siinä tapauksessa omistusoikeuden vaihto tapahtuu henkilökohtaisesta omistuksesta omaan holdin-yhtiöön? Varainsiirtoveron takia mikä on käypä hinta, jolla sen voi siirtää ja onko muita asioita, jotka kannattaisi ottaa huomioon?

 

Kiitos!

Mielestäni (melkein aina) olisi fiksuinta järjestää omistus niin, että kaikilla osakkailla olisi oma osakeyhtiö, jotka sitten omistaisivat liiketoimintayhtiön. Tässä enemmän pohdintaa aiheesta: https://www.sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/listaamattomien-osakkeiden-omistaminen-yhtio-vs-henkilo/ Toki jos haluaa kokeilla ensin kevyesti lähteekö liiketoiminta etenemään niin tällainen järjestely voi tuntua raskaalta. 

Tässä omia ajatuksia nykytilanteeseen:

Onko yhtiön osakkeilla käyty kauppaa? Ellei ole, yhtiön käypä arvo verottajan silmissä lasketaan seuraaavasti:

    • Viimeisen kolmen tilikauden tulosten keskiarvo jaettuna 0,15 (15%) ja nettovarallisuuden keskiarvo, kuitenkin vähintään nettovarallisuus
    • Kaavaan liittyy erinäisiä oikaisuja ja laskeminen ei aina ole ihan helppo juttu. Koko kaava löytyy täältä.

Ellei vertailukauppoja ole ja yhtiö ei ole tehnyt vielä myyntiä (enemmän kuin kuluja), yhtiön käypä arvo (verottajan silmissä) on yhtiön nettovarallisuus. Kuitenkin jos teet nyt siirron pienellä nettovarallisuusarvolla holding-yhtiön alle ja pian sen jälkeen liiketoimintayhtiö alkaa tehdä suurta myyntiä, voi verottaja katsoa että nämä myynnit olivat tiedossa siirtohetkellä ja käypä arvo katsotaankin myöhemmän ajankohdan mukaan. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 23.6.2020 09.37

Kirjanpidosta Funkystock vastailikin Mutuinvestin kysymyksiin kattavasti. Jos haluat itse tehdä niin opeteltavaa varmasti riittää. Ehkä kannattaa lukea kirjanpidon perusteita ja sitten näistä arvopaperikaupan täsmäasioista. Jos siihen päädyt niin suosittelen ainakin ensimmäisenä vuonna tarkastuttamaan jollain asiantuntijalla. Virallista tilintarkastusta en kustannussyistä teettäisi, jos siihen ei ole velvollisuutta, vaan epävirallisen tsekkauksen.  

Mutuinvest kirjoitti:

Tätä myöskin mietin että mitä yrittäjäksi luokittelu tarkoittaa tukien ja verotuksen osalta. Minut ilmeisesti luokiteltaisiin sivutoimiseksi yrittäjäksi opiskelujen ajan ja myös valmistumisen jälkeenkin kun teen ansiotyötä?

Opintotukeen osakeyhtiön pyörittäminen ei vaikuta ilmeisesti mitenkään kunhan ei nosta yhtiöstä palkkaa/osinkoja kelan tulorajojen yli. Asumistuen laskeminen sivu- ja päätoimisella yrittäjällä lasketaan näköjään YEL-työtulon mukaan ja senhän taisi pystyä itse määrittelemään eikä nostettu palkka yhtiöstä vaikuta siihen. Eli käytännössä ei mitään negatiivisia vaikutuksia opiskelijan tukiin(?). Työttömyysturvaan taisi jotenkin negatiivisesti vaikuttaa mutta ei koske oikeastaan minua koska käytännön täystyöllisyys alallani. 

Tässähän voisi melkein alkaa perustamispapruja netissä täyttelemään, kun empä nyt keksi äkkiseltään mitään negatiivista muuta kuin tuo kirjanpito ja eiköhän senkin opi, ehkä🤔.

Mitäs ilmaista kirjanpito-ohjelmaa muuten suosittelette? Tilitin-ohjelmasta oon kuullut sanottavan jossain blogeissa jne.. Tosin itsellä ei mitään taustaa kirjanpitoon joten siellä varmaan niitä ongelmia odotettavissa eniten. Kannattaako ostaa joku kirja tuohon liittyen vai pärjääkö tee-se-itse meiningillä kymmenen erehdyksen kautta🙂.

 

Tukiasiat ovat kyllä oma alansa ja valitettavan sekavia kun eri tuet eivät edes toimi samalla logiikalla. Oma veikkaus on että sinut luokiteltaisiin sivutoimiseksi, eikä vaikuttaisi opintotukiin. Yleiseen asumistukeen yel-työtulon kautta ja jos ei ole yel-vakuutusta niin sitten palkat ja osingot katsotaan tuloksi muistaakseni.

Tilitintä voi suositella jos haluaa ilmaiseksi tehdä itse. Siinä on haastena vaan se, ettei se tallenna automaattisesti pilveen vaan tiedostoon kovalevylle. Pitää olla tarkkana ettei mene kirjanpidon eri versioissa sekaisin. 

 

---------------------

TheSouthSeaCompanyn kysymykseen en osaa sanoa mitään kun en tunne sääntöjä. Olisi mukava kuulla miten toimii jos joku tietäisi.  

 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 18.4.2020 01.01

Täällähän on ollut hyvää keskustelua. Tilitoimistossa tilinpäätösten ja veroilmoitusten kanssa pitää kiirettä vielä vappuun asti. Vaikka kuinka yrittää ennakoida niin ei tätä sumaa tunnu pääsevän pakoon. Varsinaisten kirjanpitotöiden lisäksi tuntuu, että uudet yhteydenotot ym. painottuvat myös keväälle. Liikkumisrajoitusten synnyttämät hätärahoitushakemuksestkin ovat tuoneet oman mausteensa, vaikka asiakaskunta koostuukin pääasiassa sijoitusyhtiöistä, joita hätärahoitus ei koske. En valita, onnekkaassa asemassahan tässä ollaan tilanteen vaikutusten osalta. 

 

jayboy kirjoitti:

Pohdin muutama vuosi sitten tässä ketjussa sijoitusyhtiön perustamista ja nyt sen sitten alkuvuodesta toteutin. Yritys on pystyssä ja osakkeet myyty henkilökohtaiselta tililtä ja ostettu yrityksen tilille (en joutunut maksamaan juurikaan veroja). Alkupääomaa oli noin 50 000. Nyt tämä veivaus alkoi kuitenkin kaduttaa. Mietin jokaisen oston, myynnin tai muun veivaamisen yhteydessä, että tästäkin pitää taas tehdä jonkinlainen kirjaus. Mitä enemmän veivauksia, sitä enemmän työtä. Lisäksi, ulkomaan ostoksia en ole edes viitsinyt tehdä kun pitää vielä valuuttakurssien kanssa sählätä. Lisäksi, korona aikana irtisanomissuojan pelko mietityttää. Olen palkkatöissä ja haluaisin säästää palkkatuloista osakkeisiin myös, mutta jo kerran verotetun rahan siirtäminen yhtiöön tai svopin kanssa kikkaileminen ja kaiken muistaminen tuntuu sähläykseltä. Ahdistava ajatus sekin, että joudun vielä vanhoilla päivillläkin pyörittämään kirjanpitoa ja käyttämään siihen aikaa. Vastatilin jatkuvat kulut, LEI-tunnukset ja muut turhat kulut ovat vieläkin isommat kuin hyödyt tässä vaiheessa. 

Nyt mietin, että kuinka usein mun tarvitsee käyttää aikaa kirjanpitoon. Teetteko kerran vuodessa kirjaukset yms. muut asiat vai useammin? Kirjaatteko jokaisen kaupan erikseen vai ette? Paljonko tämä vie teillä aikaa? Riittääkö siis kerran vuodessa kirjanpitohässäkkä vai joudunko tuhertamaan sen parissa useammin ja maksamaan esimerkiksi ennakkoveroja yms. Yrityksen veroilmoitus jne. Tilitoimiston käyttö tulee todella kalliiksi. Käyttääkö kukaan ulkopuolista kirjanpitoa? Olisi voinut näitäkin asioita katsoa vähän paremmin jo ennakkoon ja pohtia tarkemmin.

Henkilökohtaisella tilillä kaikki tuntuukin olevan niin paljon yksinkertaisempaa ja jopa isoillakin summilla melkein saman hintaista. Lisäksi, yritykselle ei ole olemassa vielä tällä hetkellä muuta toimintaa. Nyt mietinkin koko ajatuksen jäihin laittamista ja osakkeiden myymistä pois yritykseltä ja ostamista takaisin henkilökohtaiselle tilille. Jos yrityksen jättäisi pöytälaatikkoyhtiöksi ei ilmeisesti tulisi juurikaan kuluja kun sitä ei varsinaisesti lopeta. Voisi ottaa sitten joskus käyttöön jos tarvetta on.

Aki ja Funkystock vastasivatkin jo hyvin. Kirjanpidon ulkoistamisen mielekkyyttä arvioidessa täytyy mielestäni miettiä ainakin: 

a) säästettyä aikaa

b) säästettyä (epämieluisaa) vaivannäköä

c) riskejä liittyen vero-optimointiin (maksaa liikaa veroja kun voisi maksaa vähemmän)

- joissain tapauksissa selkeä ratkaisu olemassa, joissain tapauksissa paljon vaihtoehtoja, joista parhaan valinta ja mahdollinen muuttaminen vaatii monien asioiden kokonaisuuden hahmottamista

d) riskejä liittyen virheisiin kirjanpidossa/verotuksessa/muussa byrokratiassa

e) halua oppia itse tekemään kirjanpitoa / suunnittelemaan verotusta

Tilitoimisto, joka tietää mitä pitää tehdä ja miten, saa hoidettua homman vikkelästi ja järkevästi. Henkilöllä, joka ei tiedä mitä tekee, menee aikaa selvittää, mitä pitää tehdä ja miten. Suosittelen itse tekemistä niille, jotka haluavat säästää ja ovat valmiita näkemään selvittämisen ja opettelun vaivan ja valmiita ottamaan riskin siitä, että omat ratkaisut eivät välttämättä ole oikein tai optimaalisia. Jos haluaa oppia helposti, voi homman tehdä myös yhdessä tilitoimiston kanssa, jolloin saa opin, mutta ostaa ajansäästöä ja vaivattomuutta/alempaa riskiä tilitoimistolta.  

 

wili kirjoitti:

Seuraavanlainen kysymys on noussut itseäni askarruttamaan ja kysynkin olenko ymmärtänyt asian oikein:

Oletetaan hypoteettinen tilanne jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jolloin maksaisin siis osakepääomaa 2500e ja sen lisäksi siirtäisin svop-rahastoon 47500e, täten yrityksen käytössä olisi varoja 50 000e. Tämän pääoman sijoitettua saisin pääomalle tuottoa ensimmäisenä vuotena vaikkapa 7%, jolloin varallisuutta olisi 53500e ja tuotosta joutuisi maksamaan veroja 3500e x 0,2 = 700e jonka jälkeen yhtiön varallisuus olisi 52800e.

Kysymykseni on seuraavanlainen:

Voinko ennen ensimmäisen tilinpäätöskauden loppua maksaa tuon tuoton 3500e ulos itselleni palkkana, jolloin maksaisin siitä yksityishenkilönä palkkatulosta veroja 2,25% sekä 1,08% sosiaaliturvamaksun eli yhteensä 3500e x (0,0225 + 0.0108) = 116.55e. Koska ulos  maksettu palkka on yritykselle kulu, sen voi vähentää verotuksesta ja yritys maksaisi näin ollen veroja 0e.

Tämän jälkeen siirtäisin pääoman takaisin yritykseen uutena svop-lainana, jolloin yrityksellä olisi pääomaa käytössään alkuperäinen 50 000e +(3500e - 116.55e) = 53,383.45e. Näin ollen verojen maksua saisi siirrettyä tulevaiseen ja strategia mahdollistaisi nopeamman pääoman kasvun yritykselle, kuin jos joka vuosi yritys maksaisi veroja 20% tuotosta.

Tietenkin yrityksellä olisi myös muita kuluja, kuten kirjanpidosta ja yrityksen perustamisesta aihetuneet kulut, mutta mietin että onko tälläinen rahojen "kierrätys"-strategia verojen vähentämiseksi sallittu, sekä onko strategiassani jotain oleellisia reikiä, mitkä on jäänyt ottamatta huomioon?

Kyllähän se menee juuri noin. Toimii niillä, ketkä eivät saa ansiotuloja muuten. Tehokkainta olisi nostaa 14000e (tai lähempänä 15000e vuonna 2020) palkkaa yhtiöstä kalenterivuoden aikana, jotta saa maksimivähennyksen. Jos yhtiön tilikausi menee tappiolle, vahvistetaan tappio verotukseen ja sitä voi vähentää tulevista voitoista seuraavan 10 vuoden ajan. Ei ole tullut vastaan, että tuollaisesta toiminnasta olisi tullut verottajalta sanomista, vaikea nähdä ongelmia. Huom nykyään ei ole enää 2500e osakepääoman vaatimusta. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 4.3.2020 12.19

Moi!

Tässä on pari järkevää vaihtoehtoa eli  1 ja 2. Jos konsultointitoimintaa on tarkoitus tehdä pidempään kuin vain lyhytaikaisesti, itse valitsisin vaihtoehdon 2 heti alusta asti. Siirtyminen rakenteesta 1 rakenteeseen 2 myöhemmin on mahdollista, mutta voi vaatia suurempaa järjestelyä, ettei siirrosta aiheudu veroseuraamuksia. 

1) Antaa olla samassa yhtiössä ja erottelee toiminnat kirjanpidossa.

Haasteena on ns. yleiskulut kuten vaikkapa kirjanpitokulut ym. hallintokulut. Ne pitäisi kohdistaa osittain alvilliseen ja osittain alvittomaan toimintaan jollain perusteella ja vähentää yleiskulujen alvit tässä suhteessa. Toinen asia mikä kannattaa pitää mielessä on konsultointitoiminnan vastuut ja riskit katastrofaalisiin korvausvelvollisuuksiin. Pahimmassa tapauksessa menisi kaikki yhtiön omaisuus asuntoineen päivineen. Usein tällainen riski on kuitenkin mitätön ja sitä voi turvata vakuutuksilla. 

2) Yhtiö A perustaa osakeyhtiön B ja omistaa sen 100%. B harjoittaa konsultointia. 

Konsultointitoiminnan voitot voi jakaa verovapaana osinkona rajattomasti sijoitusyhtiöön A. Huono puoli tässä järjestelyssä on kahden yhtiön hallintokulut ja byrokratia. Hyvä puoli on, että kirjanpito on selkeää kun toiminnat on eroteltu eri yhtiöihin. Konsultointitoiminnan vastuu rajautuu paremmin kun yhtiöön B ei kerry varallisuutta.  

3) Perustaa erillisen konsultointiyhtiön omiin nimiin. Tätä en suosittelisi, koska varat kertyy tähän yhtiöön ja ne on vaikea siirtää sijoitusyhtiöön A.

 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 23.2.2020 08.05

Jopas kirjoitti:

Osakkaan (henkilöosakas) laina oy:lle. Onko tässä joku määräaika, että oy maksaa lainansa osakkaalle? Tai muuttuuko se jossain vaiheessa osingon maksun luontoiseksi?

Ei ole mitään vastaavaa tiettyä määräaikaa kuin SVOP-sijoituksen palautuksessa on 10 vuotta. Suosittelen dokumentoimaan lainan esim. velkakirjalla, jossa on mainittu velan erääntymisaika ja takaisinmaksusuunnitelma, ettei verottaja, tuomioistuin tms. voi tulkita järjestelyä muuksi kuin lainaksi. Jos velkakirjan takaisinmaksuaika koittaa, voi tehdä uuden velkakirjan. 

Näytä koko viesti
Harrastuksena kiinteistökehitys ja muu sijoittaminen - 18.11.2019 08.52

Kiitos, seuraan mielenkiinnolla. Kiinteistökehittäjiä on varmasti paljon, mutta en muista nähneeni, että joku kirjoittaisi asioita tällä tavalla auki. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 15.10.2019 09.47

Kiitos IiroPe hyvästä aihevinkistä! Kyse tuntuisi olevan siitä, minkä vuoden verotettavaksi tuloksi/kuluksi korko lasketaan.

Oletko varma, ettei esittämässäsi tapauksessa lainanantajalle muodostu verotettavaa korkotuloa joka vuosi jos siis lainanottaja ilmoittaa korkokulun joka vuodelle? Tilanne voi olla myös eri jos lainanantajana on henkilö yrityksen sijaan. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 6.10.2019 07.23

OSA 1/3

OSA 2/3

 

TAMADON JA PÖLLÖJENGIN TARINA OSA 3/3

 

Kaksiossa Nizzassa

Muutaman asunnon ostaminen ja sijoittajien mukaan ottaminen tapahtuivat lopulta melko kivuttomasti. Tilanne oli kuitenkin muuttunut ja vauhti kasvanut suhteessa alkuperäisiin ajatuksiimme Tamadoa perustettaessa. Päätimme lähteä business and pleasure -matkalle Nizzaan.

Olimme etukäteen hahmotelleet käsiteltäviä asioita, mutta jätimme tilaa myös vapaalle ajatusten virtaamiselle. Ilmassa leijaili useita isoja kysymyksiä: Mitä me nelistään haluamme? Mitä kukin meistä neljästä haluaa omalta osaltaan? Mitä pystymme sijoittajille tarjoamaan? Haluammeko jatkaa yhtiön kasvattamista? Jos kyllä, kuinka isoksi? Miten menestyksen todennäköisyyksiä voi parantaa? Mitä pullonkauloja mahdollisesti kohtaamme?

Paljon kysymyksiä jäi käsittelemättä ja uusia kysymyksiä kumpusi vähintäänkin samaa tahtia kuin alkuperäisiä oli suunniteltu. Joka tapauksessa saimme rajattua tekemistämme ja päätimme jatkaa uusien sijoittajien mukaanottamista ja taseen kasvattamista suunnilleen samalla strategialla kuin kaksi ensimmäistäkin asuntoa oli ostettu. Palasimme Suomen yhtenäisemmän ja kirkkaamman tulevaisuuden kuvan kanssa.

 

Kerhotiloissa Kalliossa

Tulevaisuuden suunnitelmien hiomisen jälkeen jatkoimme sitä tärkeintä: niiden toteuttamista käytännössä. Järjestimme seuraavan osakeannin vuodenvaihteessa 2015-2016 ja ylitimme ensimmäisessä annissa keräämämme pääoman määrän.

Koska osakasjoukko kasvoi ja olimme luottavaisia, että tällä kertaa yhtiökokoukseen osallistuisi hieman useampi yhtiökumppani, varasimme budjetti jälleen kerran mielessä pitäen opiskelijayhteyksien kautta kerhotilan Kalliosta Vaasankadulta.

Olimme hioneet taas PowerPointit kuntoon edellisen vuoden pohjalta. Itse asiassa taisin tehdä ne nollasta uudestaan – konsultointitaustani on ajanut minut tähän “slaidien hinkkauskierteeseen”… Tällä kertaa tarjoiluissa saimme apua tyttöystäviltämme, sillä kukaan meistä neljästä ei tunnustaudu vapaa-ajallaan Master Chefiksi eikä budjetti vieläkään sallinut pröystäilyä.

Paikalle saapui meidän lisäksemme 10 sijoittajaa. Kasvua edelliseen vuoteen siis ruhtinaalliset neljä kappaletta. Lukumäärä saattaa tuntua nyt pieneltä, mutta osallistujamäärän kasvu lämmitti mieltä: se oli jonkinasteinen viesti siitä, että teemme asioita oikein ja näistä asioista kuuleminen kiinnostaa yhteiseen yhtiöömme sijoittaneita.

 

Kirjastossa Pasilassa

Jatkoimme asuntojen ostamista ja aloitimme sivussa myös pörssiosakkeiden hankkimisen salkkuumme (vaikkakin todella pienellä painotuksella). Helmikuussa 2017 saavutimme ison rajapyykin, kun hallinnoitavat varat ylittivät 500 000 euroa. Oikeastaan näin jälkikäteen on mukava todeta, että olemme alkuvuosista lähtien olleet lähes spartalaisen kurinalaisia valitsemamme toimintamallin noudattamisessa. Emme sinänsä ole tehneet mitään ihmeellistä, mutta olemme tehneet sitä systemaattisesti.

Vuoden 2017 yhtiökokoukseen saapui 14 sijoittajaa. Myimme tauolla huppareita ja lippiksiä. Jaska oli koordinoinut yhden osakkaamme kautta meille Pöllön Pale Alea eli omaa nimikkobisseämme. Tilaksi valikoitui tällä kertaa Vaasankadun kerhotilaa suurempi Pasilan kirjasto, jonka vahtimestari salli omien alkoholipitoisten juomien tuomisen tilaan. Tilavuokra oli huokea, videotykki toimi loistavasti ja me kolme (Nicholas oli opiskelijavaihdossa) vedimme huvitukseksemme esityksen pieneltä podiumilta yleisön juodessa bisseä. 

 

Kokoustilassa Töölössä

Onnistuneiden osakeantien ja Pöllöjengin kasvamisen myötä vuonna 2018 vaihdoimme jälleen yhtiökokouksen paikkaa. Minä olin perustanut toisen yrityksen, Aamu Partnersin, jonka tiloja saimme vuokrata edullisesti. Miljöö oli taas piirun verran parempi kuin Pasilan kirjastossa: näkymät Töölönlahdelle, sohva, mukavampia tuoleja, rennompi ja intiimimpi tila.

Osallistujamäärä otti vuonna 2018 ison harppauksen, kun saimme nauttia 23 sijoittajan läsnäolosta ja kysymyksistä. Tyttöystävien avusta tarjoiluun luovuttiin ja käytimme hieman enemmän budjettia porukan juottamiseen ja kevyeeseen syöttämiseen – olihan vuosi 2017 ollut tuotoltaan historiamme paras.

 

Helikopterissa Monacossa

Muistan, kuinka joskus 2015 tai 2016 makaamme Nicholaksen vanhempien asunnon alakerran lattialla (niin kuin niin monta kertaa aikaisemminkin) ja rustaamme kukin neljä hiljaisuudessa ruutupaperille asioita. Mietimme, millaisia merkkipaaluja lähtisimme tavoittelemeen ja miten niitä juhlisimme, jos niihin yltäisimme.

Emme lopulta palanneet niihin alkuperäisiin tavoitteisiimme, mutta vuonna 2015-2016 mukaan tulleille sijoittajille viestimme tavoitteenamme olevan 850 000 euron tase vuonna 2020. Vauhtimme kuitenkin ajoi tämän, silloin äärimmäisen kunnianhimoiselta tuntuvan, tavoitteemme ohi. Ennen ulospäin viestimistä olimme jo nelistään päättäneet, että vaihdamme euromääräisen tavoitteen tasan 1 000 000 euroon ja siirrämme aikajännettä vuodella lähemmäs. 

Jos tähän pääsisimme, tekisimme totuttuun tapaan reissun Nizzaan ja sieltä vielä tehopäivän Monacoon.

Vuodenvaihteessa 2018-2019 järjestetyssä osakeannissa keräsimme ensimmäistä kertaa yli kuusinumeroisen summan uutta pääomaa osakkailtamme ja ostimme asunnon Helsingistä, johon olemme hitaasti siirtäneet maantieteellistä fokustamme.

Maaliskuussa 2019 kävelimme nelistään Monacon helikopteriterminaalin turvatarkastuksen läpi (lähes sukkana – ei ollut ruuhkaa eikä turhaa jäpittämistä) ja nousemme yksityislennolle pienen valtion rantoja pitkin. Reilun viiden vuoden työn jälkeen miljoonan rajapyykin ylittäminen tuntui kirjaimellisesti vatsanpohjassa. 

 

Kokoustilassa Töölössä

Vuoden 2019 yhtiökokouksessa meillä oli kaksi teemaa: varsinainen yhtiökokous sekä pienimuotoinen miljoonan euron juhlistaminen myös kaikkien kanssasijoittajiemme kanssa. Edellisen vuonna hyväksi havaittuun kokoustilaan itsensä istutti 30 yhtiökumppaniamme. Mukana on sekä juuri Pöllöjengiin liittyneitä että koko matkan mukanamme huhuilleita. Kiitos yhteisen yhtiömme rakentamisesta kuuluu ihan jokaiselle, eikä vähiten Jaskalle, Renélle ja Nicholakselle.

Tänä vuonna olemme miljoonan euron lisäksi saavuttaneet myös toisenlaisen taitosvaiheen. Sana toiminnastamme on alkanut kantautua ihmisten tietoon, kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä ja meiltä kysytään neuvoa. Lisäksi asuntojen ostamisesta on tullut “always on” tyyppistä eikä vain osakeantien ajoituksesta riippuvaa toimintaa, sillä taseen lumipalloefekti on ottanut ensimmäiset kunnon pyörähdyksensä.

Nämä tuntuvat tietysti mukavilta, vaikka linjanamme on ollut, että pidämme hyvin matalaa profiilia. Keskitymme mieluummin olennaiseen ja annamme tulosten puhua puolestaan, sillä niitä varten Tamado on alunperin perustettu.

Puhtaasti kapitalististen aivojen hyödyntämisen lisäksi sydäntä lämmittää tieto siitä, että voimme tehdä oikeasti hyvää tuntemillemme ihmisille kasvattamalla heidän varallisuuttaan tulevaisuutta varten. Tähän mennessä vasta kaksi osakastamme on henkilökohtaisista syistään päättänyt luopua omistuksistaan. Toisaalta se on harmi. Toisaalta tieto siitä, mihin kumpikin heistä säilyneen pääoman ja sille vuosien aikana kertyneen mukavan tuoton käyttivät muistuttaa siitä, miksi sitä taloudellista vuokrausastetta ja ROE:a joka kuukausi Excelissä lasketaan.

Tätä blogia kirjoittaessa taseemme on kivunnut reiluun 1,2 miljoonaan euroon ja asuntoja on kertynyt 11 kappaletta. Tätä salkkua omistaa reilu 80 Pöllöjengiläistä eli yhtiökumppaniamme. Matkamme jatkuu samalla toimivaksi todistetulla tiellä koneen kierroksia lisäten ja Pöllöjengistä huolta pitäen. Töitä on tullut tehtyä – ei siinä ole mitään kiertämistä tai keulimista – mutta kaikki on ollut moninkertaisesti sisään painettujen tuntien arvoista. 

Pöllön seuraavaa miljoona kohti liihottaen…

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 



Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 20.9.2019 05.58

Tarina jatkuu, osa 1/3 ylempänä blogissa...

 

TAMADON JA PÖLLÖJENGIN TARINA OSA 2/3

 

Ensimmäisessä asunnossa Kotkassa

Todenteolla Tamadon sijoitustoiminta starttasi vasta vuoden 2014 puolella, kun aloimme etsiä salkkumme ensimmäistä asuntosijoituskohdetta. Päätöksenteossa oli kaksi melko suurta rajoittavaa tekijää: 1. omien taskujemme hyvin rajallinen syvyys 2. pankkien haluttomuus rahoittaa aloittelevia yrittäjänalkuja vailla track recordia. Muutamat pankkineuvottelut olivatkin lähempänä tilannekomiikkaa kuin vakavaa keskustelua. Näin jälkikäteen muistelleen olisi peiliinkatsomisen paikkaa ollut sekä meillä että pankkivirkailijoilla – niin surkeasti asioita hoidettiin puolin ja toisin.

Emme kuitenkaan lannistuneet ja lopulta saimme palaset loksahtamaan ensimmäisen kerran kohdalleen, kun sopiva asunto löytyi Kotkan keskustasta, Danske suostui rahoittajaksemme ja meidän neljän varat riittivät omarahoitusosuuden kattamiseen. Kaupanteko oli tietysti jännittävä kokemus, mutta itselleni on jäänyt painuvammin mieleen se hetki, kun kävimme kaikki neljä paikan päällä Kotkassa tarkastamassa asunnon. Samalla kertaa pääsimme tai jouduimme vinguttamaan ensimmäistä kertaa firman Visaa, kun teimme paikallisessa Robin Hoodissa pieniä tarvikeostoja asuntoon, jotta tulevalla vuokralaisella olisi paremmat oltavat.

En usko, että kukaan meistä neljästä vielä tuolloin tajusi, millaiseen seikkailuun tämä ensimmäinen asunto meidät vielä sinkoaisi. Peli oli avattu. Ja mikä hienointa, olimme tehneet sen täysin omin voimin. Olimme ylpeitä saavutuksestamme.

 

Auditoriossa Kaisaniemessä

Koska tiedonjano Tamadon alkuvaiheessa oli valtavaa, yritimme oppia asuntosijoittamisesta mahdollisimman paljon. Huvittavana yksityiskohtana muistan olleeni meistä neljästä ainoa, joka pääsi paikan päälle Suomen Vuokranantajat ry:n järjestämään ilmaiseen koulutustilaisuuteen Helsingin Yliopiston auditorioon huhtikuussa 2014. Tätä tekstiä krijoittaessani löysin omat muistiinpanoni, jotka alla juuri siinä muodossa, kuin ne olen kirjoittanut tilaisuuden jälkeen Renélle, Jaskalle ja Nicholakselle:

“Olin ylivoimaisesti nuorin paikallaolijoista, joita oli varmaan 200-250. Suurin osa eläkkeellä olevia 60-80 vuotiaita, muutamia 40-50 vuotiaita ja pari hassua nuorempaa. Sukupuoli jakauma meni yllättävän tasan. Tilaisuus oli erittäin hyvä, siellä puhu kaksi lakimiestä. Jengi esitti kysymyksiä ja ne osas kyllä vastata. Aihe oli ”Vuokrauksen aikajana” ja käytiin läpi kaikki kohdat vuokran suuruuden määrittämisestä vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Mulla on kotona sellanen esite, jossa on todella hyvää tietoa aiheesta ja koko yhdistyksestä. Ainakin Kylie ja Jaska saa lukea sen läpi. 

Tää tilaisuus oli täysin sama kuin se, joka järjestettiin viime viikolla. Ei siis ollut mikään jatko-osa. Osa asiasta oli sellasta, mitä jo tiedetään, mutta paljon tuli myös uutta. Mun mielestä meidän kannattaa ehdottomasti liittyä Suomen Vuokranantajat ry:seen, viimeistään sitten kun on toinen asunto omistuksessa.”

Kuten jo tuolloin, törmäämme edelleen hassuihin tilanteisiin asuntoja ostaessamme, sillä emme ole stereotyyppinen suomalainen asuntosijoittaja. Suurimpana tekijänä on tietysti nuori ikämme. Olenpa kerran kaupanteon yhteydessä kuullut tämänkin: “Ai te olette näin nuoria! Jos olisimme tienneet, olisimme myyneet asunnon halvemmalla!” Asuntokaupassa ei ikinä pidä aliarvioida tunteiden merkitystä…

 

Ympäri Etelä-Suomea

Kesän ja loppuvuoden 2014 aikana lähipiirimme alkoi kysellä, mitä oikein teemme ja selityksen kuultuaan osoittivat kiinnostuksensa lähteä mukaan yhtiön toimintaan. Meillä ei tietenkään ollut minkäänlaista ehdotusta siitä, miten asian voisi hoitaa fiksusisti – olihan Tamado perustettu vain henkilökohtaisen varallisuutemme kasvattamiseen sivutoimisesti.

Tajusimme myös, että omia taskujamme kaivamalla varallisuusmassan kasvuvauhti on melko maltillinen, vaikka säästäisimme jokaisen ylimääräisen pennin. Tasesidonnaisessa bisneksessä lumipallo pitää saada pyörimään mahdollisimman varhain, kun toiminta aloitetaan kirjaimellisesti nollasta. Kotkan asunnon myötä olimme päässeet n. 50 000 euroon, mutta seuraavan asunnon ostoa olisimme saaneet omien lompakkojemme varassa odottaa melko pitkään.

Käännekohta Tamadon historiassa siis tapahtui, kun aloimme selvittää, miten voisimme ottaa mukaan puhtaita sijoittajia. Juttelimme verottajalle, muutamalle lakimiehelle, yrityskummille, selvitimme optioita, osakkeiden vestingiä, hybridilainoja, bondeja, eri osakesarjoja, vaihtovelkakirjalainoja, palkanmaksun järkevyyttä jne. Selvitystyö oli melko uuvuttavaa emmekä löytäneet suoraan toista yritystä, joka olisi tehnyt saman kuin meillä oli mielessä. Sijoitusrahastoja kyllä on, mutta “normaalia osakeyhtiötä” tähän tarkoitukseen perustettuna ei tuntunut tulevan vastaan.

Lopulta meidän tilanteeseemme ja tavoitteisiimme sopivimmalta vaihtoehdolta tuntui osakepohjainen sijoitusinstrumentti sijoittajille ja palkitsemismalli myös meille neljälle. Työstimme varmaankin satoja tunteja osakassopimusta, josta halusimme heti alkuun luoda sellaisen, että se kestää tulevinakin vuosina ilman suurempia muutoksia ja on reilu kaikkia osapuolia kohtaan. 

Samalla kun raamit uusien sijoittajien mukaan ottamiselle alkoivat muodostua, alkoi sukulaisten ja lähimpien tuttavien tapaaminen lähinnä ympäri Etelä-Suomea. En tarkalleen muista, millaisella viestillä olemme ensimmäisiä sijoittajia lähestyneet, mutta kourallinen rohkeimpia lupasi sijoittaa omalla työllään ansaitsemiaan rahoja yhtiöömme, kun päätös ensimmäisestä ulkopuolisille suunnatusta osakeannista tehtiin joulukuussa 2014.

Saimme annissa kasaan reilu 30 000 euroa, joka tuntui uskomattomalta. Samalla velvollisuudentunne alkoi kolkuttaa takaraivossa: jokaisesta eurosta tulisi pitää vähintäänkin yhtä hyvää huolta kuin omastaan.

 

Kaksiossa Töölössä

Osakeannista kerätyillä varoilla pääsimme tekemään historiamme toisen asuntosijoituksen Nummelasta. Omistamme kyseisen asunnon edelleen, vaikka sen kanssa onkin ollut muutamia haasteita. Asunnon oston seurauksena taseemme pomppasi ensimmäistä kertaa kuusinumeroiseksi. 

Asuntosalkun kasvattamisen ohella uudet sijoittajat loivat meille uuden tilanteen, kun päätimme, että heidät pidetään yhtiön kehityksestä kartalla erittäin läpinäkyvästi. Vuoden 2015 keväällä edessämme oli yhtiökokous, johon teimme ehkä hieman turhankin pieteetillä valmistelut corporate governance -näkökulmasta. Niin sanottujen paperihommien pitäminen kunnossa jatkuvasti on kuitenkin osoittautunut oikeaksi lähestymistavaksi.

Ensimmäinen isomman porukan yhtiökokous pidettiin kotonamme Töölössä. Ilmoittautumisten kautta sohvallemme istahti meidän neljän lisäksi kuusi sijoittajaosakasta. Myöhemmin lanseerattavan “Pöllöjengin” osakasvahvuus tilaisuudessa oli siis tasan 10. Mainittakoon, että kolme näistä kuudesta sijoittajasta edustivat meidän neljän lähisukua, jotka varmaankin ainakin osittain olivat kannatusmielessä mukana. 

Olimme tehneet hienon PowerPoint-esityksen, jota kävimme asiallisesti läpi käytetystä 100 euroa maksaneesta taulutelkkaristamme. Luonnollisesti olimme varanneet osallistujille myös hieman purtavaa niissä rajoissa, mitä budjetti salli. Jälkikäteen sanottakoon, että budjetti ei sallinut juuri mitään. Joka tapauksessa selvisimme kunnialla ensimmäisestä tulikasteesta ja tiukoista kysymyksistä.

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 

Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363

 

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 1.9.2019 06.00

Kiitos kysymyksestä Roquefort ja pahoittelut, en huomannut sitä vasta kuin nyt. Todella hyvä kysymys, ei ollenkaan helposti ratkaistava asia. Välitin kysymyksen Tuomakselle ja hän lupasi vastata. Tässä jo Tuomaksen toinen teksti. 

 

TAMADON JA PÖLLÖJENGIN TARINA OSA 1/3

 

Kolmiossa Querétarossa, Meksikossa

Olen ollut kiinnostunut säästämisestä ja sijoittamisesta niin kauan kuin muistan. Vanhempani olivat säästäneet osan lapsilisistäni kivijalkapankin rahastoihin ja seurasin niiden kehitystä jatkuvasti. Muistan myös tutkineeni yrittäjäisäni tilaamaa Kauppalehteä – erityisesti eri osakkeiden prosentuaalisia päiväkohtaisia arvonmuutoksia. En tietenkään ala-asteikäisenä ymmärtänyt asioista juurikaan, mutta jollain tavalla yritystoiminta ja sijoittaminen kiinnostivat jo silloin.

Konkreettisempaa sijoittamisesta tuli kun täytin 18 vuotta ja sain käyttööni minulle säästetyt rahastot. Olin ala-aste,  yläaste- ja lukioaikana ahminut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia roppakaupalla joten päätin myydä kaikki kalliita hallinnointipalkkioita perivät perinteiset rahastot ja aloittaa suoran osakesijoittamisen pienellä alkupääomalla, joka vuosien aikana oli ehtinyt kertyä. Läpi lukion, armeijan ja ensimmäisten opiskeluvuosien Mikkelissä jatkoin suoraa osakesijoittamista, kokeilin myös ETF:iä ja hairahdin jännitystä hakiessani maistamaan myös muutaman monimutkaisemman öljysidonnaisen viputuotteen viehätystä.

Ensimmäiset harrastepohjaista sijoitustoimintaa vakavampaan tekemiseen liittyvät ajatukset muistan vasta opiskelijavaihdosta Meksikosta vuodelta 2012. Vapaa-ajalla pelailin huoneessani nettipokeria, jonka olin aloittanut muistaakseni yläasteella WSOP-boomin jälkimainingeissa kuten moni ikäisenä nuori miehen alku. Muistan jonkun ilmeisesti voitollisen pelisession jälkeen maanneeni sängyllä ja pohtineeni, voisiko pokeria tai sijoittamista tehdä työkseen. Olin tuolla hetkellä tilanteessa, jossa sen hetkiset opiskeluni olivat tulossa päätökseen eikä minulla ollut vielä plakkarissa työpaikkaa Suomesta, jonne olin palaamassa alkuvuodesta 2013. Ajatus mahdollisesta ammattimaisemmasta sijoittamisesta oli siis kylvetty, vaikka mitään päätöstä asian edistämiseksi en muistakaan tehneeni.

 

Saunassa Haagassa

Kuuluin opiskeluaikanani useampaan kerhoon, joista yksi oli koulumme baarista huolehtiva porukka. Meillä oli jo silloin (ja on edelleen) tapana kokoontua tuolla porukalla noin kerran vuodessa kuulumisten vaihtamisen merkeissä jossain päin Helsinkiä. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tamadossa vaikuttavan Nicholaksen vanhempien asunto Haagassa.

Kuten suuri osa suomalaisista sankaritarinoista, myös Tamadon ensimmäiset askeleet on hahmoteltu oluen vaikutuksen alaisina saunan lauteilla. Keskustelimme Nicholaksen kanssa saunassa pitkään ja hartaasti tulevaisuudesta, tavoitteistamme ja yleisesti elämästä niin kuin tuon kellonlyömän hetkissä kuuluukin keskustella.

Olimme tietysti jo opiskeluaikana tutustuneet toisiimme hyvin ja vaihtaneet ajatuksia yleisellä tasolla säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. Nicholaksella perheineen oli kokemusta asuntosijoittamisesta, joka oli minulle vielä tässä vaiheessa uutta ja ihmeellistä, mutta mielenkiintoista. Lopputuloksena yhtälöstä, jossa oli muuttujina yhteinen arvomaailma, tulevaisuuden haaveet, kiinnostuksen kohteet ja olut, oli päätös perustaa yhteinen sijoitusyhtiö.

 

Anniskeluravintolassa Mikkelissä

Haagassa käytyjen keskusteluiden ja perustamispäätöksen jälkeen asiat etenivät jokseenkin luontevasti. Oli selvää, että kaipaisimme porukkaamme järjen ääntä, tekemisen meininkiä ja pilkettä silmäkulmaan. Tiesin oikean miehen, jonka kanssa ajatusmaailma kohtasi samaan tapaan kuin Nicholaksenkin kanssa.

Jaskan itsensä kirjoittaman 2015 ilmestyneen blogitekstin sanoin, oli synkkä ja myrskyinen mikkeliläisessä anniskeluravintolassa, kun kysyimme Nicholaksen kanssa Jaskaa kolmanneksi perustamaan tulevaa sijoitusyhtiötä. Sen kummempia kyselemättä mies vastasi myöntävästi, haki tiskiltä juomat koko porukalle ja yhtäkkiä huomasin kilisteleväni bassojumputuksen lomassa elämäni ensimmäisen yrityksen kunniaksi.

 

Yksiössä Töölössä

Tamado on virallisesti perustettu heinäkuussa 2013. Hankalin operaatio oli tietysti keksiä uudelle yrityksellemme nimi. Muistan, kuinka yritimme nettisanakirjoista etsiä hienolta kuulostavia latinankielisiä sanoja, jotta firma kuulostaisi uskottavalta. Kaikki ehdotukset tuli kuitenkin vedettyä ruutupaperilta lopulta yli.

En tarkalleen muista kuka tai miten joku meistä kolmesta heitti idean omien nimiemme yhdistelemisestä yrityksen nimen muodostamiseksi. Etu- tai sukunimistä emme saaneet omilla hoksottimillamme mitään fiksua väännettyä, mutta toisista nimistä löysimme ratkaisun. Tapani, Matias, Dominic – TaMaDo. Naseva, helposti lausuttava ja yksinkertainen. Siihen perään vielä toimintaa selittävä ja pientä virallisuutta henkivä Investments.

Olimme printanneet PRH:n sivuilta kaikki vaadittavat lomakkeet yhtiön perustamista varten ja istuimme verkkareissa täyttelemässä niitä minun ja tyttöystäväni silloisessa kodissa. Koko rituaali oli lähempänä kouluesseen tekemistä kuin seremoniallista perustamistilaisuutta. Eikä meillä tietysti tässä vaiheessa ollut pienintäkään käsitystä siitä, mitä osakeyhtiön pystyyn pistäminen ja kasvattaminen käytännössä tarkoittaisi.

Minä olin 23, Jaska 24 ja Nicholas 21. Kokemuksen puutteen paikkasi paikkasi palo muuttaa omaa tulevaisuuttamme.

 

Italialaisessa ravintolassa Kaisaniemessä

Yhtiön perustamispapereiden jälkeen Nicholas astui suorittamaan valtiollisia velvoitteitaan Dragsvikiin, Jaska jatkoi opiskeluitaan Mikkelissä ja minä suuntasin maisteriohjelmaan Töölöön. Aina yhteisen ajan löytyessä hahmottelimme Tamadon seuraavia askeleita. Syksyllä 2013 kävi selväksi, että kaipaisimme tiimiimme vielä sellaista ajattelua ja osaamista, jota meiltä kolmelta puuttui. “Listallamme” oli muutamia nimiä, joista tapasimme kaikki epävirallisen “osakkuushaastattelun” merkeissä.

René oli sekä minulle että Jaskalle jo entuudestaan tuttu ja hän oli ilmaissut kiinnostustaan Tamadoa kohtaan heti perustamisesta kuultuaan. Muistan, kuinka tapasin Renén kanssa kaisaniemeläisessä ravintolassa ja kävimme keskustelua mahdollisesta Reiskan mukaan hyppäämisestä. Koska kiinnostus oli molemminpuoleista päädyimme tekemään yhtiömme ensimmäisen suunnatun osakeannin Renélle joulukuussa 2013. Timanttinen tiimi oli kasassa.

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 

Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363

Näytä koko viesti