Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 19.10.2022 03.51

Kiitos tarkennuksesta, sanoin itse huonosti. Suomi siis ei pidätä yhtiöltä tuloveroja ennakkoon osinkotuotoista kuten henkilöltä pidätetään se 25,50%. Lähdeveroja sen sijaan lähtee maakohtaisesti ulkomailta tulevista myös yhtiöllä.

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 13.10.2022 11.49

Rontti kirjoitti:

Moi,

Kiitos erittäin informatiivisesta blogista, tuli luettua koko rimpsu melkein yhteen pötköön!

Pahoittelut jos multa on mennyt tämä kohta ohi ja vastaus löytyykin jo blogista. Meneekö sijoitusyhtiölle maksetuista osingoista samalla tavalla ennakonpidätys kuin yksityishenkilölle maksettavista? Eli jos sijoitusyhtiön omistamat pörssiosakkeet tuottaa vaikka 1000e osinkoa vuoden aikana, niin kilahtaako näistä sijoitusyhtiön tilille 1000e vai 800e? Mietin tässä lähinnä sitä, että pääseekö sijoitusyhtiön kautta hyödyntämään tuota palkanmaksun pienempää verorasitetta(jos ei muita verotettavia ansiotuloja) jos tuotot koostuu osingoista. Eli voisinko yllä mainitussa tilanteessa maksaa itselleni palkkaa 1000e ja näin välttää 20% veron osingoille? Sijoitustoimintani on aikalailla pelkkää buy and holdia, pyrin kasvattamaan vuotuista osinkovirtaa.

Tällä hetkellä mun n. 100k salkku on 50/50 arvo-osuustilillä ja OST:llä. Oon pohtinut nyt muutaman päivän, että olisiko mun järkevää perustaa sijoitusyhtiö, mutta en ole aivan varma miten tuo osinkojen verotus yhtiön sisällä käytännössä toimii. Tätä ketjua lukiessa oon tullut siihen tulokseen, että tässä olisi muutamakin pointti mitkä voisi puoltaa sijoitusyhtiön perustamista:

  1. Toimin pokeriammattilaisena, eli voisin nostaa yhtiöstä palkkaa pienellä veroprosentilla, koska mulla ei ole muita verotettavia ansiotuloja.

  2. Kaikki isoimmat osakesijoitukset on tällä hetkellä turskalla, eli voisin siirtää varallisuuden yhtiöön ilman veroseuraamuksia.

  3. Uskoisin, että sijoitusvarallisuus kasvaa seuraavien vuosien aikana vielä merkittävästi.

En usko, että mulla olisi intoa opiskella kirjanpitoa tällä hetkellä, joten nämä toiminnot pitäisi ulkoistaa ja siitä koituisi tietysti jonkin verran kuluja. Yksityishenkilön arvo-osuustiliin verrattuna sijoitusyhtiön pitäisi mun käsityksen mukaan olla kyllä parempi ratkaisu, mutta en osaa sanoa OST:stä. Eikös OST:ssä ole kuitenkin tilin sisällä verottomana saatujen osinkojen vastapainoksi riskinä se, että pääomatulojen verotus tulevaisuudessa vielä kiristyy ja siinä vaiheessa kun rahoja halutaan nostella ulos, niin joudutaan isommin maksumieheksi.

Mukava kuulla että on ollut apua! Hyvää pohdintaa tuo kirjoituksesi. Tässä omia ajatuksia. 

Ensiksi vastaus kysymykseesi osinkojen ennakonpidätyksistä. Niitä ei mene yhtiöllä eli 1000e kilahtaisi esimerkissä tilille. 

Palkkatyöläiselle sanoisin että OST on kaikista tehokkain vehiikkeli jos vertaa (Oy, OST, AOT) olettaen että rahat voivat olla OST:llä pitkään ilman kotiutusta. Sen sijaan jos henkilöllä ei ole ansiotuloja, antaa niiden hyödyntäminen Oy:n kautta merkittävän edun. Lähes verovapaana saa nostettua ansiotuloa n. 16000e per vuosi, jonka hyödyntäminen vähennyksenä sijoitustoiminnan tuotoista on esim. 27% verokannalla laskien 4320e per vuosi. 

Kirjanpitokulut yksinkertaiselle sijoitusyhtiölle ovat meillä luokkaa 1200e(sis. alv) per vuosi (tai 100e/kk), joka toki 100k salkusta syö jo 1,2% vuodessa. Edellä mainittu palkkaveroetu on kuitenkin 4,32%(100k salkulle), olettaen että keskimäärin tuon 16k saa tehtyä voittoa pitkässä juoksussa per vuosi. Vaikka ensimmäisinä vuosina tulos jäisi alle sen, ovat elinkeinotoiminnan tappiot vähennettävistä tulevista tuotoista 10v ajan. 

Oman mausteensa soppaan tuo 2023 voimaan tuleva yel-vakuutukseen liittyvä uudistus. On vielä auki, onko ilman yel-vakuutusta mahdollista nostaa jatkossa yli yel-minimirajan (~8000e) olevaa palkka vuodessa. Mikäli ei ole mahdollista, voi tehdä niin että nostaa tuon 8000e palkkaa ja täyttää lopun ansiotulon ansiotulosinkona. Ansiotulo-osingon nostaminen edellyttää kuitenkin voittovaroja, eikä sen avulla siis voi tehdä vähennettäviä tappioita "varastoon" kuten palkan avulla, mikäli siis sijoitusten tuotot jäävät alemmaksi.

Yel-asiastakin huolimatta näkisin tilanteessasi yhtiön antaman ansiotuloveroedun olevan niin hyvä, että sijoituksia kannattaisi pyörittää yhtiön kautta. Tulevaisuudessa kasvava sijoitusvarallisuutesi myös tukee sitä. 

 

Näytä koko viesti
Kenellä on isoin? (Osakesäästötili) - 7.10.2022 09.13

Indrid Cold kirjoitti:

Cityconin 5 v. kurssikehitys on -45%, millä mittarilla se on vähäriskinen?

Hyvä tarkennus! "Vähäriskinen" varmaan huono sana, "ei-spekulatiivinen" tai "ei-volatiili" varmaan parempia kuten Straight8 jo sanoi. Pointtina ei kuitenkaan ollut ottaa kantaa Cityconiin sijoituksena, viittasin vain Olpan viestiin. 

Näytä koko viesti
Kenellä on isoin? (Osakesäästötili) - 7.10.2022 06.58

Olpa kirjoitti:

Rahamiehille kysymys: Olen ymmärtänyt Akin ja muidenkin täyttelevän osakesäätötilejä esim. Nordeoilla ja Cityconeilla. Ei sillä, että näissä lapuissa vikaa olisi, mutta eikö Akin tapaisten kannattaisi ainakin alkuun täyttää tili vähän spekulatiivisimmilla lapuilla, mihin itse uskoo. Voihan tilin aina sulkea ja avata uuden, jos arviot menevät mönkään, mutta eikö tärkeämpää olisi alkuun vaikka pienellä tuurilla saada aikaan vähän isompi alkukassa, jonka sitten voisi esim. allokoida Cityconin holdaukseen / treidaukseen?

Mielestäni hyvä nosto! Heitän tähän omat ajatukset. 

JP:n kanssa samoilla linjoilla siitä, ettei välttämättä ole järkevää lähteä etsimällä etsimään spekulatiivisempia lappuja osakesäästötilille, jos on löytänyt houkuttelevan vähempiriskisen kohteen kuten tässä esimerkissä Citycon.  

Sanoisin kuitenkin niin, että jos oma sijoitusportfolio koostuu vuosia holdattavista sijoituskohteista ja lyhyemmmistä positioista, olisi verotuksellisesti hieman parempi pyörittää voitollisia(smiley) treidejä OST:n kautta, jolloin verottaja ei nappaa joka vuosi pelikassasta siivua pois. Korkoa korolle etua voi olla siis tietyissä asetelmissa tarjolla verrattuna AOT:in. Kaupankäynnin aktiivisuus siis olisi hyvä ottaa huomioon kun valitsee mitä sijoituksia on OST:llä ja mitä AOT:llä. 

OST:n vero-ominaisuuksista johtuen kannattaa välttää suurien ulkomaisten osinkojen ottamista OST:lle sellaisista maista, jotka pidättävät lähdeveroa osingosta. Tällaisia ovat siis melkein kaikki maat poislukien ainakin Britit/Irlanti, jotka eivät pidätä. AOT:ä käytettäessä pidätetyn lähdeveron saa pääasiassa hyvitettyä verotuksessa, mutta OST:lla pidätetty lähdevero menee kankkulan kaivoon. 

 

 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 8.6.2022 11.09

Holdariko kirjoitti:

Moikka!

Suunnitelmissa on osakkuus yrityksessä A ja rahoitus järjestyy Finnveran kautta. Tarkoituksena on ottaa tarvittava summa kauppaa varten henkilölainana, jonka lainaisin pääomalainana perustamalleni holding yhtiölle, ja tätä kautta ostaisin osakkuuden. Näin ollen mahdolliset osingot yritys A maksaa holding yhtiölle ja voin verovapaasti nostaa pääomalainan verran takaisin itselleni ilman veroseuraamuksia.

Ongelmana tässä kuitenkin on, että Finnvera näköjään tekee maksusuorituksen suoraan myyjälle eli rahat osakekauppaa varten eivät tule missään vaiheessa käymään omalla eikä holding yhtiöni tilillä. Nämä asiat huomioiden, mikä olisi paras tapa edetä, jotta voisin tulevaisuudessa maksaa holding yhtiöstä itselleni takaisin pääomalainaa? 

Hei! Voisko asiasta neuvotella Finnveran kanssa? Kuka lukee ostajana yrityksen A osakkeiden kauppakirjassa/merkintädokumentissa? Jos saat merkattua osakkeet holdarin nimiin ja Finnveralla ei ole asian kanssa ongelmaa niin homma pitäisi olla selvä, kunhan vaan dokumentoi selvästi että kuka ostaa osakkeet ja kuka lainaa ja kenelle. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 24.5.2022 03.10

Swingaaja kirjoitti:

Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?

Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti. 

Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
 
 

Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:

Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
 
 

Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon. 

Näytä koko viesti
Ylikurssirahaston purkaminen - 14.4.2022 11.37

Ei ihan yksinkertainen pähkinä, mutta voin yrittää pyöritellä mitä osaan. Vastuu alla olevien arvioiden hyödyntämisestä jää lukijalle :) Voi olla että arviot ovat virheellisiä ja ratkaisut epäoptimaalisia. Kiinteistön käypä arvo on verotuksen osalta keskiössä. 

ALV: kiinteistön myynnistä ei mene alvia. Sen sijaan kun elinkeinotoiminta on joskus lopetettu, on yhtiöllä ollut palautusvastuu alveista, joita on vähennetty esim. kiinteistön remonteista/perusparannuksista. Palautusvastuu pienenee 10% vuodessa alkuperäisestä vähennyssummasta laskettuna. 

Ylikurssirahaston/osakepääoman alennus: Voi tehdä ilmoituksella PRH:lle. Tällä saavuttaa sen, että ylikurssirahasto ja/tai osakepääoma muuttuu SVOP-rahastoksi, joka siis vapaata omaa pääomaa. SVOP-rahaston palauttaminen ymmärtääkseni kuitenkin verotettaisiin tässä tapauksessa osinkona, ainakin jos sen muodostumisesta on yli 10 vuotta ja tietääkseni vaikka olisi alle 10 vuotta. Ei ole 100% varmaa tietoa. 

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60520/vapaan-om...

Rahan liikuttelu kiinteistökaupassa: Mielestäni tässä tapauksessa ellei rahoja siirrä yhtiölle, muodostuu osakkaalle osakaslainaa, joka verotetaan osakkaan pääomatulona. 

Kiinteistökaupan kauppasumma: Tulisi olla kiinteistön käyvän arvon suuruinen, kun vastapuolina ovat riippuvaiset tahot. Tai ainakin verotus lasketaan käyvän arvon mukaan. 

Ratkaisuehdotus 1, yhtiön purkaminen: Yhtiö puretaan osakeyhtiön selvitystilamenettelyn mukaisesti, jolloin yhtiön varat vapautuvat omistajalle. Vastaavasti omistaja purkamisessa luovuttaa osakkeet ja lasketaan luovutusvoittovero. Luovutushinta on yhtiön nettovarallisuus käyvillä arvoilla laskettuna. Hankintahinta onkin sitten toinen asia. Luulisin sen olevan ainakin 4 rahaa (osakepääoma), ehkä jopa 4+12=16 rahaa (osakepo+ylkurssir.). Ylikurssirahaston muodostuminen ja emissiovoitto ei vielä tässä vaiheessa aukea minulle. Jos rakennuksen käypä arvo on huomattavasti kahdeksaa rahaa korkeampi, on hankintamenona mahdollisuus käyttää myös hankintameno-olettamaa 20% tai 40% jos osakkeet on omistettu yli 10 vuotta. 

https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/lopettaminen/selvitysti...

Ratkaisuehdotus 2, muuntaminen sijoitusyhtiöksi: Kiinteistön kauppa tehdään käyvällä hinnalla ja rahat siirretään yhtiöön. Yhtiö maksaa yhteisöveroa hankintamenon 8 rahaa ja kauppahinnan erotuksesta, joka luovutusvoittoa. Jos yhtiöllä on vahvistettuja tappioita, voi niitä vähentää luovutusvoitosta. Ylikurssirahasto ja osakepääoma alennetaan ja ne muuttuvat svop-rahastoksi. Yhtiö tyhjentää SVOP:ia vuosittain ainakin summan, joka vastaa 8% yhtiön nettovaroista, jolloin pysytään huojennetun osinkoveron piirissä. Jos kiinteistökaupassa muodostui voittovaroja -7 rahan tappioiden yli, voi niitäkin jakaa osinkona. Osinkoa voi jakaa enemmänkin kuin 8% nettovaroista, mutta silloin mennään ansiotulo-osingon puolelle. Yhtiö sijoittaa loput rahat.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/osingo...

 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 7.4.2022 03.27

Tässä Oton kolmas ja tämän sarjan viimeinen teksti tilintarkastuksesta. Tekstit on julkaistu myös sivustolla sijoitusyhtio.net

 

Onko tilintarkastus vain pakollinen paha?

Monelle tilintarkastus on melko epämääräinen käsite ja toisinaan se sekoitetaan myös kirjanpitoon. Lisäksi tilintarkastus nähdään usein vain pakollisena byrokratian rattaana tilikauden päätteeksi. Osalle yrityksistä riittää vuosittainen allekirjoitus paperiin ja tilintarkastuskertomus, mutta silloin tarkastuksesta mahdollisesti saatava muu etu jää hyödyntämättä.

Tilintarkastuksen hyödyt eivät usein ole yrityksissä tarpeeksi hyvin tiedossa. Tilintarkastus kannattaa ottaa yrityksessä huomioon lakisääteisen pakon sijaan yhtiön liiketoimintaa tukevana elementtinä. Tilintarkastuksesta voi hyötyä monellakin lailla ja näin yritys saa myös rahoilleen paremman vastineen.

Tilintarkastajan tehtävä ei ole olla ”poliisi” vaan pikemminkin yrityksen objektiivinen kumppani. Jotta yritys pystyy saamaan mahdollisimman suuren hyödyn tilintarkastuksesta, on tärkeä huomioida vuorovaikutus tilintarkastajan kanssa. Tilintarkastaja käy tarkastuksessa läpi muun muassa yrityksen kirjanpitoa ja hallintoa. Tämä voi tuoda yritykselle arvokasta tietoa aiemmin tapahtuneista virheistä tai kehitysehdotuksia, joilla toimintaa voidaan parhaassa tapauksessa tehostaa.

Tarpeen vaatiessa, voidaan käydä läpi myös yhtiön kriittisiä prosesseja, esimerkiksi osto- ja myyntiprosessi. Prosessien läpikäynnillä voi olla suoraan vaikutusta yhtiön toimintaan, jos havaitut kontrollipuutteet ja muut kehitysehdotukset huomioidaan prosessien kehityksessä. Etenkin kasvuyrityksissä on usein käytössä toimintamalleja ja prosesseja, joita ei ole kehitetty samassa suhteessa yrityksen kasvuun nähden. Tällöin on vaarana, että prosessien tehottomuus vaikuttaa jo suoraan yrityksen tulokseen.

Edellä mainittujen lisäksi, tilintarkastuksen tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen toiminnasta. Yhtiön sidosryhmät kuten omistajat, potentiaaliset sijoittajat, pankit ja luottoluokittajat perustavat lähtökohtaisesti arvionsa yhtiöstä tilinpäätökseen ja sen takia luottamus tilinpäätöksen lukuihin on tärkeää. Jokaisen yhtiön kannattaisikin punnita tilintarkastuksen mahdollisuuksia vuosittain ja pyrkiä ottamaan siitä mahdollisimman paljon hyötyä irti oman toimintansa kehittämiseen.

Otto Pyykönen

KHT-tilintarkastaja, Direct Audit & Consulting Oy

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 6.4.2022 03.26

jrhrai kirjoitti:

Moi. Olen itse perustanut sijoitusyhtiön joka omistaa listaamatonta osakeyhtiötä. Listaamaton yhtiö maksoi osinkoa tänä vuonna. Tarkoitus on myydä osakkeet jossain kohtaa. Kirjaanko osakkeet Vaihto-omaisuudeksi ja mihin kirjaan saadun osingon niin että osinko säilyy verovapaana?

Omaisuusluokkaa ei voi vielä näillä tiedoilla ratkaista, pitäisi tietää yhtiösi toiminnasta laajemmin. Osinkotuotot kannattaa kirjanpidossa kirjata erilliselle tilille, josta verovapaus käy ilmi. Tärkeintä on veroilmoituksella ilmoittaa nämä osinkotuotot verovapaana. 

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 3.3.2022 03.12

Tässä tulee Oton toinen teksti tilintarkastuksesta. Tekstit on julkaistu myös sivustolla sijoitusyhtio.net

 

Tilintarkastaja saapuu!

Tilintarkastus tehdään yleensä tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen ja lähtökohtaisesti tarkastus suoritetaan kerralla loppuun. Yrityksen koosta ja liiketoiminnan luonteesta riippuen tilintarkastus voi olla kuitenkin tarpeen aloittaa jo tilikauden aikana, jolloin helpotetaan tilinpäätöstarkastukseen kohdistuvaa työmäärää. Tilikauden aikana tehtäviä tarkastuksia ovat mm. vaihto-omaisuuden inventointiin osallistuminen ja siinä tehtävät pistokokeet sekä prosessien tarkastukset.

Tilinpäätöstarkastuksessa alussa tärkein henkilö tilintarkastajalle on kirjanpitäjä, controller tai talousjohtaja, riippuen yrityksen koosta ja työnjaosta. Hyvissä ajoin ennen tarkastusta tilintarkastaja yleensä toimittaa materiaalilistan, joka sisältää pyynnön tarkastukseen tarvittavista materiaaleista. Jotta tarkastus voidaan aloittaa, tärkeimpiä materiaaleja ovat tilinpäätös, tase-erittelyt, tilikohtainen tuloslaskelma ja tase. Tarkastuksen kuluessa ei kannata yllättyä tilintarkastajan yksityiskohtaisistakaan materiaalipyynnöistä, jotka saattavat tuntua ”turhilta”. Tilintarkastaja on oikeutettu saamaan kaiken tarpeelliseksi näkemänsä materiaalin tarkastuksensa tueksi.

Kun yhtiön tilinpäätös on allekirjoitettu ja tilintarkastaja on antanut tilintarkastuskertomuksen, on aika järjestää yhtiökokous. Tärkeää tässä on huomioida lain määrittämät aikarajat. Tilinpäätös tulee olla laadittuna neljän kuukauden sisällä ja yhtiökokous tulee olla järjestettynä kuuden kuukauden sisällä tilikauden loppumisesta. Yhtiökokouksessa muiden lakisääteisten päätösten lisäksi, vahvistetaan tilintarkastettu tilinpäätös. Tämän jälkeen kaikki tilikauden lakisääteiset vaatimukset on täytetty.

Mikäli tilintarkastuksen yhteydessä on tullut esiin virheitä, joita ei ole korjattu, raportoi tilintarkastaja niistä. Raportoinnin muodot ovat tilintarkastusmuistio, tilintarkastuspöytäkirja ja tilinpäätöksestä annettava tilintarkastuskertomus. Muistio on näistä ”kevyin” raportoinnin muoto ja useimmiten tilintarkastajalla onkin jotain sanottavaa, esimerkiksi muistiotositteiden liitteistä.
Tilintarkastuspöytäkirja annetaan isommista virheistä, jotka eivät ole kuitenkaan olennaisia tilinpäätöksen kannalta. Olennaisista virheistä annetaan kertomuksella huomautus. Huomioitavaa raportoinnin muodoissa on se, että tilintarkastuskertomus on julkinen dokumentti siinä missä muistio ja pöytäkirja eivät ole julkisia.

Otto Pyykönen

KHT-tilintarkastaja, Direct Audit & Consulting Oy

Näytä koko viesti