PerttiKotos wrote:

Samla Capital Oy (2684294-3) liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 454 000 euroa tilikaudella 2024.

Samppa viheltelee mennessään pankkiin… kova työ kantaa hedelmää… muut kantaa riskin…

Eikös tuo ole rahastohoitajille ihan normaali tulos? 
Eiköhän tuo olisi kaikille palstalaisille kelvannut.

Riskithän ovat aina muilla ellei ole itsekin laittanut rahastoon rahaa sisään. Toki jos on tullut tehtyä laittomuuksia se on asia erikseen.

Rehellisyyden nimissä Fivalla on varmaan resurssit olleet toisaalla tutkimassa Ara-rahoituksen kupruja, kuten Lakean väärinkäytöksiä s/

Jos Fivan byrokraatit päättävät milloin on sopiva aika säätää yhtiölainan maksimia, niin sitähän korotustahan ei tule koskaan, koska Fivahan sitä laskua 70% > 60% ajoi takaa. Ei uudistuotannon kulut tule koskaan Suomessa laskemaan, eikä asuntoja kannata tappiollakaan tehdä.

Hoitovastikkeet ovat paljon kiinni hallituksesta, jotkut osaa pitää kulut kurissa ja välttää tuhlausta & jotkut taas ovat isännöitsijän vietävissä ja tuhlaavat mielellään rahaa turhuuksiin - pari vuotta sitten oli muotia aurinkopaneelit ja nyt näyttää olevan sähköiset infotaulut käytäviin.

1. 1. Näkyy jo lainannostojen kasvuna sekä suurempina asuntolainoina, OP raportoi Q1/2025 aikana keskimääräisen lainan kasvaneen 10% edellisvuodesta.
   
   2. kohtaan lisäisin vielä, että paitsi tulevat rahoitusvastikkeet laskevat, myös kertynyt ylijäämä puretaan joko hyvittämällä tulevia rahoitusvastikkeita ja/tai palauttamalla niitä.
2. 
   3. Jäljellä ovat ne kalleimmat uudiskohteet maan kalleimmilla paikoilla, joita on hankalaa myydä. Uusia aloitetaan halvemmille paikoille halvemmilla hinnoilla.
3. 
   4. Tämä on riippuvainen pankkien toiminnasta: höllentävätkö ne tiukahkoa luottolinjaansa vai ovatko edelleen ylivarovaisia ostokohteiden ja luottomäärien kanssa. Ja muutoksiin menee aikaa, kun lakeja pitää muuttaa eli vaikuttaa vasta 2027. Toki psykologinen vaikutus on asia erikseen.

Termit kannattaa olla hallussa, maksurästeissä lähetetään maksumuistutus, ei varoitus. Haltuunotto tosiaankin vaatii yhtiökokouksen päätöksen eli sikäli maksulaiminlyönnistä menee muutama kuukausi ennen haltuunottoa - asiansa osaava isännöitsijä/hallitus hoitaa prosessin rutiinilla.

Jos taloyhtiön kassasta loppuu rahat mistä tahansa syystä, niin toki osakkailta voidaan kerätä lisää rahaa - yleensä taloyhtiöille on pankin luottolimiitti kassan turvaamiseksi. Mutta ei se vastikerästi sillä poistu, että muut osakkaat lainaavat rahaa väliaikaisesti vaan se jää osakkaan velaksi, joka karhutaan takaisin. Hoito- ja rahoitusvastikkeet ovat kirjanpidossa erillään eli niitä ei voi käyttää ristiin.

big bad bear wrote:

Innilator wrote:

Juu, tarina ei pidä paikkaansa ellei sitten se pankin nimi ollut Merita ja ajankohta 1990-luku.

Usko ihan mitä haluat - mulla on aika vähissä kannustimet täällä puhua anonyymina paskaa.

Uskon ettei kukaan usko tarinaasi tai sitten jätät jotain oleellista kertomatta.

koira wrote:

Innilator wrote:

koira wrote:

Innilator wrote:

..

Taustalla on lähinnä median vuosikausia rummuttama urbaanilegenda ”taloyhtiölainariskistä”, jossa uudiskohteissa muut asukkaat joutuisivat maksamaan laiminlyötyjä rahoitusvastikkeita - tästä ei ole esitetty yhtään esimerkkiä.

Summa summarum: asuntojen osalta ei kotitalouksille yksiselitteisesti tule margin callia eli pankki vaatisi lainaa maksuun arvonlaskun takia.

..

Tyhmänä kyselen, että kuka niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista vastaa jos ei yhtiö ja sen osakkaat?

*edit typo

Perusprosessi menee siten, että jos osakas laiminlyö rahoitusvastikkeitaan, asunto otetaan taloyhtiön haltuun ja siirretään ulosottoon, joka myy asunnon. Uusi ostaja ottaa kertyneet vastikkeet maksaakseen ennen kuin saa asunnon haltuunsa.

Eli se uusi osakas viime kädessä vastaa niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista.

Eli uutena osakkaana ostaisin osakkeen täyteen markkinahintaan ja kuittaisin edellisen osakkaan hölmöilyt siihen päälle?

Näin se laki sanoo eli jos ostat hallintaan otetun asunnon, maksat kaikki vastikerästit sekä myös hallintaanottokulut ennen kuin saat asunnon haltuusi - tai siis ulosotto todennäköisesti kuittaa ne suoraan kauppahinnasta.

Toki järkevä ostaja vähentää em. maksut siitä hinnasta, mitä osakkeesta maksaa - kuten ulosoton myynneissä aina tapahtuu.

koira wrote:

Innilator wrote:

..

Taustalla on lähinnä median vuosikausia rummuttama urbaanilegenda ”taloyhtiölainariskistä”, jossa uudiskohteissa muut asukkaat joutuisivat maksamaan laiminlyötyjä rahoitusvastikkeita - tästä ei ole esitetty yhtään esimerkkiä.

Summa summarum: asuntojen osalta ei kotitalouksille yksiselitteisesti tule margin callia eli pankki vaatisi lainaa maksuun arvonlaskun takia.

..

Tyhmänä kyselen, että kuka niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista vastaa jos ei yhtiö ja sen osakkaat?

*edit typo

Perusprosessi menee siten, että jos osakas laiminlyö rahoitusvastikkeitaan, asunto otetaan taloyhtiön haltuun ja siirretään ulosottoon, joka myy asunnon. Uusi ostaja ottaa kertyneet vastikkeet maksaakseen ennen kuin saa asunnon haltuunsa.

Eli se uusi osakas viime kädessä vastaa niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista.

Artsipappa wrote:

big bad bear wrote:

No mä oon ainakin saanut margin callin yhdestä omistamastani asunnosta Nordealta. Ne selitti silloin, että pankki saa tasaisin väliajoin parilta välittäjältä jonkun geneerisen hinta-arvion per neliö ko. postinumeroalueella, jota sitten verrataan lainan määrään ja katsotaan, riittääkö vakuusarvo. Mun kohdalla asia ratkaistiin niin, että me valittiin välittäjä joka kävi paikan päällä ja kirjoitti arvonmääritystodistuksen tms. joka sitten lähetettiin pankille ja kieltäydyttiin lisävakuudesta. Homma OK.

Se välittäjä silloin kertoi, että nimenomaan ullakkohuoneistoilla ja erikoisemmilla kämpillä on tuo ongelma pankkien kanssa, kun keskineliöhinta ei pysty esim. huomioimaan kattoterasseja yms. hinnoissa. Eli vaikka jos keskustakämppien keskineliöhinta on 7k eur/m2 ja ko. kämpän arvotus jossain 12k eur/m2 niin siinä on aika iso ero vakuusarvolle.

Sijoituslainoissa vastaavaa lauseketta ei välttämättä ole. Mutta silti väitän että pankki ei olisi pakottanut sua tota myymään vaikka lisävakuutta, tai uutta määritystä ei olisi saatu.

Juu, tarina ei pidä paikkaansa ellei sitten se pankin nimi ollut Merita ja ajankohta 1990-luku.

Edes asuntosijoituslainoissa ei ole pankit kyselleet lisävakuuksia, korkeintaan kieltäytyneet rahoittamasta lisäostoja. 

Suomen pankin lainatilastojenkin mukaan sijoitusasuntolainaa saa lähes samalla hinnalla kuin oman asunnon lainaakin.

Kaikki asuntoihin liittyvät lainat ovat pankeille houkuttelevia, mistä kertoo sekin, että taloyhtiölainojen marginaalit ovat laskeneet samaa vauhtia kuin henkilöasiakkaidenkin. Pk-seudulla saa taloyhtiölainan marginaalin pudotettua 0,5% paikkeille ihan pyytämällä.