Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto

Aki Pyysing wrote:

7437878351 wrote:

Verotuksesta:

Kun sijoitus/holding-yhtiö yhtiö myy voitollisia pörssisijoituksia, saa osinkotuloja listatuista osakkeista vai vaikkapa korkotuloa määräaikaisesta pankkitalletuksesta, niin pitääkö niistä maksaa heti jotain veroja tai tehdä muita toimenpiteitä? Vai hoidetaanko kaikki könttänä tilinpäätöksen jälkeen yhtiön tuloveroilmoitusta annettaessa?

Tarviiko ennakkoveroa ottaa huomioon millään tapaa sijoitus/holding-yhtiöissä, joka käy satunnaista osakekauppaa ja jolla ei ole mitään muuta liiketoimintaa?

Ei tarvitse maksaa heti, vaan vasta verotuksen valmistuttua. Jos tekee voitollista toimintaa, verottaja määrää ennakkoveroja, jotka on maksettava. Jotka saa hakemalla takaisin tai jo etukäteen pois, jos toiminta on muuttunutkin tappiolliseksi. 

Tarkennetaan vielä, että ennakkoveroihin voi hakea muutosta omaverossa ilman, että toiminta on tappiollista eikä sitä tarvitse perustella. Ennakkoveron täydennystä on aikaa maksaa kuukausi tilikauden päättymisen jälkeen korotta.

Noin yleisesti verottajan ennakkoverot perustuvat aika suoraan edellisen tilikauden tuloksesta.

Tuli sijoitusyhtiön omistajana ensimmäinen irtautuminen vastaan ja kyselisin kirjanpidollista neuvoa.

Kirjaanko saadut Mandatumin osakkeet ostohinnalla 0e vai ensimmäisen kaupankäyntipäivän ensimmäisellä kurssilla? Selkeintä olisi mielestäni nollahinnalla, jolloin Sammon arvoa taseessa ei tarvitsisi sörkkiä. Tällöin koko Mandatumin arvo olisi voittoa ja Sammon lasku tietysti vastaavasti tappiota. Voiko näin tehdä? Osakkeet siis kirjanpidossa vaihto-omaisuutta.

Verottaja päättää jakosuhteen (hankintahinnasta). Joskus joulukuussa saamme tietää. 

https://www.sampo.com/fi/sijoittajat/sampo-sijoituskohteena/ir-blogi/mita-sammon-osakkeenomistajien-tulee-tietaa-jakautumisesta/

"Verohallinnon odotetaan antavan ohjeistuksen ja vahvistavan hankintamenon jakosuhteen arviolta kahden kuukauden kuluessa jakautumisesta."

Lopetettuani palkkatyöt olen nyt teknisesti yrittäjä. Yhtiö on kuitenkin sijoitusyhtiö jonka liikevaihto on 0 ja nostamani vuosipalkka myös samat 0 euroa. Sijoitustuotot kirjataan muihin tuloihin ja nostan varat osinkoina.

 Tuleeko minun maksaa YEL-maksua? Julkisista luvuista päätellen toiminta näyttää olemattamalta vaikka nostankin 6-numeroisen summan osinkoja per vuosi. Pitäisikö tässä proaktiivisesti kysellä asiaa vai olla hiljaa ja toivoa vapautusta maksuista?

Lähtökohtaisesti ainoa asia joka yelin pakollisuuteen vaikuttaa on työn määrä tunneissa / päivissä jonka teet yritykselle arvioituna sellaisella palkalla jolla yhtä pätevä ulkopuolinen nuo työt tekisi. Jos tämä jää vuodessa alle alarajan, jotain 8500 ja rapiat ei yel ole pakollinen.

Se, että eläkeyhtiöt ovat käyttäneet omissa automatisoiduissa ehdotuksissaan liikevaihtoa ym. tosiasiallisesti asiaan mitenkään kuulumatonta dataa yhtenä komponenttina arvion laskemiseen on vienyt julkisen keskustelun asiasta vähän sivuraiteille.

Huomioitavaa proaktiivisuuteen on lienee se, että jos yeliä ei ole lainkaan ja myöhemmin ilmenee todistetusti että olisi pitänyt olla, joutuu yeliä maksamaan myös takautuvasti. Kun taas jos yel on ollut, mutta todistettavasti liian pienenä niin riittää että asia korjataan jatkossa.

YEL-työtulon minimiraja vuonna 2024 on 9 010,28 euroa eli se nousee joka vuosi.

Aloittelevalla yrittäjällä on 6kk aikaa ottaa YEL-vakuutus ja se tulee voimaan takautuvasti toiminnan aloittamisen päivämäärän mukaan, jolloin takautuvat YEL-maksut eräytyvät maksuun kerralla.

Jo pidempään toiminnassa olevan yrityksen kohdalla YEL-vakuutus tulee ottaa, kun minimiraja ylittyy ja halutessaan voi maksaa YEL-vakuutusmaksuja jopa 3 edelliseltä vuodelta. Mutta ei ole siis pakko, takautuvien maksujen velvollisuus koskee siis vain aloittavaa yritystä.

Passiiviseen sijoitustoimintaan (erotuksena aktiiviseen pääomasijoittamiseen) keskittyvä holding-yhtiö on poikkeustapaus, tosiaankin se työhön käytettävä aika/panos ratkaisee. Jos treidaa aktiivisesti ja kauppoja/aktiviteettia on paljon, YEL- ehdot saattavat täyttyä. Jos toiminta on ”osta ja pidä” ja kauppoja on vähän, ei YEL-vakuutusvelvollisuus todennäköisesti täyty.

Julkisuudessa olleet tapaukset hirmukorotuksista ovat perustuneet väärinkäsityksiin ja niitä on korjattukin. Itsellä on holding-yhtiö, jolla asuntoja ja muita sijoituksia yli miljoonalla eurolla ja tulojakin keskimääräisen palkansaajan verran, mutta juuri tulleessa YEL-työtuloehdotuksessa niiden merkitys työtulona oli nolla euroa.

Yrittäjyys on erotettava osakkuudesta

Pelkkä osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei tee kenestäkään yrittäjää. Yrittäjäksi voidaankin katsoa ainoastaan sellainen henkilö, joka työskentelee siinä osakeyhtiössä, jonka osakkeita hän (tai hänen perheenjäsenensä) omistaa.

Linkki Ilmarinen: https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/kenelle-ja-milloin-yel-vakuutus/

Vaikka työsopimusta omistamansa yrityksen kanssa ei olekaan, suuri omistusosuus (eläkeasioissa yli 30% tai yli 50% perheen kanssa yhdessä) voidaan tulkita johtavassa asemassa olemiseen.

Linkki lisätietoihin: https://www.turre.com/laki-kohtelee-yrittajaksi-ryhtyvaa-ja-pienomistajaa-eri-tavoin/

Johtavassa eli päättävässä asemassa olemisesta sijoitusyhtiön yksin omistavan on vaikea päästä karkuun, sillä sijoitusyhtiön nimenkirjoitusoikeuden voi tarkistaa kaupparekisteristä. Yrittäjäeläkkeestä voi kieltäytyä sillä perusteella, että sijoitusyhtiössä tehdyn työn arvo ei ylitä YEL-työtulon alarajaa (2023) eli 8575,45 euroa vuodessa (keskimäärin 715 eur kuukaudessa).

Pelkän eläkkeen karttumisen osalta YEL ei ole hyvä sijoitus. Suhteessa maksettaviin maksuihin, eläkettä kertyy heikosti. Eläkesijoituksena YEL-vakuutuksessa, kuten palkkatyöntekijän TYEL-vakuutuksessakin, on se huono puoli, että kerättyä pääomaa ei saa koskaan käyttöön, eivätkä sitä saa edes perilliset.

Käytännöt ovat parhaillaan muuttumassa ja on suurempi mahdollisuus, että työtuloja aletaan määrätä ja korottaa takautuvasti sen perusteella, mitä omistajan olisi maksettava palkatulle työntekijälle samasta työmäärästä (suhteutetaan tehtyihin työtunteihin, jos niitä on).

Linkki, päivitetty 22_11_2023: https://sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/yel-uudistus-2023/

YEL-muutosesitys on hyväksytty Eduskunnan käsittelyssä mutta vielä ei tiedetä minkälaisia linjauksia muotoutuu.

Linkki lainvalmisteluun: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_102+2022.aspx

Hiljaa oleminen voi olla oikea keino, sillä Eläketurvakeskus luultavasti lähettää kirjeenä kysymyksen ja ehdotuksen. Siitä se riita alkaa.

"Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Mikäli yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä."

Linkki: https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/tyoelaketurvan-kattavuus-ja-vakuuttaminen/yel-yrittajat/

Yleensä näissä käy yrittäjän kannalta huonosti ja joudumme maksuhenkilöiksi kuten aina.

No jos lohduttaa, niin Tyel-työsuhteessa oleville ei lähetellä YEL-työtuloehdotuksia. Ja YEL on henkilökohtainen, sillä kattaa kaikki yritykset, joissa on osakkaana. Käytännössä jos on osakkaana ns. leipätyöyrityksessä ja hoitaa Tyelit/YELt sitä kautta, niin se holdari ei enää lisää työtuloa - ei eläkeyhtiötkään usko, että yrittäjällä riittäisi aikaa pyörittää useampaa yritystä samaan aikaan.