"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
Tuo on hyvä pointti. Todennäköisyys on oman kokemukseni mukaan erittäin pieni, että mitään sanomista tulisi mistään, ainakin jos kaikki menee hyvin. Jos tulisi jokin kupru ja syyte liittyen verotukseen tai kirjanpitoon, katsottaisiin varmasti tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyönti negatiivisena tekijänä keississä.
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Että vaikka olisi alta 200000 liikevaihdon yritys, jossa ei ole ketään töissä, mutta joka omistaa "yli 20%" - 50% toisesta yrityksestä ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1P8 ) tarvitaan sille tilintarkastaja?
Näin olen itsekin tulkinnut, paitsi että myös yli 50% omistus katsottaisiin "huomattavaksi vaikutusvallaksi" ja siten aiheuttaisi tilintarkastusvelvollisuuden. Ymmärrän kyllä logiikkasi, tuo KPL 1 luvun 8 § kun kertoo osakkuusyrityksistä. Ajattelen että tämä poikkeus koskee kuitenkin vain pääasiallista toimialaa "arvopapereiden omistaminen ja hallinta", eikä siis kaikkia kuten tuo viimeisin kysymyksesi konsernista.
Jos emolle tarvitaan tilintarkastaja, niin pitääkö se hankkia silloin myös osakkuusyrityksille (vaikka niillä rajat ei täyttyisi)? Mielestäni ei. Kuten olet viimeisessä kysymyksessäsi kirjoittanut, tilintarkastuslaissa (luku 2 ja 6 §) sanotaan kuitenkin toisinpäin, eli jos konsernilla yhteensä rajat täyttyy (vaikka ei emolla itsenäisesti), silloin tulee valita emolle. Sanotaan myös "tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja" - ymmärrän tämän niin että mikäli tyttärellä on velvollisuus valita, täytyy siinä olla sama tyyppi kuin emossa (voi poiketa perustellusta syystä).
Näin, paitsi oman tämän hetkisen tulkintani mukaan yhtiöitä joissa "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta" olisi poikkeuksellisesti velvollisuus tässä tilanteessa.
"Mitä 2–4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen, jos konsernin osalta vähintään kaksi 2 §:ssä tarkoitetuista kolmesta edellytyksestä täytty"
Kyllä, tästä olikin jo aiemmin.
Kiitos erinomaisista kysymyksistä! Soittelin vielä aiheesta tilintarkastajallemme, tässä näkemyksemme.
Sitten jos eletään reaalimaailmassa, niin mikä on todennäköisyys sille, että PRH tai mikään muukaan instanssi kehottaisi ao. tapauksessa valitsemaan tilintarkastajan, jos nuo yleiset rajat eivät ylity? Löytyykö yhtään elävää esimerkkiä tällaisesta?
Tuo on hyvä pointti. Todennäköisyys on oman kokemukseni mukaan erittäin pieni, että mitään sanomista tulisi mistään, ainakin jos kaikki menee hyvin. Jos tulisi jokin kupru ja syyte liittyen verotukseen tai kirjanpitoon, katsottaisiin varmasti tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyönti negatiivisena tekijänä keississä.
Realistisin olisi varmaan verotarkastus, mutta niitä on harvakseltaan yrityksissä, joissa asiat kunnossa. Ja onko edes verottajan asia kommentoida tilkkarin puutetta?
Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?
Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti.
Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:
Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon.
Ymmärränkö oikein että jos tilikaudella ei ole voittoa (eikä siis tuloveroakaan), ei silloin voi saada hyvitystäkään ulkomaisista osingoista? Nämä laskennalliset "hyvitykset" ei siis jää muistiin tulevien tilikausien veroja vähentämään? Olen ehkä monena vuonna turhaan veroilmoituksessa hakenyt hyvitystä.
Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?
Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti.
Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:
Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon.
Ymmärränkö oikein että jos tilikaudella ei ole voittoa (eikä siis tuloveroakaan), ei silloin voi saada hyvitystäkään ulkomaisista osingoista? Nämä laskennalliset "hyvitykset" ei siis jää muistiin tulevien tilikausien veroja vähentämään? Olen ehkä monena vuonna turhaan veroilmoituksessa hakenyt hyvitystä.
Äh, siellähän on kohta veroilmoituksessa jossa voi valita "Vaaditko huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty?". Eli kannattaa aina hakea hyvitystä. Veroilmoituksen teko on selvästi liian harvoin kun näitä ei muista.
"Äh, siellähän on kohta veroilmoituksessa jossa voi valita "Vaaditko huomioimaan aiempina verovuosina ilmoitetut hyvittämiskelpoiset lähdeverot, joita ei ole aiemmin hyvitetty?"."
Tää on käsittämätön koukku, miksi tällainen pitää erikseen muistaa aina raksia? Kuka ei haluaisi hyvitystä?
Plus että itse pitää pitää kirjaa paljonko on hyvittämättä, koska sitä ei näe mistään verohallinnon palvelusta.
Itse varmistan luvut joka vuosi soittamalla verohallintoon. Pitävätköhän hekin niitä jossain Excelissä...
Minulla on tilanne , jossa omistamme yrityksen henkilökohtaisesti yhtiökumppanini kanssa 50/50. Pääomaa on kertynyt liiketoiminnasta sijoituksiin 600k. Toimin alalla, jossa on teoriassa mahdollista joutua korvaamaan omasta tai työntekijästä johtuvasta virheestä useita satoja tuhansia. Haluaisimme suojata pääomaa. Osakevaihto hankalaa, koska tosiaan 50/50 omistus. Tytäryhtiön perustaminen ja laskuttaminen sen kautta jatkossa myös hieman hankalaa, kun pitkiä sopimuksia asiakkaiden kanssa ja työntekijöitä ym.
Mitä jos perustaisin yhtiökumppanini kanssa molemmille omat yritykset, jotka laskuttaisivat suurinpiirteiden sen verran alkuperäistä yritystä, kun se muussa tapauksessa tekisi voittoa noin 150k vuodessa. Eli saisimme tulevat voitot omiin yhtiöihimme. Jo kertyneitä varojahan ei saisi ilman veroseuraamuksia siirrettyä uusiin yhtiöihin, mutta kaiken uuden kylläkin. Vai onko tähän jokin lakiin perustuva este? Kaipa yritykset saavat laskuttaa toisiaan miten tahtovat.
Jos menettely on laillinen niin voisiko uusiin yrityksiin ottaa lapsetkin omistajiksi perustamisvaiheessa. Tällöin säästäisi perintöverossa aikanaan.
Varmaankin, jokin laki estää menettelyn?
Kohta voisi kyllä käyttää 10v hankintaolettamaa, jos perustaisimme holdarit, jotka ostaisivat alkuperäisen yrityksen. Suht korkea tulos vain ilmeisesti nostaisi kauppahinnan turhan korkeaksi.
Mitä jos perustaisin yhtiökumppanini kanssa molemmille omat yritykset, jotka laskuttaisivat suurinpiirteiden sen verran alkuperäistä yritystä, kun se muussa tapauksessa tekisi voittoa noin 150k vuodessa. Eli saisimme tulevat voitot omiin yhtiöihimme. Jo kertyneitä varojahan ei saisi ilman veroseuraamuksia siirrettyä uusiin yhtiöihin, mutta kaiken uuden kylläkin. Vai onko tähän jokin lakiin perustuva este? Kaipa yritykset saavat laskuttaa toisiaan miten tahtovat.
Jos menettely on laillinen niin voisiko uusiin yrityksiin ottaa lapsetkin omistajiksi perustamisvaiheessa. Tällöin säästäisi perintöverossa aikanaan.
Mie en keksi laittomuutta tässä järjestelyssä. Veroillekin altistutaan saman verran tai enemmän kuin muuten. Mutta en ole juristi.
....Jo kertyneitä varojahan ei saisi ilman veroseuraamuksia siirrettyä uusiin yhtiöihin, mutta kaiken uuden kylläkin. .....
Tähän vain pikakommenttina että mikäli kyseessä osakeyhtiö, on varsin tavallista jakaa kertynyt varallisuus ja liiketoiminta EVL 52 c § mukaisella jakautumisella eri yhtiöihin. Ei siis niin, että sulle tuo ja mulle tämä vaan omistussuhteet säilyvät samoina mutta varat olisivat ainakin eri yhtiössä kuin liiketoiminta (mahdollisen korvausvaatimuksen iskiessä).
Toki teillä voi olla joku muu syy miksi tämä ratkaisu ei kiinnosta (esim. kokonaisjakautumisessa y-tunnus vaihtuu uusiin tms.)
En lähtisi välttämättä mitään BIG4-tilintarkastusyhteisöä tai asianajotoimistoa ensimmäisenä työllistämään, mutta usein hyvästä tilitoimistosta löytyy tarvittavat natsat omaava henkilö jonka kanssa tällaisia järjestelyitä kannattaa sparrata ( ja osaa tarvittaessa hakea ennakkoratkaisut ym verottajalta). Ilmaiseksi ei mitään järjestelyitä saa aikaiseksi mutta ei tuo teidän tilanne kovin monimutkaiselta kuulosta.
Kaipa yritykset saavat laskuttaa toisiaan miten tahtovat.
Verotuksen maailmassa eivät käytännössä eivät saa, vaan kaikkien transaktioiden tulee olla markkinaehtoisia ja jos laskutettava yritys ei saa mitään tämän suorituksen vastineeksi niin ei tuo markkinaehtoisuustäyty ja on riski ns. siirtohintaoikaisusta. Koska oletan, että kyseessä kuitenkin liiketoimi kahden suomalaisen yhtiön välillä niin verottajaa tuskin paljon kiinnostaa, mutta ei tuota riskiä voi kuitenkaan pois sulkea. Toinen riski mitä nopeasti tulee mieleen liittyy siihen, että laskutettu summa katsottaisiin ennakkoperinnässä palkkioksi esim. mahdollisesta hallitustyöstä laskutettavassa yhtiössä.
Osakevaihto hankalaa, koska tosiaan 50/50 omistus.
Miksi näin? Eikö osakevaihto ole käyttökelpoinen jos hankkiva holdingyhtiö hankkii yli puolet kohdeyhtiön osakekannasta? Eli jos perustettava holdari hankkii molempien omistukset, niin edellytys täyttyy. Liiketoimintavastuut jäävät nykyiseen yhtiöön ja kaiken liiketoimintayhtiön ylimääräisen varallisuuden voi siirtää emoon "turvaan" liiketoimintavastuita. Ainoa nega merkinnästä menevä varainsiirtovero. Toisaalta merkintä voidaan holdariin tehdä käypään arvoon, jolloin monesti mahdollista "pumpata" holdarin opoa ja siten huojennetun osingon jakopohjana olevaa nettovarallisuutta.
Osakevaihdon voisi tosiaan tehdä pelkällä varainsiirtoverolla, mikäli perustetaan vain yksi holdingyhtiö. Yhtiörakenteena paras olisi jos molemmilla olisi omat holdingyhtiöt. Se olisi kannattanut tehdä perustamisvaiheessa.
Liiketoimintayrityksen vastuilta saisi kyllä suojan yhdellä holdarilla.
Nykyisessä yrityksessä on myös realisoimatonta omistusten arvonnousua. Listattujen osakkeiden markkina-arvot nousseet 6 numeroisen summan. Näitä omistuksia ei taida saada siirrettyä holdariin veroneutraalisti ilman myyntejä?
Minulla on tilanne , jossa omistamme yrityksen henkilökohtaisesti yhtiökumppanini kanssa 50/50. Pääomaa on kertynyt liiketoiminnasta sijoituksiin 600k. Toimin alalla, jossa on teoriassa mahdollista joutua korvaamaan omasta tai työntekijästä johtuvasta virheestä useita satoja tuhansia. Haluaisimme suojata pääomaa. Osakevaihto hankalaa, koska tosiaan 50/50 omistus. Tytäryhtiön perustaminen ja laskuttaminen sen kautta jatkossa myös hieman hankalaa, kun pitkiä sopimuksia asiakkaiden kanssa ja työntekijöitä ym.
Mitä jos perustaisin yhtiökumppanini kanssa molemmille omat yritykset, jotka laskuttaisivat suurinpiirteiden sen verran alkuperäistä yritystä, kun se muussa tapauksessa tekisi voittoa noin 150k vuodessa. Eli saisimme tulevat voitot omiin yhtiöihimme. Jo kertyneitä varojahan ei saisi ilman veroseuraamuksia siirrettyä uusiin yhtiöihin, mutta kaiken uuden kylläkin. Vai onko tähän jokin lakiin perustuva este? Kaipa yritykset saavat laskuttaa toisiaan miten tahtovat.
Jos menettely on laillinen niin voisiko uusiin yrityksiin ottaa lapsetkin omistajiksi perustamisvaiheessa. Tällöin säästäisi perintöverossa aikanaan.
Varmaankin, jokin laki estää menettelyn?
Kohta voisi kyllä käyttää 10v hankintaolettamaa, jos perustaisimme holdarit, jotka ostaisivat alkuperäisen yrityksen. Suht korkea tulos vain ilmeisesti nostaisi kauppahinnan turhan korkeaksi.
Ehdottomasti kannattaa ottaa lapset omistajiksi. Lapsille 98 kapaletta B-osakkeita. Itselle kaksi A-osaketta. Näille vaikka 50-kertainen äänivalta ja osinko. Lapsille lahjoitat heidän osakkeensa vasta yhtiön perustamisen jälkeen.
Käytännössä yhtiö on edelleen sinun hyppysissä niin kuin haluat. Jos sitten ennen kuin järjen valo himmenee, haluat sen lapsille kokonaan siirtää pidät yhtiökokouksen ja yhdistät osakesarjat- ei veroseuraamuksia.
Jos sitten ennen kuin järjen valo himmenee, haluat sen lapsille kokonaan siirtää pidät yhtiökokouksen ja yhdistät osakesarjat- ei veroseuraamuksia.
Olen tehnyt vastaavan tyyppisen järjestelyn.
Mielenkiinnosta kysyn, että mistä löytyy tällainen ohje tai ennakkoratkaisu, jonka mukaan kuvatussa tilanteessa, kun osakesarjojen yhdistäminen vaikuttaa näinkin paljon osakkeiden osakkaalleen tuottamiin oikeuksiin, ei osakesarjojen yhdistämistä katsottaisi verotuksessa luovutukseksi?
Jos sitten ennen kuin järjen valo himmenee, haluat sen lapsille kokonaan siirtää pidät yhtiökokouksen ja yhdistät osakesarjat- ei veroseuraamuksia.
Olen tehnyt vastaavan tyyppisen järjestelyn.
Mielenkiinnosta kysyn, että mistä löytyy tällainen ohje tai ennakkoratkaisu, jonka mukaan kuvatussa tilanteessa, kun osakesarjojen yhdistäminen vaikuttaa näinkin paljon osakkeiden osakkaalleen tuottamiin oikeuksiin, ei osakesarjojen yhdistämistä katsottaisi verotuksessa luovutukseksi?
Esim. Nokian osakesarjojen yhdistäminen oli tällainen. Ennakkopäätöksen pyytäminen verottajalta olisi imo lähinnä hönöä. Ei sido verottajaa, mutta pääsee silmätikuksi ja siitä parhaassa tapauksessa ennakkotapaukseksi. Joita roikutetaan yleensä löysässä hirressä 5+ vuotta.
Passiivinen holding-yhtiö, jolla ei ole ollut säännöllisiä tuloja ja tästä johtuen ennakkoverot 0e. Yritys myy tilikauden alussa osakkeita, joista tulee nyt voittoa. Onko jotain sääntöä/lakia verotukseen liittyen, että yritys on heti velvollinen hakemaan ennakkoveroihin muutosta päivitetyn tilanteen mukaan? Vai saako odotella rauhassa tilikauden loppuun ja maksaa verot sitten lisäennakkona ilman korkokuluja 1kk sisällä tilinpäätöksestä, kun tarkka verotettava tulos on tiedossa?
Jälkimmäisessä mallissahan saadut voitot voisi sijoittaa vaikka pankin määräaikaiselle 6kk korkotilille ja tienata niille vielä pienen tuoton tilikauden aikana. Syyllistyisikö tuossa jonkunlaiseen rikkomukseen, vai onko ihan sääntöjen puitteissa tapahtuvaa vero-optimointia?
Lopullinen verotettava tuloshan on joka tapauksessa tarkasti tiedossa vasta tilinpäätöksessä. Periaatteessa yrityshän voi realisoida tilikauden aikana vaikka jonkun tappiollisen sijoituksen, jolloin verotettavaa tuloa ei edes muodostu. Tämän perusteella ajattelisin itse, että mitään velvoitetta ei ole noita ennakkoveroja päivittää heti myyntivoittoa tehdessä, vaikka 99% varmuudella tietäisikin, että muita tapahtumia ei ole tulossa ja verot määräytyy sen alkuperäisen myyntivoiton perusteella.
Passiivinen holding-yhtiö, jolla ei ole ollut säännöllisiä tuloja ja tästä johtuen ennakkoverot 0e. Yritys myy tilikauden alussa osakkeita, joista tulee nyt voittoa. Onko jotain sääntöä/lakia verotukseen liittyen, että yritys on heti velvollinen hakemaan ennakkoveroihin muutosta päivitetyn tilanteen mukaan? Vai saako odotella rauhassa tilikauden loppuun ja maksaa verot sitten lisäennakkona ilman korkokuluja 1kk sisällä tilinpäätöksestä, kun tarkka verotettava tulos on tiedossa?
Jälkimmäisessä mallissahan saadut voitot voisi sijoittaa vaikka pankin määräaikaiselle 6kk korkotilille ja tienata niille vielä pienen tuoton tilikauden aikana. Syyllistyisikö tuossa jonkunlaiseen rikkomukseen, vai onko ihan sääntöjen puitteissa tapahtuvaa vero-optimointia?
Lopullinen verotettava tuloshan on joka tapauksessa tarkasti tiedossa vasta tilinpäätöksessä. Periaatteessa yrityshän voi realisoida tilikauden aikana vaikka jonkun tappiollisen sijoituksen, jolloin verotettavaa tuloa ei edes muodostu. Tämän perusteella ajattelisin itse, että mitään velvoitetta ei ole noita ennakkoveroja päivittää heti myyntivoittoa tehdessä, vaikka 99% varmuudella tietäisikin, että muita tapahtumia ei ole tulossa ja verot määräytyy sen alkuperäisen myyntivoiton perusteella.
Ei ole pakko maksaa ennakkoa ja jos verottaja niitä määrää etukäteen, voi hakea ennakot nolliin. Eli kannattaa pitää korkotuotot itsellään ellei sitten verottaja maksaa parempaa korkoa.
Onko jotain sääntöä/lakia verotukseen liittyen, että yritys on heti velvollinen hakemaan ennakkoveroihin muutosta päivitetyn tilanteen mukaan? Vai saako odotella rauhassa tilikauden loppuun ja maksaa verot sitten lisäennakkona ilman korkokuluja 1kk sisällä tilinpäätöksestä, kun tarkka verotettava tulos on tiedossa?
Asiasta säädetään ennakkoperintälain 3 § ja 24 §, ja ennakkoperintäasetuksen 21 §.
Ei ole lakisääteistä velvollisuutta hakea muutosta.
Sijoitusyhtiö, joka käy lähinnä arvopapereilla (osakkeet, optiot, futuurit) kauppaa eli ei ole muuta liiketoimintaa. Arvopaperikauppaa on sekä lyhytaikaista päiväkauppaa että pitkäaikaista sijoittamista. Osakkeet ovat tässä tapauksessa luonteeltaan joko vaihto-omaisuutta tai pysyvien vastaavien sijoituksia.
Mutta miten tehdä jaottelu näiden luokkien kesken, kun hankintavaiheessa ei ole selvää aiotaanko osakkeet pitää 1 viikko vai 10 vuotta?
Onko ok kirjata lähtökohtaisesti kaikki vaihto-omaisuudeksi? Pitäisikö näitä sitten jossain vaiheessa tarkistaa ja siirtää pysyviin vastaaviin? Million tällainen tarkistus pitäisi tehdä?
Ainut sääntö jonka olen kuullut, on se, että jos tarkoitus pitää osakkeet pidempään kuin yhden tilikauden ajan, ne pitäisi kirjata pysyviin vastaaviin ja muutoin vaihto-omaisuudeksi. Mutta kuinka tarkkaa tämä sitten on?
Kirjaukset toki ostoihin, vasta tilinpäätösvaiheessa siirto vaihto-omaisuuteen.
Tuota tuskin tarkoitit mutta myös tarkastelu ja jako tehdään viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Arvopaperikauppaa (määritelmät täyttävällä) yhtiöllä pörssiosakkeet tuskin koskaan kuuluvat pysyviin vastaaviin taseella. Sinänsä tuo vuoden sääntö on ihan kurantti ja voi sopia muunlaisiin arvopapereihin ihan hyvin.
Vaikka siellä jotain Volvo Caria tai Nokian Renkaita (Cityconista puhumattakaan) roikkuisi vuodesta toiseen, kuuluvat ne vaihto-omaisuuteen odottaessasi epätoivoisesti että joku päivä niistä pääsisi eroon säädylliseen hintaan... :)
Yhtä varmaa kuin syksyn tulo on verottajan selvityspyyntö riittämättömistä ennakkoveroista:
Kuva
Millaisia meriselityksiä olette verottajalle sijoitusyhtiön osalta keksineet ettei veroja tarvitsisi ennakkoon maksella? On selvää että pörssisijoitukset ovat volatiileja ja joinakin vuosina tulee tappiota. Kirjanpito tehdään kerran vuodessa seuraavan vuoden kesällä, enkä halua muutenkaan kertoa että tämän vuoden osalta ollaan 6-numeroinen summa voitolla. Voiko tuon selvityspyynnön kuitata tyyliin "poikkeusellinen tilikausi" vai pitääkö tehdä "arviolaskelma" luovasti jotta saadaan ennustettua 10 000 euroa tilikauden voitoksi?
Ihan kokemuksen kautta saadun neuvon voin antaa, että mitä vähemmän siellä veron käsittelysivustolla on (eri verovuosina) erilaisia kyselyitä ja merkintöjä niin sitä vähemmän tullaan tulevaisuudessa myös kyselemään. Nämä epämääräiset täydennystiedot jotka paljastuu lopulta kikkailuksi saa aikaan sen, että tulevina vuosina selvitysryöppy tulee ”tehtaan takuulla”.
Ihan kokemuksen kautta saadun neuvon voin antaa, että mitä vähemmän siellä veron käsittelysivustolla on (eri verovuosina) erilaisia kyselyitä ja merkintöjä niin sitä vähemmän tullaan tulevaisuudessa myös kyselemään. Nämä epämääräiset täydennystiedot jotka paljastuu lopulta kikkailuksi saa aikaan sen, että tulevina vuosina selvitysryöppy tulee ”tehtaan takuulla”.
Tämä on taivahan tosi. Verovalmistelijan vaihtuessa hän katsoo ensimmäisenä, että "mitähän siellä aiemmissa verovuosissa on ollut". Siitä sitten kehittelemään joko samantyyppistä lisätietopyyntöä tai hiotaan ihan uutta ihmeteltävää. Nykyvirkojen supistuspaineessa olet huono työssäsi, ellet mitään selviteltävää löydä.
Kirjaukset toki ostoihin, vasta tilinpäätösvaiheessa siirto vaihto-omaisuuteen.
Tuota tuskin tarkoitit mutta myös tarkastelu ja jako tehdään viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Arvopaperikauppaa (määritelmät täyttävällä) yhtiöllä pörssiosakkeet tuskin koskaan kuuluvat pysyviin vastaaviin taseella. Sinänsä tuo vuoden sääntö on ihan kurantti ja voi sopia muunlaisiin arvopapereihin ihan hyvin.
Vaikka siellä jotain Volvo Caria tai Nokian Renkaita (Cityconista puhumattakaan) roikkuisi vuodesta toiseen, kuuluvat ne vaihto-omaisuuteen odottaessasi epätoivoisesti että joku päivä niistä pääsisi eroon säädylliseen hintaan... :)
On syytä huomata, että Verohallinto mieluusti selvittää -> puuttuu tilanteisiin, joissa vaihto-omaisuuteen kirjattu esim. pörssiosakkeita, mutta arvopaperikauppaa ei tosiasiassa (aktiivisesti) ole käyty. Kysymyksessä voi tällöin olla "vääränsisältöisen veroilmoituksen antaminen", jolloin Verohallinto sekä korjaa tilanteen (verotuksessa) oikeaksi että määrää hallinnolliset sanktiot.
On syytä huomata, että Verohallinto mieluusti selvittää -> puuttuu tilanteisiin, joissa vaihto-omaisuuteen kirjattu esim. pörssiosakkeita, mutta arvopaperikauppaa ei tosiasiassa (aktiivisesti) ole käyty. Kysymyksessä voi tällöin olla "vääränsisältöisen veroilmoituksen antaminen", jolloin Verohallinto sekä korjaa tilanteen (verotuksessa) oikeaksi että määrää hallinnolliset sanktiot.
Tästä on omakohtainen kokemus vuosien takaa. Aivan toisella toimialalla varsinaisesti toimiva yritys alkoi käydä myös arvopaperikauppaa (ennemminkin teki sijoituksia ja satunnaisemmin myikin niitä) mutta ei niin että se olisi ollut yrityksen varsinainen bisnes. Omistukset kirjattiin aluksi virheellisesti vaihto-omaisuuteen joka siis käytännössä tarkoittaa sitä että tilinpäätöksessä omistukset arvostetaan markkina-arvoon ja kurssimuutokset vaikuttavat firman sen tilikauden tulokseen. Verottaja pyysi oikaisemaan asian niin että sijoitukset kirjataan rahoitus-omaisuuteen ja pidetään taseessa hankintahinnoin jolloin vaikuttavat yrityksen tulokseen vasta sinä tilikautena kun omistuksista luovutaan. Tuossakin on pykälä tosin että pysyvä, merkittävä arvon aleneminen tulee kirjata mutta se on jo hyvin erikoistapaus tyyliin Talvivaara.
On syytä huomata, että Verohallinto mieluusti selvittää -> puuttuu tilanteisiin, joissa vaihto-omaisuuteen kirjattu esim. pörssiosakkeita, mutta arvopaperikauppaa ei tosiasiassa (aktiivisesti) ole käyty. Kysymyksessä voi tällöin olla "vääränsisältöisen veroilmoituksen antaminen", jolloin Verohallinto sekä korjaa tilanteen (verotuksessa) oikeaksi että määrää hallinnolliset sanktiot.
Tästä on omakohtainen kokemus vuosien takaa. Aivan toisella toimialalla varsinaisesti toimiva yritys alkoi käydä myös arvopaperikauppaa (ennemminkin teki sijoituksia ja satunnaisemmin myikin niitä) mutta ei niin että se olisi ollut yrityksen varsinainen bisnes. Omistukset kirjattiin aluksi virheellisesti vaihto-omaisuuteen joka siis käytännössä tarkoittaa sitä että tilinpäätöksessä omistukset arvostetaan markkina-arvoon ja kurssimuutokset vaikuttavat firman sen tilikauden tulokseen. Verottaja pyysi oikaisemaan asian niin että sijoitukset kirjataan rahoitus-omaisuuteen ja pidetään taseessa hankintahinnoin jolloin vaikuttavat yrityksen tulokseen vasta sinä tilikautena kun omistuksista luovutaan. Tuossakin on pykälä tosin että pysyvä, merkittävä arvon aleneminen tulee kirjata mutta se on jo hyvin erikoistapaus tyyliin Talvivaara.
Vaihto-omaisuudessa osakkeet arvostetaan joko hankintahintaan tai niitä alempaan markkina-arvoon. Tämä on yhtiölle edullinen, joten voisi kuvitella verottajan tosiaan puuttuvan, jos mitään kauppaa ei tehdä. En tosin ole tuosta rahoitusomaisuuden arvostamisesta yhtään varma. Säätiön tilintarkastaja vaati säätiön rahoitusomaisuudessa olleita osakkeita arvostettavaksi hankintahintaa matalampaan markkina-arvoon. Luultavasti "omakohtaisessa kokemuksessa" on vaadittu siirtämään käyttöomaisuuteen kuitenkin🤔.
Verottajan mieluusti puutumisesta ei Helsingistä tosin mitään havaintoja. Ollut välillä liikevaihdottomiakin sijoitusyhtiöitä, joiden perään ei ole huudeltu, vaikka kaikki aina vaihto-omaisuudessa. Mutta puuttumiskynnys nyt onkin verotoimistokohtainen. Turussa kuulemma ollaan kiireisiä pienyhtiöiden kimpussa, joten Turun Mafialle ei sitten oikein jää aikaa😎. Tämä siis turkulaisen pienyrittäjän lausunto.
Yhtä varmaa kuin syksyn tulo on verottajan selvityspyyntö riittämättömistä ennakkoveroista:
Kuva
Millaisia meriselityksiä olette verottajalle sijoitusyhtiön osalta keksineet ettei veroja tarvitsisi ennakkoon maksella? On selvää että pörssisijoitukset ovat volatiileja ja joinakin vuosina tulee tappiota. Kirjanpito tehdään kerran vuodessa seuraavan vuoden kesällä, enkä halua muutenkaan kertoa että tämän vuoden osalta ollaan 6-numeroinen summa voitolla. Voiko tuon selvityspyynnön kuitata tyyliin "poikkeusellinen tilikausi" vai pitääkö tehdä "arviolaskelma" luovasti jotta saadaan ennustettua 10 000 euroa tilikauden voitoksi?
Ihan vaan toteamalla, että on jo nyt nähtävissä että sekä liikevaihto että tulos tulevat laskemaan. Itse olen tehnyt koko ajan (koska haluan korkotuotot itselleni) eikä näiden kyselyjen tiheys ole tähän mennessä vaikuttanut siihen, että ennakkoverot saa nollaan .
