Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät. Nyt luin kuitenkin lainkohdat tarkasti läpi ja aloin epäilemään, että onko kuitenkaan näin? Osaako joku sanoa varmasti tähän jotain?

Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Kirjanpitolaki 1 luku 8 §:

Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä.

Lain esitöistä HE 89/2015 löytyy tarkennus KPL 1 luvun 8 §:ssä mainittuun "huomattavaan vaikutusvaltaan":

Pykälän 1 momenttia "huomattavan vaikutusvallan" -käsitteestä on tarkennettu direktiivin mukaisesti. Se tarkoittaa, että kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus vaikuttaa toisen yrityksen taloudellisten ja operatiivisten päätösten tekemiseen, mutta kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole konsernisuhteelle ominaista määräysvaltaa

Tämän perusteella mikään näistä lainkohdista ei pätisi holding-/konsernirakenteeseen, jossa emoyhtiöllä on suora yli 50 % omistukseen perustuva määräysvalta tytäryhtiössä, vaan ainoastaan tilanteisiin joissa "huomattava vaikutusvalta" tulee jotain muuta kautta kuin omistukseen perustuvalla määräysvallalla?

Yli 15 vuotta sitten yritystoimintani toiminimellä oli vielä hyvin pientä (mutta liikevaihto keskiverto suomalaisen palkkatyöläisen verran). Tulot olivat pääasiassa passiivisia, ja laskin että YEL:n alarajat eivät täyty omalla työpanoksellani, joten jätin YEL-vakuutuksen kokonaan ottamatta.

Muutama vuosi myöhemmin tuli Eläketurvakeskukselta kirje, että ovat ottaneet minulle YEL-vakuutuksen takautuvasti kahdelle edelliselle vuodelle. Vakuutusmaksut kahden vuoden ajalta tulivat kerralla maksettavaksi, maksuaikaa taisi olla se 14 vuorokautta.

Tein tietysti kaikki mahdolliset selvitykset heille, ja pyysin tarkastajaa myös tulemaan seuraamaan tavallista päivääni kun makaan vain sohvalla tekemättä mitään ja rahaa tulee silti tilille. Mikään ei kelvannut perusteluksi. Heidän perustelunsa oli se, että tällaisella liikevaihdolla ei ole mitenkään mahdollista, että työskentelisin vain muutaman tunnin viikossa yritykselleni. Toinen perustelu päätöksen voimassa pitämiselle oli se, että valitukseni päätökseen oli saapunut 2 tuntia annetun määräajan jälkeen (määräaika oli tyyliin 15. lokakuuta ja valitukseni oli lähetetty sähköpostilla 16. lokakuuta klo 2 yöllä), joten he eivät pystyneet ottamaan myöhässä saapunutta valitusta käsiteltäväksi.

Asia eteni useaan otteeseen johonkin lautakuntaan, johon kuului useita jäseniä, ja jokainen jäsenistä pohti tapaustani ja esitti mielipiteensä siihen. Päätös oli lopulta kuitenkin aina se, että takautuvasti otettu YEL-vakuutukseni pysyy voimassa, ja niin se on pysynyt siitä lähtien.

Tämä tapahtui siis jo kauan ennen tuota tuoreinta YEL-uudistusta.

KepilläJäätä wrote:

Mitä mahdollista negaa kirjaustapa tuo mukanaan, onko tästä muilla foorumisteilla kokemuksia? YEL- homma toki hasardi jos katsotaan liikevaihdon perusteella ja nyt menossa olevien korotuskattojen jälkeen eläkeyhtiöllä optio tehdä mielivaltaisia päätöksiä puhtaasti liikevaihtoon ja toimialaluokitukseen pohjautuen. Onko muita seikkoja mitä tämän osalta kannattaisi huomioida?

En nyt ota muuten kantaa tuohon järjestelyyn, mutta sellainen asia kannattaa huomioida, että jotkut palveluntarjoajat hinnoittelevat palvelunsa asiakkaan liikevaihdon perusteella. Esimerkiksi Netvisorin edullisin kk-maksu on alle 100k euron liikevaihdolla 19 eur/kk ja 2M euron liikevaihdolla 405 eur/kk. Olettaisin kyllä että näistä hinnoista voi saada alennusta jos pyytää erikseen tarjouksen.

YEL lienee toinen sudenkuoppa tässä.

Jos tekee aktiivista treidausta, niin jo kymppitonnien edestakaisin veivaamisella saa helposti sellaisen 10M euron liikevaihdon omalle pikku yhtiölleen.

Tätä olen miettinyt, että antaako tällainen sitten kirjanpitolain edellyttämän "oikean ja riittävän kuvan" yhtiön toiminnasta? Mutta nähtävästi paljoa ei vaihtoehtoja ole, eli tuollainen lyhytaikainen kaupankäynti (jossa positiot avataan ja suljetaan saman tilikauden sisällä), varsinkin jos se on yrityksen pääasiallista liiketoimintaa, on lähes pakko kirjata vaihto-omaisuutena eli liikevaihtoa kasvattaen.