Q1 lopussa ollut 2 kiinteistöä Norjasta myynnissä 44,8Me. Toinen myyty Q2 loppuun mennessä 31.8Me. Jäi siis toinen Norjalainen tasearvoltaan 13me. Trekanten lisätty myytäviin q2 aikana.

Jos sama 13me mökki edelleen myynnissä ja Norjan myytävät kiinteistöt olivat q2 lopussa 133me niin voisiko Trekantenin tasearvo tällöin olla 120me? Valuuttakurssimuutoksella oikaistuna olisi mennyt muutaman prosentin alle tasearvon?

Velho wrote:

KepilläJäätä wrote:

Velho wrote:

Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)

Onko jokin varteenottettava analyytikkotalo tehnyt päivitettyjä lähivuosien ennusteita suunniteltu rahoituspaketti huomioiden? Miltä näyttää yhtiön epsi ja kassavirta uudelleenstrukturoinnin ja nousseiden korkokustannusten jälkeen?

Bisnes on sen tyyppistä että iso leveröinti on välttämätön ja yhtiön pitäisi pystyä palaamaan luottomarkkinoille jollain järkevällä markkinakorolla, jotta bisnes olisi long run elinkelpoista. Aikaa toki saadaan nyt pelattua, eli tarve tälle ei ole välitöntä. Itse en ole vastaavia caseja seurannut, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko verrokkitapauksia joissa yhtiötä on johdettu näin vihkoon ja rahoittajien luottamus täysin menetetty. Jos samalla porukalla rullaillaan pari vuotta ja vaikka operatiiviset luvut hieman oikenisivatkin, niin tuleeko tästä yhtiöstä yhtäkkiä kiinnostava kohde bondisijoittajille jatkossa? Velkapaperimarkkinoiden hinnoittelemilla markkinakoroilla yhtiö edelleen taitaa olla elinkelvoton. 

Jotenkin kuvittelisi että jos sama porukka, joka nyt kyykyttyää bondisijoittajia, jatkaa hallituksessa/johdossa eikä yhtiöön laitetta omistajien puolesta lisää rahaa, niin ei välttämättä ole ykköskorin sijoituskohde bondisijoittajalle jatkossakaan vaikka vuosi kaksi eteenpäin kituuteltaisiinkin?

Luottoa tarvitaan jatkossakin, mutta bisnestähän ollaan parhaillaan viemässä huomattavasti pääomakevyempään suuntaan. Nykyinen toimari ei ollut puikoissa kun nykyiset velat tehtiin, muistaakseni hallituskin pääosin vaihtunut sen jälkeen. Ja velkojat saavat tässä paketissa 10% yrityksestä + uusituille veloille parempaa korkoa, eli ei tämä nyt ihan pelkkää kyykyttämistä ole. Uudelleenjärjestellyt velat maturoituvat 2027-2030 eli ihan parin vuoden paketista ei ole kyse. Tässä on monta vuotta aikaa luoda bisnes ja yhtiön maine uudelleen.

Kyykyttämisellä lähinnä viittaan siihen että jos merkittävä osa bondien haltijoista joudutaan edelleen pakottamaan järjestelyyn oikeusasteen tai vastaavan kautta ilman vapaaehtoista suostumusta. Nykyjohto ja hallitus junailevat tätä järjestelyä, joka varmasti yhtiön edun mukainen lyhyellä aikavälillä. Lähinnä mietityttää minkälainen muisti bondisijoittajilla yhtiön osalta jatkossa on, ollaanko innolla merkkaamassa uutta kuponkia parin vuoden päästä, kun edellisten kanssa käy näin.

Tällä hetkellä taitaa tulla luokkaa 60 -65% adj ebitistä pääomaintensiivisestä puolesta ja  analyytikkonäkemykset taitavat nähdä tämän liikkuvan jonnekin 50/50 jakoon lähivuosina. Sen lisäksi että service -liiketoiminnan kasvuun liittyy epävarmuuksia, niin se ei yksin yhtiötä kanna. Tyypillisesti uusia korvaavia bondeja lasketaan liikkeelle 6 -12kk ennen maturiteettien laukeamista, eli kyllä parin vuoden päästä pitäisi jo uudet tuulet puhaltaa noita ensimmäisiä erääntymisiä ajatellen. Jos investingin volyymiä halutaan jollain tavoin ylläpitää, niin liiketoiminnan kassavirtaa ohjautuu kuitenkin isosti capexiin eikä liiketoiminnan kassavirrasta siten noita erääntymisiä maksella kuihduttamatta bisnestä kunnolla. 

Tunnistan toki että olet tähän caseen paljon paremmin syventynyt kuin mitä itse olen.  Yhtiö ei taida olla helppo mallintaa, mutta jos sinulla omia estimaatteja tai olet tunnistanut hyvän analyytikon raportin jossa järjestelyn jälkeisiä lukuja mallinnettu, niin niitä mielenkiinnosta kyllä vilkaisisi.

Velho wrote:

Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)

Onko jokin varteenottettava analyytikkotalo tehnyt päivitettyjä lähivuosien ennusteita suunniteltu rahoituspaketti huomioiden? Miltä näyttää yhtiön epsi ja kassavirta uudelleenstrukturoinnin ja nousseiden korkokustannusten jälkeen?

Bisnes on sen tyyppistä että iso leveröinti on välttämätön ja yhtiön pitäisi pystyä palaamaan luottomarkkinoille jollain järkevällä markkinakorolla, jotta bisnes olisi long run elinkelpoista. Aikaa toki saadaan nyt pelattua, eli tarve tälle ei ole välitöntä. Itse en ole vastaavia caseja seurannut, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko verrokkitapauksia joissa yhtiötä on johdettu näin vihkoon ja rahoittajien luottamus täysin menetetty. Jos samalla porukalla rullaillaan pari vuotta ja vaikka operatiiviset luvut hieman oikenisivatkin, niin tuleeko tästä yhtiöstä yhtäkkiä kiinnostava kohde bondisijoittajille jatkossa? Velkapaperimarkkinoiden hinnoittelemilla markkinakoroilla yhtiö edelleen taitaa olla elinkelvoton. 

Jotenkin kuvittelisi että jos sama porukka, joka nyt kyykyttyää bondisijoittajia, jatkaa hallituksessa/johdossa eikä yhtiöön laitetta omistajien puolesta lisää rahaa, niin ei välttämättä ole ykköskorin sijoituskohde bondisijoittajalle jatkossakaan vaikka vuosi kaksi eteenpäin kituuteltaisiinkin?

OsinkoMasiina wrote:

Kyllähän yhteiskunta jonkin verran tukee, esim työkuorman muuttamisessa -> 80%, mutta yrittäjää se ei tietysti hirveästi lämmitä.

Yrittäjyys on ehkä hieman kaksipiippuinen juttu. Käsitän blogin pohjalta, että OP on myös melko hyvin menestynyt yrittäjä. Fiksusti bisnestä tekevillä yrittäjillä on monesti se edge, että korvaus on samaa duunia tekevään palkansaajaan nähden moninkertainen. Verotuksen, eläkemaksujen jne. optimointimahdollisuudet lisäävät gäppiä edelleen. On totta ettei saikuttaminen tai töistä poissaolo oman sairauden tai lasten sairastelun takia tietenkään toimi vastaavasti kuin palkollisilla. 

Todennäköisesti tässäkin OP:lla olisi mahdollisuus osittain asiakkuuksistaan luopumalla tehdä lisää tilaa vapaalle ilman että talouden romahtamisesta on mitään pelkoa, mutta toki kun kovan työn myötä on tietyn pohjan saavuttanut, niin aika radikaali liike olisi lähteä himmailemaan. Itselläni vastaava yrittäjyysdilemma, eli hyvää keikkaa on jatkuvasti tarjolla, jolloin rahaa pystyy tekemään kohtuullisella työmäärällä ruhtinaallisesti moneen palkansaajaan nähden. Sitten kun sitä keikkaa ottaa, niin sen myötä tulee painetta, joka yhdistettynä pienlapsiperhe-elämän vaatimuksiin ajaa äkkiä heikentyvään jaksamiseen ja fyysisen kuntoon. Sen mitä on ehkä ajan saatossa oppinut, on keskittyä tekemään vain isompaan keikkaa ja nostamaan hintoja niin, että jokaisesta työtunnista saa aidosti kunnon korvauksen.  Toki itsekin kuulun sen mentaliteetin kategoriaan, jossa tehdään kunnolla silloin kun tehdään ja puolittaisen jäähdyttelyn sijaan pyritään painamaan riittävästi hommia ja taloudellista bufferia kasaan, joka mahdollistaa kertalaakista täysin muiden harrastusten pariin siirtymisen huomattavasti eläkeikää aikaisemmin.

Monelle yrittäjyyttä pohtivalle hyvä neuvo voisi olla painaa ne pienlapsivuodet vielä vieraalle palkollisena hommia "autopilotilla" ja minisuoritustasolla sekä pahimman vaiheen ylityksen jälkeen sitten vasta starttia yrittäjyyteen. Toki ihminen tulee aina mukavuudenhaluisemmaksi vanhetessaan, joten mahtaako tämäkään neuvo olla kummoinen:D

Joka tapauksessa tsemppiä projektiin! Menestyvänä yrittäjänä teet asioita varmasti sen verran systemaattisesti, jotta tällainenkaan projekti tuskin tuottaa isommin päänvaivaa, kun olet sen prioriteettilistalle ottanut. Itselläni vähän saman suuntaista hanketta menossa, eli ukkoa on tarkoitus pistää kuntoon vähän raskaampien pienlapsiperhe- ja yrittäjyysvuosien jälkeen, joten vertaiskokemuksia aina hauska lueskella. Nyt jo 3-4 kovemman treenikuukauden jälkeen ja levon ja unen priorisoimisen myötä, tuntuu että jaksaminen alkaa olemaan aimpaan nähden ihan eri tasolla. 

Ensinnäkin kiitos hyvästä blogista ja avoimesta kerronnasta!

Lähinnä edelliseen postaukseen viitaten, monet taitavat ladata aika paljon odotuksia kesälomaan, pitäisi palautua, ehtiä reissaamaan ja tekemään kaikenlaista, jolloin itse loma saattaa sekin mennä suorittamiseksi. Ehkä optimaalisempi tavoite voisi olla saamatta juuri mitään aikaan ja täyttämättä kalenteria, ja jos jotain sattuukin saamaan aikaan, niin voisi positiivisesti yllättyä. Tuntuu myös että moni nykypäivänä koittaa pelkästään viikonloppuisin ja kesälomien aikana levätä väsymystään pois panostamatta muuten isommin omaan hyvinvointiin, harvemmin hyvin lopputuloksin.

Aika yksinkertaisista jutuista tuo yleinen jaksaminen taitaa lähteä, eli uni, ravinto ja treeni ja toki mielekäs tekeminen ja riittävä itsensä haastaminen. Hienoa että olet tuota nukkumispuolta saanut kuntoon. Äkkiä tulee negatiivisia lumipalloefektejä, jos paljon stressiä, liikaa duunia,  vähän vapaa-aikaa ja treeniä, ravinto vähän sinnepäin ja huonoa unta. Kaikki ruokkivat toisiaan ja tehokkuus sekä aikaansaavuus edelleen kärsivät. Toimii myös toiseen suuntaan, eli kun osa-alueita saa pikkuhiljaa kuntoon, niin aikaansaavuus taas ihan eri tasoa.  Itselläkin aikanaan pahimpina ruuhkavuosina suh. vaikeita unettomuusajanjaksoja, joille aika merkittävä vaikutus elämänlaatuun ja jaksamiseen.  Nyt kun jalkaa tullut työ/yrityskuvioissa nostettua kaasulta (vähemmän stressiä ja aikaa näyttöpäätteellä) sekä treenattua taas lähes 10v tauon jälkeen kovempaa ja monipuolisemmin sekä laitettua vähän myös ravintopuolta parempaan jiriin, niin palautuminen taas paljon parempaa ja unen laatu huomattavasti parempaa. Omalla kohdalla suht. kovan intensiteetin liikunta-aktiviteetti päivisin (ehkä keskimäärin 1- 1,5 h per päivä) näkyy siinä, että kroppa luontaisesti väsynyt iltaisin ja eikä unta tarvitse pitkään odotella. Treenin olen pyrkinyt pitämään suht. monipuolisena (kuntosali, lenkit, kävely, pyöräily, rullaluistelu, avovesi-& avantouinti, boulderkiipelyä silloin tällöin jne.), eli myös monipuolista rasitusta keholle.  Mitä parempaan kondikseen sitä itsensä on saanut, niin sitä vähemmän lepoa (unta luontaisesti 7-8h per yö) tarvitsee hyvän vireystilan ylläpitoon.  Kun vireystila kondiksessa, niin oma aikaansaavuus paranee huomattavasti ja todennäköisesti saan nyt saman lopputuloksen aikaan puolet lyhyemmässä ajassa versus kuin pahimman jaksamiskuopan pohjalla. Vähempi työmäärä voi ja on osin johtanut omalla kohdallanikin huomattavasti parempiin taloudellisiin tuloksiin per työhön käytetty aika.

Rahapeliammattilaisena/-yrittäjänä sinullakin tärkein työväline on oma pääkoppa ja keho. Tuntematta tilannettasi tarkemmin, rohkenen kuitenkin kommentoida, että siihen kannattaa myös tehdä kunnollisia satsauksia. Esim. jos yllä mainitut hyvinvoinnin osa-alueet eivät luontaisesti kiinnosta, niin voisi olla hyvä satsata rahaa/investoida esim. PT/ravintoneuvoja/työnohjaus/lifecoach tms. palveluihin. Jos hyvinvoinnin osa-alueita ja vireystilaa saa hiljalleen kuntoon, niin paremmilla päätöksillä ja jaksamisella tulokset voisivat olla lähtötilannetta selvästi parempia. Satsaamalla kunnolla itseesi saat varmasti parhaan ROI:n investoiduille euroille.

Tsemppiä sijoituksiin ja peleihin!

Velho wrote:

Olet oikeassa että tuo puoli asiasta on myös huomioitava ja se on velkojien eduksi, että lainojen hinnoittelua saadaan muutettua ikään kuin kesken juoksuajan. En osaa äkkiseltään laskea tuota vaikutusta auki, mutta mutuilen että silti erinomainen diili osakkeenomistajille. Niin suuri epäsuhta on haircutin vs equityn määrissä. Muut vaihtoehdot olisivat olleet paljon huonompia. Anti ei mielestäni ollut realismia enää kun osakkeen hinta painui niin alas kuin se painui, diluutio olisi ollut niin massiivinen eikä pääomistaja voinut osallistua. Eikä käytännössä tuolla tavoin olisi voinut velkoja ostaa 30% alennuksella, koska niiden hinnoittelu olisi toki annin toteutuksesta muuttunut, tai näin ainakin järkeilen että olisi käynyt. 

Merkintäoikeusantia meinasinkin, eli kaikilla osakkailla olisi ollut mahdollisuus puolustautua diluutiolta pl. toki pääomistaja, jonka mukaan tässä varmaan mentiin. Toki läpimenokin olisi voinut olla kyseenalaista jos pääomistaja ei mukana.

Ihan validi pointti että mahd. annilla varmasti olisi ollut vaikutusta velkakirjojen markkinahinnoitteluun, eli ei voi suoraviivaisesti ajatella että antirahoilla olisi saanut ostettua nykyisellä markkinadiscountilla.

Intrumin näkövinkkelistä vaikea mutuilla diilin hyvyyttä laskematta tarkkaan auki mitä tarkoittaa. Voisi kuvitella että jos keskikorko lähes tuplaantuu niin lainojen juoksuajalle päivitetty korko tuo enemmän kustannusrasitetta mitä tässä saadaan nimellisarvosta discounttia. Velkojille tämä voi hyvin olla myös no-brainer diili, eli 8% velkapaperin markkina-arvo 10% alhaisemmalla nimellisarvollakin voi hyvin olla velkapaperin nykyarvostusta niin paljon korkeampi että pääsevät lopulta kirjaamaan transaktiossa arvonnousua (oletuksena että velkasijoittajan taseessa sijoitukset kirjataan kunakin ajankohtana käypään arvoon eikä nimellisarvoon).

e: tarkemmin ajatellen olisi kyllä varmaan monelta muultakin omistajalta loppunut likviditeetti kesken  toiminnan kokoon nähden merkityksellisen annin kanssa, joten olisi varmaan lietsonut sellaista markkinapaniikkia että sekään optimaalinen vaihtoehto olisi ollut. Sitä en ainakaan itse osaa tällä pintaraapaisulla päätellä ovatko järjestelyn ehdot enemmän velkojia vai Intrumia suosivia.
 

Velho wrote:

jayboy wrote:

Seeking alphan neutraalin artikkelin pohdintaa Intrumista alla. Etenkin velkaantumisasteen kehitys ja bondholdereiden hyväksyntä diileille olivat huolen aiheena. Tosin käsittääkseni jälkimmäinen ei pitäisi olla todennäköisesti iso ongelma (artikkelin 90% sijaan se taisi olla 66% ja jopa alemman kanssakin voidaan saada ratkottua). Tosin voi aiheuttaa värinää kurssiin. Käsittääkseni Moody, S&P ja Fitch ovat jo antaneet uudet luottoluokitukset, joten näiden osalta ei enää pitäisi olla ylläreitä.

Seeking Alpha -artikkeliksi tässä oli yllättäviä asiavirheitä. Kirjoittavat velkajärjestelystä: "Intrum needs 90% consent in every issuance. Here at the Lab, this is a risk to consider, and we are still uncertain how many bondholders will accept the proposal." 

90% hyväksyntää ei tosiaan tarvita, vaan yhtiö webcastissa linjasi selvästi, että jo 2/3 hyväksynnällä järjestelyn toteutumista ei voi estää. Rubio oli myös selväsanainen siitä, että on erittäin luottavainen 2/3 kynnyksen saavuttamiseen. Tuolla 2/3-enemmistöllä ei saada järjestelyä toteutetuksi vapaaehtoisesti, vaan toteutus vaatii jonkinlaisen tuomioistuimen käsittelyn, mutta yhtiö on tämän etukäteen selvittänyt. Seuraavat kynnykset olivat 75% ja 90% joista ainakin 75% ymmärsin puheiden perusteella olevan täysin mahdollinen ellei jopa todennäköinen. Bondien haltijoilla on kannustin hyväksyä sopimus vapaaehtoisesti ja tietyssä ajassa, koska vain sillä tavoin saa ylimääräisen "consent feen", joka on vielä tässä vaiheessa suurempi "early bird fee", myöhemmin pienenee. Jos ei allekirjoita sopimusta ennen tarjousajan umpeutumista ja joutuu pakkomenettelyyn, ei saa sitä porkkanaa ollenkaan.

"In total, Intrum seeks a SEK 3.750 billion debt write-off at a cost of SEK 420 million in equity dilution (or 10% of the current market capitalization)"

Tässä onkin sanottu se mitä edellä aiemmin itse laskin. Diili on loistava, jos vaihdetaan 10% veloista 10 %:n osakkeista. Ja näemmä katsoin käppyrästä velkojen määrän suhtkoht oikein, hieman alakanttiin jopa. Artikkelissa tosin on Intrumin markkina-arvo väärin, sillä 420M tarkoittaisi noin 34,5 kruunun kurssia, kun päätös eilen oli 47,5. Pari viikkoa sitten toki oli vielä 34,5 ja ehkä tällä tarkoitettiin diilin julkaisuajankohdan arvoa, joka oli tuota luokkaa. Lopullinen arvohan määräytyy sitten kun diili toteutetaan. Tosin koska diili merkittävästi nostaa omistaja-arvoa, odotan että sen toteutumisella on olennainen kurssireaktio ylöspäin, toisin kuin diluutioilla yleensä.

Pidän kanssa hassuna laittaa bullet pointiksi "Servicing weakness continues", kun kvartterilla ylitettiin taas uusien sopimusten myynti ennestään hyvien lukujen päälle, sovittiin uusi yhteistyökehikko Cerberuksen kanssa ja marginaali parani selvästi. Investing-puolen EBIT:n kyykkäämisestä en osaa sanoa, sitä pitäisi katsoa vähän tarkemmin.

Velkaisuuden osalta webcastissa / materiaalissa tehtiin hyvin selväksi että velkaisuuskertoimessa näkyy velkojen lyhennys, mutta jakajana on 12kk juokseva EBITDA, minkä vuoksi velkaisuus näin laskettuna laski kerralla roimasti, mutta tulee pysymään tasaisena vuoden loppuun, koska vastaavasti loppuvuonna tuo jakaja tulee pienentymään kun juokseva EBITDA pienenee. Huomiona tuo on ihan paikkansa pitävä, mutta yhtiö ei sitä mitenkään piilotellut.

Mahtaako laskelma olla aivan näin yksinkertainen?

Nythän siis konvertoidaan vanhoja alhaisen koron lainoja (n. 3-4 % tasoja) uusilla selvästi korkeampikorkoisilla instrumenteilla. Toisin sanoen bondien haltija saavat 10%:n discountille aika hyvää kompensaatiota jos sama lainakanta alkaa per heti rullaamaan lähes 8% korolla vrt. aiempi alhainen korkotaso? Frankfurtin pörssissä velkapaperit hinnoitellaan n. 70%:in nimellisarvosta, eli mikään killeridiili ei kai ole jos saat paljon pienemmän alennuksen ja samalla korkoa päivitetään lähemmäksi markkinatasoa? Toki markkinakorko Frankfurtin pörssissä taitaa Inturmin papereille olla nyt 25% per annum, eli siinä mielessä tuo 8%:n korko on käytännössä toki myös alle markkinatason. Mutta pointti kuitenkin se että lisääntyvä korkorasite Inturmille ja kasvava korkotulo velkojalle pitäisi laskelmissa ottaa huomioon. Jos saisi 10% discountin lainapapereihin ja velkapossaa rullattaisiin edelleen samalla korolla, niin sitten olisi toki loistodiili kuten mainitsit. 

Pahoittelut jos tulee epätäsmällisiä lukuja, itselläni ei ole tällä hetkellä positiota, niin en jaksa tarkalleen kaikkia lukuja tsekkailla.

e: Nythän käytännössä osakkeenomistajat pakotetaan dilutoimaan omaa osuuttaan ostamalla hieman alle 10% (osakevastike huomioiden) alennuksella nimellishinnasta lainapapereita markkinoilta, kun vastaavasti osakkaat/yhtiö voisivat ostaa suoraan velkakirjamarkkinoilta samaa tavaraa lähemmäs 30% discountilla? Ilman nykyistä vaihtojärjestelyä toki vastaavan pääomavaikutuksen aikaansaamiseksi olisi pitänyt järjestää osakeantia, mutta olisiko sekään ollut katastrofiskenaario muille kuin pääomistajalle jolla sijoitus tehty suljetusta rahastosta?

Voi olla että omassa logiikassa jokin mättää,  joten korjatkaa ihmeessä jos päättelyketju menee pieleen.

Indrid Cold wrote:

osari tuli eikä vieläkään ole tietoa osingoista 

"«The Board of Directors of ACC ASA is in the process of defining the future strategy and structure of the Company, including the framework for the use of the proceeds from the transaction with SLB»"

Conference call is due at 15:00 CET 

olisi aika kummaa jos aamun ja iltapäivän välillä strategiat ja myynnistä saatujen rahojen käyttö selviäisi

Sattuuko joku löytämään linkkiä tähän confrence calliin vai onko ylipäänsä jälkikäteen kuunneltavissa? Tai jos joku kuunteli niin pystyykö referoimaan kommentteja jatkosuunnitelmien osalta, jos näitä ylipäänsä millään tasolla raotettiin?

Kvartaalikatsauksen aika, eli Q2 paketissa. Tuloksellisesti varmaankin yksi parhaista kvartaaleista tähän asti. Konsulttipuolella yksi kohtuullisen kokoinen keikka maaliin sekä pienempää hilpettä, joiden siivittämänä kulujen jälkeen ehkä n. 120ke pre tax tulos. Nordnetin salkut näyttäisivät olevan kvartaalilta +60ke ja Nordnetin ulkopuoliset arvopaperisijoitukset ja kiinteistöbisneksetkin jotain tuottaneet, eli 200ke tuskin kovin kaukana kun kvartaalin kokonaistulosta miettii. Mentaalisesti tekee hyvää kun ensimmäinen kvartaali oli enemmän tervan juomista.

YTD statsit Nordnetissä näyttävät tältä:

Kuva

Kuva

Volatiliteettiä alentaa korkorahastojen kohtuullinen paino salkussa. Eli liike molempiin suuntiin keskimäärin maltillisempaa kuin puhtaissa osakkeissa. Veivit siis osuneet kvartaalilla melko hyvin ja osakepikkien keskimääräinen tuotto ollut ihan kivalla tasolla.

Ehkä paras onnistuminen oli jenkkiosake Magnite, johon tuli painettua luokkaa 40-50ke betsi sen jälkeen kun Verve/MGI (Vervessä itselläni myös noin 65ke positio) ja pari muutakin kilpailijaverrokkia olivat julkaisseet kovat osarit, joissa hehkutettu yleistä markkinasentimenttiä. Jostain syystä Magnite oli jäänyt täysin telineisiin. Tuli katsottua parit audiocastit ja luettua osareita läpi, enkä löytynyt isoja punaisia lippuja tai syytä mörnimiselle, joten uskalsin jonkinlaisella panoskoolla lähteä fronttaamaan osaria ja tässä tulos (suurin osa positioista siis jo myyty):

Kuva

Hassua että osakekurssi vielä mateli viikon verran ennen piikkaamista ja itsekin noukin viimeiset erät vasta erinomaisen osarin jälkeen.

Kiinteistöpuolella kvartaalille osui yhden sijoituskohteen hankinta: pienehkö asunto Jyväskylän ydinkeskustasta linjasaneeratusta/hyvin remontoidusta isosta taloyhtiöstä, jossa liiketilojen myötä yhtiövastike jää reilun parin euron per neliö tasolle. Kohde tuli ostettua välittäjän kautta ja nopealla kaupalla, kun ennestään yksi asunto samassa taloyhtiössä. Kohde tuli lauantaina julkiseen myyntiin Oikotielle ja sunnuntaille oli välittäjä ilmoittanut yleisen näytön klo 13 tms. Tarjous noin 5% alle pyyntihintaan tuli jätettyä heti lauantai-iltana sähköisesti ja voimassaoloaika päättymään tuntia ennen sunnuntain yleisnäyttöä, maininnalla että tarjousta ei uusita jos myyjä siitä kieltäytyy. Iäkkäämpi myyjä koppasi tarjouksen eikä jäänyt odottamaan näyttöä. Kohde olisi ollut pyynnilläkin fiksu ja selvästi alle buumivuosien hintojen. Syksylle tuli jo sovittua tämän asunnon vuokraamisesta pitkäaikaiskäyttöön ja vuokratuotto melkolailla tasan 8%. Kesän kohde pyöriin airbnb:ssä ja ensimmäiseltä kuukauden airbnb vuokratuotto vuositasolle jyvitettynä lähemmäs 20% hankintahinnasta. Toki airbnb:ssä oma vaiva, jonka on pystynyt ulkoistamaan lähipiirille. Kesän sesonki tuntuu nostavan vuokrausasteet aika korkeiksi, eli ympäri vuoden tuskin vastaavia tuottoja olisi odotettavissa.

Kohde tuli hankittua suoralla käteiskaupalla sijoitusyhtiölle, eli riittävä pino pelimerkkejä kyllä helpottaa operoimista ja voi jättää nopeita tarjouksia, kun ei tarvitse käydä hattu kädessä pankin juttusilla. Tämä myyjä arvosti myös nopeutta, eli kauppa tehtiin alle viikon sisään tarjouksen jättämisestä, eikä tarjous sisältänyt rahoitusehtoja tai vastaavia klausuuleja, joista aiheutuisi myyjälle epävarmuutta. Vivuttamattomana opon tuotto ei tässä kohteessa nouse millekään massiiviselle tasolle, mutta toisaalta esim. käyttämättömiä Nordnet limiittejä kun löytyy noin puolen miljoonan edestä, niin vipuastetta helppo säädellä tarpeen mukaan korkeammaksikin jos alhainen velkaantuneisuus alkaa yöunia haittaamaan:) Jatkuvaa rahoitusta jos saa esim. limiitistä reilun 4%:n korolla, niin tuota voi jo melko hyvin mielin sohia tasaista kassavirtaa tuottaviin 8%:n tuottokohteisiin. 

Alkavalle kvartaalille konsulttipuolella mielenkiintoisia projektiaihioita, joiden siivittämänä Q3 voi tulla kovaakin tulosta, mutta omissa hommissa mikään ei ole varmempaa kuin epävarmuus, joten voi hyvin mennä myös mörnimisenkin puolelle. Savolaisella ennusteella siis loppuvuotta kohti.

Aurinkoista kesää ja hyviä treidejä foorumin sijoituskollegoille!

Indrid Cold wrote:

SLB maksaa siis 381,8 milj. taalaa ACC:lle, USDNOK on nyt 10,57 eli rahaa tulee 4,035 mrd NOK. Kun se jaetaan osakemäärällä 604 242 218 niin saadaan 6,67 kr/osake. Kurssi päätti eilen lukemaan 6,36 kr. (- 1,32%). Rigzonen uutisesta löytyi tämmöinen kohta: 

"ACC ASA said it will continue to further develop ACCH’s business together with SLB. Its board is in the process of defining the future strategy and structure of the company, including a framework for the use of proceeds."

SLB Closes JV with Aker Carbon Capture | Rigzone

4,1 mrd NOK kauppahinnan lisäksi holdariin pitäisi ACC:n esityksen mukaan jäädä kassaa 0,4mrd NOK. Olettaisin että käyttöpääoma- ja käyttöomaisuuserät siirtyvät, eikä esim. korotonta vierasta pääomaa jäisi enää maksettavaksi. Pienien leasing -vastuiden (todennäköisesti siirtyvä erä) lisäksi yhtiöllä ei kuitenkaan ollut korollisia velkoja, jolloin tuo 4,5 mrd NOK pitäisi olla pitkälti omistajille vapaasti käytettävissä. Osakkeiden lukumäärällä jaettuna (en ole tsekannut ovatko kaikki ulkona, vai osittain yhtiön omassa omistuksessa) päästäisiin  7,45 NOK per osake tasolle. Lisäksi suoritusperusteinen lisäkauppahinta, joka arvoitu noin 2,3 NOK/osake tasolle, mutta voi toki olla jotain muutakin yhtiön kehityksestä riippuen.

 SLB:llä velvoite hoitaa yhteisyhtiön rahoittaminen 3 vuoden lock-up -jaksolla, joten holdarilla ei ole akuuttia tarvetta bufferin pitämiseen, ellei sitten jotain uutta liiketoimintaa osteta tai tai perusteta. Muutoin tuntuisi hassulta säilöä pääomaa holdariin, joten imo looginen ratkaisu olisi ison osingon jakaminen, kuten Daytraderkin on todennut.  

Mielenkiintoista olisi tietää kuka näillä hinnoin haluaa välttämättä päästä osakkeistaan eroon.

Nordnetin tiedotteiden mukaan yhtiötä on lähtenyt nurkkaamaan (osuus noussut päivittäin viimeisten pörssipäivien aikana) sijoitusyhtiö Dichesbuen AS, jonka takana sijoittaja Atle Sandvik Pedersen, joka saanut ilmeisesti useampia tuomioita kurssimanipuloinneista. Voisiko kurssia olla kyykytetty tämän kaverin toimesta? En itse täysin ymmärrä mekanismia millä herra operoi, mutta ilmeisesti kauppoja tehdään niin että operoidaan sekä osto- että myyntipuolella. Saadaanko tuolla sitten stop-losseja tai muita laukaistua, niin että päästään itse isommin operoimaan alhaisemmilta tasoilta? Joku fiksumpi voisi tätä halutessaan avata.

Kuva

Täällä vielä tarkempaa juttua kaverin toimista:

https://www.dn.no/marked/finanstilsynet/finanstilsynet-med-ny-rekordbot-turboinvestor-har-fatt-to-boter-pa-fem-mill-i-ar/2-1-1571531

Olen tätä osaketta nyt laskuun poiminut muutamia bulletteja kyytiin (positio nyt 60t lappua). Ymmärtämättä kovin syvällisesti järjestelyä tai riskejä (voiko pääomistaja polttaa muiden osakkaiden rahaa järjettömillä liikkeillä?), niin tuskin tulee hirveästi lisäiltyä ennen kuin uutisia kauppahinnan käytöstä kuuluu.