Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Sivu:

Sivut

22.10.2020, 23:03
+283
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
288

Blogin hero olisi loistava vieras Teerenpeleihin!

9
+1
0
-1
9
0
23.10.2020, 20:07
+399
Liittynyt:
10.12.2016, 17:31
Viestejä:
209

Vilho kirjoitti:

Hei Tomi, viime aikaisiin keskusteluihin viitaten en malta olla kysymättä tätä asiaa. Jos et halua käsitellä tätä asiaa sijoitustiedon blogissasi niin ymmärrän sen täysin, kysyn nyt kuitenkin kun blogisi painottuu muutenkin vahvasti lääkisaiheisiin.

Mikä on mielipiteesi Lääkärikartellin näkemykseen sopivasta lääkärien määrästä Suomessa? Kysyn tätä aidosta mielenkiinnosta, koska en näin kauppatieteilijänä varmaankaan ymmärrä tästä yhtälöstä jotain, minkä takia koulutusmäärät pidetään niin pienenä. Lääkärien palkkataso on siinä mielessä mielenkiintoinen asia, että varmaankin ainakin osa palkoista maksetaan verorahoista. Näin ollen lääkärien palkkataso kiinnostaa muita veronmaksajia myös muun kuin kateuden seurauksena. 

Blogisi perusteella kynenet objektiiviseen pohdintaan, joten olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi tähän asiaan. 

Enpä uskonut tätä vastausta kirjoittaessani, mitä kaikkea lopulta tuli pohdittua. Piti kirjoittaa lyhyt vastaus, mutta jotenkin ajatusvirta lähti tuottamaan kaikenlaista. Tässä siis kattava vastaus kysymyksiisi.

"Mikä on mielipiteesi Lääkärikartellin näkemykseen sopivasta lääkärien määrästä Suomessa?" 

Vastaus: En itse asiassa tiedä onko lääkäriliitolla jokin näkemys jostain tietystä lääkärimäärästä tai jos on, niin mikä se määrä on. En ole niin tarkkaan seurannut heidän kannanottoja. Lääkäriliittohan taitaa vastustaa lääkärien koulutusmäärien nostamista nykyisestä ymmärtääkseni lähinnä seuraavista syistä

  • Koulutusmääriä on nostettu viime vuosina ja 90-lukuun verrattuna sisäänottomäärät on kaksinkertaistettu. Lääkärimäärät on reippaassa nousussa esim. vuoteen 2000 verrattuna jolloin lääkäreitä oli Suomessa vajaa 19 000, on niitä nyt yli 30 000.
  • Viimeiset isot nostot koulutusmääriin tehtiin 2012, joista ensimmäiset vuosikurssit on alkaneet vasta nyt valmistua. Ensimmäisestä isosta valmistuvasta kurssista menee vielä ainakin 7-8 vuotta, että tämä alkaa näkyä erikoislääkäreiden määrissä (erikoistuminen kestää vähintään 6 vuotta, mutta iso osa ei niin nopeasti kuitenkaan erikoistu). Eli nyt vasta siis 8 vuotta on menty näillä isommilla koulutusmäärillä, joiden todellisia vaikutuksia aletaan nähdä hiljalleen vuosina 2025-2030 ja siitä eteenpäin. Nythän myös tulevaan hakuun on tehty myös pieniä lisäyksiä. Käytännössä siis nuorista 1/70 koulutetaan lääkäriksi ja tämä alkaa näkyä kunnolla vasta 2030 eteenpäin, vaikka mitään lisäyksiä ei enää tehtäisi.
  • Ulkomailla opiskelu on lisääntynyt voimakkaasti ja tällä hetkellä siellä opiskelee reilu 1000 suomalaista, joista suurin osa on palaamassa suomeen. Tämä trendi nyt tuskin on laskuun lähdössä vaan pikemminkin jatkaa nousuaan.
  • Näiden lisäysten myötä lähivuosina uusia lääkäreitä tulee työmarkkinoille lisää noin 300-400 lääkäriä vuodessa (uusia valmistuu suomesta ja ulkomailta 900-1000/vuodessa ja eläköityminen on 600 vuosittain)

Mun on aika vaikea keksiä näihin lukuihin peilaten vasta-argumentteja (olen yrittänyt). Ihmiset äänekkäästi vaatii että lääkäreitä koulutettaisiin lisää tajuamatta, että kyllä niitä koulutetaan koko ajan lisää ja nettomääräinen lisäys vuodessa on juurikin tuon 300-400 ja vauhti vain kiihtyy em. syistä. Hiljalleen tämä alkaa näkyä myös kiihtyvänä nousuna erikoislääkäreiden määrässä (joista on tällä hetkellä pulaa osalla aloista).

"Minkä takia koulutusmäärät pidetään niin pienenä"

Mun on siis vaikea em. faktoihin perustuen nähdä, että lääkärimäärää pidettäisiin pienenä. Jos tämä on lääkäriliiton tavoite (ja ehkä se on ollutkin), niin eipä siinä ainakaan olla onnistuttu. Pikemminkin lääkärimäärä kasvaa kovaa vauhtia, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin.

On aika vaikea nähdä järkeä, että tätä koulutusmäärien nostovauhtia kiihdytettäisiin vielä tästä entisestään, koska

1) Hyvin todennäköisesti jo nykyiset lisäykset riittävät paikkamaan vajeen, se vaan ei tapahdu sormia napasauttamalla eikä siihen auta se, että nostetaan koulutsmääriä nyt, koska se näkyy vasta aikaisintaan 10-15 vuoden päästä, jolloin jo aikaisemmin (mm. 2012) tehtyjen toimien vaikutus ehtii näkyä jo täydellä teholla.

2) Vielä nykyisestä koulutusmäärien lisäys vaatisi resurssien kasvatusta eksponentiaalisesti, koska yksinkertaisesti tiedekunnat on laitettu jo sen verran äärimmilleen opiskelijoita että yliopistosairaalat ei riitä. Tarvitaan siis uusia yliopistosairaaloita tai sitten pitäisi laajentaa jo olemassa olevia, mikä ei ole halpaa. Tähän asti koulutusmäärien nostoissa on pärjätty änkeämällä jengiä enemmän samaan tilaan, mutta nyt siinä on vedetty jo rehellisesti aika maksimiin. Esim. meillä jos on fyysisiä luentoja (koronan aikaan ei onneksi ole), joutuu osa porukasta istumaan esim. lattialla. No se ei ole vielä isoin ongelma, vaan se, että isossa osassa potilasopetuksia (mm. erikoislääkäripolit) eli tilanteissa joissa se kliininen oppiminen pitäisi tapahtua, saattaa olla 10-12 kandia seuraamassa samaan aikaan. Kelaa itse olla potilaana vaikka jonkun intiimivaivan takia vastaanotolla, kun siellä on noinkin iso joukko kandeja seuraamassa. Toki voit potilaana heidän läsnäolostaan kieltäytyä ja meidän oppimisen kannalta valitettavan moni ymmärrettävästi kieltäytyy. Näin isolla porukalla myöskään minkään tutkimusten tai hoitotoimenpiteiden tekeminen ei onnistu eli oppiminen on enää vaan lähinnä seuraamista ja sitten kun ollaan oikeissa töissä, niin kaikki hommat mitä et ole ikinä tehnyt mutta olet joskus (ehkä) nähnyt jonkun tekevän, pitää varmistaa youtubesta, terveysportista tai jostain muusta tietokannasta. Töissäkään ei aina saa ketään senioria ohjaamaan, vaikka tekisit jotain toimenpidettä tms. ensimmäistä kertaa, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja kiireisissä paikoissa. Voi maallikon korvaan kuulostaa hurjalta, mutta haluan olla rehellinen siitä miten asiat on. Tämä toki antaa tietyn näkökulman opetuskesta. Pääasiassa meillä on edelleen hyvällä tasolla opetus, mutta uhkaavasti tuo kliininen opetus on menossa siihen suuntaan, että kaikki opitaan sitten vasta töissä. Toivottavasti ei kantapään kautta ja toivottavasti on joku seniori ohjaamassa.

3) Lääkärin työnkuva on liian laaja ja paljon halvempi, tehokkaampi ja nopeampi tapa vapauttaa lääkärityövoimaa olisi alkaa rajaamaan lääkärin työn kuvaa siihen, että toimitaan pääasiassa lääketieteellisenä asiantuntijana. Nykytilanteessa joudutaan tekemään paljon muiden ammattilaisten hommia, koska niitä ei esim. terveyskeskuksissa ole. Väittäisin, että jopa puolet työn sisällöstä voisi ulkoistaa ja joissain harvoissa hyvin toimivissa paikoissa onkin ulkoistettu muille ammattilaisille. Lääkäri joutuu tekemään hyvin paljon mm. sosiaalityötä, farmaseutteille ulkoistettavaa työtä, sihteerin työtä ym. Toki voi olla, että meillä on sen verran jäykkä lainsäädäntö, ettei monia asioita voi tehdä muuttamatta lainsäädäntöä. Jostain syystä suomessa moni asia on laitettu ikään kuin lääkärin lausunnon tai kannanoton taakse, vaikka välttämättä lääkärin koulutuksella ei ole mitään etua näihin juttuihin liittyvässä päätöksenteossa. Näihin työnkuviin ei tarvi läheskään 6 vuoden yliopistokoulutusta. Otetaan nyt muutamia käytännön esimerkkejä mihin olen itse törmännyt:

Työssä joutuu luonnollisesti tekemään jatkuvasti potilasasiakirjamerkintöjä ja kirjaamaan asioita, koska jotenkin pitää voida valvoa meidän työtä. Sitähän luulisi, että jo nykyään homma toimisi paljon nopeammin siten, että nämä voisi sanella ja sitten vaikka automaattinen tekstinkäsittely purkaa nuo sanelut tekstiksi. Näin olen nähnyt esim. radiologialla olevan, mutta jostain syystä isossa osassa paikkoja ei joko ole tekstinkäsittelyä tai sitten siellä on niin pahat ruuhkat, että kiireellisiä lausuntoja ei voi tästä syystä sanella vaan ne pitää kirjata käsin, mihin menee 2-3x aika. Toinen homma on sitten ylipäätään lausunnot liittyen Kelan etuisuuksiin, joita meidän pitää tehdä. Esimerkiksi C-lausunnon tekemiseen menee yleensä vähintään 20-30 minuuttia ja usein paljon pitempään. Näissä siis otetaan kantaa asioihin, kuten miten potilas syö, liikkuu, pukee vaatteet päällensä, hoitaa pankkiasiat, käy kaupassa, laittaa ruokaa jne. Juu toki siellä on sitten se kohta sairauksista yms. jonka nähdäkseni vain lääkäri voi täyttää, mutta nuo muut paljon enemmän aikaa vievät kohdat tulisi paljon paremmin ja nopeammin selvitetyksi jonkun muun ammattihenkilön toimesta.

Jos vaikka ihan lähiaikoina kuolevalle ja kivuista yms. tuskista kärsivälle potilaalle suunnittelen lääkepumpun ottamista käyttöön ja siihen tietyt lääkkeet, joiden annostelussa jo pitää ottaa vähintään 10 eri asiaa huomioon ettei potilas kuole lääkemyrkytykseen vaan sairauteensa. Tässä ei riitä, että teen lääkemääräykset lääkeaineille x,y ja z ja määritän sopivan infuusionopeuden ja mahdollisen annoksen nostosuunnitelman, vaan sen lisäksi (suurimmassa osassa paikkoja) pitää vielä laskea konsentraatio ym. laskuja sen suhteen, miten käytännössä nuo lääkeaineet laimennetaan/sekoitetaan sinne kasettiin. Vaikka omalle kohdalle virheitä ei ole sattunut, niin väitänpä, että esim. farmaseutti tai jokin muut tuohon tehtävään koulutettu hoitoalan ammattilainen osaisi tehdä tuon saman homman ja todennäköisesti vaikkapa laskuvirheen todennäköisyys olisi hänellä pienempi kuin lääkärillä.

On myös paljon toimenpiteitä, tutkimuksia ym. jotka voisi jokin muu koulutettu hoitoalan ammattilainen aivan hyvin tehdä ja osassa paikkoja toimitaankin näin, mutta ei läheskään kaikkialla. Esim. ABI-mittaukset, tietyt diabetes-kontrollit, muistitutkimukset ym. on joissain harvoissa hyvin toimivissa paikoissa ulkoistettu kyseiseen tehtävään koulutetun sairaanhoitajan tekemäksi, joka sitten tekee pääsääntöisesti vain näitä juttuja, joilloin laatu pysyy hyvänä ja tasaisena. Kuitenkin, kun myös kokeneista ja osaavista hoitajista on pulaa, niin sitten yleensä lääkäri on pienessä tk:ssa se joka nämä kaikki tekee.

Myöskään kaikkien potilaiden ei tarvitse päästä lääkärin vastaanotolle. Esim. alaselkäkipuisten potilaiden yhteydessä on erittäin järkevää (ja joissain paikoissa toimitaankin näin), että potilas menee ensin fysioterapeutille. Lääkärin rooli esim. alaselkäkipupotilaalla on osata epäillä tiettyjä vakavia syitä (uhkaava hermojuurivaurio jne.), mutta nämä epäilyt osaa kyllä fysioterapeuttikin hyvin huomata ja sellaisessa tilanteessa konsultoida lääkäriä/ohjata potilaan lääkärille. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Listaa näistä kaikista ulkoistettavista jutuista voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Mun pointti ei siis missään tapauksessa ole se, että nämä ei ole riittävän tärkeitä tai vaikeita asioita lääkärin tehtäväksi, vaan se, että meidän koulutuksen takia se osaaminen tulisi paljon paremmin käytetyksi kaikkeen muuhun, johon aika ei kunnolla näiden oheisjuttujen takia riitä. Itse jopa tykkään muutamista asioista, vaikka tiedän, että varsinaisesti optimitilanteessa se ei olisi mun tehtävänkuvaan kuuluva asia.

4) Lääkärin kouluttamisessa kyse on investoinnista terveyteen, ja tuon investoinnin on tarkoitus tuottaa laatupainotettuja elinvuosia (QALY). Kun lääkärimäärä kasvaa jo nyt aika hyvää vauhtia, niin tulevien investointien hinta on kalliimpi kuin aiemmin koulutukseen tehtyjen investointien hinta saman määrän kouluttamiseksi (kohdan 2 vuoksi). On myös paljon muita sote-investointeja, joilla saa paljon enemmän QALY:ja luotua, joten vaihtoehtoiskustannuksen näkökulmasta tällä hetkellä lääkärien koulutusmäärien nosto entisestään ei ole tehokkain ratkaisu luoda terveyttä.

Olen terveystaloustieteen perusteita sen verran opiskellut, että tiedän terveysmarkkinoilla vallitsevan informaation asymmetrian. Kysyntää on siis todella helppo keksiä lisää lääkärimäärän kasvaessa ja hyvin todennäköisesti tämä uusi kysyntä ei lisää kenenkään terveyttää juuri yhtään jos ollenkaan. Tämä voi joidenkin maallikoiden korvaan kuulostaa absurdilta väittämältä, mutta esim. monien tutkimuksien kohdalla niistä voi olla paljon enemmän haittaa kuin hyötyä sen suhteen, mitä enemmän ja mitä laajemmin niitä teetetään. Ns. "ylikoulutus"-tilanteessa uskoisin jengin siirtyvän pääasiassa yksityiselle parempien palkkojen ja helpomman työnkuvan perässä ja paljon tulisi kaikenlaista turhaa lääketiedettä "myyntiin". Toki tähän voi joku argumentoida, että ihmisillä on vapailla markkinoilla oikeus maksaa mistä huvittaa, mutta tässä tuleekin sen informaation asymmetria eli asiakkaan (potilaan) on aika vaikea tietää mikä on hyödyksi tai haitaksi hänelle itselleen ja kuitenkin tarkoitus on edistää terveyttä, ei rahastaa tyhjästä tai pahimmillaan aiheuttaa haittaa.

Lääkärien palkkatasosta

On ollut puhetta myös palkoista ja mun nähdäkseni kyllähän tämä lääkärimäärän nousu näkyy jo palkoissakin. Esim. pk-seudulla tuntuu olevan sen verran tarjontaa, että esim. terveyskeskuksissa palkat on jo sillä tasolla, etten ainakaan itse lähtisi sinne töihin, vaan tekisin ennemmin tällä koulutuksella jotain aivan muita hommia. Todennäköisesti ajan myötä myös suurin osa muusta suomesta tulee liikkumaan tähän suuntaan.

TK-lääkärien (valmistuneelle lääkärille) palkat pk-seudulla on 3500€/kk -5000€/kk normityöajalla. Kauempana kasvukeskuksista valmistunut lääkäri tienaa tk:ssa sen 5-6.5k/kk (nämähän on julkista tietoa) ja erikoislääkäri sitten ehkä 1000€ enemmän kuukaudessa. Tähän voi tulla toimenpidelisät, joita kertyy työnkuvasta riippuen ehkä keskimäärin 300-500€/kk. Erikoistuvan lääkärin eli siis täsmennyksenä 6 vuotta opiskellut valmistunut lääkäri, joka haluaa myös erikoistua, palkka taitaa kaikissa yliopistosairaaloissa olla noin 3500€/kk eli 23e/h. Tämä palkka on aika huono, se on huomattavasti vähemmän kuin mitä monet kandit vaikkapa tienaa terveyskeskuslääkärinä. Osa tekee tähän päälle sitten illat ja yöt päivystyksiä, joissa saa saman tuntipalkan, mutta ajasta riippuen jollain kertoimella. Tyypillisesti vaikka ilta tai viikonloppu-kerroin on 1.75 ja yöllä luokkaa 2-3. Eli käytännössä erikoistuva lääkäri voi tienata kymppitonnin kuussa, jos tekee about 250 tuntia töitä kuukaudessa. Itse en jaksaisi tuota määrää tehdä, ainakaan kovin pitkään. Sitten jossain anestesiologialla/ensihoidossa on vielä ihan omat kertoimet esim. hälytystöille ym.

Jos joku näitä em. työnkuvia tekevä lääkäri tienaa vaikka verotilastojen mukaan 200k/vuodessa, niin todennäköisesti hän tekee 160h/kuukauteen normityönsä päälle vielä isot tuntimäärät muuta työtä, esim. päivystystä tai iltavastaanottoja yksityisellä. En siis väittäisi, että lääkäreillä on mitenkään erityisen hyvät palkat, vaan pikemminkin jengi tekee keskimäärin aivan älyttömästi töitä. Se ylityö on tietenkin kaikesta vapaa-ajasta/muusta elämästä pois ja meidän alalla onkin paljon työnarkomaaneja ja keskimääräistä korkeammat itsemurhaprosentit (etenkin anestesiologialla ja tehohoidossa). Olen törmännyt kollegoihin, jotka ovat sitä mieltä, että lääkäreiden palkat suomessa on pikemminkin huonot työn vaativuuteen nähden ja ovat sittemmin kouluttautuneet aivan toiselle alalle hommiin.

Luonnollisesti palkkaa saa eniten sieltä missä on eniten vajetta tai sitten yksityisellä. Siellä missä edelleenkin on paljon vajetta eli terveyskeskukset "periferiassa" eli kaukana kasvukeskuksista, niin sille vajeelle on mielestäni ihan muut syynsä kuin lääkärimäärä.

Ne on esim. paikoissa, missä kukaan nuori korkeakoulutettu ihminen ei halua asua eli sinne joko ajetaan autolla tuntikausia räntäsateessa pimeää tietä tai sitten siellä asutaan viikot yksin ilman mitään tekemistä (toki usein jengi tekee näissä paikoissa töitä aamusta iltaan, jolloin "vapaa-ajalle" ei jää muuta tekemistä kuin nukkua). Lisäksi näissä paikoissa on sen verran tiukka työtahti, ettei sitä kukaan ihminen jaksa kovin kauaa, hyvä jos vuottakaan. Esim. sulle on saatettu laittaa 20 min välein potilaita ilman paperityöaikaa klo 8-16. Pahimmassa tapauksessa samalle 20 minuutin ajalle laitetaan useampia potilaita, joskus olen nähnyt laitettavan jopa 20 potilasta samalle ajalle. No tietenkään et voi niitä kaikkia ihmisiä hoitaa samaan aikaan tai jokaista potilasta minuutissa, niin se tarkoittaa käytännössä reilusti ylitöitä. Ja tämän kaiken ohella joudut tekemään aivan kaiken sellaisenkin, mikä ei lääkärin ammattiosaamisen piiriin kuulu tai jonka joku toinen ammattilainen osaisi paremmin, kuten tuossa edellä ongelmaa kuvasinkin. Näissä paikoissa ei välttämättä ole tarpeeksi kokeneita senioreita antamassa ohjausta ja tukea, joten työ aika nopeasti uuvuttaa senkin takia loppuun. Sitten kun olet jatkuvasti ylitiukan aikataulun vuoksi pahimmillaan useita tunteja myöhässä, niin miettikää onko siinä helppo luoda yhteistyökykyistä vuorovaikutusta närkästyneeseen potilaaseen. Ymmärrettävästi kun kukaan ei tykkää odottaa tuntikausia lääkäriä.

Näillä syrjäisillä paikkakunnilla myös asuu paljon monisairaita ja moniongelmaisia potilaita. Heidät vastaanotolle ajava pääasiallinen ongelma voi olla vaikkapa sosiaalinen syy, joten siihen on lääkärillä aika vähän tehtävissä. Silti sun odotetaan tarjoavan jotain ratkaisua näihin ongelmiin. Meidän ammattikunnassa iso osa ihmisistä on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne helposti ottaa nämäkin ongelmat harteilleen kannettavaksi ja sekös jos jokin ajaa ihmisen työuupumuksen partaalle. Siinä ohella sitten pitää vielä hoitaa niitä lääketieteellisiä akuutteja tilanteita, etkä voi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Näissä paikoissa palkat tietenkin ovat huomattavasti korkeammat (luokkaa 10-20€/h paremmat verrattuna muuhun maahan/työhyvinvointiystävällisempiin paikkoihin). Jos kyse on vaikka päivystystyöstä/kiirevastaanotosta, niin se tuo työhön huomattavan kuormituksen ja yleensä hieman paremman korvauksen. Pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole mitään "workflow"-järjestelmää, vaan kaikki asiat kirjataan muistilapuille tai omaan päähän. Siinä sun pitää sitten muistaa kirjata ja katsoa omia kirjauksia, odottaa labratuloksia ja muistaa tarkistaa ne, ottaa samaan aikaan uutta potilasta sisään koska muuten jono ruuhkautuu, vastata hoitajan ja ensihoidon konsultaatioihin. Pahimmillaan näillä alueilla joissa ei ole sairaalaa lähellä voi hommat mennä aivan miten sattuu, sulle tuodaan ensihoidon toimesta esim. kesken vastaanoton tajuton potilas sinne odottamaan, että mitä tämän kanssa tehdään. Sitten kun olet normtyöajan loppua lähestyessä saanut akuuteimpia asioita järjestykseen, niin ehdit miettiä niitä sosiaaliongelmia, etsiä kodittomalle ihmisille katon pään päälle ja ratkaista vanhuksen asumisongelmaa, joka ei enää pysty asumaan kotona, mutta ei myöskään ole lääketieteellisen hoidon tarpeessa, joka ei ole osannut tehdä hoivakotiin hakemusta (joihin jonot on vuosia) ja siinä samassa omaiset painostaa, että nyt pitää ottaa mummo tai vaari osastolle (lopulta se on yleensä järkevin ratkaisu kaikkien kannalta, vaikka yhteiskunta maksaa siitä 250-500€ /vuorokausi).

Koska näissä paikoissa on kroonista vajetta, niin sinne ei löydä juurikaan porukkaa vakituisiin virkoihin, vaan homma toimii lyhyempien suorien työsuhteiden tai sitten äärimmäistapauksissa vuokralääkäreiden varassa. Toki nykyään on päästy monessa paikkaa vuokralääkäreistä irti, mikä kielii siitä, että kyllä se lääkärimäärä sieltä nousee ja vaikuttaa tilanteeseen. Koska kunta joutuu maksamaan valtiolle isoja sakkoja (tyyliin kymmeniä tuhansia per päivä) jokaisesta päivästä kun esim. päivystävää lääkäriä ei ole paikalla, niin kunnat on laskeneet halvemmaksi täyttää näitä vajeita/välttyä sakoilta ulkoistamalla homman vuokralääkäritoiminnan kautta ja ulkoistamalla nuo sakot yksityisille toimijoille. Näiden ulkoistuksien hintoja voi tarkastella eri tietokannoista (esim. hankintailmoituksista), koska nehän on julkista tietoa. Kaikki menee siis kilpailutuksen kautta ja pääsääntöisesti halvin voittaa. Diilit on yleensä 2 vuoden mittaisia. Toki on myös avoimia tarjouskilpailuja menossa, joihin kuka tahansa voi millloin tahansa osallistua ja halvin tarjoaja pääsee aina kärkeen. Noissa pääsääntöisesti siis ulkoistuksen hoitava firma ottaa uhkasakon riskin itselleen kannettavaksi ja takaa lääkärityövoiman toimituksen. Vuokralääkärifirmojentuntilaskutukset on keskimäärin paikasta riippuen olleet 80-160€/h haarukassa. riippuu aivan täysin mistä työstä on kyse, missä ja milloin (onko kyse päivystyksestä, kiirevastaanotosta, tavallisesta vastaanottotyöstä ja tapahtuuko se vklp, öisin, pyhänä jne.). Näistä tyypillinen firmalle jäävä kate kulujen jälkeen on about 20-30€/h riippuen miten hyvin rekrytyypit saa diilejä myytyä ja miten kovalla kiireellä lääkäriä tarvitaan. Jos sunnuntai-iltana joku ilmoittaa olevansa sairas tai muuten työkyvyötön ja pitää alkaa yöllä soittelemaan porukkaa aamuksi töihin, niin luonnollisesti firmalle voi jäädä jopa negatiivinen kate, koska se tulee halvemmaksi kuin maksaa kymmenien tuhansien eurojen sakkoja. Eli jos olet siis lääkärinä valmis siihen, että sulle soitellaan milloin huvittaa ja vaikka keskellä yötä ja kysytään haluatko tulla 5 tunnin päästä päivystämään paikkaan X joka sijaitsee 300 kilometrin päässä sun pehmeästä sängystä ja jonne pitää ajaa pimeää tietä räntäsateessa, niin kyllähän tämmösestä maksetaan sitten isoja korvauksia. Suurin osa lääkäreistä ei tällaista työtä halua ollenkaan tehdä, osa sitä tekee silloin tällöin. Yleensä esim. vastavalmistuneena, kun ei ole vielä  perhettä tai muuta paikka - ja aikasidonnaisuutta ja on ehkä vielä vähän energiaakin juosta ympäri maata päivystymässä.

En itse asiassa usko, että näiden ulkoistuksien hinta tulee ihan hirveästi laskemaan, vaikka lääkärimäärää yhtäkkiä nostettaisiin rajusti, koska ei noille paikkakunnille yksinkertaisesti edelleeenkään halua kukaan töihin/asumaan. Juu tässä voi toki ajatella logiikalla, että kunhan lääkäreitä on vain tarpeeksi paljon, niin lopulta jengi menee työttömyyden uhatessa myös noille syrjäseuduillekin. En itse asiassa usko, että tämä voi tapahtua ilman että lääkäreiden laatu laskee merkittävästi. Tällä hetkellä kaikki tuntemani opiskelukaverit/kollegat on sen verran fiksua porukkaa, että heillä on potentiaalia työllistyä kyllä muillekin aloille ja tienata siellä hyvin. Mielummin ne sitten kouluttautuu toiselle alalle tai tekee tällä koulutuksella jotain muuta. Jos katsoo esim. brittejä, missä on todella voimakkaasti nostettu lääkärikoulutusta, niin siellä iso osa valmistuvista työllistyy aivan muuhun kuin lääkäriksi. Sattumalta on monesti tullut esim. jotain lääkefirmojen osakeanalyysejä lukiessa vastaan, että analysti onkin M.D ja sitten kun olen linkedinistä vakoillut, niin kyseinen tyyppi on suoraan valmistumisesta työllistynyt kyseiseen pankkiin. 

Tässä työssä on sen verran paljon kuormitusta vaikka kaikki asiat olisikin hoidettu hyvin, etten usko kovinkaan monen alkavan tekemään tätä enää halvemmalla. Toki on mahdollista tehdä siis älyttömät lisäykset lääkärikoulutusmääriin ja lopulta painaa palkkataso suomalaisen keskipalkan lähelle, mutta se maksaisi ensinnäkin aivan älyttömästi (jo nyt yhden lääkärin kouluttaminen maksaa 100-200k) ja todennäköisesti suurin osa nykyisestä työvoimasta siirtyisi muihin tehtäviin/vaihtaisi alaa tai lähtisi ulkomaille. Jos katsoo muihin euroopan maihin verrattuna, niin OECD:n mukaan suomessa lääkäri julkiselle palkattu tienaa keskimäärin jopa vähemmän kuin muualla euroopassa keskimäärin.

 

Yksityisellä sitten tienaa hieman paremmin kuin julkisella, kuten on muuallakin maailmassa. Jotain suuntaa voi päätellä eri firmojen listahintoja katselemalla. esim. yleislääkärikäynti maksaa keskimäärin 50-70€ per 20 minuutin käynti, johon kuuluu yhden ongelman/vaivan selvittely. Yleensä pitemmät ongelmat kuten vaikka mielenterveysasiat menee sitten 40 min ajan mukaan. Jos näitä tekee jollekin isolle talolle, kuten suurin osa tekee, niin siitä talo ottaa välistä vähän paikasta riippuen 15-25% ja loput jää lääkärille, josta sitten voi vielä joutua maksamaan kuluja, jos tekee vaikka ammatinharjoittajana töitä. Riippuen sitten miten nopeasti hommat tekee, niin potilata voi ottaa tunnissa sen 2-4 tai joskus enemmänkin. Erikoislääkärit luonnollisesti laskuttaa enemmän, 2-3x noihin verrattuna, mutta tätä ennen on pitänyt grindata se 6 vuotta erikoistuvana lääkärinä peruspalkalla, joka on huonompi kuin monella kandilla.

Yksityisellä työskentelystä erään kerran olen kuullut todettavan "ammatillinen itsemurha". Käytännössä pääsääntöisesti siellä työskennellessä ei juuri opi mitään uutta, homma on aikalailla yksin puurtamista ja potilasmateriaali on aika yksipuolista ja sekin osaltaan kuormittavaa. Tiedän henkilöitä, jotka tätä on tehneet pitempään ja todenneet lopulta, että vaikka tästä tienaa mukavasti, niin saman rahan saa joltain toiselta alalta helpommin ja ovat päätyneet sitten kokonaan vaihtamaan alaa (kokonaan lääketieteen ulkopuolelle siis). Yksityispuoli on vähän semmonen, että kun sinne menee, niin sieltä on vaikea palata esim. erikoistumaan, kun tuntipalkka putoaa 1/3 - 1/5 osaan, mutta työn vaativuus moninkertaistuu ja mukaan tulee pakolliset yö - ja iltapäivystykset.

Loppukaneetteina voinee todeta, että terveysala (lääkärimarkkina) on taloustieteellisestä näkökulmasta aika poikkeava ja siellä ei aivan päde samat lait, johtuen mm. tuosta informaatio-epäsuhdasta. Paljon on muitakin juttuja, mutta tuo nyt yhtenä merkittävimpänä jäänyt terveystaloustieteen kurssilta mieleen.

Suomessa lääkärit tienaa keskimäärin ihan hyvin, mutta tällä on hintansa ja leivän saa älykäs ihminen helpomallakin. Enpä ole toistaiseksi törmännyt vielä yhteenkään kollegaan, joka olisi puhtaasti rahan takia jäänyt alalle. Voidaan toki tehdä (käsittääkseni) ensimmäisenä länsimaana kokeilu eli luoda pari uutta yliopistosairaalaa ja vedetään lääkärikoulutus niin tappiin, että meillä on 2040 mennessä 5% lääkärityöttömyys ja palkat todennäköisesti laskeneet reippaasti. Rahaa palaa aivan tolkuttomasti, mutta en usko, että laatupainotettuja elinvuosia saatiin luotua kovinkaan paljon sen enempää. Sen sijaan nuo miljardit olisi voinut käyttää kaikkiin muuhun terveysinvestointeihin, joilla QALY/euro -suhde on huomattavasti paljon parempi. Lopputuloksena todennäköisesti paljon päteviä/älykkäitä lääkäreitä vaihtaa muihin alan hommiin, kokonaan alaa tai sitten muuttaa ulkomaille. Lääkärien laatu joka tapauksessa laskee, kun pätevimmät eivät valmistu kliiniseen työhön julkiselle vaan lähtevät muihin töihin. Erikoislääkärinä ulkomaille töihin lähteminen on varsin helppoa, siellä riittää töitä ja palkat on jopa suomeen verrattuna parempia, kuten OECD:n vertailusta nähdään. Kun laskee mitä erikoislääkärin kouluttaminen maksaa, niin tulisi aika kallista aivovuotoa suomesta pois huomioiden sekin, että esim. noin 1/4 lääkäreistä väittelee tohtoriksi.

Puhuin jo aiemmin, että jo optimaaliolosuhteissakin työ on sen verran kuormittavaa ja vastuullista, etten usko kovinkaan monen jäävän paikoilleen, jos palkat lähtisi nykyisestä laskuun. Monet ajattelee vastuuta sen kautta, että on ihmishengistä vastuussa ja kyllähän niitä kuolemantuottamus -tuomioita tulee lääkäreille aina silloin tällöin. Itse näen vastuun myös niin, että lääkäri voi muutamalla hiiren klikkauksella kuluttaa kymmeniä tuhansia euroja yhteiskunnan varoja. Ylipäätään potilaan sairaalaan tai tk-vuodeosastolle ottaminen maksaa sen 250-1000€/hoitovuorokausi/potilas. Sitten vähän tutkitaan ja hutkitaan mentaliteetilla "ranneke käteen ja kaikkii laitteisiin". Sinne meni helposti 50 000€ muutamassa päivässä yhden potilaan tutkimuksiin ja hoitoihin. Syy pitää lääkärikoulutuksen taso ja porukka, jota sinne valintakokein seulotaan, rajattuna ja parhaana mahdollisena on juurikin se, että meillä olisi kustannusvaikuttavia lääkäreitä, jotka ei aiheuta potilaiden kuolemia ja tuottaa laatupainotettuja elinvuosia maksimaalisesti käytettyjä verorahoja kohden.

Mulle on henkilökohtaisesti aivan se ja sama mitä päätetään tehdä. Aion todennäköisesti grindata LT:n ja erikoislääkärin paperit itselleni ainakin yhdestä erikoisalasta. Aika näyttää kannattaako jatkaa tällä tiellä vai tehdä jotain muuta. Toki tässä yhtälössä painaa enimmäkseen muut tekijät kuin raha. Joka tapauksessa itsellä on jalka sen verran oven välissä muuallekin, että mun puolesta voidaan kokeilla ihan mitä huvittaa. Toki näin yhteiskunnan varojen käytön kannalta en pitäisi sitä kovin järkevänä.

26
+1
0
-1
26
0
23.10.2020, 23:09
+50
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
114

Kiitoksia erittäin kattavasta ja hyvin kirjoitetusta tekstistä perusteluineen. Erittäin mielenkiintoisia pointteja!

 

Kirjoittele toki lisääkin vastaavia, jos ja kun ajatuksia ilmaantuu!

 

Sie oot kova tyyppi! :)

3
+1
0
-1
3
0
24.10.2020, 07:10
Käyttäjän JP kuva
+60
Liittynyt:
12.2.2019, 08:05
Viestejä:
72

Bravo. Täysin tutkimatta ja tietämättömänä olisin myös epäillyt, että lääkärikartelli pitää koulutusmääriä alhaisena tarkoituksella, mutta tuo onkin täysin virheellinen oletus ja korjausliike asiaan on tehty jo vuosia sitten. Seuraava väittämä kuitenkin pisti silmään kyseenalaisena:

Tomi Haataja kirjoitti:

Jos katsoo muihin euroopan maihin verrattuna, niin OECD:n mukaan suomessa lääkäri julkiselle palkattu tienaa keskimäärin jopa vähemmän kuin muualla euroopassa keskimäärin.

Linkkaamasi graafi ei kerro palkoista, vaan niiden suhteesta keskipalkkaan. Itse tilasto tuosta löytyi täältä, ja siellä on myös palkka-arvoja taulukoitu. Suomi näyttäisi minun silmääni olevan melko keskivaiheilla tai sen yläpuolella Euroopan laajuisesti, ja palkkojen yleensäkin olevan linjassa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Parempaa palkkaa saa maissa kuten Saksa ja Hollanti, kun taas Etelä-Euroopassa lääkärin on tyytyminen vähempään jos tuota dataa on uskominen. Suomen ansioverotus mahdollisesti tasoittaa tilannetta sitten nettopalkassa...

​​​​​​​

Specialists dataa käytetty, koska general pracitioners sisälti huomattavasti vähemmän vertailutietoja, joskin saman suuntaisesti.

1
+1
1
-1
1
1
4/10
24.10.2020, 08:46
+10
Liittynyt:
8.11.2017, 12:36
Viestejä:
30

Kiitos Tomi vastauksesta! Paljon tuli asiaa, mistä ei ollut itsellä aavistustakaan. Täytyy käydä vastauksesi ajatuksen kanssa läpi.

0
+1
0
-1
0
0
24.10.2020, 09:11
+1
Liittynyt:
5.7.2020, 16:50
Viestejä:
2

Kiitos Tomi! Tämä oli todella mielenkiintoinen teksti monesta näkökulmasta!

Googlailin tuota lääkärien määrää ja osui silmiin teksti, jossa hieman eri näkemys lääkärien riittävyydestä. Tämän mukaan koulutusmäärät ovat edelleen riittämättömät, koska vanhusten määrä kasvaa niin hurjaa vauhtia (lähes kaksinkertaistuu 20 vuodessa). Tämän mukaan myös nykyisellään Suomessa huomattavasti vähemmän lääkäreitä kuin muissa pohjoismaissa.

https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2019/6/laakarien-koulutusmaarat-eivat-vastaa-potilaiden-tarpeita

 

 

1
+1
0
-1
1
0
24.10.2020, 10:50
+22
Liittynyt:
30.12.2015, 14:09
Viestejä:
100

Rahaviisas kirjoitti:

Kiitos Tomi! Tämä oli todella mielenkiintoinen teksti monesta näkökulmasta!

Googlailin tuota lääkärien määrää ja osui silmiin teksti, jossa hieman eri näkemys lääkärien riittävyydestä. Tämän mukaan koulutusmäärät ovat edelleen riittämättömät, koska vanhusten määrä kasvaa niin hurjaa vauhtia (lähes kaksinkertaistuu 20 vuodessa). Tämän mukaan myös nykyisellään Suomessa huomattavasti vähemmän lääkäreitä kuin muissa pohjoismaissa.

https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2019/6/laakarien-koulutusmaarat-eivat-vastaa-potilaiden-tarpeita

 

 

 

ihan ajatuksena kuinka paljon on kannattavaa uhrata resursseja elämän loppuvaiheen heroistiseen hoitoon kun toinen jalka on jo haudassa. Ei ainakaan sitä QALY:ä lisää. Nytkin hirmuista lanssirallia epätoivoisesti ajatetaan päivystyksen ja hoitokotien välillä jolla ei saada kuin kärsimystä aikaan vanhuksessa. Tällä ei saada varmaan ääniä vaaleissa mutta pitäisi myös hyväksyä että ihmiset hiipuu, sairastuu ja ei ole kannattavaa enää kovin tehokkaasti hoitaa vaivoja ehtoopuolella.

 

 

0
+1
0
-1
0
0
24.10.2020, 12:02
+399
Liittynyt:
10.12.2016, 17:31
Viestejä:
209

JP: Olet oikeassa. En tätä muistanut täsmentää, mutta ajattelin nopeasti, että maiden väliseen vertailuun tuo kertoo enemmän, kun vertailee palkkaa sen maan keskipalkkaan. Toki tämä ehkä joissain kohdin hieman biased vertailutapa, ja tietysti vaikka suomessa asuvalle lääkärille joka miettii ulkomaille muuttoa, on merkittävämpi verrata suoraan rahasummia keskenään. Siinä mielessä siis Suomi siis sijoittuu keskitasolle eurooppalaisittain, kuten totesit. Tässä mielessä on järkevämpää verratakin erikoislääkäreiden palkkoja, koska harvemmin esim. ulkomaille lähtee muita kuin erikoislääkäreitä (ilman erikoislääkärin tutkintoa on vaikeampaa päästä ulkomaille hyvään duuniin).

Rahaviisas: Lukaisin tuon artikkelin läpi. Sinänsä mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu artikkeli, mutta pari oletusta joita en joko ymmärtänyt oikein tai sitten niissä kohdin oletuksessa on jotain vialla. Esimerkiksi lääkärien kysynnän kasvua on arvioitu seuraavasti:

"Oikealla olevaan kuvioon on arvioitu kahdella skenaariolla lääkärityövoiman kysyntää sekä tarjontaa. Korkeamman kysynnän kasvuvauhdiksi on oletettu työikäisen lääkärimäärän kasvuvauhti vuosina 2000–2016. Tämä 1,7 prosentin kasvu tarkoittaa nykyhetkellä tarpeen kasvua noin 350 työikäisen lääkärin verran vuodessa."

90-luvulla tehtiin aivan selvästi iso virhe, kun lääkärikoulutusmääriä leikattiin rajusti. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa oli valtava vaje lääkärimäärässä ja lääkäreitä valmistui aivan liian vähän. Sitten alettiin tehdä isoja nostoja vuosina 2000 - 2012 ja siitä vielä hiljalleen tehty pieniä nostoja. Vuosina 2000-2016 on siis todennäköisesti ollut lääkärivajeen suurin huippu, jota ollaan saatu täytettyä ja tuon perusteella kysynnän kasvuvauhdin määrittäminen yliarvioi tarvetta todellisuuteen verrattuna. Jos kysyntää arvio tämän perusteella, niin se käytännössä poimii käyrältä sen kohdan, missä kulmakerroin on suurin.

Em. jatkaen tuossa viimeisessä lauseessa joka tapauksessa todetaan, että tämä korkeamman kysynnän skenaario tarkoittaisi siitäkin huolimatta tarpeen kasvua noin 350 työikäisen lääkärin verran vuodessa. Meillähän lääkärimäärä jo nykyisillä koulutusmäärillä kasvaa 300-400 vuosittain eli pysyy kysynnän mukana ja todennäköisesti sen yli, koska tuo kasvuvauhti on oletettu todellisuutta korkeammaksi. Matalamman kysynnän skenaariossa (joka artikkelin mukaan perustuu valtion kuntatalousohjelmaan) kysyntä olisi 200 lääkäriä vuodessa eli parhaimmillaan meillä uusi tarjonta on 2x tähän verrattuna. 

Lääkärivaje on laskettu olevan 1200 lääkäriä (jotka täyttäisivät 760 julkisen puolen virkaa, jotka on nyt täyttämättä). Jos korkeamman kysynnän skenaario on se 350 vuodessa ja lääkärimäärä voi maksimissaan kasvaa 400 (minimi 300) lääkärillä vuodessa eli vaje purkautuu 50 lääkärillä vuosittain tai sitten vajetta syntyy lisää enintään 50 per vuosi. Todennäköisesti tässä skenaariossa vaje kuitenkin purkautuu 0-50 lääkärillä vuodessa. Sen sijaan matalamman kysynnän skenaariossa vajetta puretaan vähintään 100 lääkärillä vuodessa ja jopa 200 lääkärillä vuodessa eli menee 6-12 vuotta purkaa vaje kokonaan. Jos matalamman kysynnän skenaario pitää paikkaansa, niin tämä vaje purkautuu niin nopeasti, ettei me uusilla koulutusmäärien nostoilla ehdittäisi siihen edes vaikuttaa.

Kaikki kunnia artikkelin kirjoittajalle (siinä oli hyviä pointtejakin ja hyvää argumentointia), mutta jos skenaarioanalyysi tuottaa toisessa skenaariossa -50/+50 lääkärivajeeseen vuosittain ja toisessa skenaariossa +100/+200, niin skenaarioanalyysi on mielestäni liian herkkä pienille muutoksille oletuksissa ja siten mielestäni hyvin epäluotettava. Tätä mallin herkkyyttä hyvin kuvaa sekin, miten eläkeiän on laskettu vaikuttavan tuloksiin: "Laskelmassa eläkeikä on oletettu vakioksi, vaikka todennäköisesti työurat pitenevät. Jotta korkeamman koulutuksen ja kysynnän skenaariossa tasapaino saavuttaisiin, pitäisi eläkeiän nousta noin 5,5 vuotta". Siis vain 5.5 vuotta(?).

Toinen huomio kiinniittyy siihen, että lääkärivajeen puhutaan olevan 1200 perustuen siihen, mikä on julkisen sektorin täyttämättömien virkojen määrä (760), jonka päälle tehdään adjustointia perustuen miten lääkärit tekee duunia ja siirtyy yksityiselle puolelle. Tässä kohtaa itselläni kiinnostaisi ihan rehellisesti nähdä tilastoja kuinka paljon meillä on osa-aikaisessa työsuhteessa lääkäreitä julkisella, vaikka näille olisi tarjolla avoimia virkojakin täysin samassa työpisteessä. Väitänpä, että ainakaan alle 35-vuotiaista lääkäreistä valtaosa ei ole elämäntilanteen vuoksi varsinaisesssa vakituisessa virassa, vaikka ovatkin terveyskeskuksessa kokoaikaisessa työssä. Terveyskeskuksella voi siis olla virkoja täyttämättä, mutta työvoimatilanne on hyvä ja lääkärivajetta ei käytännössä ole, vaikka se siltä voi tilastoissa näyttääkin. Tämä johtuu siitä, että terveyskeskuksia on niin hajanaisesti sijoiteltu, ettei ihmiset halua pysyvää virkaa pieneltä paikkakunnalta. Työvoiman vaihtuvuus on sen vuoksi todella suurta, vaikka työvoimassa ei ole vajetta. Tiedän terveyskeskuksia, joissa on muutama lääkäri vakituisessa virassa ja paljon ns. täyttämättömiä virkoja, mutta sen sijaan lääkäreistä on pikemminkin ylitarjontaa, kun tulijoita olisi enemmän kuin on tarjottavaa työtä. En rehellisesti sanottuna tiedä, miten tällainen näkyy tilastoissa, mutta epäilen vahvasti, että se näyttäytyy "lääkärivajeena" täyttämättömien virkojen vuoksi. Jos jollain ei ole tähän varmaa tietoa sanoa, niin pitänee paremmalla ajalla selvittää miten näitä tilastoidaan. Muistan itse asiassa olleeni duunissa sellaisessa paikassa, missä meetingissä ihmeteltiin kun jonkun tilaston perusteella meidän tk:ssa olisi pitänyt olla valtavaa vajetta, mutta käytännössä ei keksitty kaikille edes koko päiväksi töitä, joten osa lähetettiin kotiin/lomalle ja potilasjonot oli olleet kaikenaikaa ennätyslyhyet muuhun Suomeen verrattuna. En siis yritä väittää, että minkäänlaista lääkärivajetta ei ole ja etteikö alueellisesti joissain paikoissa voi olla isoakin vajetta. Heitin tämän anekdootin lähinnä esimerkkinä siitä, että kerätyt tilastot tuskin kuvastavat käytännön todellisuutta kovin hyvin. Tilastot on kivoja, kun niillä voi laskea kaikenlaista, mutta jos tilastoissa on isoja harhan lähteitä, niin niillä laskelmilla ei tee yhtään mitään.

Meidän ammattikunnassa vaihtuvuus on senkin takia terveyskeskuksissa suurta, kun esim. erikoistumiskoulutuksen vuoksi joudutaan tekemään tk-palveluita, keskussairaalapalveluita ja yliopistosairaalapalveluita, kaikki 6 vuoden aikana ja työpisteitä voi olla tuona aikana helposti 5-10.

En voi mitenkään uskoa väittämään: "Mittavan maahanmuuton lisäksi lääkärivajeen paikkaaminen edellyttää tuntuvaa lääkärikoulutuksen lisäystä, jonka turvin lääkäripula alkaisi pienentyä vuonna 2028.", tämä johtuu todennäköisesti harhan lähteestä tilastoissa, kun käytännössä sen näkee itse kentällä, että lääkärivaje pienenee kokoajan ja esim. pk-seudulla palkat on huomattavasti muuta maata alhaisemmat.

Tarvetta on arvioitu myös väestön ikääntymisen pohjalta. Vanhusten terveydenhuollossa olisi nimenomaan eniten tarvetta juuri muille ammattiryhmille kuin lääkäreille, koska nimenomaan näiden potilaiden hoidossa lääkäri tekee huomattavan paljon suuremman osan sellaisesta työstä, joka ei varsinaisesti hänen työnkuvaansa kuuluisi. Näitä juttuja ei tietenkään näe mistään virallisista tilastoista, joten sitä voi olla jollekin vaikea käsittää, miten paljon lääkärin aikaa vaikkapa terveyskeskuksen vuodeosastolla ja vastaanotollakin menee niiden potilaiden hoitamiseen, joilla ei ole mitään lääketieteellistä hoidettavaa, mutta jotka ovat osastolla esim. sosiaalisin syin tai vuosikaudet jonottamassa hoivakotipaikkaa. Jos tämän populaation määrä tulee kasvamaan ja lääkäritarpeen kasvua mallinnettaan siihen perustuen, niin meillä lääkikset kouluttaa kohta ison määrän jengiä kaikkeen muuhun paitsi lääkärintyöhön. 

Olen itse myös sen verran optimisti, että 10-20 vuoden päästä eläköityvät ihmiset ovat huomattavasti terveempiä verrattuna nykyisiin +70 vuotiaisiin, koska meillä primaariprevention ym. terveysinterventioiden kohdennus alkaa osua vastaa niihin, jotka eläköityy 2030 eteenpäin. Tämä ei itse asiassa ole edes optimismia, vaan se on varma fakta, että eläköityvä populaatio on vuosi vuodelta terveempää, koska lääketiede on mennyt ja menee niin paljon eteenpäin. Ainakaan sen takia kustannusten nousua ei ole realistista mallintaa 1:1 iäkkäiden määrän nousun kanssa. Pikemminkin kustannusten nousu tulee siitä lääketieteen kehityksestä eli terveet tai suhteellisen hyväkuntoiset sairaat saavat yhä parempaa (ja siten kalliimpaa) hoitoa. Näihin kustannuksiin verrattuna lääkärien palkat on yksi pyöristysvirhe (kuten ne jo muutenkin on verrattuna terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin).

3
+1
0
-1
3
0
24.10.2020, 11:26
+31
Liittynyt:
6.4.2020, 23:09
Viestejä:
23

Kiitos. Tämä on todella mielenkiintoista ja sivistävää pohdintaa. Niin terveyden huollon kuin sijoittamis huomioiden osalta. Iso peukku. 

0
+1
0
-1
0
0
24.10.2020, 11:54
+1
Liittynyt:
31.5.2018, 18:17
Viestejä:
2

Kiitos erittäin mielenkiintoisista kirjoituksista!

Asiasta "hieman" toiseen, oletko perehtynyt psykedeelien potentiaaliin hoitomuotona esimerkiksi masennukseen. ahdistuneisuuteen ja ADHD-oireisiin. 

Tässä nyt yksi tuore artikkeli kotimaan mediasta: https://yle.fi/uutiset/3-11606998?utm_source=twitter-share&utm_medium=social

Vaikuttaisi, että kannabiksen tavoin Kanada toimii tässäkin eturintamassa hieman joustavamman lainsäädäntönsä turvin. Pikaisella tutkimuksella löysin ainakin pari potentiaalista yhtiötä. Canadan NEO-kauppapaikalla & Jenkkien OTC listattu MindMed (MMEDF), jolla kaiketi pisimällä on tutkimus LSD:n käytössä esimerkiksi ahdistuneisuuden ja vakavan päänsäryn ns. cluster headache hoitoon. Hiljattain Nasdaqiin listautunut brittifirma Compass Pathways (CMPS) taas tutkii psilosybiinin käyttöä masennukseen, mitä Ylenkin juttu yllä käsittelee. Varmasti alalla toimii paljon muitakin varteenotettavia yhtiöitä. Kaikkia yhdistää se, että lienevät vielä kaukana kaupallisista sovellutuksista ja ovat hyvin alttiita lainsäädännön muutoksiin niin hyvässä kuin pahassa. Kiinnostaisi kuulla sinun näkemyksiäsi.

1
+1
0
-1
1
0
24.10.2020, 12:05
+399
Liittynyt:
10.12.2016, 17:31
Viestejä:
209

Osmos: Vasta tutkimusasteella. Joihinkin indikaatioihin (PTSD) ihan lupaavia tuloksia, mutta kieltämättä vaikea tehdä RCT-astelemia näistä tutkimuksista. Meillä oli tästä luentoakin psykiatriassa ja sielläkin suhtauduttiin ihan optimistesti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Voin joskus paremmalla ajalla palata tähän. Jos kiinnostaa, niin suomeksi hyvää settiä esim. tässä artikkelissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo15480

2
+1
0
-1
2
0

Sivut