Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 46

Nyt tulee aika tiukalla tahdilla settiä, kun ajatukset on alkanut rullaamaan. Ei ehkä kovin lukijaystävällistä, mutta kai tän on tarkoitus toimia enemmänkin julkisena päiväkirjana jota jokainen saa halutessaan kommentoida. Välillä tulee viikkoja jolloin saattaa kirjoittaa romaanin verran settiä ja sitten joskus ei kuukauteen saa mitään aikaan.

Tänään hieman juttua osakemarkkinoista, korkokäyrästä, deflaatiosta ja taloussykleistä. Ensiksi täytyy todeta, ettei aiemmin linkkaamani video Greg Weldonin näkemyksestä vakuuttanut minua. En kiistä etteikö kyseinen tyyppi olisi ammattilainen , mutta mun mielestä video oli lähinnä vain tilastojen pudottelua ja anekdoottien toistamista. Mun mielestä myös moni chart-pattern oli tulkittu tai piirretty aika löysällä seulalla, mikä tuntuu aika ihmeelliseltä, kun kaveri on kuitenkin treidannut yli 30 vuotta erilaisia futuurimarkkinoita. Todennäköisesti se olen siis minä, joka tässä on väärässä tai liian neuroottinen näiden suhteen.

Toki kannattaa jo lähtökohtaisesti suhtautua tällaisiin kriittisesti, koska tämäkin tyyppi taitaa nykyään tienata elantonsa myymällä omia näkemyksiään (raporttien ja omaisuudenhoidon kautta). Ei siinä siis mitään väärää ole, eikä se automaattisesti tarkoita että hänen neuvoillaan ei voisi tehdä voittoa. Herättää kuitenkin aina tiettyjä kysymyksiä tällainen. 

Syvempi pohdinta datan taustalla jäi kuitenkin käymättä läpi, joten en voi sanoa juuta tai jaata tuosta esityksestä. Inflaation yllättäminen ja Fed:n oleminen korokäyrää jäljessä on kieltämättä houkuttelevalta kuulostava bearish-skenaario ja varmasti täysin mahdollinen, mutta en jostain syystä vakuutu tästä vielä tällä erää. Tietysti tuota skenaariota on helppo myydä ihmisille, koska se on se, mitä kaikki haluavat kuulla.

Suuret pankit ennustavat osakemarkkinoiden nousua perustuen EPS:n kasvuun

Ennusteita ensi vuodelle on alkanut tulla. Olipa kyseessä sitten Goldman Sachs, Deutsche Bank tai mikä tahansa muu suurista pankeista, niin mantra tuntuu olevan sama ja perustuu kaikilla täysin samoihin oletuksiin: Osakemarkkinat nousevat maltillisesti noin 20% vuoteen 2020 asti. Kun tähän mennessä osakemarkkinoiden noususta iso osa on ollut arvostuskertoimien kasvua, niin seuraavat 2 vuotta arvostuskertoimet pysyvätkin flattina ja osakemarkkinoiden kasvu perustuu EPS:n kasvuun, joka saa tuulta siipiensä alle vuoden vaihteessa tulevasta verouudistuksesta.

Muita oletuksia tälle ovat siis:

  • Inflaatio ei yllätä eikä myöskään painu liian alas
  • Korot pysyvät maltillisen alhaalla vaikkakin nousevat hitaasti
  • Verouudistus ajaa yrityste voittomarginaaleja ylös

Goldman on myös tehnyt tästä ennustuksesta kivan piirrustuksen:

Yllä on siis hienosti verrattu nykymarkkinaa 87-2000 markkinaan. Tosin kuitenkin niin, että tämä markkina päättyy kauniisti rationaaliseen yltäkylläisyyteen (rational exuberance) eikä irrational exuberanceen kuten 2000-luvun internetkupla.

Pakko antaa pisteet Goldmanille tästä. Ei voi syyttää etteikö tuo ennuste perustuisi ihan loogisiin fundamentteihin, mutta jätän omaan arvoonsa sen, miten helposti kaikki nuo oletukset voivat kaatua suuntaan tai toiseen. En siis todellakaan allekirjoita tätä ennustusta. Tartun nyt asiaan yksi kerrallaan.

Verouudistus

 

En jaksa käyttää tähän sen kummemmin aikaa, kun en rehellisesti sanottuna ole täysin perillä tästä. Tässä kuitenkin dataa siitä, mitä huippuekonomistit ajattelevat asiasta: http://www.igmchicago.org/surveys/tax-reform-2?utm_source=feedburner&utm...

Melkein kukaan heistä ei usko, että uudistuksella on mitään merkitystä GDPhen. Nyt jos ajatellaan, että GS:n mielestä markkinoiden nousu perustuu EPS:n kasvuun eli arvostuskertoimet ei kasva, niin näen aika mahdottomana tämän tilanteen. Jos huippuekonomistit ovat oikeassa verouudistuksesta, niin GDP pysyy paikallaan. Silloin osakemarkkinoiden kasvu kokonaisuudessaan voi perustua ainostaan siihen, että market cap kasvaa suhteessa GDP:hen. Siis yksinkertaisesti arvostuskertoimet kasvaa.

Korot ja inflaatio

 

Henkilökohtaisesti näen kaksi todennäköisintä skenaariota seuraavina: Joko inflaatio yllättää tai sitten disinflaatio yllättää.Pidän epätodennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että FED on onnistunut nätisti pysymään oikeassa kohtaa korkojen nostamisen ja taseen purkamisen suhteen. Kaikki data, jota olen tässäkin blogissa esittänyt viittaa siihen, että FED:n inflaatio-odotukset ovat liian korkealla. Toki osasta datasta voidaan myös tulkita täysin päinvastainen skenaario eli inflaation yllättäminen. Suositteleen käymään läpi Daytraderin blogia tässä.

Jos inflaatio yllättää, niin on aika varmaa, että FED on behind the curve. Tämä tietää kylmää kyytiä osakemarkkinoille. Itse en toistaiseksi kallistu kuitenkaan tähän vaihtoehtoon.

Jos FED joutuu peruuttamaan korkojen nostoa ja pettää markkinoiden odotukset, niin se ainakin tietää vahvaa laskutrendiä pitkissä koroissa, mutta vaikutukset osakemarkkinaan ovat hieman monimutkaisemmat. Tämä on itse asiassa pulma johon en osaa vielä esitää näkemyksiä. Se voi olla osakkeille hyvä tai huono.

Nollakorkojen maailmassa jo pelkästään yield curve flattening voi ennustaa taantumaa

 

Markkinoilla näytetään olevan nyt kasvavissa määrin huolissaan korko käyrän kääntymisestä negatiiviseksi (2 year treasury yieldaa enemmän kuin 10 year jne.). Viimeisen 75 vuoden historian aikana tämä on ollut suhteellisen varma merkki tulevasta taantumasta. Kannattaa kuitenkin huomata, että aiemmin meillä on ollut voimakasta inflaatiota ja korot ovat olleet korkeammalla. Siksi uskon, että emme välttämättä tule edes näkemään käänteistä korkokäyrää ennen kuin taantuma/lama jo koittaa. Nollakorkojen maailmassa jo pelkästään yield curve flattening voi edeltää taantumaa. Tähän parhaat viitteet tarjoaa mun mielestä Japani, jossa viimeisen 25 vuoden aikana kaikki taantumat on tapahtunut korkokäyrän ollessa positiivinen ja laskusuhdannetta on edeltänyt ainoastaan flattening:

Kuten kuvasta näkyy, korkokäyrän kääntyminen negatiiviseksi ennusti aikavälillä 1990-nykyhetki kuudesta taantumasta vain yhden eli 1990 -1994. Mitä siis tapahtui 90-luvun puolivälissä? Japanin keskupankki alkoi laskea korkoja voimakkaasti taistellakseen deflatorisia voimia vastaan. Tämä kuulostaa jostain syystä hyvin tutulta...

Tämä siis vain huomiona, sillä jos oletuksena on, että inverted yield curve ennustaa taantumaa ja pelkkä tasaantuminen voikin jo tehdä sen, niin silloin saatamme olla paljon lähempänä kuin luulemmekaan. Alla vähän dataa jenkkien yield curvesta:

Tällä hetkellä (marraskuu 2017) lukema on jo 0,59 ja flattening-trendi näyttää vahvalta. Taantuma jo viimeistään ensi vuonna? Sen aika näyttää.

Tyyppillisesti suurissa käännekohdissa maailmantaloudessa on aina koettu iso deflaatioaalto. Kun innovaatioiden myötä tuottavuus kasvaa, hinnat laskee. Yksi tällainen aalto esiintyi noin 150 vuotta sitten ja osa tutkijoista esittää, että elämme nyt uutta aaltoa. FED pitää disinflaatiota aiheuttavia tekijöitä ohimenevinä, mutta oma sijoitusteesini perustuu siihen, että nämä eivät todellakaan ole ohi meneviä, vaan rakenteellisia.

150 vuotta sitten delfaatiota aiheutti mm.

  • Polttomoottori
  • Sähkö
  • Puhelin

Nyt deflaatiota aiheuttaa (2000 -->)

  • DNA:n sekvensointi (ennenkaikkea ja sen myötä geenitason sovellukset lääketieteessä)
  • Tekoäly ja robotiikka
  • Energian varastointi
  • Lohkoketju

Lisäksi väestön ikääntyminen on minun mielestäni deflatorista, ei inflatorista, ainakin vielä vuoteen 2025 asti. Tälle perustelut löytyy täältä: http://pimcoforum.economist.com/wp-content/uploads/2016/03/70s-is-the-Ne...

On myös perusteltua epäillä, että nykyiset mittarit tuottavuudesta ja inflaatiosta näyttävät inflaation kohdalla liian korkeaa lukemaa ja tuottavuuden kohdalla liian matalaa lukemaa. Tämä voisi tukea sitä ajatusta, että ceteris paribus osakkeet jatkavatkin voittokulkua ainakin tietyillä sektoreilla. Homma voi kuitenkin mennä niin, että tuottavuuslukuja korjataan vasta paljon jäljessä kun deflaatio ehtiikin jo paljastua. Mulla myös takaraivossa painaa niin moni syysteemin sisäinen uhka (esim. CTA:t, riskipariteetti, high yield jne.) ja tietysti myös arvostustasot, joten pidän korjausliikettä erittäin todennäköisenä seuraavan 2 vuoden sisällä. Näistä oli itse asiassa aika hyvää settiä tänään täällä: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kolumni-sektorit-risk-pa...

Esimeriksi inflaatioluvuissa pitäisi tietysti ottaa huomioon laatu, mitä rahalla ostetaan (mieti esim. jonkun sony walkmanin hintaa 80-luvulla ja mitä tuolla rahalla nykyään saa). Tätä ideaa on avattu erittäin hyvin esim. tässä katsauksessa: https://www.alger.com/AlgerDocuments/AlgerInnovationDeflationWhitePaper0...

Raaka-aineet aloittaa nousun?

 

Tai sitten ei. Tää tuntuu olevan hyvin suosittu treidi tällä hetkellä monen keskuudessa, mutta ainakin viimeisimmässä Adventures in finance podcastissa Raoul Pal esitti aika hyviä argumentteja miksi näin ei ehkä ole: http://adventuresinfinance.realvision.libsynpro.com/42-a-deep-dive-into-...

"Kaikki shorttaa bondeja" ?

 

Olen muutamaan otteeseen esittänyt väitteen, että tämä on todella suosittu treidi juuri nyt. Toki kokonaisuudessa on kuitenkin niin, että itse asiassa valtaosa on longina bondeihin, mutta asia on erinnäisistä syistä lähtökohaisesti aina niin.

Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että monet ovat tällä hetkellä liian helpoin perustein shorttaamassa bondeja ja inflaation yllättäminen ja korkojen äkillinen nouseminen on eräänlainen "unelmaskenaario", joka on kaikkien mielessä. Mun mielestä tässä on nähtävissä jonkinlaista biasoitumista, mutta voin olla väärässä. Lisäksi, jos bondien shorttaaminen olisi jotenkin omaperäinen idea, niin se ei ehkä olisi Goldman Sachsin top 1 treidi vuodelle 2018: https://seekingalpha.com/news/3312910-goldman-unveils-top-trades-2018

En tietenkään ole sen takia longina pitkiin korkoihin, koska iso osa on siinä eri mieltä (esim. GS), mutta mun mielestä tietynlainen contrarian-asetelma tässä tarjoaa parempaa riski-tuottosuhdetta tässä. Tietysti seuraan inflaatiota ja siihen vaikuttavaa dataa erittäin tarkasti ja hyppään toiselle puolelle, jos olen väärässä. Luulen pystyväni tähän ennen kuin ehdin tehdä tappiota tai kun olen vielä jopa voitolla, mutta tietysti todellisuus voi olla paljon vaikeampi.

PS: Toki olen alkanut epäillä, että ehkä long pitkät korot onkin kohta se crowded trade. Esim. Raoul Pal taisi vähän aikaa sitten julkaista oman näkemyksen joka asettui myös minun kannalleni. Tosin Raoul on ehkä ainoita makrosijoittajia, joiden ajatusmaailma sopii omaani. Ei saisi antaa confirmation biasille valtaa, mutta ihan hyvältä tuntui katsoa hänen esitystä. Tämä voi tietysti osoittautua erittäin tuhoisaksi...

 

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Jo muutaman kuukauden olen työstänyt pitkää artikkeli sarjaa aiheesta "onko indeksituotto anomalia". Tarkoitus on vähän pohtia tossa siis, että onko indeksin tuotto jo anomaalisen hyvä, koska hyvä tuotto synnyttää self-reinforcing ketjun jossa indeksin tuotto vaikuttaa indeksin tuottoon (selitän myöhemmin paremmin). Sen lisäksi pohdintaa voiko indeksisijoittamisen suosio vähentää markkinoiden tehokkuutta jne.

    En ole tota nyt moneen viikkoon kirjoittanut mutta nyt innostuin taas, jospa sen sais vaikka ens viikonloppuun mennessä valmiiksi.

    Kun mietitään onko tuotto anomaalinen, niin ainakin itsellä tulee ensimmäisenä mieleen, mitä perinteiset riski/tuotto-mittarit näyttää. Siitähän se anomalia tulee jos saa liian hyvää tuottoa liian pienellä riskillä. Internetistä ei tahtonut millään löytyä SP500:n historiallista dataa sharpe ja sortino ratioista...varmaan maksamalla sais jostain palvelusta, mutta sama se on itse laskea. Alla siis excelillä pyörittelemääni dataa 60 -luvulta tähän päivään.

    Näissä on kai monenlaisia laskutapoja, mutta mun käsitykseni mukaan tärkeintä on se, että saa suhteellisen kuvan että pystyy vertaamaan aikaisempiin vuosiin. Tietysti eri laskutavat painottaa hieman eri tavalla aikasarjan eri kohtia. Tässä kuitenkin lyhyesti miten itse laskin (antakaa palautetta jos joku huomaa jotain virhettä):

    Sharpe ratio

    • Laskin reaaliset (inflaatiokorjatut) kuukausittaiset tuotot indeksille.
    • Laskin monthly riskipreemion käyttäen riskittömänä tuottona 1 year treasury yieldiä (jaettuna 12). 1 month treasurystä ei löytynyt dataa kuin 2000- luvun alusta saakka. Tässä liiallinen yksinkertaistus (?). Tuskin kuitenkaan vaikuttaa ainakaan suhteellisesti.
    • Rullasin 12 kuukauden ajalta kuukausittaiset keskiarvot riskipreemioista.
    • Excelin STDEV.S funktiolla rullasin riskipreemioista aina kuluneen 12 kuukauden keskihajonnan
    • Tästä sitten sharpe ratio (monthly avg. risk premium / 12 month stdev.s ) * sqrt (12)

    Tällä tavalla sain siis annualisoidun sharpen.

    Sortino ratio

    • average monthly riskipreemio sama kuin em.
    • Muuten samalla tavalla kuin sharpe mutta tässä tietysti ollaan kiinnostuneita downside deviationista.
    • IF funktiolla vain negatiiviset riskipreemiot (positiiviset kuukaudet jää tyhjäksi)
    • Aina menneen 12 kuukauden negatiivisista riskpreemioista stdev.s
    • Sharpe ratio = (monthly avg. risk premium/ 12kk neg stdev.s)*sqrt(12)

    Ja näin pitäis tulla annualisoitu sortino

    Meneekö oikein?

    Alla dataa molemmista ja tein viellä rolling 3 year averaget noista, niin trendit näkyy vähän selkeämmin:

    Hintadata on peräisin http://www.macrotrends.net/2324/sp-500-historical-chart-data missä automaattisesti inflaatiokorjattu hinta ja korkodata peräisin: https://fred.stlouisfed.org

    Vaikka noissa nyt olis jokin laskuvirhe, niin ainakin datasta huomaa, että suhteellisesti mennään historiallisen hyvällä riski/tuotto-suhteella mikä ei varmaan ole yllätys kun volakin on historiallisesti minimissä. Toi viimisin spike 12 month rolling sortinossa on jo aika jäätävä. Voiko siis epäillä, että tässä ollaan anomaalisten tuottojen äärellä?

    Puran varmaan tästä vielä lisää ajatuksia tarkemmin tänne ennen kuin sitten julkaisen artikkelit jossain hieman paremmalla struktuurilla.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Salkussa tänään paljon lisäyksiä:

    TESLA PUTJAN172020 Strike 230

    Näitä tuli lisättyä, kun Tesla näyttää breikkaavan 50 päivän liukuvan keskiarvon sekä bearish pennantin. Tässä katalystinä jo mahdollisesti joulukuun aikana esimerkiksi credit downgrade tai osakeanti. Jos breakout vahvistuu, niin se antaa jo aika isot todennäköisyydet sille, että nykytilannetta on alettu hinnoittelemaan ja sentimentti on kääntymässä. Tesla shortpositio on nyt jo melkein "liian" iso (7,4 % salkun nykyarvosta), mutta lasken että mulla on varaa tällaiseen riskiin. Stop-loss on 325 ja target 245. Markkina hinnoittelee osakkeelle 26% todennäköisyyden, että hinta olis alle 230 2020 tammikuuhun mennessä ja 50 % tn:n että ollaan yli 290. Jos mietitään realiteettejä, niin yli 290 ollaan jos kaikki seuraavat toteutuu

    • Ei tule pörssiromahdusta
    • Tesla onnistuu pitämään luottoluokituksen
    • Tesla onnistuu pääsemään 10 k M3/viikko 2018 puoliväliin mennessä
    • Tesla M3 on voitollinen (moni analyytikko epäilee)
    • Kilpailu ei vie markkinaosuuksia (mikä suojaisi kilpailulta?)

    Ehkä se olen minä joka tässä en tajua jotain, mutta mun mielestä jo pelkästään pörssiromahduksen todennäköisyys on vähintään toi 26%.

    SPY ja HYG 2020 PUTS

    Markkina hinnoittelee alle 15 % todennäköisyyden, että 2020 tammikuuhun mennessä S&P500 on 22% nykytasoa alempana. Kun lukee pankkien ennusteita tuleville vuosille, ja sitä, mihin kurssinousu voisi perustua, niin aika vaikea kuvitella todennäköisyyden olevan noin korkea. Kävin esimerkiksi Goldman Sachsin näkemystä jo aiemmissa.

    Osakemarkkinan korkeat arvostustasot ja high yield lainojen alhaiset riskispreadit on oikeastaan saman ilmiön tulosta (QE). Fed väittää, että taseen purkaminen on aloitettu, mutta oikeasti mitään ei ole vielä tapahtunut. Itse en välttämättä edes usko, että tasetta aletaan juurikaan purkamaan.

    Ainoa vaikeus liittyen siihen, että otan short position osakemarkkinaan ja high yieldiin on se, etten hahmota mikä on näiden asema kokonaiskuvassa. Siksi pidän nämä positiot suhteellisen pienessä osassa. Ehkä olen jollain tapaa biasoitunut, mutta jos minulla ei olisi tämän suhteen ollenkaan positioita, niin pelkäisin menettäväni elämäni parhaan tilaisuuden hyötyä markkinaromahduksesta. Nykytilanne on kuitenkin täysin kestämätön (katso esim. aiemmasta viestistä sharpe ja sortino ratioita), joten tulemme hyvin todennäköisesti näkemään ison crashin tulevaisuudessa. Se on sitten eri asia, kuinka nopeasti romahdus tulee. Näillä hintatasoilla mulla on kuitenkin EV:n suhteen varaa olla monta vuotta putkeen väärässä, kunhan 60% romahdus tulee viimeistään 2022 mennessä. John Hussman tarjoaa ihan mielenkiintoista dataa erilaisista skenaarioista tähän liittyen: https://www.hussmanfunds.com/content/comment/

    EUO PUTS 

    Lisäsin eurusd long positiota ostamalla deep in the money putteja ultrashort euro ETF:ään (strike 28). Tässä olen edelleen lyhyessä juoksussa pitkän aikavälin makronäkemystä vastaan teknisistä syistä. Käytän tässä optioita, koska salkku on pääasiassa dollareita ja en saa ETF-tuotteilla tarpeeksi vipua sijoituksiin niin, että nettona hyötyisin euron noususta. Head&shoulders failure pattern on nyt täyttänyt 3 kohtaa 4. Kokonaisuudessaan olen saanut jo position plussan puolelle sillä käytän liukuvia stoppeja. Koko positio stoppaa jos close menee alle 1,1900 ja seuraava liukuva stop menee 1,2100 lähettyville (H&S failuren viimeinen vastustaso). Jos tää breikkaa, niin silloin target on 1,24. Seuraavat lisäykset siis mikäli close menee 1,21 yläpuolelle. 

    Koska putit on jo valmiiksi in-the-money, niin aika-arvo on mun puolella jos eurodollari jää liikkumaan 1,20-1,21 rangelle ja breakoutilla kestää. Nykykurssilla (1,1920) saan erittäin tiukan stopin (1,1900) ja H&S failure-patterneilla on tilastollisesti tapana breikata n. 25 % ajasta eli tää vaikuttaa erittäin +ev treidiltä (sillä oletuksella, että stop-loss on asetettu oikein).

    Salkusta ylivoimaisesti suurin osuus on edelleen käteistä (tällä hetkellä 47%). Mulla on käteispainon alaraja tässä markkinatilanteessa 25%, mutta eipä ole tullut kovinkaan paljon järkeviä ideoita vastaan. Käteispositio siis tuskin tulee laskemaan.

    Treidauspäiväkirja käyttöön

    Jo kauan aikaa on ollut tarkoitus tehdä jonkinlaista päiväkirjaa treideistä exceliin. Nyt lopulta sain tämänkin sitten aikaiseksi eli tästä lähtien kaikki lyhyen aikavälin treidit tulen kirjaamaan exceliin. Näissä on tarkoitus kirjata ylös seuraavia juttuja

    • Millainen setup (esim. mikä tekninen asetelma)
    • Stop-loss
    • Target
    • PnL
    • Fiilikset (numeroasteikolla) ennen positiota ja sulkemisen jälkeen
    • yleisiä kommentteja
    • Erilaisia performance-lukuja

    Tästä saan myös itselle tilastoitua osumatarkkuuksia erilaisiin setupeihin. Lähtökohtahan on, että jokainen setup on mulle -EV, kun otetaan kaupankäyntikulut huomioon (markkina on siis aina tehokas). Kun tilastoin näitä ylös, niin samalla näen, onko jotain tiettyä setupia, minkä kohdalla pystyn tekemään +EV treidejä (osoittamaan markkinoiden epätehokkuuden). Samalla voi tutkia hieman, korreloiko esimerkiksi fiilis yhtään millään tavalla näiden asioiden kanssa. Mun näkemys on se, että tunteita ei saa koskaan kokonaan poistettua päätöksenteosta ja siksi on tärkeää seurata onko tietyillä tunnetiloilla yhteyttä positiivisiin/negatiivisiin treideihin. Lähtökohtaisesti jos kaikki lyhyenaikavälin treidit perustuu johonkin mekaaniseen setupiin, niin tunnetilalla ei pitäisi olla mitään merkitystä.

    Ehkä tästä saa parin vuoden aikana jo 200-300 treidin verran dataa analysoitavaksi. Siitä voi jo jonkin verran päätellä, mihin kannatta keskittyä ja mitä kannattaa välttää. Tällaisesta datasta on myös helppo katsoa onko stop-lossit asetettu oikein ja hioa vähän strategiaa niiden suhteen.

    Tää excel on lähinnä vaan alkeellinen prototyyppi. Ensi kesään mennessä olen luvannut opetella Matlabia ja R:ää, jos niiden avulla saisi rakennettua hieman parempia tilastointi/testaus -järjestelmiä. Tietysti koko portfoliolle jo IB:n platformi tarjoaa aika perusteelliset perfomance-tilastot, mutta strategiaa ajatellen pitäisi testata esimerkiksi erilaisia stop-loss strategioita ja tätä varten pitäisi osata vähän muutakin kuin exceliä.

    Käyttäjän Daytrader kuva
    Liittynyt: 12.1.2016, 14:44
    Viestejä: 102

    Mielenkiintoista luettavaa! Kävi noille optioille mitä tahansa, niin tuo päiväkirjan pitäminen on paras investointi mitä voit tehdä. Se tuplaa sun oppimistahdin. Kaikkia virheitä ei tarvi tehdä viittä kertaa ennen kuin uppoaa kalloon. Kannattaa todellakin johonkin myös kirjata fiiliksiä treideistä. Mitkä on näkemyksen todennäköisyydet ja miltä tappio/voitto tuntuu. Hahmottaa esim. että tunteet väistyvät nopeammin kuin hyvänä/huonona hetkenä  luulisi. Ja tuon ymmärtäminen taas pienentää itse tunnetta välittömästi, jolloin päätöksenteko on aina vain objektiivisempaa. Kirjoitin tänään just oman datan analysoinnista ja tunneista kolumniin mikä nyt taitaa vasta viikon päästä olla sivuilla.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Kiitos kommentista!

    Tämän jos olis vähän aikaisemmin tajunnut niin nyt oltaisiin ehkä vähän korkeammalla levelillä. Bloggaaminen kyllä tavallaan toiminut päiväkirjana ja välillä palaan aina lukemaan 2-3 vuotta vanhoja kirjoituksia. Ne on välillä aika tuskaista luettavaa kun nyt näkee miten pahasti väärässä sitä on joskus ollut ja miten "typerästi" on asioista ajatellut.

    Varsinkin toi psykologinen puoli päiväkirjan pitämisessä on sellainen, mitä kovin moni ei usein ajattele. Varmaan moni kyllä tiedostaa erilaisia biasoitumia, mitkä päätöksentekoon voi vaikuttaa ja miten "tilttaaminen" voi olla erittäin tuhoisaa. Silti tätä tietoa ei osata hyödyntää käytännön työssä eli miten arvioit näitä puolia omassa sijoitus/treidaamistoiminnassa ja miten pystyt kehittymään näissä asioissa. Ehkä sellaisiakin tyyppejä on, jotka eivät koe minkäänlaisia tunteita voitosta/tappiosta ja saattavat vähätellä/ihmetellä psykologista puolta tässä. Itsellä on taustalla aika pitkä historia myös urheilusta, joten sitä kautta tullut hyvin tutuksi perusasiat näistä ja siellä maailmassa on nähnyt, miten paljon apua erilaisista mielenhallintatekniikoista voi saada tai miten paljon voi aiheuttaa haittaa, jos ei näe aikaa/vaivaa psykologisen puolen kehittämiseen.

    Hyvää settiä tästä aiheesta on Chat with traders podcastin jaksossa, missä vieraana psykologi ja trading psychology -valmentaja Brett Steenbarger: https://chatwithtraders.com/ep-065-brett-steenbarger/

    Ollut myös vieraana bloombergin masters in business podcastissa: https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-01-17/brett-steenbarger-tra...,

    Ja kirjoittanut myös paljon suosittuja kirjoja aiheesta (en ole itse lukenut), mutta aina välillä eksyn selaamaan hänen blogia: http://traderfeed.blogspot.fi

    Älkää antako blogin ulkoasun hämätä :D

    Viikon tapahtumia

    Eurodollari long-positiot väheni jo käytännössä kokonaan kun stop-lossit meni rikki. Otan uuden position sisään taas 1.1870 jälkeen jos nousee. Tässä jäin nettona 1.3% voitolle, kun sain trailing stopit nopeasti ylös. Vaikuttaa ihan onnistuneelta taktikoinnilta, ainakin heti ton stop-lossin (aloitin vähentämisen asteittain väillä 1.1900 - 1.1885) ohitettua eurusd syöksyi selvästi isommalla liikkeellä alas eli näyttäisi siltä, että tuo on osunut kohdalleen jonkin lyhyen aikavälin tukitason kohdalle. Nyt valuuttariskin osalta olen neutraalissa positiossa.

    Tesla näyttää tänään intradayssa olevan todella lähellä break-outtia. Toki tässä pitää olla vielä huomisen päivän close price vahvistavana tekijänä, että voidaan klassisen chartismin perusteella tulkita break-outiksi. Uutisia kai tämäkin kaipaa, jotta mitään isompaa liikettä olisi odotettavissa. Toki hintainformaatio itsessäänkin voi aiheuttaa.

    Otin maanantaina pienen position CF -industries nimiseen lannoitevalmistajaan. Tästä olis tarkoitus kirjoittaa lähiaikoina omaa analyysiä. Tää menee kategoriaan keskipitkäaikaväli (alle 2 vuotta) ja alihinnoiteltu yhtiö. Törmäsin tähän Jesse Felderin raporttien kautta (RV:n think tank) ja sai analyysillään mut vakuuttuneeksi että tässä on hyvä risk/reward. Tässä yhdistyy mun mielestä hyvä fundamenttinäkemys ja erittäin hyvä tekninen setup useilla eri timeframeilla. Käyn näitäkin läpi lähiaikoina.

    Pohdin aiemmin, että miten esim. jenkkien high yield -shortpositio istuu mun kokonaiskuvaan. Tulin miettineeksi seuraavaa: Näkemykseni on, että todennäkösimmät vaihtoehdot on korkotason yleinen lasku tai voimakas yield curve flattening eli lyhyen maturiteetin korot nousee suhteessa pitkän maturiteetin korkoihin. Jos jälkimmäinen tapahtuu, niin high yield riskispreadit todennäköisesti tulee maltillisesti ylös, koska jos lyhyen maturiteetin bondit yieldaa enemmän, niin ne ovat enemmän houkuttelevia --> neutraali tai lievästi positiivinen vaikutus short-positioon. Jos korot tulee yleisesti alas --> viestii kasvun hidastumisesta --> riskispreadit tuskin ainakaan laskee, mutta toki mahdollista --> neutraali tai lievästi negatiivinen vaikutus short-positioon.

    Jos kuitenkin olen väärässä eli inflaatio yllättää ja pitkän maturiteetin korot nousee, niin samalla kasvaa myös high yield -luokituksen firmojen default-riski eli riskispreadit voi nousta voimakkaastikin. 

    High yield -ETF:t ja likviditeettikriisi

     

    Aloin siis pohtia, että voisko tää olla erittäin hyvä hedge pitkien korkojen longpositiolle. Riskispreadithän on historiallisesti aika tiukalla tasolla jo nyt, joten tuskin tossa hirveästi on muuta tappiomahdollisuutta kuin optioiden aika-arvo. Sen lisäksi saan hyvän mahdollisuuden hyötyä, jos likviditeettikriisi iskee high yield markkinoille. Näkemys tässä markkinassa on siis ETF:ien kautta ja näihin high yield etf:iin liittyy todella paljon ongelmia jos vastaan tulee tilanne, että ei löydykään etf:ien ulkopuolelta ostajaa näille bondeille (tässä kohtaa volcker rule ja basel 3 estää, ettei market maker voi kirjata näitä omaan taseeseen. Tietysti nämä säännöt voivat muuttua lähiakoina.). Samalla spekulointi on siirtynyt high yield -markkinoilla käteismarkkinalta yhä enemmän johdannaisiin ja niissäkin koko ajan "synteettisempiin" vaihtoehtoihin, mikä tietysti lisää käteismarkkinan likviditeettikriisin riskiä.

    Jos toi high yield -ETF:ien case kiinnostaa, niin olen kirjoittanut siitä tarkemmin tässä artikelissa: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/01/high-yield-markkinoiden-likvidite...

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Eilen oli kyllä mielenkiintoinen päivä kun pitkät korot ottivat isosti kuokkaan intradayssa, mutta sitten palautuivat melkein täysin päivän päätteeksi. Ehkä siis jonkinlainen merkki hintatasapainosta, kun toi dippi ostettiin niin nopeasti. Jostain löytyy siis ostointressiä. En nyt sen enempää näitä ala tulkitsemaan, kun tää on aina vähän tällaista arvailua. 

    Joku voikin hyvin kysyä, miksi olen valinnut makrosijoittamisen yhdeksi osaksi mun sijoitustoimintaa. Tämän blogin aloitusviestissä jo sitä avasinkin, mutta se mitä en tuonut esille on se, että onhan tää nyt todella mielenkiintoista kun on joku motivaatio (sijoitusnäkemys ja erilaisia positioita) seurata mitä maailmalla tapahtuu ja analysoida maailmaa. Myös monet ammattisijoittajat on todennut, että parhaat onnistumiset tulee silloin kun on yhdistettynä makro - ja mikronäkemys. Mikrotasolla (yksittäiset yhtiöt) moni asia näyttää hyvältä jos ei ymmärrä yhtään, mitä makrotasolla maailmassa tapahtuu.

    Vaikka kaikki menisikin lopulta pieleen, niin oon ajatellut, että ne tappiot on se hinta siitä opista mitä voin saada ja uskon, että mistään muualta ei samalla rahalla saa yhtä hyvää opetusta. Makrosijoittaminen on ikäänkuin palapeli, jossa yrität sovittaa kaikki eri näkemykset yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi (kuten palapeliäkin kootaan). Välillä huomaat, että joku näkemys ei sovi ollenkaan kokonaisuuteen ja silloin se laittaa tietysti ajattelun uusiksi ihan kokonaan. Tällä hetkellä oon keskittynyt lähinnnä vain yhdysvaltojen talouteen, korkoihin, valuuttaan ja kultaan. Jonkin verran myös esim. öljy ja Intia yksittäisenä taloutena ollut kiikarissa. Luonnollinen vaihe on seuraavaksi siirtyä pohtimaan, löytyykö euroopasta mitään mielenkintoista. Mulla kyllä oli pitkään raskas long positio euroopan osakkeissa (ETF:n kautta), mutta nyt sitä on tullut kevenneltyä aika lailla. Tällä hetkellä Aasia on mulle vaikein dilemma, kun sitä ei ole tullut tarpeeksi paljon seurattua (vaikka olisi pitänyt) ja muutenkin maailma siellä tuntuu paljon monimutkaisemmalta (ehkä vain harhaluulo, vaikea vielä sanoa). 

    Se mikä on kuitenkin mielenkiintoista, niin aina kun oppii seuraamaan jotain markkinaa tai vaikka yksittäistä osaketta kunnolla, niin sitä tavallaan hengittää sen markkinan tahdissa. Tää voi myös olla jonkinlainen biasoituma, että alkaa ylitulkitsemaan informaatiota josta suurin osa onkin sitten lopulta kohinaa. Tää on kuitenkin mun mielestä väärä lähestymistapa asioihin, jota tuodaan hirveän paljon esille eli siis "99% informaatiosta on kohinaa, joten älä kuuntele mitään". Ehkä jollekin markkinavelholle on helppo sanoa mikä on kohinaa ja mikä ei, mutta jos tarkoitus on oppia ja ymmärtää, niin silloin kannattaa kyllä olla utelias kaikenlaista informaatiota kohtaan.

    Tapausesimerkki: Willamette Valley Vineyards

    Tää nyt on tällainen yksittäinen case-esimerkki jonka halusin tähän väliin tuoda esille, mutta mun mielestä ihan hyvin kuvaa sitä, mitä tarkoitan "hengittämisellä markkinan tahtiin" (vaikka onkin tällä kertaa mikrotason esimerkkI). En nyt sen pitemmälle vielä jaksa avata tarinaa tämän osakkeen taustalla (teen sen kyllä vielä joskus), mutta käytännössä tässä on kyseessä vain aika keskinkertainen bisnes joka on valuoitu mun mielestä aika hyvin markkinoilla jos katsotaan pelkästään bisneksen tän hetkisiä fundamenttejä. Todellinen value löytyy tässä mun mielestä siitä, että WVVI:n kilpailuetu tulee (todennäköisesti) paremmasta accessista puhtaan veden varoihin, mikä on aika merkityksellinen juttu viinintuotannossa (en tähän väliin jaksa aivan eksakteja lukuja kaivaa, mutta noin 200 pulloa puhdasta vettä tarvitaan, että saadaan yksi pullo viiniä tuotettua). 

    WVVI on siis microcappi (yksikään analysti ei seuraa) ja tuottaa high-end punaviinejä yhdysvaltojen itärannikon oregonissa. Ehkä kaikkein kuuluisin tää firma on pinot noireista, jotka useiden maailmanluokan arvioiden mukaan ihan kansainvälisessäkin vertailuissa pystyy haastamaan jotain perinteisempiä ranskan burgundyn pinot noireja. Moni asiantuntija on myös sitä mieltä, että mikroilmasto (pinnan muodot, kosteus jne.) on oregonin willamette valleyssa jopa yksi maailman ihanteellisimmista paikoista pinot noirin viljelyyn. Itse en mikään sen kummempi viinitietäjä ole, mutta aika paljon olen tehnyt tästä aiheesta researchia ja maistanut sekä maistattanut tän firman pinot noireja muutamalla tuttavalla, joista osa on ainakin mun silmissä jo varsinaisia viinitietäjiä. Kaikki on pitänyt ja olleet todella yllättyneitä.

    WVVI on suurin yksittäinen viinintuottaja willamette valleyssä, joten katson, että merkittävin domestic kilpailu tulee muualta usa:sta (kalifornia, napa valley jne.). WVVI:llä on ihan selkeä etu näihin verrattuna 10-20 vuoden periodilla, koska jos katsoo water supply -raportteja, niin kalifornian viininviljely alueet on aika järkyttävässä kunnossa ja iso water shortage vain odottaa tapahtumistaan. Myös kuivuus ja maastopalot on isoja riskejä tuolla. Sen sijaan willamette valleyssä vesitilanne on hyvä ja turvattu ainakin vuoteen 2040 asti, olen myös ottanut asiasta selvää ihan yhtiöltä itseltään kysymällä ja ovat jakaneet paljon arvokkaita viranomaisraportteja, jotka saa mut vakuuttuneeksi, että tässä firmassa ainoa value ja kilpailuetu on nimenomaan access puhtaan veden varoihin. Tietysti myös erittäin laadukkaiden viinien valmistustaito voi olla tällainen competitive moat, mutta mun mielestä se on aika hyvin jo hinnoiteltu kurssiin.

    Jos kiinnostaa teesi niin hyvä ja helppo pohjustus tähän esim. tästä: http://water.oregonstate.edu/sites/water.oregonstate.edu/files/turning_w...

    Trading-esimerkki WVVI:stä

    No nyt sitten siihen varsinaiseen tarinaan. Mulla on normaalisti aika kohtalainen positio, joka on tarkoitus pitää salkussa se 10-20 vuotta tai kunnes value on mun mielestä realisoitunut. Lokakuun alussa tuli kuitenkin event, jotka sai mut lisäämään hetkellisesti tätä osakketa isolla painolla. Tämä: http://www.sfgate.com/restaurants/article/Wineries-reel-in-the-wake-of-N...

    Eli siis 7 - 8 päivä lokakuuta viikonloppuna alkoi tulla uutisia julkisuuteen, että kaliforniassa on maastopaloja. Sit ne alkoi olla huhuja että ne on spesifisempiä ja viinitiloja palaa eli 9 päivä toi em. linkki. Tässä kohtaa mietin, että voiko tää olla katalystinä wvvi:lle ja tutkin vähän hintainformaatiota. Katson että pientä nousua on tullut ja voluumi on poikkeavasti isompi. Ei kuitenkaan mitään merkittävää liikettä pitkän aikavälin rangesta, vaikka voluumi on poikkeuksellisen iso ollut muutamana päivänä. Jos uutiset alkaa levitä niin tässä voi olla yhtäkkiä iso kysyntä koska wvvi on selkeä hyötyjä jos kalifornian viinintuottajilla menee huonosti. Downside on myös aika limited, koska toi on vuosikaudet pyörinyt samalla kapealla rangella ja mitään isoja uutisia ei ole odotettavissa ulos.

    Ostan isolla painolla myyntilaidalta yhteensä 930 kappaletta hinnoilla 7.95-8.00. Tässä osakkeessa on siis aika kapea vaihtovoluumi. Tuona päivänä osaketta vaihdettiin 11.6 k kappaletta eli aika minimaalinen määrä (kauppojen arvo n. 80 k dollaria) eli edes minä en minimaalisella salkullani voi mitenkään ottaa merkittäviä positioita yksittäisen päivän aikana ilman että tää alkaa vaikuttaan kurssiin.

    Seuraavana päivänä (10.lokakuuta) osake on maltillisessa nousussa (vajaa 0,5%) ja voluumi on kasvanut eilesestä. Uutiset näyttää lisääntyvän ja isommat uutistoimistot (esim. bloomberg) alkaa huomioida. 11.päivä taas lisää uutisia tulee varsinkin valtamedioihin (esim. http://fortune.com/2017/10/11/napa-wineries-damaged-by-fires/) ja wvvi ottaa vuoden isoimmalla voluumilla lähes 3% päivänousun. Voluumit pysyy vielä koholla viikon ajan kuitenkin laskien hitaasti. Osake on saavuttanut jo yli 8.80 kurssin eli nousua viikon sisällä n. 10%. Tässä osakkeessa on iät ja ajat ollut niin, että kun voluumit alkaa kuihtua niin samalla kuihtuu nousukin. Ilmeisesti aika moni spekulantti herännyt noista uutisista ja kotiuttaa nyt voittoja. Yleisesti tuntuu siltä, että osakkeenomistajina on aika paljon pitkäaikaisia omistajia jotka on samalla viiniharrastajia. Osakkeen omistajille on aika reiluja alennuksia yhtiön viineistä, niin tää teoria käy järkeen. Alan varovaisesti purkaa positiota ja saan viimeiset erät ulos 8.60 hintaan. Nettona voittoa näistä noin 9%.

    Edellisen kerran tällä osakkeella on tehty isoja voittoja 2015 syksyllä kun joku painoi myyntilaitaan 30 kertaa normaalin päivävaihdon verran osaketta 50 % discountilla. Tää ajoittui pitkälti samaan ajan hetkeen kun markkinat yleisesti meni alas, joten ehkä jollakin microcap rahastolla on ollut kiire likvidoida jotain ja sitten valittu se pienin ja merkityksettömin positio tai en tiedä mikä oli (voisiko olla jopa jokin algoritmi), mutta kun ilman uutisia tulee tollanen discountti tällaiseen osakkeesen, niin aika selkeä tapaus, että tuskin ihan fundasyistä ollaan myymässä.

    Eli viimeisen 3 vuoden aikana on ollut siis käytännössä kaksi viikkoa, jolloin tuon yhtiön seuraaminen on maksanut hyvällä hinnalla itsensä takaisin. Varsinkin nyt mun mielenkiinto on entisestään koholla noiden viimeaikaisten tulipalojen takia. 

    Tää nyt menee ehkä tällaiseksi cherrypickaamiseksi, mutta mun mielestä ihan hyvä esimerkki siitä, miten ihan tavallinen ihminen voi hyödyntää tällaisissa microcapeissa uutis/tarjous-virtaa. En tietenkään oleta, että voisin läheskään yhtä infromoidusti treidata jotain maailman seuratuimpia omaisuusluokkia (esim. jenkkien pitkät korot), mutta kaiken synkkyyden keskellä tulee silti aina joskus hetkiä, missä asioiden seuraaminen ja kova tutkimustyö palkitaan kunhan tilaisuudet uskaltaa hyödyntää.

    PS: Tulin toisiin ajatuksiin S&P 500 shortista ja muutin kokonaan näkemykseni tässä. Mun mielestä olen tässä kohtaa biasoitunut fomo -ajatteluun (fear of missing out) eli pelkään että menetän parhaan tilaisuuden shortata markkinaa, vaikka paljon paremmin kokonaiskuvaan sopii shortti High yieldiin. Avaan tätäkin lisää lähiaikoina. Todennäkösyyksien puolesta olen kuitenkin sitä mieltä, että markkina jatkaa menoaan ylös eli tässä lähinnä tarkoitus etsiä mahdollisimman edullinen hedge long duraatiolle.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Koko viikonloppu on tullut painettua kirjoittamisen ja lukemisen parissa. Ensimmäiset osat 10-osaisesta kirjoitussarjasta "Indeksisijoittamisen uhkakuvat" alkaa tippua ulos heti huomenna SalkunRakentajaan (Edit: Tulikin jo tänään: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/12/indeksisijoittamisen-uhkakuvat-os...). En ole varmaan koskaan tehnyt yhtä perusteellista selvitystyötä. Oon yrittänyt lukea läpi kaikki mahdolliset artikkelit ja tutkimukset aiheesta ja yrittää keksiä jotain vähän omaperäisempääkin kuin vaan samaa "indeksointi on pahempaa kuin marxismi"-mantraa, mitä on aika paljon saanut jo lukea suuremmista ulkomaisista talousmedioista (toki Suomessa taloustoimittajat on ollut tyypilliseen tapaansa aika ignorantteja koko aiheesta, mikä ei sinänsä yllätä).

    Jos nyt jollain tulee tässä vaiheessa jotain hyvää settiä aiheesta mieleen ja haluaa vinkata jotain hyvää luettavaa tai muuten vain sanoa jotain ajatuksia herättävää aiheesta, niin kiitollisena otan kaiken sellaisen vastaan. Tän koko kirjoitussarjan rakenne on suunnilleen tämä:

    1Johdanto

    2.Teoriaa grossmann-stiglitz-paradoksista ja markkinoiden tehokkuudesta

    3 Dataa indeksoinnin vaikutuksista osakkeiden arvostustasoihin

    4. Dataa indeksoinnin vaikutuksista osakkeiden välisiin korrelaatioihin ja dataa indeksi-ekskluusion/deleetion vaikutuksista osakekursseihin

    5 Exxon mobil ym. tapauskohtaisia anekdootteja, missä jengin mielestä indeksointi on selittävä tekijä mahdolliseen hinnoitteluvirheeseen.

    6. Indeksilaskennasta ja pääoman allokoitumisesta indeksien sisällä

    7. Voiko indeksointi sittenkin lisätä markkinoiden tehokkuutta?

    8. Onko markkinoitu indeksituotto tilastollinen poikkeus? (Yleensähän siis vedotaan esim. Jeremy Siegelin 200 vuoden aikasarjaan USA:n osaketuotoista. Tää on kuitenkin tilastojen mukaan aika iso poikkeus ja historiallinen tuotto ei välttämättä ennusta hyvää tuottoa tulevaisuudessa...)

    9. Mikä on keskuspankkien rooli väitetyssä "indeksikuplassa"

    10 Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella (erilaisia johtopäätöksiä niin aktiivisille kuin passiivisille sijoittajille ja mun henkilökohtainen mielipide eri skenaarioiden todennäköisyyksille).

    Mulle ehkä henkilökohtaisesti mielenkiintoisin juttu tässä koko hommassa on nimenomaan toi ongelma, että lisääkö vai vähentääkö indeksointi markkinan tehokkuutta. Tavallaan kumpikin skenaario sopii loogisesti grossman-stiglitz-paradoksin kanssa yhteen. Toisella puolella on ne, jotka väittää, että jo nykyisellään aktiivisten sijoittajien joukko on niin pieni, ettei se riitä ohjaamaan hintoja markkinoilla oikeaan suuntaan. Toisella puolella on taas ne, joiden mielestä passivisen omistuksen osuus voi kasvaa aivan hyvin vaikka 90 %:iin koko markkinoista ja silti markkinoilla varmasti riittää porukka taistelemaan epätehokkuuksista ja vaikuttamaan hintojen muodostumiseen.

    Pahimmat salaliittosammakothan epäilee, että Warren Buffett suosittelee nimenomaan sen takia kaikille indeksiä, että sitten itse pääsisi hyötymään epätehokkaammasta markkinasta. En nyt tiedä miten hyvä salaliittoteoria tällainen on, kun kellään ei ole edes varmuutta siitä, että indeksointi lisäisi lopultakaan markkinoiden epätehokkuutta ja vaikka lisäisi, niin helpottaako se aktiivisten sijoittajien toimintaa?

    Tavalllaan indeksointihan voidaan nähdä tietynlaisena luonnonvalintaan verrattavissa olevana voimana: Kun sijoittajille tarjotaan mahdollisuus olla markkinoilla passiivisesti mukana kustannustehokkasti, niin aktiivisten sijoittajien porukka käy yhä pienemmäksi. Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee. Kun tavalliset ihmiset (joiden voidaan olettaa olevan tässä pelissä maksajia) poistuu passiivisten indeksien pariin, niin lopulta jäljelle jää vain muutamat ammattilaiset ja instituutiot jotka käyttää kaikki mahdolliset resurssit selvitymiseen.

    Jos siis ajatellaan, että ennen indeksin keksimistä markkinoilla oli 1 000 000 aktiivista sijoittajaa, joista puolet hävisi ja puolet voitti keskiarvon, niin indeksin vallatessa maailman täysin lopulta jäljellä on vain enää 1000 aktiivista sijoittajaa jotka käy veristä taistelua prosentin kymmenyksistä. Tähän peliin tavallisen piensijoittajan on enää turha lähteä. Tää voi olla kokonaistaloudelle jopa hyödyllisempää, koska jos jäljelle jää vain nää taitavimmat tyypit, niin hinnat edelleenkin muodostuu tehokkaasti ja ne jotka ei ole tässä hommassa niin taitavia, voi keskittyä johonkin muuhun, oikeasti tuottavaan työhön.

    Tää on mun mielestä ihan hyvä argumentti sen puolesta, että indeksointi vois jopa lisätä markkinoiden tehokkuutta, mutta mun mielestä empiiriset todisteet osoittaa muuta. Paljon olen käynyt dataa läpi, ja siellä kyllä nousee esille se, että arvostustasot indeksissä on korkeammat verrattuna ex-index ja osakkeiden väliset korrelaatiot on korkeammat (hajautushyöty häviää). Trendit näiden muutoksissa käy yksi yhteen passiivisen AUM:n kasvun kanssa. Tuntuu, että konsensus kallistuu siihen suuntaan, että passiivinen indeksisijoittaminen ainaki jossain määrin vaikuttaa aika paljon hintoihin ja ohjailee markkinaa epätehokkaampaan suuntaan. Varsinkin arvostustasoissa kallistuminen ylöspäin on huomattavasti yleisempää. Alihinnoittelu on indeksin takia enemmän harvinainen.

    MUTTA: Tää sama voi toimia laskumarkkinassa tietysti myös toiseen suuntaan eli jos ihmiset menee paniikkiin, niin ehkäpä nää samat indekseihin kuuluvat osakkeet jotka on nousussa overvalued, onkin laskussa undervalued. Seuraava pörssiromahdus sen kertoo. 

    Työ on vielä kesken, mutta ehkä tässä voi olla hyvinkin jotain syklisyyttä. 

    Mitä nyt itse vetäisin näistä kaikista johtopäätöksiä, niin ainakin että

    • Isoimpien indeksien osakkeiden kohdalla (esim. S&P 500) hinnanmuodostajien (active investors) määrä voi kariutua tulevaisuudessa paljon nykyistä pienemmäksi ja se voi aivan hyvin myös lisätä näiden osakkeiden hinnoittelun tehokkuutta ja vaikeuttaa kilpailua.
    • Yksittäiselle ihmiselle value säilyy siis todennäköisesti tulevaisuudessa yhä korostuneemmin siellä, missä on edelleen suuri joukko tuulipukuja ottamassa näkemystä (makrotrendit? small - ja microcap? Hypetetyt osakkeet esim. biotech/tech/blockchain-alalla?
    • Tai sitten indeksoinnin lisääminen vähentää epätehokkuutta jos aktiivisten sijoittajien flowt osakkeisiin ei riitä ohjaamaan hintoja. Tässä kuitenkin herää kysymys, että keneltä indeksi loppujen lopuksi ostaa osakkeet. Jos inflow:n vastapuolena toimii toisen indeksin outflow, niin vaikutus osakkeen hintaanhan pitäisi olla nolla. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että indeksi todennäköisesti ostaa osakkeita vastapuolelta, joka on suuri instituutio (esim. eläkeyhtiö) tai jokin piiloindeksirahasto. En usko, että vielä ollaan siinä tilanteessa, että transaktion vastapuoli olisi 90% todennäköisyydellä joku erittäin informoitu aktiivinen sijoittaja joka osaa pyytää osakkeesta oikean hinnan.

    Tästä siis voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että jos indeksointi lopulta päätyy nostamaan markkinoiden tehokkuutta, niin tässä alkuvaiheessa sillä on kuitenkin negatiivinen vaikutus tehokkuuteen, kunnes kaikki ei-niin-hyvät-aktiiviset sijoittajat on myynyt. Toisaalta herää myös kysymys, että jos joku viisas osapuoli seuraa indeksien rahavirtoja ja kun esim. S&P 500:een tulee nettovirta positiiviseksi, niin se voi käydä ostamassa nuo yksittäiset osakkeet ennen indeksejä tietäen, että näille osakkeille on kohta kysyntää ja sitten myydä ne indeksille takaisin korkeampaan hintaan. Tää nyt oli tällainen minuutin ajattelun tuloksena syntynyt arvaus, joten pitää vielä pohtia tämän järkevyyttä.

    Ainakin se on tullut tässä kirjoittamisen myötä huomattua, ettei asia ole niin yksinkertainen kuin monesti tuodaan ilmi. On paljon erilaista dataa josta voi päätellä jotain, mutta en usko, että kukaan oikeasti tietää tarkkaan, miten tässä tulee käymään.

    Sori jos oli sekavaa settiä, ei jaksa enää miettiä jäsentelyä kun koko päivän kirjoittanut.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Toinen osa kirjoitussarjasta myös ulkona. Aiheena grossman-stiglitz-paradoksi ja markkinoiden tehokkuus: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/12/indeksisijoittamisen-uhkakuvat-os...

    Seuraavassa kirjoituksessa mennään sitten erilaisiin tutkimuksiin. Mun mielestä näissä ongelmallista on se, että korrelaatio (arvostuskerroinpreemion muutos indeksin sisällä olevissa osakkeissa korreloi indeksiomistuksen kasvun kanssa) tulkitaan liian helposti kausaliteetiksi. On selvää, että varsinkin nousumarkkinassa jengi joka tapauksessa ostaa isojen yhtiöiden osakkeita joita myös indeksitkin seuraa ja siksi näkyy tilastoissa toi korrelaatio. Toki näin on ollut myös aiemmissa kuplissa, mutta siitä huolimatta arvostuskerroinpreemio on kasvanut. Muutokset on kuitenkin aika lieviä, mikä herättää kysymyksen, että onko tällä sitten mitään merkitystä indeksisijoittajan tuottoon?

    Katsoin tänään mielenkiintoista keskustelua aiheesta:  https://www.youtube.com/watch?v=FUD8TUFQTrw

    Aika basic-kysymyksiä kävivät läpi, mutta erityisesti faktorisijoittamisen merkitys on mielenkiintoinen. Mun veikkaus on, että tulevaisuudessa on yhä enemmän faktoritreidaajia, jotka ajoittaa erilaisia multifaktoristrategioita kuten arvopapereita. Tässäkin kai olennaista on buy low sell high eli kaikkiin tällaisiin strategioihin liittyy alituoton kausia, mitkä on otollisia hetkiä ostaa. Eipä tää nyt sinänsä ole mikään uusi juttu, kvanttimaailmassa tää on tiedetty jo pitkään. Oon lukenut paljon sellaisista tyypeistä, jotka pyörittää tuhansia eri kvanttistrategioita ajoittaen sisäänostoja ja poistumisia niihin tehden hyvää tuottoa. Kuitenkin kokonaisuudessaan näistä strategioista ei olisi saatavissa tuottoa jos vain holdaisi pitkiä aikoja.

    Tutkimuksia on kuitenkin paljon tullut siitä, että kun akateemikot laittaa ulos tilastotietoa tällaisista strategioista, niin se välittömästi vaikuttaisi näiden strategioiden performanssiin. Pitkän aikavälin vaikutuksia voi kuitenkin olla vaikea arvioida. Ihmisen muisti on nimittäin aika lyhyt.

    Käyttäjän Jeans kuva
    Liittynyt: 7.7.2014, 03:48
    Viestejä: 538

    Hyvää settiä Willamette Valley Vineyardsista! Just tollaset keissit, jotka ovat liian pieniä kiinnostakseen isoa rahaa, on sellasia mistä edgeä pitäisi olla helpoiten löydettävissä ja mihin mun mielestä kannattaa panostaa. Ainakin itselläni se on gameplanina.

    Tomi Haataja kirjoitti:

    Tavalllaan indeksointihan voidaan nähdä tietynlaisena luonnonvalintaan verrattavissa olevana voimana: Kun sijoittajille tarjotaan mahdollisuus olla markkinoilla passiivisesti mukana kustannustehokkasti, niin aktiivisten sijoittajien porukka käy yhä pienemmäksi. Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee. Kun tavalliset ihmiset (joiden voidaan olettaa olevan tässä pelissä maksajia) poistuu passiivisten indeksien pariin, niin lopulta jäljelle jää vain muutamat ammattilaiset ja instituutiot jotka käyttää kaikki mahdolliset resurssit selvitymiseen.

    Jos siis ajatellaan, että ennen indeksin keksimistä markkinoilla oli 1 000 000 aktiivista sijoittajaa, joista puolet hävisi ja puolet voitti keskiarvon, niin indeksin vallatessa maailman täysin lopulta jäljellä on vain enää 1000 aktiivista sijoittajaa jotka käy veristä taistelua prosentin kymmenyksistä. Tähän peliin tavallisen piensijoittajan on enää turha lähteä. Tää voi olla kokonaistaloudelle jopa hyödyllisempää, koska jos jäljelle jää vain nää taitavimmat tyypit, niin hinnat edelleenkin muodostuu tehokkaasti ja ne jotka ei ole tässä hommassa niin taitavia, voi keskittyä johonkin muuhun, oikeasti tuottavaan työhön.

    En ole kerennyt lukemaan pitkää tekstiäsi mutta pakko tarttua tähän kun tuntuu, että oot tehnyt jonkun perusteellisen ajatusvirheen. Lähetään perusjutuista. Kaikkialta tulvii joka päivä uutta informaatiota, mikä muuttaa arvioita yhtiöiden tulevista kassavirroista ja siten yhtiön arvoa. Jos arvo nousi uuden informaation kautta, aktiiviset sijoittajat tienaa rahaa ostamalla yhtiötä alle sen todellisen arvon. Nämä ostot nostaa osakkeen hintaa ja ostot jatkuvat, kunnes hinta on korjaantunut yhtiön uuteen fair arvoon. Sama tietty päinvastoin jos arvo laski niin aktiivisijoittajat myy. Mitä enemmän aktiivisia sijoittajia on markkinoilla, sitä vaikeampi juuri sen yhden on ehtiä keräämään edge kasaan ennen kuin joku kilpailijoista on vienyt sen. Jos alun perin oli olemassa miljoona aktiivista sijoittajaa joista lähes kaikki siirtyvät passiiviseen sijoittamiseen ja jäljelle jää 1000, niin sehän tarkoittaa, että jokaiselle jäljelle jääneelle aktiiviselle sijoittajalle jää tuhat kertaa enemmän edgeä kerättäväksi itselleen. Tällä logiikalla myös tuntuu mun mielestä itsestään selvältä, että markkinat muuttuvat epätehokkaammiksi, mitä enemmän aktiivisia sijoittajia siirtyy passiivisiksi.

    JOS hyvin pienellä määrällä aktiivisijoittajia:

    1) olisi loputon sijoituskassa

    2) ehtisivät seurata kaikkia maailman osakkeita

    3) olisivat niin hyviä arvioimaan hintoja, ettei lisäkilpailu tehostaisi hinnanmuodostusta

    niin sitten markkinat varmaan voisi muuttua tehokkaammiksi. Vai mitä mieltä oot?

    Tomi Haataja kirjoitti:

    Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee.

    Luin vielä viestisi läpi ja kelasin, että olisiko se mahdollisesti tässä, jossa ajatuksenkulkusi menee pieleen. Kyllähän rahaa virtaisi jatkuvasti sisään ja ulos passiivista sijoituksista. Passiivisten sijoitusten tarjoajat joutuvat sitä mukaan myymään tai ostamaan niitä osakkeita, jotka kuuluvat siihen indeksiin, mitä trackaavat. Sen lisäksi ne joutuvat silloin tällöin rebalansoimaan. Näissä kaupoissa aktiivisijoittaja keräisi edgen talteen kun pääsisi epätehokkaamman hinnanmuodostumisen kautta myymään ylihintaan tai ostamaan alihintaan passiivisilta sijoittajilta, jotka eivät analysoi hintaa sijoittaessa.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Kiitti hyvistä kommenteista! Täytyy ensin todeta, että tuo esittämäni näkemys on voimakkaasti konsensuksesta poikkeava ja siksi en siihen itsekään välttämättä usko. Tää on kuitenkin suurin ongelma, minkä kanssa olen joutunut eniten pähkäilemään nyt viimeisen parin päivän aikana. Aluksi kaikki tuntui todella loogiselta ja itsestäänselvältä (ajattelin juurikin noin kuten toit esille), mutta jostain syystä olen alkanut miettiä myös tuota päinvastaisen näkemyksen mahdollisuutta. Ehkä ajattelen tätä nyt vain liian monimutkaisesti.

    Minua paremmin tuo konsensuksen vastainen näkemys tuodaan esille esim. tässä artikkelissa: http://www.philosophicaleconomics.com/2016/05/passive/

    Täytyy vielä uudestaan palata tuohon artikkeliin paremmalla ajalla (oli aika pitkä setti). Nopeasti katsottuna tulee kuitenkin mieleen, että se virhe tuossa (ja minun esille tuomassa ajattelussa) on siinä, että oletetaan ettei aktiivinen ryhmä kävisi kauppaa passiivisen ryhmän kanssa. En ihan heti näe, miten tämä olisi mahdollista, jos nettorahavirrat kaikkiin indekseihin on samaan aikaan positiiviset (tai negatiiviset). Silloinhan indeksin on pakko ostaa (tai myydä) ne osakkeet ei-indeksi-vastapuolelta.

    Jeans kirjoitti:

    Mitä enemmän aktiivisia sijoittajia on markkinoilla, sitä vaikeampi juuri sen yhden on ehtiä keräämään edge kasaan ennen kuin joku kilpailijoista on vienyt sen. Jos alun perin oli olemassa miljoona aktiivista sijoittajaa joista lähes kaikki siirtyvät passiiviseen sijoittamiseen ja jäljelle jää 1000, niin sehän tarkoittaa, että jokaiselle jäljelle jääneelle aktiiviselle sijoittajalle jää tuhat kertaa enemmän edgeä kerättäväksi itselleen.

    Tää on looginen pointti, mutta toisaalta voisiko mennä myös näin: Kun on paljon aktiiviisia sijoittajia, niin on suurempi todennäköisyys sille, että jossain kohtaa muutaman toimijan hölmöily alkaa levitä ja laumakäyttäytyminen alkaa ohjata markkinaa. Silloin näiden massojen virheellisestä ajattelusta voi hyötyä ne muutamat, jotka on oikeasti perillä asioista. Kun nämä aktiivisen joukon heikoimmat osapuolet pitkässä juoksussa tajuavat häviävänsä indeksille --> poistuvat pelistä indeksin pariin ja jäljelle jää ne, jotka ei ole alttiita ryhmäajattelulle tai muille biasoitumille. Eli jos tää heikoin 50 % aktiivisesta ryhmästä kasautuu tiettyihin osakkeisiin ja aina samalle väärälle puolelle (ovat oletetusti alttiita samoille "houkutuksille" esim. ylihypetetyistä tarinoista jne.) ja sitten ennemmin tai myöhemmin joku taitavampi ottaa vastakkaisen näkemyksen ja saa edgen. Jos tällaista suurta joukkoa, jotka on saman suuntaan väärässä, ei olisi, niin edgeä olisi tarjolla paljon vähemmän?

    En tiedä voisiko pokeriin vertaaminen olla tässä relevanttia (?). Eli siis jos pokerissa on paljon heikompia pelaajia, jotka tekee aina samoja virheitä (ja voidaan tunnistaa näistä), niin taitavalle pelaajalle on tarjolla paljon edgeä. Jos kuitenkin jokin voima alkaa poistamaan aina porukan heikoimmat pelaajat, niin edgen saaminen menee lopulta todella vaikeaksi.

    Indeksiin tuleva uusi raha on kuitenkin pääasiassa ollut tähän mennessä peräisin niiltä, jotka on tyytymättömiä omaan tai salkunhoitajan aktiivisen performanssiin (indeksituoton alittaneet). Silloin sieltä markkinoilta poistuu nimenomaan ne, jotka on yleensä aina väärässä --> näiden tyyppien poistumisella ei pitäisi olla ainakaan price discoveryn tehokkuutta heikentävä vaikutus? Tässä kuitenkin tullaan siihen paradoksiin, että jos aina se aktiivisen ryhmän maksajaosapuoli poistuisi indeksin pariin, niin lopulta siellä aktiivisen ryhmässä on ne kaksi tyyppiä treidaamassa keskenään.

    Jeans kirjoitti:

    JOS hyvin pienellä määrällä aktiivisijoittajia:

    1) olisi loputon sijoituskassa

    2) ehtisivät seurata kaikkia maailman osakkeita

    3) olisivat niin hyviä arvioimaan hintoja, ettei lisäkilpailu tehostaisi hinnanmuodostusta

    niin sitten markkinat varmaan voisi muuttua tehokkaammiksi. Vai mitä mieltä oot?

    Tuntuu erittäin loogiselta. Toi kolmas pointti voi olla realistinen, koska jos tuo passivinen sijoittaminen on ikäänkuin se luonnonvalinta, niin silloinhan kaiken järjen mukaan parhaiden pitäisi valikoitua jäämään markkinoille, jolloin lisäkilpailu tulee markkinoille aika hitaasti. Pointit 1 ja 2 allekirjoitan täysin (todellisuudessa rajallinen kassa ja aika). Siispä ei voi ainakaan perustella, että indeksointi lisäisi markkinoiden tehokkuutta kokonaisuudessa. Ehkä markkinat voi siis muuttua tehokkaammiksi indeksoinnin myötä korkeintaan tietyn osakeryhmän kohdalla (suurimpien indeksien osakkeet?), joita on kannattavaa tutkia (tarpeeksi suuria-->mahdollisuus tehdä isoja bettejä) ja joihin aika riittää.

    Jeans kirjoitti:

    Passiivisten sijoitusten tarjoajat joutuvat sitä mukaan myymään tai ostamaan niitä osakkeita, jotka kuuluvat siihen indeksiin, mitä trackaavat. Sen lisäksi ne joutuvat silloin tällöin rebalansoimaan. Näissä kaupoissa aktiivisijoittaja keräisi edgen talteen kun pääsisi epätehokkaamman hinnanmuodostumisen kautta myymään ylihintaan tai ostamaan alihintaan passiivisilta sijoittajilta, jotka eivät analysoi hintaa sijoittaessa.

    Samoilla linjoilla. Aina kun passiivinen käy kauppaa aktiivisen ryhmän kanssa, niin tossa passiivinen hyvi todennäköisesti menettää tuottoja aktiiviselle ryhmälle. Tää on ihan tutkimuksissakin jo osoitettu, että kun vaikka indeksin uusi osake julkaistaan etukäteen, niin aktiiviset on ensimmäisenä ostamassa ja nostamassa hintaa --> indeksi joutuu maksamaan preemion, joka voi joskus olla kymmeniäkin prosentteja.

    Tossa artikkelissa minkä linkkasin, kirjoittaja väittää, ettei passiivinen ja aktiivinen kävisi keskenään kauppaa. En ihan hahmottanut perusteluja tälle väitteelle, kun tota miettii järjellä. 

    Tässä tullaankin siihen, että jos passivinen indeksisijoittaminen olisi oikeasti passiivista (eli indeksi ei ostaisi eikä myisi osakkeita), niin silloinhan aktiivinen ja passiivinen ryhmä ei kävisi keskenään kauppaa (ja tällöin markkina saattaa muuttua tehokkaammaksi). Keskimääräinen pitoaika indeksi-ETF:ssä on kuitenkin jotain 7-15 päivän luokkaa ja jostain sen indeksin on pakkoo ostaa ne osakkeet (jos ei toiselta indeksiltä niitä saa). 

    Kävin tästä aiheesta keskusteluja yhden ammattilaisen kanssa, joka on erikoistunut indeksisijoittamiseen. Oli sen kannalla, että passiiviosuus voi hyvinkin kasvaa 90 %:iin ja markkina silti säilyttää tehokkuutensa. Pitääpä käydä haastamassa vähän lisää tästä aiheesta. Noin yleisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentin "passiivisen indeksisijoittamisen kasvu vähentää markkinoiden tehokkuutta" kannalla on sekä logiikka, että tutkimustieto. Päinvastaisen väitteen kannalla taas on (mahdollisesti) looginen päättely, mutta ainakaan toistaiseksi en ole löytänyt yhtään tutkimusta joka puoltaisi tätä.

    Ton kirjoitussarjan seuraavassa kahdessa osassa avaankin noita tutkimuksia sitten läpi.

    Käyttäjän Oliver kuva
    Liittynyt: 26.11.2015, 10:05
    Viestejä: 27

    Mielenkiintoinen kirjoitussarja! Aiheesta ei kai ainakaan suomeksi ole kirjoitettu liikaa. Erityisesti Grossman-Stiglitz paradoksia käsitellään aivan liian vähän, kun puhutaan markkinoiden informaatiotehokkuudesta IMO. Oma käsitys passiivisen sijoittamisen vaikutuksesta markkinatehokkuuteen on, että passiivinen sijoittaminen vähentää markkinatehokkuutta. MUTTA mikäli passiivisen sijoittamisen osuus kasvaa tarpeeksi suureksi, niin tämä luo kannustimet analysoida yrityksiä (josta aiheutuu aika- ja vaivakustannuksia), jolloin päädytään jonkinlaiseen "tasapainoon". 

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 46

    Välillä saa odotella viikkoja ettei tule mitään treidattavaa ja sitten yhtäkkiä avautuu valtavasti tilaisuuksia. Nyt viimeisen viikon aikana on tullu valtavasti ideoita. Puhtaasti teknisiä treidejä sekä fundamentaalisia sijoituksia, jopa pitkäaikaisia.

    Avaan näitä tarkemmin kun ehdin, mutta lyhyt yhteenveto joulukuun alun tapahtumista.

    Tesla

    Tässä erinomainen esimerkki siitä, miten chartin morfologia muovautuu ajan kuluessa. Lähdin tähän shorttiin 245 targetilla ja hetken näytti jopa breikkaavan bearish pennantin, mutta koska voluumi oli sen verran pieni, niin otin hieman voittoja jo tuossa kohtaa. Toi näyttää olleen hyvä päätös. Alkuperäinen stop-loss tässä piti ja lopulta tuolta muovautui symmetric triangle, jonka tesla breikkas tänään aika isosti eli luovuin suurimmaksi osaksi shortista @320 (muutama deep-in-the-money LEAPS jäi salkkuun koska lasken, että näissä stop-loss on option arvon perusteella nolla). Positiivinen katalysti kurssinousulle taisi olla tää: https://seekingalpha.com/news/3317281-cnbc-musk-confirms-tesla-making-ai...

    Nyt hankala nähdä mitään short-setupia enää kun teknisesti aika relevantti stop-loss meni läpi ja näen lyhyen aikavälin targetin 350-360 välille. Fundasyistä en nyt tietenkään lähde tähän longiksi, vaikka tekniset perusteet olisikin. Otan shortin sisään uudestaan 316-317 tasoilta. Kokonaisuudessaan tää treidi jäi niukasti negatiiviselle. Tänään otin ulos 10% tappiolla (portfoliovaikutus n. - 0,4%) ja aiempi hieman pienempi osuus ulos noin 7% voitolla. Nopeasti laskin, että tässä tuli noin -0,2 % takkiin portfoliotasolla. Täytyy tietysti tehdä vielä tarkemmat laskemmat päiväkirjaan.

    Uraani

    Oon jo pari vuotta seurannut uraanin hintakäännöstä, mutta en ole nähnyt selkeää laskutrendin muutosta. Nyt näyttää ainakin lasku pysähtyneen ja viimeaikoina tullut valtavasti positiivista uutista (esim. suurimpien tuottajien tuotannonleikkaukset). Uraani on siitä mielenkiintoinen assetti, että kun sen hinta laskee, niin ei ole käytännössä mitään pysäyttävää voimaa. Uraanin hinnan merkitys esimerkiksi ydinvoimaloille on käytännössä mitätön. Tämä tietysti näkyy myös toiseen suuntaan eli kun tarjonta vähenee, niin kysyjälle ei ole käytänössä mitään merkitystä, vaikka hinta 10-kertaistuisi.  En nyt jaksa tässä sen enempää tätä näkemystä avata, mutta esim. Timo Tikkala omassa blogissaan tuonut hyvin esille uraani-casea ja esimerkiksi viimeisin Real visionin video aiheesta avaa asiaa hyvin niille, jotka eivät ole seuranneet.

    Otin pienen aloitusposition Uranium Energy corpiin (uec) 1.68 tasoilta ja tässä stop-loss on 1.58. Teknisesti toi stop-loss näyttää olevan siinä kohtaa, mikä kertoo onko tulevaisuuden (uraanin) hintaodotuksissa tapahtunut jonkin fundamentaalinen muutos vai onko viimeisin spike yksinkertaisesti lyhytaikaisten spekulaattoreiden inflow:ta. Jotku suosii tässä URA-ETF:ää, mutta tuolla on mun mielestä seassa pari arvelluttavaa firmaa isolla painolla, joten en halua sen takia ottaa sillä näkemystä tällä. Toki tuokin varmasti on hyvä väline jos haluaa ottaa näkemystä uraanin hintakehityksestä, mutta ei ole aikaa analysoida yhtiöitä.

    Innofactor

    En ole pitkään aikaan omistanut mitään firmaa Helsingin pörssistä mutta viime viikolla tuli sellaista lisättyä salkkuun. Tää on myös listalla korkealla, mistä tulen lähiaikoina kirjoittamaan. Tässä lyhyesti näkemys on: Kohtuullinen (jopa edullinen) arvostus, suhteellisen turvattu kysyntä, todennäköisesti lyhytaikaisen ongelman takia kurssi painettu todella alas, pidän yhtiön yrittäjämäisestä johtamistavasta ja johtajasta. Sisäpiiri ja johto myös omistaa isolla painolla ja on myös ostanut viime aikoina. Myös historiaa omien osakkeiden ostoista järkevillä hintatasoilla, mikä on (valitettavasti) harvinaista Suomessa, mutta erittäin hyvä merkki siitä, että yhtiö tiedostaa mikä on paras tapa luoda omistaja-arvoa ja mikä on firman fair value. Tässä olen aika pitkälti Inderesin kanssa samoilla linjoilla arvostuksesta eli 20 % upsidea lähdetään hakemaan seuraavan vuoden sisällä. Pitkän aikavälin näkymiä on todella vaikea arvioida tällaiselle firmalle, joten mitään pitkäaikaista omistusta tästä ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus tehdä.

    Inderesistä voisi lyhyesti todeta, että se missä asoissa haluan ulkoistaa osaamista jollekin toiselle ja maksaa siitä, niin nimenomaan rutiininomainen laskelmien läpi käyminen. En usko, että mun kannattaa hirveästi käyttää aikaa kassavirtalaskelmien yms. tekemiseen, kun voin antaa analyytikoiden tehdä nää rutiinilla ja kerralla oikein. Voin sitten itse keskittyä arvioimaan näihin liittyvien oletusten realismia ja muita asioita. Olen muutamien firmojen kohdalla (ml. innofactor) käynyt inderesin raportit aika perusteellisesti läpi ja innofactor on ensimmäinen, jonka kohdalla voin olla samaa mieltä analyytikoiden kanssa joten siitä toi ostopäätös.

    Muuta

    Avasin myös pienen position ASML Holdingiin. Tässä yhtiössä research on vielä kesken, mutta jotta on motivaatiota jatkaa toi loppuun, niin siksi pieni positio tähän, niin pysyy kiinnostavana. Yleisesti voisin todeta, että mulla on nyt High Yield shortin ja long 30 yr. treasury positioiden takia varaa ottaa betaa salkkuun ja käteispaino pysyy edelleenkin isona (40% tasoilla) eli ei tässä mitään isoja osakepainoja ole vieläkään otettu vaikka paljon uusia firmoja tullut salkkuun.

    Otin optioilla short-position hopeakaivosyhtiöihin eli SIL ja SILJ ETF:iin. Tässä puhtaasti näkemys tekninen, viikkotasolla pitkän aikavälin klassinen descending triangle break-out. Ei mikää iso positio tämä ja tässä stop-loss noin 6% nykykursseista ylös, mutta downside target on 25 % seuraavana 3-6 kk sisällä.

    Pari shorttia on myös ollut biotechin/biopharman alalla kiikarissa, mutta selkeä setup puuttuu. Näistä kuitenkin lisää jos alan jotain tekemään.

    Sijoitusyhtiöstä

    Näköjään myös viimeisin tilikausi alkaa olemaan kohta päätöksessä kun vuosikin päättyy. Tästä tulee nyt firman toinen tilikausi joka on poikkeuksellisesti puoli vuotta (eka tilikausi loppui poikkeuksellisesti kesällä). Näyttää siltä, että vaikka miten yrittäisi lukuja pyörittää (laillisesti tietysti), niin vuodesta tulee ensimmäistä kertaa melko voitollinen. Edellisenä tilikautena sain mm. arvopaperivaraston muutoksilla kuitattua trading-profitit nollaan ja tarpeellisilla toimisto/laitehankinnoilla tuloksen jopa alle nollan.

    Sijoitusyhtiö on kyllä erittäin suositeltava struktuuri jos käy vähänkään aktiivisempaa kauppaa ja käyttää esim johdannaisia. Oon jo nyt saanut laskettua tuhansien eurojen edestä veroetuja, mitä olisi jäänyt saamatta, jos sijoittaisin edelleen yksityishenkilönä. Esim. juuri tuon arvopaperivaraston muutosten hyödyntäminen ja ETA-alueen ulkopuolisten johdannaisten tappioiden verovähennykset. Myös jotain hankintoja voi olla yksityishenkilönä hieman hankalampi perustella verottajalle, jos ei nyt tee ihan kymmenien tuhansien eurojen edestä voittoa per vuosi. Opiskelijalle sijoitusyhtiö on myös aika tärkeä osa kokonaisriskin hallintaa, kun opintotuki perustuu veronalaiseen tuloon, ei verotettavaan tuloon. Et siis voi vähentää luovutustappioita voitoista --> voit tehdä isosti tappiota ja menettää silti opintotuet.

    Toki nyt on ollut keskutelua jonkinlaisesta sijoitustilistä, jonka sisällä kuka tahansa yksityishenkilö saisi käydä kauppaa ja tehdä voittoa ilman veroseuraamuksia (verot maksetaan vasta, kun rahat nostetaan sijoitustililtä). En sen tarkemmin tiedä kuinka todennäköinen tällaisen tapahtuminen on ja millaiset yksityiskohdat tässä olisi, mutta tämmöinen voi tietysti osoittautua jopa sijoitusyhtiöitä edullisemmaksi.

    Täytyy sanoa, että netissä on kyllä valtavasti huonoa tietoa sijoitusyhtiön perustamisesta ja erilaisista laskelmista. Monella on sellainen käsitys, että pitää olla vähintään 200k salkku, että siinä on järkeä. Mun mielestä jopa jo 30k salkulla voi olla erittäin paljon veroetuja jos käy aktiivista kauppaa ja on voitollinen. Kirjanpito ja tilinpäätös on kuitenkin aika yksinkertaista ja nopeasti opittavaa puuhaa, että jos tämän hoitaa itse, niin kuluja yhtiöstä ei tule juuri muuta kuin pankkitilistä n. 100 euroa vuodessa + lei-maksu (80-100 e/vuosi) ja tietysti alussa 330 e perustamiskulu. Mulla menee kirjanpitoon nykyään aikaa ehkä 20-30 minuuttia kuukaudessa jos sitäkään kun kirjaan varastonmuutokset nettona ja tilinpäätös menee sitten muutamassa tunnissa. Ohessa muuten mun blogikirjoitus tästä aiheesta: http://www.omistajavaurastu.com/2017/10/sijoitusyhtion-kirjanpito-ja-til...

    Verotuksellisesti taitaa myöskin olla parempi perustaa sijoitusyhtiö mielummin liian ajoissa kuin myöhään. Itse olisin säästänyt tuhansia euroja veroissa, jos sijoitusyhtiö olisi ollut olemassa jo kun salkku oli 20 k ja voin kuvitella miten suuret verotappiot sellaisella on, joka on antanut salkun kasvaa esim. 50 k --> 250 k ja haluaa nyt realisoida. Tietysti jos on isoja kurssinousuja tai pitkä sijoitusaika, niin hankintameno-olettama kääntyy monesti sitten yksityissijoittajan eduksi, joten pelkän buy&hold-sijoittajan ei kannata sijoitusyhtiötä edes miettiä.

    Sivut