Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 70

Nyt tulee aika tiukalla tahdilla settiä, kun ajatukset on alkanut rullaamaan. Ei ehkä kovin lukijaystävällistä, mutta kai tän on tarkoitus toimia enemmänkin julkisena päiväkirjana jota jokainen saa halutessaan kommentoida. Välillä tulee viikkoja jolloin saattaa kirjoittaa romaanin verran settiä ja sitten joskus ei kuukauteen saa mitään aikaan.

Tänään hieman juttua osakemarkkinoista, korkokäyrästä, deflaatiosta ja taloussykleistä. Ensiksi täytyy todeta, ettei aiemmin linkkaamani video Greg Weldonin näkemyksestä vakuuttanut minua. En kiistä etteikö kyseinen tyyppi olisi ammattilainen , mutta mun mielestä video oli lähinnä vain tilastojen pudottelua ja anekdoottien toistamista. Mun mielestä myös moni chart-pattern oli tulkittu tai piirretty aika löysällä seulalla, mikä tuntuu aika ihmeelliseltä, kun kaveri on kuitenkin treidannut yli 30 vuotta erilaisia futuurimarkkinoita. Todennäköisesti se olen siis minä, joka tässä on väärässä tai liian neuroottinen näiden suhteen.

Toki kannattaa jo lähtökohtaisesti suhtautua tällaisiin kriittisesti, koska tämäkin tyyppi taitaa nykyään tienata elantonsa myymällä omia näkemyksiään (raporttien ja omaisuudenhoidon kautta). Ei siinä siis mitään väärää ole, eikä se automaattisesti tarkoita että hänen neuvoillaan ei voisi tehdä voittoa. Herättää kuitenkin aina tiettyjä kysymyksiä tällainen. 

Syvempi pohdinta datan taustalla jäi kuitenkin käymättä läpi, joten en voi sanoa juuta tai jaata tuosta esityksestä. Inflaation yllättäminen ja Fed:n oleminen korokäyrää jäljessä on kieltämättä houkuttelevalta kuulostava bearish-skenaario ja varmasti täysin mahdollinen, mutta en jostain syystä vakuutu tästä vielä tällä erää. Tietysti tuota skenaariota on helppo myydä ihmisille, koska se on se, mitä kaikki haluavat kuulla.

Suuret pankit ennustavat osakemarkkinoiden nousua perustuen EPS:n kasvuun

Ennusteita ensi vuodelle on alkanut tulla. Olipa kyseessä sitten Goldman Sachs, Deutsche Bank tai mikä tahansa muu suurista pankeista, niin mantra tuntuu olevan sama ja perustuu kaikilla täysin samoihin oletuksiin: Osakemarkkinat nousevat maltillisesti noin 20% vuoteen 2020 asti. Kun tähän mennessä osakemarkkinoiden noususta iso osa on ollut arvostuskertoimien kasvua, niin seuraavat 2 vuotta arvostuskertoimet pysyvätkin flattina ja osakemarkkinoiden kasvu perustuu EPS:n kasvuun, joka saa tuulta siipiensä alle vuoden vaihteessa tulevasta verouudistuksesta.

Muita oletuksia tälle ovat siis:

  • Inflaatio ei yllätä eikä myöskään painu liian alas
  • Korot pysyvät maltillisen alhaalla vaikkakin nousevat hitaasti
  • Verouudistus ajaa yrityste voittomarginaaleja ylös

Goldman on myös tehnyt tästä ennustuksesta kivan piirrustuksen:

Yllä on siis hienosti verrattu nykymarkkinaa 87-2000 markkinaan. Tosin kuitenkin niin, että tämä markkina päättyy kauniisti rationaaliseen yltäkylläisyyteen (rational exuberance) eikä irrational exuberanceen kuten 2000-luvun internetkupla.

Pakko antaa pisteet Goldmanille tästä. Ei voi syyttää etteikö tuo ennuste perustuisi ihan loogisiin fundamentteihin, mutta jätän omaan arvoonsa sen, miten helposti kaikki nuo oletukset voivat kaatua suuntaan tai toiseen. En siis todellakaan allekirjoita tätä ennustusta. Tartun nyt asiaan yksi kerrallaan.

Verouudistus

 

En jaksa käyttää tähän sen kummemmin aikaa, kun en rehellisesti sanottuna ole täysin perillä tästä. Tässä kuitenkin dataa siitä, mitä huippuekonomistit ajattelevat asiasta: http://www.igmchicago.org/surveys/tax-reform-2?utm_source=feedburner&utm...

Melkein kukaan heistä ei usko, että uudistuksella on mitään merkitystä GDPhen. Nyt jos ajatellaan, että GS:n mielestä markkinoiden nousu perustuu EPS:n kasvuun eli arvostuskertoimet ei kasva, niin näen aika mahdottomana tämän tilanteen. Jos huippuekonomistit ovat oikeassa verouudistuksesta, niin GDP pysyy paikallaan. Silloin osakemarkkinoiden kasvu kokonaisuudessaan voi perustua ainostaan siihen, että market cap kasvaa suhteessa GDP:hen. Siis yksinkertaisesti arvostuskertoimet kasvaa.

Korot ja inflaatio

 

Henkilökohtaisesti näen kaksi todennäköisintä skenaariota seuraavina: Joko inflaatio yllättää tai sitten disinflaatio yllättää.Pidän epätodennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että FED on onnistunut nätisti pysymään oikeassa kohtaa korkojen nostamisen ja taseen purkamisen suhteen. Kaikki data, jota olen tässäkin blogissa esittänyt viittaa siihen, että FED:n inflaatio-odotukset ovat liian korkealla. Toki osasta datasta voidaan myös tulkita täysin päinvastainen skenaario eli inflaation yllättäminen. Suositteleen käymään läpi Daytraderin blogia tässä.

Jos inflaatio yllättää, niin on aika varmaa, että FED on behind the curve. Tämä tietää kylmää kyytiä osakemarkkinoille. Itse en toistaiseksi kallistu kuitenkaan tähän vaihtoehtoon.

Jos FED joutuu peruuttamaan korkojen nostoa ja pettää markkinoiden odotukset, niin se ainakin tietää vahvaa laskutrendiä pitkissä koroissa, mutta vaikutukset osakemarkkinaan ovat hieman monimutkaisemmat. Tämä on itse asiassa pulma johon en osaa vielä esitää näkemyksiä. Se voi olla osakkeille hyvä tai huono.

Nollakorkojen maailmassa jo pelkästään yield curve flattening voi ennustaa taantumaa

 

Markkinoilla näytetään olevan nyt kasvavissa määrin huolissaan korko käyrän kääntymisestä negatiiviseksi (2 year treasury yieldaa enemmän kuin 10 year jne.). Viimeisen 75 vuoden historian aikana tämä on ollut suhteellisen varma merkki tulevasta taantumasta. Kannattaa kuitenkin huomata, että aiemmin meillä on ollut voimakasta inflaatiota ja korot ovat olleet korkeammalla. Siksi uskon, että emme välttämättä tule edes näkemään käänteistä korkokäyrää ennen kuin taantuma/lama jo koittaa. Nollakorkojen maailmassa jo pelkästään yield curve flattening voi edeltää taantumaa. Tähän parhaat viitteet tarjoaa mun mielestä Japani, jossa viimeisen 25 vuoden aikana kaikki taantumat on tapahtunut korkokäyrän ollessa positiivinen ja laskusuhdannetta on edeltänyt ainoastaan flattening:

Kuten kuvasta näkyy, korkokäyrän kääntyminen negatiiviseksi ennusti aikavälillä 1990-nykyhetki kuudesta taantumasta vain yhden eli 1990 -1994. Mitä siis tapahtui 90-luvun puolivälissä? Japanin keskupankki alkoi laskea korkoja voimakkaasti taistellakseen deflatorisia voimia vastaan. Tämä kuulostaa jostain syystä hyvin tutulta...

Tämä siis vain huomiona, sillä jos oletuksena on, että inverted yield curve ennustaa taantumaa ja pelkkä tasaantuminen voikin jo tehdä sen, niin silloin saatamme olla paljon lähempänä kuin luulemmekaan. Alla vähän dataa jenkkien yield curvesta:

Tällä hetkellä (marraskuu 2017) lukema on jo 0,59 ja flattening-trendi näyttää vahvalta. Taantuma jo viimeistään ensi vuonna? Sen aika näyttää.

Tyyppillisesti suurissa käännekohdissa maailmantaloudessa on aina koettu iso deflaatioaalto. Kun innovaatioiden myötä tuottavuus kasvaa, hinnat laskee. Yksi tällainen aalto esiintyi noin 150 vuotta sitten ja osa tutkijoista esittää, että elämme nyt uutta aaltoa. FED pitää disinflaatiota aiheuttavia tekijöitä ohimenevinä, mutta oma sijoitusteesini perustuu siihen, että nämä eivät todellakaan ole ohi meneviä, vaan rakenteellisia.

150 vuotta sitten delfaatiota aiheutti mm.

  • Polttomoottori
  • Sähkö
  • Puhelin

Nyt deflaatiota aiheuttaa (2000 -->)

  • DNA:n sekvensointi (ennenkaikkea ja sen myötä geenitason sovellukset lääketieteessä)
  • Tekoäly ja robotiikka
  • Energian varastointi
  • Lohkoketju

Lisäksi väestön ikääntyminen on minun mielestäni deflatorista, ei inflatorista, ainakin vielä vuoteen 2025 asti. Tälle perustelut löytyy täältä: http://pimcoforum.economist.com/wp-content/uploads/2016/03/70s-is-the-Ne...

On myös perusteltua epäillä, että nykyiset mittarit tuottavuudesta ja inflaatiosta näyttävät inflaation kohdalla liian korkeaa lukemaa ja tuottavuuden kohdalla liian matalaa lukemaa. Tämä voisi tukea sitä ajatusta, että ceteris paribus osakkeet jatkavatkin voittokulkua ainakin tietyillä sektoreilla. Homma voi kuitenkin mennä niin, että tuottavuuslukuja korjataan vasta paljon jäljessä kun deflaatio ehtiikin jo paljastua. Mulla myös takaraivossa painaa niin moni syysteemin sisäinen uhka (esim. CTA:t, riskipariteetti, high yield jne.) ja tietysti myös arvostustasot, joten pidän korjausliikettä erittäin todennäköisenä seuraavan 2 vuoden sisällä. Näistä oli itse asiassa aika hyvää settiä tänään täällä: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kolumni-sektorit-risk-pa...

Esimeriksi inflaatioluvuissa pitäisi tietysti ottaa huomioon laatu, mitä rahalla ostetaan (mieti esim. jonkun sony walkmanin hintaa 80-luvulla ja mitä tuolla rahalla nykyään saa). Tätä ideaa on avattu erittäin hyvin esim. tässä katsauksessa: https://www.alger.com/AlgerDocuments/AlgerInnovationDeflationWhitePaper0...

Raaka-aineet aloittaa nousun?

 

Tai sitten ei. Tää tuntuu olevan hyvin suosittu treidi tällä hetkellä monen keskuudessa, mutta ainakin viimeisimmässä Adventures in finance podcastissa Raoul Pal esitti aika hyviä argumentteja miksi näin ei ehkä ole: http://adventuresinfinance.realvision.libsynpro.com/42-a-deep-dive-into-...

"Kaikki shorttaa bondeja" ?

 

Olen muutamaan otteeseen esittänyt väitteen, että tämä on todella suosittu treidi juuri nyt. Toki kokonaisuudessa on kuitenkin niin, että itse asiassa valtaosa on longina bondeihin, mutta asia on erinnäisistä syistä lähtökohaisesti aina niin.

Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että monet ovat tällä hetkellä liian helpoin perustein shorttaamassa bondeja ja inflaation yllättäminen ja korkojen äkillinen nouseminen on eräänlainen "unelmaskenaario", joka on kaikkien mielessä. Mun mielestä tässä on nähtävissä jonkinlaista biasoitumista, mutta voin olla väärässä. Lisäksi, jos bondien shorttaaminen olisi jotenkin omaperäinen idea, niin se ei ehkä olisi Goldman Sachsin top 1 treidi vuodelle 2018: https://seekingalpha.com/news/3312910-goldman-unveils-top-trades-2018

En tietenkään ole sen takia longina pitkiin korkoihin, koska iso osa on siinä eri mieltä (esim. GS), mutta mun mielestä tietynlainen contrarian-asetelma tässä tarjoaa parempaa riski-tuottosuhdetta tässä. Tietysti seuraan inflaatiota ja siihen vaikuttavaa dataa erittäin tarkasti ja hyppään toiselle puolelle, jos olen väärässä. Luulen pystyväni tähän ennen kuin ehdin tehdä tappiota tai kun olen vielä jopa voitolla, mutta tietysti todellisuus voi olla paljon vaikeampi.

PS: Toki olen alkanut epäillä, että ehkä long pitkät korot onkin kohta se crowded trade. Esim. Raoul Pal taisi vähän aikaa sitten julkaista oman näkemyksen joka asettui myös minun kannalleni. Tosin Raoul on ehkä ainoita makrosijoittajia, joiden ajatusmaailma sopii omaani. Ei saisi antaa confirmation biasille valtaa, mutta ihan hyvältä tuntui katsoa hänen esitystä. Tämä voi tietysti osoittautua erittäin tuhoisaksi...

 

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Jo muutaman kuukauden olen työstänyt pitkää artikkeli sarjaa aiheesta "onko indeksituotto anomalia". Tarkoitus on vähän pohtia tossa siis, että onko indeksin tuotto jo anomaalisen hyvä, koska hyvä tuotto synnyttää self-reinforcing ketjun jossa indeksin tuotto vaikuttaa indeksin tuottoon (selitän myöhemmin paremmin). Sen lisäksi pohdintaa voiko indeksisijoittamisen suosio vähentää markkinoiden tehokkuutta jne.

    En ole tota nyt moneen viikkoon kirjoittanut mutta nyt innostuin taas, jospa sen sais vaikka ens viikonloppuun mennessä valmiiksi.

    Kun mietitään onko tuotto anomaalinen, niin ainakin itsellä tulee ensimmäisenä mieleen, mitä perinteiset riski/tuotto-mittarit näyttää. Siitähän se anomalia tulee jos saa liian hyvää tuottoa liian pienellä riskillä. Internetistä ei tahtonut millään löytyä SP500:n historiallista dataa sharpe ja sortino ratioista...varmaan maksamalla sais jostain palvelusta, mutta sama se on itse laskea. Alla siis excelillä pyörittelemääni dataa 60 -luvulta tähän päivään.

    Näissä on kai monenlaisia laskutapoja, mutta mun käsitykseni mukaan tärkeintä on se, että saa suhteellisen kuvan että pystyy vertaamaan aikaisempiin vuosiin. Tietysti eri laskutavat painottaa hieman eri tavalla aikasarjan eri kohtia. Tässä kuitenkin lyhyesti miten itse laskin (antakaa palautetta jos joku huomaa jotain virhettä):

    Sharpe ratio

    • Laskin reaaliset (inflaatiokorjatut) kuukausittaiset tuotot indeksille.
    • Laskin monthly riskipreemion käyttäen riskittömänä tuottona 1 year treasury yieldiä (jaettuna 12). 1 month treasurystä ei löytynyt dataa kuin 2000- luvun alusta saakka. Tässä liiallinen yksinkertaistus (?). Tuskin kuitenkaan vaikuttaa ainakaan suhteellisesti.
    • Rullasin 12 kuukauden ajalta kuukausittaiset keskiarvot riskipreemioista.
    • Excelin STDEV.S funktiolla rullasin riskipreemioista aina kuluneen 12 kuukauden keskihajonnan
    • Tästä sitten sharpe ratio (monthly avg. risk premium / 12 month stdev.s ) * sqrt (12)

    Tällä tavalla sain siis annualisoidun sharpen.

    Sortino ratio

    • average monthly riskipreemio sama kuin em.
    • Muuten samalla tavalla kuin sharpe mutta tässä tietysti ollaan kiinnostuneita downside deviationista.
    • IF funktiolla vain negatiiviset riskipreemiot (positiiviset kuukaudet jää tyhjäksi)
    • Aina menneen 12 kuukauden negatiivisista riskpreemioista stdev.s
    • Sharpe ratio = (monthly avg. risk premium/ 12kk neg stdev.s)*sqrt(12)

    Ja näin pitäis tulla annualisoitu sortino

    Meneekö oikein?

    Alla dataa molemmista ja tein viellä rolling 3 year averaget noista, niin trendit näkyy vähän selkeämmin:

    Hintadata on peräisin http://www.macrotrends.net/2324/sp-500-historical-chart-data missä automaattisesti inflaatiokorjattu hinta ja korkodata peräisin: https://fred.stlouisfed.org

    Vaikka noissa nyt olis jokin laskuvirhe, niin ainakin datasta huomaa, että suhteellisesti mennään historiallisen hyvällä riski/tuotto-suhteella mikä ei varmaan ole yllätys kun volakin on historiallisesti minimissä. Toi viimisin spike 12 month rolling sortinossa on jo aika jäätävä. Voiko siis epäillä, että tässä ollaan anomaalisten tuottojen äärellä?

    Puran varmaan tästä vielä lisää ajatuksia tarkemmin tänne ennen kuin sitten julkaisen artikkelit jossain hieman paremmalla struktuurilla.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Salkussa tänään paljon lisäyksiä:

    TESLA PUTJAN172020 Strike 230

    Näitä tuli lisättyä, kun Tesla näyttää breikkaavan 50 päivän liukuvan keskiarvon sekä bearish pennantin. Tässä katalystinä jo mahdollisesti joulukuun aikana esimerkiksi credit downgrade tai osakeanti. Jos breakout vahvistuu, niin se antaa jo aika isot todennäköisyydet sille, että nykytilannetta on alettu hinnoittelemaan ja sentimentti on kääntymässä. Tesla shortpositio on nyt jo melkein "liian" iso (7,4 % salkun nykyarvosta), mutta lasken että mulla on varaa tällaiseen riskiin. Stop-loss on 325 ja target 245. Markkina hinnoittelee osakkeelle 26% todennäköisyyden, että hinta olis alle 230 2020 tammikuuhun mennessä ja 50 % tn:n että ollaan yli 290. Jos mietitään realiteettejä, niin yli 290 ollaan jos kaikki seuraavat toteutuu

    • Ei tule pörssiromahdusta
    • Tesla onnistuu pitämään luottoluokituksen
    • Tesla onnistuu pääsemään 10 k M3/viikko 2018 puoliväliin mennessä
    • Tesla M3 on voitollinen (moni analyytikko epäilee)
    • Kilpailu ei vie markkinaosuuksia (mikä suojaisi kilpailulta?)

    Ehkä se olen minä joka tässä en tajua jotain, mutta mun mielestä jo pelkästään pörssiromahduksen todennäköisyys on vähintään toi 26%.

    SPY ja HYG 2020 PUTS

    Markkina hinnoittelee alle 15 % todennäköisyyden, että 2020 tammikuuhun mennessä S&P500 on 22% nykytasoa alempana. Kun lukee pankkien ennusteita tuleville vuosille, ja sitä, mihin kurssinousu voisi perustua, niin aika vaikea kuvitella todennäköisyyden olevan noin korkea. Kävin esimerkiksi Goldman Sachsin näkemystä jo aiemmissa.

    Osakemarkkinan korkeat arvostustasot ja high yield lainojen alhaiset riskispreadit on oikeastaan saman ilmiön tulosta (QE). Fed väittää, että taseen purkaminen on aloitettu, mutta oikeasti mitään ei ole vielä tapahtunut. Itse en välttämättä edes usko, että tasetta aletaan juurikaan purkamaan.

    Ainoa vaikeus liittyen siihen, että otan short position osakemarkkinaan ja high yieldiin on se, etten hahmota mikä on näiden asema kokonaiskuvassa. Siksi pidän nämä positiot suhteellisen pienessä osassa. Ehkä olen jollain tapaa biasoitunut, mutta jos minulla ei olisi tämän suhteen ollenkaan positioita, niin pelkäisin menettäväni elämäni parhaan tilaisuuden hyötyä markkinaromahduksesta. Nykytilanne on kuitenkin täysin kestämätön (katso esim. aiemmasta viestistä sharpe ja sortino ratioita), joten tulemme hyvin todennäköisesti näkemään ison crashin tulevaisuudessa. Se on sitten eri asia, kuinka nopeasti romahdus tulee. Näillä hintatasoilla mulla on kuitenkin EV:n suhteen varaa olla monta vuotta putkeen väärässä, kunhan 60% romahdus tulee viimeistään 2022 mennessä. John Hussman tarjoaa ihan mielenkiintoista dataa erilaisista skenaarioista tähän liittyen: https://www.hussmanfunds.com/content/comment/

    EUO PUTS 

    Lisäsin eurusd long positiota ostamalla deep in the money putteja ultrashort euro ETF:ään (strike 28). Tässä olen edelleen lyhyessä juoksussa pitkän aikavälin makronäkemystä vastaan teknisistä syistä. Käytän tässä optioita, koska salkku on pääasiassa dollareita ja en saa ETF-tuotteilla tarpeeksi vipua sijoituksiin niin, että nettona hyötyisin euron noususta. Head&shoulders failure pattern on nyt täyttänyt 3 kohtaa 4. Kokonaisuudessaan olen saanut jo position plussan puolelle sillä käytän liukuvia stoppeja. Koko positio stoppaa jos close menee alle 1,1900 ja seuraava liukuva stop menee 1,2100 lähettyville (H&S failuren viimeinen vastustaso). Jos tää breikkaa, niin silloin target on 1,24. Seuraavat lisäykset siis mikäli close menee 1,21 yläpuolelle. 

    Koska putit on jo valmiiksi in-the-money, niin aika-arvo on mun puolella jos eurodollari jää liikkumaan 1,20-1,21 rangelle ja breakoutilla kestää. Nykykurssilla (1,1920) saan erittäin tiukan stopin (1,1900) ja H&S failure-patterneilla on tilastollisesti tapana breikata n. 25 % ajasta eli tää vaikuttaa erittäin +ev treidiltä (sillä oletuksella, että stop-loss on asetettu oikein).

    Salkusta ylivoimaisesti suurin osuus on edelleen käteistä (tällä hetkellä 47%). Mulla on käteispainon alaraja tässä markkinatilanteessa 25%, mutta eipä ole tullut kovinkaan paljon järkeviä ideoita vastaan. Käteispositio siis tuskin tulee laskemaan.

    Treidauspäiväkirja käyttöön

    Jo kauan aikaa on ollut tarkoitus tehdä jonkinlaista päiväkirjaa treideistä exceliin. Nyt lopulta sain tämänkin sitten aikaiseksi eli tästä lähtien kaikki lyhyen aikavälin treidit tulen kirjaamaan exceliin. Näissä on tarkoitus kirjata ylös seuraavia juttuja

    • Millainen setup (esim. mikä tekninen asetelma)
    • Stop-loss
    • Target
    • PnL
    • Fiilikset (numeroasteikolla) ennen positiota ja sulkemisen jälkeen
    • yleisiä kommentteja
    • Erilaisia performance-lukuja

    Tästä saan myös itselle tilastoitua osumatarkkuuksia erilaisiin setupeihin. Lähtökohtahan on, että jokainen setup on mulle -EV, kun otetaan kaupankäyntikulut huomioon (markkina on siis aina tehokas). Kun tilastoin näitä ylös, niin samalla näen, onko jotain tiettyä setupia, minkä kohdalla pystyn tekemään +EV treidejä (osoittamaan markkinoiden epätehokkuuden). Samalla voi tutkia hieman, korreloiko esimerkiksi fiilis yhtään millään tavalla näiden asioiden kanssa. Mun näkemys on se, että tunteita ei saa koskaan kokonaan poistettua päätöksenteosta ja siksi on tärkeää seurata onko tietyillä tunnetiloilla yhteyttä positiivisiin/negatiivisiin treideihin. Lähtökohtaisesti jos kaikki lyhyenaikavälin treidit perustuu johonkin mekaaniseen setupiin, niin tunnetilalla ei pitäisi olla mitään merkitystä.

    Ehkä tästä saa parin vuoden aikana jo 200-300 treidin verran dataa analysoitavaksi. Siitä voi jo jonkin verran päätellä, mihin kannatta keskittyä ja mitä kannattaa välttää. Tällaisesta datasta on myös helppo katsoa onko stop-lossit asetettu oikein ja hioa vähän strategiaa niiden suhteen.

    Tää excel on lähinnä vaan alkeellinen prototyyppi. Ensi kesään mennessä olen luvannut opetella Matlabia ja R:ää, jos niiden avulla saisi rakennettua hieman parempia tilastointi/testaus -järjestelmiä. Tietysti koko portfoliolle jo IB:n platformi tarjoaa aika perusteelliset perfomance-tilastot, mutta strategiaa ajatellen pitäisi testata esimerkiksi erilaisia stop-loss strategioita ja tätä varten pitäisi osata vähän muutakin kuin exceliä.

    Käyttäjän Daytrader kuva
    Liittynyt: 12.1.2016, 14:44
    Viestejä: 193

    Mielenkiintoista luettavaa! Kävi noille optioille mitä tahansa, niin tuo päiväkirjan pitäminen on paras investointi mitä voit tehdä. Se tuplaa sun oppimistahdin. Kaikkia virheitä ei tarvi tehdä viittä kertaa ennen kuin uppoaa kalloon. Kannattaa todellakin johonkin myös kirjata fiiliksiä treideistä. Mitkä on näkemyksen todennäköisyydet ja miltä tappio/voitto tuntuu. Hahmottaa esim. että tunteet väistyvät nopeammin kuin hyvänä/huonona hetkenä  luulisi. Ja tuon ymmärtäminen taas pienentää itse tunnetta välittömästi, jolloin päätöksenteko on aina vain objektiivisempaa. Kirjoitin tänään just oman datan analysoinnista ja tunneista kolumniin mikä nyt taitaa vasta viikon päästä olla sivuilla.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Kiitos kommentista!

    Tämän jos olis vähän aikaisemmin tajunnut niin nyt oltaisiin ehkä vähän korkeammalla levelillä. Bloggaaminen kyllä tavallaan toiminut päiväkirjana ja välillä palaan aina lukemaan 2-3 vuotta vanhoja kirjoituksia. Ne on välillä aika tuskaista luettavaa kun nyt näkee miten pahasti väärässä sitä on joskus ollut ja miten "typerästi" on asioista ajatellut.

    Varsinkin toi psykologinen puoli päiväkirjan pitämisessä on sellainen, mitä kovin moni ei usein ajattele. Varmaan moni kyllä tiedostaa erilaisia biasoitumia, mitkä päätöksentekoon voi vaikuttaa ja miten "tilttaaminen" voi olla erittäin tuhoisaa. Silti tätä tietoa ei osata hyödyntää käytännön työssä eli miten arvioit näitä puolia omassa sijoitus/treidaamistoiminnassa ja miten pystyt kehittymään näissä asioissa. Ehkä sellaisiakin tyyppejä on, jotka eivät koe minkäänlaisia tunteita voitosta/tappiosta ja saattavat vähätellä/ihmetellä psykologista puolta tässä. Itsellä on taustalla aika pitkä historia myös urheilusta, joten sitä kautta tullut hyvin tutuksi perusasiat näistä ja siellä maailmassa on nähnyt, miten paljon apua erilaisista mielenhallintatekniikoista voi saada tai miten paljon voi aiheuttaa haittaa, jos ei näe aikaa/vaivaa psykologisen puolen kehittämiseen.

    Hyvää settiä tästä aiheesta on Chat with traders podcastin jaksossa, missä vieraana psykologi ja trading psychology -valmentaja Brett Steenbarger: https://chatwithtraders.com/ep-065-brett-steenbarger/

    Ollut myös vieraana bloombergin masters in business podcastissa: https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-01-17/brett-steenbarger-tra...,

    Ja kirjoittanut myös paljon suosittuja kirjoja aiheesta (en ole itse lukenut), mutta aina välillä eksyn selaamaan hänen blogia: http://traderfeed.blogspot.fi

    Älkää antako blogin ulkoasun hämätä :D

    Viikon tapahtumia

    Eurodollari long-positiot väheni jo käytännössä kokonaan kun stop-lossit meni rikki. Otan uuden position sisään taas 1.1870 jälkeen jos nousee. Tässä jäin nettona 1.3% voitolle, kun sain trailing stopit nopeasti ylös. Vaikuttaa ihan onnistuneelta taktikoinnilta, ainakin heti ton stop-lossin (aloitin vähentämisen asteittain väillä 1.1900 - 1.1885) ohitettua eurusd syöksyi selvästi isommalla liikkeellä alas eli näyttäisi siltä, että tuo on osunut kohdalleen jonkin lyhyen aikavälin tukitason kohdalle. Nyt valuuttariskin osalta olen neutraalissa positiossa.

    Tesla näyttää tänään intradayssa olevan todella lähellä break-outtia. Toki tässä pitää olla vielä huomisen päivän close price vahvistavana tekijänä, että voidaan klassisen chartismin perusteella tulkita break-outiksi. Uutisia kai tämäkin kaipaa, jotta mitään isompaa liikettä olisi odotettavissa. Toki hintainformaatio itsessäänkin voi aiheuttaa.

    Otin maanantaina pienen position CF -industries nimiseen lannoitevalmistajaan. Tästä olis tarkoitus kirjoittaa lähiaikoina omaa analyysiä. Tää menee kategoriaan keskipitkäaikaväli (alle 2 vuotta) ja alihinnoiteltu yhtiö. Törmäsin tähän Jesse Felderin raporttien kautta (RV:n think tank) ja sai analyysillään mut vakuuttuneeksi että tässä on hyvä risk/reward. Tässä yhdistyy mun mielestä hyvä fundamenttinäkemys ja erittäin hyvä tekninen setup useilla eri timeframeilla. Käyn näitäkin läpi lähiaikoina.

    Pohdin aiemmin, että miten esim. jenkkien high yield -shortpositio istuu mun kokonaiskuvaan. Tulin miettineeksi seuraavaa: Näkemykseni on, että todennäkösimmät vaihtoehdot on korkotason yleinen lasku tai voimakas yield curve flattening eli lyhyen maturiteetin korot nousee suhteessa pitkän maturiteetin korkoihin. Jos jälkimmäinen tapahtuu, niin high yield riskispreadit todennäköisesti tulee maltillisesti ylös, koska jos lyhyen maturiteetin bondit yieldaa enemmän, niin ne ovat enemmän houkuttelevia --> neutraali tai lievästi positiivinen vaikutus short-positioon. Jos korot tulee yleisesti alas --> viestii kasvun hidastumisesta --> riskispreadit tuskin ainakaan laskee, mutta toki mahdollista --> neutraali tai lievästi negatiivinen vaikutus short-positioon.

    Jos kuitenkin olen väärässä eli inflaatio yllättää ja pitkän maturiteetin korot nousee, niin samalla kasvaa myös high yield -luokituksen firmojen default-riski eli riskispreadit voi nousta voimakkaastikin. 

    High yield -ETF:t ja likviditeettikriisi

     

    Aloin siis pohtia, että voisko tää olla erittäin hyvä hedge pitkien korkojen longpositiolle. Riskispreadithän on historiallisesti aika tiukalla tasolla jo nyt, joten tuskin tossa hirveästi on muuta tappiomahdollisuutta kuin optioiden aika-arvo. Sen lisäksi saan hyvän mahdollisuuden hyötyä, jos likviditeettikriisi iskee high yield markkinoille. Näkemys tässä markkinassa on siis ETF:ien kautta ja näihin high yield etf:iin liittyy todella paljon ongelmia jos vastaan tulee tilanne, että ei löydykään etf:ien ulkopuolelta ostajaa näille bondeille (tässä kohtaa volcker rule ja basel 3 estää, ettei market maker voi kirjata näitä omaan taseeseen. Tietysti nämä säännöt voivat muuttua lähiakoina.). Samalla spekulointi on siirtynyt high yield -markkinoilla käteismarkkinalta yhä enemmän johdannaisiin ja niissäkin koko ajan "synteettisempiin" vaihtoehtoihin, mikä tietysti lisää käteismarkkinan likviditeettikriisin riskiä.

    Jos toi high yield -ETF:ien case kiinnostaa, niin olen kirjoittanut siitä tarkemmin tässä artikelissa: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/01/high-yield-markkinoiden-likvidite...

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Eilen oli kyllä mielenkiintoinen päivä kun pitkät korot ottivat isosti kuokkaan intradayssa, mutta sitten palautuivat melkein täysin päivän päätteeksi. Ehkä siis jonkinlainen merkki hintatasapainosta, kun toi dippi ostettiin niin nopeasti. Jostain löytyy siis ostointressiä. En nyt sen enempää näitä ala tulkitsemaan, kun tää on aina vähän tällaista arvailua. 

    Joku voikin hyvin kysyä, miksi olen valinnut makrosijoittamisen yhdeksi osaksi mun sijoitustoimintaa. Tämän blogin aloitusviestissä jo sitä avasinkin, mutta se mitä en tuonut esille on se, että onhan tää nyt todella mielenkiintoista kun on joku motivaatio (sijoitusnäkemys ja erilaisia positioita) seurata mitä maailmalla tapahtuu ja analysoida maailmaa. Myös monet ammattisijoittajat on todennut, että parhaat onnistumiset tulee silloin kun on yhdistettynä makro - ja mikronäkemys. Mikrotasolla (yksittäiset yhtiöt) moni asia näyttää hyvältä jos ei ymmärrä yhtään, mitä makrotasolla maailmassa tapahtuu.

    Vaikka kaikki menisikin lopulta pieleen, niin oon ajatellut, että ne tappiot on se hinta siitä opista mitä voin saada ja uskon, että mistään muualta ei samalla rahalla saa yhtä hyvää opetusta. Makrosijoittaminen on ikäänkuin palapeli, jossa yrität sovittaa kaikki eri näkemykset yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi (kuten palapeliäkin kootaan). Välillä huomaat, että joku näkemys ei sovi ollenkaan kokonaisuuteen ja silloin se laittaa tietysti ajattelun uusiksi ihan kokonaan. Tällä hetkellä oon keskittynyt lähinnnä vain yhdysvaltojen talouteen, korkoihin, valuuttaan ja kultaan. Jonkin verran myös esim. öljy ja Intia yksittäisenä taloutena ollut kiikarissa. Luonnollinen vaihe on seuraavaksi siirtyä pohtimaan, löytyykö euroopasta mitään mielenkintoista. Mulla kyllä oli pitkään raskas long positio euroopan osakkeissa (ETF:n kautta), mutta nyt sitä on tullut kevenneltyä aika lailla. Tällä hetkellä Aasia on mulle vaikein dilemma, kun sitä ei ole tullut tarpeeksi paljon seurattua (vaikka olisi pitänyt) ja muutenkin maailma siellä tuntuu paljon monimutkaisemmalta (ehkä vain harhaluulo, vaikea vielä sanoa). 

    Se mikä on kuitenkin mielenkiintoista, niin aina kun oppii seuraamaan jotain markkinaa tai vaikka yksittäistä osaketta kunnolla, niin sitä tavallaan hengittää sen markkinan tahdissa. Tää voi myös olla jonkinlainen biasoituma, että alkaa ylitulkitsemaan informaatiota josta suurin osa onkin sitten lopulta kohinaa. Tää on kuitenkin mun mielestä väärä lähestymistapa asioihin, jota tuodaan hirveän paljon esille eli siis "99% informaatiosta on kohinaa, joten älä kuuntele mitään". Ehkä jollekin markkinavelholle on helppo sanoa mikä on kohinaa ja mikä ei, mutta jos tarkoitus on oppia ja ymmärtää, niin silloin kannattaa kyllä olla utelias kaikenlaista informaatiota kohtaan.

    Tapausesimerkki: Willamette Valley Vineyards

    Tää nyt on tällainen yksittäinen case-esimerkki jonka halusin tähän väliin tuoda esille, mutta mun mielestä ihan hyvin kuvaa sitä, mitä tarkoitan "hengittämisellä markkinan tahtiin" (vaikka onkin tällä kertaa mikrotason esimerkkI). En nyt sen pitemmälle vielä jaksa avata tarinaa tämän osakkeen taustalla (teen sen kyllä vielä joskus), mutta käytännössä tässä on kyseessä vain aika keskinkertainen bisnes joka on valuoitu mun mielestä aika hyvin markkinoilla jos katsotaan pelkästään bisneksen tän hetkisiä fundamenttejä. Todellinen value löytyy tässä mun mielestä siitä, että WVVI:n kilpailuetu tulee (todennäköisesti) paremmasta accessista puhtaan veden varoihin, mikä on aika merkityksellinen juttu viinintuotannossa (en tähän väliin jaksa aivan eksakteja lukuja kaivaa, mutta noin 200 pulloa puhdasta vettä tarvitaan, että saadaan yksi pullo viiniä tuotettua). 

    WVVI on siis microcappi (yksikään analysti ei seuraa) ja tuottaa high-end punaviinejä yhdysvaltojen itärannikon oregonissa. Ehkä kaikkein kuuluisin tää firma on pinot noireista, jotka useiden maailmanluokan arvioiden mukaan ihan kansainvälisessäkin vertailuissa pystyy haastamaan jotain perinteisempiä ranskan burgundyn pinot noireja. Moni asiantuntija on myös sitä mieltä, että mikroilmasto (pinnan muodot, kosteus jne.) on oregonin willamette valleyssa jopa yksi maailman ihanteellisimmista paikoista pinot noirin viljelyyn. Itse en mikään sen kummempi viinitietäjä ole, mutta aika paljon olen tehnyt tästä aiheesta researchia ja maistanut sekä maistattanut tän firman pinot noireja muutamalla tuttavalla, joista osa on ainakin mun silmissä jo varsinaisia viinitietäjiä. Kaikki on pitänyt ja olleet todella yllättyneitä.

    WVVI on suurin yksittäinen viinintuottaja willamette valleyssä, joten katson, että merkittävin domestic kilpailu tulee muualta usa:sta (kalifornia, napa valley jne.). WVVI:llä on ihan selkeä etu näihin verrattuna 10-20 vuoden periodilla, koska jos katsoo water supply -raportteja, niin kalifornian viininviljely alueet on aika järkyttävässä kunnossa ja iso water shortage vain odottaa tapahtumistaan. Myös kuivuus ja maastopalot on isoja riskejä tuolla. Sen sijaan willamette valleyssä vesitilanne on hyvä ja turvattu ainakin vuoteen 2040 asti, olen myös ottanut asiasta selvää ihan yhtiöltä itseltään kysymällä ja ovat jakaneet paljon arvokkaita viranomaisraportteja, jotka saa mut vakuuttuneeksi, että tässä firmassa ainoa value ja kilpailuetu on nimenomaan access puhtaan veden varoihin. Tietysti myös erittäin laadukkaiden viinien valmistustaito voi olla tällainen competitive moat, mutta mun mielestä se on aika hyvin jo hinnoiteltu kurssiin.

    Jos kiinnostaa teesi niin hyvä ja helppo pohjustus tähän esim. tästä: http://water.oregonstate.edu/sites/water.oregonstate.edu/files/turning_w...

    Trading-esimerkki WVVI:stä

    No nyt sitten siihen varsinaiseen tarinaan. Mulla on normaalisti aika kohtalainen positio, joka on tarkoitus pitää salkussa se 10-20 vuotta tai kunnes value on mun mielestä realisoitunut. Lokakuun alussa tuli kuitenkin event, jotka sai mut lisäämään hetkellisesti tätä osakketa isolla painolla. Tämä: http://www.sfgate.com/restaurants/article/Wineries-reel-in-the-wake-of-N...

    Eli siis 7 - 8 päivä lokakuuta viikonloppuna alkoi tulla uutisia julkisuuteen, että kaliforniassa on maastopaloja. Sit ne alkoi olla huhuja että ne on spesifisempiä ja viinitiloja palaa eli 9 päivä toi em. linkki. Tässä kohtaa mietin, että voiko tää olla katalystinä wvvi:lle ja tutkin vähän hintainformaatiota. Katson että pientä nousua on tullut ja voluumi on poikkeavasti isompi. Ei kuitenkaan mitään merkittävää liikettä pitkän aikavälin rangesta, vaikka voluumi on poikkeuksellisen iso ollut muutamana päivänä. Jos uutiset alkaa levitä niin tässä voi olla yhtäkkiä iso kysyntä koska wvvi on selkeä hyötyjä jos kalifornian viinintuottajilla menee huonosti. Downside on myös aika limited, koska toi on vuosikaudet pyörinyt samalla kapealla rangella ja mitään isoja uutisia ei ole odotettavissa ulos.

    Ostan isolla painolla myyntilaidalta yhteensä 930 kappaletta hinnoilla 7.95-8.00. Tässä osakkeessa on siis aika kapea vaihtovoluumi. Tuona päivänä osaketta vaihdettiin 11.6 k kappaletta eli aika minimaalinen määrä (kauppojen arvo n. 80 k dollaria) eli edes minä en minimaalisella salkullani voi mitenkään ottaa merkittäviä positioita yksittäisen päivän aikana ilman että tää alkaa vaikuttaan kurssiin.

    Seuraavana päivänä (10.lokakuuta) osake on maltillisessa nousussa (vajaa 0,5%) ja voluumi on kasvanut eilesestä. Uutiset näyttää lisääntyvän ja isommat uutistoimistot (esim. bloomberg) alkaa huomioida. 11.päivä taas lisää uutisia tulee varsinkin valtamedioihin (esim. http://fortune.com/2017/10/11/napa-wineries-damaged-by-fires/) ja wvvi ottaa vuoden isoimmalla voluumilla lähes 3% päivänousun. Voluumit pysyy vielä koholla viikon ajan kuitenkin laskien hitaasti. Osake on saavuttanut jo yli 8.80 kurssin eli nousua viikon sisällä n. 10%. Tässä osakkeessa on iät ja ajat ollut niin, että kun voluumit alkaa kuihtua niin samalla kuihtuu nousukin. Ilmeisesti aika moni spekulantti herännyt noista uutisista ja kotiuttaa nyt voittoja. Yleisesti tuntuu siltä, että osakkeenomistajina on aika paljon pitkäaikaisia omistajia jotka on samalla viiniharrastajia. Osakkeen omistajille on aika reiluja alennuksia yhtiön viineistä, niin tää teoria käy järkeen. Alan varovaisesti purkaa positiota ja saan viimeiset erät ulos 8.60 hintaan. Nettona voittoa näistä noin 9%.

    Edellisen kerran tällä osakkeella on tehty isoja voittoja 2015 syksyllä kun joku painoi myyntilaitaan 30 kertaa normaalin päivävaihdon verran osaketta 50 % discountilla. Tää ajoittui pitkälti samaan ajan hetkeen kun markkinat yleisesti meni alas, joten ehkä jollakin microcap rahastolla on ollut kiire likvidoida jotain ja sitten valittu se pienin ja merkityksettömin positio tai en tiedä mikä oli (voisiko olla jopa jokin algoritmi), mutta kun ilman uutisia tulee tollanen discountti tällaiseen osakkeesen, niin aika selkeä tapaus, että tuskin ihan fundasyistä ollaan myymässä.

    Eli viimeisen 3 vuoden aikana on ollut siis käytännössä kaksi viikkoa, jolloin tuon yhtiön seuraaminen on maksanut hyvällä hinnalla itsensä takaisin. Varsinkin nyt mun mielenkiinto on entisestään koholla noiden viimeaikaisten tulipalojen takia. 

    Tää nyt menee ehkä tällaiseksi cherrypickaamiseksi, mutta mun mielestä ihan hyvä esimerkki siitä, miten ihan tavallinen ihminen voi hyödyntää tällaisissa microcapeissa uutis/tarjous-virtaa. En tietenkään oleta, että voisin läheskään yhtä infromoidusti treidata jotain maailman seuratuimpia omaisuusluokkia (esim. jenkkien pitkät korot), mutta kaiken synkkyyden keskellä tulee silti aina joskus hetkiä, missä asioiden seuraaminen ja kova tutkimustyö palkitaan kunhan tilaisuudet uskaltaa hyödyntää.

    PS: Tulin toisiin ajatuksiin S&P 500 shortista ja muutin kokonaan näkemykseni tässä. Mun mielestä olen tässä kohtaa biasoitunut fomo -ajatteluun (fear of missing out) eli pelkään että menetän parhaan tilaisuuden shortata markkinaa, vaikka paljon paremmin kokonaiskuvaan sopii shortti High yieldiin. Avaan tätäkin lisää lähiaikoina. Todennäkösyyksien puolesta olen kuitenkin sitä mieltä, että markkina jatkaa menoaan ylös eli tässä lähinnä tarkoitus etsiä mahdollisimman edullinen hedge long duraatiolle.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Koko viikonloppu on tullut painettua kirjoittamisen ja lukemisen parissa. Ensimmäiset osat 10-osaisesta kirjoitussarjasta "Indeksisijoittamisen uhkakuvat" alkaa tippua ulos heti huomenna SalkunRakentajaan (Edit: Tulikin jo tänään: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/12/indeksisijoittamisen-uhkakuvat-os...). En ole varmaan koskaan tehnyt yhtä perusteellista selvitystyötä. Oon yrittänyt lukea läpi kaikki mahdolliset artikkelit ja tutkimukset aiheesta ja yrittää keksiä jotain vähän omaperäisempääkin kuin vaan samaa "indeksointi on pahempaa kuin marxismi"-mantraa, mitä on aika paljon saanut jo lukea suuremmista ulkomaisista talousmedioista (toki Suomessa taloustoimittajat on ollut tyypilliseen tapaansa aika ignorantteja koko aiheesta, mikä ei sinänsä yllätä).

    Jos nyt jollain tulee tässä vaiheessa jotain hyvää settiä aiheesta mieleen ja haluaa vinkata jotain hyvää luettavaa tai muuten vain sanoa jotain ajatuksia herättävää aiheesta, niin kiitollisena otan kaiken sellaisen vastaan. Tän koko kirjoitussarjan rakenne on suunnilleen tämä:

    1Johdanto

    2.Teoriaa grossmann-stiglitz-paradoksista ja markkinoiden tehokkuudesta

    3 Dataa indeksoinnin vaikutuksista osakkeiden arvostustasoihin

    4. Dataa indeksoinnin vaikutuksista osakkeiden välisiin korrelaatioihin ja dataa indeksi-ekskluusion/deleetion vaikutuksista osakekursseihin

    5 Exxon mobil ym. tapauskohtaisia anekdootteja, missä jengin mielestä indeksointi on selittävä tekijä mahdolliseen hinnoitteluvirheeseen.

    6. Indeksilaskennasta ja pääoman allokoitumisesta indeksien sisällä

    7. Voiko indeksointi sittenkin lisätä markkinoiden tehokkuutta?

    8. Onko markkinoitu indeksituotto tilastollinen poikkeus? (Yleensähän siis vedotaan esim. Jeremy Siegelin 200 vuoden aikasarjaan USA:n osaketuotoista. Tää on kuitenkin tilastojen mukaan aika iso poikkeus ja historiallinen tuotto ei välttämättä ennusta hyvää tuottoa tulevaisuudessa...)

    9. Mikä on keskuspankkien rooli väitetyssä "indeksikuplassa"

    10 Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella (erilaisia johtopäätöksiä niin aktiivisille kuin passiivisille sijoittajille ja mun henkilökohtainen mielipide eri skenaarioiden todennäköisyyksille).

    Mulle ehkä henkilökohtaisesti mielenkiintoisin juttu tässä koko hommassa on nimenomaan toi ongelma, että lisääkö vai vähentääkö indeksointi markkinan tehokkuutta. Tavallaan kumpikin skenaario sopii loogisesti grossman-stiglitz-paradoksin kanssa yhteen. Toisella puolella on ne, jotka väittää, että jo nykyisellään aktiivisten sijoittajien joukko on niin pieni, ettei se riitä ohjaamaan hintoja markkinoilla oikeaan suuntaan. Toisella puolella on taas ne, joiden mielestä passivisen omistuksen osuus voi kasvaa aivan hyvin vaikka 90 %:iin koko markkinoista ja silti markkinoilla varmasti riittää porukka taistelemaan epätehokkuuksista ja vaikuttamaan hintojen muodostumiseen.

    Pahimmat salaliittosammakothan epäilee, että Warren Buffett suosittelee nimenomaan sen takia kaikille indeksiä, että sitten itse pääsisi hyötymään epätehokkaammasta markkinasta. En nyt tiedä miten hyvä salaliittoteoria tällainen on, kun kellään ei ole edes varmuutta siitä, että indeksointi lisäisi lopultakaan markkinoiden epätehokkuutta ja vaikka lisäisi, niin helpottaako se aktiivisten sijoittajien toimintaa?

    Tavalllaan indeksointihan voidaan nähdä tietynlaisena luonnonvalintaan verrattavissa olevana voimana: Kun sijoittajille tarjotaan mahdollisuus olla markkinoilla passiivisesti mukana kustannustehokkasti, niin aktiivisten sijoittajien porukka käy yhä pienemmäksi. Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee. Kun tavalliset ihmiset (joiden voidaan olettaa olevan tässä pelissä maksajia) poistuu passiivisten indeksien pariin, niin lopulta jäljelle jää vain muutamat ammattilaiset ja instituutiot jotka käyttää kaikki mahdolliset resurssit selvitymiseen.

    Jos siis ajatellaan, että ennen indeksin keksimistä markkinoilla oli 1 000 000 aktiivista sijoittajaa, joista puolet hävisi ja puolet voitti keskiarvon, niin indeksin vallatessa maailman täysin lopulta jäljellä on vain enää 1000 aktiivista sijoittajaa jotka käy veristä taistelua prosentin kymmenyksistä. Tähän peliin tavallisen piensijoittajan on enää turha lähteä. Tää voi olla kokonaistaloudelle jopa hyödyllisempää, koska jos jäljelle jää vain nää taitavimmat tyypit, niin hinnat edelleenkin muodostuu tehokkaasti ja ne jotka ei ole tässä hommassa niin taitavia, voi keskittyä johonkin muuhun, oikeasti tuottavaan työhön.

    Tää on mun mielestä ihan hyvä argumentti sen puolesta, että indeksointi vois jopa lisätä markkinoiden tehokkuutta, mutta mun mielestä empiiriset todisteet osoittaa muuta. Paljon olen käynyt dataa läpi, ja siellä kyllä nousee esille se, että arvostustasot indeksissä on korkeammat verrattuna ex-index ja osakkeiden väliset korrelaatiot on korkeammat (hajautushyöty häviää). Trendit näiden muutoksissa käy yksi yhteen passiivisen AUM:n kasvun kanssa. Tuntuu, että konsensus kallistuu siihen suuntaan, että passiivinen indeksisijoittaminen ainaki jossain määrin vaikuttaa aika paljon hintoihin ja ohjailee markkinaa epätehokkaampaan suuntaan. Varsinkin arvostustasoissa kallistuminen ylöspäin on huomattavasti yleisempää. Alihinnoittelu on indeksin takia enemmän harvinainen.

    MUTTA: Tää sama voi toimia laskumarkkinassa tietysti myös toiseen suuntaan eli jos ihmiset menee paniikkiin, niin ehkäpä nää samat indekseihin kuuluvat osakkeet jotka on nousussa overvalued, onkin laskussa undervalued. Seuraava pörssiromahdus sen kertoo. 

    Työ on vielä kesken, mutta ehkä tässä voi olla hyvinkin jotain syklisyyttä. 

    Mitä nyt itse vetäisin näistä kaikista johtopäätöksiä, niin ainakin että

    • Isoimpien indeksien osakkeiden kohdalla (esim. S&P 500) hinnanmuodostajien (active investors) määrä voi kariutua tulevaisuudessa paljon nykyistä pienemmäksi ja se voi aivan hyvin myös lisätä näiden osakkeiden hinnoittelun tehokkuutta ja vaikeuttaa kilpailua.
    • Yksittäiselle ihmiselle value säilyy siis todennäköisesti tulevaisuudessa yhä korostuneemmin siellä, missä on edelleen suuri joukko tuulipukuja ottamassa näkemystä (makrotrendit? small - ja microcap? Hypetetyt osakkeet esim. biotech/tech/blockchain-alalla?
    • Tai sitten indeksoinnin lisääminen vähentää epätehokkuutta jos aktiivisten sijoittajien flowt osakkeisiin ei riitä ohjaamaan hintoja. Tässä kuitenkin herää kysymys, että keneltä indeksi loppujen lopuksi ostaa osakkeet. Jos inflow:n vastapuolena toimii toisen indeksin outflow, niin vaikutus osakkeen hintaanhan pitäisi olla nolla. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että indeksi todennäköisesti ostaa osakkeita vastapuolelta, joka on suuri instituutio (esim. eläkeyhtiö) tai jokin piiloindeksirahasto. En usko, että vielä ollaan siinä tilanteessa, että transaktion vastapuoli olisi 90% todennäköisyydellä joku erittäin informoitu aktiivinen sijoittaja joka osaa pyytää osakkeesta oikean hinnan.

    Tästä siis voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että jos indeksointi lopulta päätyy nostamaan markkinoiden tehokkuutta, niin tässä alkuvaiheessa sillä on kuitenkin negatiivinen vaikutus tehokkuuteen, kunnes kaikki ei-niin-hyvät-aktiiviset sijoittajat on myynyt. Toisaalta herää myös kysymys, että jos joku viisas osapuoli seuraa indeksien rahavirtoja ja kun esim. S&P 500:een tulee nettovirta positiiviseksi, niin se voi käydä ostamassa nuo yksittäiset osakkeet ennen indeksejä tietäen, että näille osakkeille on kohta kysyntää ja sitten myydä ne indeksille takaisin korkeampaan hintaan. Tää nyt oli tällainen minuutin ajattelun tuloksena syntynyt arvaus, joten pitää vielä pohtia tämän järkevyyttä.

    Ainakin se on tullut tässä kirjoittamisen myötä huomattua, ettei asia ole niin yksinkertainen kuin monesti tuodaan ilmi. On paljon erilaista dataa josta voi päätellä jotain, mutta en usko, että kukaan oikeasti tietää tarkkaan, miten tässä tulee käymään.

    Sori jos oli sekavaa settiä, ei jaksa enää miettiä jäsentelyä kun koko päivän kirjoittanut.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Toinen osa kirjoitussarjasta myös ulkona. Aiheena grossman-stiglitz-paradoksi ja markkinoiden tehokkuus: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/12/indeksisijoittamisen-uhkakuvat-os...

    Seuraavassa kirjoituksessa mennään sitten erilaisiin tutkimuksiin. Mun mielestä näissä ongelmallista on se, että korrelaatio (arvostuskerroinpreemion muutos indeksin sisällä olevissa osakkeissa korreloi indeksiomistuksen kasvun kanssa) tulkitaan liian helposti kausaliteetiksi. On selvää, että varsinkin nousumarkkinassa jengi joka tapauksessa ostaa isojen yhtiöiden osakkeita joita myös indeksitkin seuraa ja siksi näkyy tilastoissa toi korrelaatio. Toki näin on ollut myös aiemmissa kuplissa, mutta siitä huolimatta arvostuskerroinpreemio on kasvanut. Muutokset on kuitenkin aika lieviä, mikä herättää kysymyksen, että onko tällä sitten mitään merkitystä indeksisijoittajan tuottoon?

    Katsoin tänään mielenkiintoista keskustelua aiheesta:  https://www.youtube.com/watch?v=FUD8TUFQTrw

    Aika basic-kysymyksiä kävivät läpi, mutta erityisesti faktorisijoittamisen merkitys on mielenkiintoinen. Mun veikkaus on, että tulevaisuudessa on yhä enemmän faktoritreidaajia, jotka ajoittaa erilaisia multifaktoristrategioita kuten arvopapereita. Tässäkin kai olennaista on buy low sell high eli kaikkiin tällaisiin strategioihin liittyy alituoton kausia, mitkä on otollisia hetkiä ostaa. Eipä tää nyt sinänsä ole mikään uusi juttu, kvanttimaailmassa tää on tiedetty jo pitkään. Oon lukenut paljon sellaisista tyypeistä, jotka pyörittää tuhansia eri kvanttistrategioita ajoittaen sisäänostoja ja poistumisia niihin tehden hyvää tuottoa. Kuitenkin kokonaisuudessaan näistä strategioista ei olisi saatavissa tuottoa jos vain holdaisi pitkiä aikoja.

    Tutkimuksia on kuitenkin paljon tullut siitä, että kun akateemikot laittaa ulos tilastotietoa tällaisista strategioista, niin se välittömästi vaikuttaisi näiden strategioiden performanssiin. Pitkän aikavälin vaikutuksia voi kuitenkin olla vaikea arvioida. Ihmisen muisti on nimittäin aika lyhyt.

    Käyttäjän Jeans kuva
    Liittynyt: 7.7.2014, 03:48
    Viestejä: 569

    Hyvää settiä Willamette Valley Vineyardsista! Just tollaset keissit, jotka ovat liian pieniä kiinnostakseen isoa rahaa, on sellasia mistä edgeä pitäisi olla helpoiten löydettävissä ja mihin mun mielestä kannattaa panostaa. Ainakin itselläni se on gameplanina.

    Tomi Haataja kirjoitti:

    Tavalllaan indeksointihan voidaan nähdä tietynlaisena luonnonvalintaan verrattavissa olevana voimana: Kun sijoittajille tarjotaan mahdollisuus olla markkinoilla passiivisesti mukana kustannustehokkasti, niin aktiivisten sijoittajien porukka käy yhä pienemmäksi. Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee. Kun tavalliset ihmiset (joiden voidaan olettaa olevan tässä pelissä maksajia) poistuu passiivisten indeksien pariin, niin lopulta jäljelle jää vain muutamat ammattilaiset ja instituutiot jotka käyttää kaikki mahdolliset resurssit selvitymiseen.

    Jos siis ajatellaan, että ennen indeksin keksimistä markkinoilla oli 1 000 000 aktiivista sijoittajaa, joista puolet hävisi ja puolet voitti keskiarvon, niin indeksin vallatessa maailman täysin lopulta jäljellä on vain enää 1000 aktiivista sijoittajaa jotka käy veristä taistelua prosentin kymmenyksistä. Tähän peliin tavallisen piensijoittajan on enää turha lähteä. Tää voi olla kokonaistaloudelle jopa hyödyllisempää, koska jos jäljelle jää vain nää taitavimmat tyypit, niin hinnat edelleenkin muodostuu tehokkaasti ja ne jotka ei ole tässä hommassa niin taitavia, voi keskittyä johonkin muuhun, oikeasti tuottavaan työhön.

    En ole kerennyt lukemaan pitkää tekstiäsi mutta pakko tarttua tähän kun tuntuu, että oot tehnyt jonkun perusteellisen ajatusvirheen. Lähetään perusjutuista. Kaikkialta tulvii joka päivä uutta informaatiota, mikä muuttaa arvioita yhtiöiden tulevista kassavirroista ja siten yhtiön arvoa. Jos arvo nousi uuden informaation kautta, aktiiviset sijoittajat tienaa rahaa ostamalla yhtiötä alle sen todellisen arvon. Nämä ostot nostaa osakkeen hintaa ja ostot jatkuvat, kunnes hinta on korjaantunut yhtiön uuteen fair arvoon. Sama tietty päinvastoin jos arvo laski niin aktiivisijoittajat myy. Mitä enemmän aktiivisia sijoittajia on markkinoilla, sitä vaikeampi juuri sen yhden on ehtiä keräämään edge kasaan ennen kuin joku kilpailijoista on vienyt sen. Jos alun perin oli olemassa miljoona aktiivista sijoittajaa joista lähes kaikki siirtyvät passiiviseen sijoittamiseen ja jäljelle jää 1000, niin sehän tarkoittaa, että jokaiselle jäljelle jääneelle aktiiviselle sijoittajalle jää tuhat kertaa enemmän edgeä kerättäväksi itselleen. Tällä logiikalla myös tuntuu mun mielestä itsestään selvältä, että markkinat muuttuvat epätehokkaammiksi, mitä enemmän aktiivisia sijoittajia siirtyy passiivisiksi.

    JOS hyvin pienellä määrällä aktiivisijoittajia:

    1) olisi loputon sijoituskassa

    2) ehtisivät seurata kaikkia maailman osakkeita

    3) olisivat niin hyviä arvioimaan hintoja, ettei lisäkilpailu tehostaisi hinnanmuodostusta

    niin sitten markkinat varmaan voisi muuttua tehokkaammiksi. Vai mitä mieltä oot?

    Tomi Haataja kirjoitti:

    Passiivisen sijoittamisen ulkopuolella kaikenlainen ylituotto on kuitenkin nollasummapeliä ja peli käy yhä vaikeammaksi, kun pelaajien määrä pienenee.

    Luin vielä viestisi läpi ja kelasin, että olisiko se mahdollisesti tässä, jossa ajatuksenkulkusi menee pieleen. Kyllähän rahaa virtaisi jatkuvasti sisään ja ulos passiivista sijoituksista. Passiivisten sijoitusten tarjoajat joutuvat sitä mukaan myymään tai ostamaan niitä osakkeita, jotka kuuluvat siihen indeksiin, mitä trackaavat. Sen lisäksi ne joutuvat silloin tällöin rebalansoimaan. Näissä kaupoissa aktiivisijoittaja keräisi edgen talteen kun pääsisi epätehokkaamman hinnanmuodostumisen kautta myymään ylihintaan tai ostamaan alihintaan passiivisilta sijoittajilta, jotka eivät analysoi hintaa sijoittaessa.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Kiitti hyvistä kommenteista! Täytyy ensin todeta, että tuo esittämäni näkemys on voimakkaasti konsensuksesta poikkeava ja siksi en siihen itsekään välttämättä usko. Tää on kuitenkin suurin ongelma, minkä kanssa olen joutunut eniten pähkäilemään nyt viimeisen parin päivän aikana. Aluksi kaikki tuntui todella loogiselta ja itsestäänselvältä (ajattelin juurikin noin kuten toit esille), mutta jostain syystä olen alkanut miettiä myös tuota päinvastaisen näkemyksen mahdollisuutta. Ehkä ajattelen tätä nyt vain liian monimutkaisesti.

    Minua paremmin tuo konsensuksen vastainen näkemys tuodaan esille esim. tässä artikkelissa: http://www.philosophicaleconomics.com/2016/05/passive/

    Täytyy vielä uudestaan palata tuohon artikkeliin paremmalla ajalla (oli aika pitkä setti). Nopeasti katsottuna tulee kuitenkin mieleen, että se virhe tuossa (ja minun esille tuomassa ajattelussa) on siinä, että oletetaan ettei aktiivinen ryhmä kävisi kauppaa passiivisen ryhmän kanssa. En ihan heti näe, miten tämä olisi mahdollista, jos nettorahavirrat kaikkiin indekseihin on samaan aikaan positiiviset (tai negatiiviset). Silloinhan indeksin on pakko ostaa (tai myydä) ne osakkeet ei-indeksi-vastapuolelta.

    Jeans kirjoitti:

    Mitä enemmän aktiivisia sijoittajia on markkinoilla, sitä vaikeampi juuri sen yhden on ehtiä keräämään edge kasaan ennen kuin joku kilpailijoista on vienyt sen. Jos alun perin oli olemassa miljoona aktiivista sijoittajaa joista lähes kaikki siirtyvät passiiviseen sijoittamiseen ja jäljelle jää 1000, niin sehän tarkoittaa, että jokaiselle jäljelle jääneelle aktiiviselle sijoittajalle jää tuhat kertaa enemmän edgeä kerättäväksi itselleen.

    Tää on looginen pointti, mutta toisaalta voisiko mennä myös näin: Kun on paljon aktiiviisia sijoittajia, niin on suurempi todennäköisyys sille, että jossain kohtaa muutaman toimijan hölmöily alkaa levitä ja laumakäyttäytyminen alkaa ohjata markkinaa. Silloin näiden massojen virheellisestä ajattelusta voi hyötyä ne muutamat, jotka on oikeasti perillä asioista. Kun nämä aktiivisen joukon heikoimmat osapuolet pitkässä juoksussa tajuavat häviävänsä indeksille --> poistuvat pelistä indeksin pariin ja jäljelle jää ne, jotka ei ole alttiita ryhmäajattelulle tai muille biasoitumille. Eli jos tää heikoin 50 % aktiivisesta ryhmästä kasautuu tiettyihin osakkeisiin ja aina samalle väärälle puolelle (ovat oletetusti alttiita samoille "houkutuksille" esim. ylihypetetyistä tarinoista jne.) ja sitten ennemmin tai myöhemmin joku taitavampi ottaa vastakkaisen näkemyksen ja saa edgen. Jos tällaista suurta joukkoa, jotka on saman suuntaan väärässä, ei olisi, niin edgeä olisi tarjolla paljon vähemmän?

    En tiedä voisiko pokeriin vertaaminen olla tässä relevanttia (?). Eli siis jos pokerissa on paljon heikompia pelaajia, jotka tekee aina samoja virheitä (ja voidaan tunnistaa näistä), niin taitavalle pelaajalle on tarjolla paljon edgeä. Jos kuitenkin jokin voima alkaa poistamaan aina porukan heikoimmat pelaajat, niin edgen saaminen menee lopulta todella vaikeaksi.

    Indeksiin tuleva uusi raha on kuitenkin pääasiassa ollut tähän mennessä peräisin niiltä, jotka on tyytymättömiä omaan tai salkunhoitajan aktiivisen performanssiin (indeksituoton alittaneet). Silloin sieltä markkinoilta poistuu nimenomaan ne, jotka on yleensä aina väärässä --> näiden tyyppien poistumisella ei pitäisi olla ainakaan price discoveryn tehokkuutta heikentävä vaikutus? Tässä kuitenkin tullaan siihen paradoksiin, että jos aina se aktiivisen ryhmän maksajaosapuoli poistuisi indeksin pariin, niin lopulta siellä aktiivisen ryhmässä on ne kaksi tyyppiä treidaamassa keskenään.

    Jeans kirjoitti:

    JOS hyvin pienellä määrällä aktiivisijoittajia:

    1) olisi loputon sijoituskassa

    2) ehtisivät seurata kaikkia maailman osakkeita

    3) olisivat niin hyviä arvioimaan hintoja, ettei lisäkilpailu tehostaisi hinnanmuodostusta

    niin sitten markkinat varmaan voisi muuttua tehokkaammiksi. Vai mitä mieltä oot?

    Tuntuu erittäin loogiselta. Toi kolmas pointti voi olla realistinen, koska jos tuo passivinen sijoittaminen on ikäänkuin se luonnonvalinta, niin silloinhan kaiken järjen mukaan parhaiden pitäisi valikoitua jäämään markkinoille, jolloin lisäkilpailu tulee markkinoille aika hitaasti. Pointit 1 ja 2 allekirjoitan täysin (todellisuudessa rajallinen kassa ja aika). Siispä ei voi ainakaan perustella, että indeksointi lisäisi markkinoiden tehokkuutta kokonaisuudessa. Ehkä markkinat voi siis muuttua tehokkaammiksi indeksoinnin myötä korkeintaan tietyn osakeryhmän kohdalla (suurimpien indeksien osakkeet?), joita on kannattavaa tutkia (tarpeeksi suuria-->mahdollisuus tehdä isoja bettejä) ja joihin aika riittää.

    Jeans kirjoitti:

    Passiivisten sijoitusten tarjoajat joutuvat sitä mukaan myymään tai ostamaan niitä osakkeita, jotka kuuluvat siihen indeksiin, mitä trackaavat. Sen lisäksi ne joutuvat silloin tällöin rebalansoimaan. Näissä kaupoissa aktiivisijoittaja keräisi edgen talteen kun pääsisi epätehokkaamman hinnanmuodostumisen kautta myymään ylihintaan tai ostamaan alihintaan passiivisilta sijoittajilta, jotka eivät analysoi hintaa sijoittaessa.

    Samoilla linjoilla. Aina kun passiivinen käy kauppaa aktiivisen ryhmän kanssa, niin tossa passiivinen hyvi todennäköisesti menettää tuottoja aktiiviselle ryhmälle. Tää on ihan tutkimuksissakin jo osoitettu, että kun vaikka indeksin uusi osake julkaistaan etukäteen, niin aktiiviset on ensimmäisenä ostamassa ja nostamassa hintaa --> indeksi joutuu maksamaan preemion, joka voi joskus olla kymmeniäkin prosentteja.

    Tossa artikkelissa minkä linkkasin, kirjoittaja väittää, ettei passiivinen ja aktiivinen kävisi keskenään kauppaa. En ihan hahmottanut perusteluja tälle väitteelle, kun tota miettii järjellä. 

    Tässä tullaankin siihen, että jos passivinen indeksisijoittaminen olisi oikeasti passiivista (eli indeksi ei ostaisi eikä myisi osakkeita), niin silloinhan aktiivinen ja passiivinen ryhmä ei kävisi keskenään kauppaa (ja tällöin markkina saattaa muuttua tehokkaammaksi). Keskimääräinen pitoaika indeksi-ETF:ssä on kuitenkin jotain 7-15 päivän luokkaa ja jostain sen indeksin on pakkoo ostaa ne osakkeet (jos ei toiselta indeksiltä niitä saa). 

    Kävin tästä aiheesta keskusteluja yhden ammattilaisen kanssa, joka on erikoistunut indeksisijoittamiseen. Oli sen kannalla, että passiiviosuus voi hyvinkin kasvaa 90 %:iin ja markkina silti säilyttää tehokkuutensa. Pitääpä käydä haastamassa vähän lisää tästä aiheesta. Noin yleisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentin "passiivisen indeksisijoittamisen kasvu vähentää markkinoiden tehokkuutta" kannalla on sekä logiikka, että tutkimustieto. Päinvastaisen väitteen kannalla taas on (mahdollisesti) looginen päättely, mutta ainakaan toistaiseksi en ole löytänyt yhtään tutkimusta joka puoltaisi tätä.

    Ton kirjoitussarjan seuraavassa kahdessa osassa avaankin noita tutkimuksia sitten läpi.

    Käyttäjän Oliver kuva
    Liittynyt: 26.11.2015, 10:05
    Viestejä: 32

    Mielenkiintoinen kirjoitussarja! Aiheesta ei kai ainakaan suomeksi ole kirjoitettu liikaa. Erityisesti Grossman-Stiglitz paradoksia käsitellään aivan liian vähän, kun puhutaan markkinoiden informaatiotehokkuudesta IMO. Oma käsitys passiivisen sijoittamisen vaikutuksesta markkinatehokkuuteen on, että passiivinen sijoittaminen vähentää markkinatehokkuutta. MUTTA mikäli passiivisen sijoittamisen osuus kasvaa tarpeeksi suureksi, niin tämä luo kannustimet analysoida yrityksiä (josta aiheutuu aika- ja vaivakustannuksia), jolloin päädytään jonkinlaiseen "tasapainoon". 

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Välillä saa odotella viikkoja ettei tule mitään treidattavaa ja sitten yhtäkkiä avautuu valtavasti tilaisuuksia. Nyt viimeisen viikon aikana on tullu valtavasti ideoita. Puhtaasti teknisiä treidejä sekä fundamentaalisia sijoituksia, jopa pitkäaikaisia.

    Avaan näitä tarkemmin kun ehdin, mutta lyhyt yhteenveto joulukuun alun tapahtumista.

    Tesla

    Tässä erinomainen esimerkki siitä, miten chartin morfologia muovautuu ajan kuluessa. Lähdin tähän shorttiin 245 targetilla ja hetken näytti jopa breikkaavan bearish pennantin, mutta koska voluumi oli sen verran pieni, niin otin hieman voittoja jo tuossa kohtaa. Toi näyttää olleen hyvä päätös. Alkuperäinen stop-loss tässä piti ja lopulta tuolta muovautui symmetric triangle, jonka tesla breikkas tänään aika isosti eli luovuin suurimmaksi osaksi shortista @320 (muutama deep-in-the-money LEAPS jäi salkkuun koska lasken, että näissä stop-loss on option arvon perusteella nolla). Positiivinen katalysti kurssinousulle taisi olla tää: https://seekingalpha.com/news/3317281-cnbc-musk-confirms-tesla-making-ai...

    Nyt hankala nähdä mitään short-setupia enää kun teknisesti aika relevantti stop-loss meni läpi ja näen lyhyen aikavälin targetin 350-360 välille. Fundasyistä en nyt tietenkään lähde tähän longiksi, vaikka tekniset perusteet olisikin. Otan shortin sisään uudestaan 316-317 tasoilta. Kokonaisuudessaan tää treidi jäi niukasti negatiiviselle. Tänään otin ulos 10% tappiolla (portfoliovaikutus n. - 0,4%) ja aiempi hieman pienempi osuus ulos noin 7% voitolla. Nopeasti laskin, että tässä tuli noin -0,2 % takkiin portfoliotasolla. Täytyy tietysti tehdä vielä tarkemmat laskemmat päiväkirjaan.

    Uraani

    Oon jo pari vuotta seurannut uraanin hintakäännöstä, mutta en ole nähnyt selkeää laskutrendin muutosta. Nyt näyttää ainakin lasku pysähtyneen ja viimeaikoina tullut valtavasti positiivista uutista (esim. suurimpien tuottajien tuotannonleikkaukset). Uraani on siitä mielenkiintoinen assetti, että kun sen hinta laskee, niin ei ole käytännössä mitään pysäyttävää voimaa. Uraanin hinnan merkitys esimerkiksi ydinvoimaloille on käytännössä mitätön. Tämä tietysti näkyy myös toiseen suuntaan eli kun tarjonta vähenee, niin kysyjälle ei ole käytänössä mitään merkitystä, vaikka hinta 10-kertaistuisi.  En nyt jaksa tässä sen enempää tätä näkemystä avata, mutta esim. Timo Tikkala omassa blogissaan tuonut hyvin esille uraani-casea ja esimerkiksi viimeisin Real visionin video aiheesta avaa asiaa hyvin niille, jotka eivät ole seuranneet.

    Otin pienen aloitusposition Uranium Energy corpiin (uec) 1.68 tasoilta ja tässä stop-loss on 1.58. Teknisesti toi stop-loss näyttää olevan siinä kohtaa, mikä kertoo onko tulevaisuuden (uraanin) hintaodotuksissa tapahtunut jonkin fundamentaalinen muutos vai onko viimeisin spike yksinkertaisesti lyhytaikaisten spekulaattoreiden inflow:ta. Jotku suosii tässä URA-ETF:ää, mutta tuolla on mun mielestä seassa pari arvelluttavaa firmaa isolla painolla, joten en halua sen takia ottaa sillä näkemystä tällä. Toki tuokin varmasti on hyvä väline jos haluaa ottaa näkemystä uraanin hintakehityksestä, mutta ei ole aikaa analysoida yhtiöitä.

    Innofactor

    En ole pitkään aikaan omistanut mitään firmaa Helsingin pörssistä mutta viime viikolla tuli sellaista lisättyä salkkuun. Tää on myös listalla korkealla, mistä tulen lähiaikoina kirjoittamaan. Tässä lyhyesti näkemys on: Kohtuullinen (jopa edullinen) arvostus, suhteellisen turvattu kysyntä, todennäköisesti lyhytaikaisen ongelman takia kurssi painettu todella alas, pidän yhtiön yrittäjämäisestä johtamistavasta ja johtajasta. Sisäpiiri ja johto myös omistaa isolla painolla ja on myös ostanut viime aikoina. Myös historiaa omien osakkeiden ostoista järkevillä hintatasoilla, mikä on (valitettavasti) harvinaista Suomessa, mutta erittäin hyvä merkki siitä, että yhtiö tiedostaa mikä on paras tapa luoda omistaja-arvoa ja mikä on firman fair value. Tässä olen aika pitkälti Inderesin kanssa samoilla linjoilla arvostuksesta eli 20 % upsidea lähdetään hakemaan seuraavan vuoden sisällä. Pitkän aikavälin näkymiä on todella vaikea arvioida tällaiselle firmalle, joten mitään pitkäaikaista omistusta tästä ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus tehdä.

    Inderesistä voisi lyhyesti todeta, että se missä asoissa haluan ulkoistaa osaamista jollekin toiselle ja maksaa siitä, niin nimenomaan rutiininomainen laskelmien läpi käyminen. En usko, että mun kannattaa hirveästi käyttää aikaa kassavirtalaskelmien yms. tekemiseen, kun voin antaa analyytikoiden tehdä nää rutiinilla ja kerralla oikein. Voin sitten itse keskittyä arvioimaan näihin liittyvien oletusten realismia ja muita asioita. Olen muutamien firmojen kohdalla (ml. innofactor) käynyt inderesin raportit aika perusteellisesti läpi ja innofactor on ensimmäinen, jonka kohdalla voin olla samaa mieltä analyytikoiden kanssa joten siitä toi ostopäätös.

    Muuta

    Avasin myös pienen position ASML Holdingiin. Tässä yhtiössä research on vielä kesken, mutta jotta on motivaatiota jatkaa toi loppuun, niin siksi pieni positio tähän, niin pysyy kiinnostavana. Yleisesti voisin todeta, että mulla on nyt High Yield shortin ja long 30 yr. treasury positioiden takia varaa ottaa betaa salkkuun ja käteispaino pysyy edelleenkin isona (40% tasoilla) eli ei tässä mitään isoja osakepainoja ole vieläkään otettu vaikka paljon uusia firmoja tullut salkkuun.

    Otin optioilla short-position hopeakaivosyhtiöihin eli SIL ja SILJ ETF:iin. Tässä puhtaasti näkemys tekninen, viikkotasolla pitkän aikavälin klassinen descending triangle break-out. Ei mikää iso positio tämä ja tässä stop-loss noin 6% nykykursseista ylös, mutta downside target on 25 % seuraavana 3-6 kk sisällä.

    Pari shorttia on myös ollut biotechin/biopharman alalla kiikarissa, mutta selkeä setup puuttuu. Näistä kuitenkin lisää jos alan jotain tekemään.

    Sijoitusyhtiöstä

    Näköjään myös viimeisin tilikausi alkaa olemaan kohta päätöksessä kun vuosikin päättyy. Tästä tulee nyt firman toinen tilikausi joka on poikkeuksellisesti puoli vuotta (eka tilikausi loppui poikkeuksellisesti kesällä). Näyttää siltä, että vaikka miten yrittäisi lukuja pyörittää (laillisesti tietysti), niin vuodesta tulee ensimmäistä kertaa melko voitollinen. Edellisenä tilikautena sain mm. arvopaperivaraston muutoksilla kuitattua trading-profitit nollaan ja tarpeellisilla toimisto/laitehankinnoilla tuloksen jopa alle nollan.

    Sijoitusyhtiö on kyllä erittäin suositeltava struktuuri jos käy vähänkään aktiivisempaa kauppaa ja käyttää esim johdannaisia. Oon jo nyt saanut laskettua tuhansien eurojen edestä veroetuja, mitä olisi jäänyt saamatta, jos sijoittaisin edelleen yksityishenkilönä. Esim. juuri tuon arvopaperivaraston muutosten hyödyntäminen ja ETA-alueen ulkopuolisten johdannaisten tappioiden verovähennykset. Myös jotain hankintoja voi olla yksityishenkilönä hieman hankalampi perustella verottajalle, jos ei nyt tee ihan kymmenien tuhansien eurojen edestä voittoa per vuosi. Opiskelijalle sijoitusyhtiö on myös aika tärkeä osa kokonaisriskin hallintaa, kun opintotuki perustuu veronalaiseen tuloon, ei verotettavaan tuloon. Et siis voi vähentää luovutustappioita voitoista --> voit tehdä isosti tappiota ja menettää silti opintotuet.

    Toki nyt on ollut keskutelua jonkinlaisesta sijoitustilistä, jonka sisällä kuka tahansa yksityishenkilö saisi käydä kauppaa ja tehdä voittoa ilman veroseuraamuksia (verot maksetaan vasta, kun rahat nostetaan sijoitustililtä). En sen tarkemmin tiedä kuinka todennäköinen tällaisen tapahtuminen on ja millaiset yksityiskohdat tässä olisi, mutta tämmöinen voi tietysti osoittautua jopa sijoitusyhtiöitä edullisemmaksi.

    Täytyy sanoa, että netissä on kyllä valtavasti huonoa tietoa sijoitusyhtiön perustamisesta ja erilaisista laskelmista. Monella on sellainen käsitys, että pitää olla vähintään 200k salkku, että siinä on järkeä. Mun mielestä jopa jo 30k salkulla voi olla erittäin paljon veroetuja jos käy aktiivista kauppaa ja on voitollinen. Kirjanpito ja tilinpäätös on kuitenkin aika yksinkertaista ja nopeasti opittavaa puuhaa, että jos tämän hoitaa itse, niin kuluja yhtiöstä ei tule juuri muuta kuin pankkitilistä n. 100 euroa vuodessa + lei-maksu (80-100 e/vuosi) ja tietysti alussa 330 e perustamiskulu. Mulla menee kirjanpitoon nykyään aikaa ehkä 20-30 minuuttia kuukaudessa jos sitäkään kun kirjaan varastonmuutokset nettona ja tilinpäätös menee sitten muutamassa tunnissa. Ohessa muuten mun blogikirjoitus tästä aiheesta: http://www.omistajavaurastu.com/2017/10/sijoitusyhtion-kirjanpito-ja-til...

    Verotuksellisesti taitaa myöskin olla parempi perustaa sijoitusyhtiö mielummin liian ajoissa kuin myöhään. Itse olisin säästänyt tuhansia euroja veroissa, jos sijoitusyhtiö olisi ollut olemassa jo kun salkku oli 20 k ja voin kuvitella miten suuret verotappiot sellaisella on, joka on antanut salkun kasvaa esim. 50 k --> 250 k ja haluaa nyt realisoida. Tietysti jos on isoja kurssinousuja tai pitkä sijoitusaika, niin hankintameno-olettama kääntyy monesti sitten yksityissijoittajan eduksi, joten pelkän buy&hold-sijoittajan ei kannata sijoitusyhtiötä edes miettiä.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70
    Tomi Haataja kirjoitti:

    muutama deep-in-the-money LEAPS jäi salkkuun koska lasken, että näissä stop-loss on option arvon perusteella nolla

    Tässä tarkoitin tietysti deep out-of-the money LEAPSeja

    Nyt jälkiviisaana on muuten helppo todeta, että en tainnut ollut ainut kenellä stop-loss 320. Kurssi isolla voluumilla yli 4% nousussa tänään (@328), joten riskienhallinnan kannalta oma stop-loss näyttää osuneen kyllä erittäin relevanttiin kohtaan, oli se sitten tuuria tai taitoa. Voisikohan iso nousu jopa selittyä pitkälti tällä, että muutama muukin shortti tulee ulos positiosta tuon 320 jälkeen...

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Ehkä vuoden mielenkiintoisimmat viikot takana monilta osin. Tällä viikolla on tullut muutamaan otteeseen tehtyä jopa daytreidaamista ja vielä kryptovaluutoilla (tai niitä seuraavilla ETP:llä). Kuulostaa tyhmältä ja vaaralliselta ja kun koko homma on muutenkin täysi kupla, niin mietin kauan, kehtaanko edes kertoa näistä kokeiluista tänne. Aika pienellä pääomalla (alle 3% portfoliosta) noita tuli kuitenkin tehtyä ja puhtaasti teknisiä juttuja. Tuntuu, että kun esim. Ethereumissa, mitä olen nyt treidaillut, niin päivämuutokset on samalla tasolla kuin osakkeissa vuosittaiset muutokset, joten siksi sama tekninen analyysi (mitä käytän osakkeissa vuositasolla) toimii kryptoissa hyvin myös päivätasolla. Toki treidausasetelmissa on aina useampi timeframe. Myös pari muuta mielenkiintoisa seikkaa on noiden ETP-tuotteiden rakenteessa, mitkä mahdollistaa mun mielestä jonkinasteisen edgen saamisen tuolla markkinalla, jos on valmis seuraamaan naama kiinni ruudussa tuntitolkulla. Ainakin tuntipalkka ollut ihan hyvällä tasolla tässä touhussa, mutta tietysti ei tarvitse kuin se yksi päivä tulla vastaan, milloin 80% pääomasta katoaa.

    Mulla ei oikeastaan ole edes selkeää näkemystä eri kryptovaluutoista tai niistä yleensäkään, treidaan tässä puhtaasti teknisellä näkemyksellä, mutta kyllähän tossa kupla aika vahvasti haiskahtaa. Tosin sen tietää jo ainakin hesari ja taksikuskitkin, joten en lähtisi missään tapauksessa tuollaista shorttaamaan (enkä kyllä myöskään ottamaan pitkää näkemystä yön yli, vaan mieluiten treidaan stopeilla selkeät setupit päivän sisällä).

    En kuitenkaan jaksa tänään näistä kokeiluista kirjoittaa. Sen sijaan avaan vähän optiopeliäni CF-industriesiin liittyen.

    CF INDUSTRIES 

    Tähän tultiin sisään marraskuun lopussa @36. Lyhyen aikavälin ostopäätös oli dragonfly doji (toteutui target) ja isossa kuvassa fundamentit sekä inverse H&S (näyttää breikkaavan). Tänään kurssi oli @41 tasoilla ja katsoin, että 5 minuutin chartissa breikkaa suhteellisen relevantin muodostelman (symmetric triangle), jolloin odotin kurssin pompahtavan hieman. Mietin pitkään myynkö ja otan uudestaan sisään jos tulee kunnon breakout. Tein tässä kohtaa kuitenkin seuraavia siirtoja optioiden kanssa tämän suhteen:

    Skenaariossa, missä kurssi on helmikuun puolivälissä alle 47,5 mun tuotto on vällillä 170 -  670 eli alkuperäielle sijoitetulle pääomalle (n. 3600) 4,7% -18,6 % sillä oletuksella, että annan 47,5 callin erääntyä arvottomana. Taktikoimalla voi toki yrittää tuosta vielä parantaa. Kun kurssi on yli 47,5, niin tuotto on 670 + (kurssi - 47,5)*100.

    Optiot paremmin ymmärtävät voivat antaa kritiikkiä tästä strategiasta, mutta mun mielestä tää oli paras ratkaisu peilaten sitä, mikä mun näkemys on eli:

    • Inverse H&S on breikannut, joten tässä target seuraavan 90 päivän sisällä on 55 (tällä targetilla tuotto ois 40% alkup. pääomalle vs. 52 % jos olisi pelkkä osake).
    • Olen kokenut hankalaksi määrittää relevanttia stop-loss tasoa. En siksi halua käyttää aikaa taktikointiin tässä.
    • Oon nyt siis lukinnut ton 4,7% tuoton, kävi miten tahansa (paitsi tietysti myyntioption vastapuoli ei saa mennä konkurssiin). Tossa siis sisäänrakennettuna tää stop-loss. Jos siis kurssi on yli 42,5, niin häviän vain 12 %-yksikköä tuotossa verrattuna pelkkä-osake-vaihtoehtoon. Tästä kannattaa mun mielestä maksaa, koska ei tarvitse taktikoida ton stopin kanssa. Säästää aikaa ja vaivaa.

    En osaa sanoa nojaanko tässä liikaa intuitioon (mikä on yleensä vaarallista), mutta tää vaihtoehto tuntuu parhaalta tähän. Takaan kohtalaisen annualioisdun tuoton joka tapauksessa ja en anna kovin paljon pois best-case-scenario-tuotossa.

    PS: Mielenkiintoisia liikkeitä korkomarkkinoilla tänään. High yield indeksioptioiden (HYG) IV:t pomppasi tänään aika rajusti, vaikka itse indeksi ei liikkunut juuri mihinkään. Olen edelleen vakuuttunut, että tää on paras positive convexity trade eli short high yield ja long 30 yr UST taktisella ja funda stop-lossilla (jos inflaatio alkaa näyttää heräämisen merkkejä).

    Käyttäjän fausto kuva
    Liittynyt: 15.11.2014, 19:58
    Viestejä: 11

    Mielenkiintoista settiä ja mukavaa ja hyvin jäsenneltyä luettavaa!

    Etenkin nämä tarkemmin pohditut pelit tulee kahlattua läpi ko. charttien kanssa. Mielenkiinnosta, miten screenaat osakkeita?

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Kiitos kommentista ja kysymyksestä!

    En tiedä oliko tässä sun kysymksessä jokin tarkkaan rajattu juttu mitä haet, mutta vastaan nyt aika pitkästi.

    En varsinaisesti enää screenaa osakkeita esim. tunnuslukujen perusteella ainakaan isossa mittakaavassa. Tämä johtuu oikeastaan siitä, että olen syklin tässä vaiheessa jo käytännössä luopunut ajatuksesta, että olisi kannattavaa käyttää aikaa mikrotasolla aliarvostettujen yhtiöiden (eli siis puhtaat arvoyhtiöt tilinpäätösanalyysin perusteella) etsimiseen, kun niitä on tarjolla niin vähän. Olen miettinyt, että panostaisin johonkin hyvään maksulliseen screeneriin jonain parempana ajanhetkenä. Ehkä ainoa mistä menisin maksamaan, on Gurufocuksen screeneri: https://www.gurufocus.com/screener/#&&tab=9&page=1&sort=&dir=&stab=-

    Tuo taitaa olla yksi niistä harvoista, mikä näyttää kattavasti myös harvemmin käytettyjä mutta hyödyllisiä tunnuslukuja. Aika kallis toi on, mutta voisi kuvitella, että maksaa itsensä takaisin. Tosin en ole hirveästi perehtynyt mitä markkinoilla on tarjolla, mutta tuolta olen itse kaivanut tunnuslukuja ja ovat yleensä myös hyvin päivitettyjä/oikein laskettuja. Ainakin tuolla selkeästi näkyy, mitkä ovat inputit mihinkin tunnuslukuun, niin tietää jos siellä on jotain virheitä tehty.

    Se miten olen viimeisen parin vuoden aikana löytänyt sijoitusideoita, niin käytännössä internetiä penkomalla ja tarttumalla kaikkeen mielenkiintoiseen mitä tulee vastaan. Esimerkiksi biotech-yhtiöiden kohdalla saatan lukea jostain (esim. koulujuttuihin liittyen) mielenkiintoisesta uudesta teknologiasta tai kehityskohteesta ja sitten googlettelen, että onko firmoja jotka kehittää jotain siihen liittyen. Sitten yleensä tulee huomattua, että tällaiset yhtiöt lupailee ja hypettää asioita aivan liikaa yli niiden tieteellisen perustan. Tämmönen ei tietenkään vielä riitä siihen, että kyseessä olis välttämättä hyvä short-idea, vaan yleensä haluan, että mukana on myös jotain hämärämpää touhua (jopa laittomuuksia), mutta tietysti mun kyvyt tunnistaa tällaisia ei ole ainakaan vielä mitenkään kehuttavalla tasolla.

    Seeking Alphassa tulee myös paljon seurattua keskustelua ja analyysejä, jolloin sitten aina välillä tulee vastaan jotain sellaista, mitä on järkevä lähteä itse analysoimaan enemmän (esim. Tesla viimeisimpänä esimerkkinä).

    RealVision ja niiden ThinkTankin kontribuuttorit myös aika paljon vaikuttaa siihen, mitä asioita etsin/tutkin ennen kaikkea makrotaloudessa. Tuolla tulee hyvin esille täysin vastakkaisia näkemyksiä ammattilaisilta ja yritän objektiivisesti lukea ensin molempien osapuolien näkemyksiä ennen kuin alan itse vetämään omia johtopäätöksiäni tai tutkimaan asioita tarkemmin. Esimerkiksi toi CF industries tuli vastaan Jesse Felderin raporteissa, joiden perusteella aloin sitten tutkia yhtiötä enemmän.

    Ideoiden etsiminen on vähän ristiriitainen juttu, koska olisi hyvä nimenomaan tehdä kaikki johtopäätökset ja analyysit itse ilman kenenkään muun apua, mutta toistaalta tällainen vaatii sitten vuosikymmenien kokemuksen että ylipäätään tietää mitä etsiä. Esim. joku Raoul Pal sanoo, että se ei lue mitään talousuutisia tai talousmedioita mikä näkyykin sitten siinä, että se keksii välillä melko omaperäisiä makronäkemyksiä jotka joskus osuu todella hyvin oikeiksi ja joskus taas menee täysin pieleen (ei siinä, että vaatisin hyvää osumatarkkuutta niiltä, joiden analyysejä luen). Yritän siis lukea muiden juttuja mahdollisimman objektiivisesti ja sitten tarttua niihin, missä on mun mielestä joko virheitä tai hyviä huomioita ja tämä saa mut tutkimaan asiaa itse tarkemmin.

    Toki varmasti jossain kohtaa tulevaisuudessa perun kaikki maksulliset research-palvelut (esim. toi RealVision) kun kokemusta ja ymmärrystä on enemmän, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu, että niistä saa hyvin valueta irti ja ne on kyllä maksaneet itsensä jopa rahallisesti takaisin.

    Käyttäjän fausto kuva
    Liittynyt: 15.11.2014, 19:58
    Viestejä: 11

    Lähinnä tarkoitin, että millä screenillä löydät nuo tekniset setupit. Vai haetko uutisten mukaan yhtiöitä, joista tunnistat sitten parhaat tekniset setupit? Ilmeisesti jonkinlaista hybridianalyysia ainakin käytät, kun tuntuu fundaakin olevan mukana jonkin verran.

    Käyttäjän EkeKeke kuva
    Liittynyt: 23.2.2015, 21:59
    Viestejä: 11

    Paras screeneri on ehdottomasti uncle stock. Sieltä saa sopivasti myös yrityksen fundamentit ja uutiset samalla kertaa. Maksaa vähän, mutta ainakin itselleni ehdottomasti hintansa arvoinen.

    Pelkkiin optiosijoituksiin mielenkiintoinen broker/työkalu on Tastyworks/Dough, mutta en ole tosin itse käyttänyt, kun ennen piti kaupat tehd TD Ameritraden kautta. Nyt voisi ehkä kokeilla

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70
    fausto kirjoitti:

    Lähinnä tarkoitin, että millä screenillä löydät nuo tekniset setupit. Vai haetko uutisten mukaan yhtiöitä, joista tunnistat sitten parhaat tekniset setupit? Ilmeisesti jonkinlaista hybridianalyysia ainakin käytät, kun tuntuu fundaakin olevan mukana jonkin verran.

    Näihin ei ole käytössä mitään screeneriä eli puhtaasti katson chartista (Interactive Brokersin TWS-työkalulla) ja yleensä jo muutamassa minuutissa näkee jos on jotain teknisesti olennaista. Monestihan ei näy oikein mitään.

    Lyhytaikaiset sijoitukset ja shortit rakennan taktikoinnin osalta lähes aina teknisen analyysin avulla. Sitten jos on jotain pitkäaikaisempia sijoituksia, niin niihin harvemmin käytän teknistä analyysiä apuna. Esim. jossain Teslassa (olen siis shorttina tässä) tekninen analyysi on omalla kohdalla auttanut väistämään monta merkityksellistä iskua, joten ilman TA:ta en todennäköisesti olisi tässä nettona voitolla.

    Jos ei ole mitään selkeää pidemmän aikavälin näkemystä, miksi haluaisin omistaa jotain tiettyä yhtiötä, vaan kyseessä on enemmänkin lyhytaikainen funda-aliarvostus, niin silloin yleensä haluan fundamenttien lisäksi myös jonkin teknisen indikaation tai setupin päätöksenteolle. Tällä oikeastaan haen vahvistusta sille, onko markkinoilla muita, jotka näkevät asian samalla tavalla kuin minä (muutenhan se aliarvostus ei voi realisoitua). Jos en saa teknistä indikaatiota, niin se on yleensä merkki siitä, että markkinoilla isoja päätöksentekijöitä painaa jokin huoli pitemmän aikavälin näkymistä (joihin en itse osaa ottaa kantaa) ja silloin pysyn poissa myös lyhyemmän aikavälin spekulaatioista kunnes jotain selkeämpä muutosta alkaa tapahtua.

    ekekeke kirjoitti:

    Paras screeneri on ehdottomasti uncle stock. Sieltä saa sopivasti myös yrityksen fundamentit ja uutiset samalla kertaa. Maksaa vähän, mutta ainakin itselleni ehdottomasti hintansa arvoinen.

    Kiitos vinkistä! Vaikuttaa nopealla selailulla ihan pätevältä työkalulta. Täytyypä tutkia lisää.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Vuoden viimeinen tentti on huomenna ja sen jälkeen pääsee rauhassa keskittymään kaikkeen muuhun kuin kouluun vähäksi aikaa. Ei siinä etteikö opiskelu olisi mukavaa, mutta niin on moni muukin asia ja kaikki sijoittamiseen/talouteen liittyvä on mukavaa vastapainoa tälle.

    Olen ottanut tänä syksynä omaan ajatteluun mukaan Parkinsonin lain (https://en.wikipedia.org/wiki/Parkinson%27s_law) eli yritän asettaa erilaisille tavoitteille mahdollisimman lyhyitä deadlineja. Esim. tenttiin annan itselle aikaa lukemiseen korkeintaan viikon (tietysti riippuu vähän tentistä), jolloin tulee väkisin keskityttyä kokonaisuuksien hahmottamiseen ja vain olennaiseen asiaan. Luovan työn kannalta tämmönen ei ehkä ole optimaalisinta, mutta jos antaa itselle liikaa aikaa, niin varsinkin opiskelu karkaa helposti yksityskohtiin takertumiseen ja filosofiaan (tai evoluutioon yms. suurempien kysymysten pohtimiseen). Ei kai tässä sinänsä muuta huonoa ole kuin se, että siihen menee sitten helvetisti aikaa ja olisi tuottavampaakin tekemistä.

    Joululomalle tuli tilattua pari kirjaa luettavaksi. Ensimmäisenä listalla on Tail risk hedging: https://www.amazon.com/TAIL-RISK-HEDGING-Creating-Portfolios/dp/0071791752

    En nyt välttämättä odota saavani tuosta kirjasta mitään konkreettista oppia omaan toimintaan, mutta vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta aiheelta varsinkin kun nyt viime aikoina lukenut paljon esim. Mark Spitznagelin ajatuksia (vaikka jotkut väittääkin häntä ja Nassim Talebia suuremman luokan huijareiksi, mutta eipä itsellä ole tähän oikein näkemystä. Hyviä ajatuksia molemmilla silti on, vaikka varsinkin Taleb on välillä kyllä vähän turhan arrogantti).

    Toinen (oletettavasti) vähän kevyempi kirja Risk Management for dummies https://www.amazon.com/Financial-Management-Dummies-Aaron-Brown/dp/11190...

    Aaron Brown on entinen pokerin pelaaja,ammattivedonlyöjä ja työskennellyt risk managerina ja treidaajana, joten odotan kohtalaisen hyvin tiivistettyä settiä. Kuuntelin hänen kaksiosaisen haastattelun Chat with traders -podcastissa ja sen perusteella innostuin tilaamaan kirjan, kun hänen mukaansa tuon pitäisi avata yksityissijoittajan näkökulmasta riskienhallinnan ajatusmallia melko nopeasti ja kattavasti.

    Varmaan kirjoittelen näistä sitten ajatuksia tänne samalla kun luen. Se juttu minkä olen huomannut monien vähän "raskaampien" kirjojen kohdalla, on että mulla loppuu matematiikan taidot joskus kesken. Toki mulla on perus lukion pitkä "matematiikka" hyvin hallussa (jos sitä edes matematiikaksi voi kutsua) ja jonkin verran jopa syvemmällekin opiskellut asioita, mutta esim. nyt syksyllä huomasin "Why Stock Markets Crash: Critical Events in Complex Financial Systems" -kirjaa lukiessa, että tulee välillä niin deeppiä settiä, että olisi kiva edes jotain ymmärtää. Tätä siis vois kans vähän kehittää tässä loman aikana.

    Miksi informaatio lisää markkinoiden satunnaisuutta?

    Multa kysyttiin tällaista vastikään enkä osannut suoralta kädeltä antaa mitään hyvää vastausta, niin asia jäi sitten mietityttämään. Eli siis miksi informaatio-tehokas markkina on satunnaisempi ja miksi epätehokkaalla markkinalla on säännönmukaisuuksia? Tää ei taida liittyä pelkästään talouteen ja osakemarkkinoihin vaan on nimenomaan informaation universaali ominaisuus. En tiedä onko tämä kaikille intuitiivinen, mutta itse olen lähestynyt asiaa tavallaan käänteisessä järjestyksessä eli jos otetaan täysin satunnainen numerosarja eli esim. 636168572397845700, niin onhan tuossa nyt huomattavasti enemmän potentiaalia sisältää monenlaista informaatiota, kuin säännönmukaisessa 111111111111 numerosarjassa, joka ei ole juuri yhtään satunnainen ja jossa ei voi olla paljon informaatiota.

    En tiedä miten toi kauppakorkeassa sitten väännetään rautalangasta, mutta tästäkin saa pohdittua mielenkiintoisen analogian esimerkiksi geneettiseen koodiin (DNA), jossa siis informaatio on DNA:n emäsjärjestyksessä (neljä emästä, A,C,D,G). Molekyylibiologiassa on jo varmaan 20 vuotta tiedetty, että ei-koodaava DNA alue sisältää huomattavan enemmän säännönmukaisuuksia ja pitkien välimatkojen korrelaatioita, kun taas paljon informaatiota sisältävä koodaava DNA ei sisällä joko lainkaan säännönmukaisuuksia tai korkeintaan hyvin lyhyen aikavälin korrelaatioita (joille on toki looginen selitys, jota en tässä jaksa käydä läpi). Esim. toistojaksot on helposti ymmärrettävä esimerkki siitä, miten ei-koodaava DNA voi olla erittäin säännönmukaista (toistojakso siis vaikkapa ACACACACACACAC X100.....). Tällä perusteella siis jo suoraan tilastollisilla malleilla voidaan arvioida suoraan, onko jokin alue DNA:ta koodittavaa vai ei.

    Koska vaikkapa ihmisen rakennusohjeissa on niin paljon informaatiota, niin on tietysti loogista saada se mahtumaan mahdollisimman tiiviiseen pakettiin ja siksi mahdollisimman satunnainen DNA-järjestys on tehokkuuden kannalta hyvä asia, koska se sisältää niin paljon informaatiota, ettei sitä samaa informaatiota saisi mitenkään pienempäänkään tilaan. Yleensä on jopa niin, että DNA:ssa informaatio on kompressoitunut siten, että samasta (esim. ACDGACGDCAGCAGDA) emäsjärjestyksestä saa vaihtoehtoisella silmukoinnilla useampia proteiineja, kun tuota sitten myöhemmin pilkotaan ja yhdistellään eri tavoin.

    Kai tällä samalla idealla voi sitten tunnistaa miten tehokas mikäkin markkina on eli jollain tilastollisella (fraktaaligeometria?) mallinnuksella etsitään säännönmukaisuuksia (?). Enpä ole tähän hirveästi perehtynyt, mutta tuntuis ainakin loogiselta.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Tällä viikolla on sitten vaihteeksi päästy kokemaan yksi vuoden kovimmista bondimarkkinan selloffeista. Erittäin hyvä esimerkki siitä, miten korkoliikkeet ylöspäin voivat olla todella rajuja. Voin vain kuvitella millaisia liikkeet olisivat, jos varsinaiset inflaatioluvut pääsisivät yllättämään. Tässä mielessä bondien shorttaaminen vaikuttaa erittäin hyvältä asymmetriselta treidiltä. Nyt kyse taitaa kuitenkin olla lähinnä inflaatio-odotuksista verouudistuksen suhteen ja toki myös housing data taisi ylittää joiltain osin odotuksia. No, ei auta kuin sulatella tätä liikettä ja pohtia entistä tarkemmin, missä kohtaa olen mahdollisesti väärässä.

    Koko inflaatio/deflaatio -dynamiikka on aiheuttanut minussa paljon ristiriitaisia ajatuksia viime aikoina. Jossain takaraivossa tuntuu koko ajan siltä, että missaan tässä nyt jonkin tärkeän asian. Toisaalta olen käynyt läpi ihan selkeää dataa deflaation puolesta ja myös markkina on ollut pitkälti samaa mieltä. Tuntuu silti koko ajan siltä, että olen väärässä.

    Joka tapauksessa mun makrostrategian idea ja oikeastaan yleisestikin sijoitusfilosofia on se, että ei sillä ole väliä olenko aina oikeassa vai väärässä (koska kukaan ei ole aina oikeassa). En osaa myöskään mitenkään ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten ainoa asia mitä voin tehdä, on observoida nykytilaa ja tehdä treidit sen perusteella. Varmaan 90 %:lla sijoittajista mentaliteetti on se, että kärsivällisyys tarkoittaa sitä, että kun on kerran tehnyt analyysin, niin sitten ostetaan ja unohdetaan. Mun mielestä kärsivällisyys on pikemminkin sitä, että jaksaa joka päivä haastaa omaa ajattelua ja miettiä, meneekö jossain kohtaa jokin pieleen. Kai sen omistajankin on välillä hyvä katsoa mitä loppujen lopuksi omistaa. Toki kun on kerran tehnyt hyvän päätöksen, niin jatkoa tarvitsee harvemmin enää myöhemmin murehtia. Pätee moneen asiaan elämässä.

    Kokonaisuudessa portfolioon tuo sell off ei juurikaan vaikuttanut, kun mulla on TLT:lle ja TBT puteille hedgenä HYG indeksiputteja ja kullan hinnannoususta hyötyviä sijoituksia (mm. Sandstorm gold, Endeavour mining ja fyysistä kultaa). Varsinkin noi kultaosakkeet nousi aika reippaasti, mikä tuntuu aika loogiselta, jos inflaatio-odotukset nousee (eli pitkät korot nousee).

    Pohdiskelin jo viikonloppuna erästä teoriaa, että euroopassa pitkät korot mahdollisesti hakevat jonkinlaista liikettä ylös jenkkien perässä (esim. jenkkikorot 2016 kesä-joulu) kun ECB ja inflaatiosentimentti tuntuu tulevan pienellä viiveellä FEDin ja USA:n perässä. Piti jo maanantaina tällä ajatuksella ostaa short bund ETF:ää, mutta se jäi sitten tekemättä hienosti ennen isoa liikettä (ecb on esittänyt haukkamaisia lausuntoja, joten myös bundi korot otti vahvasti ylös tällä viikolla).

    En ihan heti näe, että ainakaan vielä olisi tapahtunut jokin fundamentaalinen muutos jenkkien inflaatio-odotuksista, joten mahdollisesti tuo voi olla myös lyhyempi korjaus vallitsevaan korkojen laskutrendiin. Toki teknisesti näyttää kuitenkin siltä, että tuosta korjauksesta on mahdollista kehittyä pysyvämpi laskutrendi (esim. TLT break out ulos channelista) ja siksi kevensin hieman TLT positiota. Haluan miettiä asiaa vielä uudelleen todella tarkasti, koska jokin ei nyt tunnu täsmäävän.

    Voisiko korkojen nostaminen aiheuttaa inflaatiota?

    Tämä on ainakin yksi asia, joka saattaa hieman hämätä ajatteluani. Perinteisestihän keskuspankkiirien ajatusmaailma on ollut se, että kun elvytetään ja lasketaan korkoja, niin se promoaa inflaatiota ja korkoja nostetaan inflaation hillitsemiseksi. No, nyt viimeiset 10 vuotta keskupankkikokeiluja on osoittanut aika selkeästi, että ZIRP ja QE on deflatorista. Tästä voisi sitten intuitiivisesti vetää johtopäätksen, että vastakkaisesti toimiminen onkin inflatorista eli korkojen nostaminen ja rahapolitiikan kiristäminen aiheuttaa inflaatiota.

    Tätä ilmiötä on noussut viimeaikoina selittämään akateemisissa piireissä ns. neo-fisherismi (neo-fisherism) eli talousajattelu, jonka mukaan korkojen pysyminen alhaalla pitkään on deflatorista ja että keskuspankkien pitäisi nostaa korkoja aiheuttaakseen inflaatiota. Varmaankin suurin osa taloustieteilijöistä hyväksyy sen väittämän, että pitkällä aikavälillä reaalikorot määräytyvät itsenäisesti nominaalisista tekijöistä riippumatta eli nominaalisen koron nostaminen aiheuttaisi vastaavan nousun inflaatiossa. Ainoa vastahakoisuus neo-fisher-hypoteesia kohtaan tulee siinä, miten nämä tekijät korreloi lyhyellä aikavälillä. 

    En ole itse niin viisas, että voisin sanoa tästä juuta tai jaata mihinkään suuntaan, mutta tämä asia on hyvä pitää yhtenä mahdollisuutena mielessä. Tähän liittyen kävin läpi muutamia papereita:

    Ainakin teoreettisessa monien akateemikkojen mielestä neo-fisherismi toimii. On myös jonkin verran empiiristä dataa (esim. https://www.stlouisfed.org/~/media/Files/PDFs/Bullard/remarks/Bullard-Ex...), mutta toki inflaatioon vaikuttaa niin moni asia, ettei kovinkaan luotettavasti tämmöistä pystytä testaamaan. Monien mielestä siitä kuitenkin puuttuu jonkinlainen intuitiivinen logiikka. Ajatusmalli on siis, että on olemassa vakio reaalikorko, joka ohjaa ihmisten inflaatio-odotuksia. Ohessa lainaus eräästä WSJ:n artikkelista:

    "Neo-Fisherism has theoretical elegance but lacks intuitive logic. At its heart, neo-Fisherism says there is, somewhere, a fixed real rate that drives what the public expects inflation to be. Yet few people–even those who know what real rates are–have a firm view of what they should be. Their expectations of inflation are more likely to depend on past inflation, central bank or private forecasts, and the state of the economy. These expectations of inflation will then drive the returns they expect on saving and investment, not vice-versa."

    Sen enempää kommentoimatta muiden ihmisten intuitioita (kun en itsekään tiedä asiasta vielä kovinkaan paljon), niin yleisellä tasolla voisi todeta, että jos jokin asia ei tunnu intuitiiviselta, se yleensä tarkoittaa ettet ole ymmärtänyt asiaa.

    Tähän väliin täytyy todeta, että FED tuskin ajattelee tässä neo-fisherismin mukaisesti ja nostaa korkoja sen takia (vaikka siis inflaatio on pysynyt pitkään alhaalla). Itse epäilen, että kyseessä on enemmänkin vain se, että FED itse epäilee edelleenkin vahvasti, että inflaatiota alhaalla pitävät voimat ovat hetkellisiä ja toisaalta FED aivan varmasti tietää, että taantuma on lähellä, joten sen varaltakin on pakko kerätä puskuria korkojen laskemista varten seuraavassa taantumassa. Se miten neo-fisherismin dynamiikka voi näkyä, on juurikin se minkä olemme jo kokeneet eli korot olivat pitkään hyvin matalalla, mutta silti inflaatiosta ei ollut eikä oikein vieläkään ole merkkejäkään (Japani myös hyvä esimerkki neo-fisher-dynamiikasta ja paljon muita esimerkkejä tässä esitelmässä: https://www.stlouisfed.org/~/media/Files/PDFs/Bullard/remarks/Bullard-Ex...). Toinen on myös se, että FED voi "tiedostamattaan" lisätä inflaatiota nostamalla määrätietoisesti korkoja vaikka inflaatio ei antaisikaan siihen perusteita.

    Saatan palata tähän joka tapauksessa vielä tarkemmin joskus, kun ehdin tutustua asiaan paremmin.

    Öljy ja dollari

    Näiden yhteys inflaatioon on aika luonnollinen: Kun öljy nousee, inflaatio nousee ja kun dollari (DXY -indeksi) laskee, niin inflaatio nousee. 

    Mitä tulee dollariin, niin bull-leiristä löytyy argumentteja (mm. Raoul Pal, Jeffrey Snider ja Russell Napier) joiden mukaan jenkkisysteemissä on dollarivaje ja verouudistus tuo osan näistä dollareista takaisin jenkkeihin. Toisaalla on taas esim Jesse Felder ja Greg Weldon, jotka ovat perustelleet aika vahvasti, että varsinkin verouudistuksen myötä seuraa tupla alijäämä, joka on erittäin haitallinen dollarille.

    Ehkä itse näksin tässä suurinpiirtein sellaisen dynamiikan, että dollarin laskupaine ainakin 4-5 seuraavaa kuukautta on rajoittunut tuon verouudistuksen vaikutusten (tai odotettujen vaikutusten takia) ja mahdollisesti dollari voi jopa nousta. Sitten kun muut tekijät astuvat peliin, niin dollari tulee heikkenemään voimakkaasti.

    Öljystä mulla ei ole hirveästi sanottavaa kun en ole siihen tarpeeksi perehtynyt, mutta moni ammattilainen ei näe merkittävää hinnannousua kovin mahdollisena.

    Nythän öljy on mennyt ylös ja dollari hieman alas, joten saa nähdä onko näillä mitää vaikutusta lähitulevaisuuden inflaatiolukuihin.

    Innofactor

    Tein taas aika reiluja lisäyksiä tähän. Painaakohan kurssia mahdollisesti näin vuoden lopun tyypilliset tax equityn realisoinnit, kun varmaan aika isolla osalla omistus on todennäköisesti tappiollinen ison kurssilaskun takia. Jos näistä myyjistä yksikään on palaamassa takaisin omistajiksi heti ensi vuoden puolella, niin siitä voisi hakea jonkinlaista tammikuu-ilmiötä.

    Sisäpiiristä Vesa Syrjäkari on ostanut osaketta viimeisen kuukauden aikana kohtuudella. Toki tästä on vaikea sanoa, että kuinka isoja nuo ostot voi kyseiselle henkilölle olla, mutta näyttää tehneen seuraavia kauppoja:

    1.12.2017: Volyymi: 30000 Keskihinta: 0.94405 Euro (yhteensä 28 320 €)

    23.11.2017: Volyymi: 20000 Keskihinta: 0.95349 Euro (yhteensä 19 069 €)

    Yhteensä siis noin 50 kilolla ostanut. Vesa on palkattu Innofactoriin tänä vuonna nimikkeellä Executive Vice President, Business Development and Operational Excellence.  Lainaus innofactorin tiedotteesta:

    "Vesa on yksi merkittävimpään tehtävään Microsoftin kansainvälisessä organisaatiossa koskaan edenneistä suomalaisista. Hän vastasi viimeisimpänä tehtävänään maailmanlaajuisesti Microsoftin suurasiakasmyynnin tehokkuudesta. Vesa keskittyy ensi töikseen Innofactorin kannattavuuden kehittämiseen ja jo aiemmin tehtyjen liiketoimintayksikköjen tehostamissuunnitelmien onnistuneen toteuttamisen varmistamiseen."

    Innofactor on pitkään kasvanut nimenomaan kannattavuuden kustannuksella ja nyt se sitten punnitaan, että miten tehokkuudessa päästään etenemään. Vesa vaikuttaa ihan kovalta tekijältä ja ainakin jonkinlaista luottoa myös näyttää heijastavan nuo hankinnat, vaikka en tiedä miten isoja nuo sitten suhteellisesti on.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Adventures in Finance podcastissa oli viime viikolla erittäin hyvää keskustelua inflaatiosta ja aiheesta haastateltiin useampia ammattilaisia: http://adventuresinfinance.realvision.libsynpro.com/47-what-lies-beyond-...

    Heillä monilta osin päinvastaiset ajatukset kuin minulla, mikä saa tietysti kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Tuolta nousi itse asiassa pari hyvää pointtia esille mm. palkkakehitykseen liittyen, jotka pitää käydä läpi.

    Näen, että on olemassa merkkejä jopa globaalille inflaatioaallolle. Se on sitten eri asia, millä aikavälillä tuo tulee. Korkojen hinnoittelusta olen ollut myös eri mieltä, mutta tähän mennessä tuo näkemys on osoittautunut vääräksi eli aika vahva asymmetria koroissa näyttäisi olevan nimenomaan ylöspäin päiväliikkeiden perusteella. Tämä on tietysti erittäin merkityksellinen juttu sen kannalta, kummalla puolella haluan olla.

    Toisaalta mulla tuon position hedgaus on onnistunut erinomaisesti HYG shortin ja kullan kautta eli tämäkään ei ole ihan niin yksiselitteinen juttu.

    Inflaatio on joka tapauksessa erittäin iso teema 2018, joten tähän liittyen ei ole varaa missata mitään.

     

    Vanadium - Seuraava raaka-aine, josta kaikki esittää ymmärtävänsä kaiken?

     

    Törmäsin ihan sattumalta muutamiin blogikirjoituksiin Vanadiumista. Nimi tuo ensimmäisenä mieleen jonkin uuden kryptovaluutan, mutta kyseessä on kuitenkin alkuaine, jota käytetään mm. teräksen vahvistamisessa ja on myös olemassa vanadium-akkuja, joiden etuna on mm. se, että niissä on parempi säilyvyys kuin Litium-ioni-akuissa ja vanadiumin kemiallisista ominaisuuksista johtuen vanadium-akkuja voidaan sekä ladata että purkaa samaan aikaan. Ainoa asia, missä vanadium-akut häviää litiumille, on energia density eli sähköauton akuiksi ainakaan tällä hetkellä vanadium-akut ei sovi. Nämä saattaa kuitenkin ratkaista ainakin sen merkittävän ongelman, että miten aurinko/tuuli ym. voimasta tuotettu sähkö saadaan pitkäaikaiseen varastoon mahd. tehokkaasti.

    Vanadiumia saadaan louhittua sivutuotteena mm. iron ore kaivoksissa, mutta näin sen louhiminen ei ole ilmeisesti kovin tehokasta tai tähän liittyy jotain epäpuhtausongelmia. Pieni osa (alle 10-20%) vanadiumin globaalista tarjonnasta tulee kierrätyksestä, mutta tähän on ilmeisesti tulossa muutos: Kiina on nostanut rakennusteräksen laatukriteereitä niin, että kierrätettyä vanadiumia ei enää saa käyttää, koska se ei ole tarpeeksi korkealaatuista. Loput vanadiumista tulee erikseen sen louhimiseen keskittyneistä kaivoksista, joita ei vielä ole kovin paljon olemassa.

    Tästä siis herää muutamia ajatuksia:

    1. Ylitarjonnan riski on minimaalinen, toistaiseksi käytännössä olematon. Vanadiumilla ei ole varastoja.

    2, Uusiutuvan energian suosion myötä suurin ongelma on varastointi ja vanadium-akuista povataan yhtä ratkaisijaa tähän ongelmaan.

    3, Kiina ja Intia on tehnyt massiivisia investointeja infrastruktuuriin ja laatukriteereiden kehittymisen takia rakennusteräksessä käytettyä vanadiumia ei enää saa ottaa kierrätysvanadiumista

    4, Kukaan ei puhu Vanadiumista, kukaan ei tiedä vanadiumista. Tai tietysti osa tietää, mutta lähinnä ne, jotka ovat sisällä tässä hommassa. Analyytikko - ja julkinen coverage ei ole mitenkään niin laajalla tasolla, kuin vaikkapa uraanissa, josta kaikki raaka-aine-spekulantit ovat vouhottaneet viimeiset 4 vuotta. Tässä siis voi olla mahdollista, että jos tulee ison yleisön tietoisuuteen, niin raha ajautuu ensimmäisenä helppoihin sijoituskohteisiin.

    Ongelma: Mitä kautta otat näkemystä tähän?

    Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen vanadium-kaivokset ja kaikki niihin liittyvät firmat. Näitä ei kuitenkaan pörssissä juurikaan ole. Nopealla etsinnällä tuli silmiin TSX:ssä treidaavat Largo Resourcers ja Prophecy development corp.

    Kummastakaan firmasta ei löydy juuri yhtään analyysiä edes Seeking Alphasta viimeisen parin vuoden ajalta, paitsi jälkimmäisestä, jonka CEO/CFO ja suurin omistaja (oletettavasti kiinalaista syntyperää, mahdollinen red flag?) on kirjoittanut muutaman erittäin hyvän jutun. Toki tässä aina herää kysymys, onko puhtaat jauhot pussissa, mutta mitä ehdin netistä tietoja penkoa, niin kyseinen tyyppi vaikuttaa olevan jonkinasteinen ammattilainen kaivosfirmoihin liittyvissä rahoitusjärjestelyissä.

    Mietin, että avaisin hyvin pienen position noihin molempiin firmoihin ja tutkisin asiaa lisää ennen kuin alan tekemään sen suurempia päätöksiä.

     

    Tail risk hedging 

    Tällainen kirja (https://www.amazon.com/TAIL-RISK-HEDGING-Creating-Portfolios/dp/0071791752) on siis luettavana tällä hetkellä parin muun kevyemmän kirjan lisäksi. Mitään kovia odotuksia ei tälle kirjalle ollut, mutta nyt kun olen ehtinyt lukemaan jo hieman, niin vaikuttaa kyllä erittäin pätevältä teokselta josta voisi löytää paljonkin hyviää juttuja omaan tekemiseen.

    Kirjan kirjoittaja Vineer Bhansali on nykyisin Longtailalphan perustaja http://www.longtailalpha.com/about/ 

    Aiemmin ollut töissä mm. PIMCO:lla johtamassa tiimiä, joka tutkii tail risk hedging strategioita ja niiden hyödyntämistä.

    Kirja on oikeastaan puuttuva palanen koko ajatusmaailman palapeliin, joka alkaa Nassim talebin kirjoista ja jota tukee hyvin esim. Sornetten "Why Stock Markets Crash" ja Mandelbrotin "Misbehavior of markets". Tässä viedään homma paljon konkreettisemmalle tasolle ja kirjassa on valmiina koodia kopioitavana, jos haluaa kokeilla samoja analyysimenetelmiä itse (ei mitään kovin ihmeellistä tietenkään).

    Päivittelen kirjasta lisää ajatuksia tänne sitten kun olen lukenut kokonaan. Ensimmäisten kappalaiden perusteella nousee kuitenkin pari huomiota yleisellä tasolla

    1. Tail eventeissä korrelaatiot lähenee ykköstä. Tämä on varmaankin aika perusjuttuja, mutta tässä on tärkeää huomata, että koska mm. osakkeilla, yrityslainoilla jne. on yhteinen likviditeettifaktori joka aktivoituu tail eventeissä, niin voit saada tietylle omaisuusluokalle tail hedgeä jostain toisesta omaisuusluokasta paljon edullisemmin. Korrelaatiohan voi olla normaaleissa päiväliikkeissä melkein jopa olematon, mutta sitten isossa romahduksessa korreloi. Tämä on juurikin se teoria, mikä mulla on high yield shorttien taustalla (osakkeiden noustessa ei nouse enää juuri yhtään koska riski spreadit on niin tiukat, mutta likviditeetin uupuessa voi olla todella iso romahdus).

    2, Olennaista on määrittää milloin tail risk hedgea kannattaa lisätä ja mistä sitä löytää kaikkein edullisimmin. Deep out-of-the money optiot ovat lähtökohtaisesti luonnollinen vaihtoehto, mutta näissä on tietysti tärkeää, ettei osta sieltä, missä hinnoittelu on korkein. Esimerkiksi VIX/SP&500 on aika crowded paikka hakea hedgeä ja sen takia siellä on myös iso kysyntä carrylle. Muistan myös katsoneeni Talebin haastattelun tässä jokin aika sitten ja totesi, että S&P 500 volatiliteetti on itse asiassa historiallisesti katsottuna aika kallista. Itsellä tulee mieleen, että jos korrelaatiot osakkeissa lähenee 1, niin edullisinta olisi ostaa yksittäisiin poimittuihin osakkeisiin myyntioptioita, jolloin saat hyötyä systeemisen likviditeetti-eventin lisäksi siitä, jos tapahtuu jotain liiketoiminnallisesti spesifiä (esim. Tesla). 

    3, Tail hedgausta ei tietenkään voi täsmällisesti ajoittaa, mutta ainakin tässä kirjassa tuodaan esille Sornetten kehittämä log-periodic power law model (LPPL) eli yksinkertaistettuna mitataan kuinka nopeasti uusi huippu markkinoilla saavutetaan ja kun tämä oskillaatio kiihtyy, niin markkinoiden sisäinen epästabiliteetti kasvaa. Ilmeisesti tämän malli teoria on analoginen sille, mitä käytetään maanjäristysten ennustamisessa, ainakin LPPL:n kehittäjä Sornette on geofyysikko. Tätä voidaan sitten osakemarkkinoilla esittää log-periodisella backfitillä (esim. NIKKEI:n 2013 crash olisi ollut aika selkeästi mallinnettavissa tällä). Tuon mallin ajatusta on tuotu esille Sornetten kirjassa, mutta on siitä paljon akateemisiakin papereita, esim: https://kr.mathworks.com/matlabcentral/answers/uploaded_files/12237/frol...

    Nämä on varmaankin rahoitustieteessä aivan niitä perusjuttuja, mutta ainakin itse ihan mielenkiinnolla suhtaudun tuohon kirjan sisältöön. Tarkoitus olisi saada irti ainakin se, miten käytännössä saan tail risk hedgea edullisemmin ja miten karkeasti kannattaa ajoittaa näitä painotuksia. Pienenä osuutena salkusta ja oikein toteutettuna tuo voi kuitenkin olla aika toimiva strategia ja mahdollistaa sitten suuremman betariskin ottamisen normaalissa ympäristössä.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Onpas kyllä ollut mielenkiintoinen vuoden alku! Kulta on tehnyt joulukuun pohjilta täysin saman tempun kuin viime vuonna ja näyttää jopa tehneen breakoutin symmetrisestä kolmiosta, jota olen jo pitkään tarkkaillut. Tässä kohtaa täytyy kuitenkin todeta, että kyse on ennemminkin dollarin heikkoudesta kuin kullan vahvuudesta sillä dollari-indeksi on tullut alas voimakkaasti. Tämä taas haastaa osaltaan mun delfaatio-näkemystä, kun vielä kaiken lisäksi pitkät korot ovat taas osoittaneet voimakkaan asymmetrian ylöspäin.

    Olin joulukuussa aika pitkälti neutraali euro-dollariin lievällä teknisellä long-biasoitumalla. Hypin sisään ja ulos H&S-failure-patternista kuin sopuli, mutta lopulta euro-dollari kuitenkin näytti ilmentävän tuon breakoutin ja teki uudet huiput. Ihan ok voitot tuolta lopulta sain ulos, mutta ehkä tässä olisi voinut säilyttää suuremman maltin ja ei niin tiukkoja stop-losseja. Edelleen lievä euro-paino on salkussa ja target on tasoilla 1.24-1.25. Sen jälkeen ehkä neutraaliin, mutta pitää nyt katsoa miten asiat kehittyvät.

    Aloitin pitkien korkopositioiden keventelyn jo joulukuussa, kuten kirjoitin, koska olen todella hukassa tämän asian kanssa. Jatkoin keventämistä hieman tamikuun alussa, mikä on jälkiviisaana näyttänyt ihan hyvältä päätökseltä. Mietin ostoja TLT:hen, kun (muistaakseni) viime viikon keskiviikkona tuli ulos juttua, että Kiina lopettaa jenkkikorkojen ostot. Uutinen vaikutti mun mielestä todella absurdilta fundamentteihin nähden, kun kyseessä ei ollut edes virallinen lähde. No ton aiheuttama liike sitten korjautuikin nopeasti, mutta en silti ostanut, vaan päätin pitää suunnitelmani miettiä asiaa tarkemmin.

    Käytännössä en edelleenkään näe, että inflaatio olisi sen kummemin heräilemässä vielä vuonna 2018, mutta kieltämättä inflaatio-odotukset on monilla osapuolilla kovat ja tämä voi vaikuttaa pitkiin korkoihin (samoin myös keskuspankkien toimet). Viimeisen parin viikon aikana on näkynyt niin voimakkaita korkoliikkeitä ylös, että en oikeastaan ole enää varma, haluanko olla tällä puolella treidiä, vaikka sattuisinkin lopulta olemaan oikeassa deflaation suhteen. Tai ylipäätään sen suhteen, että inflaatio ei nouse (koska en deflaatiostakaan ihan niin varma ole).

    Teslaa en ole päässyt pitkään aikaan treidaamaan, kun en suoraan sanottuna näe mitään hyviä perusteita asettaa shortteja juuri nyt. Olen myös yhä enemmän taipunut siihen suuntaan, että olisi ehkä parempi odottaa kurssin painuvan reilusti alle 300, jolloin voisin jopa suoraan osakelainauksella shortata. Nyt on lähinnä deep OTM putteja salkussa osana tail risk hedging -strategiaa. Teslan shortaamisesta muuten kirjoitin tänään juttua blogiini: http://www.omistajavaurastu.com/2018/01/kannattaako-teslaa-shortata.html

    Innofactor teki tammikuun alussa sen, mitä odotinkin, eli tammikuuilmiön. Näyttäisi ainakin siltä, koska ilman mitään uutisia kurssi nousee 15% muutamassa päivässä. Mahdollisesti siis verosyistä myyneet ostivat takaisin. Otin puolet positiosta ulos tässä kohtaa 1,09,1,13 välillä, kun tuolla tasolla en enää saa riittävää turvamarginaalia lyhyen tähtäminen fair valuen mukaan enkä toisaalta osaa sanoa yhtään mitään Innofactorin bisneksen pitkän tähtäimen potentiaalista. Loput lähtee salkusta jos mennään alle 1,00, koska tämä näyttäisi olevan inverse head&shouldersin neckline. Innofactorilla on muuten aika oppikirjamainen kuva tuosta kuviosta, mutta saa nähdä toteutuuko.

    Koulu on lähenyt harvinaisen rankasti käyntiin, joten jonkinlainen univaje/stressi painaa kokoajan mieltä ja siksi yritän nyt välttää suurten päätösten tekemistä. Muita lisäyksiä viime viikolla tehty mm. Kultaan (kaivosyhtiöiden ja rojaltiyhtiöiden kautta) ja olen myös miettinyt, jos pienen shorttiposition rakentaisi Nesteeseen (kiitos Daytraderille tämän idean avaamisesta). Tietysti ensin haluan itsekin käydä tuon casen läpi, jos vain aika riittää.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Teslasta

    Aloitin tänään tekemään exceliin hieman havaintoja/laskelmia Teslan eri tulevaisuuden skenaarioista M3 myynnin suhteen. Käytännössä siis hyvin simppeli matriisi siitä, mikä on myynti milläkin tuotantomäärällä ja lopullinen voitto milläkin katteella. Tästä sitten jotain osviittaa valuaatioon ceteris paribus oletuksella ihan yksinkertaisella diskonttomallilla. Tuossa on vielä hiottavaa jonkin verran, mutta varmasti nyt kevään aikana tulen jakamaan tänne tarkemmin pointteja, joita en ole vielä aiemmin nostanut esille. 

    Yksi asia on kuitenkin vama, että olen itse asiassa aika bullish Teslan tuotteiden suhteen sillä oletuksella, että esimerkiksi semi-truckin faktat pitävät paikkaansa. Juuri kukaan ei voi argumentoida sitä vastaan, etteikö Teslan tuotteet (S,3,X) ole tähän mennessä olleet aika helvetin hyvin toteutettuja ja etteikö ihmiset pitäisi niistä. Itse asiassa arvostelujen perusteella M3 taitaa olla jenkeissä hintaluokkansa paras auto tällä hetkellä konsensuksen mielestä. Toki riippuu millaiseen käyttöön autoa tarvii (sedan-malli rajoittaa hieman tätä). M3:n kohdallakin ainoa mahdollinen "ongelma", on että mikä tulee olemaan kyseisen auton marginaali? Pessimistisimmät arviot heittää jopa negatiivisen 5-10k tuolle ja positiivisimmatkin vain ehkä saman verran 5-10k positiivista.

    No, joka tapauksessa Teslassa on nyt aika voimakas asymmetria nimenomaan positiivisiin uutisiin, kuten aiemmin linkkaamassani artikkelissa totesin. Tuntuu, että kaikki tiedostavat tuotanto-ongelmat ja rahoituksen puutteen varsin hyvin. Tämä on ehkä just sitä "first level thinkingiä", joka on jo hinnoissa. Intuitiivisesti Tesla on tietysti short, mutta sepä tässä ongelma onkin. Intuitiivinen ei ole juuri koskaan ollut toimiva juttu. Sitten taas loogisesti ajateltuna Tesla short ei kuitenkaan olekaan niin ilmiselvä ainakaan vielä tässä vaiheessa. Itse olen myös alkanut pitämään yhä enemmän todennäköisenä sitä vaihtoehtoa, että Tesla fuusioituu SpaceX:n kanssa. Tämä voisi luoda aika ison hypen ja turvata rahoitusta pitemmäksi aikaa. Nämä voi olla juuri niitä pinnan alla kyteviä asioita, mitkä pitää kurssin edelleen korkealla kaikista onglemista huolimatta.

    Mitä enemmän tähänkin caseen perehtyy, niin sitä paremmin tajuaa, että tää on todella hankala shortti. Riskienhallinnan osalta tää on kuitenkin mennyt aivan nappiin ja hyvällä systemaattisuudella oon onnistunut väistämään isot nousut. Esimerkiksi mun mielestä tossa 335 kohdalla shortteja availleet uiskenteli käytännössä vesiputouksen reunalla teknisestä näkökulmasta. Avasin tätäkin tuossa aiemmin mainitussa artikkelissa yhtenä perusteluna miksi en juuri nyt ole shorttina Teslaan:http://www.omistajavaurastu.com/2018/01/kannattaako-teslaa-shortata.html

    Jokainen saa olla teknisestä analyysistä mitä mieltä haluaa, mutta jo pelkästään vuoden 2017 aikana tekninen analyysi yhtenä riskienhallinan työkaluna pelasti mut isoilta tappiolta varmaan parikymmentä kertaa. Näin pienestä määrästä ei tietenkään vielä mitään tilastollista merkitsevyyttä voi hakea. Ohessa kuitenkin poiminta mihin tällä kertaa viittaan eli symmetric triangle breakout mahdollisuus.

    Joka tapauksessa nyt viikko jälkeen päin katsottuna tuo setup osoittautui relevantiksi ja breakout tuli kohtalaisella voluumilla eli Tesla treidasi viikon päätöksessä 350 dollarissa:

    Kun nyt alkaa rakentamaan uutta setupia, niin ekana tulee mieleen nouseva channeli, jonka breakout olisi myös aika merkityksellinen (355 läpi viikon sisällä). Toki jos nyt haluaa shortata, niin tossa olis mun stop-loss. Jos channel osoittautuu relevantiksi, niin target olis jossain 320-325 kohdalla eli toi setup tarjoaa n. 5:1 profit/risk -suhteen. Odottelisin kuitenkin ehkä sen verran, että lähteekö laskuun, mikä antais paremmat oddsit channelin relevanssille. Toki myös jotain RSI-divergenssejä vois seurata:

    Älkää ottako noita tulevaisuuden töherryksiä liian tosissaan. Ohessa siis todella binäärinen maailmankuva, vaikka tosiasiassa mitä tahansa voi käydä. Väittäisin, että nuo on kuitenkin ne todennäköisimmät skenaariot nykytiedon valossa. Toki pitää katsoa, miten tän chartin morfologia lähtee rakentumaan ja minkälainen sentimentti tulevalla viikolla on bullien ja bearien näkemysten suhteen.

    Paljon olennaisempaa on kuitenkin se, että millä todennäköisyydellä jokin negatiivinen uutinen saa kurssin voimakkaaseen laskuun (ja kuinka voimakas laskusta ylipäätään tulee), kun tuntuu, että Teslan ympärillä kaikki on tällä hetkellä negatiivista. Pointti siis: Negatiivinen uutinen ei välttämättä olis tällä hetkellä mikään kummoinen uutinen. Ehkä joku tuotanto-ongelman jatkuminen voisi kuitenkin saada 5-6% pudotuksen kurssiin. Kun kuitenkin miettii, että mitä positiivinen uutinen vaikkapa tuotanto-ongelmaan liittyen voi tällä hetkellä saada aikaan, niin teknisen asetelman huomioon ottaen ehkä jopa yli 10 % nousun. Joulukuun lopun tuotannosta tesla kuitenkin raportoi, että muutaman päivän tuotannosta ekstrapoloiden ollaan jo yli 1000 M3:sta per viikko -vauhdissa. Tää voi tietysti olla taktinen valhe, jos osakeanti tipahtaa luukusta lähiaikoina. En edelleenkään shorttaisi.

    Bitcoinista

    Tein viime viikolla lyhyen blogikirjoituksen bitcoinin hintaobservaatioista sekä käsittelin hieman kyseisen markkinan psykologiaa/peliteoreettista näkökulmaa: http://www.omistajavaurastu.com/2018/01/bitcoin-ja-kuplan-anatomia.html

    Tulipa heitettyä myös pari arvausta tietyistä fundamenteista, mutta nuo kannattaa ottaa lähinnä huumorilla. Työstän kyllä parempaa juttua, jossa käyn fundamentteja ihan kunnolla läpi ja sitä varten olen opiskellut aihetta aika paljon nyt parin viikon aikana.

    Aina kun jokin asset on eksponentiaalisessa kasvussa, niin kaikki keskustelu sen ympärillä tuntuu olevan voimakkaasti polarisoitunut kahteen leiriin. Järkeviä pointteja ei kuulee kummastakaan leiristä, sillä kumpikaan osapuoli ei ymmärrä yhtään mistä on kyse. Faktat ja looginen ajattelu loistavat poissaolollaan. Tai siis kyllä niitä fiksuja kryptobulleja ja kryptobeareja löytyy, mutta valitettavasti niiden jutut katoaa tämän äänekkäimmän massan taakse. Siksi oli mukava lukea Jensin blogista järkevää keskustelua, kun edes mitään sen suuntaista on aika harvoin saatavilla.

    Piti vielä kirjoittaa kannabis/lääkekannabisfirmoista sekä mun lähestymistavasta biotech/lääkefirmojen analysointiin/clinical trialseihin ja niiden analysointiin, mutta taidan tehdä sen huomenna. Tuli jo sen verran tekstiä tähän yhteen viestiin.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

    Ajattelin etten jaksa enää vatvoa asiaa, kun tämä on saanut jo niin naurettavat mittasuhteet ihan vain sen takia, koska muutama taloustoimittaja ei jaksanut nostaa puhelinta kouraan ja soittaa Ruotsiin kysyäkseen mitä on oikeasti tapahtunut. Aika ala-arvoista uutisointia mun mielestä.

    Moni muukin varmaan ihmettelee Fivan julkistusta ottaa sijoitusblogeja erityisvalvontaan. Jos siellä oikeasti käytettäisiin niitä vähäisiä resursseja, mitä Fivalle on annettu, blogipäivitysten syynäämiseen, niin olis kyllä aika tyhmää porukkaa. En jaksa uskoa tähän, vaan mun mielestä looginen selitys on se, että Fiva haluaa hieman parantaa julkisuuskuvaansa ja näyttää siltä, että ikäänkuin he eläisivät muutoksen mukana ja reagoivat "tapahtumiin".

    Fivan rooli on kuitenkin todella tärkeä ja toivon, että siellä osataan kohdistaa resursseja oikeasti tärkeisiin asioihin, joiden kanssa jo varmasti nytkin on kiire. Oon aika paljon kuullut juttua useammastakin lähteestä resurssien puutteesta (sen lisäksi on ymmärrettävää, että paras osaaminen on yksityisellä sektorilla), joten voin vain kuvitella millaista on olla töissä siellä ja kuulla koko ajan vittuilua joka puolelta. 

    Esimerkkinä vaikka tää case, missä jenkki-ETF:iä bannattiin suomalaisilta sijoittajilta: Säännöt saneltiin EU-tasolta, eikä fivalla mun käsittääkseni ollut tähän mitään vaikutusvaltaa. Toi viimeisin julkisuustemppu on siis fivalta ihan ymmärrettävä, toivottavasti se kuitenkin jää tuohon. En ole nimittäin vielä kertaakaan törmännyt mihinkään kurssimanipulointiin viittaavaan juttuun missään suomalaisella sijoitusfoorumilla tai yhdessäkään blogissa.

    En tietenkään pidä mahdottomana etteikö sellaista voisi tapahtua tulevaisuudessa, mutta kyse on kuitenkin siitä, mihin resursseja halutaan kohdistaa. 

    En tosin tiedä onko resurssipula sitten oikeasti selityksenä, kun lukee esim. tällaisia juttuja: https://yle.fi/uutiset/3-9171504

    Pointti on kuitenkin se, että asiat ei välttämättä aina ole sitä miltä ne aluksi näyttää.

    Edit: Tällainen auto on ilmaantunut kuin tyhjästä tuohon mun talon lähettyville. Ei tainnutkaan olla pelkkä markkinointikikka....

    Käyttäjän Aki Pyysing kuva
    Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
    Viestejä: 2102
    Tomi Haataja kirjoitti:

    Moni muukin varmaan ihmettelee Fivan julkistusta ottaa sijoitusblogeja erityisvalvontaan. Jos siellä oikeasti käytettäisiin niitä vähäisiä resursseja, mitä Fivalle on annettu, blogipäivitysten syynäämiseen, niin olis kyllä aika tyhmää porukkaa. En jaksa uskoa tähän, vaan mun mielestä looginen selitys on se, että Fiva haluaa hieman parantaa julkisuuskuvaansa ja näyttää siltä, että ikäänkuin he eläisivät muutoksen mukana ja reagoivat "tapahtumiin".

    Tästä sikäli samaa mieltä, että kyseessä on lähinnä profiiliinnosto. Mutta kyllä nettikirjoituksiakin kuuluisi valvoa ottaen huomioon esimerkiksi omien kirjoitusteni kurssivaikutukset vaikkapa Privanetiin ja Dovreen.

    Tomi Haataja kirjoitti:
     En ole nimittäin vielä kertaakaan törmännyt mihinkään kurssimanipulointiin viittaavaan juttuun missään suomalaisella sijoitusfoorumilla tai yhdessäkään blogissa.

    Olen ilmeisesti kyynisempi, koska mielestäni törmään kurssimanipulaatioyrityksiin foorumeilla jatkuvasti. Omalla nimellä kirjoittavien osalta en nyt kyllä muista yhtäkään tapausta. Kirjoittajista valtaosa ei edes tiedosta tekevänsä mitään laitonta, joten asian esille nousu oli hyvä asia.

    Fivan resursseja sinänsä foorumikirjoitusten sijaan olisi tehokkaampaa kohdistaa talouslehdistön ja analyysitalojen valvontaan. Jatkuvasti törmään "selittämättömiin" kurssinousuihin ennen suositusnostoa tai positiivista lehtijuttua. Selitys on selvä: Jo etukäteen on tiedetty positiivisesta jutusta ja maltillisesti tankattu. Näissä Fivalla olisi aseet tutkintaan, mutta niitä ei käytännössä käytetä tai ainakaan ole kuullut käytettävän. Tähän pohjaan näkemykseni, että tuskin bloggareitakaan juuri tullaan tutkimaan.   

    Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
    Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
    Viestejä: 91

    Se koira alahtaa johon kalikka kalahtaa. Otetaas vaikka esimerkki taalta: http://www.omistajavaurastu.com/aloita-tasta - > "Passiivinen indeksisijoittaminen on todistetusti paras vaihtoehto"

    Aktiivinen salkunhoito häviää osakemarkkinoiden keskiarvolle eli indeksille 90 %:ssa tapauksista. Aktiivisen salkunhoidon seurauksena tulee myös erittäin korkeat kustannukset asiakkaalle. Nordnet tarjoaa ensisijaisesti aidosti passiivisia ja matalakuluisia vaihtoehtoja, jotka todistetusti tarjoavat parhaan tuoton pitkässä juoksussa. Parhaimmillaan voit sijoittaa jopa täysin kuluttomiin indeksirahastoihin.

    Instipuolella ainakin Mifid 2 sanoisi mur: markkinoidaan tuotot edella, ei kerrota riskeista samalla eika lahteita vaitteille. Enta onko tuo Nordnet-linkki affi? Ainakin omalla selaimella se vei jonnekin trackeriin, joka blokattiin.

    Sijoitustiedossakin markkinoitu kaikenlaista paskaa sijoituksina, joten ihan hyva, jos Fiva niita katselee. Fivan resurssit pitaisi mitoittaa sen tehtaviin sopiviksi.

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70
    Aki Pyysing kirjoitti:

    Mutta kyllä nettikirjoituksiakin kuuluisi valvoa ottaen huomioon esimerkiksi omien kirjoitusteni kurssivaikutukset vaikkapa Privanetiin ja Dovreen.

    Samaa mieltä, kuuluu ehdottomasti valvoa. Mulle toi fivan esille tuoma käsite "erityisvalvonta" vaan ei käy järkeen, siinä mielessä miten sen itse ymmärrän :D

    Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

    Se koira alahtaa johon kalikka kalahtaa. Otetaas vaikka esimerkki taalta: http://www.omistajavaurastu.com/aloita-tasta - > "Passiivinen indeksisijoittaminen on todistetusti paras vaihtoehto"

    Aktiivinen salkunhoito häviää osakemarkkinoiden keskiarvolle eli indeksille 90 %:ssa tapauksista. Aktiivisen salkunhoidon seurauksena tulee myös erittäin korkeat kustannukset asiakkaalle. Nordnet tarjoaa ensisijaisesti aidosti passiivisia ja matalakuluisia vaihtoehtoja, jotka todistetusti tarjoavat parhaan tuoton pitkässä juoksussa. Parhaimmillaan voit sijoittaa jopa täysin kuluttomiin indeksirahastoihin.

    Instipuolella ainakin Mifid 2 sanoisi mur: markkinoidaan tuotot edella, ei kerrota riskeista samalla eika lahteita vaitteille. Enta onko tuo Nordnet-linkki affi? Ainakin omalla selaimella se vei jonnekin trackeriin, joka blokattiin.

    Sijoitustiedossakin markkinoitu kaikenlaista paskaa sijoituksina, joten ihan hyva, jos Fiva niita katselee. Fivan resurssit pitaisi mitoittaa sen tehtaviin sopiviksi.

    Kiitos huomautuksista.

    Olen kyllä kertonut avoimesti affiliate-linkeistä niissä artikkeleissa/sivuilla, joissa sellaisia on. Tuo Nordnetin linkki on esim. sellainen ja pitääkin tarkistaa tuo sivu vielä. Olisin tyhmä jos en kertoisi, sillä omien ja lukuisten muidenkin tekemien A/B-testien mukaan niistä kertominen vain parantaa konversiota. Muutenkin tuon asian piilottelu herättää aika paljon epäluottamusta, eikä mulla ole mitään syytä piilotella tuollaista asiaa.

    Sivusto on elänyt sen verran paljon 4 vuoden aikana, että hyvinkin voi löytyä kohtia missä tuo affiliate-toiminnan maininta on jäänyt tekemättä. Tottakai ehdottomasti korjaan puutteet kun niitä löytyy, vaikka varsinaisesti mainonnan tunnistettavuuden valvonta ei ole bloggaajan vastuulla (kukaan ei kuitenkaan halua tehdä sellaisen bloggaajan kanssa yhteistyötä, joka ei tätä itse valvo). Jos kiinnostaa, niin aiheesta olen kirjoittanut tällaisen: https://passiivistatuloa.com/kirjoitus-saattaa-sisaltaa-affiliate-linkkeja/

    Sivustolta löytyy myös vastuuvapauslauseke jossa käyty läpi näitä asioita.

    Vaikka blogia ei koske sijoitusneuvontaa koskeva sääntely, niin tottakai haluan tuoda mahdollisimman totuudenmukaista ja rehellistä tietoa esiin blogissa. Koen, että mulla on tuolla blogissa jonkinlainen puute indeksisijoittamisen mahdollisten uhkakuvien yms. esille tuomisessa ja sen takia olen lähtenyt asiaa kehittämään. Mulla on siis pitkä artikkelisarja meneillään indeksisijoittamisen riskeistä ja uhkakuvista. Tästä on tarkoitus tehdä kooste-artikkeli tuonne blogiin ja siihen on tarkoitus viitata aina indeksisijoittamisen yhteydessä: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/12/indeksisijoittamisen-uhkakuvat-os...

    Lähteet noille väitteille voisi toki myös laittaa ja miettiä paremmin riskien esiintuomista, siinä olet myös oikeassa. Lisää kuitenkin lukijan luottamusta, joten niistäkin on vain hyötyä.

    Ohessa vielä Fivalta asiaa, mikä on sijoitusneuvontaa, mikä ei: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Toimiluvat/Hakeminen/UKK/Sijoitusneuvo...

    Käyttäjän Tomi Haataja kuva
    Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
    Viestejä: 70

     

    Ajattelin käydä lyhyesti muutaman chartin läpi ihan teknisessä mielessä jo pelkästään oman ajattelun takia. Joulukuun lopussa aloitetut 30 Y Treasuryn kevennekset oli kyllä mun kohdalla hyvä päätös. Heikentyvä dollari-indeksi ja nouseva öljy kyllä puoltaa nyt, että inflaatioluvuissa saatetaan yllättään. Saa nähdä mitä euro vielä tekee. Itse en näe, että keskuspankilla olis mitään painavaa syytä puhua euroa alas, johtuen suuresta talousalueesta. Näin tää ajattelu ainakin tuntuisi loogiselta, mutta pitää vielä perehtyä tuohon, miten euro/dollari oikesti vaikuttaa euroopan talouden kehitykseen kokonaisuudessa. Jenkeissa FED ainakin saa mukavaa korkojen korotuspainetta.

    Piti jo aiemmin tuoda esille vähän mun taktikointia tuossa valuuttaparissa, mutta se ilmeisesti jäi. Pieni europaino on kuitenkin salkussa ja target aiemmin oli 1.24-1.25 välillä. Head-shoulders-failure antaa itse asiassa täsmällisen targetin 1,2538 (pään huipun ja necklinen erotus + pään huippu). Target-pointit on mun mielestä teknisessa analyysissä huomattavasti epävarmempia asioita, ainakaan mitään täsmällistä ei voi sanoa. Aika hyvä sattuma (oletettavasti) kuitenkin kävi, sillä euro-dollari kävi päivän sisällä tänään ylimmillään juurikin tossa 1.2538

    Alkuviikosta rakentelin euroon siis tällaista setupia. Kuvaan olen piirrellyt H&S-failuren 4 vaihetta, jotka täyttyessä saadaan siis toi target (pään erotus - neckline). Olen ympyröinyt palloilla karkeasti ne kohdat missä ostin (vihreä) ja myin/kevensin (punainen). Lisäksi keltainen pallo kuvaa missä shorttasin, oletuksena oli siis H&S-pattern. Kuva taitaa olla maanantailta, jos oikein muistan. 

    Ohessa siis H&S-failuren lisäksi jonkinlainen boxi/horisontaalinen flag-muodostelma. Flag antaa targetiksi 1.2722. 

    Tänään jälkikäteen katsottuna toi flag oli relevantti, sillä breakout oli aika merkittävä. Tuossa olisi voinut lisätä positioita, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt. Ajattelin, että salkussa on kuitenkin iso paino fyysisen kullan kanssa korreloivia omaisuusluokkia (osakkeita ja optioita), joten tätä kautta tulee myös altistusta dollarin heikkenemiselle (oletuksena dollari/kulta -käänteinen korrelaatio).

    Alla siis tilanne tällä hetkellä. Otin jonkin verran voittoja ulos eli salkku kokonaisuudessaan euro-dollarin suhteen nyt melkein neutraali, ellei kultaan sidottua omaisuutta lasketa.

    Lyhyen aikavälin teknisestä näkökulmasta en näe enää ihan hirveästi nousupotentiaalia eurolle. Spekulatiiviset positiotkin on tällä hetkellä huipussaan euron kannalla, joten en ihan loppuun saakka halua mennä konsensuksen mukana.

    Jos katsotaan isommassa kuvassa, niin saadaan paljonkin ajateltavaa.

    Ensinnäkin eurolla RSI on korkeimmalla tasolla sitten 2008 eli käytännössä eurolla on nyt momentum päällä. Laskevan channelin yläraja menee samassa kohtaa kuin mikä on flag-muodostelman target. Toki jos tästä tapahtuu breakout, niin se voisi ennakoida eurolle jopa 1,50 tasoja 1-2 vuoden sisällä. Tossa kohtaa itse ottaisin ehkä eurot ylipainoon, mutta muuten menen mieluiten neutraalisti.

    Toinen vaihtoehto on, että channel jatkaa itseään toistavana ja dollari lähtee taas pian nousuun. Tätä puoltaa mun mielestä fundamentit, jotka on edelleen hieman deflatoriseen suuntaan ainakin toistaiseksi.

    Dollari-indeksi (Broad trade weighted) itsessään näyttää seuraavalta:

    jonkinlainen laskeva head-shoulders muodostelma lähentelee breakout tasoa.

    Tässä on nyt mun mielestä tärkeä huomata, että konsensus on dollarin laskun kannalla. Breakoutia voi aivan yhtä hyvin seurata failure-pattern kuten eurossakin ja siinä kohtaa saattais olla jopa jonkinlaista dollarin short squeeze -dynamiikkaa. Alla euro-dollari futuurien spekulatiiviset positiot, korkeimmalla sitten 2008 (ei näy kuvassa)

    Toki tässä on varaa nousta vaikka kuinka, mutta jos katsotaan missä oli esimerkiksi short-euro huiput, niin 2015. 2015 pohjilta euro ei juurikaan enää laskenut vaan aloitti konsolidaation. Kannattaako tässäkään tilanteessa olla konsensuksen puolella?

    Jos tehdään kullan puolesta muutama tekninen poiminta, niin itsellä nousee ensimmäisenä esille inverse head&shoulders, jonka breakout on käsillä juuri nyt:

    Toki GLD ETF ei ihan täysin seuraa kullan hintaa, enkä muutenkaan suosittele spekuloimaan kullan hintaliikkeillä pitkällä aikavälillä tällä. Mielummin joko fyysisenä (enemmänkin vakuutus) tai kultarojaltiyhtiöiden/kaivos-ETF:ien kautta.

    Toinen mikä nousee vahvasti esille, on symmetrinen triangle-muodostelma, jonka breakout on jo tapahtunut.

    Lisäksi alla vielä poiminta VanEck Vectorsin Junior Gold Miners ETF:stä, joka näyttää myös breikanneen descending trianglen. Yleisesti ottaen kulta-treidaajien piireissä pidetään vahvistuksena, mikäli mainerit tulee kullan hinnan mukana. Aina ei nimittäin näin ole.

    Long gold on joka tapauksessa mun yksi isoista lähitulevaisuuden makronäkemyksistä. Euro-dollari on vähän epäselvä vielä, mutta fundat tällä hetkellä viittaa laskevan channelin jatkumiseen ja dollari ottaakin seuraavan legin ylös. Fundamentteja pitää kuitenkin monitoroida tarkkaan.

    Inflaation osalta näyttää vaan vahvasti siltä, että yllätyksiä voi tulla ja markkina on sellaisille aika herkkä. Hyvänä esimerkkinä 30 Yearin reaktiot joulukuun aikana (mistä syystä olen alkanut pitää kyseistä positiota aika epämieluisana, vaikka fundamentit näyttäisivätkin hyvältä).

    Käyttäjän muugg kuva
    Liittynyt: 2.8.2017, 21:46
    Viestejä: 47
    Tomi Haataja kirjoitti:
    Long gold on joka tapauksessa mun yksi isoista lähitulevaisuuden makronäkemyksistä.

    Näin tykkään itsekin ajatella isossa kuvassa. Muutenkin lähivuosina osakkeiden ja asuntojen hintaromahdusten todennäköisyys on jo merkittävä. Kullan suhteen olen tosin täysin noviisi, katselin jo spdr gold trustia eli GLD mutta ilmeisesti se ei ole hyvä valinta kullan omistamiseen? Mitä siis suosittelette jos haluaa hankkia nyt kultaa pörssin kautta? Esimerkiksi mainittu GDXJ?

    edit: unohdin että etf:n osto on tosiaan suomessa tehty hankalaksi, mutta otan silti vihjeitä vastaan

    Sivut

    Sijoitustiedon #Teerenpelit
    Aki Pyysingin vieraana Jukka Oksaharju
    Katso jakso tästä