Olet täällä

Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa - 18.6.2022 11.38

Farseer kirjoitti:

Lisätään myös että pistetään alulle selvitys että olisiko silmien laserleikkaus risk-reward-suhteeltaan hyvä. 2500-3000 euron panostus elämänlaadun paranemiseen (mikä vielä säästetään silmälaseissa lopulta) olisi ilman riskejä ja haittapuolia muuten no-brainer ilman riskejä.

Mainittakoon että "leikkaukset" ja tuollaiset operaatiot kyllä lähtökohtaisesti pelottavat itseäni. Mutta nykyään tuossa lienee riskit epäonnistumisesta melko pienet (hyvällä ystävällä kylläkin jouduttiin operoimaan monta kertaa, mutta siitä on aikaa jo kymmenen vuotta).

 

Voin myös vahvistaa, että satoja, ellen tuhansia sijoituksia tehneenä, silmäleikkauksen EV varmaan parasta ikinä 2,5 kilolle. Mitä huonompi näkö ja mitä nuorempana tekee, sen parempi EV.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 9.11.2021 07.42

Hynägrande kirjoitti:

 

Willem kirjoitti:

Kuinka paljon arvoa on digitaalisella rahalla kehitysmaiden ihmisille, jotka saavat suojaa korkeaa inflaatiota ja valtion mielivaltaa vastaan, ja ylipäätään saavat pankkipalvelut kännykälle? Halvoista remittance-maksuista länsimaissa asuvilta sukulaisiltaan? Kyllä meilläkin on hyvä olla valtioista riippumaton raha, jota eivät Sanna Marinit ja muut kaappimarxistit pääse sorkkimaan. Kuinka paljon energiaa menee hukkaan pankkirakennuksissa ja käteisen roudaamisessa raha-automaateille? 

 

En tiedä. Ja onko tämä paras tapa järjestää nuo asiat vai voisiko sen tehdä polttamatta älyttömästi energiaa taivaalle? En tiedä sitäkään.

Mutta luulen että näitä kysymyksiä tullaan pohtimaan paljonkin lähivuosina. En näe tätä bitcoinin tyylistä proof-of-work paskettelua pitkällä tähtäimellä kestävänä juttuna. Jos se "work" edes olisi jotain hyödyllistä laskentoa.

Toki minulla on pitkoa, ostin jo aika monta vuotta sitten.. vaikka en näe bitcon toimintamallia long-term kestävänä ratkaisuna, en ole kokenut mitään ongelmaa holdata. Turha taistella markkinoiden näkymätöntä kättä vastaan ja ostaessani ne pitkot ei tällaisesta laskentamyllytyksestä ollut vielä tietoakaan.

Bitcoinin ominaisuudet, joita lähinnä on double spendin estäminen verkossa ja tätä myötä kätevä arvonsiirto (oikeasti todella kova juttu) sekä tarkkaan aikataulutettu deflatorinen rakenne (en näe tällä juurikaan arvoa globaalille taloudelle). Molemmat ominaisuudet saadaan arvioni mukaan tulevaisuudessa toteutettua niin paljon helpommin ja paljon turvallisemmin muilla mekanismeilla kuin sentralisaatio-alttiilla PoW:lla, että jossain vaiheessa kasvu tyssää. Ja tässä vaiheessa voi tulla se maukas shortin paikka, jos ja kun yli-investoinnit louhintaan johtaa tippuvan hash-raten ja rajumman keskittymisen spiraaliin, mutta luonnollisesti on hankala sanoa mihin asti hinta jaksaa kiivetä ennen sitä. Näyttää siltä, että isiommat instituutiot eivät kuitenkaan ole bitcoiniin lähteneet vielä kovin innokkaasti sijoittamaan ja uskonkin, että ne eivät suuremmissa määrin lähde. Eli kun Ilmarisen, Varman ja amerikan serkkujensa eläkerahastot järjestään täyttyvät bitcoinista, myönnän olevani väärässä. Yksittäiset isommat intsikat ja varsinkin pienemmät toki varmasti kokeilee, mutta pienillä positioilla kokonaisuuteen nähden. Tietysti jos fuusio saadaan toimimaan pian, niin sitten energiankulutuksella ei ole väliä, silloin ratkeaa moni muukin ongelma. Ja tietenkin bitcoiniin voidaan adoptoida tulevaisuudessa jokin toinen konsensusmekanismi.

Vuosi sitten vielä oli 10k$ hinnoissa bullish bitcoiniin, mutta jatkuvasti oman perehtymisen kautta kääntänyt suhtautumista karhumaisemmaksi oikeastaan koko tämän hetkistä kryptoskeneä kohtaan, minkä vuoksi toki jäänyt myös monesta noususta sivustakatsojaksi, mutta kristallipallon kanssa olisi aina sijoittaminen helppoa.

 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 4.11.2021 06.24

Johannes Ankelo kirjoitti:

Juu ihan samat asiat minuakin kiinnostaa metaverse-kulttuurin lisäksi. Noin tärkeät markkinat ja sovellukset laitetaan tietysti turvallisimpaan lohkoketjuun, joka todennäköisimmin nykyisestä ketjuista on olemassa 100v päästä. Eli Bitcoiniin. 

 

Tähän liittyen skeptiikkaa takavuosilta, joskin pitänee paikkaansa edelleen:

 

"The popular blockchains only don’t offer transaction finality i.e you will never be 100% sure that you have gotten funds.

You can only be probabilistically to a high degree (but with zero guarantee) that you have received your funds. This is because in major consensus algorithm called Nakamoto Consensus, the miners elect the chain with the most computational work that are with in the same protocol i.e consensus rules.

For instance imagine your bank tells you that you that, “there is a 95% chance that we might have your life savings, however you may also not poses it in 5 years in case we discovered that the chain with the most work does not have your transaction in it”

Yes, I don’t think anyone wants to keep their life savings in such a bank."

 

Noh, 100 vuoden päästä maailma luultavasti sellainen ettei pystytä tässä päivässä käsittämään, että spekulointi sinänsä turhaa, mutta hauskaa.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 29.10.2021 05.38

Casteliero kirjoitti:

 

Iletus kirjoitti:

 

Casteliero kirjoitti:

 

Artsipappa kirjoitti:

 

Casteliero kirjoitti:

EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.

 

Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan! 

Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi? 

 

En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa. 

Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.

Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.

Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.

 

 

Näen itse omasta biasistani käsin tämän niin, että perinteiset finanssijätit implementoivat Ethereumin tekniikan ja tulevat olemaan hyvin keskeinen osa Ethereum-infraa jatkossa. Ethereum-infra puolestaan jää melko keskitetysti näiden jättien käsiin. Infra tuo kuitenkin reilusti kustannussäästöjä, joten investointi voi olla hyvinkin kannattava finanssitaloille. Se, että kuluttaja luovuttaa etherinsä pankin steikattavaksi kuulostaa minusta DPoS-viritelmältä ja itse hieman varauksella suhtaudun Ethereumin- ja POS-yhteisön desentralisaatio-termin viljelyyn. Validoivat nodet hajautuu ehkä kymmenille tai muutamalle sadalle isommalle toimijalle?

Näenkin, että tässä on muodostumassa tilaa projektille, joka onnistuu desentralisaatiossa ja lohkoketjutrilemman ratkonnassa nykyisiä toimijoita paremmin ja tulee saamaan joitakin palveluja itselleen tämän hetken johtavien projektien jäädessä enemmän tai vähemmän suurten toimijoiden pyörittämiksi.

 

E: ja ettei kukaan luule BTC-maksiksi niin eiköhän louhintakin vain keskity pitkässä juoksussa. Mielenkiintoista nähdä tuoko tämä jossain vaiheessa ongelmallisuutta BTC tarinaan lohkoketju-trilemman näkökulmasta.

 

Steikkauspoolit on käytännössä samanlaisia kuin mainauspoolit. Valta on niillä kolikoiden omistajilla, jotka ne steikattavaksi antaa. Ja vaikka syntyisi isojakin steikkauspooleja, niin se on kiinni niistä steikkaajista, jos ne haluaa sieltä tehdä massapaon ja siirtyä toiseen pooliin. Ei sillä itse poolilla ole niin valtaa, vaan niillä steikkaajilla poolin sisällä. Ja koska steikkauksen kynnys on paljon pienempi, kuin mainauksen, jossa tulee heti alussa isot panostukset mainareihin, niin ainakin teoriassa steikkauksen pitäisi levitä enemmän keskittämättömäksi. Pooliin kun voi liittyä vaikka 0,1 Etherillä. 

Eikä minulla henkilökohtaisesti ole mitään ongelmaa siinä, että vaikka 200 isointa pankkia pyörittää isoimpia steikkauspooleja, plus isoimmat kryptopörssit. Kyllä minä pankkeihin luotan, kun olen luottanut jo aiemmin koko elämäni. Ei se länsimaissa ole iso ongelma tuo luottamuspula ja ei sekään ole täysin mustavalkea asia, että pitäisi siirtyä täysin keskitetystä järjestelmästä täysin keskittämättömään. Ei se luottamus, joka on ollut muutama sata vuotta, häviä kerralla. Pikemminkin se tuo luottamusta esim yrityksille, eläkerahastoille, valtioille jne, kun isot toimijat on mukana.

Ja ei noiden poolien pystyttäminen kauhean vaikeaa ole muillekkaan. Esim joillain kryptotubettajilla on omia pooleja esim Cardanolle ja Avalanchelle jo olemassa. Erilaiset yhteisöt kun rakentelee omia poolejaan, niin saadaan hyvä sekoitus ylläpitäjiä. 

Ja ihan varmasti isot jätit implementoi Ethereumit ja pyrkii ottamaan Bitcoinitkin haltuun. Ne ei voi pysäyttää kehitystä, niin parempi omia se. Ja sillä ne noita järjestelmiä nyt rakentaa ja sääntelijät luo sääntelyä. Annetaan se tila ja mahdollisuus niille tulla nyt markkinoille, vielä kun on "kohtuu halpaa".

Ja jos katsoo vielä tuota Ethereumin tulevaa pelikirjaa, ja sitä sen modulaarista rakennetta, niin kyllä se vaatii aika laajan keskittämättömyyden. Shardien määrä esim riippuu steikkaajien määrästä, niitä voi maksimissaan olla 1024kpl ja jokaista shardia ylläpitää muutama tuhat steikkaajaa. Ja konsensus ylläpidetään sitten Beacon chainissa. Eli kyllä siellä riittävästi on sitä sekotusta tulossa. 

Tuolle absoluuttiselle keskittämättömyydelle annetaan minun mielestä ihan liikaa painoarvoa keskusteluissa. Useisiin asioihin näyttää riittävän jopa Binancen ketjun keskittämättömyys, tai vaikka Solanan. Ja minusta se on vaan hyvä asia, että sinne tulee myös mukaan isoja finanssijättejä tai valtioita jne pitämään myös kiinni omista intresseistään. 

 

 

Juu ei tää varsinaisesti ollut kritiikkiä, vaan olen ikään kuin havainnut, että absoluuttisesta maksimaalisesta hajautuksesta on ajatuksen ja vaatimustason suhteen luovuttu ainakin finanssisovellusten piirissä, eikä siinä mitään ei mullakaan mitään pankkeja vastaan ole, vaan omistan niitäkin välillä pörssin kautta. Totta kai hajautus on arvona jotain nollan ja ykkösen väliltä ja eri sovellutuksiin vaaditaan eri taso. Tällainen oma tiivistys itselleni on kuitenkin sellainen, että hajautusta ei mitenkään älyttömästi tule olemaan edes Ethereumin saavuttaessa tavoitteensa, vaan kyseessä on lähinnä softa/finanssimaailman infrapäivitys, joka olisi voinut toteutua myös muuta kautta kuin lohkoketjujen.

Kuitenkin uskon, että joissain sovelluksissa halutaan hajautus viedä niin pitkälle kuin mahdollista ja että Ethereumin ratkaisu ei tule olemaan hajautuksen kannalta optimaalisin vaan mahdollisuuksia on vielä myös projekteilla, jotka pureutuvat tuonne lohkoketjujen kovaan ytimeen ja pyrkii ratkomaan trilemman ongelmia.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 29.10.2021 12.05

Casteliero kirjoitti:

 

Artsipappa kirjoitti:

 

Casteliero kirjoitti:

EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.

 

Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan! 

Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi? 

 

En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa. 

Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.

Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.

Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.

 

Näen itse omasta biasistani käsin tämän niin, että perinteiset finanssijätit implementoivat Ethereumin tekniikan ja tulevat olemaan hyvin keskeinen osa Ethereum-infraa jatkossa. Ethereum-infra puolestaan jää melko keskitetysti näiden jättien käsiin. Infra tuo kuitenkin reilusti kustannussäästöjä, joten investointi voi olla hyvinkin kannattava finanssitaloille. Se, että kuluttaja luovuttaa etherinsä pankin steikattavaksi kuulostaa minusta DPoS-viritelmältä ja itse hieman varauksella suhtaudun Ethereumin- ja POS-yhteisön desentralisaatio-termin viljelyyn. Validoivat nodet hajautuu ehkä kymmenille tai muutamalle sadalle isommalle toimijalle?

Näenkin, että tässä on muodostumassa tilaa projektille, joka onnistuu desentralisaatiossa ja lohkoketjutrilemman ratkonnassa nykyisiä toimijoita paremmin ja tulee saamaan joitakin palveluja itselleen tämän hetken johtavien projektien jäädessä enemmän tai vähemmän suurten toimijoiden pyörittämiksi.

 

E: ja ettei kukaan luule BTC-maksiksi niin eiköhän louhintakin vain keskity pitkässä juoksussa. Mielenkiintoista nähdä tuoko tämä jossain vaiheessa ongelmallisuutta BTC tarinaan lohkoketju-trilemman näkökulmasta.

Näytä koko viesti
Catena Media P.L.C (CTM) - 20.10.2021 06.16

Tyyne kirjoitti:

Operating profit will be negatively impacted by a non-cash impairment of intangible assets in accordance with IAS 36, resulting in an estimated writedown of EUR 49.4m. EUR 42.8m of the writedown pertains to German sports assets acquired between 2016 and 2018. EUR 6.6m relates to French sports assets acquired in 2018. 

The writedown and consequent impairment charge reflect an updated assessment by management of the assets’ expected future earnings in the context of recent regulatory changes in Germany’s iGaming market and overall market conditions. Management regularly assesses expected future earnings in accordance with IAS 36 and may further adjust assets’ amortisation plans. The writedown will have no impact on cash flow. 

Catena Media CEO Michael Daly said: “The impairment charge adjusts our European business to new market realities following a review by the management team and our focus on transforming the business to reach maximum potential.”

Mukavan suuruinen alaskirjaus taas taseeseen. Seuraan saagaa mielenkiinnolla, onko menneestä opittu ja uudet ostokset ovat tällä kertaa tuottavia assetteja, vai kirjataanko 3 vuoden päästä 100 miljoonalla alas myös Jenkkilän uudet saitit, jolloin takaisinostetut omat osakkeetkin ovat yhtä tyhjän kanssa? Saatan jossain vaiheessa shortatakin, jos kurssi vaikuttaa olevan liian euforinen ja se onnistuu järkevillä kuluilla/instrumentilla.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 9.9.2021 09.23

Osaatteko kryptotietäjät sanoa, onko missä ketjuissa tällä hetkellä sharding käytössä, eli jossa sitä jo testataan käytännössä? Haluaisin perehtyä tähän tarkemmin. 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 24.8.2021 06.48

Casteliero kirjoitti:

 

Iletus kirjoitti:

Tässä tullaan minun mielestä juuri tähän koulukunta-asiaan. Toiset kannattaa em. sentraloitua mallia, toiset puolestaan täyttä desentralisaatiota ja pseudonyymiyttä, jossa ei ole sentraloitua tahoa keräämässä henkilötietoja. Itse en ole jyrkästi kummassakaan, vaan seurailen tilanteen kehittymistä. Samaa mieltä, että EU kyllä pystyy aikanaan tuollaisen järjestelmän rakentamaan, samoin USA ja muut läntiset toimijat. 

Toisaalla on sitten hieman kevyemmät dappsit, joille oleellista on lähinnä bot prevention, eikä KYC ja joille voi olla haitallistakin luovuttaa henkilötietoja.

Kolmantena sitten kehitysmaat, joissa keskushallintoon ei voi edes luottaa, jolloin tarvitaan muita tapoja identifiointiin.

 

Nykyisen väestörekisterin ylläpito Suomessa, ja varmasti ihan Euroopankin tasolla, on ihan hyvällä pohjalla ja ihmisillä on siihen korkea luottamus. Se on ihan hyvä malli. Heitetään se EU:n yhteiseen suljettuun lohkoketjuun, niin saadaan siitä teknologinen hyöty irti. On se varmasti parempi, kuin nämä pankkien systeemit. Varmasti yleisellä tasolla toimiva systeemi.

Sitten, jos tulee tilanteita, joissa tarvitaan noita keskittämättömämpiä systeemeitä tai muita kevyempiä tunnistautumisia jne, niin niille voi rakentaa omat sovellukset rinnalle tapauksen mukaan. Ei näissäkään yhden palvelun tarvitse ratkaista kaikkia ongelmia, vaan palveluita voi tehdä tarpeeseen lisää.

Kehitysmaat on vähän ongelmallinen, mutta noita ID tuotteita, joissa on esim sosiaalinen tunnistautuminen on toki kehitteillä. Ja varmasti muitakin ratkaisuja. Toki niissä voi hyödyntää avointa ketjua, jos valtio on riski.

Mutta mitä tuohon äänestämiseen meillä ja muissa länsimaissa tulee, niin varmasti tuollainen EU:n keskitetty lohkoketjuun pohjautuva väestöjärjestelmä on enemmän kuin riittävä ajamaan asiansa.

Sama noissa identiteetti-palveluissa. Voi olla valtiollinen, tai EU:n yhteinen, tiukka id-palvelu, mutta myös paljon kevyempiä, mitä valita kevyempiin tarkoituksiin.

Samaa mieltä kyllä näistä, varmasti tulee jossain kohti lohkoketjuun sekä valtiolliset asiakirjat/henkilötunnisteet (passit), kevyet ei-KYC kryptoidentiteetit (BrightID) ja raskaat pseudonyymiset kryptoidentiteetit (Idena). Äänestys on vain yksi mahdollinen käyttötarkoitus, mutta valtiollisten vaalien yhteydessä en kannata, että koppiäänestyksestä luovutaan vaikka meillä olisi jo muutoin tekniikka sähköiseen äänestykseen.

Proof-of-humanityllä ja BrightId:llä on ehkä enemmän tarkoitus olla vain äänestys/tai governancealusta. POH:lla ilmeisesti myös pyrkimys olla jonkinlainen "on-chain" -käräjäoikeus Kleros courtin osana ja siellä oli joku kolluusioepäily juuri viime viikolla. Näillä ei mun käsittääkseni ole omaa ketjua.

Idena-projektilla on paljon muitakin lähestymiskulmia kuin äänestykset, mm. lohkoketjutrilemma, johon identiteetteihin kytköksissä olevat nodet ovat yksi ratkaisutapa järjestää turvallinen sharding ja luoda ylipäänsä mahdollisimman hajautettu, mutta skaalautuva lohkoketjualusta. Idenassa nodea voi pyörittää vain validoitu identiteetti ja näin ollen yksi ihminen voi teoriassa pyörittää vain yhtä nodea. Tällaisiin käytötarkoituksiin tuskin valtiollisen toimijan myöntämiä indentiteettejä lähdetään soveltamaan ainakaan nyt lähitulevaisuudessa.

Kaikki tunnetuimmat Proof-of-Person protokollat pyrkii lisäksi toteuttamaan universaalin perustulon yksilöintitekniikoiden avulla.

Muutoinkin on vielä vaikea hahmottaa mitä kaikkia käyttätarkoituksia desentraloitu identiteetti voi mahdollistaa, missä ennen kaikkea imo. Idenalla etulyöntiasema oman ketjun ja pisimmälle viedyn melko tyhjentävän toteutustavan kanssa.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 24.8.2021 05.28

Casteliero kirjoitti:

Minä en oikein käsitä tuota tunnistautumisongelmaa, tai vahvan identiteetin puutetta. Jos otetaan vaikka EU:n laajuinen, EU:n sekä jäsenvaltioiden ylläpitämä identiteettiketju, jonne jokaisen maan maistraatti tai joku muu vastaava taho voi tehdä näitä identiteettejä. Alussa siihen haetaan lupaa poliisilaitokselta, niin kuin nykyäänkin passeja ja henkilökortteja hakiessa, tällöin tunnistus on vahva. Myöhemmin sinne laitetaan identiteetti syntyessä. Onhan tuollainen järjestelmä huomattavasti nykyisiä pankkitunnistautumisia parempi ja turvallisempi. Ja sinne voi sen jälkeen tyrkätä kaikki tarpeellinen data, ajokorteista henkilökorttiin, tai normaalista passista rokotepassiin. Sen jälkeen vaan rakennetaan EU-rahoituksella sovellukset sen ympärille. 

Ja mitä tulee noihin vaaleihin, niin sen jälkeenhän se on helppo toteuttaa läpinäkyvästi. Jokaiselle identiteetille annetaan yksi ääni ja he voivat ohjata sen mille ehdokkaalle haluaa. Oman äänen voi tarkistaa ja nähdä jatkuvasti mihin äänet menee, koska lohkoketju, mutta pseudonymiteetin vuoksi muiden äänestäjien identiteetit on tuntemattomia. Puuttuuko minulta jokin kulma asiaan, vai minkä vuoksi tuo on ongelmallinen?

Tässä tullaan minun mielestä juuri tähän koulukunta-asiaan. Toiset kannattaa em. sentraloitua mallia, toiset puolestaan täyttä desentralisaatiota ja pseudonyymiyttä, jossa ei ole sentraloitua tahoa keräämässä henkilötietoja. Itse en ole jyrkästi kummassakaan, vaan seurailen tilanteen kehittymistä. Samaa mieltä, että EU kyllä pystyy aikanaan tuollaisen järjestelmän rakentamaan, samoin USA ja muut läntiset toimijat. 

Toisaalla on sitten hieman kevyemmät dappsit, joille oleellista on lähinnä bot prevention, eikä KYC ja joille voi olla haitallistakin luovuttaa henkilötietoja.

Kolmantena sitten kehitysmaat, joissa keskushallintoon ei voi edes luottaa, jolloin tarvitaan muita tapoja identifiointiin.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 24.8.2021 03.26

Hynägrande kirjoitti:

 

vonenzo kirjoitti:

Tämäpä kiinnostavaa. Käsittääkseni viimeksi Sipilän hallitus teki aloitteen sähköiseen äänestykseen siirtymisestä kaikissa Suomen vaaleissa, mutta oikeusministeriö torppasi idean alkuunsa. Yksi suuria perusteluja oli juurikin "vaalisalaisuuden" mahdottomuus, eli ilmeisesti on ollut vaikeaa tunnistautua sähköisesti ja samalla pitää annettu ääni anonyymina. Tuli hiljattain pohdiskeltua että olisiko lohkoketjuteknologiassa potentiaalia toimivan järjestelmän rakentamiseen, ja näemmä mahdollisuuksia löytyy.

Silti taitaa olla useampia haasteita selvitettävänä, ennenkuin saadaan äänestettyä Saulia kotisohvalta:

 

Juu. Ihmisen yksilöintihän ja sähköinen tunnistaminenhan ei ole edes sähköisen äänestyksen keskeinen ongelma. Vaalisalaisuuden lisäksi toinen olennainen asia on järjestelmän luotettavuus ja  läpinäkyvyys, jonka pitää toteutua myös silloin kun olosuhteet ovat kireät. Nykyiseen paperijärjestelmään ihmisten on helppo luottaa, koska ihmiset vahtivat toisiaan ja keskuskone ei voi ynnäillä vaalipiirien tuloksia miten sattuu yhteen. Se huomattaisiin heti. Peruskoulun oppimäärälläkin voi ymmärtää miten laskenta toimii.

Sähköisessä järjestelmässä tämä tilanne on hieman erilainen. Sitten aletaan miettiä keneen voi luottaa ja moniko kansalainen edes voi ymmärtää miten koko järjestelmä toimii. 

Kaiken lisäksi nykyinen vaalijärjestelmä toimii. Tulokset tulevat päivässä ja niihin voidaan luottaa. Sitä ei voi  myöskään mikään vihreiden turistimiesten armeija toisesta maasta pimentää vetämällä Olkiluodon töpselistä. 

Menee vähän off-topiciksi, mutta lohkoketjuja ja kryptoja tarjotaan usein ratkaisuksi paikkoihin joissa niitä ei oikeasti tarvita. 

Yksilöinti henkilötiedoilla toimii suomalaisissa vaaleissa kyllä hyvin ja vaalit on aika riggaamattomat, itse asiassa nykyisen suljetun lippuäänestyksen ainoa puute on se, ettet voi tarkistaa, että juuri sinun äänesi on laskettu oikein. Toki väärinkäytökset suomalaisissa vaaleissa tältäkin osin on äärimmäisen epätodennäköisiä. Kovalla pankkitunnistautumisella ja jollain sopivalla salaustekniikalla varmasti voitaisiin äänestys jo nykyään toteuttaa, mutta tässä luovutaan rauhallisen äänestyspaikan mahdollisuudesta, mikä lippuäänestyksessä toteutuu aukottomasti. Itse en kannata kotiäänestystä em. syystä, fyysistä lippuäänestystä turvaa poliittiselta painostukselta ym. koko demokraattisen suvereniteetin toimivaltainen viranomainen.

Sen sijaan ylikansalliseen verkon kautta tapahtuvaan äänestykseen, jossa yksilöinti on kriittistä, ei käytännössä ole tällä hetkellä mahdollisuuksia. Toki tiettyjen maiden ihmisten passit on luotettavia, mutta luotettavuus kärsii mitä idemmäksi mennään... Lisäksi henkilötiedot ovat sivuseikka globaalissa äänestyksessä, missä äänioikeutta ei jaeta iän, kansallisuuden tai poliittisen näkemyksen perusteella, vaan riittää, että on elossa oleva, humaaniin päättelyyn kykenevä ihminen.

Näytä koko viesti