Olet täällä

Vilho

Vilho

  • Liittynyt 8.11.2017
  • 17 viestiä
  • 0 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 10.7.2018 22.47

Kiitos jälleen loistavasta blogista. Ilmoita ihmeessä jos alkaa hajottaan kaikki randomit kyselijät ja et enää ota kysymyksiä vastaan, mutta ennen sitä kysyisin seuraavaa: uusimman tekstisi perusteella sinäkin olet toiminut aikoinaan pörssimeklarina. Teerenpeleissä viimeksi vieraana ollut Matikainenkin on tällä taustalla, Nordnetin yhdellä meklarilla Lönnqvististillä vaikuttaa jenkkiosakkeisiin sijoittaminen toimivan välillä erittäin hyvin. 

Mikä on tärkein oppi meklarina toimimisesta mikä on edistänyt treidaustasi sen jälkeen vai jäikö siitä mitään spesifiä etua käteen? Voisi kuvitella että esimerkiksi tarjouskirjaa osaisi tulkita tämän jälkeen keskimääräistä bulleroa paremmin.

Nyt kun entiset meklarit ovat menestyviä treidaajia niin sitähän heti vetää johtopäätöksen, että meklarina oppii hyväksi treideriksi vaikka voihan todellisuus toki olla että treideriksi pyrkivät hakeutuvat meklareiksi. 

 

Erittäin pitkän ajan sijoitusstrategiaa ja ajankohtaista talouskeskustelua - 19.5.2018 17.58

PelleSnuslos kirjoitti:

PelleSnuslos: Nationalismi ei sinänsä...

Kiitos rakentavasta vastauksesta. Johonkin kuuluminen on ollut varmasti kaukana historiassa välttämätöntä elossa säilymisen kannalta. Sen takia aivomme varmaankin vielä tänäkin päivänä palkitsevat meitä mielihyvän tunteella liittyessämme kaltaistemme seuraan, vaikkei se varsinaisesti olekaan tarpeellista. Luettelemasi kansallisvaltio ja muut menestyksen yksiköt ovat yhdistäneet ihmisiä aika tuhoisin seurauksin. 

Nyt ja tulevaisuudessa uuden tekonologian mahdollistamana ihmiset yhdistyvät heitä oikeasti yhdistävien tekijöiden myötä ympäri maapallon. Ekstrapoloimalla nykyistä teknologista kehitysta edes lineaarisesti tästä tulevaisuuteen, tulevaisuuden homosteleva sapiens pitänee vielä nykyään jatkuvaa keinotekoista ihmisten jaoittelua maiden rajojen mukaan jossain määrin naurettavana. Voidaan ehkä olettaa, että tulevaisuudessa ihmiset hakeutuvat toistensa pariin Maslown tarvehierarkian ylimmän tason mukaan, eli itsensä toteuttamisen mukaan, eikä alimman tason eli fyysisesten tarpeiden täyttämisen mukaan, joka monessa luettelemassasi menestyksen yksikössä on ollut tavoitteena.

Minäkin uskon, että nykyisen kehityksen jatkuessa osa luettelemistasi uhkakuvista ovat mahdollisia. Itse puolestani pidän helppona, mukavana ja kunniattomana ratkaisuna mennä siitä mistä aita on matalin, eli keskittyä edistämään vain oman jalon kansan etua. Uskoakseni pitkällä aikavälillä kaikkien hyvinvointi maksimoituu, kun ei keskitytä tekemään ns lyhyen aikavälin suhdannepolitiikkaa (persupolitiikkaa) vaan keskitytään pitkän aikavälin kasvupolitiikaan (ei-persupolitiikkaan maahanmuuton suhteen.)

Erittäin pitkän ajan sijoitusstrategiaa ja ajankohtaista talouskeskustelua - 19.5.2018 15.45

Dharma kirjoitti:

Olennaista on kuitenkin se, että kansalliseen etuun pohjautuva politiikka pitää nopeasti laajentaa kaikille alueille eikä vain puhua siitä, montako matua Suomeen tulee. Tällä alkaa olla kiire. Nuorempani luokalla on 35 oppilasta, Wienissä oli 15.Kaivamme itsellemme hautaa, kun emme priorisoi omaa kansaa samalla kun kilpailijamme tekevät niin.

Tämä on perussuomalaisen puolueen ydin. Nyt se vain pitää pukea sanoiksi ja etsiä uskottavat tyypit viemään viestiä koko Suomeen.

 

Uskoisin, että perussuomalaisten suhteellisen heikot kannattajaluvut eivät selity epäuskottavilla viestinviejillä vaan vika on aatteessa. Näin nuorempana ja varmasti vähemmälle kansallisaatemöyhötykselle altistuneena (vähemmälle kuin teidän ikäpolvi on altistunut) kyseenalaistan koko kansalliseen etuun pohjautuvan ajattelun.

En usko persujen kannatuksen ajan myötä nousevan, kun ikärakenteen korjautumisen myötä yhä suurempi osa äänestäjistä on nuorempaa sukupolvea, jotka ajattelevat globaalisti eikä omaa hätäistä reviiriään puollustaen. Elän varmasti omassa kuplassani, mutta on mielenkiintoista pohtia minkälainen ihmiskunnan historia olisi ilman nationalismia aatteena ja miltä tulevaisuus näyttää ilman sitä.

GF money - 17.5.2018 17.19

Taidan jättää itsekin väliin listautumisen, ehkä pikavippibisnes aiheuttaa turhan suuria antipatioita osassa sijoittajissa. Uskon myös sääntelyn merkittävään lisääntymiseen kyseisellä alalla tulevaisuudessa. Harmi sinänsä, koska Keskitalo olisi varmasti huikeaa kuunneltavaa yhtiökokouksissa. Olen kerran hänen juttujaan päässyt kuulemaan ja hyvä tarinankertoja on kysymyksessä. Kertoi muun muassa aloittaneen bisnestoiminnan kasvattamalla lohia vanhempiensa uima-altaassa ja myyneensä niitä kaloja sitten naapureilleen. Kiinteistöbisneksen oli aloittanut Himahamsterit nimisellä firmalla rempaten kaverinsa kanssa asuntoja ja myyden ne voitolla eteenpäin. Olikohan omien sanojensa mukaan tehnyt ensimmmäisen miljoonansa tuolla asuntobisneksellä. 

Neo Industrial - 23.4.2018 22.31

Huomenna jatkuukin vähän vilkkaammin tuloskausi ja mielenkiintoista nähdä muun muassa tämä Neon osari. Täällä on monesti noussut esille, että tuppaavat nämä pikkulaput vähän joskus ennakoimaan tulosta. Neonkin käppyrä vihertää oikein kauniisti, noin 15 pinnaa nousua seitsemään päivään. Ehkä tulos on vuotanut tai sitten ei. 

Sijoitustiedon kysymysketju - 12.4.2018 8.19

Daytrader kirjoitti:

Alfa suosituksenmuutosten treidauksessa on aika nolla esim Ruotsissa(tuntuisi joskus olevan jopa negatiivinen jos aamuhuutarista yrittää hyödyntää), ellei tiedä kuka analyytikko ja missä tilanteessa kurssia liikuttaa. Suomessa on ehkä vähän tehottomuutta tässä suhteessa, mutta siinäkin harkinta on paljon tärkeämpi kuin systemaattinen toiminta (NYE -välittäjä tekee tätä systemaattisesti, ja tuotto aika heikkoa). Aika vähän on ilmeisiä ilmaisia lounaita tarjolla. Ihminen kiinnittää huomiota lähinnä niihin tapauksiin, jossa joku suosituksenmuutos "liikuttaa" kurssia 5%, mutta ne jää otsikoista ja huomiosta pois, jotka eivät aiheuta reaktiota (joita noudattamalla tulisi takkiin kun kurssi palautuu aamupompusta). Ainoa mun mielestä kiistaton etu suositusmuutoksista on, kun niihin pääse käsiksi ennen kuin ne on missään uutislähteessä. Tämä tuntuisi jossain määrin pätevän myös Ruotsissa.

Kiitos Akille ja Mikolle vastauksista. Itselläni onkin aika vahva valikoitumisongelma tässä kyseessä kun somen perusteella saa nuo suositusmuutossignaalit jotka ovat tietenkin kerta kerrasta aiheuttaneet tuon 5%. Erityisesti kiinnostuksen herätti tuo Citin muutos Fortumissa, jonka myötä sitä alkoi pohtimaan erityisesti isojen ulkkaripankkien vaikutusta suomalaisiin lappuihin. Mutta niiden julkaisema tieto onkin varmasti juuri sitä tyyppiä, ettei ihan ensimmäiseksi ole meikäläisen korvissa. 

Sijoitustiedon kysymysketju - 10.4.2018 21.31

Olisiko ideaa hyvästä uutislähteestä, mistä seurata suomalaisiin pörssiyhtiöihin liittyvää tiedotevirtaa mahdollisimman reaaliajassa? Hakusessa siis köyhänmiehen versio Blomman terminaalille, vai onko tällaista edes olemassa? 

Se mikä itseäni erityisesti kiinnostaisi on analyytikoiden tekemät suositusmuutokset - pääseekö tähän tietoon ilmaiseksi ja kootusti käsiksi mitään kautta? Yritysten itse julkaisemat tiedotteethan saa vaikka pörssin omilta sivuilta suoraan, mutta muutokset analyytikoiden ennusteissa tulee tietooni lähinnä kun isot pojat puhuvat niistä täällä tai twitterissä tai kun kauppalehti tekee niistä uutisen: D

Kiitos jos jollain on heittää vinkkiä!  

Rapala VMC Oyj - 20.3.2018 22.31

Ja se kuva vielä:

Rapala VMC Oyj - 20.3.2018 21.21

Itsekin olen koittanut seurailla, mutta ei ole osunut mitään uutta fundamenttitietoa silmään. Paremman puutteessa välittäjätilastoilla on kiva spekuloida ja ne miellyttävät ainakin omaa silmää viimeisen kuukauden osalta. Eli johtopäätöksenä se, että ostolaidalla häärivät muutkin kuin me Nordnetin bullerot. Toinen juttu onkin sitten se, että onko tällä tiedolla mitään informaatioarvoa:

 

Pankit, raha, valuutat - 7.3.2018 8.28

Viltsu kirjoitti:

Ymmärsitköhän sitä mun kysymystä korosta, että mikäli pankki myöntää Liisalle asuntolainan niin itse asiassa onko loogista päätellä että meidän valuuttamme arvo alenee siinä samalla kuin pankinkin valuutan arvo? Eli eikö voitaisi päätellä että optimaalisessa järjestelmässä kansalaisillekin kuuluisi osanen näistä koroista sen sijaan että ne menisivät kokonaisuudessaan liikepankeille? En ole löytänyt tästä mitään tietoa ja on vähän omaa mutua mutta musta tämä olisi tosi kiinnostava asia miettiä.

En kyllä tainnut ymmärtää. En näkisi, että valuutan arvo heikkenee lainoituksen myötä, koska lainoituksella on taloutta piristävä vaikutus. Samalla kun rahamäärä taloudessa nousee niin Liisa pystyy kuluttamaan tässä hetkessä enemmän kuin ilman asuntolainaa. Vaihtoehtona asuntolainan luonnille on siis kärjistettynä esimerkiksi se, että Liisa ostaa 1Ke läävän jonka jälkeen hänelle jää 0 euroa kuluttamiseen. Mikäli rahamäärällä ei olisi mitään vaikutusta reaalitalouteen niin sitten varmaan voitaisiin ajatella suoraan noin että "valuuttamme arvo alenee."

Korko kuuluu sille, joka sen lainan myöntää. Jos rahanluontioikeus on joskus tulevaisuudessa keskitetty esimerkiksi valtiolle, niin kai se korko silloin kansalle kuuluu sitä kautta. Onko sun agendasi nyt kuitenkin se, että liikepankit eivät saa tehdä rahaa lainanannolla vaan korot tulisi sosialisoida? 

Viltsu kirjoitti:

Kuinka veikkaisit että yksityisen liikepankin intressit palvelevat yhteiskunnan intressejä? Eli sanotaan että olisit liikepankin johdossa ja vastaisit toiminnastasi osakkeenomistajille niin minkälaisia päätöksiä tekisit, mitä tahoja rahoittaisit ja minkälaisia edellytyksiä talouden aktiivisuudelle loisit? Käytännössä varmaan sellaisia jotka palvelisivat sun (ja työnantajan) intressejä. Eli kun puhutaan yksityisten pankkien lainoista niin ne tapahtuvat käsittääkseni yksityisten pankkien ehdolla, yksityisten pankkien voitot maksimoiden. Mikäli johto toimii oikein (palvellen siis omistajia parhaansa mukaan) niin rahaa tulisi ohjata niille tahoille jotka palvelevat pankin osakkeenomistajien etua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä on ihan totta. Jos olisin liikepankin johdossa niin koittaisin tehdä mahdollisimman paljon rahaa osakkeenomistajille. Maksimoisin voittoa niin kuin itseään arvostavan osakeyhtiön kuuluu. Rahoittaisin siis tahoja, jotka mahdollistaisivat pitkäaikaisen ja tuottoisan bisneksen teon.

Mutta se on ihan totta, että tällaisessa toiminnassa on omat riskinsä. Siinä mielessä lainoituksesta päättämisen mandaatti olisi syytä ottaa pois liikepankeilta. En vain oikein ymmärrä miten julkinen laitos voidaan järjestää siten, että se osaa tehdä optimaalisempia päätöksiä lainoitukseen liittyen kuin yksityinen sektori ja vielä halvemmalla kuin yksityinen sektori. 

 

Viltsu kirjoitti:

Ehkä tässä voisi myös suhteuttaa asioita siten, että mitä jos velkarahan printtauksen sijaan lainoitettaisiin jakamalla talletuksia edelleen, tai just vaikka jotenkin tulevaisuudessa hajautetulla kirjanpidolla, tai ehkä siten että korot maksettaisiin kansalaisille tai valtioille. Eli yksi vertailukohta voisi olla

A) Minkälainen vaikutus talouteen on mikäli korot maksetaan liikepankeille ja heidän osakkeenomistajilleen

B) versus että ne maksettaisiin (jotain reittiä) kansalaisille tai valtion infrahankkeisiin jne suoraan (ilman yksityisiä liikepankkeja välikäsinä)

ja kuinka optimaalisia nuo olisivat (yhteiskunnan kannalta). Ei varmasti yksiselitteistä vastausta mutta mielestäni olisi kiinnostavaa spekuloida (mitenköhän tästä btw ajateltaisiin jos asiaa käsiteltäisiin jo peruskoulusta lähtien selkein esimerkein...)

Jos korot maksetaan valtiolle niin se edellyttää sen, että myös valtio itse hoitaa lainoittamisen. Ei yksityiset liikepankit kovin kauaa jaksa hoitaa lainoitusta jos eivät saa siitä korvaukseksi korkoja itselleen. Eli myös kustannukset lainoituksesta tulisi valtion piikkiin. Uskoisin tämän näkyvän lähinnä veroprosentin nousuna, koska valtiollinen taho hoitaisi lainoituksen tehottomammin kuin yksityinen sektori, jolloin viivan alle ei jäisikään enää yhtä paljon korkotuottoja.  

Viltsu kirjoitti:

Mä en kyllä laittaisi mitään 100% todennäköisyyttä sille että deflaatio on aivan absoluuttisesti pahasta. Jos vaikka kansalainen pitää oletuksena rahat osakkeissa ja koroissa ja muissa sijoituskohteissa joiden arvo kohoaa määrän x suhteessa valuutan y arvoon niin kuinka käytännön toiminta muuttuisi. Toki voi olla että multa on mennyt vain ohi kun en ole tätäkään kouluissa oppinut... Että onko tästä jotain tutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä?

Itse laittaisin sille 110 prosenttia. 

Viltsu kirjoitti:
 

Meidän ymmärrys erilaisista uusista mahdollisuuksia rahajärjestelmien osalta lienee hataraa ja alkuvaiheessa; Mietitään vaikka rahajärjestelmien kehitystä viimeisen 5000 vuoden aikana versus IT:n kehitystä viimeisen 50 vuoden aikana, ja fintecin ja virtuaalivaluuttojen jne kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Mitä on mahdollista seuraavien 10 tai 100 vuoden tai miksei voisi spekuloita muutamaakin sataa vuotta eteenpäin ettei mene liian kvartaaliajatteluksi :)

Totta!