Olet täällä
Aki ja Petteri voisivat nyt koittaa löytää jonkinlaisen yhteisen näkemyksen tähän Ovaroon. Tuulipuvulla menee sormi suuhun kun ei tässä tiedä ketä pitäisi peesata. Technopoliksen kanssa oli helpompaa.
Keulikohan tämä ihan sattumalta jo eilen etukäteen ennen tänään julkaistua lehtijuttua? Vai lyötiinkö Alvar Aallon kadulla betsit sisään ja tänään myytiin mukavaan nosteeseen?
Eurotehdas kirjoitti:Pahoittelut yksinkertaisesta kysymyksestä mutta pakko on kysyä kun tämä on mieltä askarruttanut. Jos alennetaan keskihintaa esimerkin omaisesti vaikka nordean osakkeella:
1. osto 5000kpl kurssiin 8e
2. osto 5000kpl kurssiin 7,5e
3. osto 5000kpl kurssiin 7e
Positio on 15 000kpl ja 112 500e eli keskihinta 7,5e. Jätetään kulut esimerkistä pois.
Kurssi elpyy 7,8e tasolle. Positio on nyt 0,3e voitolla eli yhteensä 4500e. Olen usein lukenut miten kokeneemmat konkarit "keventelevät" ja "tankkailevat" positioitaan kurssien liikkuessa. Jos tässä 7,8e tasossa myytäisiin koko possa, realisoituisi tuo 4500e voitto. Mutta jos kevennetään vaikka 5000kpl, eikö myyntiin lähde tuo ensimmäinen ostoerä jonka keskihinta on 8e? Tällöin kevennys realisoi 5000kpl * 0,2e = 1000e tappion. Minusta tässä olisi myytävä valtaosa positiosta että keventämällä päästäisiin voitolle. Aloittavatko average downin harrastajat ostot pienillä erillä ja kasvattavat kpl määriä laskeviin kursseihin vai miten saatte homman toimimaan?
Verottaja taitaa tarkastella kauppojasi noin, eli soveltamalla FIFO-periaatetta.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeet_ja_os...
Kuitenkin jos unohdetaan verot niin positiosi kokonaisuutena on voitollinen jo tasossa 7,8e, jolloin teet voittoa myydessä. Lisäksi monet taitavat tehdä average downin niin, että eivät osta samaa määrää osakkeita vaan samalla summalla osakkeita useamman kerran. Tällöin alhaisella hinnalla tullaan ostaneeksi kappalemäärällisesti enemmän, jolloin keskihinta olisi vielä matalampi kuin tuo 7,5e.
Moi, hyvä blogi! Hyvin oot osunut viime aikoina. Haluatko avata kauanko olet sijoittanut ja minkätasoisella vuosittaisella cagr-tuotolla keskimäärin?
Sohaistaanpa vähän muurahaispesää. Onko kukaan pohtinut asiaa siltä kantilta, että Nallen motiivina ei välttämättä ole osakkeenomistajien edun ajaminen yleisellä tasolla vaan lähinnä oman perikunnan hyvinvoinnin maksimointi? Muutto Ruotsiin kertoo ehkä siitä, että asia on Nallen sydäntä lähellä. Olisiko loogista jakaa tässä vaiheessa ylisuuria osinkoja optimitasoon nähden sekä Nordeasta, että Sammosta?
Käytännössä siis realisoidaan Nallen ja perikunnan kakkua kyseisissä firmoissa osingonjaon kautta rahaksi? Uskoisin, että rahoitusteorian lukeneena massimiehenä Nallen mielestä on parempi jättää perikunnalle kasa rahaa ja pieni kakku Sampoa ja Nordeaa kuin pelkästään Sampoa ja Nordeaa joissa ei ole enää itse ajamassa osakkeenomistajan etua? Nallen perheen hallussa olevista osakkeista tuskin voi hankkiutua markkinoilla eroon Nallen eläessä ilman, että kurssi ottaa kovasti hittiä.
Kuulostaa ehkä vähän salaliittoteorialta, mutta suurena Nalle-fanina uskon että kaikki on mahdollista. Nyt siis lähinnä viestitään, että osinkokäyrä on tärkeintä saada osoittamaan kattoon. Nalle ja kumppanit varmasti kuitenkin tietävät, että kokonaisuutena osakkeenomistajien edun kannalta muu kuin osingonmaksu voittojenjaon muotona voisi olla paljon järkevämpää.
Terve Sijoitustietolaiset! Onko kukaan laskeskellut Sievi Capitalin arvostusta? Valuaatiota lähdin haistelemaan osien summan kautta, tällä hetkellä siis SC:n portfoliossa KH-koneet, Indoor group, SuvantoTrucks ja tärkeimpänä Iloq. Varmaankin huhut Iloqn listaamisesta vetää kurssia tällä hetkellä katosta läpi ja kiinnostaisi tietää, minkälaista valuaatiota nykyinen kurssitaso heijastelee Iloqn arvoksi.
Onko kokeneemmilla sijoittajilla heittää mielipiteitä siitä, että minkälaisilla arvostuskertoimilla lähtisitte arvottamaan nuita muita portfolion osia? Varmaankin EV/Ebitda kertoimien kautta voisi heittää noin-arviot loppuportfolion arvosta ja erotus jää sitten Iloqn osuudeksi vai miten lähtisitte asiaa tarkastelemaan?
distrotrader kirjoitti:Tarkoittanet varmaan Donchian channel indikaattoria: https://en.wikipedia.org/wiki/Donchian_channel
Tämä indikaattori löytyy useimmista teknisen analyysin kirjastoista vakiona. Esimerkiksi Barchart-sivustolla valitse Technical Chart -> Study: Donchian channel ja syötä Period-kenttään haluamasi arvo päivinä tyyliin kuukausi on 20 päivää, 3kk 60 ja vuosi 240. Voit lisätä vaikka kaikki samaan kuvaan.
Kiitos paljon, just tuota etsinkin! Ompas sillekin nimi keksitty.
Tiedättekö charttausohjelmaa, joka piirtäisi sen hetkiset tiedot esim. 1-month low ja high, 3-month low ja high, 1-year low ja high jne. arvoista suoraan charttiin? Eli siis käytännössä esimerkiksi tiedot jotka löytyvät esimerkkinä Nordnetissä osakkeen "kurssihistoria" -välilehden alta. Voisi kuvitella, että tällainen ominaisuus saattaisi ilmaisista ohjelmistakin löytyä kun excelissäkin tällaisen väkertää jo MIN ja MAKS -funktioilla, mutta ei ole jostain syystä tullut vastaan. Jos kysymyksen asettelusta ei tajua mitään niin voin selvittää toki lisää.
Mielenkiintoinen idea! En osaa arvioida sen toteutumisen todennäköisyyttä, mutta tällä hetkellä löytyy jo esimerkkejä siitä kuinka mahtavaa on tehdä metsämaakauppoja maa-alueesta kunnan kanssa, johon kaiken järjen mukaan tullaan pian kaavoittamaan tontteja.
Seuraava linkki on maksumuurin takana, mutta siellä esimerkkicase:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005650912.html
Pari lainausta jutusta:
"Kunta siis katsoo, että maat ovat metsämaita, joilla ei ole juuri arvoa, sillä alueelle ei ole sen mukaan vireillä asemakaavaa. Omistajat taas näkevät, että maiden rakentamiseen sisältyy iso odotusarvo."
"Kunnan tarjouksen takaraja on toukokuun loppupuolella. x pelkää, että jos sopimukseen ei päästä, kunta lähtee pakkolunastuksen tielle."
”"Kyse ei ole tonteista vaan raakamaasta, jota ko. [kyseessä olevat] henkilöt ovat tarjonneet kunnalle ostettavaksi. Alue ei ole kaavoitussuunnitelmassamme, vaan keskitymme kuntakeskuksen kehittämiseen. Emme kommentoi asiaa enempää”, kertoo sähköpostitse kunnanjohtaja x."
Eihän tuostakaan voi koko totuutta tietää, mutta heti tuli tämä case mieleen.
Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (299/2009):
"Suomessa yleisesti verovelvollinen asuntojen vuokraustoimintaa harjoittava osakeyhtiö vapautetaan suorittamasta tuloveroa siten kuin veronhuojennuslaissa säädetään."
Orava Reittinä kuuluu kyseisen lakipykälän piiriin jonka myötä yhtiö voi jakaa omia varojaan vain osinkona. Omien osakkeiden hankinta on veronhuojennuslain mukaan kielletty.
