Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
Lantti kirjoitti:

Puoliakaan en käyttämästäsi alan termistöstä ymmärtänyt, mutta senpä takia näissä voi varmasti asiansa osaavalle olla keskimääräistä enemmän edgeä tarjolla.

Voisin kyllä jatkossa panostaa hieman selkeämpään kirjoittamiseen, niin näistä voisi saada enemmänkin irti. Osa näistä on loppujen lopuksi aika yksinkertaisia ymmärtää (ainakin luulen niin), jos on edes lukiobiologia hallussa ja vähän jaksaa googletella. Noita termejä tosiaan on sitten paljon ja niille on vaikea keksiä suomennosta, niin se monesti pistää päitä pyörälle.

Kävin läpi muutamia papereita lisää geeniterapiasta SCD:hen mm. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/29958563/ ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Correction+of+b-thalassemia+mu...

Bluebird biolla on lentivirus -pohjainen geeniterapia (LentiGlobin) beeta-thalassemiaan, joka on vähän samantapainen sairaus kuin sirppisoluanemia, mutta jossa mutaatioita voi olla lukuisia erilaisia ja ne poikkeavat hieman SCD:stä jossa on yksi ja sama mutaatio. Terapia on toistaiseksi toiminut aika hyvin pienellä potilasmäärällä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29669226

Lisäksi tätä on testattu ainakin yhteen SCD-potilaaseen onnistuneesti.

Vaikka tällaiset tutkimukset/kokeilut ovat lupaavia, niin kaukana ollaan vielä siitä, että näitä voitaisin ottaa laajaan käyttöön. Geeniterapian osalta SCD on ainakin hieman ongelmallisempi kuin beeta-thalassemia mm. kantasolujen keräämisen osalta. Ekassa mainitsemassani paperissa oli lueteltu näitä ongelmia paljonkin, mutta mm. CD34+ solujen konsentraatio pitää olla normaalia korkeampi ja tähän on vaikea päästä ilman, että syntyy riskiä potilaalle (jotta kantasoluja saadaan kerättyä verestä, niin potilaalle annetaan vaarallisia lääkeaineita indusoimaan kantasolujen mobilisaatiota vereen. Näissä toki mennään kokoajan valtavasti eteenpäin). 

Tietysti myös kaikki geeniterapian riskit on olemassa eli voi syntyä genotoksisia off-target mutaatioita eli suomeksi tarkoittaen sitä, että vahingossa aiheutetaan ei-tarkoituksellisia mutaatioita, jotka voivat lisätä syöpäriskiä liikaa suhteessa hyötyyn. Ainakin tähän mennessä tutkimuksissa on havaittu tällaisia muutoksia pisimmillään vasta 15 vuotta geeniterapian jälkeen, joten ennen laajempaa käyttöä näistä pitäisi saada pitkiä seurantatutkimuksia riittävän suurilla potilasmäärillä. On myös paljon ihan geeniteknologisia ongelmiakin, jotka ratkaisemalla voitaisiin minimoida näitä riskejä. Uskon, että näitä ratkaisuja alkaa tulevalla vuosikymmenellä löytyä huomattavasti nopeammalla vauhdilla.

Olen erittäin varma, että geeniterapia pysyy hoitomuotona sirppisoluanemiassa lähinnä tutkimusasetelmissa pienille tai kohtalaisille potilasmäärille vielä ainakin seuraavat 10 vuotta. Toki joissain syövissä, missä on iso ja nopea kuolleisuus diagnoosin saamisen jälkeen, on järkevää viedä geeniterapiaa nopeasti markkinoille jos jotain lupaavaa löytyy. 

Sirppisoluanemiasta kärsivien potilaiden asema ainakin USA:ssa näyttää tilastojen valossa olevan hyvä. 98 % potilaista on jonkinlainen vakuutus, 61% osavaltioiden rahoittama Medicaid, 25% valtion tarjoama Medicare ja 12 % yksityinen vakuutus. Voxelotorin olisi siis melko helppo saavuttaa nopeasti markkinat, mikäli teho tulee osoitetuksi.

Muiden sijoittajien seuraaminen ei välttämättä ole mikään paras idea (siitä seuraa yleensä vain confirmation biasta ym.), mutta olen oman analyysini jo suurimmaksi osaksi tehnyt. Oli siis pakko katsoa minkälaisia hedge rahastoja tässä on mukana ja millä osuuksilla. Muutama hedge rahasto on tässä mukana ja ne omistaa yhteensä noin 315 miljoonan dollarin edestä osakkeita eli noin 12 % osakkeista. Omistusosuus on kasvanut tasaisesti, edellisellä kvartaalilla 950 000 osakkeen verran.

Silmiinpistävää on Joseph Edelmanin 218 miljoonan stake joka on lähes 6% hänen Perceptive advisors hedgerahastosta. Reilua 5% voi pitää jo kohtalaisen isona position kokona tällaisissa. Joseph Edelmania voinee pitää myös jonkinlaisena biotech-maailman guruna. Ainakin hän on saavuttanut rahastolleen noin 30% keskimääräisen vuosituoton kulujen jälkeen vuodesta 1999 lähtien ja esimerkiksi vuonna 2016 kun koko biotech sektori oli 20% miinuksella, niin Edelmanin rahasto tuotti 3,9% plussaa. Kyseessä on siis life sciences hedge-rahasto eli tämä on hänen erikoisalaansa. 

Löysin Edelmanin haastattelun viime vuodelta, jossa on myös muutama maininta GBT:stä: https://www.barrons.com/articles/why-biotech-looks-like-a-good-bet-in-20...

Edelman heittää arvioksi, että scd markkinan koko voisi olla 3,5 mrd. ja Voxelotorin onnistuessa 10 mrd markkina-arvoa (4x vs. nykyhetki) voidaan pitää realistisena. Olen itsekin päätynyt aika samoihin lukuihin omissa keskiarvioissani. Toki näissä markkina monesti sitten ampuu yli, jos lämpimurto tulee.

Shorttina osakkeita on 7 miljoonaa kappaletta eli noin 13,5% koko firmasta.

Katsoin huvikseni myös analyytikkoarviot, 10/10 analyytikkoa antaa buy-suostiuksen: Alin tavoitehinta 70 dollaria ja ylin 125. Tip ranksin perusteella noista on osa aika korkean osumatarkkuuden kavereita: https://www.tipranks.com/stocks/gbt/price-target 

En tosin tiedä miten luotettavana tuo sivuston tilastoja voi pitää, onko jollain tarkempaa käsitystä?

Enemmänkin tällaiset hedgerahastojen omistukset ja analyytikkoarviot kertoo siitä, onko tässä mahdollisesti jotain hälyttävää. Se ei kerro kuitenkaan välttämättä siitä, että tähän kannattaisi suin päin sijoittaa ilman omaa huolellista analyysiä ja bayesilaista todennäköisyysmääritystä lääkkeen läpimenosta. Edelmanillakin on varmaan kohtalaisen pätevät tyypit tekemässä näistä tutkimusta ja kyllä tuolla analyytikoissakin näkyi M.D tutkinnon ja biokemian/solubiologian ym. alan PhD -tyyppejä löytyvän. Jos tähän mennessä tutkimuksissa olisi jotain selkeitä ongelmia/virheitä, niin tuskin kaikki antaisivat ostosuosituksen.

Miksi Global Blood Therapeutics olisi hinnoiteltu väärin - markkina ei ole tyhmä

Se onkin sitten tärkein kysymys, että jos näin pätevät kaverit näkee tässä potentiaalia ja mun sekä analyytikkojen mielestä tämä osake on edelleen todennäköisyyksiinsä nähden noin 50% aliarvostettu, niin miksei markkina ole ostanut tätä aliarvostusta kiinni? Miksi markkina ei olisi tässä kohtaa tehokas?

Edelmanilla ainakin on jo aika iso positio jota ei ole järkevä enää kasvattaa ja isommille hedge-rahastoille 2,5 mrd. firma voi olla vähän liian pieni herättämään kiinnostusta. Pysyn myös edelleen kannassani, että tämä keissi on hankala ymmärtää väärin, koska yritysjohto on vähän kehnosti kommunikoinut tutkimustuloksia ja toisaalta tutkimusasetelmat ja prekliinisen datan ennustearvo ovat normaalista poikkeavia. Markkina siis arvio tämän suunnilleen, kuten keskimääräisen tässä vaiheessa olevan lääkekehitysprojektin. Keskimäärin se on oikea tapa, mutta tässä kohtaa se on minun mielestäni virhe.

Käyttäjän Accounting 101 kuva
Liittynyt: 28.7.2018, 11:36
Viestejä: 38

Mielenkiintoista luettavaa ja tärkeintä on toki, että kirjoitat oman kompetenssi alueesi yrityksistä. Ymmärrät näitä varmasti paremmin kuin keskiverto analyytikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
Accounting 101 kirjoitti:

Mielenkiintoista luettavaa ja tärkeintä on toki, että kirjoitat oman kompetenssi alueesi yrityksistä. Ymmärrät näitä varmasti paremmin kuin keskiverto analyytikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta.

Kiitos. Paljon on kyllä vielä opittavaa, mutta kaksin käsin teen duunia analyysini eteen. Sitten pitäisi vielä osata treidata näitä. Maailmassa kuitenkin fiksuja biotech/biopharma analyytikkoja riittää vaikka millä mitalla, mutta sen analyysin muuttaminen ylituotoksi on jo vaikeaa. Esim. Edelmanilla on vakuuttava research-tiimi takana täynnä lääkäreitä ja tutkijoita kaikilta luonnontieteen/life sciences aloilta, mutta haastattelussa hän sanoo ison osan edgestä syntyvän siitä, että osaa lukea markkinoiden psykologiaa ja ajoittaa paremmin kuin muut.

Näkisin, että varsinkin kehitysvaiheen alku-keskivaiheella olevat yhden tai muutaman lääkkeen/terapian firmat voidaan hinnoitella kuten optiot. Näiden kohdalla ajoittaminen ei välttämättä ole niin tärkeää jos osaa tehdä analyysin oikein ja osaa ostaa hintaan, joka tarjoaa +EV:tä.

Biotech/biopharma -sektorin näkymiä ja salkun sisältöä
 

Biopharma/biotech-sektorin osalta mulla on tällä hetkellä noin 30% salkun arvosta longeja ja 15% shortteja eli noin 15% nettolongina. Tämä on ihan kohtalainen positio, ottaen huomioon, että käteistä on vähän vajaa puolet salkusta.

Ainakin seuravat 5-10 vuotta alan "pöhinästä" tulee olemaan pääasiassa geeniterapiaa. On mahdoton ennustaa millaisia läpimurtoja voi tällä saralla tulla, mutta 2020 - 2030 tulemme hyvin todennäköisesti näkemään aivan valtavaa kehitystä. Jos haluaa biotechia salkkuun, niin ei olisi ollenkaan huono betsi koota vaikkapa equal weight -salkkua näistä pieneksi osaksi koko portfoliota. Ainakin paljon mielummin ottaisin tämän, kuin jotain koko sektroin kattavaa ETF:ää. Toki eipä suomalaisella sijoittajalla ole enää mitään mahdollisuutta edes jenkki-ETF:iä ostaa, mutta jos ETF:stä pitäisi valita, niin tämä voisi olla ihan ok: https://ark-funds.com/arkg

Isot vanhat pharmayhtiöt kuten Amgen, Merck, J&J ja Eli Lilly on aika hukassa geeniterapioiden kanssa. Novartis on oikeastaan ainoa firma, joka on tajunnut asioita ja ehkä GSK:lla on myös ihan ok portfolio näiden suhteen.

Geeniterapia valtaa markkinaa

Olennaisimmat firmat geeniterapian alalla on varmaankin Adverum, Axovant, Abeona therapeutics, Audentes therapeutics, BioMarin, Biolife Solutions, CLBS, Spark, PTCT, Solid, Sangamo, Rocket pharmaceuticals, RGNX, HTGM, Sarepta, Ultragenyx, Voyager, Vericel, UniQURE  Tässä olisi nopea lista, mutta onhan noita vaikka millä mitalla. Omasta salkusta löytyy tällä hetkellä PTCT, Spark, QURE, BioMarin, Sangamo ja Ultragenyx. Yhteensä noin 15 % painolla. Geeniterapia on analysoinnin kohteena sellainen suo, että en edes yritä ottaa liikaa aktiivista näkemystä. Näissä pitää myöntää oma rajallisuus ja ymmärtämättömyys. Vaikka yritän jatkuvasti oppia, niin uutta tietoa ja dataa tulee niin valtavalla vauhdilla ettei siinä voi mitenkään pysyä perässä ellei ole vaikka tutkijana töissä alalla. Pointti on tässä koota jonkinlaista equal weight salkkua ja välttää räikeimmät yliarvostukset tai sellaiset terapiamuodot joilla yksinkertaisesti on todella pienet edellytykset toimia. Näen kuitenkin näistä firmoista luodun portfolion olennaisena osana salkkua, koska:

  • Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.
  • Tutkimustulokset eivät korreloi muun pörssin kanssa -->hajautushyöty
  • Arvostustasot eivät ole yleisesti ottaen vielä karanneet käsistä 
  • Geeniterapia ei ole sijoittajien keskuudessa vielä ihan niin mainstream kuin voisi luulla, mutta on silti erittäin iso mahdollisuus, että positiivisten tutkimustulosten myötä suuret massat saattavat rynnätä näiden pariin nostaen arvostukset pilviin.

Uskon, että nämä tuovat salkkuun hyvää hajautusta ja erittäin asymmetrisen riski-tuotto-profiilin.

Muu biopharma-salkku

Näiden lisäksi salkusta löytyy biopharma-sektorin osalta pienellä painolla Alnylam pharmaceuticalsia, Fibrogenia (palasin tähän vuoden tauon jälkeen, avaan myöhemmin lisää), Gileadia (mielestäni yksi aliarvostetuimpia large cappeja), Rigel pharmaceuticalsia, Zogenixia, Regeneronia ja Global Blood Therapeuticsia, josta kirjoitinkin kaksi edellistä viestiä analyysiä. 

Shorttina on GWPH:ta, Beigeneä, Nektar therapeuticsia ja MiMediX:ä.

Shortteja voisi olla reilusti enemmänkin, mutta jostain syystä ei vain ole tahtonut löytyä hyviä kohteita (olen ollut laiska).

Long Zogenix - short GW pharmaceuticals (GWPH)

Ajattelin avata tätä treidiparia hieman. Molempien ykkösmarkkina on tällä hetkellä vaikeiden lääkeresistenttien epilepsioiden hoito (Lennox-gastaut syndrome, Dravet). GW pharmaceuticalsin lääke Epidiolex on ensimmäinen FDA:n hyväksymä kannabispohjainen lääke ja sillä on nyt hyväksyntä vaikean epilepsian hoitoon, mutta tutkimuksen alla on myös iso liuta muita mahdollisia sairauksia (näissä ollaan kuitenkin kohtalaisen aikaisessa vaiheessa). Lisäksi GWPH:lla on kannabispohjainen Sativex-tuote ollut jo pitkään markkinoilla MS-taudin spastisuuden hoitoon, mutta eipä tuo ole juuri lentoon lähtenyt myyntilukujen osalta.  Zogenixilla  on yksi ainoa tuote ZX008 (fenfluramiini) vaikeisiin epilepsioihin, joka on loppuvaiheen kehityksessä lääkelupaa vailla. Faasi 3 tuloksia on tullut Zogenixilta kesän aikana ulos ja myyntilupapäätöksen odotetaan tulevan tämän vuoden loppuun mennessä. GWPH on siis hieman edellä omassa prosessissa, mutta ei paljon.

Olen shorttina GWPH:ta ja longina Zogenixia yksinkertaisesta syystä: Zogenixin data näyttää huomattavasti parempaa tehoa samanlaisille potilaille kuin GWPH:n epidiolex, haittavaikutuksissa ei ole olennaista eroa ja markkinan hinnoittelu näiden firmojen suhteen on omituisesti vinoutunut: Markkina hinnoittelee GWPH:n valtaavan markkinaa enemmän kuin Zogenix, vaikka Zogenixin lääke on datan perusteella kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevästi tehokkaampi.

Dataa
 

Faasi 3:n tuloksia ZX0008: http://www.zogenix.com/pdf/AES%20ZX008%20Study%201.pdf

 

N=119, Dravet syndrome indikaationa. Ennen tutkimusta koehenkilöille tehtiin 21 päivän hoitojakso stiripentolilla (yksi dravetin syndrooman hoidon tähänasinen kulmakivi) ja noin puolet potilaista eivät reagoineet hoitoon.

Primaaripäätekohta oli keskimääräinen muutos kouristuskohtauksien frekvenssissä 14 viikon jälkeen, joka oli 63,9% (p<0.001) lääkettä saaneiden ryhmässä ja 33.7% placeboryhmässä. Sekundaaripäätekohtina oli niiden potilaiden määrä, joilla kouristuskohtaukset on vähentyneet yli 50 % (kliinisen merkitsevyyden raja) ja yli 75% (kliinisesti erittäin merkittävän raja). Ohessa kuvaaja sekundaaripäätekohdista:

Eli siis esimerkiksi peräti 45 % suurempaa annosta saaneista potilaista saavutti kliinisesti erittäin merkittävän vaikutuksen (kouristukset väheni yli 75%) p-arvolla 0.01. Pienemmälläkin annoksella päästiin tilastollisesti merkitsevään 25,5%:iin potilaista. Data on erittäin vakuuttavaa, osoittaa kliinistä ja tilastollista merkitsevyyttä sekä annosriippuvaista tehoa.

Jos katsotaan GWPH:n vastaavanlaisen tutkimuksen (n=120) tuloksia (löytyy täältä: https://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/results/NCT02091375?term=epidiol...) niin Zogenixin lääke näyttää huomattavasti tehokkaammalta haittavaikutusten ollessa suunnilleen samaa tasoa. Itse asiassa GWPH:n epidiolexilla näytti olevan placeboon verrattuna hieman vakavia haittavaikutuksia (16,4 % vs. placebo 5% eli 3x placebo) kun Zogenixin lääkkeellä näitä oli suurella annoksella 12,5% vs 10% placebo eli ei tilastollisesti merkitsevää eroa placeboon. Toki ei Epidiolexissakaan päästä tilastollisesti merkitsevään eroon haittavaikutusten osalta koska otanta on niin pieni, mutta voi ainakin sanoa, että epidiolex ei todennäköisesti ole ainakaan turvallisempi lääke. Muiden haittavaikutusten osalta lääkkeet vaikuttivat olevan samaa luokkaa, kun huomioidaan placebo.

Tehon osalta  Epidiolex saavutti 99 päivän jälkeen 39% keskiarvolaskun kouristuksissa vs. 13% placebo (vs. ZX008:n 64%) ja yli 75 % parannukseen pääsi vain 23% (vs. Zogenix 45%(suuri annos)/20.5% (pieni annos)). Mielenkiintoista oli että jos katsotaan yli 50% parannukseen pääseitä potilaita, niin Epidiolex ei päässyt tilastolliseen merkitsevyyteen p-arvon ollessa 0.0784. Zogenix pääsi tilastollisesti merkitsevään 70% lukemaan tämän osalta vs. ei-tilastollisesti merkitsevä 62% Epidiolexilla.

Zogenixilla on myös pienempiä pilotti tutkimuksia ja dataa muista faaseista, jotka näyttävät vähintään yhtä hyvää tai jopa parempaa kliinistä tehoa.

Kirjoittelinkin GWPH:sta jokin aika sitten tänne kannabis-ketjuun: https://www.sijoitustieto.fi/comment/19014#comment-19014

Kaiken järjen mukaan kun Zogenixin lääke pääsee erittäin todennäköisesti (yli 95% varmuudella) markkinoille ensi vuonna viimeistään, niin sen tulisi saada Epidiolexia suurempi markkina. GWPH:lla rahaa tulee valumaan muihin kehitysprojekteihin, joista tuottoja tuskin koskaan nähdään (ne on mielestäni sen verran toiveajattelua). Lisäksi Epidiolex on erittäin altis kilpailulle, koska käsittääkseni käytännössä kuka tahansa voi tehdä vastaavanlaisen kannabisvalmisteen ja tuoda sen markkinalle. Pitää itse asiassa katsoa vähän tätä patenttiasiaa tarkemmin, koska en ole tästä täysin varma.

Joka tapauksessa ei ole mitään järkeä, että GWPH:n market cap olisi 4,1 miljardia ja Zogenixin market cap 1,7 miljardia. Analyytikkojen peak sales arvioi GWPH:n epidiolexille 2022 noin 1,2 miljardin myynnin. Tämä analyysi ei huomioi sitä, että on mielestäni n. 90% todennäköisyys, että Zogenixin lääke tulee markkinoille hyvin pian ja vie yli puolet myynnistä itselleen. Konservatiivinen arvio, että Zogenix vie puolet myynnistä antaisi GWPH:n valuaatioksi 4x forward sales arvon 2,4 miljardia. Yhtiö kuitenkin polttaa rahaa tutkimukseen, joka tuskin tuottaa tulosta ja vaikka tuottaisikin, on mielestäni altis kilpailulle. Jos Zogenix taas onnistuu leikkaamaan GWPH:n markkinasta puolet itselleen, se antaisi fair valueksi saman 2,4 mijlardia, mutta koska datan perusteella Zogenixilla on tehokkaampi lääke, niin tämä lienee aika konservatiivinen arvio.

Johtopäätös: GWPH:sta voisi hyvin lähteä 1-2 vuoden sisällä 40% -50 % kannabis-huuman puhaltamaa ilmaa pois ja Zoxenix tulee hyvin todennäköisesti ottamaan 1,2 miljardin markkinasta hieman puolta reilumman siivun itselleen, antaen 30-50% upsidea noin 10% riskillä menettää valtaosan pääomasta (jos paljastuu jotain yllättävää, eikä lupaa tule tai lääke epäonnistuu markkinapenetraatiossa).

Käyttäjän Makkone kuva
Liittynyt: 8.6.2018, 13:02
Viestejä: 4

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista, jatka samaan malliin. On lähes hengästyttävää, että painat samaan aikaan lääkiksessä preklinikkaa (tai ehkä jo klinikkaa) ja suollat tänne kattavaa pohdintaa biopharma-firmoista ja lisäksi treidaat ohessa.

Itse oon lukenu ton Ark Fundsin boss lady Cathie Woodin ajatuksia ja se ainakin osaa muotoilla geeniterapia-asiat niin, että meinaan aina sillä sekunnilla juosta maniassa ostoksille.  Ongelma on just se, että mitään koko markkinaa kattavaa ETF:ää ei edes tee mieli ostaa. Yksittäisten firmojen analysointi vaatisi taas jo todella kovaa osaamistasoa ja lopulta jään näiden kahden valinnan limboon ja ostan jotain aivan muuta sektoria...

 

Tomi Haataja kirjoitti:
  • Geeniterapia ei ole sijoittajien keskuudessa vielä ihan niin mainstream kuin voisi luulla, mutta on silti erittäin iso mahdollisuus, että positiivisten tutkimustulosten myötä suuret massat saattavat rynnätä näiden pariin nostaen arvostukset pilviin.

Tää on just näin.  Väitän, että hyvin pieni osa sijoittajista edes pystyy hahmottamaan sitä tilannetta kun perimän sekvensointi viekin  vuonna 2022 vain joitakin minuutteja ja maksaa paria hassua roposta. Se tulee oikeasti muuttamaan tiettyjen sairauksien hoidon ja vieläpä erittäin radikaalisti. Väitteen, että tilanteen hahmottaminen on hankalaa sijoittajille perustan sille, että kun olen käynyt kuuntelemassa kotimaisia alan huippututkijoita (mm. Aarno Palotie) ja heistäkin välittyy sellainen lapsenomainen innostus kun he eivät oikein vielä tiedä mihin tämä koko juna on etenemässä niin miten sitten edes hedge-fundit asiantuntijoineen voisivat pitää markkinat tehokkaina?

Summa summarum, geeniterapian suhteen tulee erittäin jännittävät seuraavat 10-15 vuotta ja junaan aion hypätä jossain muodossa. Ehkä tuo mainitsemasi equal weight -tyyppinen salkku, jossa otetaan riittäviä EV + heppoja salkkuun pieni kasa, voisi olla pohtimisen arvoinen ratkaisu allekirjoittaneellekin.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
Makkone kirjoitti:

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista...

Kiitos itsellesi kommenteista! Klinikassa ollaan.

Arkilla on kyllä ihan mielenkiintoisia näkemyksiä. Ne on välillä ehkä hieman yliampuvia, mutta sehän kuuluu asiaan kun kuitenkin heillä on tuotteita myytävänä.

Geeniterapia -kentällä pelaaminen vaatii treidaamisessa ennen kaikkea hyvää reaktiokykyä. Näkisin, että itselläni ei ole minkäänlaista edgeä tehdä ennustamismielessä analyysiä näiden firmojen terapioista/tekniikoista. Harvalla ylipäätään on ja väitän, että se vaatii vähintään kymmenien vuosien tutkijataustan alalta. Aika kuvaavaa on se, miten nopeasti uutta tutkimusta tulee ulos. Esim. CRISPR -tekniikoista julkaistujen paperien määrä kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla:

Geeniterapioiden käyttäytymiseen elimistössä liittyy huomattavasti suurempi stokastinen komponentti, kuin perinteisiin lääkehoitoihin, joten se pitää ottaa huomioon näihin sijoittaessa.

Hyvä lähestymistapa on hajautettu salkku hyvällä riskienhallinnalla ja kyky observoida markkinaa oikein. Ei pidä jäädä odottelemaa ihmeitä jos alkaa selvästi näyttää, että jokin menetelmä kliinisissä tutkimuksissa ei yksinkertaisesti toimi tai jos sijoittajat hylkää jonkin kohteen. Näitä kuitenkin osaan mielestäni ihan kohtalaisen hyvin analysoida.

Makkone kirjoitti:

niin miten sitten edes hedge-fundit asiantuntijoineen voisivat pitää markkinat tehokkaina?

Tähän on pakko tarttua sen verran, että hedgerahastot ja Wall Street ovat kuitenkin niitä, jotka maksavat suurimmat palkkiot, jos satut olemaan maailman paras geenitutkija tai esimerkiksi erittäin kokenut kapean osaamisalueen erikoislääkäri. Näistä on ihan tieteellisiä papereitakin julkaistu, voisin niitä kaivaa vähän paremmalla ajalla. Näiden asiantuntijoiden palkkiot voi nousta aivan älyttömille tasoille verrattuna siihen, mitä ne normipäivätyössä tienaa.

Sanoisin, että suurimman osan ajasta saat näistä firmoista markkinoilta oikean riskin ja sitä vastaavaan tuoton.

SGMO

Tuntuu kuitenkin, että markkina reagoi aina joskus vähän hassusti näihin. Esim. Sangamon viimeisin datajulkistus: https://investor.sangamo.com/press-releases/detail/423/sangamo-announces...

Kurssireaktio tähän noin -30% tähän mennessä, koska plasman IDS-tasoissa ei huomattu muutosta. Väittäisin, että -30% on useastakin syystä ylireagointia.

Ensimmäinen ja tärkein on se, että mielestäni suurin osa valuesta on kuitenkin hemofiliaterapioissa ja niiden potentiaalissa. Toinen syy on se, että tutkimuksessa ehdittiin testata vasta pienempiä annostuksia ja tarkoitus oli tutkia lähinnä niiden turvallisuutta sekä vähän hakea merkkejä siitä, onko järkevää jatkaa tutkimusta. Näissä annostuksissa ollaa alkuvaiheessa aika varovaisia. Näiltä osin tutkimus oli onnistunut, koska käytetyt annokset olivat turvallisia ja saatiin pieniä viitteitä mahdollisesta toimivuudesta. Kolmas syy on se, että plasman IDS-tasoista ei voi vielä vetää kovin luotettavia johtopäätöksiä kliinisen kuvan muutoksiin.

Noin 10-15 % negatiivinen reaktio olisi mielestäni ollut tähän paikallaan, joten lisäsin tätä lievään ylipainoon, ajatuksena lyhytaikainen treidi. Jospa tulevina päivinä kaikki ehtivät vähän pohtia näitä tuloksia ja niiden merkitystä paremmin ja kurssi hiljalleen korjautuu johonkin 16 dollarin paikkeille (nyt 13 dollaria). Jos ei korjaudu, niin sitten olen todennäköisesti itse tässä väärässä ja otan osakkeen takaisin normaalipainoon. Kyllä näissä liikkeissä melkein aina jokin perä kuitenkin on, eikä kannata liian itsepäisesti mennä kontraamaan. Tässä kuitenkin tuntuu ihan selvältä ylireagoinnilta.

Eilen tuli myös geeniterapia -sektorin osakket yleisesti keskimäärin 3-5% alas, joten sekin vaikuttaa. Tällaiset liikkeet on tällä sektorilla ihan normaalia ja kuuluu asiaan.

EURUSD

Olen taas hieman shorttina eurusd:ta. Odottaisin USA:n talouskasvun piikkaavaan joko tämän vuoden loppupuolella tai viimeistään 2019 keväällä. Niihin aikoihin dollari tyypilisesti vahvistuu. Lisäksi maailmassa on paljon dollarimääräistä velkaa kehittyvillä markkinoilla. Kun korot nousee, dollareiden kysyntä kasvaa. Se aiheuttaa kehittyviin markkinoihin ongelmia, jolloin kuvittelisin dollareiden kysynnän kasvavan entisestään. Samaan aikaan FED jatkaa taseen purkamista vähentäen dollareita järjestelmästä. En voi olla kuin näkemättä tässä mahdollisen feedbackloop-skenaarion, jossa eurusd jatkaa laskuaan pariteettiin ja mahdollisesti vielä paljon alemmas 0,90 -tasoille seuraavan vuoden sisällä.

Isossa kuvassa dollari on kuitenkin erittäin yliarvostettu valuutta monella eri mittarilla (esim. PPP:llä), mutta nämä eivät sovellu ajoittamiseen. 

Kehittyvät markkinat

Dollarista päästäänkin sujuvasti kehittyviin markkinoihin, joiden viimeaikaiset ongelmat on kitetytynyt aika pitkälti juuri siihen. Kehittyvien markkinoiden valuaatiot on aika houkuttelevalla tasolla, mutta en lähtisi vielä isosti longiksi. Tyypillisesti kehittyvillä markkinoilla valuaatiot on saattaneet painua täysin järjettömille tasoille ennen kuin on nähty voimakas mean reversion. En kuitenkaan enää ole shorttina EM:ään vaan katsoisin enemmänkin paikkoja longailla.

Pidän todennäköisenä, että viimeistään ensi vuodesta lähtien jenkit seuraa kehittyvien markkinoiden sukellusta perässä. Loppuvuodeksi ennustan saman teeman jatkuvan, eli jenkit yliperformoi muuta maailmaa.

Naspers

Kirjoittelin tästä jo aiemmin ja olin postiossa, mutta sitten stop-lossit paukkui kun EM-"kriisi" alkoi päästä otsikoihin. Nyt otin taas tätä hieman sisään, kun osake on tullut ihan reilusti alas.

Tämä on mun mielestä pitkällä tähtäimellä yksi parhaimmista tavoista ottaa kehittyviä markkinoita salkkuun. Naspers omistaa 30% Tencentistä eli omistuksen arvo on noin 120 miljardia, mutta Naspers treidaa pörssissä 93 miljardin valuaatiolla. Lisäksi Naspersilla on kattava tech-painotteinen start up- salkku kehittyville markkinoille ympäri aasiaa, afrikkaa, etelä-amerikkaa, itä-eurooppaa ym.. Näistä on muutamista jo vapautettu pääomia mm. pörssilistauksilla. Toki tuossa on poliittista riskiä, koska noista Tencent-omistuksista menee veroa, mutta verojenkin jälkeen tässä on selkeää aliarvostusta tasearvoon nähden. Lisäksi arvotan firman johdon osaamisen erittäin korkealle. Heillä on pitkä track-record onnistuneista start up -sijoituksista, Tencent nyt tietysti ilmiselvin näistä, mutta lukemattomia esimerkkejä löytyy joista on jo exitti päästy tekemään. 

Firman johto antaa selitykseksi aliarvostukselle sen, että Naspers on liian iso firma Johannesburgin pörssiin. Pidän tätä ihan uskottavana, koska Naspersin osakkeiden vaihdosta selkeästi suurin osa tulee kuitenkin kehittyvien maiden rahastojen ja ETF:ien kaupankäynnistä ja näillä on tietyt rajoitukset: Kun koko markkinaa myydään, niin Naspers menee siinä samallla hinnasta välittämättä. Johto on kuitenkin aloittanut vaihtoehtojen tutkimisen, että päästäisiin vähän likvidimmälle markkinalle ja jos tässä päästään eteenpäin, niin varmasti aliarvostuskin korjaantuu nopeasti.

Otan tätä paljon mielummmin salkkuun kuin mitään emerging markets ETF:ää. Vielä kun tähän saa erittäin hyvän turvamarginaalin NAV-alennuksen takia.

Westpac Banking corporation ja Australian asuntomarkkina

Olen edelleen shorttina tähän ja taas vaihteeksi tämä kulkee ihan hyvin. Westpac sai viranomaisilta aika lievät sakot ottaen huomioon, että 3 mrd:n arvosta sellaisia asuntolainoja oli annettu ulos, mitä ei olisi ikinä pitänyt antaa: http://www.abc.net.au/news/2018-09-05/westpac-comes-out-ahead-on-dodgy-l...

Voisin hyvin kuvitella, että tuo 3 miljardia on vain jäävuoren huippu. 

Australian asuntomarkkina on monien asiantuntijoiden mielestä suhteessa huomattavasti suurempi kupla, kuin jenkkien vastaava 2006-2007. Sitkeästi tuo kupla pitää pintansa, mutta eiköhän koko korttitalo jonain päivänä sielläkin romahda. Silloin on Westpac isoissa ongelmissa ja tällaiset mitättömät sakot on vasta alkua, mutta kertoo aika paljon näiden toiminnasta. Seuraavaksi leikataan osinkoa ja kohta tämä lappu on kaikkien shorttareiden huulilla.

Australian kotitalouksilla on kyllä ihan mukavasti velkaa:

Kun lukee juttuja minkälaista meininkiä tuolla on, niin kyllähän se tuo väkisin mieleen jenkkien subprime-kuplan kertaa 10. Toki Australia on sen verran pieni markkina, että se hyvin todennäköisesti ei muodosta mitään merkittävää uhkaa maailmantaloudelle. On vain ajankysymys milloin tämä kaatuu (tärkein kysymys).

Ehkä on myös hiljalleen aika shortata aussidollaria?

ZUORA

Tällainen on vastikään listautunut pörssiin: https://www.zuora.com/

Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta hintavalta. Toki jos Zuora onnistuu kasvamaan edes toimialan ennustetun CAGR 35% tahdissa, niin sitten 2,7 mrd. enterprise value on aika houkutteleva. Ainakin tällä hetkellä subscription service:n ennustetaan kasvavan viime vuodesta noin 70% eli Zuora valtaa markkinaosuutta. Aiempi kasvu ollut toimialan tahdissa 35%. On tässä alalla ainakin kilpailua, mutta jos voittaja vie kaiken-ekonomia pätee tällä toimialalla, niin Zuora on aika vahvoilla. Kaikki on myös kiinni siitä, miten massat tällaisista osakkeista innostuu. Eihän tällaiset bisnekset mene kaikille yhtä helposti jakeluun kuin joku Netflix.

Toisaalta vähän huolettaa, että miten euroopanvalloitus onnistuu GDPR:n aikana, kun eurooppalaiset firmat on yhä enemmän huolissaan siitä, mitkä kolmannet osapuolet saa päästä käsiksi asiakasdataan. Soveluspuolella taas Apple ja Google kasvattaa subscription puolen roolia. Esim. Apple vaatii, että kaikki sovellusten kautta tehdyt tilaukset menee app storeen, ja tilaus pitää olla mahdollista tehdä myös anonyyminä, jolloin alkuperäiselle tuottajalle ei mene käytännössä mitään henkilötietoja vaan asiakkuus jää Applelle.

Otin joka tapauksesta pienen tutkimusposition tästä salkkuun. Ehkä tämä voisi vähän aikaa kasvettuaan olla jonkun isomman puljun take over target.

Kirjoja

Olen lukenut viime aikoina neurotieteilijä Daniel Levitinin kirjaa: The Organized Mind: Thinking Straight in the Age of Information Overload

Ihan hyviä juttuja, mutta tätä kirjaa olisi voinut vähän tiivistää. Tässä tulee ihan liikaa jaarittelua kymmeneen kertaan samasta asiasta. Ärsyttää myös vähän, miten hän esittelee tässä kirjassa muutamia neurotieteen löydöksiä ikäänkuin ne olisivat jotain uusia mullistavia juttuja, vaikka ne on tiedetty jo pitkään.

En ole koskaan ollut hyvä järjestelmällisyydessä, joten tästä kirjasta heräsi muutamia mielenkiintoisia ideoita. Alan ainakin pitämään fyysistä kalenteria ja muistivihkoja. Voisi myös lukaista David Allenin Getting things Donen seuraavaksi.

Olen viime aikoina huomannut, miten tärkeää on antaa aivoille aikaa ajatustenharhailulle. Jos koko päivä on aamusta iltaan aktiivista prosessointia (opiskelu,työharjoittelut,sijoitustjutut ym.) eikä missään välissä tule tyhjäkäyntiä, niin se alkaa haittaamaan keskittymiskykyä pitkässä juoksussa ja aiheuttaa "aivosumun" kaltaisen tilan, koska aivot alkaa tiedostamattasi käyttämään energiaa tähän harhailuun. Tästä syystä meditaatio ja kaikenlaiset rentoutumisharjoitukset vähentävät stressiä ja parantavat tuottavuutta, koska niissä pyrkimys on nimenomaan päästä tällaiseen tiedostamattomaan harhailutilaan esim. keskittymällä pelkkään hengitykseen. Tässä tilassa aivot ikäänkuin lajittelevat kaikkea informaatiota, mitä on päivän aikana ehtinyt kertyä. Samaa tapahtuu tietysti myös unen tietyissä vaiheissa, mutta jos tätä tekee myös hereillä ollessa, niin se parantaa myös unen aikana tapahtuvan lajittelun tehokkuutta. Tietysti myös tietoisesti voi käsitellä näitä muistikirjojen ja päiväkirjojen avulla.

Viikon kuultu anekdootti: "Olen bullish lohkoketjuun, mutta en kryptovaluuttoihin" on typerin kommentti ikinä.

Olen kuullut tämän jo kahdelta erittäin fiksulta tyypiltä. Toinen oli Lux Capitalin Josh Wolfe Real Visionin haastattelussa, toinen eräs erittäin fiksu tietojärjestelmätiedettä opiskeleva kaverini, joka oli sijoittanut Bitcoiniin jo aivan sen alkuvaiheissa ja myi 99% Bitcoineistaan viime vuonna kivalla voitolla kun oli ensin 100 kertaistanut pääomansa.

Ja tälle kuullut perustelut: Molemmilla kommentin sanojilla yhteistä on se, että kumpikaan ei usko lohkoketjun valloittavan maailmaa niinkuin ihmiset sen yleisesti kuvittelevat. Onhan se ihan nerokas keksintö, mutta sen sovellukset ovat edelleen aika vähissä ja molemmat ovat skeptisiä sen suhteen, tuoko DLT oikeasti mitään hyötyjä monessakaan asiassa. Tästä kohtaa eteenpäin ainakin mun kaverin selitykset alkoi mennä sille tasolle, että itse putosin jo kärryiltä. Suosittelen katsomaan tuon Josh Wolfen "Capitalizing on tech-enabled transformations" -haastattelun jos real vision -tilaus löytyy

Kaverin perustelut alkuperäiselle Bitcoin sijoitukselle oli se, että hän väitti alusta asti nähneensä, miten valtavirta kuvittelee lohkoketjun muuttavan maailmaa ja ymmärtämättä mistään mitään ihmiset ryntäävät ostamaan Bitcoineja. Oli siis bullish Bitcoiniin, muttei lohkoketjuun. Sanotaanko, että tässä kommentissa voi olla hivenen pääoman 100-kertaistamisen mukana tuomaa "nöyryyttä" mukana...itse veikkaan, että asia meni suunnilleen niin, että hän uskoi ensin itsekin lohkoketjun muuttavan maailmaa, mutta kun pelissä oli oikeasti isot rahat, niin päätti ottaa asiasta vähän paremmin selvää. Tai sitten vain trollailee. Tai puhuu totta ja pelasi tämän hypen lähes täydellisesti alusta loppuun.

Joka tapauksessa mulla ei itsellä ole tähän mitään mielipidettä, koska en ymmärrä näistä yhtään mitään. Silti aika mielenkiintoisia kuulla näin valtavirrasta päinvastaisia kommentteja tyypeiltä, joita ehkä eniten luonnehtisin tämän alan asiantuntijoiksi.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124

Amer Sports

Ajattelin, että olin tässä pahasti myöhässä, mutta kurssihan lähtikin aamupäivästä laskuun. Kävin vähän läpi tätä M&A-arbitraasi-keissiä ja mun mielestä näyttää, että markkina hinnoitelee nämä kiinalaiset turhan skeptisesti. Ostajaehdokkaat vaikuttaa kuitenkin taloudellisesti erittäin kykeneväisiltä ja näistä löytyy julkisesti paljon tietoa ja luottamusta. Hankala myös nähdä, että osakkeenomistajat olisi tätä tyrmäämässä, kun niin hyvän preemion tarjoavat. Daytraderilla kans hyviä pointteja Amer-ketjussa ja omassa kolumnissa.

Nykytiedon valossa kaikki hinnat ainakin alle 35,55 kurssilla antaisi etua. En tosin ole kovin kokenut tällaisissa keisseissä, joten yritän olla aika konservatiivinen omassa analyysissäni. Pitäisin tämän kaupan läpimenoa vähintään 60% todennäköisenä ja oddsit olisi nykykurssilla (34,20) noin 6:5. Näillä numeroilla tämän optimal bet size olisi Kellyn kriteerillä 26,67%, mutta olen hieman varovaisempi ja tällä hetkellä Ameria on salkussa 15% painolla. Lisäilin tätä koko iltapäivän väliltä 34,15 - 33,50 ja loppupäivästä tätä oli jo 30% salkusta, mutta kurssin kääntyessä nousuun sulkeutumista kohti oli pakko tietysti keventää. Sain jopa ihan kohtalaista päivänsisäistä voittoa tästä. No, katsellaan miten etenee.

EURUSD

Shortti ei ole kulkenut PnL:n suhteen viimeaikoina mihinkään ja olen treidannut position ympärillä. Oma makronäkemykseni dollarin suhteen muistuttaa ehkä parhaiten Nordean ansioituneiden makroanalyytikoiden näkemystä: https://e-markets.nordea.com/#!/article/45883/week-ahead-fresh-ism-oxyge...

https://e-markets.nordea.com/#!/article/45906/fx-weekly-who-wants-to-imp...

Nämä kaverit osaa selittää asian paljon paremmin kuin minä. Näkisin dollarille edellytykset vahvistua ainakin vielä loppuvuoden. Toki markkina saattaa alkaa hinnoitella mahdollista likvditeetti-"burstia" (tai hinnoittelee sitä jo), joka voi tulla 2019 vuoden alkuun (lue em. analyysit), mutta mun mielestä tähän shorttiin ei liity kovin merkittävää tappioriskiä jos jaksaa olla hereillä.

GRMN

Otin taas pienen shortin Garminiin, koska ajoitus näyttää vaihteeksi hyvältä ja valuaatio näyttää erittäin kalliilta. Lisäksi olen onnistunut viime aikoina lukemaan kurssia hyvin ja edellinen shortti meni ajoituksen osalta täydellisesti, joten uskon trendin jatkuvan. En pidä kovinkaan todennäköisenä, että Garmin kasvaisi toimialaa nopeammin, ainakaan en näe mitään kestäviä kilpailuetuja tässä. Luulen, että myös markkina ennemmin tai myöhemmin tiedostaa tämän ja toimii sen mukaisesti. Ajatus tässä on lähinnä, että tämä on hyvä asymmetrisen betan hedge koko salkulle (= mielestäni vähemmän upsidea kuin muulla markkinalla, mutta vähintään markkinan verran downsidea).

Sangamo Therapeutics

Kirjoittelin edellisessä viestissä muutamia perusteluita, miksi reaktio viimeisimpiin tutkimustuloksiin oli noin 50%:sesti ylireagointia ja otin tämän salkussani väliaikaisesti ylipainoon. Näyttää, että olin oikeassa ja kurssi on tullut nyt muutamassa päivässä noin 15% ylös vajaaseen 15 dollariin. Olen hieman kevennellyt jo isoa positiota, mutta näkisin, että tässä on vielä nousuvaraa 15.50 -16 asti, jonka jälkeen otan takaisin normaalipainoon. 

Muuta

Lyhytaikaiset treidit on itse asiassa onnistunut viimeaikoina todella hyvin, mutta muut salkun pitkät positiot elää elämäänsä ja salkku näyttää kokonaisuudessaan jauhavan tiukkaa +-0:aa tältä syksyltä. Sekin on jo mun mielestä hyvä saavutus, koska olen ollut suurimman osan ajasta jenkkiosakkeisiin nettoshorttina ja siellä osakkeet on kuitenkin mennyt viime aikoina aika isosti ylös. Mitään isoja virheitä ei ole päässyt vielä tälle vuodelle tapahtumaan, koska olen nopea ottamaan tappiot kiinni. Tärkein asia on se, että tiedostan suurimman osan virheistäni ja osaan jatkossa pelata aina edes vähän paremmin. Vielä joskus vuosi sitten en ollut läheskään yhtä nopea havaitsemaan tekemääni virhettä, mutta nykyään saatan jo saman päivänä aikana tajuta, että nyt ei aivot ihan leikkannut. Ehkä vuoden isoimmat virheet liittyy positioiden kokoon, sillä valuuttatreideissä on välillä tullut otettua vähän epäoptimaalisia bet sizeja molempiin suuntiin ja toisella sijalla on varmaan muutama typerä tulkinta markkinaliikkeisiin liittyen.

Joku voisi tietysti sanoa, että miten sitä oikeasti kukaan tietää onko tehnyt virheen vai ei. Uskon itse siihen, että suurimmassa osassa tapauksista markkina kyllä liikkeillään kertoo sinulle oletko tehnyt virheen vai et. Joskus tätä saa tietysti odottaa tovin.

Käyttäjän kkkukko kuva
Liittynyt: 3.8.2018, 18:16
Viestejä: 2

Kommentteja tästä koskien Global Blood Therapeuticsia?

https://finance.yahoo.com/news/equity-alert-rosen-law-firm-221600383.html

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
kkkukko kirjoitti:

Kommentteja tästä koskien Global Blood Therapeuticsia?

https://finance.yahoo.com/news/equity-alert-rosen-law-firm-221600383.html

Tästä pitikin jo kirjoittaa ja varsinkin tuosta artikkelista, johon tässä lakiasiassa viitataan. Itse artikkelissa tuli muutama asia ilmi, jotka selittävät miksi valuaatio tuntuu niin järjettömän alhaiselta. En välttämättä pidä näitä ilmi tulleita asioita nykypäivänä enää niin relevantteina, mutta kyllä ne hieman maltillistavat tätä keissiä ja ainakin selittävät miksi tämä hinnoitellaan näin. Edelleenkin pidän tätä todella aliarvostettuna firmana.

Onko lakia rikottu, siihen en osaa sanoa oikeastaan mitään. Näin lakiasioiden suhteen maallikkona tuntuu vähän naurettavalta nuo syytökset, että sijoittajille ei olisi tiedotettu riskeistä, joita tuossa STAT:n artikkelissa tulee esiin. Kyllähän näitä riskejä on 10k:t sun muut pullollaan, mutta en sitten tiedä onko annettu jossain tiedotteessa ym. harhaanjohtavia lausuntoja. Voi olla, mutta tämä näyttää joka tapaukselta aika minimaaliselta oikeuskeissiltä ja jos jollekin tästä tullaan korvauksia maksamaan, niin se tuskin vaikuttaa isossa kuvassa käytännössä mihinkään. Eipä tuo osakekaan ole tänään reagoinut uutiseen, kun tuo taisi eilen juuri sulkeutumisen aikaan tulla ulos. Tänään osake näkyy sahaavan +-0 eli markkina ei tulkitse tätä kovin merkitykselliseksi.

STAT:n artikkeli taas tuli ulos eilen ennen pörssin avautumista ja se aiheutti noin -7,5% reaktion. Lukaisin artikkelin läpi. Se on maksumuurin takana, mutta jos sen välttämättä haluaa lukea niin tuohon voi tehdä nopeasti 1kk:n credit card -submit ilmaiskokeilun ja peruu sen sitten heti: https://www.statnews.com/2018/09/13/global-blood-therapeutics-sickle-cel...

Artikkelin argumenteissa ei sinänsä ole mitään vikaa, siinä käsitellään ihan tyypillisiä riskejä ja ongelmakohtia Voxelotorin kehittämisessä ja lupahakemuksessa. Noin iso kurssireaktio oli kuitenkin aika mielenkiintoinen, kun tuntuu, että tämmöset pitäisi olla jo markkinalla selvästi tiedossa.

Muutama kohta tuossa artikkelissa on kuitenkin vähän heppoisella pohjalla.

"Consider this: To secure U.S. approval for a new treatment for sickle cell disease, the Food and Drug Administration has traditionally required scientific proof demonstrating the drug under review is capable of significantly reducing the frequency of sickle “crises.....Global Blood lacks data demonstrating voxelotor reduces the frequency of crises. An effort to show this benefit in the recently completed Phase 3 study fell short."

Tässä kohtaa Adam ei ota huomioon sitä, että GBT:llä on FDA:n antama Breakthrough therapy designation (=BTD) ja faasi 3:n päätekohdat on suunniteltu yhdessä FDA:n kanssa niin, että tavoitteet täyttämällä lääke saataisiin markkinoille. FDA:n sivuilla sanotaan Breakthrough therapy designaatiosta seuraavaa: https://www.fda.gov/forpatients/approvals/fast/ucm405397.htm

"Breakthrough Therapy designation is a process designed to expedite the development and review of drugs that are intended to treat a serious condition and preliminary clinical evidence indicates that the drug may demonstrate substantial improvement over available therapy on a clinically significant endpoint(s).....clinically significant endpoint can also refer to findings that suggest an effect on IMM or serious symptoms, including:

  • An effect on an established surrogate endpoint
  • An effect on a surrogate endpoint or intermediate clinical endpoint considered reasonably likely to predict a clinical benefit (i.e., the accelerated approval standard)
  • An effect on a pharmacodynamic biomarker(s) that does not meet criteria for an acceptable surrogate endpoint, but strongly suggests the potential for a clinically meaningful effect on the underlying disease
  • A significantly improved safety profile compared to available therapy (e.g., less dose-limiting toxicity for an oncology agent), with evidence of similar efficacy"

 

Olen mustannut GBT:n osalta olennaiset kohdat. Eli käytännössä Adam väittää analyysissään, että tyypilisesti SCD:n hoidossa lääkkeen on tullut osoittaa tilastollisesti merkitsevä vaikutus vaso-okklusiivisten kriisien (VOC) vähenemiseen, jotta se on voitu hyväksyä markkinoille. Tämä oli totta vielä 10 vuotta sitten, mutta 2012 on säädetty laki tuosta edellä siteeraamastani BTD:stä, joka nykyään mahdollistaa vaikeasti hoidettaviin tauteihin luvan myöntämisen, mikäli voidaan osoittaa kehitys jossain kliinistä kuvaa ennustavassa markkerissa. Tämä on sovittu yhdessä FDA:n kanssa ja SCD on juuri sellainen tauti, johon kaivataan kipeästi uutta lääkettä, vaikka kuolleisuus/tai voc -hyöytä ei vielä kyetä osoittamaan. Olemassa oleva lääkehoito on haittavaikutuksiltaan erittäin epäedullinen ja Voxelotorin ei ole havaittu aiheuttavan mitään merkittävää sivuvaikutusta.

On toki aina mahdollista, että FDA voikin yllättäen vaatia GBT:tä osoittamaan voc/kuolleisuus-hyöty. Silloin pitää tietysti järjestää uusi tutkimus, joka maksaa rahaa ja aikaa. Tästä syystä olisi typerää jättää nykyinen kortti katsomatta kevyemmällä tutkimusrakenteella, varsinkin kun FDA:n kanssa on asiasta sovittu, että lupa on mahdollinen tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Pidän kuitenkin todennäköisyyttä FDA:n uusille vaatimuksille korkeintaan 10% ja perustelen tätä lopussa vähän enemmän muutamilla tutkimuksilla asiasta.

Nykyisissä HOPE-tutkimuksissa vaatimuksia oli siis primaaripäätekohtana: "Proportion of participants with increase in Hb >1 g/dL from Baseline to Week 24".

Tämä on jo osoitettu faasi 3:n a-osiossa täyttyvän erinomaisesti.

Lisäksi faasi 3b:ssä tulee sekundaaripäätekohtina subjektiiviset oireisto - ja elämänlaatumittarit: 

1, Proportion of days with SCD symptom exacerbation [ Time Frame: Baseline to Week 24 ]

2, Calculated from Sickle Cell Disease Severity Measure (SCDSM), Change in the SCDSM Total Symptom Score [ Time Frame: Baseline to Week 24 ]

Sekundaaripäätekohdissa ei faasi 3a:ssa saatu tilastollisesti merkitsevää muutosta aikaan, koska käytettiin eri mittaria (PRO), lähtötaso oli valmiiksi matala ja a-osion tarkoitus oli itse asiassa tutkia onko PRO soveltuva tähän tutkimukseen --> ei ollut. Nyt myös faasi 3b:ssä on enemmän potilaita (250 vs. 150), joten tilastollinen merkitsevyys on helpompi osoittaa.

Tutkimuksessa toki mitattiin myös VOC-eventtien määrää, joka oli numeerisesti pienempi voxelotor-ryhmässä vs. placebo, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei voitu osoittaa, potilas - ja eventmäärän ollessa liian pieni.

Raakadatasta voisi itse asiassa laskea melko tarkkaan todennäköisyydeen, että päästäänkö faasi 3b:n isommalla potilasmäärällä tilastolliseen merkitsevyyteen voc-eventeissä. Tässä mallinnuksessa on toki omat rajoituksensa, mutta siitä saisi suuntaa antavia arvioita ja todennäköisyyslaskelmille saataisiin hieman parempi varmuus. Tämä ei kuitenkaan ole kriittinen mittari luvan kannalta, vaan lähinnä tekee luvan 100% varmaksi, jos tässä huomataan tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan. Jos vaikutusta voc-eventteihin haluttaisiin tutkia niin, että saataisin tilastollisesti merkitsevä tulos, niin potilasmäärän pitäisi olla mun näkemyksen mukaan vähintään 300 ja seurantajan vähintään 15-20 kk. Esimerkiksi hydroxyurean hyötyjä voc-eventteihin tilastollisesti merkitsevästi on huomattu vasta yli vuoden seuranta-ajoilla ja lähtökohtaisesti yli 300 potilaan määrillä (RCT-asetelma).

Joka tapauksessa olisi omituista, että GBT suunnittelisi turhaan sellaisen tutkimuksen FDA:ta konsultoiden, jolla ei ole mitään mahdollisuutta mennä läpi johtuen väärästä primaaripäätekohdasta tai jossa on ylipäätään hyvin vaikea osoittaa hyötyä voc-eventteihin tilastollisesti merkitsevästi, vaikka lääke toimisi miten hyvin. On hyvä tiedostaa riskit, että lääkelupaa ei saada nykytutkimusten perusteella, mutta kyllä lääkeluvan saaminen ilman voc-eventtien laskun osoittamista on jo ihan riittävän todennäköistä sen suhteen, millä valuaatiolla firmaa saa ostettua pörssistä (todennäköisyys selvästi yli 50%).

Adamin argumentti jatkuu:

"The FDA, after all, had signaled to drug makers working on sickle cell that it would accept patient-reported outcomes to measure a drug’s beneficial effect on quality-of-life measures including pain, fatigue, sleep, mental focus, and breathing difficulty.

But that effort also failed to work. In the Phase 3 study, voxelotor did not improve the improve the quality of life of sickle cell patients. The biotech has no such data to submit to the FDA."

Tässä tulee kyllä mieleen, onko hän edes lukenut tutkimussuunnitelmia kunnolla läpi. Faasi 3a:n tarkoitus oli nimenomaan määritellä oikea subjektiivinen mittari b-osiota varten joten tästä ei voi vetää vielä johtopäätöksiä varsinkin kun potilasmäärä on niin pieni verrattuna siihen, mitä se tulee b-osiossa olemaan.

Oireistomittaritkaan eivät välttämättä ole edellytys luvan saamiselle, mutta toki niiden epäonnistuminen b-osiossa tekee luvan saamisesta melko paljon epävarmemman ellei tähän voida antaa jotain erittäin vakuuttavaa selitystä. Sellainen selitys voisi olla esim. että potilaiden elämänlaatu ja oireisto oli jo tutkimuksen alkaessa erittäin hyvä. Jos kuitenkin näin käy, niin tässä kohtaa mielestäni on jo korkeampi riski, että FDA saattaisi vaatia uutta tutkimusta uusilla päätekohdilla. Arvioisin tällöin tämän riskin olevan jotain 20% luokkaa.

Artikkelin argumentit jatkuu, ettei pelkän laboratorioarvon (hemoglobiini) muutoksen takia voi antaa lääkelupaa. Tässä on myös siteerattu erästä pediatrisen hematologian erikoislääkäriä, joka on ollut mukana kehittämässä Voxelotoria ja on asiasta samaa mieltä. Voin siis kuvitella, miksi markkina on tästä artikkelista säikähtänyt ihan aiheestakin. Käyn kuitenkin kohta tarkemmin läpi miksi nämä näkemykset on vähän omituisia GBT:n tapauksessa.

Seuraavaksi annetaan esimerkiksi 2008-2011 kliinisissä lääketutkimukissa ollut Senicapoc, joka myös paransi SCD-potilaiden hemoglobiinia ja muutamia muita verimarkkereita, mutta ei vaikuttanut kipuun tai kriiseihin -->FDA ei siten hyväksynyt lääkettä markkinoille: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21323872
http://www.bloodjournal.org/content/111/8/3991.long?sso-checked=true

Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin huomata, että kyseessä on eri tavoin toimiva lääke eli se ei luonnollisesti ennusta Voxelotorin kykyä vaikuttaa kliiniseen kuvaan (vocit/kuolleisuus). Voxelotor itse asiassa on osoittanut kliinistä kuvaa ennustavissa markkereissa paljon parempaa toimivuutta kuin Senicapoc, joten näitä lääkkeitä ei voi edes verrata. Toki nämä tutkimukset kertoo, mikä oli FDA:n kanta vuonna 2011. Tärkein pointti on kuitenkin se, että accelerated approvalin kannalta nykyinen BTD tuli kuitenkin voimaan 2012, joten FDA ei ole enää sama FDA kuin ennen vuotta 2012 ja hyväksymisprosessi näiden lääkkeiden välillä on aivan eri.

Ja tästä päästäänkin kaikkein tärkeimpään kysymykseen eli mitä FDA käytännössä nykyään hyväksyy ja millä perusteilla. Tähän keissiin liittyen tästä löytyy useitakin hyviä tieteellisiä papereita, mutta ainakin nämä kannattaa käydä läpi: 

FDA:n prosessi accelerated approvalin osalta on tiivistetty tutkimuksissa seuraavasti: "Delopment and approval of drugs that address serious or life-threatening conditions.1 The “accelerated approval” pathway permits the FDA to grant marketing authorization on the basis of surrogate measures, such as biomarkers, laboratory values, or other physical measures that may serve as indicators of clinical outcomes such as symptom control or mortality, that are only “reasonably likely” to predict clinical benefit.2 Once accelerated approval drugs are granted marketing authorization, the FDA requires that the sponsors complete confirmatory trials to describe and verify clinical efficacy.3 When these requirements are fulfilled, the drug’s label may be updated to account for the new information."

Kysymys: Onko hemoglobiini-arvo SCD:ssä tällainen?
Vastaus: Kyllä on. Tästä on niin kattavasti tieteellistä näyttöä jo yli 20 vuoden ajalta, että tästä väittely on ylipäätään typerää. Silti näitäkin epäilyksiä esitetään STAT:n artikkelissa.

Esim.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9414296 "Risk factors for infarctive stroke included prior transient ischemic attack, low steady-state hemoglobin concentration and rate of and recent episode of acute chest syndrome, and elevated systolic blood pressure. Hemorrhagic stroke was associated with low steady-state hemoglobin and high leukocyte count."

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24166013 "low hematocrit, low hemoglobin concentration, young age, and low arterial oxygen desaturation predicted elevated cerebral blood flow velocities and, invariably, increased stroke risk, in children with SCA"

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22704695 "These data suggest that both elevated ARC and low baseline Hb during early infancy are associated with an increased risk of developing a cdTCD or abTCD later in childhood."

Ja lopuksi hyvä review aiheesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30057991

Voxelotorin on osoitettu tuovan hyötyä useissa hematologisissa markkeireissa mm. hemoglobiinissa. Ottaen huomioon, että tämä hyöty on paljon merkittävämpi kuin vaikkapa Senicapocilla aikoinaan oli, niin en epäilisi yhtään, etteikö kliinisen hyödyn toteaminen VOC-eventteihin ja lopulta kuolleisuuteen olisi kohtalaisen todennäköistä osoittaa pitemmissä seurantatutkimuksissa kun lääke saadaan markkinoille.

Viitaten vielä noihin kolmeen paperiin, jotka suosittelen lukemaan, mikäli haluaa tätä keissiä paremmin ymmärtää, niin esimerkiksi hematologisten syöpien kohdalla noin 80%:ssa tapauksista accelerated approval on perustunut hematologiseen responssimarkkeriin, mikä on verrattavissa siihen, mitä GBT nyt käyttää (eli hemoglobiini).

Se on selvää, että huolimatta siitä mitä HOPE faasi 3b:ssä tulee ilmi, niin mikäli accelerated approval tulee Voxelotorille, vaaditaan seuraavaksi confirmation-tutkimuksia, joissa tarkastelun alla on esimerkiksi kuolleisuus ja voc-eventtien määrä. Jos näissä ei huomata hyöyjä, niin lääke luonnollisesti vedetään markkinoilta. Sanoisin, että jos accelerated approval menee läpi on tilastoihin ja olemassa olevaan dataan vedoten noin 60% mahdollisuus, että jatkotutkimuksissa huomataan kliinisesti merkitsevä hyöty.

On omituista, ettei STAT:n artikkelin kirjoittaja Adam Feuerstein ymmärrä tätä. Periaattessa artikkeli on siis vain kritiikkiä sitä kohtaan, että FDA on myöntänyt Voxelotorille BTD:n, jota FDA soveltaa hankalissa taudeissa, kuten SCD:ssä jossa nykyinen lääkehoito on selkeästi vajaavaista ja sivuvaikutukset ikäviä.

Sanoisin, että on kaikkineensa vähintään noin 70% todennäköisyys, että Voxelotor menee accelerated approvalista läpi pelkällä hemoglobiiniarvolla. Tämä perustuu siihen, että Voxelotor ja HOPE faasi 3b:n tutkimusasetelma ja päätekohdat yksiselitteisesti täyttää kaikki FDA:n määrittämät Breakthrough designaatiosta. Koska hemoglobiiniarvosta on jo vakuuttavaa dataa, niin pidän hyvin epätodennäköisenä, ettei jo nähtyjä tuloksia voitaisi replikoida tämän osalta faasi 3b:ssä. Jos sekundaarisista päätekohdista saadaan hyviä tuloksia, niin sitten todennäköisyys nousee 80%:iin ja mikäli jollain ihmeen kaupalla huomataan tilastollisesti merkitsevä alentuma voc-eventeissä, niin approval -todennäköisyys nousee jo yli 95%.

Sanoisin, että kurssi tulee kyykkäämään ainakin 50%, jos lääkelupaa ei tule. Sitten faasi 3b:n tuloksista riippuen kurssi voi hyvinkin nousta luvan myöntämiseen 40-80%. Mun mielestä tässä on selkeää valueta, vaikka miten konservatiivinen yrittäisi olla näissä arvioissa.

Lisäsin hieman positiota tänään.

Tästä tuli nyt ehkä vähän sekavaa settiä kun kirjoitin tämän väsyneenä oikolukematta.
 

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 53

Tomi Haataja kirjoitti:

Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.

 

Selittäisitkö ummikolle miksi näin on? 

 

15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?

 

ps. Kiitokset mielenkiintoisesta blogista! Hauskaa luettavaa vaikka en lääketieteellisistä yksityiskohdista mitään ymmärräkään. 

 

Käyttäjän FinnishDGI kuva
Liittynyt: 6.4.2017, 21:46
Viestejä: 187
rockafella kirjoitti:

Tomi Haataja kirjoitti:

Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.

Selittäisitkö ummikolle miksi näin on? 

15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?

Kehitys etenee eksponentiaalisesti. Meinasin ensin heittää tähän mutu ennusteen, että menee kauemmin eli noin 10-15 vuotta, kun ekat tulee markkinoille ja sitten toiset 10-15, kun ne on arkipäivää (mullistus).

Mutta, pikaisen päivityksen jälkeen (edellisestä omasta pohdinnosta on jo yli 5 vuotta), pitääkin todeta että kaupallisia geeniterapioita on jo olemassa. 15 vuoden sisään voi hyvinkin tapahtua mullistuksia sopivissa sairauksissa. 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
FinnishDGI kirjoitti:
rockafella kirjoitti:

Tomi Haataja kirjoitti:

Geeniterapia tulee hyvin todennäköisesti mullistamaan monen taudin hoidon seuraavan 10-15 vuoden sisällä.

Selittäisitkö ummikolle miksi näin on? 

15v sitten ystäväni sitten opiskeli biologiaa ja geeniteknologiaa, jota Sitra ym avokätisesti rahoittivat. Opiskelijamääriä kasvatettiin ja hype oli vahva. Noh, ei tullut uutta menestysklusteria Suomeen, Sitra veti rahoituksen pois ja buustattujen vuosikurssien opiskelijat jäivät tyhjän päälle. Ei nyt liity aiheeseen muuten, kuin että onko tähdet nyt eri asennossa ja syntyykö tuosta jo bisnestä?

Kehitys etenee eksponentiaalisesti. Meinasin ensin heittää tähän mutu ennusteen, että menee kauemmin eli noin 10-15 vuotta, kun ekat tulee markkinoille ja sitten toiset 10-15, kun ne on arkipäivää (mullistus).

Mutta, pikaisen päivityksen jälkeen (edellisestä omasta pohdinnosta on jo yli 5 vuotta), pitääkin todeta että kaupallisia geeniterapioita on jo olemassa. 15 vuoden sisään voi hyvinkin tapahtua mullistuksia sopivissa sairauksissa. 

Jep, kustannuksissa on tultu alas ja sekvensoinnin nopeus on kasvanut eksponentiaalisella vauhdilla. Tässä artikkelissa on mun mielestä hyvin ja ymmärrettävästi selitetty miksi geeniterapian ja genomimuokkauksen kulta-aika on jo alkanut: https://learn.genetics.utah.edu/content/precision/time/

Jos katsotaan miten DNA:n sekvensoinnin kustannus on tullut alas, niin vauhti on ollut käsittääkseni paljon nopeampaa kuin miten tietokoneiden laskentatehossa on edetty:

Image result for DNA sequencing cost per genome
 

Toki myös tietokoneiden laskentatehon kehittyminen on ollut olennainen askel, sillä genomitiedon analysointi on paljon nopeampaa ja tarkempaa ---> enemmän potentiaalisia löytöjä.

Viime aikoina merkittävin hintaa alas tuonut tekijä on ollut CRISPR-tekniikoiden kehittyminen genomin muokkauksessa. Tässä lyhyt selitys aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=4YKFw2KZA5o

CRISPR on toki nopein ja halvin, mutta kliinisessä käytössä siihen todennäköisesti liittyy enemmän off-target riskejä. Kuitenkin nopeudesta ja kustannustehokkuudesta johtuen se on nopeuttanut uusien löytyöjen tekemistä. Muita yleisessä käytössä olevia muokkausmenetelmiä ovat sinkki-sormi-nukleaasi-tekniikat ja TALENs:t. Alla taulukossa yksinkertaistettu vertailu näistä kolmesta eri tekniikasta. 

Image result for Zinc finger vs crispr cas

Viime vuosi oli jo jonkinlainen läpimurto geeniterapioiden kliiniseen vaiheeseen etenemisessä: https://www.technologyreview.com/s/609643/2017-was-the-year-of-gene-ther...

Näkisin, että hemofiliat on yksi osa-alue, jossa tullaan seuraavan 5 vuoden aikana etenemään todella nopeasti ja siihen löytyykin paljon firmoja mm. ALNY, SGMO, QURE, ONCE, BMRN,RARE

Uskon, että nyt tulevat 10-15 vuotta klinisten tutkimusten määrä tässä osa-alueella kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla. Toki en usko, että nämä vielä tulevat laajaan käyttöön ainakaan vielä 10 vuoteen. Minun tiedoilla on oikeastaan mahdoton ennustaa kovin tarkasti sitä, kuinka nopeasti ja mitä sairauksia tullaan hoitamaan laajasti, mutta se on lähes varmaa, että seuraava vuosikymmen on geeniteknologiayritysten kulta-aikaa. Tietysti ei pidä aliarvioida riskejä, niitä on paljon ja matkan varrella tullaan varmasti näkemään dramaattisiakin takaisinvetoja ja kömmähdyksiä.

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 53

Kiitokset! 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
Tomi Haataja kirjoitti:

Amer Sports

Nykytiedon valossa kaikki hinnat ainakin alle 35,55 kurssilla antaisi etua. En tosin ole kovin kokenut tällaisissa keisseissä, joten yritän olla aika konservatiivinen omassa analyysissäni. Pitäisin tämän kaupan läpimenoa vähintään 60% todennäköisenä ja oddsit olisi nykykurssilla (34,20) noin 6:5. Näillä numeroilla tämän optimal bet size olisi Kellyn kriteerillä 26,67%, mutta olen hieman varovaisempi ja tällä hetkellä Ameria on salkussa 15% painolla...

Alkoihan se Amerin kurssikin korjaantua. Pysyin tässä omassa suunnitelmassani eli myyntiin meni viimeisetkin Amerit hintaan 35.83, en näe, että enää tällä hinnalla tarjoutuisi positiivista odotusarvoa nykytiedon valossa. Voittoa tuli tästä yhteensä hieman päälle 600 euroa.

Eilen tuli sitten omalle kohdallekkin ensimmäinen vähän pahempi "klikkausvirhe". Katselin Tilrayn kurssinousua ja päätin, että tässä ei ole sitten yhtään mitään järkeä. Osaketta on kuitenkin tyhmää mennä shorttaamaan koska shorttikorko pyörii jossain +350% ja float on niin kapea, että tuo voi jatkaa vielä nousuaan pitkään. Olin kuitenkin niin itsepäinen, että jotain piti keksiä ja päätin ottaa salkkkuun hieman 160-170 credit call spreadeja JAN20 erääntymisellä (eli myyn 160 calleja ja ostan 170 calleja tehden preemion verran voittoa, jos kurssi on 2020 tammikuussa alle 160). Normaalisti IB:n TWS:n kanssa ei ole ollut mitään ongelmia ordereiden asettelussa, mutta tässä tuli jotain silti sählättyä. Eli credit call spreadin orderissa tulee tietysti laittaa miinusmerkkinen orderi (keräät preemiota itsellesi) ja niin omasta mielestäni tein. Olen edelleenkin varma, että laitoin hinnan miinusmerkkiseksi, mutta nyt jälkikäteen orderihistoriaa katsottuna näkyy kuitenkin, että se oli plusmerkkinen.

No tämä virhe olisi tietysti vältetty sillä, että olisin vahvistuksessa tarkistanut asian, mutta koska näissä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa ja olen tehnyt satoja vastaavia kauppoja ilman ongelmia, niin en tietenkään osannut odottaa mitään ja painelin ostonappia ihan kuten aina ennen. No tietysti kun tuo menee plusmerkkisenä markkinalle, niin joku sai tuosta reilun 1000 euron ilmaisen lounaan itselleen. Vaikka tuo ei nyt mikään maailman loppu ole ja tienaan summan viikossa takaisin, niin kyllä se vaan vituttaa hävitä noin paljon rahaa aivan turhaan ja ihan omasta huolimattomuudesta/tyhmyydestä johtuen.

Varsinkin kun nyt jälkikäteen mietittynä tuo ei edes ole niin houkutteleva treidi ja olisin siitä muutenkin varmaan päätynyt luopumaan. Jatkossa ainakin osaan tarkistaa jokaisen kaupan huolella, olisihan tässä voinut isompikin vahinko käydä ja esim. miljoonan euron salkulla tuommonen virhe voisi maksaa ihan helvetisti.

Onhan noita pilkkuvirheitä toki joskus aiemmin tullut, että on esim. pitänyt myydä positio mutta mennyt shortiksi. Näissä on kuitenkin voinut heti korjata asian ilman sen kummempia kuluja.

Nyt ainakin tiedän miltä tuntuu hävitä tonni silmänräpäyksessä yhdellä hiirenklikkauskella. Olin oikeastaan aika yllättynyt, miten nopeasti siitä pääsin yli. On tässä vuosien varrella tullut paljon paljon isompiakin tappioita vastaan, mutta niissä on sentään ollut riskiä eli mahdollisuus myös tehdä voittoa.

Tästä saa myös hyvän opetuksen siihen, että pahimmat virheet tapahtuu monesti tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä asioissa, jotka luulet osaavasi hyvin. Onneksi kyse oli vain rahasta eikä esim. ihmishengestä, mutta saa tästä hyvän muistutuksen, että aina pitää olla kaikessa tarkistusjärjestelmä ja sitä pitää aina käyttää.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124

Tesla

10.8.2018 https://www.sijoitustieto.fi/comment/20872#comment-20872

Tomi Haataja kirjoitti:

Jaksan ihmetellä, miten joku voi oikeasti uskoa Elon Muskin kommentteihin turvatusta rahoituksesta ja 420 dollarin ostohinnoista. Kaikki asiantuntijat on aivan ymmällään näistä Muskin twiiteistä ja kun ottaa huomioon mitä riskejä tähänkin caseen liittyy Muskin osalta (SEC:n tutkinta), niin tuntuu, että tää 420-juttu on Muskin pilvessä keksimä trolli

No tämä arvaus ei kovin kauas mennyt :D .... https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-09-27/musk-picked-weed-link...

"While leading Tesla’s investors to believe he had a firm offer in hand, we allege that Musk had arrived at the price of $420 by assuming 20 percent premium over Tesla’s then existing share price then rounding up to $420 because of the significance of that number in marijuana culture and his belief that his girlfriend would be amused by it,” Steven Peikin, co-director of the SEC’s enforcement division said."

Olen näköjään saanut ihan hyvät riidit Muskista.

Hyvä treidausputki Teslan osalta on jatkunut koko vuoden, joten ehkä mun kannattaa tätä jatkaa. Mulla ei tällä hetkellä ole positiota teslaan, mutta mietiskelen taas ottaisiko jossain kohtaa shorttia. Viimeisin positio oli itse asiassa lyhyt longi (debit call spread) ja onnistuinpa taas hyvällä tuurilla poimimaan pohjan (260) päivälleen oikein: https://twitter.com/TomiHaataja/status/1038088432839471106

Toki myin sitten position vähän liian aikaisin 285-300 tasoilla.

Tomi Haataja kirjoitti:

21.4.2018

Vanadium - ja Largo resources

Teknisessä kuvassa pitkän aikavälin vastustasosta on tultu läpi aivan jäätävän isolla voluumilla. Veikkaan, että tämä on 3,5 dollarissa vuoden lopuksi, jos mitään dramaattista muutosta Vanadium-narratiivissa ei tapahdu:

Availin Vanadiumin makronäkemystä hieman joulukuussa tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/17220#comment-17220

Largo Resources on selvästi vuoden onnistunein sijoitus. Kurssi on yli nelinkertaistunut 10 kuukaudessa joulukuun ensimmäisistä 80-90 sentin ostohinnoista. Tässä on mennyt nappiin paitsi fundamenttianalyysi ja makro, niin myös ajoittaminen. Olen pystynyt tekemään buy&hold sijoitusta parempaa tuottoa aika yksinkertaisella DeMark-indikaattoreihin ja ehkä myös vähän näppituntumaan (markkinan lukemiseen) perustuvalla position sizing -strategialla. Huhtikuussa uumoilin, että vuoden lopuksi järkevä hinta voisi olla 3,5 dollaria. Kurssi on nyt 3,6 dollarissa, mikä on mun mielestä fair valuen lähellä. Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin odotin, joten siksi Largoa löytyy vielä hieman salkusta. Kiinassa Vanadiumin hinta on noussut enemmän kuin euroopassa, mikä on loogista kun ajattelee makrotekijöitä (lue joulukuun viesti):


Tietysti nyt jälkiviisaana harmittaa, että tämän sijoituksen paino on ollut "vain" 3-5 % tasoilla salkussa. Nyt enää noin 1% salkusta. Olen kuitenkin aika noviisi raaka-ainesijoituksissa, joten tämä on ollut varmaan ihan hyvä koko.

Voisin hyvin kuvitella, että klassisen teknisen analyysin harjoittajat näkee osakekurssissa nyt selkeän cup&handle muodostelman syntymisen. Ei näitä kannata liian vakavasti ottaa, mutta toki edellä kuvattu hintaliike voisi olla ihan looginen muista syistä.

Joka tapauksessa kaikki aliarvostus tästä on jo mielestäni syöty ja tämä on enää epäsuora Vanadium-play, jos haluaa makronäkemystä ottaa.

Täällä on nyt tullut ärsyttävästi käytyä läpi lähinnä onnistumisia. Katsotaan seuraavassa päivityksessä sitten vuoden suurimpia epäonnistumisia läpi.

Sijoittamisen ja treidaamisen ulkopuolelta

Sain olla tämän viikon harjoittelussa leikkaussalin puolella. Pääsi näkemään ja tekemään erittäin mielenkiintoisia toimenpiteitä. Kovin yksityiskohtaisesti en näistä tietenkään voi kertoa tietosuojan takia, mutta aikalailla kaikkea mahdollista potilaan anestesiatoimenpiteistä kirurgisiin toimenpiteisiin. Mulla ei ole oikeastaan ollut mitään selkeää erikoisalaa vielä aiemmin mielessä, mutta nyt tiedän ainakin, että todennäköisesti kirurgia musta ei tule. Lääketieteen sisällä monet mieltää tyypillisen kirurgin stereotypian sellaiseksi, että ne on vähän yksinkertaisia eikä mieti laajoja syy-seuraussuhteita. Ite en kyllä ainakaan saanut tällaista kuvaa, ehkä sisätautilääkärit voi olla tästä toista mieltä. Sain vaikutelman, että kirurgit on erittäin terävää porukkaa ja laskee erittäin tarkkaan jokaisen päätöksen kohdalla, mikä vaihtoehdoista maksimoi potilaan odotusarvon. Ennen leikkausta ei läheskään aina ole tiedossa, mitä kaikkea joudutaan tai tullaan tekemään, vaan paljon päätöksiä pitää tehdä vasta leikkauksen aikana ja siinä täytyy ottaa hallittuja ja tarkkaan mietittyjä riskejä. Sen lisäksi leikkaukset kestää joskus parhaimmillaan kymmeniä tunteja ja työ on hyvin fyysistä, joten iso respect kyllä kaikille jotka tuolle alalle haluavat lähteä. Omalla kohdalla homma tökkii ehkä siinä, että kärsivällisyys ei riitä tekemään pikkutarkkaa työtä montaa tuntia putkeen ja pää menee helposti vähän pyörälle, kun pitää tuijottaa endoskoopin videokuvaa pitkiä aikoja. Ehkä nuo on sitten tottumiskysymyksiä. Muuten homma vaikuttaa kyllä erittäin mielenkiintoiselta ja semmoselta mistä vois helposti innostua pitkäksi aikaa.
 
Anestesiologia ja tehohoito kiinnostaa jo jonkin verran enemmän. Homma on monipuolista ja siinä pitää tietää vähän kaikesta kaikkea, mikä sopii mulle. Varsinkin farmakologian suhteen. Pääsee myös tekemään paljonkin fyysistä hommaa ja toimenpiteitä jos sellainen kiinnostaa sekä näkemään paljon uutta teknologiaa ym. vempaimia. Varsinkin jos päätyy ensihoitolääketieteen puolelle, mikä on vastikään eronnut tästä omaksi erikoisalaksi. Siitä hommasta ei tosin ole vielä käytännön kokemuksia. Toki kyselytutkimuksissa nimenomaan anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalalla ollaan vähiten tyytyväisiä odotuksiin nähden. Uskon sen johtuvan siitä, että alaan liittyy paljon päivystämistä ja työ on ylipäätään henkisesti ja fyysisesti aika rankkaa. Ala on myös aika suosittu, joten sinne ehkä hakeutuu enemmän sellaista porukkaa, joilla on väärisyneitä odotuksia mikä näkyy sitten tutkimuksissa.

Olen nyt viikon ajan meditoinut Headspace-appin kanssa ja täytyy kyllä suositella tuota ihan kaikille. Varmaan hyviä ilmaisiakin appeja on, mutta 70e/vuosi ei kyllä tunnu kovin pahalta hinnalta valueen nähden. Olen aina silloin tällöin harrastanut meditaatiota ja kaikenlaisia rentoutumisharjoituksia, varsinkin nuorempana kun tuli tosissaan pelattua jääkiekkoa niin meille vedettiin kaikenlaista mentaalivalmennusta ym. Aina se on kuitenkin jäänyt siihen, että ei ole saanut mitään rutiinia luotua. Headspace on kyllä tämän suhteen todella hyvin suunniteltu.

Meditoinnin vaikutuksista löytyy kyllä kattavasti laadukkaita tutkimuksia Pubmedista, jos on jotain epäilyksiä asian suhteen.

Jos et vielä ole tutustunut Real Visioniin, niin nyt kannattaa ainakin ilmaiskokeilu käyttää. Olen puolivälissä Stanley Druckenmillerin haastattelua ja aivan erinomaista settiä tähän mennessä: https://www.realvision.com/tv/shows/interviews/videos/the-kiril-sokoloff...

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124

Nyt kun on viime viesteissä tullut tarpeeksi leijuttua onnistumisilla, niin voisi käydä niitä vuoden epäonnistumisia läpi. Klikkausvirheen jälkeen (lue: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21532#comment-21532 ) vuoden suurimmat epäonnistumiset liittyy enemmänkin siihen, että olen ottanut voitot monessa kohtaa liian nopeasti tai ollut positioiden koon suhteen liian mikkihiiri silloin, kun oma conviction sanoo että nyt on hyvä treidi. Seuraavana epäonnistumisten listalla on ns. "turhat treidit" eli treidit jotka on otettu vähän hatarilla perusteilla ilman riittävän tarkkaa edgen arviointia. Tämmösiin kuluu turhaa aikaa ja kulujakin tulee, vaikka itse positiot on saattaneet olla kokonaisuudessaan +-0.

Mitään isoja takaiskuja ei ole tullut eikä lähtökohtaisesti pitäisikään tulla, koska otan yleensä tappiot hyvin nopeasti kiinni. Joskus muutamia vuosia sitten saattoi vielä yrittää napata putoavia puukkoja ja tehdä keskihinnan alennusta, mutta nykyään näkisin tällaiselle toiminnalle hyvin harvoin perusteluita. Se on myös psykologisesti helpompi ostaa sitten vaikka nousuun, kun käänne on tapahtunut.

Case Michael Kors

Esimerkiksi 2015-2017 yksi mun salkun isoimmista positioista oli KORS, jota ostin isosti laskevaan kurssiin 50 --> 30 dollaria. Olin tehnyt paljon analyysiä tästä ja mun mielestä tuntui järkevältä tehdä keskihinnan alennusta ja aliarvostus oli mielestäni räikeä. Ehkä kh:n alennus on joskus järkevää, jos on erittäin varma omasta arvonmäärityksestä ja ostaa yhtiötä, jonka kilpailuedut ei ole kriittisesti uhattuna tai toimiala murroksessa. Siinä vaiheessa kun osake alkaa olla 20-30% salkusta, niin se kuitenkin alkaa helposti hämärtää rationaalista ajattelua, vaikka kellyn kriteerillä position koko olisikin oikea. Esimerkiksi KORSIn tapauksessa iso positio johti siihen, että aloin 30 dollarin pohjilla liikaa epäilemään omaa analyysiäni ja ostin kallista optio-suojausta juuri ennen kuin kurssi räjähti nousuun. Sitten tyydyin nopeasti ottamaan 30 tasoilta ostetut voitot 50:lla, vaikka funda-analyysi sanoi fair valuen olevan 60 dollarin tasoilla. Nyt osake on pysynyt  pitkään 60-70 dollarin haarukassa. Jäin tässä marginaalisesti voitolle, vaikka tein helvetisti duunia ja olin oikeassa. Nyt jälkikäteen katsottuna olisi ollut järkevämpää tehdä hyvin pieniä lisäyksiä laskeviin kursseihin ja sitten ostaa isommin kun käänne selkeästi alkoi tulla. Toki joskus voi raju lasku kääntyä rajuun nousuun, mutta tällainen on harvoin pysyvä käänne. Yleensä laskutrendi kääntyy hitaasti nousutrendiin, riippuen tietysti millainen yhtiö on kyseessä.

Jenkkien pitkät korot -longi

Tämä on toinen mihin on tullut tuhlattua aikaa, mutta myös rahaa. Mun korko-analyysejä voi käydä lukemassa tämän blogin ekoista viesteistä. Yksinkertaisuudessaan olin 2017 lopulla ja 2018 alulla sitä mieltä, että disinflaatio-ongelma on pysyvä, rakenteissa kiinni oleva juttu ja taloutta uhkaa itse asiasssa deflaatio. Vielä on mahdotonta sanoa olinko oikeassa, ehkä enemmän näyttää nyt siltä että olisin tässä analyysissä väärässä. Joka tapauksessa toinen paljon isompi kysymys on se, että mikä niitä korkoja sitten lopulta ohjaa. Monet viisaat tyypit on olleet sitä mieltä, että inflaation ei välttämättä tarvitse edes paljoa nousta, jotta korot saattavat tehdä rajun nousun. Inflaatio on 2018 lähtenyt maltillisesti pieneen nousuun, ja korot on heti tulleet kohtalaisen voimakkaasti ylös. Näyttäisi siltä, että korko-longissa on alunperin ollut todella epäasymmetrinen tuotto-odotus ellei sitten halua betsata vaikka jotain markkinaromahdusta, jolloin pitkät korot saattaisi laskea rajusti (toki jotkut ennakoivat, että pitkät korot voivat nousta yhtäaikaa osakkeiden romahduksen kanssa). Mistään tämmösestä ei kuitenkaan mun kohdalla ollut kyse.

Treidasin tätä käytännössä TLT-ETF:n kautta ja myin position aika nopeasti sen mennessä tappiolle. Jälkikäteen mietittynä näin tässä hirveän vaivan makroanalyysin puolesta, mutta enpä oikeastaan pystynyt osoittamaan, miksi tämä olisi ollut hyvä treidi tai miksi mulla olisi ollut tässä edgeä. Toki korkobetsit tuo hajautushyötyä salkkuun, mutta ei niitä silti pitäisi tehdä ellei ole selkeästi sitä mieltä, että positiivista odotusarvoa on tarjolla.

Position sizing

Määrällisesti tässä on tullut selkeästi eniten virheitä. Luin ja tein todella paljon analyysejä alkuvuonna EURUSD-valuuttaparista ja näin ihan selvän asymmetrisen riski/tuotto-suhteen mennä shortiksi. Kaikki fundamentti - hintaliike ja tekninen analyysi näytti hyvältä ja hintakin lähti heti alussa liikkumaan oikeaan suuntaan. Silti en kellyn kriteerillä uskaltanut ottaa tässä läheskään riittävän isoa positiota vaan tein ihan mikki hiiri -betsejä, varsinkin laskutrendin keskellä, jolloin olisi pitänyt ladata isosti kaikkiin nousuihin shortteja.

Paljon harvemmin mulla tulee otettua liian isoja bet sizeja, ei oikeastaan tule yhtään ainutta tapausta mieleen tältä vuodelta. Toki varovaisuus voi olla ihan hyväksi, ainakin volatiliteetti on matalampi kun pitää betit pieninä, mutta kai se olis kiva saada jotain tuottoa. Tämä ongelma on johtunut varmaan siitä, että mulla ei ole ollut mitään kunnolista systemaattisuutta koon määrittämisessä, vaikka toki aina kellyn kriteerillä laskeskelen paljonko vois enintään ottaa.

Voittojen ottaminen

Osaan nykyään katkaista tappiot hyvin ennen kuin ne pääsee paisumaan ja siksi ei ole sen kummempia tarinoita kerrottavana karvaista takaiskuista. Jos kuitenkin haluaa tehdä voittoa, niin pitäisi antaa niiden voittojen sitten rullata ja tässä on mulla myös ollut toinen iso ongelma, otan voitot aivan liian nopeasti. Tämä on aika klassinen vinouma ihmisen psykologiassa. Halutaan suojella pieniäkin voittoja, jotta ei varmasti päädyttäisi häviäjiksi.

Tässäkään mulla ei ole ollut aiemmin selkeää systeemiä, mutta nyt olen alkanut kehitellä trailing stop -systeemiä, jossa kohtuu yksinkertaisella tilastollisella analyysillä ja price action/news-analyysillä koitan vähän erottaa mikä hintakäytöksestä on mahdollisesti kohinaa ja milloin liikkeen katkeamiselle on järkevä syy. Toki käytän myös teknistä analyysiä tässä omalla tavallani. Käytän myös time stoppeja eli jos kurssi ei oikein liikahda mihinkään vaikka sen hypoteesini mukaan pitäisi, niin sitten otan position ulos. Otan myös luonnollisesti voittoja erissä eli tietysti kun hinta liikkuu oikeaan suuntaan, niin oddsit pienenee jolloin kellyn kriteerilläkin mitattuna bet size tulee olla pienempi. Nyt tuntuu, että mulla on tässä ihan ok systeemi.

Muut järjettömyydet

Otan aina silloin tällöin treidejä ilman riittävän hyviä syitä, vain todetakseni, että tässä ei ollut mitään järkeä ja sitten luovun positiosta samalla viikolla, yleensä pienellä tappiolla. Näitä treidejä nyt on varmaan iso liuta, mutta tuonne mukaan mahtuu mm. short Netflixiä, short NVIDIAA, short Alphabetia ja short Amazonia. Tyhmät longit taas on ollut Disney, AEIS, Pepsi, KHC ym.

Lopuksi

Tuntuu, että teen paljon pieniä virheitä ja voitan harvoin isosti. Voitollisen treidaamisen yhtälöstä siis puolet menee jo oikein eli virheet pysyy pieninä. Toki tuolla on aina karsimisen mahdollisuutta. Isoin ongelma on kuitenkin ollut voittojen kanssa istumisen suhteen. Varmaan suurimmat syyt tähän on olleet huono systemaattisuus ja psykologiset vinoumat.

Stanley Druckenmiller puhui viimeisimmässä Real Visionin haastattelussaan siitä, että pitäisi osata tunnistaa milloin on ns."kuuma" ja kannattaa ottaa isoja bettejä ja milloin on kylmempää ja kannattaa pitää positiot pieninä. Tässä on tietysti se ongelma, että sattuma tottakai ohjaa sitä, että välillä hyviä osumia kertyy paljon putkeen ja toisinpäin. Uskon kuitenkin jollakin tapaa siihen, että ihmisillä on hyviä ja huonoja viikkoja/kuukausia, joten ehkä tähän voisi miettiä myös jotain systemaattista lähestymistapaa hyvien ja huonojen putkien tunnistamiseen ja näiden erottamiseen sattumasta.
 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124

Viimeisin markkinalasku ei itselle tullut varsinaisesti puskista, koska olin teknisestä ja henkisistä syistä mennyt kohtalaisen shortiksi syyskuun lopussa. Toki en odottanut yli 3% laskupäiviä ja myinkin ehkä vähän liian aikaisin liian paljon shortteja pois. Lokakuu on kuitenkin tähän mennessä jo +5% oman salkkuni osalta, joten ei se nyt ihan huonosti ole mennyt.  

Vielä kesällä moni asiantuntija ja markkinakommentaattori arveli, että loppuvuodesta voitaisiin nähdä reilu nousupyrähdys. Myös itse pidin tätä kohtalaisen todennäköisenä. Tuntuu, että markkina alkoi tätä hinnoittelemaan jo loppukesästä/alkusyksystä, koska kaikki alkoivat ajatella näin, joten nousutrendin väsyminen oli jotenkin odotettua. Samalla esim. DeMark Sequential antoi viikottaisen 9 exhaustion signaalin nousutrendille syyskuun lopussa sekä useita daily exhaustion signaaleita. Tilastollisesti näitä on ollut tänä vuonna erittäin järkevä shortata, kunhan on rajannut riskin oikein. Markkinasta alkoi myös löytyä syyskuun loppua kohden määrällisesti yhä vähemmän nousijoita (nousu oli enää muutamien isojen firmojen varassa) ja tulosennusteita korjattiin alas hieman. Pitkät korotkin nousivat aika kohtalaisesti ja tuli jonkin verran hieman harmaata credit risk dataa ulos. Viikkotasolla saatin lopulta jopa sell signaali DeMark-indikaattoreissa (kuvassa S-kirjain). Mitään tiettyä syytä markkinalaskulle ei tietenkään kannata hakea, koska ei kukaan oikeasti lopulta tiedä mistä kaikesta lasku voi johtua ja satunnaisuuttakin on matkassa ihan tarpeeksi. Aina on kuitenkin jotain tekijöitä, mistä voi luotettavasti etukäteen päätellä todennäköisyyksiä, potentiaalista tuottoa ja järkevää riskiä näihin littyen.

Tässä weekly ja daily chartit Demark indikaattoreilla, voluumiprofiililla ja 200 päivän liukuvalla keskiarvolla (täysin ilmiselvä bearish flag trendikanava piirretty).

Menin shortiksi lähinnä, koska laskin riski-tuottosuhteen erittäin hyväksi. E-mini futuureihin sai syyskuun lopussa/lokakuun alussa ostettua 19. lokakuuta erääntyviä 2880/2860 debit put spreadeja peräti 180 -200 dollarin tasoilta, tarkoittaen, että jos kuukauden sisällä tulisi yli 2,8% korjaus, saisit yli nelinkertaista tuottoa riskiin nähden! (20*50 - 180 /180 = 4,55). Tällä hetkellä noi spreadit on jo voimakkaasti in-the-money. Myin positiota tasaisesti markkinan laskuun, ehkä vähän liian aikaisin, mutta viimeiset erät kuitenkin hieman yli 3x voitolla. Vaihdoin myös S&P 500 shortteja hieman EM-indeksishortteihin, jossa bear markkina on jo käytännössä alkanut ja liukuvat keskiarvot on kääntyneet laskuun. Toki tässä myös ajatus hedgata hieman isoa Naspers -positiota. Otin myös eilen XLU-indeksiin shorttia teknisistä ja fundamentaalisista syistä (uskon esim. korkojen vielä nousevan tästä, mitkä epäsuorasti on negatiivisia XLU:lle).

Kuvassa näkyy aika selkeä bearish flag -muodostelma. En anna tälle kovin paljoa painoarvoa, vaikka isoin laskupiikki tehtiin juuri ns. tukitason läpi. Näillä ei saa mitään etua treidaamiseen, koska muodostelma ei kerro mitään riski/tuotto-suhteesta tai todennäköisyyksistä. Oikeastaan ainoa syy seurata näitä on miettiä, missä kohtaa voisi olla korostunutta ostoa/myyntiä ja siten tämä voi auttaa markkinan "ajatusmaailman" lukemisessa. Tai ylipäätään mitä tasoja ihmiset yleisesti ehkä seuraa. Tällä kertaa tuolla tasolla mentiin myyntien puolelle, tai sitten taso on vain valikoitunut täysin sattumanvaraisesti. Näitä samanlaisia tulee vaan nähtyä niin usein, etten usko, että täysin on kyse sattumasta. Tämmöset myös usein korjaa yhtä lujaa takaisin ylös, koska ehkä jengi menee noissa keskimääräistä enemmän shortiksi kun "on tapahtunut tekninen breakout"?...

En oikein osaa sanoa yhtään mitään markkinoiden suunnasta tällä hetkellä. Ehkä tähän korjaukseen ei välttämättä kannata mennä täysillä ostamaan. Tänäänkin näyttää että voisi tulla yli -2% laskupäivä, kun nyt jo ollaan -2,3% laskussa. Olen lievästi nettoshorttina, mutta sektorikohtaisesti lähinnä yksittäisiin osakkeisiin ja EM sekä XLU markkinohin. Voisin kuvitella, että jos vielä uskoo siihen teesiin, että loppuvuonna otetaan kunnon nousut, niin nyt tietysti kannattaa ostaa. Itse kyllä rajaisin riskiä ja ostaisin vaikka call spredeja S&P futseihin.

S&P 500 näyttää kuitenkin lopettaneen lähes 10 vuoden nousutrendin. 200 päivän liukuvakeskiarvo ei enää nouse, vaan menee vaakatasossa. Klassiset trendinseuraajat alkaa kohta viimeistään myydä, kun 200 päivän liukuva keskiarvo kääntyy laskuun ja tutkimusten mukaan se on ollut kannattava strategia aikaisemmin. Ehkä tällä kertaa se ei sitten olekaan.

Salkun biotech-shortit Beigene ja NEKTAR therapeutics on tulleet ihan reilusti alas viime aikoina muuta biotech-markkinaa enemmän. Näillä on kyllä edelleen laskuvaraa. GW pharmaceutcials on välillä treidannut uutisiin täysin epärationaalisesti ja tässä on tullut hyviä paikkoja shortata. Longien puolesta hyvältä ei näytä esim. Global Blood Therapeuticsin osalta, joka vaan laskee päivästä toiseen. Sama pätee kyllä aikalailla muihinkin biotech-longeihin. Kevensin GBT:ssä vähän painoa, koska mitään olennaista informaatiota ei ole lähiaikoina odotettavissa ja uskon laskun jatkuvan. Vaikka value on nykyhinnalla erittäin hyvä, niin ei tähän laskuun kannata mennä liikaa ostamaan vaan mieluummin antaa rauhoittua. Samalla saa myös objektiivisuutta omaan analyysiin. Ehkä missaan tässä jotain?

Salkun isoimmat longit on tällä hetkellä Naspers ja Amer sports, jota lisäsin taas alkuperäisen ajatuksen mukaisesti salkkuun, kun hinta on ollut niin hyvä (jopa alle 33 euroa. Mun analyysin mukaan riittävää valueta saa aina alle 34,50). Muita shortteja on Westpac banking, AliBaba, Tencent (Naspersin tencent -omistuksen hedgaus), CHTR, Garmin ja pieni indeksi shortti IBB -Biotechiin longien vastapainoksi. Valuutat on aika neutraaleja toistaiseksi.

Otin yleisesti salkun käteispainoa ylös myymällä hieman longeja. Ehkä otan shortteja vähän kevyemmäksi jos lasku tästä laantuu. Mikäli ei laannu, niin silloin tietysti kannattaa antaa olla tai jopa lisätä shortteja taktisesti.

High yield -indeksin credit call spreadin myynti -strategia näyttää toimineen ihan hyvin eli olen kerännyt pientä preemiota myymällä pitkiä 87/89 credit call spreadeja kaikkiin vähän isompiin nousuihin. High yield -markkina ei ole lähtenyt enää osakkeiden kanssa nousemaan yhtä hyvin, mutta laskuissa ollaan tultu kuitenkin kivasti alas, mikä olikin alkuperäinen hypoteesi tälle strategialle. 

Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 126

https://yle.fi/uutiset/3-10452404

Luin oheisen artikkelin Ylelta ja tuli tama blogi mieleen. Onko sulla nakemysta naihin asioihin ja/tai kaydaanko naita laakiksessa lapi jollain tasolla?

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-10452404

Luin oheisen artikkelin Ylelta ja tuli tama blogi mieleen. Onko sulla nakemysta naihin asioihin ja/tai kaydaanko naita laakiksessa lapi jollain tasolla?

Kiitos tästä artikkelista! En ole tähän asiaan aiemmin oikeastaan törmännyt. Peruskoulutuksessa meillä korkeintaan sivutaan tällaisia asioita eli sinänsä en tiedä yhtään mitään vaikkapa noista riskienjakosopimusten toiminnasta yms. Suunnilleen ainakin luulen tietäväni joitain perusasioita, mitä päätöksentekijät huomioi, kun tehdään tuon artikkelissa mainitun Maijan kaltaisia erityislupahakemuksia vasta kehitysvaiheessa olevista lääkkeistä (toki tällä on myyntilupa hyvin kapealla indikaatiolla). 

Suomen systeemi tässä kohtaa vaikuttaa yksilön kannalta olevan joskus aika perseestä. Tuntuu täysin epäadekvaatilta kriteeriltä, että korvattavuuteen vaikuttaa se, annostellaanko lääke sairaalassa suoneen vai suun kautta itse (jos tuon artikkelin väite nyt pitää paikkaansa). Se on ymmärrettävää, että jos näyttö lääkkeen tehosta on liian vajaavaista tai että lääke ei ole osoittanut paremmuutta jo olemassa oleviin hoitoihin verrattuna, niin sellaisia ei kannata alkaa korvaamaan, kun se on rajallisten resurssien puitteissa aina jostain muualta pois.

Täytyy olla jokin objektiivinen systeemi, jolla päätetään mitä korvataan ja mitä ei ja sen tulee perustua näyttöön ja vertailuun siitä mitä yhteiskunnan pitää korvata. Onko esim. itse aiheutettu sairaus (vaikka ylipainon tai tupakoinnin seurauksena) samanarvoinen kuin täysin huonon tuurin takia aiheutunut syöpä? 

Niin paljon en asiasta tiedä, että voisin kritisoida tätä systeemiä, mutta mulla on sellainen kutina, että ehkä varsinkin uusien syöpälääkkeiden perässä voi olla hankala hintalautakuntien pysyä ja tiettyjä vanhoja kriteerejä ei ehkä enää voi käyttää kaikkien uusien lääkkeiden kohdalla. Lääkekehitys on esimerkiksi monien syöpälääkkeiden kohdalla mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että lääkkeen toiminnalle on huomattavasti vahvempi biologinen perusta kuin aiemmissa lääkkeissä. Karrikoituna esimerkkinä: Siinä missä jokin närästyslääkeaihio voi yksittäisessä tutkimuksessa "toimia" täysin sattumalta, niin spesifisti vaikuttavat syöpälääkeaihiot, joiden biologinen perusta on pre-kliinisissä tutkimuksissa tarkkaan tutkittu, hyvin todennäköisesti ei toimi sattumalta edes yksittäistutkimuksissa. Närästyslääkkeissä, verenpainelääkkeissä ym. pitää tehdä useita placebo-kontrolloituja tuhansien yksilöiden tutkimuksia ennen kuin voidaan sanoa, että sillä saadaan hyvää ja vaikuttavaa hoitoa. Yksittäinen tutkimus ei näissä riitä, vaikka p-arvo olisi hyvä ja kaikki muu olisi kohdallaan.

 Jos jokin syöpälääke näyttää kliinisesti ja tilastollisesti toimivan erittäin hyvin, niin voimmeko luottaa vain yhteen ainoaan tutkimukseen ja sen perusteella myöntää korvaus kaikille sitä tarvitsevile potilaille? Minusta näissä voitaisiin toimia paljon matalammalla kynnyksellä ja oikea lähestymistapa olisi ehkä sellainen, että lääkkeen korvaajat (valtiot, vakuutusyhtiöt) tekisivät lääkeyhtiön ja potilaan kanssa sopimuksen, jossa lääkettä saava potilas osallistuu seurantatutkimukseen tms, jotta tehosta saadaan varmempaa näyttöä suuntaan tai toiseen paljon nopeammin, kuin perinteisellä tavalla. Ehkä sitten olisi myös reilua jokin sellainen systeemi tähän, että jos lääke osoittautuukin täysin hyödyttömäksi, niin tiettyjen ennakkoon määrättyjen kriteerien perusteella lääkeyhtiö joutuu korvaamaan vaikka tietyn osan lääkkeestä jälkikäteen? Eli valtiot olisi mukana rahoittamassa näitä seurantatutkimuksia, mutta tällä vaikuttavuusehdolla voidaankin periä maksua takaisin. Tämä nyt oli vaan nopea ajatusleikki. En näe tälle paljoakaan vasta-argumentteja niillä syöpäpotilailla, joiden elinajanodote diagnoosista nykyhoidolla on vaikkapa alle 2 vuotta ja joku uusi lääke on yksittäisessä 100 potilaan tutkimuksessa tuonut mediaanina 2 elinvuotta enemmän vs. nykyhoito. 

Yksittäisiä tapauksia on tietysti mahdoton kommentoida kun ei tiedä tarkkaan mistä on kyse. Toki jos haluaa spekuloida, niin tuossa YLE:n artikkelissa mainitaan tapauksen lääke Olaparib, joka on hyväksytty faasi 2 tutkimuksen alaryhmä-analyysin perusteella tiettyjen BRCA-geenimutaatiosta johtuvien rinta - ja ovariosyöpien hoitoon. Teen nyt oletuksen, että lääkäri on katsonut että tässä on juuri tuollainen harvinainen geneettisesti periytyvä syöpätyyppi ja tuon faasi 2 tutkimuksen perusteella on haettu lääkelupaa. Tässä on lyhyt suomenkielinen tiivistys aiheesta: http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/palstat/uutta-laakkeista-olaparibi

Lääkettä saaneen ryhmän etenemisvapaa elossaoloaika oli 11,3 kuukautta vs. 4,3 kk. lumeryhmä. Tuossa artikkelissa tulee hyvin ilmi, miksi tällaiselle lääkkeelle luvan myöntäminen on hankalaa. Tutkimus on kuitenkin hyvin pieni ja varhaisvaiheinen ja lisäksi tulos perustuu alaryhmäanalyysiin. Toki tuossa on kuitenkin vahva biologinen perusta. Lääke maksaisi 6000 €/kk ja toisi mediaanina sen 7kk lisää. Omalla vähäisellä ymmärryksellä on mahdoton sanoa tästä mitään. On todennäköisempää, että lääke auttaa potilasta kuin että ei auta ja apu voi olla jopa ihan merkittävä. Tottakai sitä haluaisi tällaisen lääkkeen korvattavaksi ja sitten tehtäisiin seurantaa ja saataisiin lopullinen varmuus tehosta, mutta rajallisten resurssien ja ehkä vähän kankean systeemin puitteissa tämä on mulle aivan liian hankala kysymys.

Näin yleisesti tuon uutisen muihin juttuihin: Nuo riskienjakosopimusten tekeminen ja hankinta pitäisi ehdottomasti keskittää yhteen paikkaan. Tottakai avoimuus sopimuksissa olisi todennäköisesti parempi asia. Pitäisikö tätä lainsäädännöllä pakottaa ja tuottaisiko se lisää terveyshyötyä? Vai tapahtuuko sitten niin, että lääkeyhtiöt kärsivät ja tekevät huonompaa tuotekehitystä kyseisen sääntelyn seurauksena. En ehkä usko tähän väitteeseen. Asiaa voi olla vähän hankala tutkiakin, kun nuo sopimukset eivät ole julkisia.

Yleisesti on hassua, että joskus kuulee taivasteltavan sitä, miten lääkekustannukset ovat nousseet ihan kuin se olisi pahojen ja ilkeiden lääkeyhtiöiden "syytä" ja kaikki on nyt pilalla. Minusta on hienoa, että lääkekustannukset ovat nousseet. Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että meillä on parempia lääkkeitä joita kannattaa käyttää yhä useamman taudin hoidossa. Palataan muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin lääkkeiden hinnoittelu oli hieman erilaista. Silloin ei lääkeyhtiöiden kannattanut edes miettiä mitään vähänkään harvinaisia sairauksia, vaan suurimmat hillot tehtiin yleisimpien oireiden ja sairauksien lääkkeillä. Oli lähinnä verenpaine - ja masennuslääkkeitä. Ellei päädytä julkisesti rahoittamaan lääkekehitystä (missä on omat huonot puolensa), niin kai se miljardien lääkekehitys ja valtava riskinotto on jostain rahoitettava ja luonnollinen keino on valtioiden ja vakuutusyhtiöiden maksama hinta, enkä kyllä äkkiseltään keksi systeemiä, joka olisi vähemmän huono. Mielellään kuulen tähän kyllä kritiikkiä, sillä en ole mitenkään erityisen perehtynyt aiheeseen.

Käyttäjän Iletus kuva
Liittynyt: 7.10.2014, 18:23
Viestejä: 49
Tomi Haataja kirjoitti:

Yleisesti on hassua, että joskus kuulee taivasteltavan sitä, miten lääkekustannukset ovat nousseet ihan kuin se olisi pahojen ja ilkeiden lääkeyhtiöiden "syytä" ja kaikki on nyt pilalla. Minusta on hienoa, että lääkekustannukset ovat nousseet. Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että meillä on parempia lääkkeitä joita kannattaa käyttää yhä useamman taudin hoidossa. Palataan muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin lääkkeiden hinnoittelu oli hieman erilaista. Silloin ei lääkeyhtiöiden kannattanut edes miettiä mitään vähänkään harvinaisia sairauksia, vaan suurimmat hillot tehtiin yleisimpien oireiden ja sairauksien lääkkeillä. Oli lähinnä verenpaine - ja masennuslääkkeitä. Ellei päädytä julkisesti rahoittamaan lääkekehitystä (missä on omat huonot puolensa), niin kai se miljardien lääkekehitys ja valtava riskinotto on jostain rahoitettava ja luonnollinen keino on valtioiden ja vakuutusyhtiöiden maksama hinta, enkä kyllä äkkiseltään keksi systeemiä, joka olisi vähemmän huono. Mielellään kuulen tähän kyllä kritiikkiä, sillä en ole mitenkään erityisen perehtynyt aiheeseen.

 

Juuri näin, terveydenhuollon ja lääkkeiden kustannukset nousevat sen takia, että nyt monia sairauksia pystytään hoitamaan biologisilla lääkkeillä tai uusilla hoitomuodoilla, joihin ennen vanhaan tarjottiin vain oireiden mukainen saattohoito. Toki aivan kaikkia uusia kalliita ei kannata ottaa yhteiskunnan hoitosuosituksiin, jos lisähyöty on marginaalinen halvempaan hoitoon nähden, mutta terveystaloustieteellisten mallien intregrointi etenee koko ajan sekä lääketutkimukseen, että hintalautakunnan toimintaa. Sitä vaan rajoittaa osaavien data-analyytikoiden puute, terveydenhuollon potilastietokantojen osin salassa pidettävä aineisto ja aineistojen huono käsiteltävyys big-data analytiikkaan.

Jenkit pitkälti rahoittaa tuota kehitystä, kun kuluttajat maksavat järjettömiä hintoja aivan peruslääkkeistäkin, kiitos vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikan. Vapaa kilpailu toimii huonomin tuotteissa, joissa kuluttaja ei ymmärrä tuotteesta yhtään mitään. 

 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 124

Iletus: Erittäin hyviä pointteja. Suomessa tosin ollaan onneksi erittäin hyvässä asemassa sen suhteen, että meillä on poikkeuksellisen hyvät rekisterit ja tiedonkeruu potilaista, joten laadukasta tutkimusta on sen puolesta helppo tehdä. Terveystaloustiede on varmasti kans yks kuumimpia aloja 2020 -luvulla ja eiköhän sinnekin ala jossain vaiheessa ryntäämään paljon koulutettua porukkaa. Potilastietojärjestemät kliinisessä työssä käytettävyyden osalta toki on edelleen aika surkeita, mutta niissäkin on 5 vuoden sisällä tulossa merkittäviä parannuksia. 

Tesla
 

Näyttää siltä, että olin Teslan suhteen monessa kohtaa väärässä. Tein silti shorteillani kokonaisuudessaan hyvää voittoa erittäin hyvällä onnistumisprosentilla, joten tämä tapaus taas osoittaa, että ei tarvitse aina olla fundamenttienkaan suhteen oikeassa. Teslan positiivinen yllätys tälle syksylle oli yksi osa skenaarianalyysiäni, toki pidin sen todennäköisyyttä pienenä, mutta kuitenkin riittävän suurena sille, etten ollut enää shorttina pitkään aikaan. En jaksa uskoa, että Teslan Q3 -luvuista löytyy mitään sen kummempia luurankoja. Aika moni oli Teslan suhteen väärässä, mutta on niitä paljon oikeassa olleitakin ja onneksi tuli myös itse osallistuttua keskusteluihin, joissa sai kuulla vastapuolen näkemyksiä. Jos haluat nähdä, miten epäammattimainen sijoittaja käsittelee epäonnistumisia, niin kannattaa seurata Twitterissä Mark B. Spiegeliä. Tämä kaveri oli varmaankin äänekkäin Tesla-shortti, jonka jutut meni monessa kohtaa täysin älyttömyyksiin ja edelleenkiin hän jaksaa vääntää aiheesta vastaan. Myöntäisi vain olleensa väärässä. Kaveri on kuitenkin ainakin entinen (käsittääkseni myös nykyinen) hedge fund manageri, niin aika paljon syö uskottavuutta tällaiset.

Osakemarkkinoista yleisesti

En juurikaan keventänyt shortteja edelliseen laskuun, mutta otin muutamia lyhyitä debit call spreadeja, jos esim. tällä viikolla saataisiin hieman nousua. Olen tässä laskussa onnistunut kohtalaisen hyvin ajoittamaan pomput tehden pientä voittoa. En näe syytä, miksei kurssilasku voisi jatkua. Näen tälle sekä tilastollisia, makrotaloudellisia ja mikrotaloudellisia perusteita. Tässä muutamia hajanaisia pointteja

  • Ensimmäinen mistä kaikki on puhunut pitkin vuotta, on FED:in taseen pienentäminen ja joissain määrin myös korkojen maltillinen nousu, mikä vie likviditeettiä pois markkinoilta. Taseen kevennyksen nopeus lokakuusta lähtien kiihtyi.
  • Dollari on vahvistunut ja yhdessä nousevien korkojen kanssa tämä on ollut myrkkyä kehittyville markkinoille. 
  • Jenkkien asuntomarkkinoilla on nähtävissä hidastumista, mikä ei nyt kovin hälyttäväntasoiselta vaikuta, mutta tyypillistä taantumaa edeltävää hidastumista kuitenkin
  • Yrityslainamarkkinat jenkeissä on oireilleet lievästi jo pitkään
  • Pörssin isoimmat firmat on alkaneet tuottaa markkinoille pettymyksiä (esim. Amazon, Google, Netflix ja Facebook) ja se ei sovi yhteen korkeiden arvostustasojen kansssa. 
  • Toki kauppasodan uhka varmaankin jonkin verran myös vie positiiviselta sentimentiltä höyryjä

Tilastollisesta puolesta:

  • Tämän vuoden markkinarytinä on ollut syvyydessään ja frekvenssissään erittäin harvinaista: Markkina on tehnyt yli 10% laskuja edellisestä ATH:sta kaksi kertaa samana vuonna ainoastaan kerran aikaisemmin vuonna 1990 (juuri ennen taantumaa). Tänä vuonna markkina on siis laskenut edellisestä ATH:sta yli 10% nyt lokakuussa sekä viimeksi helmikuussa.
  • Kun markkina on ollut nousutrendissä (12-kuukauden liukuvalla keskiarvolla mitattuna), markkina on tehnyt yli 9% laskukuukausia kahdesti samana vuonna ainoastaan kolmesti aikaisemmin: Vuonna 1980, 1990 ja 2000. Jokaisella aiemmalla kerralla taantuma on seurannut vuoden sisällä.

Lisää mielenkiintoista markkinadataa löytyy Urban Carmelin erinomaisesta blogista: http://fat-pitch.blogspot.com/2018/10/weekly-market-summary_28.html

Täytyy muuten sanoa, että Urban Carmel ei ole mikään äänekäs permabear, vaan itse asiassa vielä viime viikkoon asti oli yksi äänekkäimmistä permabulleista ja puolusti nousutrendin jatkumista viimeiseen asti. Hän on myös juttujensa ja työkokemuksensa perusteella aika fiksu tyyppi, jonka kirjoituksia kyllä mielellään lukee. Silloin kun tällaiset tyypit kääntyy markkinoiden suhteen karhuiksi, niin ehkä siinä vaiheessa jo ollaan tosiaankin ohitettu huiput.

Markkina kuitenkin kääntyy laskuun hitaasti, ei yhdessä viikossa, eli odotan rajujakin nousuja esimerkiksi tälle viikolle ja aina, kun pörssilasku lyö hieman yli. Pidän kuitenkin aika epätodennäköisenä, että uutta ATH:ta enää nähtäisiin ja todennäköisenä taas sitä, että tässä se karhumarkkina on nyt hiljalleen alkamassa. Oma alkuperäinen makronäkemykseni (https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lahitulevaisuuden-makron...) on ollut, että taantuma iskisi todennäköisimmin 2019 kesällä. Tämä näyttää nyt entistä todennäköisemmältä. Osakemarkkinoiden spekulointi on kuitenkin nyt mielestäni puhtaasti reagointipeliä. Mitä tahansa voi tapahtua ja kaikenlainen pitkäntähtäimen spekulointi on tässä vaiheessa turhaa. Jos on kuitenkin pakko joku ennustus heittää, niin väittäisin, että paras hetki ostaa osakkeita tulee olemaan loppukesä/syksy 2019. Voisi muuten taas joululomalla puuhailla uutta youtube-videota päivitetystä makronäkemyksestä. Edellinen viime keväältä on tässä ja täytyy muuten sanoa, että paljon olen taas tämänkin videon tekemisen jälkeen oppinut ja monia omia puheita tuolla videolla pidän aika tyhminä, vaikka base scenario näyttää kehittyneen kuten oletin: https://www.youtube.com/watch?v=KDvIkiieJls

Sivut

Mainos: Fellow Finance
Haluaisitko ansaita rahaa kuin pankki? Tutustu tarkemmin klikkaamalla!
Lue lisää