Olet täällä
Trolli kirjoitti:Tieteellinen näyttö perustuu mun mielestä nimenomaan siihen, että teoria voidaan empiirisesti todeta tai empiirisen havainnon kautta tehdään teoria. Jos siis jostain olemattomasta ei saada havaintoa, niin siitä ei voi olla mitään empiiristä näyttöä ja tätä kautta tieteellinen näyttö puutuisi puolesta ja vastaan. Mikään olemassa oleva luonnontieteellinen fakta ei tue Jumalan olemassaoloa, mutta se ei vielä riitä tieteellisesti todistamaan Jumalan olemassaolottomuutta.
Myönnän: oli rankka aamupäivä, ja päivä lopulta kääntyi oikein hyväksi. Tämä huumoripläjäys lopullisesti piristi mieltäni, kiitos siitä!
En jaksa kaivaa lähdettä, mutta luin viikko sitten Myytinmurtajien äijän (se jolla ei ollut aina valkoinen kauluspaita) haastattelun, ja se oli oikein mielenkiintoinen. Pitkä juttu, ja kysymykseen erilaisten tapahtumien todentamisesta hän totesi James Bond leffoista, että he kävivät ne kaikki lävitse moneen kertaan, ja että "it's just too wrong".
Pointti oli siis siinä, että jos väitetään:
- hiuksista punotulla köydellä voi paeta vankilasta - niin sitä voi testata.
- Fiat 127 kun hyppää hyppyristä, niin sillä pääsee kuuhun - it's just too wrong.
Noi esimerkkini toki olivat keksityt, mutta opin tuon termin - it's just too wrong - tuosta haastattelusta.
Koska Aki - luultavasti vastoin kaikkia itse laskemiaan todennäköisyyksiä- on yllättäen netin kuumimman jumaluusopin keskustelun ylipappi (tai ainakin ylimode), niin totean vielä tyhjentäväksi loppulauseeksi:
Vaikka jumalaa ei tietenkään ole, niin miksi niin moni kulttuuri, aikakausi, yhteiskunta ja maailmankolkka on halunnut uskoa johonkin semmoiseen? Vuosituhansia?
Itse toki tiedän vastauksen, mutta toi on mielenkiintoista pohdittavaa - myös eläköityneille ateisteille...
Trolli kirjoitti:Ateismi pyrkii lähinnä kieltämään Jumalan olemassaolo, vaikka mitään tieteellistä näyttöä ei ole olemassaolon puolesta tai vastaan. Sen takia koko kysymys Jumalan olemassaolosta on melko järjetön. Miksi pitäisi ottaa kielteinen kanta johonkin, mitä ei ole mahdollista astihavainnoin selvittää.
Jösses! Nyt meinasin tukehtua (lahjaksi saatuun) pääsiäispullaan!
Harvoin olen nähnyt noin väärikäytettynä termiä tieteellinen näyttö, ei ole edes todellista...
... ei hyvää päivää...
studiotec kirjoitti:Kiitos vielä ja toki otan mielelläni vastaan muitakin näkemyksiä!
Ole hyvä vaan. Tää nyt menee hieman ohi aiheesta, mutta ei liikaa: lainaan veivinsä heittävää Jyrki Kasvia...
"– Toimitilat tyhjenevät, mikä vaikuttaa pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseisiin ja osakkeiden arvoon ja edelleen eläkkeisiin. Seuraukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia. Odotettavissa on isoja ruumiita ja fuusioita."
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4053377
Toki tämän voi tulkita silleen, että kun ei enää käydä toimistoissa töissä, niin sitten lähdetään jengillä parveilemaan liikekeskuksiin...
... mutta vaikka Itis ei kuulu tämän keskustelun piiriin, niin voi kuitenkin miettiä, että miten se edistää liikevaihtoa - se parveilu...
Bingo53 kirjoitti:Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.
Höpö höpö.
Tutustu MMT. Tällä kertaa kaikki on toisin...
Sen verran sanon sulle Bingo53, että aivan oikeasti ja aidosti arvostan sun tietämystäsi, ja se on megalomaanisesti suurempi kuin oikeasti juuri kenenkään.
Pahoin vain pelkään, että perinteiset totuudet tyyliin:
- velat pitää maksaa takaisin
- inflaatio on huono juttu
- valtion velkaantuminen on huono juttu...
... on menneisyyttä.
Itse olen vanhan koulukunnan tyyppejä, mutta luulen että nyt pelisäännöt ovat muuttuneet.
This time it is different...
kahvi kirjoitti:Pyydän tunnukseni lukitsemista / poistamista.
Toki oma valintasi, mutta voit poistua palstalta myös ihan ilman draamaa.
Jos niin sanotusti inhaloit palkokasveja sieraimiisi Sitikani-keskustelussa, niin haluan sanoa historiankirjoihin pari asiaa:
- mielestäni oli hienoa, että esitit oman laskelmasi Cityconin tulevasta arvosta sillä idealla, että millä hinnalla haluaisit ostaa sitä. Perustelit sen, ja ymmärsin sen logiikan. Myös arvostin sitä, että kyseenalaistit palstan konsensusta.
- Bingo53 taas erittäin perustellusti kertoi oman mielipiteensä. Perustuen mm osinkoprosenttiin. Ymmärsin myös sen logiikan.
- vaikka sijoittajamielessä tiedostan toki sen, että olen väärässä (mm osinkoprosentti huomioiden), niin en tällä kurssitasolla - enkä varmaan millään - aio investoida Sitikaniin, niin se ei tarkoita että Bingo53 olisi jotenkin tahtonut loukata teikäläistä...
- näitä juttuja kutsutaan näillä palstoilla "keskusteluksi"...
Mellon kirjoitti:Kämppien rakentaminen kauppakeskusten yhteyteen ei ole mikään uusi keksintö.
Olin kuvitellut, että Cityconin tapauksessa kyseessä on ollut kaavoittajan muuttunut näkemys. Ja sen muuttuneen näkemyksen hyödyntäminen.
Käytän ääriesimerkkinä Helsingin Myllypuroa.
Aikoinaan metroasema rakennettiin Kehä Ykkösen viereen - toki silleen että edes teoreettista kävely-yhteyttä ei ollut Kehälle ja miksi oliskaan ollut, ei siellä yksikään dösä kulkenut. Lähimpään asuntoon vähintään kilometri.
Edes ydinvoimalaan ei jätetty yhtä pitkää varoetäisyyttä kuin metroasemaan. Siihen laskeuma-alueelle sentään uskallettiin duunata ostari. Josta siis lähimpiin asuintaloihin vielä sen puoli kilsaa.
Kamppi oli räikeä muutos tähän "joukkoliikenne ja palvelut pitää olla kaupungissakin hornan kuusessa" -ajatteluun. Kampin kauppakeskuksen päälle tehtyjen kämppien myynti oli kuulemma naurettavan helppoa. Hinta oli hyvinkin messevä, ja ostajien (Espanjan kämppä riittävän iso ja Kauniaisten omakotitalo turhan työläs) ensimmäinen kysymys oli yleensä: "missä on lähin apteekki?". Kuulemma kun vastas että "Ihan tosta vaan hissillä alas" niin ei kun kynä käteen...
Omasta mielestäni on erittäin järkevää yhdyskuntasuunnittelua, että hissillä (omalla, turvallisella ja lukittavalla - kiitos!) pääsee sekä alakerran kauppoihin että joukkoliikennevälineisiin. Jos siis näin haluaa.
Mutta monelta unohtuu, että tämä kaavoittajan nykynäkemys on vasta viime aikoina muuttunut. Jos haluaa nähdä historiaa, niin suosittelen käyntiä Malmin juna-asemalla. Rakennettu paikkaan, jossa ilmeisesti höyryvetureiden mahdollinen räjähtäminen edellytti vähintään 1,2 km suojaetäisyyden asumuksiin... ... järkevää nykypäivänä...
Bingo53 kirjoitti:Rakennusoikeuksien hyödyntäminen. Ei paha.
Jos se on 200 MEUR, niin jotain on tooodella pahasti pielessä...
KarlMarx kirjoitti:Mitä jollain miljoonalla tekee, jos samalla uhraa oman terveytensä? Jossain vaiheessa kuitenki tulee se raja, jonka jälkeen sitä ei voi ostaa takaisin.
Höpö höpö.
Se tulee vasta viiden millin kohdalla...
Hynägrande kirjoitti:Orthex ja Nightingale eroavat kuin yö ja päivä joka kohdassa. Toisella on businesta, toisella lupauksia busineksesta.
Pahoittelut OT. Enkä siis ole eri mieltä mistään, oli vaan niin helppo lainata.
Mielestäni on sinänsä positiivinen arvo, että pörssistä yhä enemmän haettaisiin rahoitusta aloittaviin yhtiöihin - eikä vain rahastettaisi jo vakiintuneiden yritysten arvoa.
Edellytyksenä toki se, että kyseessä ei ole mistään huijaamisesta, mutta esim Nightingale Health oli mielestäni aika selkeä tapaus etukäteen. Riskit voi arvioida kukin itse.
Muotoilisin näin: jos noin riskipitoisia listautumisia tulisi vaikka 30 kpl, ja niistä 10 jäisi henkiin ja 5 olisi loistosijoituksia, niin silloin pörssi markkinapaikkana olisi osoittanut erinomaisuutensa.
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/ap/73e7e62f-9849-45f8-8038-7e3a276c8657
"Analyysiyhtiö Inderes viestittää asiakkailleen, että listautumisen järjestäjä on asettanut tutkimusraporttien julkaisijoille hiljaisen jakson, ja järjestäjät ovat vaatineet myös Inderesin noudattavan tätä. Nightingalen yhtiöseuranta alkaa Inderesin palvelussa hiljaisen jakson päättymisen jälkeen arviolta 19.4."
Mihin tämä vaatimus tutkimusraporttien julkaisijoiden hiljaisesta jaksosta oikein perustuu?
Turvat tukittu 19.4 asti...
