Olet täällä

Vuokralla omaksi asuntosijoitus - 2.12.2019 01.59
Asunnonetsijä kirjoitti:

luottamussuhteen rakentaminen ja ehkä joillain moraalinen este.

Voi muodostua myös laillinen este/riski, jos tälläisestä ei ole ennakkoon tiedossa Kelan puolelta sormien läpi katsomista. Tuossahan käytännössä Kela siis maksaisi asumistukea vuokran osalta, mutta tilanne on rinnastettavissa lainarahalla ostettuun omistusasuntoon, josta asumistuki korvaisi vain omakotitalon hoitomenot ja osan lainan koroista, joiden osalta tuki luultavasti olisi pienempi.

Tuon "riskin" pienentäminen vaatisi melkein sitä, ettei osapuolten välillä tehdä muuta kuin vuokrasopimus ja tuo varsinainen luovutus 20 vuoden päästä alihintaan perustuisi tuohon luottamussuhteeseen indecision

Näytä koko viesti
Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen - 21.11.2019 05.20

Eli Suomen keskivertoa alhaisempi yhteisövero ja keskivertoa reilusti korkeampi pääomaverotus johtaa siihen, että tilanne on ulkomaiselle sijoittajalle edullisempi kun keskitytään suomalaisiin yrityksiin?

Esimerkiksi espanjalaiselle sijoittajalle olisi edullisempaa omistaa yhtiötä joka tekee liiketoimintaa Suomessa kuin suomalaiselle olisi omistaa Espanjassa liiketoimintaa tekevää yhtiötä. Espanjalaisen omistama Suomen liiketoiminnan yhtiö maksaa 20% yhteisöveroa ja sijoittaja maksaa osingoistaan 23% pääomaveroa. Päinvastaisessa tilanteessa suomalaisen omistama yhtiö maksaisi Espanjassa yhteisöveroa 25%, jonka päälle suomalainen saa maksaa 28,9% osinkoveroa.

Soppaa tietenkin hämmentävät kansainväliset verosopimukset jossain määrin, mutta noin yksinkertaistettuna suomalainen häviää aina kun rahat liikkuvat maarajojen yli, vaikka Veikkaus muuta väittäisi.

Olin hämmentynyt miksi alhainen yhteisövero olisi negatiivinen asia, mutta tarkoititkin varmaan että korkea pääomaverotus on se ongelma ja yhteisövero mainittiin vain todellisen veroasteen esittämisen takia?

Näytä koko viesti
Glaston - 20.11.2019 06.12

Otin Glastonia salkkuun siivun viikko tai kaksi sitten kurssiin 1.1e, missä ollaan vieläkin.

Vuosia sitten kävin kuuntelemassa Osakesäästäjien yhtiöesittelytilaisuudessa, missä Glaston ja SSH laittoivat pöytään keissinsä. Glaston kiusoitteli tuolloin älyikkunoillaan, SSH buffasi hyvän mallista patenttioikeudenkäyntiään jossa sitten saivatkin pataan.

Ensimmäisen kerran hyppäsin Glastonin kelkkaan tuolloin ja poistuin kyydistä vuoden jälkeen pienellä voitolla. Liiketoiminta ei tuntunut kehittyvän mihinkään suuntaan, mutta kurssi oli jostain syystä koholla verrattuna ostohintaani. Tuon jälkeen Glastonissa on tapahtunut pääomistajan vaihtuminen, jota seurasi kaivattu osakkeiden yhdistäminen ja karkaaminen senttiosakkeiden sarjasta. Osinkosijoittajan näkökulmasta senttiosakkeen ongelmana oli osingonjako: Sentin laskulla päästään pyöreään lukuun, sentin nostolla loppuvat maksuvalmiudet kesken. Sentin osilla voidaan pelata, mutta en osaa sanoa tuottavatko ylijäävät sentin osat jotain turhauttavia ongelmia käytännössä.

Glaston on siis edellisen piipahdukseni jälkeen myös tuplannut kokonsa yritysostolla. Osarissa toimistusjohtajalta tuli erittäin positiivista kommenttia sen suhteen, ja miksipä en uskoisi häntä. Osakekurssissa en näe enää yhtään älylasi-hypeä, eikä sitä tarvitse ollakaan. Tuohon muinaiseen esittelytilaisuuteen verrattuna ero on se että nimi Heliotrope on saatu kerrottua.

Perustuen tuohon kokoluokan kasvamiseen ja hehkutettuihin synergiahyötyihin, odotuksissani on että liiketoiminta saataisiin käännettyä jos ei nyt suoranaisesti kasvu-uralle, niin ainakin taloudellisesti tehokkaammaksi. Toivon myös että vastikään tehty velkataakan pienennys omistajien taskun kautta muodostuu loppujen lopuksi onnistuneeksi ratkaisuksi.

Harrison-stetsonistani löydän luvut vuosille 2020 ja 2021, sekä niille mukaan P/E suhteutettuna nykyiseen markkinaarvoon (93me):

2020 Liikevaihto 200me, Liikevoitto 6me (3%), P/E 15,5.

2021 Liikevaihto 210me, Liikevoitto 8,4me (4%), P/E 11.

 

Näytä koko viesti
Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen - 19.11.2019 06.52
juskoski kirjoitti:

Voisiko olla niin että yritysten edullinen hinta johtuu Suomen korkeasta verotuksesta?

Suurten pörssiyhtiöiden maksama keskimääräinen yhteisövero on noin 23 %. Yhteisövero rasittaa sekä 1) osinkoa että 2) yritykseen jätettyä osuutta voitosta, joka sijoitetaan ja johtaa yrityksen arvonnousuun ja osakkeiden myynnistä saatuun voittoon.

Voisitko hieman avata tätä?

Olen siinä käsityksessä että yhteisövero on Suomessa 20%, mikä on kansainvälisessä vertailussa keskitasoa alempi noteeraus. Käytännöt verotuksen osalta lienevät myös hyvin yhteneväisiä, lukuunottamatta poikkeuksia kuten Viro, jossa veroa maksetaan vasta osingonjaossa tuloksen sijasta (wikipedian mukaan). En näe miksi tämä olisi syy siihen, että juuri suomalaiset yritykset ovat edullisia, koska samat lainalaisuudet pätevät lähes kaikkialla.

Sikamaisen tiukka piensijoittajan verotus voi olla osasyynä siihen, että suomalaiset makuuttavat rahoja käyttötileillä pörssin sijasta, johtaen matalaan arvostukseen verrattuna muiden maiden osakemarkkinoihin. En tosin tästä ole tietoinen muista verrokeista kuin Ruotsista, jossa asiat ovat paremmalla tolalla koska siellä eläkejärjestelmää muutettiin niin, että ihminen saa itse päättää osasta eläkemaksujensa sijoituskohteesta, mikä sattumoisin johti suurempaan tietoisuuteen pääomasijoittamisesta.

Voisin myös heittää syytöksellä liian voimakkaita ammattiliittoja, jotka eivät nykypäivänä ole keksineet itselleen muuta virkaa kuin yritystoiminnan vaikeuttamisen. Takanapäin on loistava menneisyys, missä monet saavutetut erävoitot löytyvät nykyään kirjattuna työlainsäädäntöön ja olivat omiaan jopa parantamaan työn tuottavuutta.

Näytä koko viesti
Lehto Group - 6.11.2019 06.17
Karhula58 kirjoitti:

Ei kaikki voi olla marginaalisen pienillä katteilla tai tappiolla.

Mikseivät voisi olla? smiley

Rakennusala vaikuttaisi toimivan kuitenkin pääasiassa pienillä katteilla. Vain Lehdon aiempi 10% tuntui olevan täysin poikkeuksellinen tulostaso verrokkeihin nähden, mutta nykyinen tulosvaroitusputki ei maalaa hyvää kuvaa konsernissa olevasta talousosaamisesta, vaan enemmänkin lukuja on heitelty yltiöpositiivisilla odotuksilla kaikkiin vaikeuksiin nähden. Onko katelaskelmissa ruuvia kiristetty ollenkaan? Onko tappiollisuuteen johtaneet ongelmat ratkaistu oikeasti? Yksikin iso tappiollinen projekti voi syödä useamman pienen positiivisen katteen.

Näytä koko viesti
Naiset tarvitsevat naisprofeettoja - 27.9.2019 05.51
Juri kirjoitti:

Jos siis bloggaa, ja kirjoittaa kirjan ja saa siitä Vuoden Sijoittaja 2019 palkinnon. Jos bloggais ja kirjoittais vaikka jääkiekosta, niin tuskin Vuoden Jääkiekkoilija palkinnolla palkittais?

Vuoden urheilutoimittajaan tai vastaavaan titteliin voisi olla mahdollisuuksia jääkiekosta kirjoittamalla. Jokaiselle omansa.

Kun kriteerinä tuntuu olevan tietoisuuden lisääminen sijoittamisesta tai sijoittamisen tuominen lähemmäksi valtavirtaa, niin ehkä vuoden sijoittajaevankelista olisi tarkempi titteli. Itse en tosin tuollaista muutosta kaipaa.

Näytä koko viesti
Basware - 8.8.2019 09.59

Tärkeimpänä näkisin itse tuossa luvatut 10 miljoonan vuosittaiset kustannussäästöt, mutta CEO on uusi eikä lupausten täyttämisestä ole minkäänlaista track recordia edes aiemmalta uralta, koska kyseessä ensimmäinen toimaripesti.

Olisin myös varovainen noiden ohjausten kanssa, sillä kyseessä on oikaistu EBITDA. Oikaisutapaa voidaan soveltaa niin että lukuihin päästään. Varsinaista liikevoiton ohjausta ei ole annettu vuodelle ollenkaan, eli tappion kääntymiseen voitoksi ei ole johdossa uskottu tälle vuodelle ja tuskin uskotaan vieläkään.

Jos 10 miljoonan säästöt tippuisivat kokonaisuudessaan alariville ja liikevaihto kasvaisi odotetusti 5 prosenttia vuodessa hyvin skaalautuvan pilvitoiminnan avustamana niin 2020 odotukset olisivat 155 miljoonaa euroa ylhäällä ja 20 miljoonaa euroa alhaalla hyvin yksinkertaistetusti laskettuna. EPS tuo tarkoittaisi 1,3-1,4e mikä antaisi nykykurssiin p/e 13-14 tienoolle. Tälläiseen kaikki putkeen skenaarioon en nykyisellään voi uskoa mitenkään ja ilman sen toteutumista en Baswareen koske smiley

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 24.7.2019 03.10
Hölmö kirjoitti:

Unohdit täysin että suurimman osan rahasta luovat yksityiset pankit myöntämällä lainoja.

Ongelma Suomessa ja muuallakin on se että talouskasvua ei voi käytännössä olla ilman velkaantumisen kasvua. Ja ilman talouskasvua, systeemi kaatuu.

Talous voi myös supistua ja sanoisin että niin tulisi käymään, jos ihmisten määrä saataisiin laskuun (ei näköpiirissa). Mainitsin myös tuon miten raha lopulta eriytyy lainasta: Luottotappio, käytännössä sama kuin velan anteeksiantaminen.

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 24.7.2019 02.51

En nyt keksi mitä odotetaan ihmisten tekevän hankkimallaan pääomalla, jos sen sijoittaminen kasvamaan korkoa on yhteiskunnan kannalta täysin moraalitonta toimintaa? Käyttötilille odottamaan sopivan kallista purjevenettä tai tasainen kulutus huumeisiin ja riettauksiin?

Jos haluaa siirtyä rikkaimpien joukkoon ilman mainittavaa alkupääomaa ja sen sijoittamista eteenpäin, ehdottaisin keinoiksi lottoamista ja eurojackpottaamista, sekä samanaikaisia veriuhreja itse Saatanalle.

Pankeissa ei ole sisäänrakennettua korruptiota sen enempää kuin edustuksellisessa demokratiassa tai hallinnollisessa monarkiassa. Niihin syyt löytyvät aina ihmisistä. Pankkien tapauksessa sentään on valvova taho luomassa uutta sääntelyä ja kitkemässä tuota mahdollista korruptiota. Näin viimeisimpänä Danske Bankin johto ei päässyt rahanpesusotkusta pakoon kuin sika karsinasta. Finanssikriisistäkin on yritetty ottaa opiksi luomalla uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena on estää samanlaisen kriisin toistuminen.

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 23.7.2019 08.26
Hölmö kirjoitti:

Raha on velkaa 97%:sti (noin) ja rahanluonti on yksityisten pankkien monopoli.

 

Voisiko mikään valtio tai instituutio tehdä tätä paremmin kuin ns. kapitalistinen pankkijärjestelmä ilman että ajaisi omaa etuansa.

 

Nykyinen velkarahaan perustuva kapitalIISMI on juuri sellaista ääriajattelua jolla en näe tulevaisuutta. Mitä jos elämän ja kehityksen perusedellytykset – ravinto, koulutus, terveys ja raha – olisivat demokraattisempia?

 

Vaikka en ole minkään puolueen kannattaja, kultainen keskitie ja rahanluonnin demokratisointi ainakin osittain saattaisi sittenkin olla paras kaikkien kannalta.

Pohjimmiltaan raha on velkaa.

Valuutta vaatii taakseen suvereenin toimijan, eli valtion, joka vahvistaa ja vakuuttaa sen arvoa. Uutta valuuttaa taasen luo keskuspankki, joka toimii suvereenin toimijan jatkeena. Meidän lähimaastossamme tämä toimija on aina demokratia, jos Venäjääkin sellaiseksi voi haukkua. Euron ja sitä luovan Euroopan keskuspankin takana on ainoastaan demokraattisia valtioita.

Rahan luominen on siis valtiollisten toimijoiden tukemien keskuspankkien monopoli, jotka sitten lainaavat rahaa eteenpäin yksityisessä omistuksessa oleville pankeille, jotka toimivat yrityksien, kotitalouksien ja valtioiden kanssa. Keskuspankki odottaa, että sen lainaama raha palautuu sille. Kyseessä ei ole ilmainen kädenojennus yksityisille omistajille. Myös valtio voi omistaa yksityisen pankin, näin esimerkkinä Suomen valtion omistama Solidium on suurin yksittäinen omistaja Sammossa, joka taas on Nordean suurin yksittäinen omistaja.

Olen hämilläni mitä haluat sanoa demokraattisemmalla tavalla luoda rahaa? Mistä välistä puuttuu kansan tahtoa?

Hölmö kirjoitti:

Antaisitteko rahanluontioikeuden Akille tai Dharmalla? Minä en. Molemmilla on niin jyrkät mielipiteet että tällainen rahanluontioikeus loisi luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Kiinnostaako teitä muuttaa järjestelmää joka palvelee vain fiksuimpia vai ei, sitä en tiedä.

Mielipide on mielenkiintoinen ilmaisu. Yksityisen pankin ei ole pakko luotottaa kaikkia tasapuolisesti. Se saa tehdä päätöksiä omin päin siitä kenelle se lainaa ja millä ehdoin, mutta sen mielipide on validoitavissa.

Esimerkiksi jos pankki lainaa rahaa vain tietyn toimialan yrityksille ja kyseiseltä toimialalta katoaa pohja, siunautuu pankin luotottamille yrityksille konkursseja. Näistä pankki kohtaa luottotappioita, jotka johtavat pankin konkurssiin, kun se ei pysty maksamaan takaisin rahoja keskuspankille. Mielipide katoaa markkinoilta, koska se ei yksinkertaisesti kantanut tilanteessa eteenpäin. Keskuspankki - joka loi rahat alunperin tyhjästä - voi vain levitellä käsiään. Raha oli alunperin lainaa, mutta koska rahoja ei saatu takaisin, kierrossa on nyt rahaa joka ei enää ole velkaa.

Kummaksun myös onko fiksuudella tässä jokin merkitys mitä en vain ymmärrä? Kun haet pankista asuntolainaa, ei sinua velvoiteta täyttämään älykkyystestiä, vaan lomake jossa on tiedot tuloistasi ja arviot menoistasi. Näiden tietojen perusteella pankki tekee arvion siitä kuinka paljon sinulle voi antaa lainaa ilman että kaadat oman taloutesi ja syöksyt henkilökohtaiseen konkurssiin. Yrityksiltä ei mitata toimitusjohtajan kyvykkyyttä, vaan yrityksen taloudellista asemaa, joka määrittää tarjotun luoton suuruuden ja korkotason. Nämä ovat niitä mielipiteitä, joiden validaatio on siinä, että pysyykö pankki pystyssä ja onnistuuko se luomaan omistajilleen hyvää, kuten yrityksen tehtävä on.

 

Yksityisiä pankkejakin valvoo sama kaiken mahdollistava demokraattinen taho, joka määrittää toimintaympäristöä erinäisillä säädöksillä ja laeilla, joilla esimerkiksi estetään kartellitoimintaa sekä pyritään huolehtimaan ettei pankki haukkaa enempää kuin pystyy pureskelemaan (vakavaraisuus). Nuo valtion toimeenpanevat kapitalistiset pelisäännöt pyrkivät siihen, että yhteiskunnan kehitys jatkuu.

Näytä koko viesti