Olet täällä

Koronavirus Covid-19 - 1.6.2020 03.15

Koodari kirjoitti:

https://www.eroonkoronasta.fi/muistio/

...

> Tehohoidossa hoidetuista potilaista yli puolet on ollut alle 60-vuotiaita ja 40 %:lla potilaista ei ole ollut mitään pitkäaikaissairauksia. Vakavasti sairastuneiden joukossa on ollut myös verrattain nuoria ja terveitä aikuisia. Yhden tautikuoleman on laskettu johtavan keskimäärin 11-14 elinvuoden menetykseen

Elikkä se siitä ajatuksesta, että nyt pidennetään keinotekoisesti vain joidenkin vanhusten elämää vuodella tai parilla.

...

Löytääkö Sijoitustieto aukkoja muistion logiikasta?

Ensimmäisenä mieleeni tuli, että jos 60% on alle 60-vuotiaita, niin se ei poissulje sitä, etteikö 40% voisi olla ilman pitkäaikaissairauksia (kaikki yli 60-vuotiaat wink). Tuon saa ottaa vitsinä, sillä on täysin selvää etteivät kaikki yli 60-vuotiaat ole terveitä kun pukit. Siteeratusta lähteestä ei muuten löydy tuota pitkäaikaissairauksien jakaumaa, joten jään vain ihmettelemään mistä se on keksitty...

Luin tuota läpi keinovalikoimaa läpi, mutta en löytänyt muuta konkreettista kuin lisää testaamista ja tartuntaketjujen seurantaa. Kattavampaa testaamista muistaakseni täällä ehdittiin ansiokkaasti penätä Petterin toimesta jo silloin kun ensimmäinen tartunta Suomessa havaittiin kiinalaisturistilla Lapissa. Myös mobiiliapplikaatioon perustuva tartuntaketjujen seuranta ja eristäminen on täällä keksitty aikaa sitten. Noille toimenpiteille on nyt siis vain saatu nimi, eli tukahduttaminen.

Hieman ihmettelen tätä virkettä

Testaamiseen liittyvät kustannukset olisivat kuukaudessa 150 miljoonan euron suuruusluokkaa, jos oletetaan testin yksikköhinnaksi 10 euroa ja seulonta tehtäisiin koko väestölle kymmenen päivän välein.

Veikkaan ettei tuossa ole varsinaista konkretiaa takana, eli Suomessa ei yksinkertaisesti olisi resursseja testata koko väestöä noilla parametreilla. Ja kyse ei ole rahasta, vaan laitteisto- ja henkilöresursseista.

Muistion logiikka on tottakai solidi

Ensimmäisessä vaiheessa aktiiviset tartunnat on Suomessa ajettava nollan tuntumaan. Tähän päästään ehkäisemällä uudet tartunnat.

Mutta minulle jää hataraksi nuo keinot millä asia toteutetaan. Vahvistettujen tartuntojen lähipiiriä, kollegoita jne. testataan jo nyt, mutta nollasta ollaan vielä jonkin matkan päässä. Hyvänä esimerkkinä tukahduttamisesta on mainittu Kiina. Halutaanko keinovalikoimaan siis tuoda Kiinan kaltainen vahva eristys, jota valvotaan poliisin tai armeijan toimesta?

Näytä koko viesti
Nanoform - 25.5.2020 06.15

Tinggeli kirjoitti:
JP kirjoitti:

Osakeannin tavoitteena on kerätä 70 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö arvioi tuosta jäävän 57,5 miljoonan euron nettovarat. Osakeannin järjestelykuluihin arvioidaan humahtavan siis rapeat 12,5 miljoonaa euroa, eli melkein yksi viidesosa kerätystä summasta. Ehkä tuon joku osaisi avata minullekin niin, että tuon voi nähdä ymmärrettävänä osuutena?

 

Ei kai tuossa erossa ole muuta kuin rahastus omistajille. Sijoittajien rahaa ei käytetä yrityksen kehittämiseen vaan nykyisen avainkaksikon pankkitilin kasvattamiseen heidän omistusosuuden juurikaan dilutotumatta (siten etteivät tässä osakeannissa luovu jo olevista osakkeista, toki osuus laskee kun osakkeiden määrä kasvaa) ja järjestelijä ottaa tästä suhmuroinnista ison palkkion.

Järjestelijöitähän on tässä sopassa useita ja vieläpä rinnakkaislistautuminen Helsingin sekä Tukholman First North -listoille. Järjestelijäpankit tuosta tuskin valittavat, mutta onko keississä sijoittajan kannalta mitään järkeä?

Pidän todennäköisenä että tuo rinnakkaisuus on ankkurisijoittajien takia, joita on takapiruina molemmista maista. Ehkä nuo kulut eivät hirvitä niin paljoa, jos rahastona pelaavat muiden rahoilla palkkiotuottojen juostessa.

Näytä koko viesti
Nanoform - 25.5.2020 05.05

Merkintähinta 3,45e per osake. Osakkeita ennestään 46 293 916. Jos en aivan hakuteillä ole, niin yhtiön arvoksi saadaan näillä parametreilla hieman alta 160 miljoonaa euroa.

Liikevaihtoa on tehty vuodesta 2017 alkaen yhteensä 499 tuhatta euroa ja samalle ajanjaksolle liiketappiota on kirjattu yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Osakeannin tavoitteena on kerätä 70 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö arvioi tuosta jäävän 57,5 miljoonan euron nettovarat. Osakeannin järjestelykuluihin arvioidaan humahtavan siis rapeat 12,5 miljoonaa euroa, eli melkein yksi viidesosa kerätystä summasta. Ehkä tuon joku osaisi avata minullekin niin, että tuon voi nähdä ymmärrettävänä osuutena?

Tunnustan ymmärtäväni yhtiön tuotetarjonnasta yhtä paljon kuin Aki, vaikka olenkin esitteitä selaillut. Yhtiön teknologialla lääkeaineita saadaan pienempään muotoon, mikä tekee niistä paremmin liukenevia(?) ja siten jollain tapaa tehokkaampia(??).

Onko tuossa lääkekehittäjälle varsinaista porkkanaa ryhtyä kumppanuuteen, jos kehitetty lääke on toimiva ilmankin ja patentin suojaama, tehden kilpailusta vaikeaa ilman että tuote olisi täydellinen? Esitteissä oli maininta myös, että tällä voitaisiin mahdollisesti pidentää olemassaolevan lääkkeen patenttisuojaa, mitä en myöskään täysin ymmärrä. Patenttisuojan päättymisen häämöttäessä lääke "nanoformoidaan" ja sillä on sitten uusi suoja, sekä Nanoform alkaa keräämään rojalteja? Arveluttavaa.

"Nanoformoinnin" pitäisi myös nopeuttaa kliinisen tutkimuksen tuloksia, mikä maalataan pullonkaulana lääkekehityksessä, jossa on rajallinen määrä samaan aikaan testattavia aineita. Huomiona se, että "nanoformoituja nanopartikkeleita ei ole koskaan testattu kliinisissä tutkimuksissa".

Tämä tunkki jää minulla kauppaan, ellei kukaan fiksumpi osaa tätä purkaa osiksi ja päästä huimiin tuottolukuihin.

Näytä koko viesti
Saga Furs Oyj - 20.5.2020 05.11

JR kirjoitti:

Ainoa helposti löytämäni tulos on erittäin biasoituneesta Voima-lehdestä, mutta ainakin siinä on pätkä joka viittaisi suoraan johonkin tutkimukseen:

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 2011 julkaistun Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi -raportin mukaan turkisten hiilijalanjälki sekä happamoittavat ja rehevöittävät päästöt ovat huomattavia.

 

Mitään moraalinäkökulmaa en ole tähän ollut tuomassa, puhuin ekologisuudesta merkityksessä "ekosysteemin säilyttäminen ihmiselle elinkelpoisena", jolloin merkittävinä tekijöinä voitaisiin pitää ilmastonmuutosta, saastumista ja rajuja lajistomuutoksia.

Aiempaa yritystäni paremmalla googlettamisella löysin myös jonkin tutkimuksen aiheesta, samaten vuodelta 2011: https://www.ce.nl/publicatie/the_environmental_impact_of_mink_fur_production/1131. Tuon mukaan turkistarhauksella on iso ympäristöllinen jalanjälki, moninkertainen vertailumateriaaleihin nähden.

Reilusti suurin osa tuosta jalanjäljestä koostuisi juurikin aiemmin mainitsemastasi pikkueläinten ruuasta. Tuossa tutkimuksessa ympäristöarvion pohjalla oli pääosin kanan ja kalan teurasjäte, jolle oli sitten annettu arvoksi hyvin pieni osuus siitä, mitä noiden tuottamiseen kului. Siinä on siis samalla ensimmäinen asia missä jää varaa tulkinnalle; Paljonko tuosta kuuluisi laskea päästöjä kyseisten pienelukoiden ruokailua kohden? Minne tuo jäte menisi muuten?

Toinen kohta joka tuossa jää vielä auki on se mainitsemani pitkäikäisyys, ja vertailumateriaalien käyttökohteisiin liittyen en myöskään huomannut tarkempaa selvitystä. Lopputuotteen elinkaarta tulisi pystyä vertailemaan, eli jos turkiksesta tehdään jokin tietty talvivaate, kuinka paljon vertailumateriaalia kuluisi samankaltaiseen lopputulokseen? Kuinka kauan nuo vaatteet varsinaisesti kestäisivät käytössä ja mikä on elinkaaren loppu?

JR kirjoitti:

Villieläimestä hankittu turkki on mielestäni triviaalisti ekologinen, muttei skaalautuva ratkaisu - ...

Mutta en keksi, mitä tekemistä villieläimestä hankitulla turkilla on turkistarhauksen kanssa.

En kai vaan osaa ajatella asiaa niin, että villieläimen ruokailu on nollakulutusta, mutta häkkieläimen syömiselle (ihmisruoan tehotuotannon oheistuote) lasketaan kuinka paljon se rasittaa luontoa. Nostan samalla käden ilmaan ajatusvirheen merkiksi aiemman heittoni osalta.

Näytä koko viesti
Saga Furs Oyj - 20.5.2020 03.52

JR kirjoitti:

 

JP kirjoitti:

Materiaalinahan turkis on melko ekologinen valinta cheeky

 

Tää tuntuu kummalliselta väitteeltä. Kuulostaisi uskomattomalta, että hiilijalanjälki lihaa syövien pikkueläinten kasvattamisessa pintamateriaaliksi ei olisi aivan massiivinen, verrattuna kankaisiin, synteettisiin materiaaleihin tai nahkaan joka syntyy lihantuotannon sivutuotteena. Onko sulla tähän jotain lukuja tueksi?

Kieli poskessa heitetty, en tarkoittanut että turkistarhaus itsessään olisi ekologista verrattuna johonkin, vaan pelkästä materiaalista kyse. Lukuja minulla ei ole.

Nopealla googlella en löydä mitään heittoni tueksi tai turmioksi. Miten itse arvioisit esimerkiksi villieläimesta hankitun turkin ekologisuuden, jos sanotaan vastakohdaksi tekoturkis, jonka tekemiseen kuluu öljyä? Näissä ekologisuusvertailuissa pitäisi myös ottaa huomioon eri vaihtoehtojen pitkäikäisyys käytössä, ja mielestäni tulisi myös jättää pois moraaliset saarnat eläinten oikeuksista, mikä hakutuloksissani tuntuu painavan turhan paljon.

Näytä koko viesti
Saga Furs Oyj - 20.5.2020 10.53

Komppaan aiempia. Sijoittajan näkökulmasta tämän pörssiyhtiön ketju on ollut totaalisen kohdallaan ilman rönsyjä Iinupin päivitysten kautta. Harmitus on vain siinä, että näköpiirissä on ollut pelkkää sadepilveä silmänkantamattomiin saakka jo pidemmän aikaa. Vähemmästäkin on masennuttu, varsinkin jos potissa on omaa rahaa.

Trendin kääntyminen vaatisi ihmeitä, kuten turkistuotannon kiellon Kiinassa, turkiskasvomaskien tulon muotiin tai ihmisten eettisyyskäsitysten muutoksen. Materiaalinahan turkis on melko ekologinen valinta cheeky

Näytä koko viesti
Sijoitustieto.fi - Kehitysehdotukset ja palaute - 11.5.2020 05.09

tappio kirjoitti:

Nyt kun tämä korona on saanut muutaman kaverin aivan laukalle niin itse kaipaisin mahdollisuutta ignoorata tiettyjä kirjoittajia niin ettei heidän hengentuotteitaan tarvitsisi nähdä lainkaan.

enlightenedKorona-threadin voisi kuopata. 

Tavallisesti täällä pystyy kirjoitukset lukemaan ilman pinnistelyä, mutta tuosta erinomaisesta koronaseurannasta on muuntunut osittain kaatopaikka kaikenlaiselle muiden haukkumiselle ja paskalle keskustelun yritykselle. Samaten hypin joidenkin käyttäjien tekstien yli lähes poikkeuksetta viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan että kirjoittajalta puuttuu joukkueesta koko ykköskenttä: Isot alkukirjaimet, pilkut, pisteet ja kappalejaot.

Periaatteellisella tasolla en ignorea kannata, koska en näe sille mitään tarvetta missään muussa ketjussa. Moderoidulla foorumilla saadaan kaikista turhimmat röllääjät vaihtopenkille ripeästi, joten tuollaisen ikioman moderointilistan ylläpitäminen on jokseenkin turhaa ja mahdollisesti vain sotkee keskustelua, jos sellaista yrittää harrastaa samassa threadissa.

- Kieltämättä ketjun taso on laskenut alusta. YP pitää ketjua jatkossa paremmin silmällä.

Näytä koko viesti
Sijoitustiedon kysymysketju - 21.4.2020 03.15

da.ru. kirjoitti:

Minne omaverossa tulisi merkitä pääomatuloista tehtävä työhuonevähennys (sijoittaminen)? En löytänyt mielestäni järkevää kohtaa. Ennen oli selvempi kohta tai sitten muistan väärin.

Merkkasin itse työhuonevähennyksen samaan kohtaan kuin muutkin, eli "Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset". Ymmärsin että tuonne menevät kaikki pääomatulojen vähennykset lukuunottamatta tappioita ja korkoja, jotka olivat pitkälti esitäytetty oikein.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 26.3.2020 04.44

Jeans kirjoitti:

Original contentista maksetaan älyttömiä summia ja tietekonepeleistä ollaan jo alettu tekemään menestyksekkäitä leffoja ja sarjoja, kuten vaikka The Witcher. Esim Täältä voi lukea myös lukea lisää aiheesta jos kiinnostaa.

Witcherin alkuperäismateriaali on kirjasarja, vaikka epäilemättä tietokonepelien suosio on vaikuttanut siihen että Netflix otti tuosta täkyn. Ei nyt itselle tule liikaa mieleen pelien pohjalta tehtyjä menestyneitä leffoja ja sarjoja, ainakaan länsimaissa. Linkin takaisista esimerkistä teen myönnytyksen Pokemonin kohdalla. Se oli peli ennen mitään muuta.

Oma tuntumani on että sarjat ja elokuvat tulevat jatkossakin enimmäkseen pohjautumaan kirjallisuuteen. Peleistä jatketut tuotannot tulevat jatkossakin floppaamaan isolla prosentilla, koska alkuperäismateriaali pohjautuu siihen että käyttäjän oma interaktio on etusijalla, ja kiskoilla kulkevat pelit eivät ole houkuttelevia koska tarina on jo esitetty visuaalisessa muodossa itse pelissä.

Näytä koko viesti
Kenellä on isoin? (Osakesäästötili) - 15.3.2020 02.18

37,5/50 eli hyvin linjassa muiden kanssa. "Not great, not terrible".

CassieFinin innoittamana postaan myös vessapaperitilanteen: Jäljellä 12 täyttä rullaa!

Näytä koko viesti