Olet täällä
Omistin Qt:ta 8 euron tienoilla ja tein tankkauksia matkalla, myyden kaikki laput keväällä. Nyt tulleesta osarista otin takaisin omat plus lisää. Minulla oli samanlaisia epäilyksiä siitä, että kuinka tuotteella tullaan tekemään rahaa jos käytöstä maksaminen on ikään kuin vapaaehtoista? Tuoreet numerot väittävät että olin väärässä.
En myöskään näe negatiivisena tuota uuden julkaisun aikarajaamista maksaville asiakkaille. Liiketaloudessa hyvin usein ilmaista myymällä tienaa vähemmän kuin rahaa pyytämällä, ja hinnankorotuksetkin tuppaavat lisäämään tuloja niin kauan kuin tuote on kunnossa. Ilmaisuudessa on myös tilaajan puolelta se ongelma, että kun ei ole varsinaista sopimusta, ei myöskään vastuita ole rajattu. Jokainen yritys punnitsee tilauksissaan vastaako hinta tuotettua lisäarvoa, mutta harvalla hyvällä yrityksellä hinta ajaa täysin lisäarvon ohi siten, että ilmaisuus olisi varsinainen valttikortti. Siihen onko tuote kunnossa en pysty ottamaan kantaa.
Olen huomannut avoimen lähdekoodin tuottavan paljon kirjastoja, joissa avoin tarkoittaa sitä että käyttäjät raportoivat bugeja, pyytävät apua käytössä ja ehdottavat uusia ominaisuuksia ilman että yrittäisivät alustaa tuota kehitystä millään konkreettisella tavalla. Kun alkuperäinen kehittäjä ei enää ehdi tai halua kehittää kirjastoa eteenpäin, etsitään projektille uutta ylläpitäjää vuoden ajan, jolloin joku toinen on jo kirjoittanut korvaavan kirjaston tyhjän päältä. Pointtina tässä on se, että avoimuus ei tee autuaaksi.
Voi olla että Qt:n palkkalistoilla olevat kehittäjät ovat itse tehneet aloitteen tuosta maksullisuusrajauksesta, tai sieltä on johdon kysyessä löytynyt jonkinlainen konsensus siihen, ettei avoimuudesta ole enää merkittävää hyötyä kun maksullisia käyttäjiä alkaa piisata.
Jos edes minimivälityspalkkiot saataisiin hiiteen.
0,15% välityspalkkion näen samanlaisena tuhnuna oli kyseessä 100 euron tai 10000 euron osakekauppa, mutta kuka auttaisi tuota satasella aloittelevaa osakepoimijaa, kun minimissään palkkiota peritään 5 euroa ja takamatkaa on siten -5% jo ennen lähtölaukausta.
Arsi kirjoitti:Minulla on jonkun verran Sampoa osakesäästötilillä, jotka ovat jonkun verran vihreällä. Lisäksi tältä vuodelta on myyntivoittoja kertynyt "jonkun verran". Olisiko mitään järkeä tehdä näin:
1. Myyn Sammot OST -> lisää "verovelkavipua" talteen
2. Ostan vähintään saman verran (tai vähän enemmän) AOT
3. Jos tulee paska osari ja reipasta laskua huomenna, myyn possan ja otan tappiot talteen
(3.1. Jos tulee hyvä osari, ja reipasta nousua, en tiedä mitä teen)
4. Ostan halutun määrän Sampoja takaisin OST, koska haluan tätä lappua kuitenkin holdata näillä hinnoilla
En näe tuossa mitään järkeä. Jos haluat Sampoa holdata, niin tuollaisella osaripelaamisella OST ja AOT välillä kerrytät vain kaupankäyntikuluja, varsinkin silloin jos selvännäkötaidot perustuvat puhtaaseen mutuun.
Kiitos, tuo selvensi paljon että Iddinkin Q3 osuus puuttui 2019.
Tulevalta kvartaalilta voidaan siis odottaa hyvännäköinen liikevaihdon kasvu, vaikka fokus tulee silti olemaan operatiivisen liikevoittoprosentin kehityksessä. Pidän todennäköisenä että Learningissä nähdään myös orgaanista kasvua mukana, koronasta huolimatta tai sen avustuksella.
Merkintäoikeudet yleensä tulevat näkyviin suoraan salkkuun arvopapereina, jolloin ne voi myydä pois tai vaihtoehtoisesti tehdä sen merkkauksen. Danskella tuon merkkauksen pystyi suorittamaan toiminnon kautta jonka nimi oli muistaakseni yhtiötapahtumavastaus, mutta se ei ollut minkään salkkunäkymän alla.
Jos kysyitkin julkisesta osakeannista, niin silloin jos pankki tarjoaa mahdollisuutta merkitä, niin olettaisin että merkintäohjeet ovat mukana lähetetyssä viestissä.
Sanoma jatkaa perutuilla näkymillä loppuvuodelle.
H1/2020 Liikevaihto kasvoi 3% ollen 434 miljoonaa euroa (2019: 422,8). Ilman yritysostojen vaikutusta liikevaihdon kehitys oli -8 % (2019: -2 %). Liikevoitto on melkein puoliintunut (-43 %) edellisvuodesta 24,7 miljoonaan euroon (2019: 43,2). Yksinään Q2 lukema näyttäisi tuossa suotuisammalta, mutta se johtuu siitä että koko vuoden vakuutuskorvaus tapahtumien peruuntumisista on kirjattu kvartaalille, joten en sitä huomioi tarkemmin.
Toimitusjohtajan kommentista:
Syyskuussa 2019 tehdyn Iddinkin yritysoston jälkeen näemme nyt ensimmäistä kertaa, että osa normaalista toisen vuosineljänneksen oppimateriaalimyynnistämme Hollannissa ja Belgiassa raportoidaan konsernin sisäisenä myyntinä jakelijana toimivalle Iddinkille. Tämä siirsi merkittävän osan raportoidusta myynnistä ja tuloksesta toiselta kolmannelle vuosineljännekselle, kohti lukuvuoden alkua. Learningin liiketoiminta etenee kohti joulukuussa 2019 järjestämässämme analyytikko- ja sijoittajapäivässä julkistettuja vuoden 2020 tavoitteita: n. 500 milj. euron liikevaihtoa ja n. 20 % operatiivista liikevoittoprosenttia ilman hankintamenojen poistoja.
Learningin H1 liikevaihto oli muuten 173,5 miljoonaa euroa (2019: 136,9), joten loppuvuodelle jää kirittävää yli 300 miljoonaa euroa, jotta tuota liikevaihdon tavoitetta lähestyttäisiin. Vuonna 2019 H2 liikevaihto oli noin 200 miljoonaa euroa, joten samanlaisella kasvuharppauksella (40%) päästäisiin 250 miljoonaan. Puolivuosikatsauksen sivuilla kerrotaan että tuota liikevaihtoa olisi siirtynyt noin 12 miljoonaa euroa Q3:lle. Liikevaihdon osalta tuo tavoite näyttää siis vaikealta ja myös tuo operatiivinen liikevoittoprosentti oli laskussa sekä H1 että Q2 tasolla.
Peruttujen näkymien jatkuminen ei ole ihmetyksen aihe. Media Finland taistelee mainostulojen tippumista vastaan - paikoin jopa 30% - ja Learning vaikuttaisi vaativan lisäpönkitystä Sanoman 400-500 miljoonan euron yritysostokassasta, mikä olisi toki strategian mukainen liike.
Olisiko mahdollista että osingon toinen osa vielä perutaan?
hauturi kirjoitti:
JP kirjoitti:Euriborit pyöristetään kolmeen desimaaliin. Pyöristäminen hävittää tarkkuuden, jolloin et voi laskea niitä tarkasti noin.
Esimerkkinä jos 12/360 onkin 0,1799 ~ 0,180, saadaan 12/365 tulokseksi kaavallasi 0,1799 * 365 / 360 = 0,1824 ~ 0,182. Tällöin 15.4.2015 numerot pitävät kutinsa.
Tämä kuulostaa muuten pätevältä selitykseltä, mutta (esim):
18.8.2008 12kk euribor/360 oli 5,304 ja vastaava /365 oli 5,382 (5,304 * 365 / 360 = 5,3777 eli 5,378)
Jos 5,304 olikin todellisuudessa 5,30449999999 (suurin mahdollinen koska 5,3045 olisi jo 5,305), niin /365:ksi saadaan 5,30449999999 * 365 / 360 = 5,378173611100972 joka on edelleen 5,378 eikä 5,382
Tuohan piti tutkia itsekin ja pitää paikkansa että 18.8.2008 ei täsmää Suomen Pankin taulukossa. Mutta väittäisin tuon olevan virhe datassa eikä laskuissa.
Edellinen noteeraus (15.8.) on sama 5,382 12/365:lle ja samalla siinä on 12/360:lle 5,308 josta tuon laskutoimituksen voi oikein tehdä. Eli jonkin virheen seurauksena tuossa taulukossa on väärä lukema 18.8. niin ettei se ole päivittynyt aiemmasta arvosta.
Euriborit pyöristetään kolmeen desimaaliin. Pyöristäminen hävittää tarkkuuden, jolloin et voi laskea niitä tarkasti noin.
Esimerkkinä jos 12/360 onkin 0,1799 ~ 0,180, saadaan 12/365 tulokseksi kaavallasi 0,1799 * 365 / 360 = 0,1824 ~ 0,182. Tällöin 15.4.2015 numerot pitävät kutinsa.
Junas kirjoitti:Otin vertailun tunnusluvuiksi P/S -luvun, koska se on tyypillinen kasvufirmojen kohdalla käytetty indikaattori. Toiseksi tunnusluvuksi otin Nasdaqin sivuilta löytyvän 2022 P/E -analyytikkoennusteen. Kasvufirmoissahan hinnoitellaan tulevaisuutta eikä peräpeiliä joten valitsin siksi vuoden 2022.
Tesla
P/S: 11 (nykyinen markkina-arvo / 2019 liikevaihto)
P/E 85 (konsensusennuste 2022)Netflix
P/S 12: (nykyinen markkina-arvo / 2019 liikevaihto)
P/E 49 (konsensusennuste 2022)Square
P/S 12 (nykyinen markkina-arvo / 2019 liikevaihto)
P/E 156 (konsensusennuste 2022)Amazon
P/S 5,5 (nykyinen markkina-arvo / 2019 liikevaihto)
P/E 82 (konsensusennuste 2022)Ford (<- otetaan nyt yksi kutistuva firmakin tähän vertailun vuoksi, markkinaosuus puolittunut 15 vuodessa ja kuihtuu edelleen + massiivinen velkataakka)
P/S 0,16 (nykyinen markkina-arvo / 2019 liikevaihto)
P/E 7 (konsensusennuste 2022)En väitä, että Teslan osake on oikeilla kertoimilla hinnoiteltu, mutta väitän sen olevan linjassa muihin teknologiafirmoihin.
Eikö Teslan P/S-luku pitäisi olla lähempänä Amazonia kuin noita muita listaamiasi teknologiafirmoja? Mielestäni liikevaihtoa käytettäessä arvostuksen mittaamisessa pitäisi myös huomioida mikä osa liikevaihdosta on korkeakatteista ja mikä matalakatteista. Teslahan joutuu ensin myymään hintavan teknologia-alustan kuluttajilleen - toisin kuin Netflix - ja sen teknologia-alustan kate on luultavasti lähempänä Fordin kateprosentteja kuin minkään hyvin skaalautuvan SaaS-palvelun. Amazonilla on samankaltaista tilannetta näkyvissä siinä että AWS jauhaa hyvää katetta, mutta verkkokauppa on matalakatteista toimintaa.
Tinggeli kirjoitti:
hauturi kirjoitti:.... perinteiset nappulat taas sopivat paremmin tehtäviin, joita pitää tehdä usein ja nopeasti.
Ja maantieajossa (ei katuvaloja) sykysyisessä sateisessa yössä. Tai talviliukkaalla. Silloin käsi tietää missä se nappi on ja ei tarvitse katsoa minnekkään muualle kun tiehen. Koskeutsnäyutössä pitää siirtää katse näyttöön ja koittaa painaa sitä oikeasta kohtaa. Käsi ei saa tärähtää esim. kuopassa 7 tiekarhun urassa tms.
Kosketusnäyttö lisäksi tuottaa valoa ja heikentää pimeänäköä.
Oikein hieno laite, mutta erittäin epäkäytännöllinen.
Ps. olen käyttänyt aivan liikaa kosketusnäyttöjä yms. ajoneuvoissa.
Tähän voisi olla jo ratkaisu näkyvissä: "Alexa/Cortana/Siri/mikä olitkaan, laita pyllyn lämmitys täysille ja soita Ace of Spades!". Kosketusnäytön ei tarvitse olla erikseen päällä tuottamassa valosaastetta, jos äänikomennoilla saisi juttuja aikaiseksi. Teslaa tuossa ei tosin vaadita mihinkään.
