Otin Glastonia salkkuun siivun viikko tai kaksi sitten kurssiin 1.1e, missä ollaan vieläkin.

Vuosia sitten kävin kuuntelemassa Osakesäästäjien yhtiöesittelytilaisuudessa, missä Glaston ja SSH laittoivat pöytään keissinsä. Glaston kiusoitteli tuolloin älyikkunoillaan, SSH buffasi hyvän mallista patenttioikeudenkäyntiään jossa sitten saivatkin pataan.

Ensimmäisen kerran hyppäsin Glastonin kelkkaan tuolloin ja poistuin kyydistä vuoden jälkeen pienellä voitolla. Liiketoiminta ei tuntunut kehittyvän mihinkään suuntaan, mutta kurssi oli jostain syystä koholla verrattuna ostohintaani. Tuon jälkeen Glastonissa on tapahtunut pääomistajan vaihtuminen, jota seurasi kaivattu osakkeiden yhdistäminen ja karkaaminen senttiosakkeiden sarjasta. Osinkosijoittajan näkökulmasta senttiosakkeen ongelmana oli osingonjako: Sentin laskulla päästään pyöreään lukuun, sentin nostolla loppuvat maksuvalmiudet kesken. Sentin osilla voidaan pelata, mutta en osaa sanoa tuottavatko ylijäävät sentin osat jotain turhauttavia ongelmia käytännössä.

Glaston on siis edellisen piipahdukseni jälkeen myös tuplannut kokonsa yritysostolla. Osarissa toimistusjohtajalta tuli erittäin positiivista kommenttia sen suhteen, ja miksipä en uskoisi häntä. Osakekurssissa en näe enää yhtään älylasi-hypeä, eikä sitä tarvitse ollakaan. Tuohon muinaiseen esittelytilaisuuteen verrattuna ero on se että nimi Heliotrope on saatu kerrottua.

Perustuen tuohon kokoluokan kasvamiseen ja hehkutettuihin synergiahyötyihin, odotuksissani on että liiketoiminta saataisiin käännettyä jos ei nyt suoranaisesti kasvu-uralle, niin ainakin taloudellisesti tehokkaammaksi. Toivon myös että vastikään tehty velkataakan pienennys omistajien taskun kautta muodostuu loppujen lopuksi onnistuneeksi ratkaisuksi.

Harrison-stetsonistani löydän luvut vuosille 2020 ja 2021, sekä niille mukaan P/E suhteutettuna nykyiseen markkinaarvoon (93me):

2020 Liikevaihto 200me, Liikevoitto 6me (3%), P/E 15,5.

2021 Liikevaihto 210me, Liikevoitto 8,4me (4%), P/E 11.

Karhula58 kirjoitti:

Ei kaikki voi olla marginaalisen pienillä katteilla tai tappiolla.

Mikseivät voisi olla? 

Rakennusala vaikuttaisi toimivan kuitenkin pääasiassa pienillä katteilla. Vain Lehdon aiempi 10% tuntui olevan täysin poikkeuksellinen tulostaso verrokkeihin nähden, mutta nykyinen tulosvaroitusputki ei maalaa hyvää kuvaa konsernissa olevasta talousosaamisesta, vaan enemmänkin lukuja on heitelty yltiöpositiivisilla odotuksilla kaikkiin vaikeuksiin nähden. Onko katelaskelmissa ruuvia kiristetty ollenkaan? Onko tappiollisuuteen johtaneet ongelmat ratkaistu oikeasti? Yksikin iso tappiollinen projekti voi syödä useamman pienen positiivisen katteen.

Tärkeimpänä näkisin itse tuossa luvatut 10 miljoonan vuosittaiset kustannussäästöt, mutta CEO on uusi eikä lupausten täyttämisestä ole minkäänlaista track recordia edes aiemmalta uralta, koska kyseessä ensimmäinen toimaripesti.

Olisin myös varovainen noiden ohjausten kanssa, sillä kyseessä on oikaistu EBITDA. Oikaisutapaa voidaan soveltaa niin että lukuihin päästään. Varsinaista liikevoiton ohjausta ei ole annettu vuodelle ollenkaan, eli tappion kääntymiseen voitoksi ei ole johdossa uskottu tälle vuodelle ja tuskin uskotaan vieläkään.

Jos 10 miljoonan säästöt tippuisivat kokonaisuudessaan alariville ja liikevaihto kasvaisi odotetusti 5 prosenttia vuodessa hyvin skaalautuvan pilvitoiminnan avustamana niin 2020 odotukset olisivat 155 miljoonaa euroa ylhäällä ja 20 miljoonaa euroa alhaalla hyvin yksinkertaistetusti laskettuna. EPS tuo tarkoittaisi 1,3-1,4e mikä antaisi nykykurssiin p/e 13-14 tienoolle. Tälläiseen kaikki putkeen skenaarioon en nykyisellään voi uskoa mitenkään ja ilman sen toteutumista en Baswareen koske 

En nyt keksi mitä odotetaan ihmisten tekevän hankkimallaan pääomalla, jos sen sijoittaminen kasvamaan korkoa on yhteiskunnan kannalta täysin moraalitonta toimintaa? Käyttötilille odottamaan sopivan kallista purjevenettä tai tasainen kulutus huumeisiin ja riettauksiin?

Jos haluaa siirtyä rikkaimpien joukkoon ilman mainittavaa alkupääomaa ja sen sijoittamista eteenpäin, ehdottaisin keinoiksi lottoamista ja eurojackpottaamista, sekä samanaikaisia veriuhreja itse Saatanalle.

Pankeissa ei ole sisäänrakennettua korruptiota sen enempää kuin edustuksellisessa demokratiassa tai hallinnollisessa monarkiassa. Niihin syyt löytyvät aina ihmisistä. Pankkien tapauksessa sentään on valvova taho luomassa uutta sääntelyä ja kitkemässä tuota mahdollista korruptiota. Näin viimeisimpänä Danske Bankin johto ei päässyt rahanpesusotkusta pakoon kuin sika karsinasta. Finanssikriisistäkin on yritetty ottaa opiksi luomalla uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena on estää samanlaisen kriisin toistuminen.