Olet täällä

Aspire Global - 18.1.2022 02.04

Kuinkahan suuri osa Aspiresta on Sijoitustietolaisten käsissä ja hamuamassa vielä parempaa hintaa? Akin position näkee top20 listauksesta (Zeroman OY, 356 523 kpl -> 0,77%). Kommenttien perusteella voisin haarukoida, että ainakin 150 000 lappua voisi löytyä muilta yhteensä. Oma positioni on 5600 kpl.

Ei noilla ihan 10% saavuteta, mutta kunnioitettava prosenttiluku siltikin.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 11.1.2022 12.41

Casteliero kirjoitti:

Ja pelin kehittäjä voi koodata noille tuotteille jälkimarkkinaehdon, että joka kerta kun käyttäjä myy tuotteen toiselle, saa kehittäjä aina 10% hinnasta. 

Tuossa olisi siis sitä ketteryyttä verrattuna oman kaupan koodaamiseen.

mameluk1 kirjoitti:

Perinteisen mallin kehittäjillä insentiivi ottaa riski lähteä markkinoimaan hieman harmaana alueena pidettyä lohkoketjuteknologiaa on hyvin minimaalinen. Isot firmat tulevat seuraamaan perässä, kun uudet firmat alkavat ottaa markkinaosuutta. Esim. EA ja Epic Games tiedostavat kyllä potentiaalin, mutta toimivaa ansaintalogiikkaa ei ole toistaiseksi syytä lähteä rikkomaan. Näitä kryptopelejä hallinnoidaan usein DAO:lla, eli yhteisö on jo kehitysvaiheessa vahvasti mukana päätöksenteossa ja tämä luo vahvan pelaajayhteisön (ja sitä kautta pelaajia) jo ennen pelin julkaisua. Jos ja kun oikeasti viihdyttäviä pelejä alkaa tulla markkinoille, joissa kuluttamisen sijaan pelaamisesta SAA rahaa niin pelaajat kyllä äänestävät jaloillaan.

Uudet firmat tulevat luultavasti kohtaamaan samoja ongelmia kuin vanha jätit. Voin ottaa näistä ongelmista esille kaksi esimerkkiä:

Steamin markkinapaikassa liikkuu satojen, ellei tuhansien eurojen arvoisia esineitä, ja näitä liikkuu myös tuon markkinan ohi paljon. Sisäisen markkinapaikan ongelmana eivät ole pelkästään transaktiokulut, vaan se ettei Steamista voi noita euroja ottaa ulos. Niitä voidaan käyttää vain pelien ostamiseen tai samalla markkinalla esineitä vasten. Ne ovat siis euroja vain nimellisesti, koska kahisevan liikkuminen käyttäjän suuntaan vaatisi raskaammat luvat sekä enemmän valvontaa esimerkiksi verottajan takia.

Blizzardin Diablo 3 peliin avattiin kesäkuussa 2012 oikean rahan kauppapaikka. Sen kuoppaamisesta ilmoitettiin syyskuussa 2013 ja seuraavan vuoden maaliskuussa tuo tapahtui. Syyksi kerrottiin luonnollisesti pelilliset seikat (jotka olivat erittäin valideja), mutta se mitä jätettiin mainitsematta oli erinäisten Eurooppalaisten viranomaisten hengitys niskaan... Etelä-Koreassa tuo oikean rahan liikuttelu oli kielletty alunperinkin, koska se vertautui uhkapelaamiseen.

Kryptovaluutat ovat pääomaverotuksen piirissä, joten niidenkään tienaaminen pelistä ja muuntaminen käyttövaluutaksi ei ole aivan mutkatonta. Minulle ei tule mieleen peliä, jonka sisäistä valuuttaa voisi muuntaa oikeaksi rahaksi 1st partyn kautta, vaan välissä on aina jokin kolmas toimija tai vertaiskauppaa, mikä perustuu luottamukselle (kumpi siirtyy ensin, raha vai esine smiley). Harmaalle alueelle tunkeutuu siis tuo kuinka pelaamalla voisi saada oikeaa rahaa, eikä vain pelin sisäistä leikkirahaa.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 10.1.2022 08.14

mameluk1 kirjoitti:

Mitä ihmeellistä NFT:t sitten tuovat peleihin? Nykymallissa pelaaja X maksaa esimerkiksi sotapelissä tehokkaammasta aseesta 20 euroa, jotta pärjäisi paremmin kovassa kilpailussa. Pelaaja ei kuitenkaan siinä mielessä omista tuota asetta, että hän ei voi myydä sitä eteenpäin. Tämä vastaa sitä, että maksaisit tennismailasta 60 euroa, saat käyttää mailaa palloiluhallilla, mutta et voi viedä sitä kotiin. Jos innostus lopahtaa, rahoja ei palauteta. Jos maila olisi NFT, voisit viedä sen myös naapurin tenniskentälle ja lopuksi myydä sen kalliiseen hintaan voitettuasi nelinpelissä Roger Federerin ja Vladimir Putinin.

Omistushan on nykyäänkin riippuvainen vain pelistä. Kehittäjä voi tarjota mahdollisuuden pelin sisäisten esineiden vaihdantaan tai estää sen (mistä luonnollisesti seuraa pelitilien mustat markkinat). Jos haluaa esineen viedä toiselle pelikentälle, niin pelien kesken kysytään yhteensopivuutta. En voi pelata pesäpalloa tennismailalla ja saan jopa porttikiellon kentälle jos yritän sinnikkäästi.

Ja toisaalta, missä on pelinkehittäjän insentiivi mahdollistaa nk. Pay-to-Win -esineiden vaihdanta? Bisneksen kannalta on yleensä toivottavaa, että jokainen ostaa omansa heidän kaupastaan, eikä ostettuja esineitä pysty siirtelemään toisille tileille. Vaihdanta yleensä mahdollistetaan kosmeettisille esineille, joita varten on kehittäjän puolelta oma markkinapaikkansa, missä transaktiokulut ovat varsinainen bisnes.

Mitä lisää NFT tuo kuvioon? Pelistä erillisen frameworkin markkinapaikaksi?

Näytä koko viesti
Onko päiväkauppa/treidaus hyödyllistä? - 7.1.2022 12.34

Ajattelen päivätreiderin olevan jossain kauppiaan ja trokarin välimaastossa. Kaikki operoivat samalla perusteella, eli myy kalliimmalla kuin ostit.

Kauppias tuo oman lisäarvonsa logistiikkaan. Sen sijaan että minun pitäisi hakea leipä leipurilta, leikkeleitä teurastajalta ja juustoa meijeristä, löydän kaikki lähikaupan hyllyltä. Tuosta kannattaa asiakkaan jopa maksaa.

Trokari taasen hamstraa jotain niukkuushyödykettä jota ei itse tarvitse, mutta voi tuon hyödykkeen myydä eteenpäin reilulla voitolla kysynnän ollessa reilusti tarjontaa suurempaa. Kyse ei ole lisäarvosta, vaan hän siis ostaisi kaikki oltermannit meijeristä ja myisi niitä ylihintaan siinä pihalla juustonhimoisille ihmisille, jotka eivät ehtineet ennen häntä paikalle.

Päivätreiderille tuon tapainen kiskontabisnes on mahdollista vain erikoistilanteissa, kuten short squeeze. Treideri tuo oman lisäarvonsa osakemarkkinoille tekemällä arvonmääritystä. Tulosvaroitusten ja muiden pörssitiedotteiden nopea prosessointi osakkeen arvostusta vasten tuo heille mahdollisuuksia tehdä tiliä, kun uusi informaatio ei ole vielä täysin pureskeltu myyjien tai muiden ostajien osalta.

Tuo lisäarvo on kuitenkin tärkeää vain pörssimarkkinoille ja yhteiskuntatasolle lähes täydellisen näkymätöntä: Ei ole lopulta paljoakaan yhteiskunnallista merkitystä nouseeko positiivisen tulosvaroituksen jälkeen osakkeen hinta paremmin nykytilannetta vastaavaan arvoonsa saman pörssipäivän päätteeksi, vaiko vasta viiden pörssipäivän jälkeen.

Osakkeet eivät ole nollasummapeliä, sillä yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa ja jakamaan sitä omistajilleen. Mutta jos pörssin keskimääräinen tuotto jaetaan vuoden pörssipäiville, päästään sellaiseen prosenttiin, että sillä tuskin katettaisiin välityskuluja. Osakkeen pitoajalla on siksi merkitystä ja ei ekonomisti mielestäni ole täysin väärässä sanoessaan ettei päiväkauppa tuota juurikaan mitään. Sijoittajana näen, että tuo markkinakohtainen lisäarvo on parempi kuin yksi käsipari lisää työkkärin listoilla.

Nohevana puuhastelijana hyödyntäisin tuollaiset vanhan informaation treiderittömät markkinat itse lyhyttä kauppaa käymällä. Nykytilanteessa voin keskittyä oleelliseen wink

Näytä koko viesti
Mitä raha on? - 4.1.2022 06.51

A kirjoitti:

...

Näiden erojen vaan ei tule olla epäreilusti aiheutetut, kuten nykyään, kun osalle raha tulee suoraan rahalähteestä eli keskuspankista, ja osalle se kiertää ekosysteemin kautta.

...

Tämä epäreilu raha lienee suurimpia kysymysmerkkejä johtaen siihen miksei kukaan muu tunnu havainnoivan logiikkaasi.

Tähän on saatu "konkreettinen esimerkki", jossa pyrit maalaamaan fiktiiviset keskipalkkaisen sähköasentajan hyvikseksi ja pomopalkkaisen taloushallinnon asiantuntijan pahikseksi. Näitä tekstejä lukeneena ymmärrykseni on nyt, että pahikseksi pääsee jos työnantaja on saanut markkinaehtoista lainaa, joka on vähintään osittain siirtynyt lopulta keskuspankin taseeseen. Tuo työnantaja joutuu silti maksamaan lainan takaisin, ja luultavimmin jopa haluaa jatkaa pääoman vivuttamista lainalla senkin jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuo yritys pysyisi pystyssä ilman lainaa.

Finnairin pelastaminen oli kuitenkin hyvä asia, vaikka tehty väärin keinoin (oliko muita vaihtoehtoja?). Tinggeli avasi hyvin miksi kyseessä on kriittinen toimija, ja siksi huono esimerkki jos haetaan zombiyhtiötä, joka pysyy pystyssä ainoastaan nykyisen avokätisen lainapolitiikan avulla. Konkurssiin menneistä isoista pörssiyhtiöistä kuitenkin löytyy esimerkkejä lähihistoriasta, kuten brittiläinen rakentaja Carillion vuonna 2018. Kaikki eivät siis saa tarpeeksi tuota epäreilua rahaa?

Jos rajataan tarkastelujakso koronavuosiin, voin vain todeta keskuspankin lisärahoituksen mielestäni osaltaan estäneen vakavan talouskriisin, kun taloudellinen toimeliaisuus on laskenut dramaattisesti pakon myötä. Oliko tuo rahoitus sitten liiallista, koska pörssikurssit ovat tehneet uusia huippuja? En väitä vastaan, mutta keskitetyt toimijat kumminkin olivat tärkeässä asemassa ja pystyivät tekemään olevinaan ketteriä liikkeitä ratkaisun saamiseksi. Voi miettiä myös millainen rahajärjestelmä ratkaisuun ei olisi pystynyt? Ehkä sellainen missä käyttäjät voivat kyräillä ja vaatia ettei syntynyttä force majeurea edes yritetä hillitä, koska säännöt lyötiin lukkoon ennen sitä.

 

On kerrottu, ettei kukaan pulliainen voi tietää mitä kaikkea keskuspankki rahoittaa noilla ostoillaan. Se jos mikä on varma merkki moraalittomasta toiminnasta! Useimmat kaipaisivat edes jotain aihetodisteita, kuten kultaiset Bentleyt parkissa EKP:n työntekijöiden luksustalojen pihoissa.

Näytä koko viesti
Mitä raha on? - 1.1.2022 07.12

A kirjoitti:

Eliitti on kattotermi varakkaille länsimaalaisille. Uskoisin, että kaikille on selvää, että rahaa luodaan tyhjästä massiivisia määriä monille eri tahoille. Oletko sinä sen suhteen denialisti, kun pidät tuota vain vihjailuna? Voit mennä vaikkapa EKP:n sivuille ja koittaa selvittää ketkä kaikki ovat saaneet rahaa vastikkeetta lähiaikoina.

EKP:n sivustossa on aika paljon kahlattavaa, joten en aio sieltä tuon kehoituksen pohjalta etsimään enempää listausta siitä, keille rahaa on lainattu ja paljonko. Tiedostan että Euroopassa velkaa kasaantuu nyt paljon valtioille ja voidaan niistä ottaa esimerkiksi vaikka Suomi. Ne lainatut miljardit eivät tietääkseni kuitenkaan mene poliitikkojen taskuihin, vaan valtion enemmän tai vähemmän tärkeisiin tehtäviin kuten sosiaalipalvelut, puolustusvoimat, jne. Myös minä saan osan, vaikken ole niin varakas että yleisesti eliitiksi kutsuttaisiin.

Tuo ohje EKP:n sivuille menemisestä on muuten mielestäni pitkälti sama kuin "kvg".

A kirjoitti:

Maailmantalous on valtavassa kuplassa ja epäoikeudenmukaisuus jyllää ja suurin syy sille on minun mielestä rahajärjestelmässä. Pahimpana varmaan tällä hetkellä se, että tallettajilta, eli niiltä jotka haluaisivat vain säilyttää arvoa, viedään ostovoimaa rankalla kädellä.

...

Varallisuuserot eivät ole se ongelma, josta puhun. Laitat sanoja suuhuni. Taloudellinen epätasa-arvo ei tarkoita varallisuuseroja itsessään, vaan esimerkiksi asioita, joilla varallisuuserot syntyvät epäoikeudenmukaisesti. Esimerkiksi niin, että toinen tekee työtä ja saa rahaa samalla kun toiselle tehdään raha tyhjästä: tämä on epäoikeudenmukaista.

Jos oikein tulkitsen niin pahuudet ovat siis mielestäsi inflaatio, joka on sisäänrakennettu käytettyyn rahaan, sekä näkemyksesi siitä, että eri töistä maksetaan liikaa tai liian vähän. Tai jopa niinkin epäoikeudenmukaisesti, että jotkut pystyvät keräämään tuohta ollen jouten.

Mielestäni näkemyksesi tuon inflaation insentiivin olemuksesta on väärä. Kyseessä ei ole (yli)kulutus, vaan taloudellinen toimeliaisuus. Kuten von Fyrckendahl ilmaisi, emme elä omavaraistaloudessa, ja erinäköisia sekä -kokoisia palveluita että hyödykkeitä on nykymaailmassa tarjolla enemmän kuin tarpeeksi niille joilla on varaa. Jotta varaa olisi, on siis itsekin tehtävä töitä jonkun palvelun tai hyödykkeen mahdollistamiseksi muille. Niiden kehittyminen perustuu tuolle pohjariskille, että joku jossain on laina niskassaan pyrkimässä tekemään uutta tai parempaa, jota myydä kalliimmalla tai paremmalla katteella peittämään omat korkokulunsa tuoton tekemisen lisäksi.

Inflaatio ei ole siis pelkkä valuvika, vaan ominaisuus. Ja kyllä, tämä on ikiliikkuja jossa tappioita lopulta kuitataan velkojen anteeksiantamisella, koska mitään muutakaan ei ole tehtävissä. Tuota kutsut varmaan sosialisoimiseksi.

Otit muuten eri viestissä esiin Finnairin riskittömänä riskinä, enkä ymmärtänyt miksi. Eikö osakeannilla rahan kerääminen omistajilta juuri ole riskien toteutumista? Mitä muuta olisi pitänyt tapahtua?

 

Toinen pointtisi epätasa-arvosta on muuten mielestäni yhä vahvasti liitoksissa varallisuuseroihin. Palkoissa eroja syntyy mm. vaativuuden mukaan ja se on joka tapauksessa täysin subjektiivinen alue, missä ei ole täysin oikeaa vastausta sen suhteen kuinka paljon eri tehtävissä pitäisi tienata. Vai pitäisikö kaikkien sitten tienata samaa tuntipalkkaa, sillä samaa yhteiskuntaahan tässä rakennetaan...

Mutta omistajuus siltikin pysyy, enkä ainakaan minä keksi mitään keinoa estää pääoman kertymistä. Asuntosijoittaja kuitenkin vuokraa kämppiään sillä hinnalla, että hän saa niistä tuottoa, ja tarpeeksi monella asunnolla hän voi olla tekemättä mitään oikeaa työtä ja silti kasvattaa varallisuuttaan. Sama pätee osakkeenomistajiin, sillä yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Onko epäoikeudenmukaista että työtä tekevällä voi olla heikompi elintaso kuin toimettomalla omistajalla? Ehkäpä, mutta ei tuosta voi fiat-rahaa syyttää mitenkään, vaan lopputulos on sama valuutasta riippumatta niin kauan kuin omistajuusoikeus pysyy.

 

Näytä koko viesti
Mitä raha on? - 1.1.2022 04.17

A kirjoitti:
...

Kirjoituksesi jatkavat pyörimistä saman kehän ympärillä. Mielestäsi kaikkien pitäisi pystyä näkemään miten huono juttu fiat-raha on, mutta et kykene perustelemaan miksi. Päälle vihjailut siitä että jotkut (eliitti?) luovat vain itselleen rahaa, mutta ei osoitusta kuka, tai mikä taho, ja miten.

Onko ihme että kirjoituksesi teilataan täällä? Sinulle on myös vastattu, että varallisuuserot eivät poistu valuuttajärjestelmää vaihtamalla, johtuen omistusoikeuksista kiinteistöihin ja yrityksiin. Silti tunnut jatkavan väittämällä, että taloudellinen epätasa-arvo on nykymuotoisen rahan syytä ja korjaantuisi jollakin taikatempulla.

Heittelet myös tuota ylikulutusta miten sattuu sen tarkemmin avaamatta mitä tarkoitat sillä. Onko ikävää, että ihmisellä on asunto tai auto, tai että hän pyrkii vaihtamaan vielä parempaan? Vai onko tuo jonkinlainen viihteen kulutustottumuksien kehittymisen vastainen aate: Ei tehdä enää uusia televisioita?

Näytä koko viesti
Kenellä on isoin? (Osakesäästötili) - 31.12.2021 07.38

JP kirjoitti:

Nostetaanpa tämä ketju ylös nyt kun suomalainen pörssivuosi on paketissa.

71,9/50

Karvan yli 40% nousuun vuodessa pitäisi olla tyytyväinen, mutta koska muilla menee paremmin, niin en sitten ole cool. Ehkä tarvitsen vähemmän hajautusta kuin viisi lappua, jotta juoksu voisi kiihtyä?

104,4/50 eli 45% nousua tälle vuodelle. Olen epäonnistunut hajautuksen vähentämisessä ja saanut kuudennen lapun tammirallia varten... Ensi vuonna parannan tapani frown

Näytä koko viesti
Fondia - 2.12.2021 02.26

Se ettei parannusta ole tapahtunut voi hyvinkin riittää potkuihin, ilman mitään muuta poikkeavaa tapahtumaa. Jos yhtiön hallituksen mielestä asiat eivät ole menneet kuten sovittu tai suunniteltu, ja tavoitteet ovat viimeistään nyt jääneet saavuttamatta, niin ei ole kaukaa haettua nähdä toimitusjohtajaa riippakivenä, josta on päästävä eroon mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Samalla uuden toimitusjohtajan hakeminen siinä vaiheessa, kun tavoitteiden saavuttamattomuus ei ole ollut vielä täysin selvää, voidaan nähdä hallituksen puolelta selkäänpuukottamisena. Ottaen huomioon Fondian historian kiistoineneen, sellaiselta näyttäytyvä toiminta voisi olla erittäin myrkyllistä.

Toki itse ihmettelen sitä kuinka kauan tähän meni... Hellfors ei missään vaiheessa vakuuttanut sijoittajia esiintymisellään ja tuloksellinen alisuorittaminen vain jatkui siitä mistä alkoikin. Mutta minun ihmetyksiäni varmasti värittää sijoittajan lyhyt pinna. Hellfors aloitti vuoden 2019 alussa, ollen toimitusjohtajana siis hieman alta kolme vuotta, joihin mahtui myös koronamyllerrys sotkemaan asioita.

Saatan palata omistajaksi.

Näytä koko viesti
Citycon - 27.11.2021 12.44

Samoilla linjoilla Farseerin kanssa.

Cityconin tuskin onnistuu käyttää omia osakkeitaan millään tavalla uusien kohteiden ostossa tai rakentamisessa, eikä nykyisten kohteiden kehityksessä. Kehittäminen ja rakentaminen vaatii riihikuivaa, enkä näe omien osakkeiden olevan rahoituksessa erityisen hyödyllinen tase-erä; Henkilökohtaisissa lainaneuvotteluissa pankkien kanssa olen todennut osakkeiden olevan lähes mitättömiä vakuutena... Myös kohteiden ostaminen menettelyllä, jossa oma osake on osa kauppahintaa, vaikuttaa epätodennäköiseltä tuon osakkeen markkina-arvon ollen alle tasearvon ja siten nähdäkseni epäedullista Cityconin kannalta.

Osakkeiden roikottaminen mukana arvonnousun varalta taas ei mielestäni sovi yhtiön tehtäviin, vaan se olisi pelkkää markkinaspekulaatiota. Omia osakkeita kannattaa jättää vain se, mitä voidaan realistisesti odottaa käytettävän johdon tai henkilöstön sitouttamisessa jollain tapaa.

Näytä koko viesti