Onko Aki tai joku muu miettinyt että voisiko Texas flipata? Olen sitä nyt itse arvuutellut mielessäni.

Ajurina tuolle mahdollisuudelle näen lähihistorian kannatusnousun demokraattien ehdokkaalle: Obama (2012) 41,4%, Clinton (2016) 43,2%, Biden (2020) 46,5%. Vielä syvemmältä, demokraattiehdokkaat ovat kaksissa viime vaaleissa voittaneet republikaaniehdokkaan Texasin suurissa kaupungeissa. Kun lasketaan yhteen 20 suurinta piirikuntaa, jotka ovat antaneet yhteensä 70% äänistä osavaltiossa, Clinton - Trump meni 50,4% - 44,4% Clintonille ja Biden - Trump meni 54,1% - 44,3% Bidenille.

Trump on vienyt pienempiä piirikuntia paikoin jopa yli 90% tehokkuudella, mikä selittää sen miksi loput 30% on kääntänyt taistelun republikaaneille. Tässä vaiheessa lähden hahmottelemaan demografiaa. Texasin väkiluku on kasvussa ainakin Wikipedian mukaan ja samasta lähteestä laskettuna noin 70% väestönkasvusta on noissa edellä mainituissa 20 eniten äänestävässä piirikunnassa. En erittele äänestysikäisiä tai ikäryhmiä, koska tuo data ei sitä suoraan osannut sanoa. Yleisesti demokraatit pollaavat paremmin nuorempien kohdalla ja republikaanit niiden keskuudessa joilla on toinen jalka haudassa. Väestön kasvaessa noiden suhde ei useinkaan etene niin, että vanhusten määrä suhteessa kasvaisi.)

En yritä väittää että demokraatit olisivat vieneet jokaisen noista suurista, se ei nimittäin pitäisi paikkaansa, mutta kokonaisuutena demokraatit saavat näistä kasvavan väkiluvun paikoista enemmän ääniä. Ja ne missä Trump on voittanut, eivät ole olleet aivan niin valtavalla marginaalilla kuin pienemmissä paikoissa. Vertailun vuoksi 2020 Trumpin paras noteeraus noissa oli 71,2%, kun vastaavasti Biden sai parhaimmillaan 71,4% mutta isommassa piirikunnassa kuin Trump. Jos äänestyskäyttäytyminen jatkuisi samanlaisena, kaventuisi marginaali ehdokkaiden välillä pakosti.

Toinen pointtini on kampanjarahat ja tarkemmin niiden käyttö. Edellisellä sivulla Bingo raportoi, että Harriksen kampanja paitsi kerää reilusti enemmän fyrkkaa kuin Trumpin, niin Trumpin kampanja myös käyttää kaiken vaa'ankieliosavaltioihin, minä Texasia ei täysin pidetä. Ihan solidi strategia, mutta avaa mahdollisuuksia. JOS Texasin 40 valitsijamiestä menisikin Harrisille, niin Trump tarvitsisi voittoon KAIKKI coinflipit.

Betfairilla kerroin demokraattien Texasille 8,5. Se on lähes samaa tasoa kuin tarjottu kerroin Minnesotan menemisestä republikaaneille (9,5). Pafilta en harmikseni löydä kertoimia Texasille. Vastaava Minnesota-tarjonta on 15,00...

Sivuhuomiona äänestysaktiivisuus Texasissa. 2016 46,5% äänestysikäisistä vaivautui äänestämään, 2020 52,39%. Absoluuttisesti annettiin 2,3 miljoonaa ääntä enemmän. Biden 2020 sai enemmän ääniä kuin Trump 2016, vaikka toki hävisi osavaltion. Täydellinen onnistuminen äänestäjien aktivoinnissa saattaisi keinuttaa paattia.

Mutta ovatko nuo eteläisen hetelmät valmiita äänestämään naista, vieläpä mustaa sellaista? Vai onnistuvatko Trumpin suunnitelmien konseptit puhuttelemaan öljyparoneja ja karjan kasvattajia paremmin?

Inderes muuten lisäsi Nesteen painoa mallisalkussaan eilen.

Lisäsimme Nesteen painoa Mallisalkussa 1,5 %-yksikköä nostaen sen reiluun 6 %:iin...

Ostimme Nestettä salkkuun uutena yhtiönä helmikuussa ja lisäsimme sitä toukokuussa kurssin laskettua kevään aikana. Ajoituksemme osoittautui kuitenkin heikoksi, sillä Neste antoi pian kauppamme jälkeen tulosvaroituksen, kun tämän vuoden odotettu tulostaso osoittautui ennakoituakin heikommaksi...

Ei tuo ajoitus paljoa huonommin voinut nytkään mennä. Mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa päivitystä näinkin rujon negarin jäljiltä:

Yhtiö ohjeistaa nyt, että sen uusiutuvien tuotteiden kokonaismyyntimäärä kasvaa viime vuodesta ja nousee noin 3,9 miljoonaan tonniin. Uusiutuvan lentopolttoaineen myyntimäärän odotetaan olevan 0,35-0,55 miljoonaa tonnia. Uusiutuvien tuotteiden koko vuoden keskimääräisen vertailukelpoisen myyntimarginaalin odotetaan olevan 360-480 dollaria tonnilta.

Aiemmin yhtiö ohjeisti, että sen uusiutuvien tuotteiden kokonaismyyntimäärän odotetaan kasvavan edellisvuodesta ja nousevan noin 4,4 miljoonaan tonniin. Uusiutuvan lentopolttoaineen myyntimäärän yhtiö odotti aiemmin olevan 0,5-0,7 miljoonaa tonnia. Uusiutuvien tuotteiden koko vuoden keskimääräisen vertailukelpoisen myyntimarginaalin odotettiin olevan 480-580 dollaria tonnilta.

Öljytuotteiden osalta Nesteen ohjeistus säilyi ennallaan.

Luonnollisesti en itsekään ole kuivilla. Hieman kevennystä tein kun satuin olemaan hereillä pian negarin julkaisun jälkeen.

Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli

Suomussalmen törkeänä luonnonsuojelurikoksena tutkittu raakkujoen yliajo tapahtui suunnitelman mukaan. Metsäkoneen kuljettaja noudatti saamiaan ohjeita joen ylityspaikasta ja puiden varastointipaikasta, osoittaa HS:n näkemä hakkuusuunnitelma.

Oof. Iltalehti tykittää vielä tyylikkäämmän otsikoinnin "HS: Metsäkonekuskia ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli, Stora Enso vaikenee". Ei sentään ole oikeasti kirjattu suunnitelmaan että "perkeleen simpukat, paskaks vaan!".

Marraskuu wrote:

JP wrote:

big bad bear wrote:

Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun 

1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta

2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla 

Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.

Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.

Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.

En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.

EKP laski korot nollaan ja sen alle. Se ei ollut Suomen eikä oikein muidenkaan etu. Lisäksi korkoa pidettiin alhaalla useita kuukausia vaikka inflaatio nousi jyrkästi. EKP:n vuoden 2021 joulukuun kokouksessa korot pidettiin edelleen negatiivisina vaikka euroalueen inflaatio oli jo nousut 4,9% tasolle.

Asuntojen hintakupla Suomessa oli melko suoraan EKP:n ajamien nollakorkojen syytä.

EKP teki korkopolitiikkaansa muutoksia aina myöhässä, mutta sanot myös että se ei ollut muidenkaan etu. Alunperin (ei sinun) väite oli, että EKP:n toimet olisivat isompien talouksien ohjaamia, mitä tuo huomio ei tue.

Ylipäätään jää avoimeksi miten Suomen valtiontalous olisi niin sanotusti pelastettu, jos EKP olisi reagoinut ajoissa. Keskusteluhan lähti siitä Nallen väitteestä, että Suomen talouskasvu on ollut nollassa 17 vuotta. On mielestäni melko populistinen väite, että EKP tai sen korkopolitiikka olisivat syyllisiä tuohon. Odottelen yhä sitä keskuspankin rahapoliittista keinoa, mikä kasvua olisi laittanut alulle noiden 17 vuoden aikana, mutta EKP ei sitä käyttänyt Suomen hyväksi.

big bad bear wrote:

Tekijä wrote:

Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.

Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun 

1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta

2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla 

Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.

Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.

Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.

En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.

Aki Pyysing wrote:

JP wrote:

Aki Pyysing wrote:

Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.

Erittäin nokkela otsikointi ei pelastanut, koska kolumni ei ollut järin ajankohtainen. Ainoa suora esimerkki luvitu(tu)ksesta oli tuo artikkelin Metson teknologiakeskus, josta ei seurannut aasinsiltaa mihinkään lupaprosessin vaiheeseen, joka olisi kestänyt liian pitkään ja liian tyhmästä syystä.

Aihe on hyvin ajankohtainen. Ellei hallitukselta kohta ala tulla esityksiä luvituksen helpottamisesta, niitä ei tule koskaan.

Teksti ei mitä ilmeisimmin saanut ihmisiä uskomaan tätä tai ymmärtämään asian tärkeyttä. Tai sitten oli muuten vain huono🤷‍♂️.

Kiitos joka tapauksessa palautteesta!

Asian tärkeyden takia kirjoitin tarkoituksella normaalia lyhyemmän, että poliitikotkin jaksaisivat lukea. Olikohan tämä hyvä idea?

Ajankohtaisuudella tarkoitan sitä, ettei kukaan ole juuri nyt käynyt ajamassa metsätyökoneella tuhansien lupabyrokraattien ylitse. Näin aasinsiltana esimerkiksi ELY-keskuksen byrokratialle on viitattu kintaalla aiheuttaen kalabaliikin, vaikkakin tällä hetkellä todennäköisesti pienen metsätyöurakoitsijan toimesta, ei kansainvälisen metsäjätin ohjeistuksen takia.

Jos Vauramo olisi linkatussa artikkelissa avautunut tarkemmin esimerkiksi valituskierroksen pituudesta tai elämäntapavalittajien hankaluudesta, voisi aiheeseen olla enemmän tarttumapintaa (Farseeria lainaten). Lupaprosessit itsessään on ehkä liian yleistävä aihe ja samalla harvalla omakohtaisia kokemuksia niiden monimutkaisuuksista. Ei minulla ainakaan.

Aki Pyysing wrote:

Koska sunnuntaikolumnini ei saavuttanut juuri suosiota (miksiköhän?) yritetään viihdyttää muilla jutuilla.

Erittäin nokkela otsikointi ei pelastanut, koska kolumni ei ollut järin ajankohtainen. Ainoa suora esimerkki luvitu(tu)ksesta oli tuo artikkelin Metson teknologiakeskus, josta ei seurannut aasinsiltaa mihinkään lupaprosessin vaiheeseen, joka olisi kestänyt liian pitkään ja liian tyhmästä syystä.

Huomattavan vaikea vääntää peistä täysin kuvitteellisesta tilanteesta, jonka jokainen voi maalata vain omasta näkökulmastaan.

Minkä arvoiseen ja kuinka isoon kämppään se leski nyt jää asustamaan yksinään? Oikeasti ihan huomattava osa vanhenevista pariskunnista muuttaa viettämään eläkepäiviään pienempään asuntoon verrattuna siihen omakotitaloon missä kasvattivat lapsiaan. Ne jotka eivät siihen lähteneet ennen puolison kuolemaa, saattavat hyvinkin muuttaa mieltään kun yksinään täytyisi pitää huolta talosta, joka on ajateltu alunperin nelihenkiselle perheelle.

Toinen arvoitus, että mikä tarkalleen mahtaa olla se perijöiden taloudellinen tilanne? Vanhemmatko asustivat huomattavan kalliissa omakotitalossa hyvällä alueella, mutta hyväosaisuus ei periytynyt millään tavalla, vaan lapset potkaistiin pois kotoa heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä asumaan kaupungin vuokrakämppään, josta tie ei johtanut mihinkään muualle kuin sossun asiakkuuteen? (Tarkoituksella kärjistetty)

Farseerin kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että maksuaikataulutus voi muodostua ongelmaksi perintöverotuksessa. Joissain tilanteissa verotus realisoinnin yhteydessä varmasti korjaisi, mutta tuollaiset tilanteet mielestäni eivät voi sanella verotusta, ja näen muitakin vaihtoehtoja kuten puhtaasti maksuaikataulun pidentämisen.

Arvonmäärityskysymykset ovat myös huomattavan teoreettisia, riippuen omaisuuslajista ja niiden ominaisuuksista. Esimerkiksi metsäkiinteistöjen arvostus on nykypäivänä hyvin tehokasta. En usko että siinä kovin paljoa metsään voidaan mennä perunkirjoituksessa.

Henkilökohtaisesti nämä perintöverotuspulmat kiinteistöihin liittyen ovat tulossa eteen, mutta kun oma varallisuuteni on perintöön nähden aivan riittävä, niin se ei suoranaisesti stressaa ollenkaan. Perittävä itse ehdottelee, että kierretään perintöverotusta tekemällä vapaa-ajan asunnosta kauppakirja, mutta ei siirretä rahaa ollenkaan!

Anna miun kaikki veropetosideat kestää...

Jos luen tuota oikein, niin eikö Hyttinen juuri analysoi että vedonlyöntimarkkina(2) on reagoinut kohinaan(3), eikä mielipidemittauksiin(1)?

Hynägrande wrote:

Vaikka tunnistan kirjanpidon asiantuntijatyöksi, niin esimerkiksi toisen asteen merkonomitutkinto riittää perusteiksi, eikä siihen vaadita pätevyyttä esimerkiksi yliopistosta kuten joihinkin muihin asiantuntija-ammatteihin. Käytännössä mitään vaadittua muodollista pätevyyttä ei ole. 

Tuo on itse asiassa aika hämmentävää. Tilintarkastajalla on oltava joku KHT tms. mutta kirjanpitäjällä ilmeisesti ei.

Kirjanpitäjä on kuitenkin pienyrittäjän tärkeä liittolainen.  Monet pienyrittäjät käyttävät kirjanpitäjää tärkeänä apuna verosuunnittelussa ja omien talousasioidensa suunnittelussa ja kyse on silloin muustakin kuin kuittien tiliöinnistä oikeisiin kustannuspaikkoihin. Siitä voi myös laskuttaa enemmän kuin pelkästä taselaskelman tuottamisesta.

Kirjanpitäjille on tarjolla KLT-tutkinto, mikä ainakin hintapolitiikan puolesta vastaa kiinteistönvälittäjien LKV-tutkintoa, mahdollisesti siis laajuudeltaankin. Mene ja tiedä. Mutta siinä missä kiinteistönvälitysliikkeeltä vaaditaan että välittäjiltä vähintään puolilta löytyy kyseinen tutkinto, niin tilitoimistoilla ei vastaavanlaista vaatimusta kirjanpitäjille ole. Ero syntyy varmaan lobbaamisesta.