JR wrote:

JP wrote:

Edustajan 7% korotus on 500 euroa, josta jää 203 euroa lisää käteen. Esimerkin pienituloiselle se olisi 140 euroa bruttoa, josta 81 euroa löytää tiensä työntekijän omaan lompakkoon. AY-liikkeet perustelevat prosenttivaateet usein yleisellä inflaatiokehityksellä, jonka jälkeen sama prosentti valuu kansanedustajille yleisen ansiokehityksen viitteenä. En vai itse pysty näkemään miksi yhteyden pitäisi toimia noin, koska nähdäkseni inflaatio ei toimi siten, että varakkaampi kohtaa sen 2,5-kertaisena.

Jos palkka käytetään kulutukseen, niin sehän toimii nimenomaan noin. Jos molemmat kuluttaisivat rahojaan asioihin samanlaisella jakaumalla (toki käytännössä ei), niin inflaatio nostaa sen parempituloisen kuluja moninkertaisesti.

Olet oikeassa, että jos kulutustottumukset olisivat samat ja vain skaalaisivat ylöspäin palkan mukaisesti, niin inflaatio olisi pätevä mittakeppi myös suurituloisen ansiokehityksen pohjaksi. Ja olet oikeassa myös siinä, että käytännössä noin ei tapahdu ja esimerkiksi pienituloinen vuokra-asuja sekä suurituloinen omistusasuja (lainalla) voivat kokea asumiskustannustensa kehityksen menevän eri suuntiin samassa yleisinflaatiokorissa. Tämä alkaa toki mennä jo ohi aiheesta.

koira wrote:

TwoHorsepower wrote:

Radiossa kettuiltiin aamulla, että samalla viikolla kun ilmoitettiin uusista leikkauksista tuli ilmoitus kansanedustajien palkkioiden korotuksista. Mie en vastusta erityisesti kumpaakaan (vastuusta kuuluu saada tukeva korvaus), mutta kieltämättä ajoitus palkkiokorotusten ilmoittamisesta olisi voinut tulla johonkin mediaseksikkäämpään aikaan. Ymmärrän täysin jos särähtää tavan tallaajan korvaan.

Joo nyt olis aika halvalla saanut sympatiapisteitä kansalta, mutta ei..Ehkä se on just tämä röyhkeys ja "ilveily" millä ne tätä politiikkaa vetää mikä tässä hallituksessa erityisesti tökkii haha

Edit: Tai en itseasiassa tiedä milloin, millä äänijakaumalla ja kenen ehdotuksesta tämä päätös tehtiin. Huomaa kyllä että triggeröityy kaikista vähänkään hallitukseen liittyvistä otsikoista ja postauksisa haha

Kansanedustajista riippumaton(?) palkkiotoimikunta lienee ollut päätäntävaltainen asiassa: https://yle.fi/a/74-20130625

En tiedä ovatko henkilöt kytköksissä mihin puolueisiin. Todennäköisesti vähintään joidenkin edustajien kavereita ja saaneet toimikunnasta toimimisessa kivan palkkion, ja lopputulos olisi ollut aivan sama riippumatta siitä mitkä puolueet olisivat asiassa takapiruina.

Olen aiemminkin kritisoinut prosenttikorotuksia esimerkiksi AY-liikkeiden vaatimuksissa, ja aion jatkaa samalla linjalla tässäkin, sillä lähtötaso tulisi huomioida jos halutaan pitää kiinni siitä että tuloerot eivät kasva. Usein pienemmät tuloerot on luettu yhteiskuntaa vakauttavaksi tekijäksi.

Korkein marginaaliveroprosentti on 59,3%, johon kansanedustajat pääosin osuvat, kun vastaavasti 2000e/kk palkkatuloilla marginaaliveroprosentti on 42,1% (lähde). Edustajan 7% korotus on 500 euroa, josta jää 203 euroa lisää käteen. Esimerkin pienituloiselle se olisi 140 euroa bruttoa, josta 81 euroa löytää tiensä työntekijän omaan lompakkoon. AY-liikkeet perustelevat prosenttivaateet usein yleisellä inflaatiokehityksellä, jonka jälkeen sama prosentti valuu kansanedustajille yleisen ansiokehityksen viitteenä. En vai itse pysty näkemään miksi yhteyden pitäisi toimia noin, koska nähdäkseni inflaatio ei toimi siten, että varakkaampi kohtaa sen 2,5-kertaisena.

Omat tietoni voivat olla vanhentuneita, mutta ainakin pari vuotta sitten tilanne oli se, että Aallonilla ei ollut omaa kirjanpitosoftaa taikka ohjelmisto-osaamista. Pörssiin listattu IT-palveluyhtiö kehitti heille tilaustyönä jonkinlaista portaalia, jonka kautta eri softien tietoja saatiin yhdisteltyä. Kyseessä lienee Almanakan artikelissakin esille nouseva "Aallon Portti".

Tuo oli sekä tarpeellista heille, koska haluttiin konsolidoida pirstaleista tilitoimistokenttää riippumatta siitä mitä ohjelmistoja jokin tilitoimisto käytti, että myös pakon sanelemaa, koska kirjanpitosoftan kehittäminen on pitkä ja kallis tie jossa investointi saattaa myös mennä hukkaan.

Samoin kuin Almanakka, en vain näe kilpailuetua. Ohjelmistokehityksen osalta se tuo paljon kitkaa, että ylläpidettäviä integrointeja on moniin eri suuntiin. Jos jokin isoista ohjelmistoista löytää sen kulman tuohon tekoälydisruptioon ja alkaa valtaamaan markkinaosuuksia ohjelmistojen saralla, niin se on kiva että siinä voidaan ratsastaa rinnalla, mutta se ei ole vallihauta mitään muuta tilitoimistoa kohden. Jos jokin uusi toimija ohjelmistoissa tekee tuon, niin sitten integraatiot Porttiin pitäisi toteuttaa. Samalla huomataan että aiemmat integroinnit menettävät merkitystään. En pidä lippua ylhäällä että killer-feature luotaisiin Porttiin, koska sen tulokulma ei ymmärtääkseni ole varsinainen kirjanpidon ohjelmisto.

Tilitoimistoala on kovin pirstaleinen, koska työvoiman myymistä on vaikea skaalata, plus kuokkia sekä hakkuja myydään vapaasti kaikille halukkaille. En keksi suuria skaalaetuja Aallonillekaan, paitsi sen että portaalin kehityskustannuksia saadaan hajautettua, pitäen kuitenkin mielessä sen, että yksittäinen tilitoimisto ei tuota portaalia välttämättä tarvitsisi. Ohjelmistokustannuksissa voi saada pieniä skaalaetuja, mutta valtavaa leveragea hintaneuvotteluissa softatoimittajien kanssa erilaisista alennuksista ei ole: Jos uhkaa vaihtaa kaikki asiakkaansa kilpailijalle ja tilitoimiston asiakas onkin tykästynyt nykyiseen softaan, niin tilitoimisto itse voisi menettää asiakkaansa yrittäessään pakottaa uutta toimintatapaa puhtaasti omista lähtökohdistaan.

Tappaminen on mielestäni huonosti muotoiltu Akilta. Almanakan artikkelissa oli siis näin:

Tekoäly: Mikä on Aallon Groupin kaltaisen toimijan rooli, jos tekoäly toimittaa sille asetettuja lupauksia? Kysyttäessä Aallon varmasti vastaisi, että se tarjoaa heille mahdollisuuksia tehostaa työtään. Näin varmaan on etenkin alkuvaiheessa. Kehitys saattaa kuitenkin olla yllättävän nopeaa ja itse näen suuria disruptioriskejä lähitulevaisuudessa. Ja minä kuulun siihen skeptiseen osaan populaatiota tekoälyn osalta. En halua kantaa määräänsä enempää tekoälyriskiä salkussani, ja Aallon mielestäni kuuluu siihen koriin.

Viekö tekoäly työt kaikilta tilitoimistoilta? Riski näyttää vielä aika pieneltä sille, eli tilitoimistot eivät ole kuolemassa, mutta disruption riski on oikeasti olemassa. Tekoäly uhkaa siis tehostaa kirjanpidon tekemistä melko suurestikin, ja siinä piilee riskiä:

1. Onko Aallon aallonharjalla vai onko jokin toinen toimija alalla, joka korjaa nämä teoreettiset tehostamisen hedelmät ja vie asiakkaat tarjoamalla kirjanpidon puoleen hintaan? Orgaanisen kasvun puute viittaa siihen että Aallon ei ole sellainen tilitoimisto, jolla on nykyisellään erityistä imua.
2. Vaikka tekoäly ei tekisi kirjanpitoa valmiiksi, se voi mahdollistaa enemmissä määrin sen, että yrittäjät tekisivät kirjanpitoaan itse. Eli tekoäly kykenee jo nykyisellään antamaan usein oikeita ja selkeitä vastauksia kun siltä kysytään miten jokin kirjanpidon asia tulisi tehdä, mikä mahdollistaa ja rohkaisee niitäkin yrittäjiä, jotka ovat aiemmin todenneet etteivät osaa tai ymmärrä.

EDIT: Tarkennetaan vielä kakkoskohtaa, että jos yrittäjä kykenee ottamaan tekoälyn avustuksella kirjanpitäjältä joitain tehtäviä pois, niin sen tulisi näkyä summassa mitä tilitoimisto kykenee asiakkaaltaan laskuttamaan. Eli vaikka työ ei vähenisi, niin suurempi osa työstä voisi tekoälyavusteisten työkalujen avulla jäädä yrittäjän harteille.

Aki Pyysing wrote: 

 

Olen saanut siedätyshoitoa Hesarin ja Ylen elämäntuskaisilta zoomer-kolumnisteilta vaikka kuinka paljon ja kohautellut olkiani. Mutta viimeisen linnakkeen kaatuminen, eli Kauppalehden on kyllä tosi surullista. Tämä kirjoitus olisi julkaistu myös Vihreässä Langassa (R.I.P) ja Kansan Uutisissa (Still Alive). 

 

En saanut kiinni mikä tuossa oli erityisen zoomeria. Siteeratusta tutkimuksesta olen aivan yhtä hämmästynyt kuin toimittaja, että työnantajat kaipaisivat erityisesti "ura- ja rahaorientoitunutta profiilia". Nykymaailmassa noita kutsutaan job hoppereiksi ja heidän pestinsä yhden työnantajan palveluksessa on maksimissaan puolet yhden kauden kansanedustajan urasta, jonka jälkeen seuraava pesti on kilpailijan palveluksessa uudella tittelillä ja paremmalla palkalla. Väitän että tuota profiilia metsästävä työnantaja ei ymmärrä mitä haluaa.

Joku kokeneempi osannee kertoa onko "job hopper" vain uusi termi vanhalle prototyypille, vaiko myöhemmin tällä vuosituhannella kehittynyt uusi laji.

Luonnollisesti jos vaihtoehtona on palkata toinen uutuuslaji, eläkeputkeen tähyilevä ahdistuja, niin valintaa ymmärtää paremmin. Ehkä työnantajat ovat jo nähneet tarpeeksi näitä tapauksia että se näkyy kyselytutkimuksissa. Tiedän itsekin yhden tapauksen missä uudella palkollisella eivät työt sujuneet, mutta hän ennätti hakea parin kuukauden mielenterveyssaikun ennen kuin koeajan irtisanominen ehdittiin toteuttaa. Hyvin pelattu.

Täälläkin yksi halvemmalla takaisin ostanut. Voin häpeäkseni tunnustaa että en ole tutkinut osakkeen fundamentteja omin päin alkuunkaan, luottanut vain tämän palstan kirjoittajiin siitä että laiva ei ole uppoamassa.

Kuva

Taskurahaa olen tähän mennessä onnistunut tekemään 100% tuurilla, sillä isojen nousujen missaaminen ei ole ollut kaukana. Läheltä piti ei lasketa, joten en ole oppinut mitään ja todennäköisesti jatkan leikkimistä, jos vain tämän päivän ostokset saan taas myytyä kalliimmalla lähiviikkoina. Ainoa näkemys treidin taustalla on pääomistaja Nordic Capitalin tuottama myyntipaine, joka teoriassa pitää kurssia alhaalla ja aiheuttaa volaa: Aina kun NC kaataa lappuja markkinaan urakalla, osake halpenee hetkeksi. Viime kuussa pääomistaja pääsi eroon 2 miljoonasta osakkeesta, kun jäljelle jäi 25 miljoonaa... 

Puhtaasti huvin vuoksi olen myös seurannut keskustelua Nordnetin Sharevillessä ja aamun rakettiemojiparaati tulosjulkistukseen huvittaa nyt kun päivän luku on -9%. Mutta koska en tämän numeroista mitään tiedä tai ymmärrä, niin pidän kiinni treidinäkemyksestä että iso hintasokea pakkomyyjä roikottaa kurssia alaspäin ja silloin minun tulee ostaa.

hauturi wrote:

Aki Pyysing wrote:

"Lindexin sitoutunut tiimi jatkoi työtä uuden kaikkikanavaisen jakelukeskuksemme mittavan käynnistys- ja siirtymävaiheen parissa. Investoinnilla on tärkeä rooli strategisessa pitkän aikavälin kasvusuunnitelmassamme."

Tästä olisi kiva tietää enemmänkin kuin "jatkoi työtä".

Ovat myös sitoutuneita.

Tämä lienee kaikki mitä saa tuosta osarista saa irti: "Uuden jakelukeskuksen on suunniteltu olevan täysin toiminnassa kuluvan vuoden aikana ja se korvaa asteittain divisioonan nykyiset varastot, jotka suljetaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Kaikkikanavaisen jakelukeskuksen merkittävä kapasiteetin kasvu parantaa tehokkuutta ja tuo säästöjä vuodesta 2026 alkaen."

Positiivista osarissa on se että Lindex on saanut ohutta kasvua liikevaihdossa näkyville, negatiivista taas se että kasvua on jouduttu vauhdittamaan katteesta tinkimällä. Mutta ehkä tätä pitää katsoa myös suhteessa siihen, että päämarkkinoilla Ruotsissa ja Suomessa ei ole erityisen hyvä kuluttajaluottamus työttymyysasteiden noustessa korkeuksiin. Retail-kauppiaan oikeaoppinen huonojen säiden kiroaminen on myös toteutettu tässä osarissa.

Alkuperäinen sijoitusteesi, että Lindex ei sula alta kunnes Stockmannista päästään eroon on vähän paineessa. Nykykunnossa neljä euroa per lappu ilman Stockaa ei ole mielestäni realistinen skenario, mutta jonkin verran päälle kolmen euron potentiaali on yhä kun ollaan saneerauksessa aivan loppusuoralla.

Laitetaan listan jatkoksi oma kokemus vastatilin asettamisesta. Torstaina yrityksen puolesta pyyntö vetämään Holvin tiliotteen (PDF) kera, maanantaina valmista.

Muistini mukaisesti pari vuotta sitten kun tilin avasin, niin Holvia ei voinut asettaa vastatiliksi, mikä ei tuolloin haitannut kunhan pystyin siirtämään rahaa sisään. Joku oli maininnut että nostot tuolloin olisi tehtävä asiakaspalvelun kautta, josta veloitettaisiin nostopalkkio, muistinvaraisesti pari kymppiä. Hyvä että kehitys kehittyy.

En omaa kompetenssia corporate byrokratioihin tai pörssitiedottamiseen, mutta pidän edelleen todennäköisimpänä loppusijoituspaikkana JC Holdingia, joka sen 5% aiemmin nappasi osakkeista, ja on tietääkseni yhä toinen puolisko nykyisestä Nordic Retail Partnersista (14,82% osakkeista) ruotsinkielisen säätiön ohella. Eli en tiedä älähtäisikö joku sellaisesta tiedottamisesta, että hallitus on arvioinut pääomistajan antaneen parhaan tarjouksen liiketoiminnan osasta, ja myynti tapahtuu heti kun saneeraus on päätöksessä.

Niin ainakin annan itselleni kertoa, että "arviointi" on jo tehty, mutta lopputuloksesta ei voida hiiskua ennen kuin saneeraus on juridisesti päätöksessä, mikä selittää sen että lehdistötiedotteissa on potkittava purkkia eteenpäin.

Helsingin käräjäoikeus on hyväksynyt Lindex Group Oyj:n hakemuksen yrityssaneerausohjelman muutoksesta - konsernin strateginen arviointi jatkuu

Lindex Group Oyj ilmoitti 9. kesäkuuta 2025 sopineensa viimeisen saneerausprosessiinsa liittyneen kiistanalaisen vaateen. Tämän myötä konsernin oli mahdollista hakea saneerausohjelman muuttamista Helsingin käräjäoikeudelta sopimuksen mukaisesti ja käynnistää toimenpiteet saneerauksen päättämiseksi.

Käräjäoikeus on nyt hyväksynyt saneerausohjelman muutoksen. Täten Lindex-konserni voi hoitaa sovintoratkaisuun ja saneerausohjelman muutokseen liittyvät velvoitteensa. Tämän jälkeen Lindex-konsernin saneerausohjelman valvoja tulee laatimaan loppuselonteon saneerausohjelman toteutumisesta. Loppuselonteko päättää saneerausohjelman, kun kaikki osapuolten väliset velvoitteet on hoidettu. Lindex-konserni arvioi tämän toteutuvan vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

"Mahdollisuus irtautua pitkällisestä yrityssaneerausohjelmasta on myönteinen virstanpylväs, sillä saneerausohjelma on vaikuttanut sekä konsernin liiketoimintaan että sen käynnissä olevaan strategiseen arviointiin. Lindex-konsernin hallitus on tehnyt laajaa selvitystyötä strategisista vaihtoehdoista Stockmannin tavarataloliiketoiminnalle. Saneerauksen päättyminen on tuonut uutta näkökulmaa arviointityöhön, joka jatkuu. Lindex-konserni kertoo arviointityön lopputulemasta vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla", sanoo Lindex-konsernin hallituksen puheenjohtaja Sari Pohjonen.

Lindex-konsernin hallitus jatkaa strategista tarkastelua ja keskittyy arvioimaan yhtiön kaikkien sidosryhmien näkökulmasta parasta mahdollista pitkäaikaista vaihtoehtoa Stockmannin tavarataloliiketoiminnalle. Yhtiö julkistaa asiasta lisätietoa, kun se on ajankohtaista.

Kurssireaktio tähän uutiseen hämmentävä -8%. Jos pitäisi mennä veikkaamaan miksi, niin sanoisin että tekoäly on käynyt treidaamassa. En suoranaisesti keksi miksi tämä olisi muuta kuin neutraali uutinen, kun sovinnosta tiedotettiin jo aiemmin, jolloin saneerausohjelman päättyminen on luonnollinen seuraus... Ei tuota aikatauluakaan voi syyttää, koska Q2 on jäljellä enää muutama päivä, niin tiukkaa tekisi sitä enää tälle vuosineljännekselle mahduttaa.