Casteliero kirjoitti:

Ja pelin kehittäjä voi koodata noille tuotteille jälkimarkkinaehdon, että joka kerta kun käyttäjä myy tuotteen toiselle, saa kehittäjä aina 10% hinnasta. 

Tuossa olisi siis sitä ketteryyttä verrattuna oman kaupan koodaamiseen.

mameluk1 kirjoitti:

Perinteisen mallin kehittäjillä insentiivi ottaa riski lähteä markkinoimaan hieman harmaana alueena pidettyä lohkoketjuteknologiaa on hyvin minimaalinen. Isot firmat tulevat seuraamaan perässä, kun uudet firmat alkavat ottaa markkinaosuutta. Esim. EA ja Epic Games tiedostavat kyllä potentiaalin, mutta toimivaa ansaintalogiikkaa ei ole toistaiseksi syytä lähteä rikkomaan. Näitä kryptopelejä hallinnoidaan usein DAO:lla, eli yhteisö on jo kehitysvaiheessa vahvasti mukana päätöksenteossa ja tämä luo vahvan pelaajayhteisön (ja sitä kautta pelaajia) jo ennen pelin julkaisua. Jos ja kun oikeasti viihdyttäviä pelejä alkaa tulla markkinoille, joissa kuluttamisen sijaan pelaamisesta SAA rahaa niin pelaajat kyllä äänestävät jaloillaan.

Uudet firmat tulevat luultavasti kohtaamaan samoja ongelmia kuin vanha jätit. Voin ottaa näistä ongelmista esille kaksi esimerkkiä:

Steamin markkinapaikassa liikkuu satojen, ellei tuhansien eurojen arvoisia esineitä, ja näitä liikkuu myös tuon markkinan ohi paljon. Sisäisen markkinapaikan ongelmana eivät ole pelkästään transaktiokulut, vaan se ettei Steamista voi noita euroja ottaa ulos. Niitä voidaan käyttää vain pelien ostamiseen tai samalla markkinalla esineitä vasten. Ne ovat siis euroja vain nimellisesti, koska kahisevan liikkuminen käyttäjän suuntaan vaatisi raskaammat luvat sekä enemmän valvontaa esimerkiksi verottajan takia.

Blizzardin Diablo 3 peliin avattiin kesäkuussa 2012 oikean rahan kauppapaikka. Sen kuoppaamisesta ilmoitettiin syyskuussa 2013 ja seuraavan vuoden maaliskuussa tuo tapahtui. Syyksi kerrottiin luonnollisesti pelilliset seikat (jotka olivat erittäin valideja), mutta se mitä jätettiin mainitsematta oli erinäisten Eurooppalaisten viranomaisten hengitys niskaan... Etelä-Koreassa tuo oikean rahan liikuttelu oli kielletty alunperinkin, koska se vertautui uhkapelaamiseen.

Kryptovaluutat ovat pääomaverotuksen piirissä, joten niidenkään tienaaminen pelistä ja muuntaminen käyttövaluutaksi ei ole aivan mutkatonta. Minulle ei tule mieleen peliä, jonka sisäistä valuuttaa voisi muuntaa oikeaksi rahaksi 1st partyn kautta, vaan välissä on aina jokin kolmas toimija tai vertaiskauppaa, mikä perustuu luottamukselle (kumpi siirtyy ensin, raha vai esine ). Harmaalle alueelle tunkeutuu siis tuo kuinka pelaamalla voisi saada oikeaa rahaa, eikä vain pelin sisäistä leikkirahaa.

Ajattelen päivätreiderin olevan jossain kauppiaan ja trokarin välimaastossa. Kaikki operoivat samalla perusteella, eli myy kalliimmalla kuin ostit.

Kauppias tuo oman lisäarvonsa logistiikkaan. Sen sijaan että minun pitäisi hakea leipä leipurilta, leikkeleitä teurastajalta ja juustoa meijeristä, löydän kaikki lähikaupan hyllyltä. Tuosta kannattaa asiakkaan jopa maksaa.

Trokari taasen hamstraa jotain niukkuushyödykettä jota ei itse tarvitse, mutta voi tuon hyödykkeen myydä eteenpäin reilulla voitolla kysynnän ollessa reilusti tarjontaa suurempaa. Kyse ei ole lisäarvosta, vaan hän siis ostaisi kaikki oltermannit meijeristä ja myisi niitä ylihintaan siinä pihalla juustonhimoisille ihmisille, jotka eivät ehtineet ennen häntä paikalle.

Päivätreiderille tuon tapainen kiskontabisnes on mahdollista vain erikoistilanteissa, kuten short squeeze. Treideri tuo oman lisäarvonsa osakemarkkinoille tekemällä arvonmääritystä. Tulosvaroitusten ja muiden pörssitiedotteiden nopea prosessointi osakkeen arvostusta vasten tuo heille mahdollisuuksia tehdä tiliä, kun uusi informaatio ei ole vielä täysin pureskeltu myyjien tai muiden ostajien osalta.

Tuo lisäarvo on kuitenkin tärkeää vain pörssimarkkinoille ja yhteiskuntatasolle lähes täydellisen näkymätöntä: Ei ole lopulta paljoakaan yhteiskunnallista merkitystä nouseeko positiivisen tulosvaroituksen jälkeen osakkeen hinta paremmin nykytilannetta vastaavaan arvoonsa saman pörssipäivän päätteeksi, vaiko vasta viiden pörssipäivän jälkeen.

Osakkeet eivät ole nollasummapeliä, sillä yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa ja jakamaan sitä omistajilleen. Mutta jos pörssin keskimääräinen tuotto jaetaan vuoden pörssipäiville, päästään sellaiseen prosenttiin, että sillä tuskin katettaisiin välityskuluja. Osakkeen pitoajalla on siksi merkitystä ja ei ekonomisti mielestäni ole täysin väärässä sanoessaan ettei päiväkauppa tuota juurikaan mitään. Sijoittajana näen, että tuo markkinakohtainen lisäarvo on parempi kuin yksi käsipari lisää työkkärin listoilla.

Nohevana puuhastelijana hyödyntäisin tuollaiset vanhan informaation treiderittömät markkinat itse lyhyttä kauppaa käymällä. Nykytilanteessa voin keskittyä oleelliseen 

A kirjoitti:

Eliitti on kattotermi varakkaille länsimaalaisille. Uskoisin, että kaikille on selvää, että rahaa luodaan tyhjästä massiivisia määriä monille eri tahoille. Oletko sinä sen suhteen denialisti, kun pidät tuota vain vihjailuna? Voit mennä vaikkapa EKP:n sivuille ja koittaa selvittää ketkä kaikki ovat saaneet rahaa vastikkeetta lähiaikoina.

EKP:n sivustossa on aika paljon kahlattavaa, joten en aio sieltä tuon kehoituksen pohjalta etsimään enempää listausta siitä, keille rahaa on lainattu ja paljonko. Tiedostan että Euroopassa velkaa kasaantuu nyt paljon valtioille ja voidaan niistä ottaa esimerkiksi vaikka Suomi. Ne lainatut miljardit eivät tietääkseni kuitenkaan mene poliitikkojen taskuihin, vaan valtion enemmän tai vähemmän tärkeisiin tehtäviin kuten sosiaalipalvelut, puolustusvoimat, jne. Myös minä saan osan, vaikken ole niin varakas että yleisesti eliitiksi kutsuttaisiin.

Tuo ohje EKP:n sivuille menemisestä on muuten mielestäni pitkälti sama kuin "kvg".

A kirjoitti:

Maailmantalous on valtavassa kuplassa ja epäoikeudenmukaisuus jyllää ja suurin syy sille on minun mielestä rahajärjestelmässä. Pahimpana varmaan tällä hetkellä se, että tallettajilta, eli niiltä jotka haluaisivat vain säilyttää arvoa, viedään ostovoimaa rankalla kädellä.

...

Varallisuuserot eivät ole se ongelma, josta puhun. Laitat sanoja suuhuni. Taloudellinen epätasa-arvo ei tarkoita varallisuuseroja itsessään, vaan esimerkiksi asioita, joilla varallisuuserot syntyvät epäoikeudenmukaisesti. Esimerkiksi niin, että toinen tekee työtä ja saa rahaa samalla kun toiselle tehdään raha tyhjästä: tämä on epäoikeudenmukaista.

Jos oikein tulkitsen niin pahuudet ovat siis mielestäsi inflaatio, joka on sisäänrakennettu käytettyyn rahaan, sekä näkemyksesi siitä, että eri töistä maksetaan liikaa tai liian vähän. Tai jopa niinkin epäoikeudenmukaisesti, että jotkut pystyvät keräämään tuohta ollen jouten.

Mielestäni näkemyksesi tuon inflaation insentiivin olemuksesta on väärä. Kyseessä ei ole (yli)kulutus, vaan taloudellinen toimeliaisuus. Kuten von Fyrckendahl ilmaisi, emme elä omavaraistaloudessa, ja erinäköisia sekä -kokoisia palveluita että hyödykkeitä on nykymaailmassa tarjolla enemmän kuin tarpeeksi niille joilla on varaa. Jotta varaa olisi, on siis itsekin tehtävä töitä jonkun palvelun tai hyödykkeen mahdollistamiseksi muille. Niiden kehittyminen perustuu tuolle pohjariskille, että joku jossain on laina niskassaan pyrkimässä tekemään uutta tai parempaa, jota myydä kalliimmalla tai paremmalla katteella peittämään omat korkokulunsa tuoton tekemisen lisäksi.

Inflaatio ei ole siis pelkkä valuvika, vaan ominaisuus. Ja kyllä, tämä on ikiliikkuja jossa tappioita lopulta kuitataan velkojen anteeksiantamisella, koska mitään muutakaan ei ole tehtävissä. Tuota kutsut varmaan sosialisoimiseksi.

Otit muuten eri viestissä esiin Finnairin riskittömänä riskinä, enkä ymmärtänyt miksi. Eikö osakeannilla rahan kerääminen omistajilta juuri ole riskien toteutumista? Mitä muuta olisi pitänyt tapahtua?

Toinen pointtisi epätasa-arvosta on muuten mielestäni yhä vahvasti liitoksissa varallisuuseroihin. Palkoissa eroja syntyy mm. vaativuuden mukaan ja se on joka tapauksessa täysin subjektiivinen alue, missä ei ole täysin oikeaa vastausta sen suhteen kuinka paljon eri tehtävissä pitäisi tienata. Vai pitäisikö kaikkien sitten tienata samaa tuntipalkkaa, sillä samaa yhteiskuntaahan tässä rakennetaan...

Mutta omistajuus siltikin pysyy, enkä ainakaan minä keksi mitään keinoa estää pääoman kertymistä. Asuntosijoittaja kuitenkin vuokraa kämppiään sillä hinnalla, että hän saa niistä tuottoa, ja tarpeeksi monella asunnolla hän voi olla tekemättä mitään oikeaa työtä ja silti kasvattaa varallisuuttaan. Sama pätee osakkeenomistajiin, sillä yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Onko epäoikeudenmukaista että työtä tekevällä voi olla heikompi elintaso kuin toimettomalla omistajalla? Ehkäpä, mutta ei tuosta voi fiat-rahaa syyttää mitenkään, vaan lopputulos on sama valuutasta riippumatta niin kauan kuin omistajuusoikeus pysyy.

JP kirjoitti:

Nostetaanpa tämä ketju ylös nyt kun suomalainen pörssivuosi on paketissa.

71,9/50

Karvan yli 40% nousuun vuodessa pitäisi olla tyytyväinen, mutta koska muilla menee paremmin, niin en sitten ole . Ehkä tarvitsen vähemmän hajautusta kuin viisi lappua, jotta juoksu voisi kiihtyä?

104,4/50 eli 45% nousua tälle vuodelle. Olen epäonnistunut hajautuksen vähentämisessä ja saanut kuudennen lapun tammirallia varten... Ensi vuonna parannan tapani