Olet täällä
Kävin eilen hakemassa persujen vaaliteltalta makkaraa ja samalla jututin ehdokasta, jonka sain kahdesta vaalikoneesta 100% vastaavuudella talouskysymyksissä. On sekin jotain, vaikka vaalikoneiden talouskysymykset ovatkin tasoa "Pitäisikö valtion velkaantua enemmän?", eroja syntyy silti. Osakesäästötilistä ei tekemissäni vaalikoneissa kysytty, joten kysyin mielipidettä siitä. Kuulemma hyvä juttu ja 50 000 euron raja pitäisi poistaa.
Jos haluaa protestoida, niin voi käydä kirjaamassa lipukkeeseen Aku Ankan, Kekkosen, tai jonkun muun klassisen "write-in candidaten". Äänestämättä jättäminen on niille, joita ei kiinnosta mihin suuntaan maata viedään ja mihin verorahat käytetään.
Casteliero kirjoitti:Ja vielä entinen FDIC työntekijä vahvistaa tuossa saman: https://twitter.com/CoinDesk/status/1636401315982057475
Pientä lähdekritiikkiä antaisin tälle. Kommentaattorin LinkedIn paljastaa hänen postuneen FDIC:stä jo 2011, kolmen vuoden työskentelyn jälkeen, mutta ainakin itse luen tuon pönkittämisen entisenä työntekijänä niin kuin hänellä olisi jotain tuoretta sisäpiiritietoa olemassaolevasta agendasta. Yli kymmenen vuoden poissaolon jälkeen hänen vahvistuksensa viraston nykytoiminnasta on samaa tasoa kuin kenen tahansa muun pulliaisen, joka tekee johtopäätöksiä julkisuudessa olevien tietojen perusteella.
Aki Pyysing kirjoitti:
varatonnit kirjoitti:
TL kirjoitti:No, samainen THL taisi faktana raportoida alkoholikuolemien ja -haittojen tulevan kasvamaan merkittävästi jos/kun nelosolut siirretään ruokakauppoihin.
Eikö näin lopulta käynyt, kun asiaa jälkikäteen tutkittiin? https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/alkoholikuolemat-lisaantyiva...
Joo. Käyttö väheni ja THL:n mukaan kuolemat lisääntyivät alkoholilakiuudistuksesta johtuen. Uutinen on THL:n tiedote.
Tutkimuksen käppyröistä voidaankin huomata, että kuolleisuus on samalla tasolla tai alempana kuin 2016 ja sitä aiempina vuosina, sekä pysynyt vakaana.
Kun vertailuvuodeksi otetaan vain 2017 (all-time-low), kuten THL tekee, niin voi tuon tulkita niinkin, että kuolleisuus nousi. Voidaan todeta että lakiuudistuksella laskutrendi käännettiin ja pysäytettiin, ja jokainen kuolema enemmän verrattuna vuoteen 2017 on ylimääräistä, ja voidaan laskea siihen päälle vielä ylimääräisiä tuon oletetun laskutrendin osalta.
Tammi–joulukuu 2022 lyhyesti
- Liikevaihto kasvoi 147,8 % 127,7 miljoonaan euroon (51,5)
- Käyttökate (EBITDA) oli 16,7 miljoonaa euroa (6,0)
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) kasvoi 184,0 % ja oli 19,0 miljoonaa euroa (6,7) eli 14,9 % liikevaihdosta
- Liikevoitto (EBIT) oli 10,0 miljoonaa euroa (1,9)
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) kasvoi 345,4 %, ja oli 12,6 miljoonaa euroa (2,8) eli 9,9 % liikevaihdosta
- Liiketoiminnan rahavirta oli -6,5 miljoonaa euroa (-5,4)
- Osakekohtainen tulos (laimentamaton) kasvoi 171,3 % 0,13 euroon (0,05)
- Arvonalentumiset Venäjän liiketoiminnasta olivat 2,0 miljoonaa euroa
- Saadut tilaukset olivat 87,4 miljoonaa euroa (260,8)
- Tilauskanta vuoden lopussa oli 203,1 miljoonaa euroa (226,9)
- Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2022
Ohjeistus vuodelle 2023
Lamor arvioi vuoden 2023 liikevaihdon olevan välillä 120–135 miljoonaa euroa ja koko vuoden 2023 oikaistun liikevoittoprosentin olevan välillä 8–11 %.
Lamorilla on vahva tilauskanta vuodelle 2023. Merkittävä osa liikevaihdosta syntyy suurten palveluhankkeiden toimituksista, joten mahdolliset merkittävät muutokset hankkeiden etenemisessä vaikuttaisivat vuoden 2023 liikevaihtoon ja tulokseen.
Lamor on mukana useaan suureen tarjouskilpailuun liittyvissä keskusteluissa ja odottaa tarjouskilpailujen aukeamista ja niihin liittyviä päätöksiä vuoden 2023 aikana. Tarjouskilpailujen ajoittuminen ja niissä menestyminen vaikuttavat koko vuoden 2023 liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Lamor on rekrytoinut merkittävän määrän uusia osaajia vuonna 2022. Tämä tukee pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, mutta kasvattaa kiinteiden kulujen suhteellista osuutta vuonna 2023.
Lamor seuraa tarkasti geopoliittisen ympäristön muutoksia toimintamaissaan. Näillä saattaa olla joko negatiivinen tai positiivinen vaikutus Lamorin liiketoimintaan esimerkiksi hankkeiden aikataulu- ja kustannusmuutosten muodossa.
Pysytään pienellä panostuksella kyydissä edelleen. Tälle putiikille oikeastaan hyvä, ettei tavoiteltaisi kuuta taivaalta kasvun muodossa. "Uudet osaajat" on mielestäni harhaanjohtava nimitys, kun käytännössä puhutaan usein vasta tulevaisuuden osaajista jotka vaativat vielä kypsymisaikaa, ja kyynisesti on myös todettava että kaikista uusista ei ikinä tule osaajia valitulla alalla.
Mies1234 kirjoitti:Suomen median suuromistajat ovat todennäköisesti olleet Nato-projektin takana jo pidempään ja ohjailleet mielipidettä onnistuneesti siihen tähdäten. Eikä pelkästään media, vaan myös poliitikot ovat suuressa määrin.
Olisipa täällä facepalm-emoji.
Ennen 2022 invaasiota, Nato-myönteisiä poliitikkoja löytyi lähinnä kokoomuksen riveistä. Krimin valtauksella oli lopulta melko vähän vaikutusta mielipideilmapiiriin: https://yle.fi/a/3-7400276
Kyllä vuosikymmenet demareita (entisiä kommarinuoria) valtakunnan johtotehtävissä ja mielipidevaikuttajien kärjessä teki tehtävänsä pitkän aikaa.
Samoilla linjoilla Akin kanssa siitä, että torjuntavoitto olisi sopivan kuvainnollinen luonnehdinta tästä tilinpäätöksestä. Q3 osarissa jo todettiin, että hinnoissa on painetta, joten Lindexin myyntikatteen pysyminen hyvällä tasolla on merkityksellistä. Tavarataloistakaan ei merkattu turskaa viimeiselle neljännekselle, joten siitä pääsee pieni helpotuksen huokaus.
Täysin ongelmitta ei selvitä, sillä ohjeistus on mielestäni todella pessimistinen. Ennusteessa lukujen haarukointi on positiivista verrattuna tavallisesti luettaviin "pysyy samana"/"hieman suurempi"/"kasvaa merkittävästi", mutta se että liikevaihdon haarukka alkaa alle 2022 tason on ikävää: Inflaatio on yhä läsnä, joten liikevaihdon kasvamiseen vuoden 2022 tasosta ei tarvita käytännössä kuin myynnin pysymistä samana tavaroissa mitattuna. Liikevaihdon lasku olisi siis joko divestoinnin, tai kehnosti kehittyvän liiketoiminnan syytä. Samaten oikaistun liiketuloksen haarukan yläpää on asetettu päättyneen vuoden tasolle, mikä ei myöskään ole vahva signaali.
Uutta tietoa minulle oli seuraava
Eli riidat Ruotsissa olisivat päätöksessään, eikä taistelua seuraavassa oikeusasteessa tarvittu aiemman suotuisan päätöksen tueksi. Jäljellä olevat riidat ovat kotoisten tavaratalojen pitkien vuokrasopimusten irtisanomisista.
Niihin on tehty varauksia 30,8 miljoonan euron edestä, kiistanalaisena ollen 61,3 miljoonan euron edestä vahingonkorvauksia. Stockmannin ja saneerausmenettelyn selvittäjän näkemys on että vuokrat maksetaan 18 kuukauden ajalta kohtuullisena korvauksena irtisanoitusta pitkistä sopimuksista, mutta velkojien mielestä vahingonkorvauksen tulee olla koko vuokrasopimuksen jäljelle jääneiltä vuosilta... Stockmannin tavoitteissa siis olisi maksaa yhteensä vain 8,8 miljoonaa euroa korvauksia.
Yksi välimiesmenettely ehti jo antaa välitystuomion missä riita laitettiin keskeltä poikki, mikä lienee suuntaviiva varausten suhteen. Riitoja ei kuitenkaan voi laittaa keskeltä poikki, joten Stockmann vei tuon päätöksen käräjille. Avoinna olevat kiistat vaihtelevat välimiesmenettelystä käräjäoikeuteen.
Käräjien päätöksiä arvelen voitavan odottaa ehkäpä kuluvana vuonna? Luonnollisesti valituskierros hoviin potkaisee purkin seuraavaan vuoteen ja korkeimmassa oikeudessa tavataan 2025.
Aina voi toivoa edullista sovitteluratkaisua ennen sitä.
JR kirjoitti:Varmaan vähän riippuu esim maasta pidetäänkö tota laittomana huijauksena
Voin kuvitella että pelimekaniikan käyttäminen pelaajan hyödyksi on huijaamista silloin kun vastapuolena on Veikkaus, mutta jos kohteena olisi lisenssin alainen rahapelikoneoperaattori, todettaisiin että yritystoimintaan sisältyy riski heikosta ohjelmoinnista, joka voi koitua operaattorin tappioksi.
tonza kirjoitti:
JP kirjoitti:En hätäänny ruotsinkielisestä sanassa suomenkielisessä julkaisussa, vaan eNPS-tuloksesta, joka kertoo että työntekijät eivät runsain joukoin suosittelisi Aktiaa työpaikkana. He eivät siis suoranaisesti viihdy siellä, ja lukema kehittyy vieläpä väärään suuntaan. Minulle hälyyttävää on myös se, että taulukkoa komppaavassa tekstissä tätä ei huomioida millään tavalla. Luen asian niin, että Aktia ei pysty pitämään kiinni työntekijöistään, eikä asia kiinnosta johtoa.
Eroaakohan tämä merkittävästi muiden pankkien vastaavista mittareista? Ajatukseni on, että koska pankit ovat kautta linjan jo vuosia pyrkineet ainoastaan vähentämään henkilökuntaansa, niin voiko tuo olla näkymättä viihtyvyyskyselyissä?
Oma SP ja Nordea eivät samanlaista mittausta ole suorittaneet tai julkaisseet osarin yhteydessä. Ålandsbanken kertoo "henkilöstön sitoutumista koskevan tuloksen" (commitment score) olleen yli tavoitteen (yli 7), mutta ei tarjoa tietoa kyseisestä mittarista sen enempää.
Glassdoorista voidaan löytää jotain tuloksia näille neljälle työnantajalle: Aktia 3.6/5, Nordea 3,8/5, Ålandsbanken 3,9/5 ja Säästöpankkiliitto(?) 4/5. Ålansbanken häviää Aktialle "recommend to a friend" mittarissa, mutta tosiaan se ja SP ovat saaneet niin vähän arvosteluja, että niiden arvosanat ovat käytännön vertailukelvottomia. Jotenpa laitetaan kylkeen vielä Danske Bank, jonka arvioiden keskiarvo on 3,8.
Yleisesti ottaen NPS-mittaukset tehdään idealla: Yksi kysymys ja ääripäiden vastaukset merkitsevät. Tulos löytyy väliltä -100 ja 100, missä negatiivinen tulos tarkoittaa, että kehnoa palautetta tulee enemmän kuin kiitettävää ja se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Toki mittaus- ja laskutapoja tuossa on niin monta kuin mittausten tekijöitäkin.
Teknokraatti kirjoitti:Taalerin osto näyttää taitamattomalta peliliikkeeltä, kun asiantuntijoita ei kahlittu työpöytäänsä kultaisin käsiraudoin. Sijoitustuottojen aleneminen viime vuoden lopulla ei ole ongelma, mutta viimeisellä neljänneksellä raportoitu sijoitusvarallisuuden ulosmarssi kuulostaa ainakin jossain määrin toteutuneelta riskiltä. Muiden tekemät valinnat me näemme ja vaikka niihin valintoihin johtaneiden motiivien arvailu onkin vain arvailua niin ei se aivan mahdotonta ole, että näin pienessä maassa jo uutisoitu Taalerin asiantuntijoiden ulosmarssi olisi vaikuttanut muihinkin samalla tavoin kuin minuunkin tuossa vähän ylempänä?
Osaamista ostettiin, mutta ei osattu pitää siitä kiinni. Tavallinen tilanne yritysostossa...
Tilinpäätöksestä ei tainnut suoraan selvitä mistä segmentistä hallinnoitavia varoja karkasi, mutta yksi kappale avaa sitä:
Jos miinus kvartaalissa johtuu suuremmista lunastuksista, mutta vuositasolla kotimaiset instituutiot ovat merkinneet lisää, kääntäisin katseeni siis ulkomaisten instituutioiden kaikkoamisen puoleen. Toki kotimaiset säästäjät ovat myös voineet panikoida pitkin vuotta, mutta pidän todennäköisempänä että paljon toitotettu palkittu varainhoitotiimi, joka kerää pääomia ulkomaita myöten, on menettänyt asiakkaitaan. Sanotaan että kansainvälinen jakelu kasvoi (lisää maita), mutta se mitä jätetään sanomatta on että kansainvälisiä nettomerkintöjä olisi tullut lisää.
Aktian viimeinen kvartaali oli myrkkyä. 2022 näytti jo kolmannen kvartaalin jälkeen heikommalta kuin 2021, eikä Q4 edes päättynyt julkaistujen lukujen valossa positiivisesti. Vertailuvuosi -25%, Q4 hieman sitäkin pidempi miinus.
Pohjimmillaan syynä ei ymmärtääkseni ole varsinaisesti liiketoiminnan heikentyminen, vaan arvopaperien arvostuksen heikkous ja luottotappioennusteiden päivittäminen. Mutta ei se toisaalta tarkoita että liiketoiminta kehittyisi suotuisastikaan... Harmittaa lukea osarista seuraavanlaisia taulukoita:
Pankkitoiminta-segmentin tulos (milj. euroa) Q4/2022 Q4/2021 ∆ % Liiketoiminnan tuotot 37,3 34,3 9 % Liiketoiminnan kulut -26,9 -24,6 9 % Liikevoitto 3,3 9,9 -67 % Vertailukelpoinen liikevoitto 4,1 10,0 -59 %
Ei tarvitse kummoisia matetiikan lahjoja äkätä että taulukoitu tuotot - kulut != liikevoitto. Sitten vain kahlaamaan kertomusta, jonka viimeinen kappale avaa asiaa pankkijargonilla:
Olin ottanut Aktiaa pankkihevoseksi kasvavia korkotuottoja varten, mutta mahtoi olla huonoin valinta. Pääsin ulos omillani, mutta vaihtoehtoiskustannus jäi suureksi. Miksi Aktia sitten ei sovi pidempään holdiin minulle? Ennuste kuitenkin on että 2023 tulee olemaan merkittävästi parempi kuin 2022 (luonnollisesti tuollaisen mahalaskun jälkeen). Vastaus löytyy "Vastuullisuus"-osion taulukosta
Mittari (tavoite 2025) 2022 2021 Frekvenssi eNPS, Employee Net Promoter Score (minst 20) -13 -5 6kk
En hätäänny ruotsinkielisestä sanassa suomenkielisessä julkaisussa, vaan eNPS-tuloksesta, joka kertoo että työntekijät eivät runsain joukoin suosittelisi Aktiaa työpaikkana. He eivät siis suoranaisesti viihdy siellä, ja lukema kehittyy vieläpä väärään suuntaan. Minulle hälyyttävää on myös se, että taulukkoa komppaavassa tekstissä tätä ei huomioida millään tavalla. Luen asian niin, että Aktia ei pysty pitämään kiinni työntekijöistään, eikä asia kiinnosta johtoa.
Olin vuosia aiemmin holdannut Aktiaa ja luopunut siitä kun toimitusjohtaja vaihtui Johan Hammarenista (muistaakseni?) nykyiseen Mikko Ayubiin, ja toimitusjohtajan kommentoinnin taso laski huomattavasti. Toimitusjohtajan katsauksesta irrotettu lause "Erinomainen työntekijäkokemus ja asiakaskokemus, paras varainhoito sekä asiakkaat, joilla on halu vaurastua, ovat strategiamme kulmakiviä." vaikuttaa vain kornilta.
