Omaan silmään heikko osari Lindexiltä

Lindex-konsernin osavuosikatsaus 1. tammikuuta–31. maaliskuuta 2025

Lindex-konsernin ensimmäiseen vuosineljännekseen vaikuttivat heikentynyt kuluttajien luottamus ja logistiset haasteet – Stockmann-divisioonan oikaistu liiketulos parani

Tammi–maaliskuu 2025:

• Lindex-konsernin liikevaihto oli 186,0 (192,8) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto laski 3,0 %.
• Kuluttajien heikentynyt luottamus ja muotimarkkinoiden jatkunut epävakaus vaikuttivat negatiivisesti molempien divisioonien liikevaihtoon. Lisäksi vertailukausi oli karkauspäivän vuoksi pidempi, mikä vaikutti liikevaihtoon.
• Lindex-divisioonan liikevaihto oli 126,3 (130,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 3,3 % ja 2,5 % paikallisissa valuutoissa. Lasku johtui osittain tilapäisistä toimitusviiveistä, jotka liittyivät uuden kaikkikanavaisen jakelukeskuksen laajamittaiseen käynnistysprosessiin.

(Ovatko toimitusviiveet osittainen syy, vai osittain tilapäisiä?😄)

• Stockmann-divisioonan liikevaihto laski 3,9 % 59,8 (62,2) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin myynnin laskusta muotikategoriassa.
• Konsernin suhteellinen myyntikate parani 57,4 %:iin (56,3).
• Konsernin oikaistu liiketulos laski -8,7 (-6,5) miljoonaan euroon.
  - Lindex-divisioonan oikaistu liiketulos laski -0,3 (4,2) miljoonaan euroon liikevaihdon laskun ja liiketoiminnan kulujen kasvun myötä.
  - Stockmann-divisioonan oikaistu liiketulos parani -7,3 (-9,4) miljoonaan euroon onnistuneiden kustannustehostamistoimien ansiosta.
• Liiketulos laski -9,5 (-7,6) miljoonaan euroon.
• Katsauskauden tulos laski -20,2 (-15,4) miljoonaan euroon.
• Laimentamaton osakekohtainen tulos oli -0,13 (-0,10) euroa.
• Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,12 (-0,10) euroa.

Tulosennuste vuodelle 2025:
Lindex-konserni odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2025 paikallisissa valuutoissa 0–4 % verrattuna vuoteen 2024. Konsernin oikaistun liiketuloksen arvioidaan olevan 70–90 miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus oikaistuun liiketulokseen.

Erillinen poiminta:

Kansainvälistä asemaa laajennettiin muun muassa avaamalla uusi Lindex Kids -myymälä Lontooseen, mikä vahvistaa Lindex-brändin asemaa. Lisäksi Lindex avasi uuden alusvaatemyymälän Magasin du Nord -lippulaivatavarataloon Kööpenhaminassa. ... Lindex avasi kaksi ja sulki viisi myymälää ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

UK voisi olla oikein kiva kasvumarkkina, mutta kasvu luullakseni vaatisi että myymälöitä avattaisiin useampi kuin suljettaisiin, elleivät digitaaliset kanavat ala vetämään kuin huonosti eristetty ikkuna.

Hyviä juttuja.

Lisäksi verotusta yksinkertaistetaan poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu, joiden verotuottovaikutus on 70 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla. 

Eli ikävä kyllä työhuonevähennystä ei poisteta kokonaan, vaan todellisiin kuluihin perustuva erittely jää mahdolliseksi. Hatara muistikuva että olisin tuota eriteltyä muotoa käyttänyt kerran, milloin laskeskelin työhuoneen osuutta vuokra-asunnon pinta-alasta ja siten vuokrasta, sekä nettiyhteyden osuutta, plus tietenkin silloin työhuoneeseen hankittuja kalusteita, jne. Muuten olen hyödyntänyt usein kaavamaista työhuonevähennystä täysimääräisenä tai puolikkaana, vuodesta riippuen.

Mielestäni suurin osa vähennyksistä sopisi romukoppaan, mukaan lukien työhuonevähennys, mutta otetaan vastaan pienikin edistysaskel.

Heikki wrote:

Joko-tai wrote:

Innilator wrote:

koira wrote:

Innilator wrote:

..

Taustalla on lähinnä median vuosikausia rummuttama urbaanilegenda ”taloyhtiölainariskistä”, jossa uudiskohteissa muut asukkaat joutuisivat maksamaan laiminlyötyjä rahoitusvastikkeita - tästä ei ole esitetty yhtään esimerkkiä.

Summa summarum: asuntojen osalta ei kotitalouksille yksiselitteisesti tule margin callia eli pankki vaatisi lainaa maksuun arvonlaskun takia.

..

Tyhmänä kyselen, että kuka niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista vastaa jos ei yhtiö ja sen osakkaat?

*edit typo

Perusprosessi menee siten, että jos osakas laiminlyö rahoitusvastikkeitaan, asunto otetaan taloyhtiön haltuun ja siirretään ulosottoon, joka myy asunnon. Uusi ostaja ottaa kertyneet vastikkeet maksaakseen ennen kuin saa asunnon haltuunsa.

Eli se uusi osakas viime kädessä vastaa niistä laiminlyödyistä rahoitusvastikkeista.

Minulla sattuu olemaan tuoretta faktatietoa asiasta. Meidän isohkon taloyhtiön tapauksessa asuntosijoittajan kolme kämppää otettiin taloyhtiön haltuun, ja vuokratuloilla lyhennetään nyt kertynyttä vastikevelkaa. Mutta kyllä osakkaat joutuivat silti laittamaan kättä taskuun, jotta päästiin akuutin kassakriisin ylitse. Haltuunotto ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Eikö tässä kohtaa talonyhtiönkin kannata hieman katsoa peiliin, jos kolmen asunnon maksamattomat vastikkeet aiheuttaa akuutin kassakriisin?:) Tokikaan kauheeta ylijäämää ei kannata keräillä, mutta aika ohkasella mennään. Ymmärrän, että tämä lienee pidemmältä ajalta, mutta silti.

Riippuu taloyhtiön koosta. Jos omasta 30+ asunnon taloyhtiöstä kolmesta asunnosta alkaisi kertyä maksamattomia vastikkeita, niin puskuri olisi melko varmasti syöty nopeammin kuin haltuunotto saataisiin tehtyä.

Jälleen yksi esitys hallitukselta johon voin olla ihan tyytyväinen.

Datakeskusten tukeminen valtiotasolta ei mielestäni tue mitään järkevää verostrategista tarkoitusta. Sen perustaminen tuottaa hyvää infran että itse tilan rakentamisen kautta, mutta laitteisto on tuontitavaraa, joka tuskin valtion talousarviota tilkitsee missään määrin. Täysin mutuarviona laitteiston osuus rakentamisvaiheen kuluista 50%.

Operointivaiheessa datakeskukseen ei tarvita satoja isopalkkaisia nörttejä paikan päälle. Työllistämisvaikutus tulee olemaan hyvin pieni verrattuna perustamiseen, ja keskittynee enemmän vartiointiin ja huoltoon kuin siihen, mitä useimmille tulee mieleen kun sanotaan "datakeskus". Sähköstä ja yhteyksistä maksetaan Suomeen, mutta niiden tuottama arvo laskutetaan todennäköisemmin keskuksen käyttäjän kotimaassa, mikä ei välttämättä ole Suomi. Viimeistään jokin konsernirakenne siirtää ylimääräisen hyvän Irlantiin eikä Suomen yhteisöveron piiriin.

Kaivoksilla olisi enemmän operointivaiheen työllistämistä, mutta jo esille nostettujen ympäristövaikutusten myötä en näe suoranaista syytä myydä halvalla. Valmistavan teollisuuden tukeminen voi olla jopa tarpeellista, ettei valmistus karkaa muualle, mutta kallio ei varmasti siirry Muhammedin luokse, vaikka Allahin perseestä purskahtelisi loputtomasti ilmaista sähköä.

Muistan jostain maininnan, että ominaisuus olisi perua pokeritiedosta, jossa yksi tai useampi aktiivinen kirjoittaja olisi tiltannut ja käynyt muokkaamassa vanhoja viestejään joko poistaen sisällön tai muuttaen sen täysin, johtaen siihen että keskusteluhistoria paskoontui.

JiSe wrote:

Halpoja harrastuksia kun jo keski-amerikkaan suuntavat karkoituslennot ovat olleet kustannuksiltaan luokkaa 27k taalaa naama. Tuohon joukkoon sitten hujahtaakin jo jokunen dollari poikineen.

Jos vanhat askelmerkit pätevät, niin Trump julistaa perustavansa maailman mahtavimman lentoyhtiön palautuksia varten, jonka kulut vastaanottavat maat maksavat. Askeleita toteutetaan hankkimalla yksi 20 vuotta vanha Cessna patrioottisten kansalaisten tuella, ja niistä dollareista suurin osa päätyy hankkeen puuhapeten omaan lompakkoon.

KepilläJäätä wrote:

Nyt kassassa 350me ja selvästi kassavirtapositiivinen firma. Seuraava erääntyminen 350me vasta 2026 lopussa. Voitaisiin se maksaa jo nyt.

Eikö Citycon tuota temppua juurikin yritä ponnistaa, eli julkistettu ostotarjous 2026 erääntyvästä 350me joukkovelkakirjalainasta. Tosin "enintään 100 miljoonan euron pääomamäärään asti". Lainojen takaisinmaksu melkeinpä on ainoa mitä Citycon nyt voi tehdä, sillä onhan tuo divestoiminen vain velkataakan keventämistä varten, eikä varsinaisesti "ydinliiketoimintaan keskittymistä".

Veikkaan että kurssireaktiossa on mukana ihmettely siitä, että miksi sitä kaikista halvinta kuponkikorkoa ostetaan takaisin (1,25%). Mutta se on seuraavaksi erääntymässä, eli kassan kannalta ihan looginen vaihtoehto, sekä sitä saanee sisään halvemmalla kuin esimerkiksi uudempaa 2029 erääntyvää 6,5-pinnaista.

Yhtiölle saattaisi tosin olla tuottoisampaa laittaa kassaa kiinni tuon 1,25% yli oleviin lyhyisiin korkoihin ensi kesän erääntymiseen saakka?

Mobiilivarmenteen sivuilta:

Perustuu käyttäjän kaksivaiheiseen tunnistamiseen. Tämä tapahtuu PIN-koodilla ja puhelimessasi olevalla SIM-kortilla.

Marraskuu wrote:

koira wrote:

Marraskuu wrote:

JP wrote:

Marraskuu wrote:

...asukasluvun jatkuva väheneminen näivettää talouden ja taannuttaa kehityksen.

Ei nyt itselle tule suoraan mieleen esimerkkiä missä asukkaiden väheneminen on johtanut siihen, että pienen paikkakunnan suurin työllistäjä ja veronmaksaja laittaa tehtaan ovet säppiin, kipaten kunnan talouden retuperälle.

Miten tämä nuppiluvun pieneneminen oikeasti on ongelma, kun kehitys puskee jatkuvasti siihen suuntaan että saadaan enemmän aikaiseksi vähemmällä työllä?

Maailma nyt vaan on sellainen, että kasvavat ja kehittyvät taloudet syövät taantuvat ja paikoillaan pysyvät. Tämä koskee yhtälailla yrityksiä, kuntia, kaupunkeja ja valtioita. Oletin sen olevan itsestään selvää heille, jotka tällä sijoitusaiheisella palstalla keskustelevat.

Vastaat vähän ohi mielestäni?

JPn kanssa samoilla linjoilla siitä että kun paperikone laitetaan säppiin jossain näivettyvässä kunnassa se ei johdu siitä että nuppiluku kyseisessä kunnassa pakottaa tähän vaan siitä että tuote ei enää mene markkinoille siinä missä ennen.

Näivettyminen jotuu enemmän relevantin työvoiman/osaamisen puutteesta kuin nuppiluvusta.

Juuri noin eli yrityksen toiminnan supistumisena tehdas pysäytetään ja tulovirta tältä osin loppuu sekä yritykselle, siellä työskenteleville sekä alueen muille palveluntuottajille. Näin ollen työntekijät joutuvat hakeutumaan muualle töihin ja kunnan asukasmäärä ja verotulot laskevat. 

Jos Suomessa suljetaan paperikone, koska paperin vienti ulkomaille ei enää vedä entiseen malliin, niin kuinka paljon olisi paikkakunnan väkimäärän tullut lisääntyä, jotta kysyntä ulkomailla olisi pysynyt riittävänä?

Arvelin huoltosuhde->sotesektorilla viitattavan väestölliseen huoltosuhteeseen, eli kun on päästy kauhistelemasta suurten ikäluokkien eläköitymistä seuraavaa huutavaa työvoimapulaa (ei tullut), voidaan nyt kauhistella miten suuret ikäluokat tarvitsevat sitten vanhoilla päivillään valtavasti huolta ja hoivaa, eikä hoitajilla riitä käsiä kaikkeen. Joka tapauksessa elän siis yhä siinä toivossa, että kaikki ihmiset kuolevat lopulta eikä sodan jälkeisiä sukupolviakaan tarvitse kestää ikuisesti.

Mutta ilmeisesti puhuttiinkin taloudellisesta huoltosuhteesta, johon ei varsinkaan pure se, että asioita tehdään tehokkaammin. Sen tarkoitus kun on juuri se, että työtunteja tarvitsisi tehdä vähemmän, eli mahdollisesti jopa työllisten määrä vähenisi ja työvoiman ulkopuolisten lisääntyisi. Olisin muuten itse valmis tekemään vähemmän tunteja, jos vaikka joku työvoiman ulkopuolinen voisi hoitaa hommiani puolet ajasta, näin parantaen taloudellista huoltosuhdetta siirtämällä yhden työttömän työlliseksi.

Jotkut toivottavasti huomasivat, että tuolla parannuksella ei muuten tuotettu mitään arvoa yhtään enempää kuin ennen parannusta.

Lasten tekeminen ei itsessään ratkaise taloudellista huoltosuhdetta, jos sitä nyt pitää ongelmana, sillä lapset liittyvät välittömästi työvoiman ulkopuoliseen joukkoon. Kasvettuaan heillekin pitäisi löytää vielä työpaikka, jotta tuo huoltosuhde viimein paranisi ennen heidän eläköitymistään. Joudun nyt sitten arvaamaan että parkaisu hedelmällisyysluvusta liittyy Suomen eläkejärjestelmään, missä nykyisten työläisten tulee maksaa nykyisten eläkeläisten eläkkeet, koska he eivät sitä itse tehneet. Soteen kai se tuokin liittyy? Eli työllisiä tarvittaisiin aina kasvava määrä kasvavien eläkkeiden maksuun. Pidän tuota systeemiä älyvapaana ja ehdotan eläkkeiden leikkauksia, kunnes alkaa näkyä kestävämpi rahoituspohja, missä vastuu omien eläkepäivien leivästä ei ole täysin muiden harteilla.

Todennäköisesti en vain ymmärrä näitä ikuisen kasvun prinsiipejä. Ehkä joku selostaa ne minulle muuten kuin "jne jne" vastauksella? Saa käyttää tekoälyäkin. En tuota itse tee, koska vastauksen tulisi heijastaa alkuperäisen kirjoittajan ajatuksia sisältämättä hallusinaatioita, jotka ovat ilmiselviä asiantuntijoille (jollainen en ole).