Olet täällä
Aloitin tänä vuonna hyvinkin kuvatunlaisen toiminnan: Vain yksi asiakas alkuun, joka on entinen työnantaja, ja sijoitustoimintaa tai muita asiakkaita myöhemmin. Hain asiasta ennakkoratkaisun, johon taustatiedoiksi vaadittiin sopimusluonnos tuosta tulevan yrityksen ja asiakasyrityksen välisestä toimeksiannosta. Omaa tilannettani myös edelsi irtisanoutuminen ja useampi kuukausi väliä.
En sopimusta tai ratkaisua kokonaisuudessaan voi laittaa tähän, mutta tiivistettynä Haddockin linkkaaman verottajan ohjeen mukaisten yritystoiminnan tunnusmerkkien täyttyessä ei tilanteessa pitäisi olla mitään ongelmaa.
Ennakkoratkaisustani:
Toimeksiantosopimus syntyy verotuksessa silloin, kun osapuolet ovat tehneet toimeksiantosopimuksen ja myös osapuolten tosiasiallinen toiminta tukee toimeksiantosuhdetta.
Hakemuksen mukaan osapuolten välillä on tarkoitus solmia toimeksiantosuhde. Muodollisilla tunnusmerkeillä tarkoitetaan erilaisiin yritystoiminnan aloittamiseen ja yrittäjänä toimimiseen liittyvien velvoitteiden täyttymistä. Koska hakijan on vasta tarkoitus perustaa hakemuksessa tarkoitettu yhtiö, muodollisten tunnusmerkkien täyttymistä ei voida tässä vaiheessa todeta. Kuitenkin hakemuksessa ja sen liitteeksi toimitetussa yhteistyösopimuksesta ilmenevät tiedot huomioon ottaen, harjoittama toiminta kuvatulla tavalla toteutuessaan täyttää yritystoiminnan muodolliset tunnusmerkit.
...
Koska osapuolten välillä on tarkoitus solmia toimeksiantosuhde, hakijan on tarkoitus perustaa osakeyhtiö toiminnan harjoittamiseksi, palvelu tehdään hakijan toimitiloissa ja hakija pääasiassa vastaa toimeksiannon suorittamisessa tarvittavista laitteistoista, ohjelmistoista sekä muista kuluista, suoritusta voidaan pitää kokonaisuutuutena toimeksiantosuhteena, vaikka sopimuksessa on sovittu toimimisesta suorituksen tilaajan työnjohdon alaisuudessa. Myöskään sillä, että hakija on aikaisemmin toiminut työsuhteessa tilaajaan, ei ole hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa ratkaisevaa merkitystä.
Näin ollen hakemuksessa tarkoitettujen osapuolten välillä katsotaan syntyvän toimeksiantosuhde. [X Oy]:n hakijan perustamalle osakeyhtiölle maksamaa suoritusta on pidettävä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitettuna työkorvauksena. Työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, mikäli suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin suorituksen maksuhetkellä.
Hakemusta edelsi paikallisen uusyrityskeskuksen asiantuntijan arvelut siitä ettei verottaja tykkäisi järjestelyistäni. Soitin myös suoraan verottajalle ennen hakemusta ja asiantuntija siellä totesi, ettei tilanteessa hänen näkemyksensä mukaan ole ongelmaa, mutta jos haluaa varmaa niin hakee ennakkoratkaisun.
En kuitenkaan suosittele muille ennakkoratkaisun hakemista, sillä paitsi että se maksaa, niin hakemuksen ja päätöksen välissä oli kokonaiset kaksi kuukautta. 
Itselleni yritystoiminta mahdollistaa paremman säätelyn työaikojen ja oman jaksamisen suhteen, oman toimiston vuokraamisen sekä esimerkiksi tuntihinnoittelun työtehtävien mukaisesti. Nuo olisivat kaikki monimutkaisempia järjestää palkkasuhteessa.
Sijoitustoimintani yrityksen kautta ei ole vielä alkanut, mutta eiköhän sekin saada käyntiin vielä kesää kohden.
Ihmeelliseksi on mennyt internet. Vuosia lukenut tätä sivustoa ja nyt tein käyttäjän tuon postauksen takia, vihamielinen vastaanotto. En voi muokata kirjoitustani koska alapeukut? Hämmentävää.
Tarkoitukseni oli kysyä että mikä saa ihmiset peukuttamaan alas mutta eivät kommentoimaan itse postausta? Mielelläni kuulisin vastaväitteitä suuntaan jos toiseenkin.
Mielestäni on vain todella naiivia väittää että syypäitä on vain yksi.
Ei pitäisi keskustella kuvilla, mutta tämä tuli pääasiassa mieleen tuosta NATOn syyttämisestä. Ja ei, en katsonut linkattua videota. Ei johdu siitä etteikö kiinnostaisi lukea argumentteja, mutta homman nimi pitäisi tosiaan olla lukeminen, mikä pääasiassa ainakin itseäni helpottaa sisäistämään tietoa nopeammin kuin tunnin videot tai podcastit.
Ja pelin kehittäjä voi koodata noille tuotteille jälkimarkkinaehdon, että joka kerta kun käyttäjä myy tuotteen toiselle, saa kehittäjä aina 10% hinnasta.
Tuossa olisi siis sitä ketteryyttä verrattuna oman kaupan koodaamiseen.
Perinteisen mallin kehittäjillä insentiivi ottaa riski lähteä markkinoimaan hieman harmaana alueena pidettyä lohkoketjuteknologiaa on hyvin minimaalinen. Isot firmat tulevat seuraamaan perässä, kun uudet firmat alkavat ottaa markkinaosuutta. Esim. EA ja Epic Games tiedostavat kyllä potentiaalin, mutta toimivaa ansaintalogiikkaa ei ole toistaiseksi syytä lähteä rikkomaan. Näitä kryptopelejä hallinnoidaan usein DAO:lla, eli yhteisö on jo kehitysvaiheessa vahvasti mukana päätöksenteossa ja tämä luo vahvan pelaajayhteisön (ja sitä kautta pelaajia) jo ennen pelin julkaisua. Jos ja kun oikeasti viihdyttäviä pelejä alkaa tulla markkinoille, joissa kuluttamisen sijaan pelaamisesta SAA rahaa niin pelaajat kyllä äänestävät jaloillaan.
Uudet firmat tulevat luultavasti kohtaamaan samoja ongelmia kuin vanha jätit. Voin ottaa näistä ongelmista esille kaksi esimerkkiä:
Steamin markkinapaikassa liikkuu satojen, ellei tuhansien eurojen arvoisia esineitä, ja näitä liikkuu myös tuon markkinan ohi paljon. Sisäisen markkinapaikan ongelmana eivät ole pelkästään transaktiokulut, vaan se ettei Steamista voi noita euroja ottaa ulos. Niitä voidaan käyttää vain pelien ostamiseen tai samalla markkinalla esineitä vasten. Ne ovat siis euroja vain nimellisesti, koska kahisevan liikkuminen käyttäjän suuntaan vaatisi raskaammat luvat sekä enemmän valvontaa esimerkiksi verottajan takia.
Blizzardin Diablo 3 peliin avattiin kesäkuussa 2012 oikean rahan kauppapaikka. Sen kuoppaamisesta ilmoitettiin syyskuussa 2013 ja seuraavan vuoden maaliskuussa tuo tapahtui. Syyksi kerrottiin luonnollisesti pelilliset seikat (jotka olivat erittäin valideja), mutta se mitä jätettiin mainitsematta oli erinäisten Eurooppalaisten viranomaisten hengitys niskaan... Etelä-Koreassa tuo oikean rahan liikuttelu oli kielletty alunperinkin, koska se vertautui uhkapelaamiseen.
Kryptovaluutat ovat pääomaverotuksen piirissä, joten niidenkään tienaaminen pelistä ja muuntaminen käyttövaluutaksi ei ole aivan mutkatonta. Minulle ei tule mieleen peliä, jonka sisäistä valuuttaa voisi muuntaa oikeaksi rahaksi 1st partyn kautta, vaan välissä on aina jokin kolmas toimija tai vertaiskauppaa, mikä perustuu luottamukselle (kumpi siirtyy ensin, raha vai esine 
). Harmaalle alueelle tunkeutuu siis tuo kuinka pelaamalla voisi saada oikeaa rahaa, eikä vain pelin sisäistä leikkirahaa.
Ajattelen päivätreiderin olevan jossain kauppiaan ja trokarin välimaastossa. Kaikki operoivat samalla perusteella, eli myy kalliimmalla kuin ostit.
Kauppias tuo oman lisäarvonsa logistiikkaan. Sen sijaan että minun pitäisi hakea leipä leipurilta, leikkeleitä teurastajalta ja juustoa meijeristä, löydän kaikki lähikaupan hyllyltä. Tuosta kannattaa asiakkaan jopa maksaa.
Trokari taasen hamstraa jotain niukkuushyödykettä jota ei itse tarvitse, mutta voi tuon hyödykkeen myydä eteenpäin reilulla voitolla kysynnän ollessa reilusti tarjontaa suurempaa. Kyse ei ole lisäarvosta, vaan hän siis ostaisi kaikki oltermannit meijeristä ja myisi niitä ylihintaan siinä pihalla juustonhimoisille ihmisille, jotka eivät ehtineet ennen häntä paikalle.
Päivätreiderille tuon tapainen kiskontabisnes on mahdollista vain erikoistilanteissa, kuten short squeeze. Treideri tuo oman lisäarvonsa osakemarkkinoille tekemällä arvonmääritystä. Tulosvaroitusten ja muiden pörssitiedotteiden nopea prosessointi osakkeen arvostusta vasten tuo heille mahdollisuuksia tehdä tiliä, kun uusi informaatio ei ole vielä täysin pureskeltu myyjien tai muiden ostajien osalta.
Tuo lisäarvo on kuitenkin tärkeää vain pörssimarkkinoille ja yhteiskuntatasolle lähes täydellisen näkymätöntä: Ei ole lopulta paljoakaan yhteiskunnallista merkitystä nouseeko positiivisen tulosvaroituksen jälkeen osakkeen hinta paremmin nykytilannetta vastaavaan arvoonsa saman pörssipäivän päätteeksi, vaiko vasta viiden pörssipäivän jälkeen.
Osakkeet eivät ole nollasummapeliä, sillä yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa ja jakamaan sitä omistajilleen. Mutta jos pörssin keskimääräinen tuotto jaetaan vuoden pörssipäiville, päästään sellaiseen prosenttiin, että sillä tuskin katettaisiin välityskuluja. Osakkeen pitoajalla on siksi merkitystä ja ei ekonomisti mielestäni ole täysin väärässä sanoessaan ettei päiväkauppa tuota juurikaan mitään. Sijoittajana näen, että tuo markkinakohtainen lisäarvo on parempi kuin yksi käsipari lisää työkkärin listoilla.
Nohevana puuhastelijana hyödyntäisin tuollaiset vanhan informaation treiderittömät markkinat itse lyhyttä kauppaa käymällä. Nykytilanteessa voin keskittyä oleelliseen 
