Olet täällä

Basware - 8.8.2019 09.59

Tärkeimpänä näkisin itse tuossa luvatut 10 miljoonan vuosittaiset kustannussäästöt, mutta CEO on uusi eikä lupausten täyttämisestä ole minkäänlaista track recordia edes aiemmalta uralta, koska kyseessä ensimmäinen toimaripesti.

Olisin myös varovainen noiden ohjausten kanssa, sillä kyseessä on oikaistu EBITDA. Oikaisutapaa voidaan soveltaa niin että lukuihin päästään. Varsinaista liikevoiton ohjausta ei ole annettu vuodelle ollenkaan, eli tappion kääntymiseen voitoksi ei ole johdossa uskottu tälle vuodelle ja tuskin uskotaan vieläkään.

Jos 10 miljoonan säästöt tippuisivat kokonaisuudessaan alariville ja liikevaihto kasvaisi odotetusti 5 prosenttia vuodessa hyvin skaalautuvan pilvitoiminnan avustamana niin 2020 odotukset olisivat 155 miljoonaa euroa ylhäällä ja 20 miljoonaa euroa alhaalla hyvin yksinkertaistetusti laskettuna. EPS tuo tarkoittaisi 1,3-1,4e mikä antaisi nykykurssiin p/e 13-14 tienoolle. Tälläiseen kaikki putkeen skenaarioon en nykyisellään voi uskoa mitenkään ja ilman sen toteutumista en Baswareen koske smiley

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 24.7.2019 03.10
Hölmö kirjoitti:

Unohdit täysin että suurimman osan rahasta luovat yksityiset pankit myöntämällä lainoja.

Ongelma Suomessa ja muuallakin on se että talouskasvua ei voi käytännössä olla ilman velkaantumisen kasvua. Ja ilman talouskasvua, systeemi kaatuu.

Talous voi myös supistua ja sanoisin että niin tulisi käymään, jos ihmisten määrä saataisiin laskuun (ei näköpiirissa). Mainitsin myös tuon miten raha lopulta eriytyy lainasta: Luottotappio, käytännössä sama kuin velan anteeksiantaminen.

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 24.7.2019 02.51

En nyt keksi mitä odotetaan ihmisten tekevän hankkimallaan pääomalla, jos sen sijoittaminen kasvamaan korkoa on yhteiskunnan kannalta täysin moraalitonta toimintaa? Käyttötilille odottamaan sopivan kallista purjevenettä tai tasainen kulutus huumeisiin ja riettauksiin?

Jos haluaa siirtyä rikkaimpien joukkoon ilman mainittavaa alkupääomaa ja sen sijoittamista eteenpäin, ehdottaisin keinoiksi lottoamista ja eurojackpottaamista, sekä samanaikaisia veriuhreja itse Saatanalle.

Pankeissa ei ole sisäänrakennettua korruptiota sen enempää kuin edustuksellisessa demokratiassa tai hallinnollisessa monarkiassa. Niihin syyt löytyvät aina ihmisistä. Pankkien tapauksessa sentään on valvova taho luomassa uutta sääntelyä ja kitkemässä tuota mahdollista korruptiota. Näin viimeisimpänä Danske Bankin johto ei päässyt rahanpesusotkusta pakoon kuin sika karsinasta. Finanssikriisistäkin on yritetty ottaa opiksi luomalla uusia sääntöjä, joiden tarkoituksena on estää samanlaisen kriisin toistuminen.

Näytä koko viesti
Trolli vai ei? - te päätätte. - 23.7.2019 08.26
Hölmö kirjoitti:

Raha on velkaa 97%:sti (noin) ja rahanluonti on yksityisten pankkien monopoli.

 

Voisiko mikään valtio tai instituutio tehdä tätä paremmin kuin ns. kapitalistinen pankkijärjestelmä ilman että ajaisi omaa etuansa.

 

Nykyinen velkarahaan perustuva kapitalIISMI on juuri sellaista ääriajattelua jolla en näe tulevaisuutta. Mitä jos elämän ja kehityksen perusedellytykset – ravinto, koulutus, terveys ja raha – olisivat demokraattisempia?

 

Vaikka en ole minkään puolueen kannattaja, kultainen keskitie ja rahanluonnin demokratisointi ainakin osittain saattaisi sittenkin olla paras kaikkien kannalta.

Pohjimmiltaan raha on velkaa.

Valuutta vaatii taakseen suvereenin toimijan, eli valtion, joka vahvistaa ja vakuuttaa sen arvoa. Uutta valuuttaa taasen luo keskuspankki, joka toimii suvereenin toimijan jatkeena. Meidän lähimaastossamme tämä toimija on aina demokratia, jos Venäjääkin sellaiseksi voi haukkua. Euron ja sitä luovan Euroopan keskuspankin takana on ainoastaan demokraattisia valtioita.

Rahan luominen on siis valtiollisten toimijoiden tukemien keskuspankkien monopoli, jotka sitten lainaavat rahaa eteenpäin yksityisessä omistuksessa oleville pankeille, jotka toimivat yrityksien, kotitalouksien ja valtioiden kanssa. Keskuspankki odottaa, että sen lainaama raha palautuu sille. Kyseessä ei ole ilmainen kädenojennus yksityisille omistajille. Myös valtio voi omistaa yksityisen pankin, näin esimerkkinä Suomen valtion omistama Solidium on suurin yksittäinen omistaja Sammossa, joka taas on Nordean suurin yksittäinen omistaja.

Olen hämilläni mitä haluat sanoa demokraattisemmalla tavalla luoda rahaa? Mistä välistä puuttuu kansan tahtoa?

Hölmö kirjoitti:

Antaisitteko rahanluontioikeuden Akille tai Dharmalla? Minä en. Molemmilla on niin jyrkät mielipiteet että tällainen rahanluontioikeus loisi luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Kiinnostaako teitä muuttaa järjestelmää joka palvelee vain fiksuimpia vai ei, sitä en tiedä.

Mielipide on mielenkiintoinen ilmaisu. Yksityisen pankin ei ole pakko luotottaa kaikkia tasapuolisesti. Se saa tehdä päätöksiä omin päin siitä kenelle se lainaa ja millä ehdoin, mutta sen mielipide on validoitavissa.

Esimerkiksi jos pankki lainaa rahaa vain tietyn toimialan yrityksille ja kyseiseltä toimialalta katoaa pohja, siunautuu pankin luotottamille yrityksille konkursseja. Näistä pankki kohtaa luottotappioita, jotka johtavat pankin konkurssiin, kun se ei pysty maksamaan takaisin rahoja keskuspankille. Mielipide katoaa markkinoilta, koska se ei yksinkertaisesti kantanut tilanteessa eteenpäin. Keskuspankki - joka loi rahat alunperin tyhjästä - voi vain levitellä käsiään. Raha oli alunperin lainaa, mutta koska rahoja ei saatu takaisin, kierrossa on nyt rahaa joka ei enää ole velkaa.

Kummaksun myös onko fiksuudella tässä jokin merkitys mitä en vain ymmärrä? Kun haet pankista asuntolainaa, ei sinua velvoiteta täyttämään älykkyystestiä, vaan lomake jossa on tiedot tuloistasi ja arviot menoistasi. Näiden tietojen perusteella pankki tekee arvion siitä kuinka paljon sinulle voi antaa lainaa ilman että kaadat oman taloutesi ja syöksyt henkilökohtaiseen konkurssiin. Yrityksiltä ei mitata toimitusjohtajan kyvykkyyttä, vaan yrityksen taloudellista asemaa, joka määrittää tarjotun luoton suuruuden ja korkotason. Nämä ovat niitä mielipiteitä, joiden validaatio on siinä, että pysyykö pankki pystyssä ja onnistuuko se luomaan omistajilleen hyvää, kuten yrityksen tehtävä on.

 

Yksityisiä pankkejakin valvoo sama kaiken mahdollistava demokraattinen taho, joka määrittää toimintaympäristöä erinäisillä säädöksillä ja laeilla, joilla esimerkiksi estetään kartellitoimintaa sekä pyritään huolehtimaan ettei pankki haukkaa enempää kuin pystyy pureskelemaan (vakavaraisuus). Nuo valtion toimeenpanevat kapitalistiset pelisäännöt pyrkivät siihen, että yhteiskunnan kehitys jatkuu.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 23.7.2019 06.15

Nordean työntekijä on siis itsekseen käynyt vilkuilemassa Akin pankkitilin saldoa ja se on aiheuttanut hälytyksen järjestelmässä (uudistettu IT on menestystarina?). On vaan harmillisen suppeasti ilmaistu tuo rikoksen valmistelu! Jää nyt mietityttämään onko jopa tilisiirtoa yritetty saada aikaiseksi pelkillä työntekijän oikeuksilla, vai miten tämä rikoksen valmistelu on näytetty toteen? Olisiko pelkkä epämääräinen pällistely luettu rikkeeksi ja peruste rikostutkinnalle?

Soiton perusteena on varmastikin GDPR säännös, joka velvoittaa yhtiötä ilmoittamaan henkilökohtaisen tiedon vuodosta vuodon kohteelle liikaa viivyttelemättä, oli kyse sitten varsinaisesta tietomurrosta tai pelkästä sisäisestä väärinkäytöksestä.

Näytä koko viesti
Stora Enso - 19.7.2019 05.56

Vaikea löytää tuosta osarista positiivisia ajureita. Vain markkinasellun toimitukset kasvu-uralla ja siinäkin ryppyjä aiheuttanee hintapaine Kiinasta.

Pidän huomionarvoisena myös sitä, viime vuoden vahva Q2/18 sisälsi usempia huoltoseisokkeja, kun taas tämä heikko Q2/19 oli lähes kokonaan ilman vuotuisia huoltoseisokkeja. Haarukan alalaita 200 milj. EUR lienee lähempänä totuutta Q3 odotuksista.

Näytä koko viesti
Viisas raha lukee Viisasta Rahaa ja Taloustaitoa - 14.6.2019 06.06
von Fyrckendahl kirjoitti:

Suurin on työeläkemaksu, joka on lykättyä palkkaa. Mitä suurempi eläkemaksu, sitä suuremman eläkkeen saat.

Oma käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä on hieman erilainen: Nykyiset työläiset maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet, eli siis minun eläkemaksuni on sitä suurempi, mitä enemmän nykyisille eläkeläisille on "kertynyt eläkettä".

Selkeämmin tämä menisi omalta kannalta jos saisin tuon rahan käteen ja voisin kerryyttää oman eläkekassani. Vahva epäilys, että jään nykysysteemissä rahallisesti tappiolle. cool

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 4.6.2019 11.49

Enää ei käynyt vastustaminen, vaan Oravaa oli otettava salkkuun. Siinä missä vanhan johdon tukkualennuksissa ja excel-rahassa haisi palaneen käry alusta lähtien, nykytilanteessa alkaa vaikuttaa ilmaiselta rahalta toimivan johdon tehdessä loogisia toimenpiteitä perustuen riippumattomampaan arvioon kiinteistöjen arvosta ja osakkeen hinnasta.

En usko että omistuksia voitaisi realisoida lähelle NAVia, mutta "kasin tavaraa nelosella" riittää turvaväliksi tähän hetkeen. Omalla hihavakiollani näen vielä 25% verran laskuvaraa NAViin, mikä tarkoittaisi kuuden euron arvoa per osake, eli 50% nousuvaraa realisoimisella. Jos Indereksen arvio on lähempänä totuutta, niin osakkeen arvostus on nyt oikein, minkä pitäisi hillitä tappioiden muodostumista.

Näytä koko viesti
Sijoitustiedon kysymysketju - 10.5.2019 03.37
Kingis kirjoitti:

Mikä yleensäkään on pankkien mielipide lainan käytöstä muuhunkin kuin itse rakentamiseen? Kiinnostaako pankkia muu kuin se että maksan lainaa takaisin ajallaan? Jos esim. mökin rakennuskustannuksiin menisi arviolta 30 000 € ja haluaisin hakea lainaa esim. 100 000 € arvosta pitkällä 20-30 vuoden maksuajalla. Tässä tapauksessa summasta jäisi sijoittamiseen n. 70 000 € halpaa rahaa. Miten tällaisen asian voi esittää pankille vai voiko vain sanoa että rakennuskustannukset ovat tätä luokkaa mutta haluan isomman lainan koska rahalle on muutakin käyttöä?

hauturi kirjoitti:

Voi tosin olla, että sijoituslainan ja mökkilainan marginaalien pitäisi pankin mielestä olla eri suuruiset, joten saattavat karsastaa asiaa jos selviää, että haluat ottaa suuremman mökkilainan kuin tarvitset ja sijoittaa loput.

Komppaan hauturia. Esimerkiksi ennen pystyi asuntolainaan paketoimaan mukaan jonkun ylimääräisen remonttilainan, mutta nykyään pankit tykkäävät antaa asuntolainaa vain sen mitä asunnon ostamiseen menee ja remonttilainan joutuisi neuvottelemaan erikseen, asuntolainaa kehnommilla ehdoilla. Mikään pankki ei tule pitämään tuosta ideasta, että antavat sijoituslainaa asuntolainan korolla.

Voiko pankkia sumuttaa antamalla tietoisesti täysin virheellisen arvion kustannuksista? Ehkä.

Voiko tuossa ampua itseään jalkaan? Melko varmasti.

Näytä koko viesti
Stora Enso - 2.5.2019 11.47

Vuoden alussa äänivaltainen Stora A oli arvostettu 11,05e ja Stora R 10,21e. Viime viikkoina näissä kursseissa on tapahtunut eriämistä: Tänään A osaketta saa 14,20 eurolla (+28%) ja R osaketta 11,16 eurolla (+9%). Löytyykö täältä arvauksia syistä tämän taustalla? Pääasiallisesti tuo arvostusero on ollut yhden euron tai alle.

Pysyvään muutokseen en itse usko, jolloin joko A:n pitäisi lasketella tai R:n lähteä keulimaan.

Näytä koko viesti