Sektori voi tietysti vaikuttaa kulmakertoimeen. Pörssitiedote CFO:n lähdöstä ulkona noin 15:30 ja samaan aikaan on aamu sarastanut rapakon takana.

Kuva

Tauluun -10% ilmoittamalla talousjohtajan lähdöstä/vaihtumisesta. Ei ihan tavanomainen markkinareaktio?

Kuriositeettina kyseinen CFO ei ollut sisäpiiri-ilmoitusten mukaan (vuodesta 2020) ikinä ostanut osakkeita markkinoilta. Vuonna 2022 saadusta osakepalkkiosta (5000) puolet oli myyty viikon sisällä, ja sen jälkeen yhteensä 1100 kappaletta myyty kolmen transaktion sisällä. Ja myynnit ovat osuneet melko täydellisesti lankulle esimerkiksi vuoden 2025 kurssihuippuun.

Ehkei Aki pelkästään lämpimikseen huutele talousjohtajien painoarvosta sisäpiirin ostoissa ja myynneissä :)

Nordic Capitalilla on jäljellä 10,86%, saivat joulukuussa melkein 2% pihalle. Ketjun viestejä kaivamalla vanha tieto, että omistusosuus olisi ollut liki 25% viime kevään tienoolla. Heitän varovaisen arvion, että tänä vuonna pääomistajan polkumyynnit päättyvät.

Kauan siinä kesti ilmoittaa että Stockaa edes yritetään eriyttää. Pörssikurssi toki voisi olla huonossa siinäkin tilanteessa, että tuo olisi todettu heti alkuun ilman "strategista arviointia" ja sitten annettaisiin tilannepäivityksiä ettei toiminalle ole löytynyt ostajaa, eikä sille osata tehdä muutakaan.

hauturi wrote:

MIten hyvin FSD osaa ennakoida, vai reagoiko se vain havaintoihin?

Käytännön esimerkki (ei välttämättä hirveän relevantti, mutta selventää mitä tarkoitan): kun ajan Saksassa kolmikaistaisella autobahnilla vasenta kaistaa ja ohittelen oikealla ja keskikaistalla ajavia, skannaan koko ajan paitsi sitä, onko keskikaistalta joku ehkä siirtymässä eteeni vasemmalle, myös sitä, onko oikealta kaistalta joku ehkä siirtymässä keskikaistalle, mikä saattaa aiheuttaa sen, että joku haluaakin keskikaistalta vasemmalle (vaikkei muuten haluaisi). Ja tarvittaessa nostan jalkaa kaasulta, jos näyttää siltä, että vaaratilanne voisi olla syntymässä.

Mutulla arvioin että FSD ennakoi tuollaista heikosti. Ennakointisi tuossa lienee siis se, että katsot liikkuuko joku oikealla puolellasi nopeammin kuin hänen edessään oleva, ja siksi tulisi vaihtamaan kaistaa pian. Periaatteessa yksinkertainen päätelmä, mutta en siis usko FSD:ssä olevan tuollaista. Se mitä olettaisin kuitenkin löytyvän on reagointi, eli toivottavasti Saksassakin käytetään vilkkua kun kaistaa vaihdetaan, mihin pitäisi olla helpompi tehdä päätelmä, että eteen ollaan tulossa.

Kotimainen esimerkki olisi kaksi kaistaa yhteen suuntaan ja rampilta tulossa rekka alas suoraan kohdalle. Jos vasemmalla kaistalla on tilaa, niin useimmat kuskeista varmaan levittävät siihen, jotta rekka pääsee liittymään ilman nopeuden pudotusta, tai sitten pudottavat itse nopeutta jotta rekalle löytyy sopiva väli. Tekoälyn mukaan Teslan FSD ei osaa olla samalla tavalla kohteliaasti ennakoiva.

JR wrote:

JP wrote:

Mutta jos rauta ei riittäisi käsittelyyn niin nämä kaikki suhaajat olisivat jo tykittäneet itsensä moottoritieltä helvettiin, kun oikeasti FSD ajaa keskimäärin paremmin kuin ihminen, jolla on noin kaksi silmää ja sairaan kova usko omaan multi-taskaamiseensa.

FSD ei aja paremmin kuin ihminen. Tällä hetkellä FSD:n ja sen valvomiseen aidosti keskittyvän ihmisen yhdistelmä on hieman turvallisempi kuin avustamaton ihmisajaja, mutta ihminen tunnistaa yhä enemmän (tai aiheuttaa vähemmän) FSD:n missaamia vaaratilanteita kuin toisin päin.

En löytänyt riippumatonta lähdettä. Teslan väittämät siitä, että FSD olisi 9x turvallisempi kuin ihmiskuski on tietysti otettava reilun suolan kanssa, kun yhtiö pimittää tietoa lukujen takaa ja on epäilyjä siitä, että FSD kytkeytyy pois päältä (tarkoituksella) juuri ennen onnettomuutta ja ei siksi tilastoituisi FSD:n virheeksi. Yhden vakuutusyhtiön julkaisema luku on, että Teslat ovat eniten osallisina onnettomuuksissa, mutta se ei toisaalta pysty erittelemään johtuuko se "autopilotista" vai Tesla-kuskeista, eikä vaikuttanut olevan suunnaton hyppäys seuraavasta automerkistä.

Vedetään takaisin siitä, että FSD olisi selkeästi parempi kuski. Mutta alkuperäinen kummastukseni siitä väitteestä, että robotaksi ei voisi ajaa itsenäisesti ja oli siksi etäohjauksessa on yhä voimassa, koska se edelleen tarkoittaisi että Jenkkilän moottoriteiden varsilla pitäisi olla Tesloja kyljellään nähtävyydeksi saakka, koska siellähän tuota ominaisuutta käytetään hyvin tai hyvin huonoin lopputulemin.

Indrid Cold wrote:

Teslan eka "robotaksi" joka kuulemma liikennöi Austinissa on luultavasti kauko-ohjattu, Teslan hardware eikä edes softa riitä kapasiteetiltaan elävän kuvan riittävän nopeaan käsittelyyn.

En odota että robotaksi olisi vielä valmis oikeasti laajamittaiseen kuljettamattomaan ajoon, mutta tämä väite on todella omituinen. Teslan FSD:stä on vaikka kuinka paljon videomateriaalia, että se todella kykenee toimimaan itsenäisesti valtaosassa tilanteista. Miten ihmeessä taksitoiminta olisi tätä "kapasiteettia" muuttanut millään tavalla?

Autonomisen ajamisen ongelmat eivät ole kai mihinkään poistuneet. Teslan autotkin varmasti kohtaavat vielä tilanteita, missä ne tuumaavat että "Jesus, take the wheel" ja toivovat että siellä on kuski joka ei ole ottanut mallia Mr. Beanistä. Mutta jos rauta ei riittäisi käsittelyyn niin nämä kaikki suhaajat olisivat jo tykittäneet itsensä moottoritieltä helvettiin, kun oikeasti FSD ajaa keskimäärin paremmin kuin ihminen, jolla on noin kaksi silmää ja sairaan kova usko omaan multi-taskaamiseensa.

aliisan_avaimet wrote:

Olen Sallan kanssa samaa mieltä kaikesta mitä tuossa linkissä oli, ja minut kaiketi luokitellaan änkyräksi oikeistokonservatiiviksi. (en ihan asetu lib-con akselille kaikessa, mutta)

On kerrassaan tyhmää maksaa MS Officesta kun LibreOffice on ilmainen. Julkisen sektorin tulisi todellakin määrätä sen käyttö.

Ymmärsin Microsoftin tuotteista luopumisen vähän eri tavalla kuin että toimistotädit siirtyisivät käyttämään LibreOfficea Office365 sijasta. On aika paljon helpompi heittää että luovutaan M$:stä, kuin oikeasti toteuttaa organisaatioissa esimerkiksi siirtymä Windowsista Linuxiin.

En pitäisi edes tuota Libreen siirtymistä aivan no-brainerinä. Olen julkishallintoa kohden täysi ulkopuolinen, mutta voisin olettaa että henkilöä kohden kustannus on maltillinen. Siirtymällä päästäisiin eroon kustannuksesta joka on helppo budjetoida, mutta eteen tulisi kysymys siitä mitä maksaa jos pitää kouluttaa uuden softan käytöstä, sekä mahdollinen suojatyöpaikkalaisten loputon valitus siitä että asioita muutetaan, joka laskee jo ennestään tehottoman julkishallinnon tehoa.

Seuraan mielenkiinnolla kaverini yhteydellä eräässä suomalaisessa julkisen sektorin organisaatiossa tapahtuvaa siirtymää Microsoftista Googlen tuotteisiin, mukaan lukien Chromebookkien käyttäminen.

Lindex jatkaa vatvomista. Odotin todella jo jotain ulostuloa tähän osariin, mutta "Yhtiön hallitus jatkaa Stockmannin tavarataloliiketoimintaan liittyvää strategista arviointia, jonka puitteissa liiketoiminnalle arvioidaan erilaisia strategisia vaihtoehtoja. Kerromme arviointityön tuloksista viimeisellä vuosineljänneksellä."

Onko tämä sitä diskuteeraamista? Stockalle vaihtoehdot ovat myyminen, eriyttäminen omaksi yhtiökseen, toiminnan tervehdyttämisen jatkaminen tai hallittu alasajo. Ei se nyt niin vaikeata voi olla laittaa nuo järjestykseen sen mukaan mitä halutaan tehdä ja tulla ulos, että etsitään ostajaa tositarkoituksella tai pyritään jakautumaan kahdeksi eri listayhtiöksi kahden vuoden sisällä tms. Toteuttaminen on eri asia kuin strategia, enkä tässä tapauksessa näe mitä hyötyä strategian pimittämisellä olisi, ellei se sitten olisi tuo alasajo.

Osarin luvut olivat ihan mukiinmenevät. Lindexin liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta ja Stockmannin liiketappio väheni. "Stockmann-divisioonan liukuva 12 kuukauden oikaistu liiketulos, 0,9 miljoonaa euroa, oli myös divisioonan ensimmäinen positiivinen liukuva 12 kuukauden tulos moneen vuoteen.". Muistetaan kuitenkin vielä aiemminkin mainittu pointti, että vaikka Stockmannin liiketulos olisi positiivinen, niin se ei olisi vielä voitollinen, sillä IFRS-kirjanpidossa vuokrat kirjataan velkoihin ja liiketuloksen eli EBITin jälkeen miinustetaan vielä näitä vuokria jollain osuudella.

Lindexin osalta jobinposti on se, että tulosennusteiden ylälaidat harjattiin pois Stockmannin edistymisestä huolimatta: Oikaistu liiketulos 70-90 -> 70-80 ja liikevaihdon kasvu 0-4% -> 0-2%. Oletan, että uuden ja uljaan kaikkikanavaisen jakelukeskuksen köhiminen on vaikuttanut noihin merkittävästikin. "Lindex-divisioonan taloudelliseen suoritukseen vaikutti uuteen kaikkikanavaiseen jakelukeskukseen liittynyt tilapäinen tekninen ongelma elokuussa. Se pidensi toimitusaikoja ja vaikutti tuotteiden saatavuuteen kaikissa myyntikanavissamme. Divisioonan toimituskyky palautui katsauskauden jälkeen."

Investointien otsikon alta löytyy se tärkeä: "Kolmannen vuosineljänneksen aikana uudessa jakelukeskuksessa ilmeni tilapäinen tekninen ongelma, mikä vaikutti Lindex-divisioonan tuotteiden saatavuuteen. Lindexin verkkokauppatilauksiin liittyvien varastotoimintojen lopullinen siirto Boråsista uuteen jakelukeskukseen toteutetaan vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jotta vakaa toimituskyky voidaan taata loppuvuoden kaupallisesti merkittävän juhlakauden aikana. Verkkokauppatilausten käsittelyn vaiheittainen siirto uuteen jakelukeskukseen on käynnissä ja etenee hyvin. Alun perin konserni oli suunnitellut sulkevansa molemmat varastot vuoden 2025 aikana. Uuden kaikkikanavaisen jakelukeskuksen odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, minkä jälkeen keskus tukee Lindex-divisioonan strategisia kasvusuunnitelmia, parantaa tehokkuutta ja tuo säästöjä."

Kurssireaktio oli negatiivisen puolella, joskin melko ohuesti. Jos jotain hyvää tästä pitäisi vielä kaivaa tästä, niin "Katsauskauden jälkeen lokakuussa Lindex jatkoi kasvuaan ja avasi ensimmäisen liikkeensä Tanskassa."

Aki Pyysing wrote:

JP wrote:

Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan. 

Liikevaihtoverolla jää kaivoksia avaamatta ja mineraaleja kaivamatta. Tämä on Suomelle huono asia, koska juuri marginaalisemmista kaivannaisista jää maahan eniten. Jos haluaa rankoa kaivoksia, niin ylisuuri vakuusrahasto tuntuisi fiksuimmalta kohteelta. Tai vaikka korkeampi voittovero. Mutta ei liikevaihtoveroa, jollainen ilman ostojen vähennysoikeutta kaivosvero juurikin on.

Jos Suomi olisi sellainen paratiisi kaivoksille ja siten verokarhulle kuin kuvaillaan, olisi täällä ehkä enemmän kuin 11 kaivosta auki. Ja avaamatta on juurikin marginaalisia kaivoksia, jotka vero vie marginaalin mustalle puolelle.

Suomessa verotetaan muuten esimerkiksi kaivosmiesten palkkoja. Afrikan kaivoksissa tuskin kovin paljon TEL-maksuja maksetaan. Suomessa jos harjoitat mitä tahansa taloudellista toimintaa, yleensä veroaste on ihan riittävä, että ollaan jo Lafferin käyrän huippukohdan lähellä.

Pointti vertailussa kansainvälisesti on se, että tuon kaltainen liikevaihtovero kaivostoiminnasta ei ole epätavanomaista, eikä siten vain Suomea koskeva kilpailuhaitta. Pitäisi pystyä katsomaan osana kokonaiskustannusta, johon sitten kuuluvat myös ne kaivajien palkat ja eläkemaksut, ynnä muut lakisäänteiset muuttujat, jotka yhdessä tekevät kaivostoiminnasta Suomessa heikosti kannattavaa(?). Vaaditaanko meillä ylisuuria investointeja ympäristön suojelemisen kannalta, siinä missä jossain Afrikassa lupiin riittää gepardihattu oikealle henkilölle lahjoitettuna? Tai onko meilläpäin ehkä huonompia esiintymiä, joista tarpeellisten mineraalien kaivaminen ei maksa vaivaa ilman julkisen puolen tukea?

Taloudellinen toimeliaisuus on hyvästä, mutta liian halvalla ei pidä myydä. Jos Suomessa sijaitsevia marginaalisia malmiesiintymiä ei kaiveta esiin siksi, että se on kalliimpaa kuin jossain muualla missä on parempia esiintymiä, niin mielestäni kaivoksen perustamisen voi antaa odottaa. Myöhemmin se parempi esiintymä alkaa olla kaivettu ja heikompi esiintymä alkaa kannattaa, joko kysynnän ja tarjonnan kehityksen kautta, tai laitteiden ja menetelmien parantumisen myötä. Kuten Aki mainitset, siinä on riskinä että enää tulevaisuudessa ei kyseistä kiveä tarvita ja potentiaali hukattiin kun ei tartuttu toimeen ajoissa. En osaa arvioida todennäköisyyksiä, mutta itse katsoisin tuon riskin.

Aki Pyysing wrote:

 

Jos ongelmana on kv. konsernien voittoveron väistely, pitää puuttua siihen, eikä asettua neiraajajarrutukseen kaivoksia vastaan. Tosin tähän ongelmaan on puututtukin. Sekä siirtohontoja valvomalla että korkovähennyksiä leikkaamalla.

Jos ongelmana on kaivostoiminnan kustannustaso silloin, kun kaivostoiminnan vero on yhä vähemmän kuin vastaava kaivos muualla, niin on kummallista syyttää kalleudesta kaivosveroa, vaikka se uusin kuluerä olisi. Ei meillä tosin taida olla tästä kulmasta mitään hyviä arvioita esitettyinä. Mielestäni on ihan loogista, että kaivoksen verotuksen perusteena on kaivetun aineksen määrä, eikä se että kuinka paljon sieltä löytyy rahan arvoista kiveä, jonka voitoista toki verotetaan myös kuten tavallistakin liiketoimintaa.

Toimisiko tuo ympäristöhaittarahasto muuten alkusijoituksella, vai olisiko se vuosittainen summa mitä rahastoon maksetaan perustuen esimerkiksi juuri kaivetun maan määrään? Se toimisi kummassakin tapauksessa luullakseni hyvin samankaltaisena investointeja haittaavana tekijänä, vaikka sisältäisi hataran lupauksen siitä, että rahat saa takaisin sitten kun kaivostoiminta päättyy ja arvioidaan ympäristön selvinneen vähillä vahingoilla. Häilyvän pieni poliittinen riski, että joku vihreä ympäristöministeri matkan varrella päättää maisema-arvojen pilaamisen olevan parin miljardin arvoinen ympäristörikos :)