Antti Hyppänen wrote:
Sellaisia näkemyksiä EKP:llä Bitcoinista.
@EricBalchunas
The European Central Bank woke up and chose violence: says bitcoin has failed on its promise, its fair value is still zero, causes environmental damage and is a market for snake oil salesmen. Says ETF rally is just a dead cat bounce. Here's the post: https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2024/html/ecb.blog20240222~0929f86e23.en.html
Täällä on taidettu aiemminkin mainita että El Salvadorissa ei mene (mennyt?) bitcoinin käyttöönotto valuuttana mitenkään järin hulppeasti. Sama toistetaan tuossa tekstissä:
Even the full sponsoring by the government in El Salvador which granted it legal tender status and tried hard to kick off network effects through an initial Bitcoin gift of $30 in free bitcoin to citizens could not establish it as successful means of payment.
Osaako joku kertoa tarkemmin noista vaiheista mitä siellä on käynyt? Eivätkö ihmiset vain suostu käyttämään bitcoinia tai se on liian vaikeaa, vai onko se teknisesti epäkelpo ratkaisu, eli liian kallista tai hidasta?
Täällä toinen OmaSP:n ja Nordean omistaja, jonka ihmetyksen aiheita on saaren pankin arvostustaso verrattuna näihin.
Markkinaodotuksissa on paitsi korkojen laskuun lähteminen, myös pankkien tulostason heikkeneminen. Siihen on kaksi seurausta yhdestä syystä: Korkojen nopea nousu.
Periaatteeltaan pankkibisnes on sitä, että otat vastaan talletuksia, joille voit maksaa pientä korkoa, jotta voit lainata talletettua rahaa eteenpäin isommalla korolla. Euriboriin sidotut lainakorot nousivat automaattisesti verrattain nopeasti ja korkealle. Vastaavasti talletuskorkoja pankit pystyivät himmailemaan rauhallisemmin, mistä syntyi hyvää pankkien tulostasoon. Korkojen nousun pysähtyminen tarkoittaa että noiden välistä erotusta saatetaan kuroa hieman kiinni, mikä tietenkin alentaa katetta.
Toisekseen korkotuotto kun ei ole ikuista, vaan riippuu lyhennettävän lainan pääomasta. Korkeat korot vähentävät lainanantoa, koska kaikilla ei yllättäen olekaan enää varaa ottaa lainaa. Kun vanhoja lainoja maksetaan pois enemmän kuin uusia lainoja myönnetään, lainattu pääoma laskee, jolloin korkotulotkin tulevat laskemaan.
Noin olen teorian ymmärtänyt itse, eli miksi esimerkiksi talousmediat saattavat julistaa että ennätysvuosi oli ja meni, eikä toista ole tulossa.
Kuten mainittu, OmaSP pitäisi pystyä tuota paikkaamaan vielä Handelsin osilla, minkä mielestäni pitäisi tehdä siitä houkuttelevamman kohteen kuin verrokeista, mutta osakekurssi väittää päinvastoin. Ehkä heikompi osinkotuotto on määräävä tekijä?
En kyllä toisaalta edes halua estää ammattiyhdistyksiä sahaamasta omaa oksaansa...
Tulosennuste vuodelle 2024:
Stockmann-konserni odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2024 paikallisissa valuutoissa 1–3 % verrattuna vuoteen 2023. Konsernin oikaistun liiketuloksen arvioidaan olevan 70–90 miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus oikaistuun liiketulokseen.
Aika kädenlämpöinen ennuste, liiketulos +- 10 miljoonaa verrattuna 2023. Näkymissä kerrotaan haasteista ja ympäripyöreitä makrotaloudesta.
Tärkein anti itselleni onkin raportointikauden jälkeiset tapahtumat:
Katsauskauden jälkeen helmikuussa Stockmann ja saneerausohjelman velkoja Tampereen Seudun Osuuspankki ovat sopineet kokonaisratkaisusta, joka päättää osapuolten väliset saneerausohjelmaan liittyvät riidat. Sovintoratkaisun toimeenpano edellyttää, että tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman mukaisen maksuohjelman muutoksen. Muutoshakemus on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen. Tämän sopimuksen jälkeen jäljellä on vielä kaksi kiistanalaista vaatimusta, yhteensä 29,1 miljoonaa euroa.
Vähiin käyvät kiistanalaiset ennen kuin loppuvat. LähiTapiola on lähtenyt kuitenkin liikkeelle pitkän kaavan kautta, ja on hakenut muutoksenhakulupaa korkeimmasta oikeudesta, liittyen siihen maksuvaatimukseen joka hylättiin käräjillä ja hovissa. Yrityssaneerauksen päättäminen olisi kuitenkin yhä tärkein tekijä Lindexin piilevän arvon vapauttamiseksi, ja siihen vaaditaan ensin kaikkien kiistojen päättämistä.
Innilator wrote:
Korjataan nyt heti tuo virheellinen tieto YELstä, vuonna 2024 YEL vakuutuksen alaraja on 9010,28 euroa vuodessa eli sitä pienemmällä työtulolla YEL vakuutusta ei tarvitse ottaa ollenkaan. Em. tapauksessa itse jättäisin ottamatta.
Mikäli haluaa työttömyysturvaa kassan jäsenenä, tulee YEL työtulo olla vähintään 14 803 euroa vuonna 2024. Työterveyteen ei YELllä taas ole mitään yhteyttä.
Kiitoksia korjauksista, olin liian laiska tarkistamaan muistinvaraisia tietoja. Työterveyden olin virheellisesti saanut päähäni siitä, että yrittäjäksi siirtynyt tuttava oli työtulon joutunut ilmoittamaan tarjousta varten, lie voiko se vaikuttaa maksuihin jollain tavalla.
Oikeilla jäljillä ollaan. Esitän muutaman tarkennuksen laskelmaan:
- Liikevaihto 70 000 €
- Kulut -33 000 €
- Toimistovuokra 6 000 €
- Talousohjelmistot, kirjanpitäjä, jne 1 200 €
- Vehkeet, tietokone, työtuoli, jne 2 000 €
- Tietoliikenne, pankkitili, jne 400 €
- Palkka 20 000 €
- Palkan sivukulut (sairausvakuutusmaksu) 400 €
- YEL-vakuutus 3 000 €
- Liiketulos 37 000 €
- Tulovero (20%) - 7 400 €
- Voitto 29 600 €
Luvut ovat lähellä todellisuutta, mutta olen toki pyöristellyt niitä miten sattuu.
Kiinnitetään huomio palkkakuluihin, joista bruttopalkka on tuo kaksikymppinen, josta menee ennakonpidätys oman veroprosentin mukaan. Siihen päälle tulee suoraan sairausvakuutusmaksu, joka maksetaan verottajalle samassa ennakonpidätyksen kanssa. Vuositasolla tuo summa on peanuts.
Itse ajattelen palkkakuluina myös YEL-vakuutusta, joka on käytännössä pakollinen. Puhdas holding-yhtiö voisi välttyä siltä, mutta oikeaa liiketoimintaa harjoittavalta yrittäjältä se vaaditaan. Pääset tällä erää vielä itse määrittämään YEL-työtulosi, josta johdetaan tuon maksun määrä. Jokainen työeläkevakuutusyhtiö on samalla viivalla, eli tuota maksua ei pysty kilpailuttamaan. Jokainen noista myös pyrkii ohjeissaan painostamaan että merkitset työtulosi mahdollisimman korkealle ja vastaamaan mitä täysipäiväiselle työntekijälle hommistasi maksettaisiin. Se on paskapuhetta, eikä siitä kannata välittää. Jos järjestät itsellesi työterveydenhuoltoa, niin merkkaamasi YEL-työtulo syynätään, ja sitä pitäisi olla vähintään noin 15 000 euroa (YEL-maksun varsinainen minimi taisi olla 12 000 euron paikkeilla). Et hyödy yhtään mitään siitä, että merkkaisit työtuloksi 50 000 euroa oikean palkollisen kokopäiväansiona, päinvastoin se on tappioksi. Tuoreesta YEL-muutoksesta avauduttu esimerkiksi Velhon blogissa täällä, mutta se on yhdentekevää tähän laskelmaan.
Sijoitustoimintaa varten tarvitset lisäksi LEI-tunnuksen, joka maksaa hieman päälle sata euroa muistaakseni. Sen hakeminen on yksinkertainen toimenpide, jota en viitsinyt erikseen laskelmoida, mutta se on hyvä tiedostaa.
Lähes 30 000 euroa jää osakkeiden ostoon. Ensimmäisenä vuonna et välttämättä maksa tuloveroa ennakkoon, joten vuoden mittaan pystyt niilläkin korvamerkityillä menoilla sijoittamaan kunnes ne tulevat yritysmätkyinä naamalle. Osakeostot eivät ole kuluja, mutta myynnit voivat olla kuluja tai verotettavaa tulosta, riippuen menikö hyvin vai huonosti.
Vasta perustetulle firmalle voi olla hankalaa saada lainaa sijoitustoiminnan vivuttamiseen. Helpoin ja vaikuttavin tapa optimoida verotusta on siis palkan säätäminen kohdilleen.
Raikkaan pessimistinen tulevaisuudennäkymähän sieltä tuli.
Vuonna 2023 vertailukelpoinen liikevoitto oli 712,0 miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuonna 2024 vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa 620–720 miljoonaa euroa.
Voinee kurssi notkahtaa tästä, mutta samalla en usko, että Kesko olisi hätää kärsimässä tulevaisuudessa. Rakentaminen ja talotekniikka selittää synkeät näkymät suurimmaksi osaksi. Odotan että sekin sykli kääntyy vielä, toki mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Näille kaikille huomauttaisin, että Nokialla ovat vuosikymmenten varrella vaihtuneet toimitusjohtajat, hallitukset, omistajat ja toimialat. On täysin rationaalista vihata esimerkiksi jonkun yhtiön toimitusjohtajaa. Mutta itse yhtiö muuttuu jatkuvasti ja toimari ennen pitkää vaihtuu. Joten yhtiöitten vihaaminen on hyvin lähellä uskonnonharjoittamista.
Olen tavannut koulutuksessa tai ammattia harjoittaessa muutaman keskijohdon Nokia-alumnin, jotka ovat joutuneet tai päässeet muualle. Joukossa muun muassa henkilö, jota ei kiinnostanut konkretia. En ylenkatso Nokiaa sijoituskohteena, koska pörssissä kyse on pohjimmiltaan vain hinnasta, mutta nuo kokemukset kyllä värittävät yleiskuvaani Nokiasta yhtiönä.
Vastaavasti itse pidän teknisellä alalla konkretiaa hyvinkin tärkeänä verrattuna mielikuviin.
1UP wrote:
Mulla on kaksi tavoitetta, ensinnäkin että Stub voittaa ja toiseksi, ettei Halla-aho voita.
...
Äänestinkin siksi nyt taktisesti Halla-ahoa
Hämmentävää :D
Juha wrote:
PikkuPro wrote:
Juha wrote:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6511343
En tiedä onko tässä mitään noston aihetta, mutta voi olla. Länsi toistaa tuota Venäjän vetäytymisen vaadetta, mutta realistisena kun tätä ei voi pitää, niin tässähän nyt sinänsä on varmaan se todennäköisin diili avattu.
Eli vallatut alueet pysyvät Venäjällä, mutta Ukrainan turvallisuus taataan Venäjänkin se tunnustaen, jopa Natolla.
Todennäköisintä lienee kuitenkin että sota jatkuu ilman neuvotteluja ainakin Trumpin toiseen tulemiseen asti.Aa, "Venäjänkin se tunnustaen". No, sittenhän homma on ihan luotettavalla pohjalla.
Kuulostaa toki typerältä, mutta tarkoitan että jos rauha tehdään ja Venäjä luopuu saduistaan jossa Ukraina ei ole valtio jne hetkellisesti ja hyväksyy sen mitä jutussakin oli. Eihän Venäjän sanomisilla siis mitään arvoa ole, mutta vaikea tehdä rauhaakaan jos toinen taho ilmoittelee samaan aikaan että oikeastaan aiomme hyökätä ihan kohta uusiksi.
Noh, Venäjähän jatkaa hyökkäyksiä naapurivaltioiden alueille niin kauan kuin se saa sillä alueita haltuunsa. Alueiden luovutukset olisivat siis Venäjän voitto, mitä ei haluta tunnustaa lännessä sen enempää kuin Ukrainassa. Ihmismenetykset eivät ole laskuissa mukana Kremlissä, kun tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista.
Jos joku sodan ulkopuolinen taho voisi konfliktin ratkaista, niin se ei ole Trumpin Yhdysvallat, vaan Kiina.