JP
Viimeisimmät viestit
Nordnet - Kysymyksiä ja vastauksia
14.2.2025 - 09:01
aliisan_avaimet wrote:
Tässä on ehtinyt miettiä mahdollisia motiiveja, sekä toteutustapaa jossa huono uudistus tuodaan Suomeen ensin (varsin yleinen tapa monella firmalla, ks aiempi viestini jossa kerroin kuinka ruotsalaisille sallitaan yhä pankkitunnistus). Olen keksinyt kaksi syytä, mobiiliapista saatavat datanmyyntitulot (keskiverrossa äpissä on 10-15 vakoiluträkkeriä, joista saa sentin murto-osia per asiakas per päivä), ja pyrkimys saada asiakkaista peliaddikteja (hei treidaus on hauskaa ja näin voit tehdä sitä salilla/bussissa/jne, enemmän 7e/15e toimeksiantomaksuja). Robinhood on tuon äppiaddiktion edelläkävijä, heitä jopa sakotettiin sen liiallisesta pelillistämisestä, kun toimeksiannon jälkeen räjähteli konfettia ruudulla ja muita efektejä tuomassa dopamiinihittiä.
Kumpikaan syy ei ole erityisen mairitteleva, puhuessani näin asiakkaana enkä Nordnetin osakkeenomistajana.
Minä taasen veikkaan motiivin olevan yksinkertaisempi: Niiden joukko, jotka vakaumuksellisesti kieltäytyvät hankkimasta mobiililaitteita on pieni, eikä se ole kasvamaan päin. Kolikon kääntöpuolella kasvussa on joukko, joka haluaa hoitaa asioita mobiililaitteilla, tai vähintäänkin suhtautuu neutraalisti mobiiliapplikaatioihin.
Yritykselle on tavallista kuopata liiketoimintaa, jolla ei nähdä olevan tulevaisuutta. Viime vuosilta muistan tuosta revityn otsikkoja lehtiin, kun metsäyhtiö sulkee jonkin tuotantolaitoksen, vaikka laitos olisikin vielä liiketoiminnallisesti plussan puolella. Eli ohjelmistokehityksessä kuopataan vanhoja järjestelmiä, joilla ei nähdä tulevaisuutta, mutta joiden ylläpitoon kuitenkin vaaditaan vielä resursseja. Tätä tapahtuu myös siinä vaiheessa, kun vanhalla systeemillä on vielä maksavia käyttäjiä, jolloin vaikka liiketoiminnallisesti ylläpito olisi kestävällä pohjalla, niin nekin resurssit halutaan uudemman systeemin kehitykseen.
Oy Suomi AB
28.1.2025 - 18:25
Olen rivien välistä lukevinani, ettei täällä tosissaan kumminkaan mietitä Yleisradion toiminnan kaupallistamista, mutta kirjoitetaan vielä auki se perimmäinen syy. Tarkoitus on ollut taata Yleisradion journalistinen riippumattomuus, jotta esimerkiksi millään portaalla ei tarvitse miettiä mainostulojen menetystä, kun MOT on paljastamassa suurimman mainostajan (Hesburgerin) nugettien olevan puolalaisen kanan sijasta ruotsalaista kissaa.
Käytännössä riippumattomuudessa on pientä painetta kun budjetti on poliittisen tarkastelun alainen, mutta vastavoimana suuremmalle kupruilulle toimii vielä kaupallinen media, joka oikein mieluusti uutisoi jos löytää todisteita siitä, että YLE:n hallintoneuvosto on viety veronmaksajien rahoilla kahdeksi viikoksi Bahamalle tutustumaan paikalliseen radiotoimintaan. Toki voi silti olla että YLE on nauttinut liikaa riippumattomuutta budjetin paisuttamisessa.
Yleisradion perimmäinen ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, ettei toiminta ole tarpeeksi läpinäkyvää. Yksittäisenä esimerkkinä nyt vaikka entisten (tai entisiksi muuttuvien) työntekijöiden väitteet vapaaehtoisista, mutta samalla pakollisista DEI-koulutuksista, joiden kommentointi oli johdolle huomattavan vaikeaa. Muistaakseni myös julkisuudessa budjetin supistamiseen liittyviä avauksia kohden vastaus mediaan on ollut, että sitten joudutaan karsimaan ohjelmatarjonnasta ja liipaisimen alle listattu hätäisesti katsotuimpia TV-ohjelmia, ihan kuin sillä käännettäisiin yleistä mielipidettä ja mitään rönsyjä ei olisi missään.
Springvest
26.1.2025 - 18:53
Springvest on pääomasijoittajana melko pitkäpinnainen, minkä johdosta tuo yhden suhde yhteen ei välttämättä aivan pidä paikkaansa. Piensijoittajan linkkaamasta portfoliosta voi tiirailla että merkittävä osa yhtiöistä on aloittanut rahoitustaipaleen lähemmäs kymmenen vuotta sitten ja pitänyt uusia kierroksia sen jälkeen. Arvaan että siellä on mukana tulevia exitejä suuremmalla painolla zombeja, jotka eivät vain ole vielä ehtineet käyttää kassaansa loppuun, tai hakevat vielä lisärahoitusta ennen lapun laittamista luukulle, sekä myös niitä jotka jatkavat kyllä pystyssä, mutta joissa exit merkitsisi arvostustappiota kun kasvua ei saatukaan yrityksestä huolimatta aikaiseksi.
Ja siinä missä konkurssi meinaa suoraan pääoman menettämistä, nuokaan exitit eivät ole kaikki mitään tenbaggereitä. Esimerkiksi Solar Foods on mainittu exittinä, mutta viimeisin rahoituskierros alle vuosi sitten huhtikuussa arvostettiin 207 miljoonaan euroon. Exit tarkoitti teknistä listautumista pörssiin syyskuussa, jolloin huhtikuun merkitsijöistä voittoa saivat he jotka onnistuivat myymään ensimmäisen viikon aikana listautumisesta. Yhtiön markkina-arvo tätä nykyä on 110 miljoonaa euroa. Samaten Bioretecin exit oli tekninen listautuminen vuonna 2021, sen jälkeen kun varsinainen listautumisanti keskeytettiin, eikä tuossakaan pörssitaipaleessa ole ollut liikaa hurraamista.
Vastuullisena toimijana Springvest itse yhä varoittelee että startup-sijoittamisessa pitää hajauttaa laajalti, koska suuri osa riskisijoituksista ei koskaan tuota mitään.
Syyskuun lopussa yhtiön taseessa oli 26,9 miljoonan euron edestä portfolioyhtiöitä, joten ainakaan tuo 43 miljoonan euron markkina-arvo ei ole siihen verrattuna alennysmyynnissä. En tiedä onko taseen arvostus suoraan viimeisimmästä rahoituskierroksesta, vai tehdäänkö siihen tarkistuksia, mutta ilmaa ja arpalappuja siellä ainakin on. Ne esitteet mitä itse olen silmäillyt läpi rahoituskierroksista ennustavat tulevaisuutta aina Kummelin maailman ympäri tyyliin, ja se heijastuu hieman rahoituskierroksen arvostukseen.
Ovaro (os. Orava)
24.1.2025 - 20:53
Piensijoittaja wrote:
Samalla hän on myös tämän uuden tytäryhtiön osakas. Itseäni jäi hieman vaivaamaan johtoryhmäläisen suora osakkuus tytäryhtiössä. Kuinka isolla osuudella hän on siinä osakkaana ja miksi tällainen järjestely sen sijaan, että omistaisi suoraan ovaron osakkeita?
Onhan se nyt osakkaiden kannalta parempi, että tytäryhtiön tj on osakkaana tytäryhtiössä. Silloin tytäryhtiön toimitusjohtajalla intressinä on tehdä hyvää tulosta tytäryhtiöön eikä siipiveikkoilla konsernin tuloksella
Jos Ovaro taikoisi uudelle johtoryhmäläiselle osakepalkkiona Ovaron osakkeita, olisi se toki insentiivi tehdä hyvää duunia jotta osakkeiden arvo kehittyisi suotuisasti, mutta samalla Ovaron osakkeilla on jo ennestään arvoa ja tuota siirtoa verotettaisiin ansiotulona. Tytäryhtiön arvo polkaisee oletettavasti nollasta, eli tuossa jaetaan tulevaisuuden palkkioita eikä nykyisiä rahoja.
Tietysti pörssiyhtiöiden johtoryhmäläisillä (ja hallituksella) olisi suotavaa olla suoraa omistusta, vieläpä omilla rahoilla markkinoilta hankittuna.
Titanium
23.1.2025 - 13:33
Itse vilkuilin viimeisintä rahastoraporttia, sekä hieman historiaakin. Titaniumin rahastoista nettomerkinnät yhteensä vuodessa -20 MEUR, jättäen kokonaispääomaksi 757 MEUR. Yhteenvetona kiinteistörahastoista (Hoiva, Baltia, Asunto) on lähtenyt -50 MEUR, josta lähes -40 MEUR Hoivasta.
Tilannetta on paikannut 2023 syksyllä startattu korkorahasto, joka on kerännyt viimeiseen 12 kuukauteen 29 MEUR nettomerkintöjä. Titaniumin tuloksen kannalta konversio sinne on kehno suuntaus, koska sen hallinnoinnista peritään pienempää palkkiota.
Katsoen muitakin asunto- ja toimitilarahastoja (eli pois lukien metsät ja tontit), raha on paennut koko markkinasta, koska tuotot ovat laskeneet. Olen kuitenkin aivan varma että tuottotaso palautuu kelvolliseksi ajan myötä, mikä tuo rahasäkit takaisin kurkkimaan oven raosta.
Huomionarvoista tosin sekin, että ainoa miinusmerkkistä tulosta tehnyt mainituista Titaniumin rahastoista oli Asunto, joka näytti verrokkeja vähemmän miinusta, mikä voi kieliä optimistisemmasta arvonmäärityksestä. Huhut Hoivan kuolemasta ovat liioiteltuja, ja suora verrokki eQ Yhteiskuntakiinteistöt piti myös pään pinnalla tuottomielessä edelliseltä 12 kuukaudelta.
Vuoden 2022 alussa Titanium hallinnoi 600 MEUR pääomia ja osakekurssi oli tuolloin alimmillaan jonkin verran alle 13 euroa, katsoen vuoden eteen tai taakse. Oli ehkä jopa krooninen yliarvostus. Nykyinen 7,35e per lappu vaikuttaa rekyyliltä toiseen suuntaan ja jossain määrin irrationaaliselta.
Titanium
8.1.2025 - 23:24
Olen samoilla linjoilla kuin TuuriTuuli. Kurssireaktio tuntuu totaalisen ylimitoitetulta, kun lunastusten keskeyttäminen johtaa kahdessa päivässä noin -15% pudotukseen. Kuten Innilator totesi, hallinnointipalkkiot rullaavat senkin ajan kun rahastossa pohditaan mitä saadaan muutettua käteiseksi lunastuksia varten.
Spekuloiden lunastusten keskeyttämisten taustalla saattaa olla myös sitä, että rahasto pyrkii rakennuttamaan uusia hoivakiinteistöjä ja on tekemässä niistä sopimuksia, jolloin lunastukset eivät juuri nyt ole mahdollisia kassan kannalta.
Huomionarvoista sekin, että vuosi 2023 tuottoprosentti (2024 maksetut osuudet) oli rahaston historian heikoin, mikä on saattanut kiihdyttää lunastuksia loppuvuodelle, tuoden lopulta seinän vastaan.
Ymmärsin että asuntorahastot osuivat nimenomaiseen seinään, koska asuntojen hinnat eivät nykymarkkinassa vastanneet odotuksia, eivätkä rahastot halua myydä mihin tahansa markkinaan, koska arvostuksia taseessa eli rahaston arvossa pitäisi sitten säätää myös. Hoivakiinteistöissä tuottokomponentti on osittain erilainen, sillä siinä vuokrasopimuksissa on sisäänkirjattu inflaatiokorotukset, joita ei asuntojen vuokrasopimuksista pääasiassa löydy. Ilmoituksella nekin nousevat, mutta kynnys toteuttaa vuokrankorotukset on korkeampi. Erilainen ongelma hoivarahastolle on se, että kaupalle löytyy ylipäätään vähemmän potentiaalisia vastapuolia, sillä yksityiset ovat luonnollisesti poissa laskuista. Julkinen puoli ei halua ostaa kiinteistöjä joissa se on vuokralla, vastahan siellä on pyritty pääsemään eroon kiinteistöistä myymällä niitä ja vuokraamalla takaisin. Titanium tosin ei ole niitä juuri myytyjä tainnut edes ostaakaan. Pääasiassa vuokria maksaa julkinen puoli, mutta välikätenä saattaa olla erillinen palvelun tuottaja, jonka motivaatio ottaa kiinteistöjä taseeseen voi olla aivan yhtä matala kuin kunnilla.
Tällä hetkellä itseä houkuttaa huomattavasti enemmän kuin marraskuun lopulla houkutti tankata tätä lappua.
Päivän politiikka
30.12.2024 - 10:22
Casteliero wrote:
Aki Pyysing wrote:
Nuoret eivät juo enää viinaa, joten ne voivat hurahtaa mihin mihin tahansa. Nuorten miesten entistä suurempi uskonnollisuus käy hyvästä esimerkistä.
Toki tuossa on vähän varmasti mutkia oikaistu suoraksi tarinankerronnallisista syistä, mutta eihän se tietty tuosta johdu. Nuorten miesten uskonnoitumisen trendi johtuu tietty kahdesta asiasta:
1) Liberalismin kasvu, jossa naisten avoin seksuaalisuus on huomattavasti aiempaa hyväksyttävämpää ja jota esim somessa käytetään auttamatta hyväksi.
2) Parisuhdemarkkinoiden digitalisoitumisen myötä varsinkin naisten tilanne on muuttunut ja vääristynyt. Johtanut naisilla merkittävään oman tason yliarvioimiseen noilla parisuhdemarkkinoilla, sekä seurauksena isoon joukkoon ihan normaaleja miehiä, joille on hankala saada suhteita.
Seuraus on sitten siinä, että kun normaalit nuoret miehet ei naista saa, mutta naiset entistä enemmän avoimesti seksualisoituu eri kanavissa, niin katkeroidutaan ja vastavoiman laki ajaa sitten kohti konservatiivisempia arvoja, eli uskontoa esimerkiksi.
Ja toinen seuraus, jonka jos otti puheeksi vielä jokunen vuosi sitten sai naisilta vihat niskaan, on se että meillä jää iso joukko noin neljäkymppisiä naisia sinkuiksi haluamattaan. Siitä alkaa olla jo merkkejä ilmassa. Jos haluaa todisteita, niin Threads sovellukseen kun kirjoittaa hakusanaksi sinkkuthreads, niin sieltä alkaa todisteita jo löytymään. Ja jos on vailla noin nelikymppistä naisseuraa, niin ehdottomasti aktivoitumaan tuohon kanavaan. Jostain syystä he ovat tuon sovelluksen ottaneet omakseen.
Tuo väite uskonnollisuuden lisääntymisestä parempi ottaa suolan kanssa. Nopealla hakukonepyörittelyllä löytyy joitain uutisia, jotka siteeraavat 2023 keväällä seurakuntien teettämää kyselytutkimusta seurakuntien brändistä, eikä niinkään uskonnollisuudesta. Luonnollisesti vastanneissa on esimerkiksi yliotanta kirkkoon kuuluvia. Ainoa kysymys minkä itse miellään suoran uskonnolliseksi on kysymys "Kuinka usein rukoilet?", joka näyttää kevyttä laskevaa suuntaa, eli 2018 vastasi 45% "Ei koskaan" tai "Harvemmin kuin kerran vuodessa", ja 2023 vastaavasti 54% päätyi samoihin vastauksiin molempien vastausten osuuksien kasvaessa.
Ympäripyöreät "Vastaavatko kirkon arvot omiasi?" sivuutan suorilta käsin. Vastaaja on itse saanut määritellä mitä kirkko edustaa. Ei aivan, mutta vähän sama kuin Vasemmistoliitto paketoisi omat arvonsa kauniiksi sanoiksi, kävisi kyselemässä kaduntallaajilta tykkäävätkö he tasa-arvosta ja taikaseinästä, todeten sitten että 70% suomalaisista on valmiita kommunistiseen vallankumoukseen kyselyn perusteella.
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset
27.12.2024 - 13:44
Aki Pyysing wrote:
Iloisen veronmaksajan käsitteeseeni kuuluu myös vaatia lisää veroja.
Aki Pyysing wrote:
Kotitalousvähennys joutaisikin roskakoriin, koska se on lähinnä varakkaiden veroetu.
Aki lienee matkalla iloiseksi veronmaksajaksi? 😛(Lainaus jatkui "Tosin olisi kiva, jos samalla muuta verotusta kevennettäisiin.")
Ehkä minäkin kuulun iloisten veronmaksajien joukkoon, sillä olen samaa mieltä paitsi kotitalousvähennyksen poistamisesta, myös monen muun vähennyksen poistamisesta, kuten työhuonevähennys, AY-jäsenmaksut, Osakesäästäjien jäsenmaksu, jne. Olen noita myös hyödyntänyt, lukuunottamatta AY:tä. Mielestäni kaikki samankaltaiset epäsuorat vähennykset saisi poistaa, jopa keventämättä muuta verotusta.
Farseerin sijoitusblogi
23.12.2024 - 00:14
beconi wrote:
JP wrote:
Farseer wrote:
finnjavel wrote:
Eihän tuo verottajaa olisi kiinnostanut, jos et myynnin jälkeen olisi ostanut taas takaisin.
Siis ostin aiemmin tänään ja jos olisin myynyt heti (pari tuntia myöhemmin) niin tokihan verottajaa kiinnostaisi jos lähtisi forcaamaan tulkintaa riskittömästä veronkierrosta. Samalla tapaa kuin et jos olisi myynyt ensin ja ostanut heti perään takaisin. FIFO-periaatteella ne kalliilla ostetut kun olisivat lähteneet.
Harvinainen mutta nihkeä spotti. Peruste toki myynnille olisi ollut mutta mielellään välttää päätymistä verottajan syyniin näissä asioissa.Voi olla joku omakin väärinkäsitys, mutta en ymmärrä miten verottajaa kiinnostaisi.
Jos ensin ostan osaketta ja myöhemmin samana päivänä myyn sen, niin kyseessä on tuiki tavallinen päiväkauppa, tuli siinä sitten voittoa, tappiota tai pelkkiä kaupankäyntikuluja. Jos noiden toimien välissä markkinoille pamahtaa posari, niin FIVA periaatteessa voisi kiinnostua että onko kyseessä sisäpiirikauppa, mutta se ei ole tässä tapauksessa oleellista. Kun uutinen oli huono, niin tappiotahan siitä syntyi todennäköisesti ja nopealla reagoinnilla tappiot voisi rajata. Ei siitä mikään viranomainen voi tulla kovistelemaan, että miksi kävit tekemässä tappiota päiväkaupalla, yritätkö välttää veroja menettämällä rahaa?
Ymmärtääkseni verottajan kiinnostus varsinkin näin vuodenvaihetta lähestyessä on siis tilanteet jossa ensin myyn osakkeet (realisoin verot), jonka jälkeen ostan ne takaisin esimerkiksi tunnin päästä, ilman että kurssissa on tapahtunut muutosta. Ei ole omalle kohdalle tullut eteen tilannetta, mutta jossain toisessa ketjussa joku avasi (en muista kuka ja missä, pahoittelut), että seuraamus olisi se, että kaupankäyntikulut noissa kaupoissa olisivat verovähennyskelvottomia. Kuulostaa jossain määrin järkeenkäyvältä, joten en epäile etteikö se olisi niin ja samalla ainoa seuraus, ehkä jonkin selvityspyynnön täyttämisen riesan lisäksi.
Sinun olisi siis pitänyt hypoteettisen myynnin jälkeen vielä ostaa laput takaisin, jotta tuossa olisi tapahtunut jokin verottajaa kiinnostava liikehdintä. Sen ymmärrän jos lamaannuttava vitutus iski tuon oston ajoituksen kanssa tämän vuoden päätteeksi. Perstuntumalla omasta salkusta yli puolet firmoista antanut negarin jossain kohtaa tänä vuonna (Kyllä, minäkin olen hesulisijoittaja, kiitos kysymästä).
Kyseessä oli Vincitin lisäys, eli pohjalla oli valmiiksi lappuja turskalla. Jos ostaa lisää ja myy lisäykset heti pois, niin fifon mukaan myynnit tapahtuu niistä korkeammalta ostetuista vanhoista lapuista. Käytännössä on yhdentekevää myykö vaiko ostaako ensin, joka tapauksessa myydyksi tulee ne vanhimmat laput --> voidaan tulkita verovähennysveivaukseksi. Tämä siis tilanteessa jossa kurssi pysyy päivän aikana flättinä. Nyt kuitenkin kurssi romahti välissä, mikä helpottaisi verottajalle selittelyä.
Hyvä selvennys. Ajattelin asiaa paitsi uuden oston kannalta, niin myös koko position myynnin kannalta.
Senkin virheen olen tänä vuonna tehnyt itse, että hyvällä tuurilla ollut naama ruudussa pörssiuutisia selaamassa kun negari on annettu ulos, mutta myynyt vain puolet lapuista. Älkää kysykö miksi.
Farseerin sijoitusblogi
21.12.2024 - 21:41
Farseer wrote:
finnjavel wrote:
Eihän tuo verottajaa olisi kiinnostanut, jos et myynnin jälkeen olisi ostanut taas takaisin.
Siis ostin aiemmin tänään ja jos olisin myynyt heti (pari tuntia myöhemmin) niin tokihan verottajaa kiinnostaisi jos lähtisi forcaamaan tulkintaa riskittömästä veronkierrosta. Samalla tapaa kuin et jos olisi myynyt ensin ja ostanut heti perään takaisin. FIFO-periaatteella ne kalliilla ostetut kun olisivat lähteneet.
Harvinainen mutta nihkeä spotti. Peruste toki myynnille olisi ollut mutta mielellään välttää päätymistä verottajan syyniin näissä asioissa.
Voi olla joku omakin väärinkäsitys, mutta en ymmärrä miten verottajaa kiinnostaisi.
Jos ensin ostan osaketta ja myöhemmin samana päivänä myyn sen, niin kyseessä on tuiki tavallinen päiväkauppa, tuli siinä sitten voittoa, tappiota tai pelkkiä kaupankäyntikuluja. Jos noiden toimien välissä markkinoille pamahtaa posari, niin FIVA periaatteessa voisi kiinnostua että onko kyseessä sisäpiirikauppa, mutta se ei ole tässä tapauksessa oleellista. Kun uutinen oli huono, niin tappiotahan siitä syntyi todennäköisesti ja nopealla reagoinnilla tappiot voisi rajata. Ei siitä mikään viranomainen voi tulla kovistelemaan, että miksi kävit tekemässä tappiota päiväkaupalla, yritätkö välttää veroja menettämällä rahaa?
Ymmärtääkseni verottajan kiinnostus varsinkin näin vuodenvaihetta lähestyessä on siis tilanteet jossa ensin myyn osakkeet (realisoin verot), jonka jälkeen ostan ne takaisin esimerkiksi tunnin päästä, ilman että kurssissa on tapahtunut muutosta. Ei ole omalle kohdalle tullut eteen tilannetta, mutta jossain toisessa ketjussa joku avasi (en muista kuka ja missä, pahoittelut), että seuraamus olisi se, että kaupankäyntikulut noissa kaupoissa olisivat verovähennyskelvottomia. Kuulostaa jossain määrin järkeenkäyvältä, joten en epäile etteikö se olisi niin ja samalla ainoa seuraus, ehkä jonkin selvityspyynnön täyttämisen riesan lisäksi.
Sinun olisi siis pitänyt hypoteettisen myynnin jälkeen vielä ostaa laput takaisin, jotta tuossa olisi tapahtunut jokin verottajaa kiinnostava liikehdintä. Sen ymmärrän jos lamaannuttava vitutus iski tuon oston ajoituksen kanssa tämän vuoden päätteeksi. Perstuntumalla omasta salkusta yli puolet firmoista antanut negarin jossain kohtaa tänä vuonna (Kyllä, minäkin olen hesulisijoittaja, kiitos kysymästä).