Lindex jatkaa vatvomista. Odotin todella jo jotain ulostuloa tähän osariin, mutta "Yhtiön hallitus jatkaa Stockmannin tavarataloliiketoimintaan liittyvää strategista arviointia, jonka puitteissa liiketoiminnalle arvioidaan erilaisia strategisia vaihtoehtoja. Kerromme arviointityön tuloksista viimeisellä vuosineljänneksellä."

Onko tämä sitä diskuteeraamista? Stockalle vaihtoehdot ovat myyminen, eriyttäminen omaksi yhtiökseen, toiminnan tervehdyttämisen jatkaminen tai hallittu alasajo. Ei se nyt niin vaikeata voi olla laittaa nuo järjestykseen sen mukaan mitä halutaan tehdä ja tulla ulos, että etsitään ostajaa tositarkoituksella tai pyritään jakautumaan kahdeksi eri listayhtiöksi kahden vuoden sisällä tms. Toteuttaminen on eri asia kuin strategia, enkä tässä tapauksessa näe mitä hyötyä strategian pimittämisellä olisi, ellei se sitten olisi tuo alasajo.

Osarin luvut olivat ihan mukiinmenevät. Lindexin liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta ja Stockmannin liiketappio väheni. "Stockmann-divisioonan liukuva 12 kuukauden oikaistu liiketulos, 0,9 miljoonaa euroa, oli myös divisioonan ensimmäinen positiivinen liukuva 12 kuukauden tulos moneen vuoteen.". Muistetaan kuitenkin vielä aiemminkin mainittu pointti, että vaikka Stockmannin liiketulos olisi positiivinen, niin se ei olisi vielä voitollinen, sillä IFRS-kirjanpidossa vuokrat kirjataan velkoihin ja liiketuloksen eli EBITin jälkeen miinustetaan vielä näitä vuokria jollain osuudella.

Lindexin osalta jobinposti on se, että tulosennusteiden ylälaidat harjattiin pois Stockmannin edistymisestä huolimatta: Oikaistu liiketulos 70-90 -> 70-80 ja liikevaihdon kasvu 0-4% -> 0-2%. Oletan, että uuden ja uljaan kaikkikanavaisen jakelukeskuksen köhiminen on vaikuttanut noihin merkittävästikin. "Lindex-divisioonan taloudelliseen suoritukseen vaikutti uuteen kaikkikanavaiseen jakelukeskukseen liittynyt tilapäinen tekninen ongelma elokuussa. Se pidensi toimitusaikoja ja vaikutti tuotteiden saatavuuteen kaikissa myyntikanavissamme. Divisioonan toimituskyky palautui katsauskauden jälkeen."

Investointien otsikon alta löytyy se tärkeä: "Kolmannen vuosineljänneksen aikana uudessa jakelukeskuksessa ilmeni tilapäinen tekninen ongelma, mikä vaikutti Lindex-divisioonan tuotteiden saatavuuteen. Lindexin verkkokauppatilauksiin liittyvien varastotoimintojen lopullinen siirto Boråsista uuteen jakelukeskukseen toteutetaan vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jotta vakaa toimituskyky voidaan taata loppuvuoden kaupallisesti merkittävän juhlakauden aikana. Verkkokauppatilausten käsittelyn vaiheittainen siirto uuteen jakelukeskukseen on käynnissä ja etenee hyvin. Alun perin konserni oli suunnitellut sulkevansa molemmat varastot vuoden 2025 aikana. Uuden kaikkikanavaisen jakelukeskuksen odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, minkä jälkeen keskus tukee Lindex-divisioonan strategisia kasvusuunnitelmia, parantaa tehokkuutta ja tuo säästöjä."

Kurssireaktio oli negatiivisen puolella, joskin melko ohuesti. Jos jotain hyvää tästä pitäisi vielä kaivaa tästä, niin "Katsauskauden jälkeen lokakuussa Lindex jatkoi kasvuaan ja avasi ensimmäisen liikkeensä Tanskassa."

Aki Pyysing wrote:

JP wrote:

Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan. 

Liikevaihtoverolla jää kaivoksia avaamatta ja mineraaleja kaivamatta. Tämä on Suomelle huono asia, koska juuri marginaalisemmista kaivannaisista jää maahan eniten. Jos haluaa rankoa kaivoksia, niin ylisuuri vakuusrahasto tuntuisi fiksuimmalta kohteelta. Tai vaikka korkeampi voittovero. Mutta ei liikevaihtoveroa, jollainen ilman ostojen vähennysoikeutta kaivosvero juurikin on.

Jos Suomi olisi sellainen paratiisi kaivoksille ja siten verokarhulle kuin kuvaillaan, olisi täällä ehkä enemmän kuin 11 kaivosta auki. Ja avaamatta on juurikin marginaalisia kaivoksia, jotka vero vie marginaalin mustalle puolelle.

Suomessa verotetaan muuten esimerkiksi kaivosmiesten palkkoja. Afrikan kaivoksissa tuskin kovin paljon TEL-maksuja maksetaan. Suomessa jos harjoitat mitä tahansa taloudellista toimintaa, yleensä veroaste on ihan riittävä, että ollaan jo Lafferin käyrän huippukohdan lähellä.

Pointti vertailussa kansainvälisesti on se, että tuon kaltainen liikevaihtovero kaivostoiminnasta ei ole epätavanomaista, eikä siten vain Suomea koskeva kilpailuhaitta. Pitäisi pystyä katsomaan osana kokonaiskustannusta, johon sitten kuuluvat myös ne kaivajien palkat ja eläkemaksut, ynnä muut lakisäänteiset muuttujat, jotka yhdessä tekevät kaivostoiminnasta Suomessa heikosti kannattavaa(?). Vaaditaanko meillä ylisuuria investointeja ympäristön suojelemisen kannalta, siinä missä jossain Afrikassa lupiin riittää gepardihattu oikealle henkilölle lahjoitettuna? Tai onko meilläpäin ehkä huonompia esiintymiä, joista tarpeellisten mineraalien kaivaminen ei maksa vaivaa ilman julkisen puolen tukea?

Taloudellinen toimeliaisuus on hyvästä, mutta liian halvalla ei pidä myydä. Jos Suomessa sijaitsevia marginaalisia malmiesiintymiä ei kaiveta esiin siksi, että se on kalliimpaa kuin jossain muualla missä on parempia esiintymiä, niin mielestäni kaivoksen perustamisen voi antaa odottaa. Myöhemmin se parempi esiintymä alkaa olla kaivettu ja heikompi esiintymä alkaa kannattaa, joko kysynnän ja tarjonnan kehityksen kautta, tai laitteiden ja menetelmien parantumisen myötä. Kuten Aki mainitset, siinä on riskinä että enää tulevaisuudessa ei kyseistä kiveä tarvita ja potentiaali hukattiin kun ei tartuttu toimeen ajoissa. En osaa arvioida todennäköisyyksiä, mutta itse katsoisin tuon riskin.

Aki Pyysing wrote:

 

Jos ongelmana on kv. konsernien voittoveron väistely, pitää puuttua siihen, eikä asettua neiraajajarrutukseen kaivoksia vastaan. Tosin tähän ongelmaan on puututtukin. Sekä siirtohontoja valvomalla että korkovähennyksiä leikkaamalla.

Jos ongelmana on kaivostoiminnan kustannustaso silloin, kun kaivostoiminnan vero on yhä vähemmän kuin vastaava kaivos muualla, niin on kummallista syyttää kalleudesta kaivosveroa, vaikka se uusin kuluerä olisi. Ei meillä tosin taida olla tästä kulmasta mitään hyviä arvioita esitettyinä. Mielestäni on ihan loogista, että kaivoksen verotuksen perusteena on kaivetun aineksen määrä, eikä se että kuinka paljon sieltä löytyy rahan arvoista kiveä, jonka voitoista toki verotetaan myös kuten tavallistakin liiketoimintaa.

Toimisiko tuo ympäristöhaittarahasto muuten alkusijoituksella, vai olisiko se vuosittainen summa mitä rahastoon maksetaan perustuen esimerkiksi juuri kaivetun maan määrään? Se toimisi kummassakin tapauksessa luullakseni hyvin samankaltaisena investointeja haittaavana tekijänä, vaikka sisältäisi hataran lupauksen siitä, että rahat saa takaisin sitten kun kaivostoiminta päättyy ja arvioidaan ympäristön selvinneen vähillä vahingoilla. Häilyvän pieni poliittinen riski, että joku vihreä ympäristöministeri matkan varrella päättää maisema-arvojen pilaamisen olevan parin miljardin arvoinen ympäristörikos :)

Vastapainoksi voisin mainita että korotukset verotuskäytäntöihin tuovat Suomen lähemmäksi globaalia tasoa, ainakin tekoälyn kaivaman datan mukaan. Selittänee osaltaan sen miksi kaivosteollisuus haluaa puhua vain nelinkertaistamisesta ja absoluuttisista euroista. Ruotsi ja Norja ovat jopa alemmalla tasolla kuin nykyinen käytäntö, mutta Suomessa kaivetaan silti eniten tonneja kiveksiä ylös, eli lienee joka tapauksessa oltava ainesta mitä kaivaa vaikka kaivaminen olisi verovapaata.

Samaa mieltä siitä että teoreettiset lisäeurot valtion kassaan todennäköisesti menevät väärään kohteeseen, mutta se ei ole veron syytä, vaan yleishyödyttömän hömpän loputon pyörittäminen on perseestä.

Jos Outokummun hehkuttama Euroopan ainoa kromikaivos (vallihauta?), EU:n sopivasti korottamat polkumyyntitullit ja "vähäpäästöisen ferrokromin kasvava kysyntä" (toimitusjohtajan kommentti Outokummun tiedotteesta) eivät riitä tasoittamaan tätä kustannusta ja esimerkiksi investoinnit Kemin kaivokseen siksi perutaan, niin Outsan operaatiossa on jotain kummallista. Tekoälyn mukaan suurin kromin/ferrokromin viejä on Etelä-Afrikka, jopa 80% maailmanlaajuisesti ja siellä verotus on nyt korkeammalla kuin uusi taso Suomessa. Samaten siellä tuoreissa kaavailuissa on uusi vientiin kohdistettu vero kromia kohden, jotta ferrokromiksi prosessointia kotimaassa saataisiin kasvatettua. Sen perusteella ei vaikuta että muualla maailmassa oltaisi kilpailemassa alhaisimmista kaivosveroista.

Se on selvää että Outokumpu ja muut kaivosalan tahot pitävät ääntä asiasta, joka saattaa olla käytännössä jopa 1% vero liikevaihtoon, mutta uhkailut kaikista menetettävistä investoinneista vaikuttavat ainakin osittain liioitelluilta. Vähintään asiaa täytyy tarkastella muustakin näkökulmasta kuin siitä, että paljonko verorasitus Suomessa nousee verrattuna mitä se oli aiemmin Suomessa, kun lopputuotteen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja kyseessä on resurssi jota ei taiota ilmasta kuin soleiinia.

Tosin mitään varmuutta metallien tulevista hinnoista meillä ei ole. Joten pääsääntöisesti kannatan näkemystä, että kaivetaan silloin, kun se kannattaa.

Voi se noinkin olla. Sivujuonteena huomautan, että OPEC-kartelli kontrolloi öljyn poraamista, jotta myynti olisi jatkossakin ei pelkästään kannattavaa, vaan hyvin kannattavaa.

Omista kaupoista huutelu julkisesti ja ilmaiseksi -> Ei tarvinne lupaa. Eikö Sharevillekin perustu tähän?

Hypettäminen julkisesti ja ilmaiseksi, väärillä tiedoilla höystettynä pump & dump tarkoituksessa -> Voi joutua syytteeseen ja tuomiolle, kuten Ruotsissa oli tapaus vuosia sitten. Yhtä väärin myös luvan kanssa.

Vinkkien tarjoaminen osana yrityksen liiketoimintaa eli privaatisti omille asiakkaille -> Tarvinnee luvan, oli vinkki sitten maksullinen tai maksuton. Näinhän se pankeillakin on, että sijoitusneuvonta on pääsääntöisesti asiakkaille maksutonta, mutta luvanvaraista yhtä kaikki sillä neuvontaa suoritetaan yksilöllisesti asiakkaan elämäntilanne huomioiden.

Lain henki lienee se ettet saa neuvoa, jos et ymmärrä mitä neuvot. Toisinpäin toimii välillä niin ettet pääse ostamaan, jos et ymmärrä mitä ostat...

@MarkusVee kuitenkin sanoi ettei ole perimässä maksua, joten ei ehkä suoraan ole samanlaista liiketoiminnallista aspektia, eikä oikeastaan yksilöllistä neuvontaakaan, jos kyseessä on vain omien liikkeiden paljastaminen. Ainakin itse pitäisin omien kauppojen (julkista) raportointia ihan laillisena toimintana, vaikka kyse olisi yrityksen suojissa tehdyistä kaupoista, sillä muuten veikkaan että olisi melko laitonta toimintaa tehty myös Sijoitustiedon kaupankäyntiketjussa useiden keskustelijoiden toimesta.

Isompi riski tuossa on varmaan että tulkittaisiin esittämäni kakkosskenaarion mukaisesti eli lainvastaisena markkinoiden manipulointina. Eritoten jos suorittaisi idealla: Osta > Copy-treidaajat ostavat > Myy > Toista.

Merkityksellinen lienee myös se mekanismi kuinka "seuraaminen" tapahtuu. Se että julkaiset mallisalkkua ei vaikuta raskauttavalta, mutta jos tarjoat siihen jotain automaatiota kylkeen, joka oikeasti seuraisi salkkua itsenäisesti tai vähäisellä käyttäjäinteraktiolla, niin todennäköisesti tulkittaisiin sijoitusneuvonnaksi ja vaatisi luvan.

ps. En ole juristi.

Olettaisin että lajittelukustannus yksittäisen kirjeen osalta on mitätön, sillä eikö tuo ole pitkälle automatisoitu aikapäiviä sitten? Samaten jakelureittejä ajetaan joka tapauksessa, koska kirjeitä yhä lähetetään ympäri maan. Lisäkustannusta voi olla silloin jos samaan osoitteeseen ei muuta postia mene, mutta kääntäen kustannus on sama meni luukusta sisään yksi vai kaksi kirjettä.

En näe että kysessä olisi mikään vastuu, koska noita merkkeihin ja kuoriin käytettyjä rahoja ei voi kukaan lunastaa takaisin.

Postinjakelun kannattavuus heikkenee silloin, jos ihmiset eivät enää lähetä kirjeitä, eikä kukaan sitten tarvitse enempää ikimerkkejä tai kuoria, ja koska lajitteluautomaatiosta maksetaan jotain kiinteätä kustannusta riippumatta lajittelun määrästä sekä jakelureittejä joudutaan ajamaan vähemmillä kantamuksilla.

Mutta kysyisin että onko Posti muihin logistiikkayhtiöihin takamatkalla, koska eikö sillä ole jotain lain puolesta erilaisia vastuita jatkaa toimintaa myös siellä, missä se ei ole taloudellisesti kestävää?

Kuluvan kuun puolessa välissä aloittanut uusi CFO Massi Jahti (Masih Yazdi) tehnyt 3,9 miljoonan kruunun oston toissapäivänä, josta tiedote eilen. Eli viikon tutustumisella reiluhko satsaus. Henkilön tausta SEB:llä ja oli siellä talousjohtajana vielä viime vuoden puolella.

Kurssi eilen nousi noin 7% päivän päätteksi, mutta jos oikein luen kurssikäppyrää ja aikaleimoja, niin mielenkiintoisesti viiden pinnan nousu tapahtui jo ennen tiedotteen julkaisua.

JR wrote:

JP wrote:

Edustajan 7% korotus on 500 euroa, josta jää 203 euroa lisää käteen. Esimerkin pienituloiselle se olisi 140 euroa bruttoa, josta 81 euroa löytää tiensä työntekijän omaan lompakkoon. AY-liikkeet perustelevat prosenttivaateet usein yleisellä inflaatiokehityksellä, jonka jälkeen sama prosentti valuu kansanedustajille yleisen ansiokehityksen viitteenä. En vai itse pysty näkemään miksi yhteyden pitäisi toimia noin, koska nähdäkseni inflaatio ei toimi siten, että varakkaampi kohtaa sen 2,5-kertaisena.

Jos palkka käytetään kulutukseen, niin sehän toimii nimenomaan noin. Jos molemmat kuluttaisivat rahojaan asioihin samanlaisella jakaumalla (toki käytännössä ei), niin inflaatio nostaa sen parempituloisen kuluja moninkertaisesti.

Olet oikeassa, että jos kulutustottumukset olisivat samat ja vain skaalaisivat ylöspäin palkan mukaisesti, niin inflaatio olisi pätevä mittakeppi myös suurituloisen ansiokehityksen pohjaksi. Ja olet oikeassa myös siinä, että käytännössä noin ei tapahdu ja esimerkiksi pienituloinen vuokra-asuja sekä suurituloinen omistusasuja (lainalla) voivat kokea asumiskustannustensa kehityksen menevän eri suuntiin samassa yleisinflaatiokorissa. Tämä alkaa toki mennä jo ohi aiheesta.

koira wrote:

TwoHorsepower wrote:

Radiossa kettuiltiin aamulla, että samalla viikolla kun ilmoitettiin uusista leikkauksista tuli ilmoitus kansanedustajien palkkioiden korotuksista. Mie en vastusta erityisesti kumpaakaan (vastuusta kuuluu saada tukeva korvaus), mutta kieltämättä ajoitus palkkiokorotusten ilmoittamisesta olisi voinut tulla johonkin mediaseksikkäämpään aikaan. Ymmärrän täysin jos särähtää tavan tallaajan korvaan.

Joo nyt olis aika halvalla saanut sympatiapisteitä kansalta, mutta ei..Ehkä se on just tämä röyhkeys ja "ilveily" millä ne tätä politiikkaa vetää mikä tässä hallituksessa erityisesti tökkii haha

Edit: Tai en itseasiassa tiedä milloin, millä äänijakaumalla ja kenen ehdotuksesta tämä päätös tehtiin. Huomaa kyllä että triggeröityy kaikista vähänkään hallitukseen liittyvistä otsikoista ja postauksisa haha

Kansanedustajista riippumaton(?) palkkiotoimikunta lienee ollut päätäntävaltainen asiassa: https://yle.fi/a/74-20130625

En tiedä ovatko henkilöt kytköksissä mihin puolueisiin. Todennäköisesti vähintään joidenkin edustajien kavereita ja saaneet toimikunnasta toimimisessa kivan palkkion, ja lopputulos olisi ollut aivan sama riippumatta siitä mitkä puolueet olisivat asiassa takapiruina.

Olen aiemminkin kritisoinut prosenttikorotuksia esimerkiksi AY-liikkeiden vaatimuksissa, ja aion jatkaa samalla linjalla tässäkin, sillä lähtötaso tulisi huomioida jos halutaan pitää kiinni siitä että tuloerot eivät kasva. Usein pienemmät tuloerot on luettu yhteiskuntaa vakauttavaksi tekijäksi.

Korkein marginaaliveroprosentti on 59,3%, johon kansanedustajat pääosin osuvat, kun vastaavasti 2000e/kk palkkatuloilla marginaaliveroprosentti on 42,1% (lähde). Edustajan 7% korotus on 500 euroa, josta jää 203 euroa lisää käteen. Esimerkin pienituloiselle se olisi 140 euroa bruttoa, josta 81 euroa löytää tiensä työntekijän omaan lompakkoon. AY-liikkeet perustelevat prosenttivaateet usein yleisellä inflaatiokehityksellä, jonka jälkeen sama prosentti valuu kansanedustajille yleisen ansiokehityksen viitteenä. En vai itse pysty näkemään miksi yhteyden pitäisi toimia noin, koska nähdäkseni inflaatio ei toimi siten, että varakkaampi kohtaa sen 2,5-kertaisena.

Omat tietoni voivat olla vanhentuneita, mutta ainakin pari vuotta sitten tilanne oli se, että Aallonilla ei ollut omaa kirjanpitosoftaa taikka ohjelmisto-osaamista. Pörssiin listattu IT-palveluyhtiö kehitti heille tilaustyönä jonkinlaista portaalia, jonka kautta eri softien tietoja saatiin yhdisteltyä. Kyseessä lienee Almanakan artikelissakin esille nouseva "Aallon Portti".

Tuo oli sekä tarpeellista heille, koska haluttiin konsolidoida pirstaleista tilitoimistokenttää riippumatta siitä mitä ohjelmistoja jokin tilitoimisto käytti, että myös pakon sanelemaa, koska kirjanpitosoftan kehittäminen on pitkä ja kallis tie jossa investointi saattaa myös mennä hukkaan.

Samoin kuin Almanakka, en vain näe kilpailuetua. Ohjelmistokehityksen osalta se tuo paljon kitkaa, että ylläpidettäviä integrointeja on moniin eri suuntiin. Jos jokin isoista ohjelmistoista löytää sen kulman tuohon tekoälydisruptioon ja alkaa valtaamaan markkinaosuuksia ohjelmistojen saralla, niin se on kiva että siinä voidaan ratsastaa rinnalla, mutta se ei ole vallihauta mitään muuta tilitoimistoa kohden. Jos jokin uusi toimija ohjelmistoissa tekee tuon, niin sitten integraatiot Porttiin pitäisi toteuttaa. Samalla huomataan että aiemmat integroinnit menettävät merkitystään. En pidä lippua ylhäällä että killer-feature luotaisiin Porttiin, koska sen tulokulma ei ymmärtääkseni ole varsinainen kirjanpidon ohjelmisto.

Tilitoimistoala on kovin pirstaleinen, koska työvoiman myymistä on vaikea skaalata, plus kuokkia sekä hakkuja myydään vapaasti kaikille halukkaille. En keksi suuria skaalaetuja Aallonillekaan, paitsi sen että portaalin kehityskustannuksia saadaan hajautettua, pitäen kuitenkin mielessä sen, että yksittäinen tilitoimisto ei tuota portaalia välttämättä tarvitsisi. Ohjelmistokustannuksissa voi saada pieniä skaalaetuja, mutta valtavaa leveragea hintaneuvotteluissa softatoimittajien kanssa erilaisista alennuksista ei ole: Jos uhkaa vaihtaa kaikki asiakkaansa kilpailijalle ja tilitoimiston asiakas onkin tykästynyt nykyiseen softaan, niin tilitoimisto itse voisi menettää asiakkaansa yrittäessään pakottaa uutta toimintatapaa puhtaasti omista lähtökohdistaan.

Tappaminen on mielestäni huonosti muotoiltu Akilta. Almanakan artikkelissa oli siis näin:

Tekoäly: Mikä on Aallon Groupin kaltaisen toimijan rooli, jos tekoäly toimittaa sille asetettuja lupauksia? Kysyttäessä Aallon varmasti vastaisi, että se tarjoaa heille mahdollisuuksia tehostaa työtään. Näin varmaan on etenkin alkuvaiheessa. Kehitys saattaa kuitenkin olla yllättävän nopeaa ja itse näen suuria disruptioriskejä lähitulevaisuudessa. Ja minä kuulun siihen skeptiseen osaan populaatiota tekoälyn osalta. En halua kantaa määräänsä enempää tekoälyriskiä salkussani, ja Aallon mielestäni kuuluu siihen koriin.

Viekö tekoäly työt kaikilta tilitoimistoilta? Riski näyttää vielä aika pieneltä sille, eli tilitoimistot eivät ole kuolemassa, mutta disruption riski on oikeasti olemassa. Tekoäly uhkaa siis tehostaa kirjanpidon tekemistä melko suurestikin, ja siinä piilee riskiä:

1. Onko Aallon aallonharjalla vai onko jokin toinen toimija alalla, joka korjaa nämä teoreettiset tehostamisen hedelmät ja vie asiakkaat tarjoamalla kirjanpidon puoleen hintaan? Orgaanisen kasvun puute viittaa siihen että Aallon ei ole sellainen tilitoimisto, jolla on nykyisellään erityistä imua.
2. Vaikka tekoäly ei tekisi kirjanpitoa valmiiksi, se voi mahdollistaa enemmissä määrin sen, että yrittäjät tekisivät kirjanpitoaan itse. Eli tekoäly kykenee jo nykyisellään antamaan usein oikeita ja selkeitä vastauksia kun siltä kysytään miten jokin kirjanpidon asia tulisi tehdä, mikä mahdollistaa ja rohkaisee niitäkin yrittäjiä, jotka ovat aiemmin todenneet etteivät osaa tai ymmärrä.

EDIT: Tarkennetaan vielä kakkoskohtaa, että jos yrittäjä kykenee ottamaan tekoälyn avustuksella kirjanpitäjältä joitain tehtäviä pois, niin sen tulisi näkyä summassa mitä tilitoimisto kykenee asiakkaaltaan laskuttamaan. Eli vaikka työ ei vähenisi, niin suurempi osa työstä voisi tekoälyavusteisten työkalujen avulla jäädä yrittäjän harteille.