17.12.2021 - 12:41 #78749

JePi

+71
Liittynyt:
15.12.2020
Viestejä:
45

Pahoittelut, että en ihan täysin ymmärtänyt mitä kukakin oikeasti tarkoitti joten voi tulla toistoa, mutta uudet autot on hyvä esimerkki inflaation laskennasta ja mielestäni sen puutteista. Heitän nyt luvut puoliksi ulkomuistista ja käytän jenkkien tapaa mitata CPI:tä.

Uusien autojen keskimääräinen hinta vuonna 1995 noin 15.000 dollaria ja 2020 se oli yli 40.000 dollaria. Hinnan muutos on siis noin 300%. Jos katsoo kuluttajahintaindeksistä uusien autojen hinnan kehitystä niin se on käytännössä pysynyt paikallaan tällä aikavälillä, välillä jopa laskenut. Syy tähän on se, että tilaston laskennassa hyvitetään kaikki auton ominaisuuksia parantanut hinnan nousu. Tämä ei rajoitu pelkästään siihen, että fyysinen radio on vaihdettu kosketusnäyttöön vaan jopa aerodynaamisille parannuksille on ilmoitettu arvo, joka laskee "inflaation" määrää. 

Ainakin omasta mielestä tämä antaa jokseenkin harhaanjohtavan kuvan inflaatiosta, koska kuluttajien käyttämä rahamäärä on kuitenkin kolminkertaistunut vaikka tilaston mukaan inflaatio onkin nollassa. Myös maallikkona epäilen muutenkin näin pitkälle viedyn laskennan tarkkuutta varsinkin kun parannuksen määrä auton laatuun ei ole mitenkään yksinkertaisesti mitattavissa. Ainakaan rahan ostovoiman säilymistä ei voi seurata kuluttajahintaindeksin perusteella.

 

0
0
17.12.2021 - 13:05 #78750

Kilppari

+380
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
858
Aki Pyysing kirjoitti:

 

Kilppari kirjoitti:

 

mskomu kirjoitti:

Kun siivotaan inflaatiosta pois energia, vuokrat/asumismenot, puhelinlasku, polttoaine ja osa ruoa'asta, niin huomataan, että oikaistu inflaatio on alle 2 %, eli ei ole syytä nostaa korkoja.

 

Mitä sinne sitten pitää jättää?

Yksi joka jää on elekrtoniikka. Siinähän inflaatio lasketaan vielä tietoisesti "väärin" kun verrataan samoja vekottimia vaikka olisi parempi verrata samaan tarkoitukseen kulloinkin sopivia laitteita.

 

Meinaat, että inflaatiolaskelmissa seurataan Saloran 17-tuumaisen telkkarin hintaa vuodesta toiseen🤔? Elektroniikassa käsittääkseni inlaatio lasketaan tietoisesti väärin, mutta toiseen suuntaan. Ei huomioida sitä, että samalla rahalla saa nyt puhelimen internetillä ja kameralla, kun ennen sai sellaisen, jolla voi soittaa ja tallentaa 20 puhelinnumeroakin.

Noin tuo asia minulle selvitettiin jokin aika semiluotettavasta lähteestä. Yritän vielä itse googlata löytäisinkö lähteen. Sitä saloraa ei tietty enää seurata vaan tuodaan uusia tuotteita koriin ja poistetaan vanhoja. Peräkkäisinä vuosina katsotaan kuitenkin esim Ihone 6 jne. Vaikka oikeampaa olisi katsoa esim yleisin myyty puhelin.

Edit: En löytänyt lähdettä, niin en väitä mitään. Aki ehkä oikeassa. Paitsi Heiska olikin jo löytänyt linkin.

0
0
17.12.2021 - 13:11 #78751

JR

+5054
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485
Kilppari kirjoitti:

Noin tuo asia minulle selvitettiin jokin aika semiluotettavasta lähteestä. Yritän vielä itse googlata löytäisinkö lähteen. Sitä saloraa ei tietty enää seurata vaan tuodaan uusia tuotteita koriin ja poistetaan vanhoja. Peräkkäisinä vuosina katsotaan kuitenkin esim Ihone 6 jne. Vaikka oikeampaa olisi katsoa esim yleisin myyty puhelin.

Edit: En löytänyt lähdettä, niin en väitä mitään. Aki ehkä oikeassa. Paitsi Heiska olikin jo löytänyt linkin.

Yleisin myyty puhelinkin on ongelmallista. Muutaman vuoden aikana ihmiset on innostunu iphoneista ym, ja jotenkin ensin yhtäkkiä päätettiin, että on ihan normaalia maksaa 500 puhelimesta, ja sitten 1000 eur. Mutta ei tämä jotenkin suoraan inflaatioltakaan kuulosta, koska ei pelkästään käyttökelpoisen vaan hyvän puhelimen, jossa on suuri osa siitä vuosien varsilla ilmestyneestä toiminnallisuudesta, saa reilulla satasella. Ihmisten kulutuspainotukset ovat vain muuttuneet.

0
0
17.12.2021 - 16:40 #78756

PikkuPro

+5670
Liittynyt:
28.6.2014
Viestejä:
2764
JR kirjoitti:

 

Kilppari kirjoitti:

Noin tuo asia minulle selvitettiin jokin aika semiluotettavasta lähteestä. Yritän vielä itse googlata löytäisinkö lähteen. Sitä saloraa ei tietty enää seurata vaan tuodaan uusia tuotteita koriin ja poistetaan vanhoja. Peräkkäisinä vuosina katsotaan kuitenkin esim Ihone 6 jne. Vaikka oikeampaa olisi katsoa esim yleisin myyty puhelin.

Edit: En löytänyt lähdettä, niin en väitä mitään. Aki ehkä oikeassa. Paitsi Heiska olikin jo löytänyt linkin.

 

Yleisin myyty puhelinkin on ongelmallista. Muutaman vuoden aikana ihmiset on innostunu iphoneista ym, ja jotenkin ensin yhtäkkiä päätettiin, että on ihan normaalia maksaa 500 puhelimesta, ja sitten 1000 eur. Mutta ei tämä jotenkin suoraan inflaatioltakaan kuulosta, koska ei pelkästään käyttökelpoisen vaan hyvän puhelimen, jossa on suuri osa siitä vuosien varsilla ilmestyneestä toiminnallisuudesta, saa reilulla satasella. Ihmisten kulutuspainotukset ovat vain muuttuneet.

Puhelimissa on se, että ovat menettäneet pitkälti singnaaliarvonsa niin jäljelle jää funktionaalisuus. Ite muistan Saloran "raahattavat" ja juppiajan joissa se viimeisin mötikkä oli kuin kovin geeli tukassa. Singnaaliarvoa oli vielä Iphonellakin alkuaikoina mutta nykyään yhä useampi hankkii funktionaalisuuden mukaan ja varsinkin lapsiperheissä idealla: "halvempi puhelin, pienempi vitutus kun hajoo". Nykyäänhän tavallaan khoolia on se ihan paskana oleva luuri "mun elämä on vaan tällästä, vauhtia riittää".

Mut niin, kyllä puhelinten hintamuutokset on aika paljon muuta kuin inflaa. Eka tuli aina lisää juttuja ja lisää hintaa ja sit pitkälti game muuttu päänvastaiseksi eli samat ominaisuudet  (tottakai lisää muistia, lisää kameraa jne) mut hintakilpailu.

0
0
4.1.2022 - 11:30 #79555

Heikin Ashi

+2388
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
835

Kultaa on mainostettu usein keinona suojautua inflaatiota vastaan. Kullan kehitys on kuitenkin historiallisten faktojen valossa inflaatioaikoina ollut vaihteleva, usein varsin tai erittäin huono.

Kulta on tuottanut sijoittajille negatiivisesti eräiden viime aikojen korkeimpien inflaatiokausien aikana esim. USA:ssa.

Sijoittajat saivat suuria voittoja vielä vuosina 1973-1979, jolloin vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 8,8 %. Kulta tuotti parahultaiset 35 prosenttia.

Vuosina 1980-1984 kultasijoittajat menettivät keskimäärin 10 %, jolloin vuotuinen inflaatio oli noin 6,5 %.

Vastaavasti kulta tuotti kivan negatiivisen 7,6 % vuodesta 1988 vuoteen 1991, jolloin inflaatio oli noin 4,6 %.

Esimerkiksi REIT:t tuottivat 11,5 %, 20,4 % ja 9 % vuosina 1973-79, 1980-84 ja 1988-91. Raaka-aineet tuottivat samalla ajanjaksolla 19,4 %, 2,3 % ja 21 %.

Kullan korrelaatio inflaatioon on ollut suhteellisen alhainen - 0,16 - viimeisen puolen vuosisadan aikana.

Arvonsa spekulaatiosta saavan kullan sijaan sijoittajien kannattaisi harkita allokaatioiden lisäämistä neljään omaisuusluokkaan: osakkeisiin (esim. yleisiä kulutushyödykkeitä tuottavat yritykset ja niihin ensisijaisesti sijoittavat rahastot ), hyödykkeisiin , TIPSeihin sekä kiinteistöihin ja kiinteistösijoitusrahastoihin todennäköisesti parempana inflaatiosuojauksena.

Mitä kiinteistöihin tulee, niin USA:ssa Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) (ennen korona-aikoja!)  tekemän tutkimuksen mukaan

https://economics.mit.edu/files/14673

vähittäiskaupan kiinteistöt osoittautuivat parhaaksi kiinteistöryhmäksi päihittämään inflaatiota, kun taas kerrostaloasunnot ja teollisuuskiinteistöt menestyivät hieman huonommin. MIT-analyysissä otettiin huomioon inflaation kasvu, ylläpitokustannukset ja arvonnousu päätettäessä, millainen kiinteistö menestyi parhaiten pitkällä aikavälillä.

Miten siten kryptovaluutat inflaatiosuojana?

Kryptovaluutta-inflaatio-suojaushypoteesin taustalla oleva logiikka on suora: inflaatio on ilmiö, joka johtuu siitä, että keskuspankit painavat ja kuluttavat liikaa rahaa.  Koska keskuspankit eivät voi tulostaa Bitcoinia, sen pitäisi säilyttää arvonsa, vaikka raha menettää arvonsa. Sama filosofia ulottuu myös muihin omaisuuseriin, kuten osakkeisiin, kiinteistöihin, hyödykkeisiin, jalometalleihin  ja keräilyesineisiin. Princetonissa opiskellut rahoituksen prof. Leonard Kostovetsky keräsi hiljattain tietoja  bitcoinista, osakemarkkinoista (S&P 500 indeksi), hyödykkeistä (ETF), kullasta ja kiinteistöistä (ETF) ja inflaatiosta.   Hän selvitti sitten kunkin omaisuusluokan päivittäisen tuoton ja odotetun inflaatiovauhdin päivittäisen muutoksen väliset korrelaatiot erikseen ajanjaksolle 2013–2020 ja vuodelle 2021 nähdäkseen, olisivatko korrelaatiot muuttuneet vuonna 2021 kovan inflaation myötä.

Tulokset osoittivat, että paras tapa suojautua inflaatiota vastaan ​​on sijoittaa hyödyke-ETF:ään, jonka korrelaatio inflaatio-odotusten kanssa on 0,39 (aikaisempina vuosina) ja 0,45 vuonna 2021. Osakkeet suojaavat myös tehokkaasti inflaatiota korrelaatiolla 0,3 aikaisempina vuosina ja 0,24 vuonna 2021. Koska yritykset voivat todennäköisesti siirtää korkeampia hintoja asiakkailleen, ne ansaitsevat suurempia nimellisvoittoja, kun inflaatio on korkeampi.

Kiinteistö-ETF oli tässä tutkimuksessa hiukan heikompi suojaus, mutta korreloi silti positiivisesti inflaatio-odotusten kanssa. Tutkijalle yllätyksenä kaksi alinta korrelaatiota inflaatio-odotusten kanssa tuottivat bitcoin ja kulta. Tutkimus osoitti, että  ainakin viimeisen vuosikymmenen aikana ne eivät olleet tehokkaita tapoja ”vakuuttaa” itseään ainakaan inflaatiota vastaan.

0
0
4.1.2022 - 12:13 #79556

TuuriTuuli

+689
Liittynyt:
16.3.2020
Viestejä:
429
Heikin Ashi kirjoitti:
Sijoittajat saivat suuria voittoja vielä vuosina 1973-1979, jolloin vuotuinen inflaatio oli keskimäärin 8,8 %. Kulta tuotti parahultaiset 35 prosenttia.

Miten kulta on pärjännyt aikaisemmin? Onko tutkimukset pohtineet mistä kullan epäluotettavuus johtuu? Itselle tulee mieleen, että kultakannasta irrottautuminen on poistanut kullasta ns. vakuutuksen sen arvosta, eli vaihtosuhde ei ole enää taattu vaan markkinoiden fiilispohjainen. Mutta vain jos aikaisempi data on korreloinut paremmin, sitä ei yllä oleva teksti kerro.

Heikin Ashi kirjoitti:
vähittäiskaupan kiinteistöt osoittautuivat parhaaksi kiinteistöryhmäksi päihittämään inflaatiota, kun taas kerrostaloasunnot ja teollisuuskiinteistöt menestyivät hieman huonommin.

Kappas. Olen itse yrittänyt painottaa omia kiinteistöfirmasijoituksiani välttämättömyyshyödykekaupan ja -teollisuuden kiinteistöjen suuntaan. Mutta se oli ihan mutuna. Kiva jos tilastodata tukee päätöstäni smiley (Tai no, teollisuuskiinteistöt...)

 

 

0
0
13.2.2022 - 20:57 #81500

Sijoitustieto

OP
+1800
Liittynyt:
9.6.2014
Viestejä:
1212

0
0
14.2.2022 - 09:48 #81509

Martin12

-31
Liittynyt:
14.2.2022
Viestejä:
12

Jos on vähäänkään seurannut asiaa, ei ole voinut olla huomaamatta, että main stream tutkimus nimenomaan vahvasti age related inflaation kiihtymisen kannalla. Martin Wolfin vakioaihe. Tilasin ja luin tämän keskeisin tutkimuksen aiheesta (kirjaversio yliopiston kustannukselta).

This great demographic reversal will lead to a return of inflation, higher nominal interest rates, lessening inequality and higher productivity, but worsening fiscal problems, as medical, care and pension expenditures all increase in our ageing societies

https://www.suerf.org/policynotes/17385/the-great-demographic-reversal-…

Inflaation määräytymisessä työn tarjonnan kehitys on ollut keskeisin selittäjä 50+ vuotta ja tämä tarjonta kääntyy suunnaltaan negatiiviseksi nostaen inflaatiota kroonisesti. Lisäksi paljon nyansseja, jotka selitetään hyvin em. tutkimuksessa.

0
0
14.2.2022 - 10:10 #81513

big bad bear

+502
Liittynyt:
18.11.2016
Viestejä:
274
Sijoitustieto kirjoitti:

Aki Pyysing inflaatiosta ja koroista.

"Mutta luulen, että ensin Euroopassa nostetaan vähän korkoja, ja ennen kuin saavutetaan täyden prosentin taso, on eurotalous jo kääntymässä taantumaan. Ja sitten EKP:n on pian pakitettava koronnostoistaan."https://t.co/06LAVQNcFB

— Sijoitustieto (@Sijoitustieto) February 13, 2022

Asiallinen kirjoitus. Inflaatiokeskustelussa mun mielestä puhutaan inflaatiosta liikaa universaalina asiana, vaikka todellisuudessa meillä jokaisella on oma inflaatiomme, joka riippuu yksilön kulutustottumuksista ja käyttäytymisestä. Ja omistuksistakin. Toki keskuspankkipolitiikkaa ohjataan sillä universaalilla inflaatiolla (CPI), mutta sen komponentit ovat monen meidän "oman inflaation" kannalta epärelevantteja. Itselleni esimerkiksi energian hinta ei ole kovin kiinnostava komponentti, muuten kuin välillisesti, sillä en omista autoa tai asu omakotitalossa. 

Kirjoitat tuossa aika pitkälti kysyntäpuolen inflaatiosta ottamatta kantaa siihen toiseen puoleen, eli tuotantoon. Esimerkiksi nyt tämä Venäjä-Ukraina maaottelu voisi olla hyvä esimerkki tarjontasokista. Toteutuessaan tällä olisi valtava vaikutus energian hintaan Euroopassa kun kaasun ja öljyn hinnat nousisivat entisestään. Mikä puolestaan siirtyy CPI:hin. Joka sitten vaikuttaa rahapolitiikkaan, ja olisikin täydellinen tekosyy kiristää rahapolitiikkaa normaalimmalle tasolle (ja syyttää vielä kaikesta Venäjää!). Oikeastaan full scale maailmansota olisi varmaankin keskuspankeille mukava "vapaudut vankilasta" -kortti jolla voisi sitten syytellä ulkoisia tekijöitä siitä, että talous romahtaa. Onhan näin tehty aiemminkin historiassa.

0
0
14.2.2022 - 14:20 #81525

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160
Martin12 kirjoitti:

Jos on vähäänkään seurannut asiaa, ei ole voinut olla huomaamatta, että main stream tutkimus nimenomaan vahvasti age related inflaation kiihtymisen kannalla. Martin Wolfin vakioaihe. Tilasin ja luin tämän keskeisin tutkimuksen aiheesta (kirjaversio yliopiston kustannukselta).

This great demographic reversal will lead to a return of inflation, higher nominal interest rates, lessening inequality and higher productivity, but worsening fiscal problems, as medical, care and pension expenditures all increase in our ageing societies

https://www.suerf.org/policynotes/17385/the-great-demographic-reversal-a...

Inflaation määräytymisessä työn tarjonnan kehitys on ollut keskeisin selittäjä 50+ vuotta ja tämä tarjonta kääntyy suunnaltaan negatiiviseksi nostaen inflaatiota kroonisesti. Lisäksi paljon nyansseja, jotka selitetään hyvin em. tutkimuksessa.

Vahva +1 talle. Kirja saatavana myos vahemman akateemisista kaupoista: https://www.amazon.co.uk/Great-Demographic-Reversal-Societies-Inequality/dp/3030426564

Kirjassa kaydaan myos vakuuttavasti lapi se perinteinen entas Japani -vasta-argumentti. Kannattaa lukea.

0
0
14.2.2022 - 17:31 #81532

MakkeB

Liittynyt:
20.1.2022
Viestejä:
2
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

 

Martin12 kirjoitti:

Jos on vähäänkään seurannut asiaa, ei ole voinut olla huomaamatta, että main stream tutkimus nimenomaan vahvasti age related inflaation kiihtymisen kannalla. Martin Wolfin vakioaihe. Tilasin ja luin tämän keskeisin tutkimuksen aiheesta (kirjaversio yliopiston kustannukselta).

This great demographic reversal will lead to a return of inflation, higher nominal interest rates, lessening inequality and higher productivity, but worsening fiscal problems, as medical, care and pension expenditures all increase in our ageing societies

https://www.suerf.org/policynotes/17385/the-great-demographic-reversal-a...

Inflaation määräytymisessä työn tarjonnan kehitys on ollut keskeisin selittäjä 50+ vuotta ja tämä tarjonta kääntyy suunnaltaan negatiiviseksi nostaen inflaatiota kroonisesti. Lisäksi paljon nyansseja, jotka selitetään hyvin em. tutkimuksessa.

 

Vahva +1 talle. Kirja saatavana myos vahemman akateemisista kaupoista: https://www.amazon.co.uk/Great-Demographic-Reversal-Societies-Inequality/dp/3030426564

Kirjassa kaydaan myos vakuuttavasti lapi se perinteinen entas Japani -vasta-argumentti. Kannattaa lukea.

Samaa mieltä. Dharmalta hyvä nosto. 

0
0
14.2.2022 - 19:14 #81537

Hevosmies

-1
Liittynyt:
14.2.2022
Viestejä:
1

Ostan kaiken muun analyysin, mutta tuo  20 % arvio Putinin hyökkäykselle Ukrainaan on kummallisen vähän.

Paavo Lipposen sanoin:  " Sokea Reettakin näkee, että siellä on aikamoinen valmistautuminen menossa. "

 

0
0
14.2.2022 - 21:29 #81542

Martin12

-31
Liittynyt:
14.2.2022
Viestejä:
12

.

Aloitin jo kommentoimaan kirjoitusta yksityiskohtaisemmin, mutta kun se on sellaista mututuubaa, että ei maksa vaivaa. 

0
0
17.3.2022 - 08:15 #83692

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

FED:n koronnosto ja tieto korkosuunnitelmasta - kuusi nostoa edessä - vakuutti markkinat. Kumma kyllä, kurssit nousivat. Tulevan varmuus on tärkeämpää, kuin koron noston suuruus.

Stocks rose for a second day on Wednesday, with the S&P 500 jumping more than 2 percent after the Federal Reserve chair Jerome H. Powell soothed investors’ concerns about the economy even as the central bank embarked on a campaign to raise interest rates.

The Fed on Wednesday lifted its key interest rate by a quarter of a percentage point, and projected six more increases this year as it looks to combat inflation.

Lähde: Business News for March 16, 2022 - The New York Times (nytimes.com)

European stocks are expected to open around the flatline on Thursday as investors react to the U.S. Federal Reserve’s first rate hike in years.

Lähde: European markets, investors react to Fed hike (cnbc.com)

0
0
21.3.2022 - 16:10 #83984

Lakaisija

-111
Liittynyt:
24.7.2020
Viestejä:
58

Velkaisten euromaiden johto on nykyinflaatiosta erittäin tyytyväinen, vaikka julkisesti muuta puhuvat. Voisi jopa ajatella että tilannetta on tahallisesti ajettu siihen suuntaan rahaa painamalla ja markkinoille tunkemalla. Nimelliset verotulot (toki myös menot) tulevat nousemaan todella ripeästi ja valtioiden velanhoitokyky on parin vuoden päästä aivan eri tasolla.

Ikävä kyllä esim. suomalaisten työeläkesäästöt (joita on lakimääräisesti sijoitettava myös bondeihin bondeihin) sulavat kankkulan kaivoon ja paine maksujen nostoon tai eläketason laskemiseen kasvavat. Sama tilanne on toki enemmän tai vähemmän muissakin Euroopan maissa.

Onneksi itse olen yel-vakuutettu ja maksan vain lain vaatiman minimin, eli saan tulevaisuudessa ns. takuueläkkeen (tänäpäivänä 855 eur/kk). Eläkerahat on toki jossain määrin omassa sukan varressa ja se on sitten omalla vastuulla millaiseksi elintaso muodostuu.

 

0
0
27.3.2022 - 12:52 #84316

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Eurovaluutta-alueen inflaatio on helmikuussa noussut 5,9%:iin, kun se oli vuosi sitten 0,9%. EU-alueen inflaatio oli noussut 6,2%:iin - vuosi sitten se oli 1,3%.

Luvut tulevat Eurostatilta, EU:n tilastolliselta toimistolta. Matalin vuosi-inflaatio oli Ranskalla ja Maltalla (4,2%) ja Portugalilla, Suomella ja Ruotsilla (4,4%).

Inflaatio on nousussa kaikissa jäsenmaissa, kahta lukuun ottamatta. Linkki tiedotteeseen: https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/14358239/2-17032022-AP-…

Tilanne tulee vielä huononemaan, kun Ukrainan sodan vaikutukset alkavat painaa ruoan ja energian hinnoissa. Samaan aikaan jenkki-inflaatio on vielä kaksi prosenttia korkeampi. Se, että inflaatio on ylhäällä useassa maanosassa samaan aikaan, on kyllä huomionarvoista sijoittajalle.

Jenkki-inflaatiota on ymmärrettävä siitä näkökulmasta, että US-talous toipui kasvun ansiosta kulkutaudista erikoisen nopeasti, nopeammin kuin Eurooppa ja on itse asiassa ylikuumennut: In the fourth quarter of 2021 real gross domestic product in the U.S. was 3 percent larger than it had been before the pandemic, while the euro area had barely recovered its losses.

Jenkit ovat varsin tyytyväisiä talouteensa, ja antavat FED:n säätää korkotasolla inflaation liekkiä sopivaksi. Euroopan puolella kulkutaudista toipuminen käy kömpelömmin eikä Venäjä hankkeillaan tee sitä yhtään helpommaksi toisille tai itselleen.

0
0
8.4.2022 - 00:32 #84884

A

-55
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
481

Melko vahvasti tunnutaan arvioivan, että korot eivät hevillä nouse merkittävän korkealle. Itse veikkaan, että korot nousevat yli kolmeen prosenttiin alle kolmen vuoden sisään. Talous vaatii sitä, että kaikki eivät voi voittaa. Nollakorkojen (tai käytännön nollakorkojen) aikana kaikki voittavat, osa enemmän ja osa vähemmän. Reaalinen inflaatio (eli rahan arvon lasku niille, joilla sitä jonkin verran on) pysyy vahvana eikä reilusti yli 0% korot pysäytä sen vaikutusta. 

Voi olla, että meille syntyvät kahdet markkinat, mikä on varmaankin todennäköisintä ja törkeintä. Silloin matalakorkoriippuvaiset taloudet eivät täysin hajoa, mutta saadaan kuitenkin hillittyä nollakoroilla vivuttajien voittokulkua. Silloinkin normaalit sijoittajat saavat nauttia korkeista koroista.

0
0
25.4.2022 - 12:40 #85457

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Neljä viidesosaa käytetystä energiasta tulee öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Hiilivetyjen hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen äkillisesti ja voimakkaasti - talous elpyi kulkutaudista viime keväällä, energian kysyntä kasvoi, toimitusketjuissa oli häiriöitä ja sää toi haasteita.

Kysynnän ylittäessä tarjonnan, puutetta on paikattu ottamalla varastoista, jotka nyt ovat pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, öljyntuottajamaat nostivat kapasiteettia vain maltillisesta. USA ei pystynyt nostamaan liuskeöljytuotantoaan kovin nopeasti. Sota aiheutti hintapiikin.

Hintanäkymä kärjistyi nopeasti, energiatoimitusten luotettavuus alkoi huolestuttaa ja osa ostajista alkoi irtaantumaan venäläisen öljyn käytöstä. Epävarmuus alkoi heikentää talousluottamusta. Raaka-aineiden saatavuus heikkeni.

Ukrainan sota muuttaa myös euroalueen inflaationäkymää. Energian hinnannousu vaikuttaa suoraan energiahintoihin ja epäsuorasti kuljetusten ja ruoan hintoihin. Suorat vaikutukset näkyvät jo pumpuilla, mutta epäsuorat vaikutukset tulevat asteittain, usean vuoden aikana.

Tähän mennessä korkeimmat kuukausikeskiarvojen mukaiset keskihinnat on nähty Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisen kuukauden aikana. Energian hinnannousujen vaikutusten arvioidaan kuitenkin tasaantuvan ajan mittaan. Katkoviivoilla on futuurihintoja kuukauden tai 6 kuukauden päästä toimitettaville erille. Sitä pidemmälle on aika vähän tehty kauppaa.

Energiahintojen vaikutus inflaatioon voi huveta nopeastikin, jos ne pysyvät nykyisellä tasolla tai futuurien mukaisella laskevalla tasolla. Hintojen pitäisi nousta nykyisestä, jotta energiahintojen vaikutus kokonaisinflaatioon olisi sitä tällä tasolla pitävä.

Linkki Suomen Pankki: https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/venajan-hyokkays-ukraina…

"Kuluvan vuoden tammikuun lopussa kehittyneiden talouksien öljyvarastot olivat selvästi alle viiden vuoden keskiarvon ja alimmillaan kahdeksaan vuoteen. Fossiilisista energialähteistä ei kyetä luopumaan niin nopeasti kuin tässä tilanteessa olisi tarpeellista - pelätään, että talouden tappiot niukkuudesta nousevat liian suuriksi. Tätä korttia pelaa myös Venäjä Eurooppaa ja muita länsimaita vastaan" - Juha Kilponen / SP.

"IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva totesi jäsenmaiden kohtaavan maailmantalouden uuden kriisin ennen kuin edellisestäkään on kunnolla toivuttu. Sodan seurauksena maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu samalla kun inflaatio kiihtyy ja tuotantoketjujen häiriöt uhkaavat lisääntyä. Stagflaation kaltaisten kehityskulkujen todennäköisyys kasvaa. Vaikutusten laajuutta kuvastaa se, että kasvunäkymät ovat heikentyneet ¾ maista, jotka edustavat peräti 86 prosenttia maailmantalouden volyymista." - Olli Rehn / SP. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2022/venajan-sota-ukrainassa-synk…

Sijoittajan näkökulmasta energiahintojen äkillinen muutos ei ehkä ole pitkäaikainen öljyosakkeiden hintoja pysyvästi nostava tekijä. Yleinen inflaatio ja heikentyvä talousnäkymä sen sijaan ovat tarkempaan harkintaan johtavat tekijät portfolion rakenteen pohtimisessa.

0
0
28.4.2022 - 17:31 #85577

Indrid Cold

+455
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
619

USDSEK oli n. 8,4 vuosi sitten https://finance.yahoo.com/quote/usdsek=x/

Riksbanken on kääntänyt kelkkaansa korkoasiassa tämän kevään aikana. Vielä helmikuussa se ennusti, että ensimmäinen koronnosto olisi edessä vasta vuoden 2024 lopulla.

Inflaatio on kuitenkin noussut selvästi korkeammaksi kuin mitä keskuspankki aiemmin odotti, ja hinnat nousevat laajalla rintamalla.

–  Tänään ei ole kyse ainoastaan korkeammista energiahinnoista, vaan hinnat nousevat nyt laajalla rintamalla, Ingves sanoi.

Riksbanken ennustaa nyt, että kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 5,5 prosentin tahtia. Ensi vuonna inflaatio hidastuu 3,3 prosenttiin. Koronnostoillaan Riksbanken pyrkii siihen, että inflaatio saataisiin puristettua lähelle kahta prosenttia vuonna 2024.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008780679.html

0
0
28.4.2022 - 20:35 #85586

aliisan_avaimet

+513
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
521

Matalan tason inflaatio-havaintoja. Juuston hinta oli tänään noussut 25% ja kinkun 16%. Halvin riisi oli kokonaan kaupasta loppu.

Ruokainflaatio alkaa olla jo aika korkeissa lukemissa, ja ollaan vasta alussa mikäli mediaa on uskominen. Näin myös monesta kaupungista uutisia että ruokajonojen kävijämäärät ovat kovassa nousussa. Tämä iskee alempien tuloluokkien kulutukseen jo nyt, ja vaikuttanee myös keskiluokkaan piakkoin vaikkei heillä varsinaisesti olisi hätää - kukkaronnyörit vain menevät tiukemmalle kun aikojen koetaan olevan epävakaat.

Tokmannin tulosvaroitus kertonee samaa asiaa. Halpakauppaan iskun pitäisi kuitenkin olla pienempi kuin vaikkapa Keskoon, jolla on yleensä kallein ruokakori. (useimmat Tokmannit eivät myy tuoreruokaa, mikä vaikuttaa myös)

0
0
11.5.2022 - 12:18 #85984

Tinggeli

+3011
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1938

Energian hinnannousu on kasvattanut rajusti inflaatiota. Ei taida EKP voida tehdä juuri tälle asialle mitään tällä hetkellä. Ja toki Vincent Mortie vetää kotiinpäin.

0
0
12.5.2022 - 15:41 #86077

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Ainoa keino hillitä inflaatiota on tuhota kysyntä ja lisätä työttömyyttä

Huhtikuun inflaatio jenkkimarkkinalla (edellisvuodesta tähän vuoteen) oli +8,3% eikä laskua ole näköpiirissä.

Vuosi sitten keväällä hinnat jo nousivat voimakkaasti, joten kasvu oli alkanut valmiiksi nousseelta pohjatasolta

Kulkutaudin aiheuttama häiriö työllisyydessä, tehdyissä työtunneissa ja työansioissa oli loppujen lopuksi lyhytaikainen ja vaikutuksiltaan jo hävinnyt aikaa sitten.

Työttömyys on Yhdysvalloissa painunut pienimmilleen niin, että se alkaa jo aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia talouteen.

“The only way to cool off inflation will be to destroy demand and raise unemployment,” said Jean Boivin, head of the BlackRock Investment Institute. “It won’t be as simple as raising rates as the markets are expecting.” Lähde: https://www.nytimes.com/2022/04/26/business/stock-market-today.html

Tässä kohtaa liiketalous ja FED:n rahavakaus asettuvat vastakkain. Keskuspankki kantaa vastuuta rahoitusvakaudesta ja työllisyydestä - liiketalous kantaa huolta kaupallisesta ympäristöstä ja osakkeiden pörssikursseista. This year’s decline in stock prices follows a historical pattern: “When unemployment is ultra low, the uppity times are behind us,” a bank research chief said. Hot labor markets and hot stock markets often don’t mix well. Lähde: https://www.nytimes.com/2022/04/26/business/economy/jobs-wall-street.ht…

Joten edessä on ylös-alas sahaavien liikkeiden aikaa, jossa erilaiset toiveet eivät löydä tasapainopistettään. Välissä ovat liike-elämä ja poliitikot kiskomassa taloutta kukin omaan suuntaansa.

Sijoittajana tässä ei voi muuta kuin katsella mittaritauluja ja pitää sormia nappuloilla.

0
0
28.5.2022 - 20:15 #86682

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Inflaatio oli Suomessa korkeimmillaan vuonna 1981, jolloin hinnat nousivat 14% vuoden aikana. Vuodesta 1995 lähtien inflaatio on pysynyt alle 2%:n. Vuonna 2010 koettiin deflaatio eli hinnat laskivat edellisestä vuodesta.

Inflaatio johtuu osittain uuden rahan painamisesta ja liikkeelle laskemisesta, jolloin kyseessä on monetaarinen inflaatio. Kysyntäinflaatio syntyy kun ihmiset ostavat paljon tarjontaa nopeammin ja silloin yritykset voivat nostaa tuotteiden tai palvelujen hintoja. Kustannusinflaatio syntyy kun vaikkapa raaka-aineiden, kuljetuskustannusten tai palkkojen nousu johtaa yritykselle paineeseen nostaa hintoja, jotta nousseet kustannukset voisi kattaa ja se saisi voittoa toiminastaan yhtä paljon kuin ennenkin.

Inflaatio hidastaa talouskasvua ja voi vaikuttaa nousukauden muuttumiseen laskukaudeksi. Tämä voi edelleen johtaa siihen, etteivät yritykset uskalla investoida eli rakentaa ja hankkia uusia koneista ja laitteita, mikä edelleen johtaa henkilökohtaisen epävarmuuden lisääntymiseen ja hankaluuteen suunnitella tulevaisuutta. Säästetty raha menettää inflaatiossa arvoaan ja sen ostovoima heikkenee. Toisaalta inflaatio syö osan velasta pois. Tässä perusasiat aiheesta.

Tämän hetken pääasialliset inflaatiotekijät ovat FED:n rahapoliittiset päätökset korkopäätökset mukaan lukien, energian hinta sekä riippuvuus maahantuoduista tavaroista ja palveluista. Euroopan keskuspankin päätökset tulevat sijoittajan kannalta aina jäljessä.

Yrityksiin inflaatio vaikuttaa eri tavoin: Assets with fixed, long-term cash flows tend to perform poorly when inflation is rising, since the purchasing power of those future cash flows falls over time. Conversely, commodities and assets with adjustable cash flows (e.g., property rental income) tend to perform better with rising inflation.

Osakkeet ovat menestyneet pääpiirteissään hyvin inflaatiossa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan: In theory, a company’s revenues and earnings should increase at a similar pace as inflation. This means the price of your stock should rise along with the general prices of consumer and producer goods.

Suurilla yrityksillä on voimakkaampi taloudellinen yhteys inflaatioon kuin keskikokoisilla tai pienillä yhtiöillä ja suuret yhtiöt ovat jopa hyötyneet muita enemmän nousevan inflaation olosuhteissa.

Lähde: https://www.usbank.com/financialiq/invest-your-money/investment-strateg…

Näin ollen inflaatio ei sinänsä heikennä yrityksien toimintaedellytyksiä niin, että sillä olisi suora vaikutus P/E-suhdelukuun, vaan tähän vaikuttaa korkotaso. Epäsuorasti inflaatiota hillitsevät toimet eli korkoaseen käyttö on vasta se tekijä, joka heikentää erityisesti kasvuyhtiöiden tulevien kassavirtojen laskelmia.

Aiheeseen 'PE ja inflaatio' lienee useita näkökulmia oli sitten kyseessä vientiyritys, palveluyritys tai kasvuyritys eikä yhtä yksioikoista vastausta Akin synttäriksi ehkä löydy. Yrittää kuitenkin voi.

0
0
29.5.2022 - 14:25 #86692

Aki Pyysing

+11678
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6535
Bingo53 kirjoitti:

Inflaatio oli Suomessa korkeimmillaan vuonna 1981, jolloin hinnat nousivat 14% vuoden aikana. Vuodesta 1995 lähtien inflaatio on pysynyt alle 2%:n. Vuonna 2010 koettiin deflaatio eli hinnat laskivat edellisestä vuodesta.

Inflaatio johtuu osittain uuden rahan painamisesta ja liikkeelle laskemisesta, jolloin kyseessä on monetaarinen inflaatio. Kysyntäinflaatio syntyy kun ihmiset ostavat paljon tarjontaa nopeammin ja silloin yritykset voivat nostaa tuotteiden tai palvelujen hintoja. Kustannusinflaatio syntyy kun vaikkapa raaka-aineiden, kuljetuskustannusten tai palkkojen nousu johtaa yritykselle paineeseen nostaa hintoja, jotta nousseet kustannukset voisi kattaa ja se saisi voittoa toiminastaan yhtä paljon kuin ennenkin.

Inflaatio hidastaa talouskasvua ja voi vaikuttaa nousukauden muuttumiseen laskukaudeksi. Tämä voi edelleen johtaa siihen, etteivät yritykset uskalla investoida eli rakentaa ja hankkia uusia koneista ja laitteita, mikä edelleen johtaa henkilökohtaisen epävarmuuden lisääntymiseen ja hankaluuteen suunnitella tulevaisuutta. Säästetty raha menettää inflaatiossa arvoaan ja sen ostovoima heikkenee. Toisaalta inflaatio syö osan velasta pois. Tässä perusasiat aiheesta.

Tämän hetken pääasialliset inflaatiotekijät ovat FED:n rahapoliittiset päätökset korkopäätökset mukaan lukien, energian hinta sekä riippuvuus maahantuoduista tavaroista ja palveluista. Euroopan keskuspankin päätökset tulevat sijoittajan kannalta aina jäljessä.

Yrityksiin inflaatio vaikuttaa eri tavoin: Assets with fixed, long-term cash flows tend to perform poorly when inflation is rising, since the purchasing power of those future cash flows falls over time. Conversely, commodities and assets with adjustable cash flows (e.g., property rental income) tend to perform better with rising inflation.

Osakkeet ovat menestyneet pääpiirteissään hyvin inflaatiossa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan: In theory, a company’s revenues and earnings should increase at a similar pace as inflation. This means the price of your stock should rise along with the general prices of consumer and producer goods.

Suurilla yrityksillä on voimakkaampi taloudellinen yhteys inflaatioon kuin keskikokoisilla tai pienillä yhtiöillä ja suuret yhtiöt ovat jopa hyötyneet muita enemmän nousevan inflaation olosuhteissa.

Lähde: https://www.usbank.com/financialiq/invest-your-money/investment-strategi...

Näin ollen inflaatio ei sinänsä heikennä yrityksien toimintaedellytyksiä niin, että sillä olisi suora vaikutus P/E-suhdelukuun, vaan tähän vaikuttaa korkotaso. Epäsuorasti inflaatiota hillitsevät toimet eli korkoaseen käyttö on vasta se tekijä, joka heikentää erityisesti kasvuyhtiöiden tulevien kassavirtojen laskelmia.

Aiheeseen 'PE ja inflaatio' lienee useita näkökulmia oli sitten kyseessä vientiyritys, palveluyritys tai kasvuyritys eikä yhtä yksioikoista vastausta Akin synttäriksi ehkä löydy. Yrittää kuitenkin voi.

Kiitos synttärilahjasta. Ajattelin itse vastata jotain tällaista suureen "Inflaation vaikutus P/E-lukuun" -keskusteluun, mutta tämä imo tyhjensi pankin.

0
0