Olet täällä

Kryptovaluutat sijoituskohteina - 10.5.2021 06.24

Makaroonilaatikko kirjoitti:

Kyllä nimenomaan luodaan lisää rahaa.

Keskuspankki vaatii, että 10% pidetään reservinä. Pankissa A on 100 rahaa. Pankki A lainaa 90 ja reservissä 10. Joku tallettaa Pankki Bhen 90. Pankki B lainaa 81 ja reservissä 9 jne. jne. näin ollen rahanluontikerroin = 1/reservi suhdeluku = 1/0,1=10. Ts. kun 100 rahaa depotaan ja lainataan -> 1000 rahaa taloudessa.

Esittämässäsi kuviossa ei A:lla ole lainan annon jälkeen 100 rahaa ja B:llä 90 rahaa, vaan A:lla on 10 rahaa ja 90 rahan arvosta velkasaatavia, ja B:llä 90 rahaa. Summa on yhä 100 rahaa, plus 90 rahaa velkaa joka joko saadaan maksettua tai ei saada maksettua. Todennäköisesti ei saada maksettua jos B ilmoittaakin A:lta lainanneelle, että "sori, juuri nyt et pysty nostamaan rahojasi tililtä koska meillä ei ole kuin 9 rahaa reserviä". Ainoa pelastus B:llä, jos eivät pysty perimään 81 rahaa takaisin jostain, on mennä keskuspankin pakeille ja pyytää, painaisiko nämä 81 rahaa heille jotta voisivat maksaa tiliasiakkaalleen, jotta tämä voisi maksaa A:lle.

Raha ei luoton annossa lisäänny. Lisääntyy vain luotto siihen, että jostain saadaan rahat tarvittaessa kasaan. Pankitkin luottavat rahareservillään siihen, ettei kukaan tule kerralla nostamaan käteistä tileiltään yli 10% koko talletuskannan arvosta.

Tässä nyt käytän rahan käsitteenä siis valuuttaa, vaikkapa euroja. Toki shekkejä, velkakirjoja, luottokortteja, suullisia lupauksia yms. voidaan ajatella rahana, joilla voidaan ostaa asioita, mutta niidenkin taustalla on lopulta luototus, ei takuuvarma eurojen käsiin saaminen. Minua kyllä häiritsee tuo Suomen pankin teksti, kun se ei todellakaan selkiytä termejä ja käsitteitä maallikolle vaan pikemminkin sotkee niitä.

Näytä koko viesti
i norden - 22.4.2021 03.03

Ai tää oli Samhällsbyggnadsbon ketju! Hieman ihmettelinkin. Voisikohan joku (ylläpito?) vaihtaa ketjun nimen kuvaavammaksi?

Toisessa ja väärässä ketjussa oli tästä puhetta, https://www.sijoitustieto.fi/comment/68724#comment-68724

Sain itse vasta eilen aikaiseksi tutkia lukuja hieman paremmin, ja sitten tulikin kiire ostaa osaketta kun uusi target pricekin tuli. Oli jotenkin kutina, että sen aikaisempi nousuputki ei vielä olekaan päättynyt.

Käteistä tosiaan tarpeeksi tehdä kaupat, joilla kiinteistöjen määrä nousisi 10%. En ole ihan varma laskinko oikein kun en täytellyt exceliä, mutta ilman arvonmuutoksia A/B-osakkeen PE on 17 tienoilla eli Cibuksen luokkaa, mutta molemmat ovat vielä toistaiseksi kasvavia firmoja toisin kuin Citycon. Velkaa selkeästi vähemmän kuin Cibuksella IFRS-kirjanpitopäivityksen jälkeenkin. A/B-osakkeen osinko onneton, mutta kurssinousuille ihan hyviä toiveita ja osinkoa nyt kuitenkin voidaan reippaasti kasvattaa, ja onkin kasvatettu.

Lisäinfoksi vielä se, eilen tuli ilmoitus että CEO ostanut miljoona osaketta ekan vuosineljänneksen aikana. On ollut myös poliisitutkinnassa sisäpiirikaupoista johtuen, liekö nuo miljuuna olleet siihen liittyviä surprise. No, ei väliä - toivon mukaan. Mies ainakin uskoo firmaansa.

https://news.cision.com/samhallsbyggnadsbolaget-i-norden-ab/r/preliminar...

 

Näytä koko viesti
Inflaatio - 22.4.2021 09.08

A kirjoitti:
Mielestäni osakemarkkinat (tai muutenkaan sijoitusinstrumentit) eivät ole niin erillään reaalimaailmasta (tai ihmisten todellisista päivittäisistä tarpeista), että niissä tapahtuvan arvonnousun voisi jättää vähemmälle huomiolle tai erotella erilleen.

Ei toki voi jättää vähemmälle huomiolle, mutta pitää nimenomaan erotella erikseen, koska mattimeikäläistä koskettava inflaatio on taaksepäin katsovaa, jo tapahtunutta, ja tarkkaa tietylle hetkelle kohdistuvaa eksaktia tietoa. Sen sijaan rahan määrän nousu, tai rahan paluu pörssistä kulutukseen, on epävarmaa tulevaisuuteen liittyvää tietoa siinä suhteessa miten se liittyy inflaatioon. Eli taas kerran eri asia, joten niitä pitää käsitellä erillisenä asiana. Molempia kyllä pitää käsitellä, mutta ei yhdistettynä.

Rahan määrän valumisessa kuluttajaa koskevaan talouteen liittyy ainakin neljä muuttujaa, joita ei tarvitse pohtia kuluttajahintaindeksipohjaisessa inflaatiossa: minne, miten paljon, milloin, ja miten pitkän ajan kuluessa. "Minne" on mihin raha lopulta menee, sillä kaikki ei ole kuluttajien kulutusta, vaan isot rahat pyörivät ihan vain valtioiden keskinäisessä valuuttakaupassa ja jo mainituissa vähemmistön, eli sijoittajien, pörssikursseissa.

Sitten mattimeikäläiseen kohdistuvista vaikutuksista "miten paljon", "milloin" ja "miten pitkän ajan kuluessa": Esimerkiksi 2020-2021 tapahtunut rahan määrän 20% lisäys voi joko pamahtaa kerralla ja täysimääräisenä 2022, tai sitten se tapahtuu 2025-2029 3%:n satseissa ja loput 5% jäävät kokonaan siirtymättä mattimeikäläisen inflaatioon (keskuspankki voi vetää sen rahan pois markkinoilta, se voi jäädä ikuisiksi ajoiksi reserveihin tai sijoituksiin jne.).

Ongelma on, että emme tiedä miten tuo rahan määrän lisäys lopulta jakautuu, ja eri skenaarioilla on valtava ero talouden kannalta jo pelkästään sen takia, että ihmisten tulotaso ei pysty seuraamaan ja korvaamaan hintojen nousua vuoden 2022 paukussa, mutta 2025-2029 hillityssä inflaatiossa se pystyy.

A kirjoitti:
Inflaatiota pitäisi mitata rahamäärän lisäyksen kautta, koska rahalla ostettavat asiat eivät muutu (tai eivät muutu rahamäärän lisäämisen vuoksi.)

Et eritellyt hyötynäkökulmaa, joten joudun sanomaan että nimenomaan ei pidä. Periaatteet vaikkapa asioiden yhdenmukaisesta käsittelystä eivät ole sama kuin käytännöllisyys ja hyödyllisyys.

Kuten juuri on päästy selittämästä, lisääntyvällä rahalla ostetaan niin paljon muutakin kuin mattimeikäläistä kiinnostavia kohteita, eikä ole mitään takeita että rahamäärän lisäys edustaa yksi-yhteen suhteella mattimeikäläisen elämään vaikuttavaa inflaatiota. Yhteiskunta ei saa tietää mitään olennaista mattimeikäläisen elintason kehityksestä ennenkuin tuo lisääntyvä raha vihdoin ja viimein päättää valua mattimeikäläisen ostoskorin hintoihin. Tuntemattomalla hetkellä, tuntemattomissa määrin, tuntemattoman ajan sisällä.

Sitä en kiellä, etteikö kuluttajahintaindeksissä inflaation mittarina olisi parannettavaa, mutta niin kauan kuin avainsana on "tuntematon", on parempi pitäytyä nykyisessä inflaation määritelmässä, koska se on ainakin tarkempaa tietoa. Ja tarkkaa tietoa tarvitaan tilanteen ymmärtämiseksi. Vaikka tuleva kehitys jäisi yhä tuntemattomaksi.

 

Näytä koko viesti
Inflaatio - 22.4.2021 12.04

Täydennyksenä Tinggelin A:lle antamaan vastaukseen ja JP:n esittämään kysymykseen...

Täytyy ymmärtää miksi inflaatiota ylipäätään vaivaudutaan mittaamaan. Sori TL;DR;-ilmiöstä, mutta jos väännetään rautalankaa niin väännetään sitten kunnolla:

Inflaation seuraamisen tarkoitus on (yhdessä tulotason, summana seuraavan ostovoiman kanssa) antaa kuva siitä, mihin suuntaan keskimääräisen kansalaisen elintaso on kehittymässä. Se edustaa ns. ihmisarvoiseen elämään, ja sitä tukevan talouden pyörittämiseen, tarvittavia asioita. Eli sellaiseen elämään joka ei aiheuta napinoita tai kapinoita. Se mikä on tärkeätä mattimeikäläisten enemmistölle, ei Sijoitustiedon aktiiviselle vähemmistölle.

Seurattuun inflaatioon kuuluu ylläolevan takia asuminen, ruoka, massaviihde kaikissa muodoissaan, enemmistön käyttämät palvelut hiusten leikkuusta auton varaosiin jne. Kaikki sellainen joka koskettaa melkein jokaista jossain vaiheessa elämää. Sillä länsimaisissa talousjärjestelmissä jokainen kansalainen on kuluttaja, joka pitää yllä koko yhteiskunnan ja sitä kautta valtion taloutta, joten heidän kykynsä ja halunsa nimenomaan kuluttaa vähintäänkin hyvinvointinsa ylläpitämiseksi (koska ideaalisti länsimaisissa demokratioissa arvostetaan kansalaisten hyvinvointia) on tärkeä asia seurata. Pois on jätetty ihan harkitusti ja syystä sellaiset asiat, jotka eivät koskaan kosketa enemmistöä, kuten Teslan osakkeen tai bitcoinin hinta. Ne toki lisätään indeksiin jos valtaväestön prioriteetit muuttuvat.

Siihen en ota kantaa, miten hyvin kuluttajahintaindeksiin perustuva inflaatio on onnistunut seuraamaan yhteiskunnan kulutustottumuksissa tapahtuneita muutoksia. Ottaen huomioon, että USA:ssa eläkejärjestelmä nojaa meikäläistä enemmän omiin sijoituksiin, voisi USA:ssa ollakin järkevää huomioida kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin kehityksen mittareissa myös osakemarkkinoiden hintakehitys, koska siihenhän enemmistön rahat palavat välttämättömyyksien ohella. Tai hetkinen... Siihenhän onkin jo mittareita. Muun muassa säästämisaste. Mutta ne eivät ole inflaatiomittareita koska, toisin kuin kuluttajahintojen nousussa, osakkeiden hintojen nousussa on selvä varallisuutta, eli kulutukseen käytettävissä olevia tuloja, lisäävä piirre (käytetyssä televisiossa ei ole ostohintaa korkeampaa jälleenmyyntiarvoa)... Ihan eri asia siis.

Kuluttajahintaindeksi on siis yksi monista elintason ja sitä pyörittävän talouden kehityksen seurantaan kehitetyistä mittareista. Kuluttahintoja tukevan liiketoiminnan seuraamiseen on muita mittareita, kuten tuottajahintaindeksit yms. Jokainen indeksi tarkoituksensa mukaan, sitä rajoitetumpia mitä pienempiä yksityiskohtia halutaan seurata kohinaa aiheuttavien (epäolennaisten) muuttujien vähentämiseksi. Kuluttajahintaindeksi on valikoitunut referenssiksi koko yhteiskunnan taloudellisen tilanteen seuraamiseen. Luultavammin ihan syystä vuosikymmenien ja meitä paljon fiksumpien ihmisten ja tilastotieteilijöiden toimesta, joten en rientäisi peruskoulu- tai edes lukiopohjalta ehdottamaan mitään muutoksia.

Nyt aikani höpistyäni, pääsen olennaisiin kysymyksiin: Mitä hyötyä olisi mitata inflaatiota rahamäärän lisäyksen kautta? Tai osakkeiden arvostuksen kautta, jos niihin on rahamäärän lisäys valunut kuluttajahintojen sijasta? Miten kyseisen tiedon seuraaminen auttaa valtaväestön elintason kehityksen ymmärtämisessä? Ja miksi?

Väittäisin että moinen tieto on kokonaiskuvan kannalta merkityksetöntä. A voi toki kokea tarpeelliseksi seurata taloudellista menestystään vertaamalla omistustensa arvostusta liikkeellä olevan rahan määrään, mutta hänen elintasonsa kustannukset eivät ole varmaankaan hievahtaneetkaan prosenttia tai paria enempää parina kuluneena vuotena (tai no... pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset muuttuvat ihan järjettömällä vauhdilla, mutta se on jatkunut pitkään eikä johdu nyt mainitusta rahan painatuksesta...). Vaikka hänen palkkansa ei riitä enää kuin murto-osaan kaikista bitcoineista ja osakkeista joita hän haluaa ostaa, hänen palkkansa melko varmasti riittää Maslowin tarvehierarkian ensimmäisiin portaisiin ihan yhtä hyvin kuin ennenkin. Samoin kuin väestön enemmistöosan, joka ei välitä tuon taivaallista osakkeista, koska eivät sijoita.

Rahamäärää ei olisi lisätty massiivisesti, jos oltaisiin huolissaan osakemarkkinoiden arvojen yli 2%:n kallistumisesta. Tai no... Trump kätyreineen USA:ssa varmaan nimenomaan vaati pörssikurssien nousua, mutta ihanteellisessa tilanteessa rahan painatus kyllä liittyy ensisijaisesti kuluttajainflaation lisäämiseen (mutkien kautta), koska sitä oletetaan seuraavan taloudellinen toimeliaisuus, joka lisää koko väestön elintasoa inflaatiota nopeammin kasvavan tulotason muodossa. Se vain ei heti toiminut, koska (kuluttaja)inflaatio, talous, yritysten tulostasot, ja niiden kautta työllisyys ei lähtenytkään laukkaan, joten rahaa on pitänyt puskea vieläkin enemmän ulos.

Nyt jännätään, oliko se sittenkin virhe, ja kuinka suuri osa rahasta pysyy spekulatiivissa kohteissa, kuinka suuri osa alkaa siirtyä firmojen tuloksiin ja sitä kautta työvoiman eli kuluttajien taskuun, ja kuinka suuri osa alkaa lopulta valua sijoittajien tai sijoituksista muuten hyötyvien kulutukseen esim. realisointien kautta.

Realisointeja tuskin tulee tapahtumaan samassa määrin kuin kursseihin on investoitu rahaa. Ja vaikka tapahtuisi, koko summa ei menisi kulutukseen vaan palaisi toisiin sijoituskohteisiin. Pörssiromahduksissa toki yritetään realisoida kaikki mikä irti saadaan, mutta silloinkin nousukausien tapaan kurssien pudotukseen johtaneet likvidoinnit eivät siirrä kaikkea niistä saatua rahaa kulutukseen, vaan ne jäävät odottamaan uusia sijoituksia jos eivät mene velkojille. Kulutusta tai inflaatiota (eivät muuten ole sama asia) ei vaurastuminen yleensä lisää läheskään samassa mitassa kuin on vaurastuttu, se on nähty nyt tässäkin rahan pumppauksessa.

 

Näytä koko viesti
Harvia - 19.4.2021 11.17

Minä olin itselleni ennustellut 35 millin kvartaaliliikevaihtoa lähinnä Q4:sta viitteenä käyttäen. Oletin, että se on lopputulos EOS:n kanssa. Ihmettelin miksi Inderes oli pessimistisempi, joten jätin varmuuden vuoksi turhan optimismin pois ja kasvuodotukset 10%:n luokkaan. Siltä pohjalta laskin että Inderesin 33 egua on ihan reilu arvo. Koko laskenta oli aikalailla stetson-metodia, minkä takia vuoden vaihteessa vitutti kun tuli joulupierussa liian heikoin perustein ostettua kyseisen hinnan tuntumasta jo valmiiksi noussutta osaketta vain siksi että joku Turre69 hehkutti HODL:ia kauppalehtityylisillä foorumeilla. Onneksi sekoilin. Tässä taas minun tuurituuleni nähdään wink

Nyt täytyy ihan oikeasti perehtyä firmaan ja sen tekemisiin virallista Q1-rapsua odotellessa. Ehtii parhaimmat kurssinousut sulaa pois kun saan aikaiseksi uuden arvion reilusta hinnasta.

 

Näytä koko viesti
Cibus Nordic - Laman kestävä osinkokone? - 14.4.2021 06.15

TerVa kirjoitti:
Ihmettelen vain miksi ostaa B-sarjaa (osinko3,5%), jos D-sarjalla osinkotuotto 6,6%. D-sarjalla laput tosin näyttäisivät liikkuvan vähemmän, mutta piensijoittajan kannalta ei merkistystä

Koska D-osakkeen osinko on pultattu maksimissaan 2 kruunuun, joten D-osakkeen kurssi ei pahemmin voi nousta koska osingon kasvuodotuksia ei ole. Kasvamattomien, mutta vakaiden, kiinteistöfirmojen osinkotuottovaade näyttää olevan jossain 6%-7% välissä, joten en odottaisi D-osakkeelta kuin 10% nousua ja siihen se sitten jämähtää.

B-sarja saa osingosta suunnilleen sen, mitä jää pref- ja D-osakkeista yli, mutta kun tuo ylijäävä osuus kasvaa, niin osakkeen kurssikin kasvaa vastaamaan osinkotuottoa ja sen odotettua kehitystä (plus jotain random-preemiota joka riippuu tähtien asennosta taivaalla).

Teoreettista matematiikkaa:

Aikaisemmin puhuin 2072 miljoonan osinkosummasta, mutta raportissa puhutaankin A & B -osakkeille 1329 miljoonan summasta, ja D-osakkeille 360 miljoonasta, pref-osakkeiden osuus niin pieni ettei väliä. Tekee yhteensä 1689 miljoonaa. Pikku laskuvirhe siis tuossa aikaisemmin. Operatiivinen kassavirta on yhä 2232 miljoonaa 2020 vuodella.

Jos tuota osinkosummaa päätetään kohottaa 30%:ia 2200 milliin, niin D-osakkeet saavat yhä 360 milliä, mutta A & B -osakkeiden osuus kasvaa 1840 milliin eli 38%. Jos osakkeen hinta seuraa edes puolikkaan tuosta (osinkotuotto nousee 3.5%:sta 4%:iin), niin siinä on tullut kerralla kolmen ja puolen vuoden D-osakkeen osingot (5.5 kruunua kurssinoususta plus 1.4 kruunua osinkoa). Jos D-osake nousee samalla tuon esittämäni osinkotuottohaarukan alalaitaan eli 6%:iin eli 33.3:iin niin D-osake on tuottanut vain 2.9 kruunua kurssinousua plus 2 kruunua osinkoa.

Mikään ei tietenkään takaa moisia nousuja yhden vuoden sisällä vaikka firmalla olisikin varaa sellaisiin. Tuo on vain se best case scenario nykyisillä yhden vuoden luvuilla perehtymättä yhtään sen tarkemmin, onko joukossa jotain epätavanomaisia tuottoja.

Jos A & B -osingot nousevat maltillisemmin 20% ja osake 10%, niin vastaavat luvut ovat 3 kruunua kurssinousua ja 1.2 kruunua osinkoa. Se on yhä tuplasti parempi kuin D-osakkeella, jos D-osake ei kallistu.

Tämä siis yhden vuoden tapahtumaketjun jälkeen, jos markkinat olettavat että firma jatkaa vielä senkin ajan jälkeen osingon kasvatustaan jokusen vuoden. Ikiholdaria B-osake voisi kiinnostaa D:tä enemmän, jos osinko nousee neljä vuotta 20% ja kurssikasvu tulee siihen bonuksena.

Jos kasvu ei jossain välissä jatkukaan, ja A & B -osingot jäävät paikoilleen, niin B-osakkeen kurssi sitten niiaa, lähestyy 6%-7% osinkotuottoa, ja sijoittaja jää toivomaan että olisi laittanut rahansa vain D-osakkeeseen.

Näillä jutuilla perävalotakuu, ne eivät pohjaudu kovinkaan syvälliseen analyysiin firman rahavirroista.

Näytä koko viesti
Cibus Nordic - Laman kestävä osinkokone? - 13.4.2021 04.29

LänsiSuomentietäjä kirjoitti:
Cibuksesta en tykkää, koska kun katselen kaupunkimme hylättyjä entisiä S-marketteja ja K-marketteja, niin ne ovat jääneet tyhjilleen ja siis melkein TÄYSIN ARVOTTOMIKSI PELTOLAATIKOIKSI, samalla kun uusia marketteja on rakennettu uusille paremmille paikoille.

Onko oikeaa tietoa, että nuo hylätyt ovat Cibuksen omistamia? Entä paremmilla paikoilla olevat?

Indrid Cold kirjoitti:
miksi tuo firma (SBB) on Ruotsin shortatuin?

Vastaus shorttauskysymykseen firman vuosiraportista:

Why is SBB on lists of the stock market’s most short-sold shares?
Of all of the current short sales of 5.07 percent at 31 December 2020, only 1.14 percent constituted a traditional short sale. The other short positions arose in connection with SBB’s issue of mandatory convertible notes to institutional investors in July 2020, where the convertibles will be converted to Class B shares in 2023. With the aim of neutralizing its market risk, some of the convertible holders shorted the share to protect themselves from potential declines. This is called a delta hedge and was handled by SBB’s financial adviser in connection with the issue.

Oma pika-arvio: SBB:n B-osakkeen kurssi noussut kolmessa vuodessa sellaiset 45% vuosivauhtia pitäen kuitenkin tuloslaskelmansa, taseensa ja kassavirtansa vauhdissa mukana. Aika hyvin. Tosin johtunee 2018-2019 välillä tapahtuneesta reippaasta kiinteistökannan lisäyksestä. Normaali kiinteistökannan arvon kasvu on ollut lähempänä 10%:ia vuodessa. 2020 toteutuneen EPRA-tuloksen (1.25 sek per A/B-osake) ja kassavirran perusteella nyt maksussa oleva osinko on jo aika tapissa (osinkosumma 2072 miljoonaa kruunua kun taas operatiivinen kassavirta 2232 miljoonaa), joten se ei tule varmaan takavuosien harppauksia tule näkemään. Johan firma jo pari vuotta maksoikin enemmän osinkoa kuin tienasi rehellisellä työllä. Meitin DCF-laskelmalla ja 10% kasvulla ei näytä kovin edulliselta mutta ei turhan kalliiltakaan. Pitää syynätä paremmin sen nykytilannetta.

Muokkaus: Käteistä 2020 lopussa 13.6 miljardia kruunua, kyllä tuolla heittämällä tuon kymmene prossaa ja enemmänkin vielä ostaa kiinteistöihin tarvitsematta velkaa ja osakeantia tehdä.

Heh... Hauskasti muotoiltu, eli siis tämä on huono asia heidän mielestään:
We are also concerned that the result will benefit our shareholders in the form of annually increasing dividends

 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 6.4.2021 04.39

A kirjoitti:
Mitä se kertoo, että rahasta tietävät ihmiset vaihtavat rahaa mieluusti johonkin arvoa tuottavaan ja pitävät säästötilinsä minimissään ja etsivät jopa "turvasatamaa" rahoilleen tälläkin hetkellä?

Sitä että tilikorko nolla prosenttia ja osakemarkkinan about seitsemän prosenttia pelkällä indeksisijoittamisella keskimäärin, ja hyvinä aikoina tarvittaessa vaikka 100%, tai pörssilaskun koittaessa kullan kurssin käänteinen korrelaatio pörssin kursseihin, ovat kaikki no-brainereitä vähänkin ahneemmalle ihmiselle. Inflaatio ja rahan arvon epävakaus ei ole ensimmäisenä mielessä tuota pohtiessa, muuten mainitsemillesi rahasta tietäville ihmisille riittäisi valtion velkakirjat inflaation kukistamiseksi.

Teet nyt sen virheen, että yrität nähdä todisteita omalle kannallesi ilmiöistä joille löytyy muitakin todennäköisempiä selityksiä vähäisempien mutkien kautta (Occamin partaveitsi...)

A kirjoitti:
Kun mietit tarkemmin, niin me todellakin voisimme luopua verotuksesta ja pyytää Suomen Pankkia printtaamaan tarvittavat eurot.

Suomen Pankin on saatava EKP antamaan sille lupa printata euroja. Sitä ei tule, koska seuraavaksi tulee ongelmaksi euroalueen ulko- ja sisämaan kaupan tasapaino.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 6.4.2021 08.37

A kirjoitti:
Logiikkasi pohjaa Keynesiläiseen talousteoriaan.

Minua vähän ihmetytti, että miten ihan puhdas matematiikka "jaettavan rahan määrä jaettuna jakajina olevan väestön määrä" viittaisi mihinkään tiettyyn talousteoriaan, mutta kaikki muu siitä ympäriltä saattaakin olla tunnistettavaa. Koulutukseni ei ole talouspuolella, joten en uskalla alkaa väittelemään mitä rusinoita olen mistäkin pullasta poiminut omaan maailmankuvaani. Suurin osa eloon jääneistä talousteorioista jakaa joka tapauksessa keskenään ihan samat ainekset ja pienimmillään erot ovat muna-kana-ongelmia eli onko ensin kysyntä vai tarjonta. Monetarismin mainitsin lähinnä siksi, että pidän sen tavasta säädellä taloutta kierrossa olevan rahamäärän kautta.

...

Näköjään ongelmien ratkaisu oikeasti menee kauas talousteorian ulkopuolelle, sillä talousteoriat pyrkivät vain mallintamaan miten nykyinen maailma toimi ja ehdottamaan muutoksia hienosäätöinä olemassaolevaan - ei siis taida olla talousteoriaa, joka sopisi sellaisenaan one-and-only-valuutta-bitcoin-maailmaan (jota en siis syytä sinun tai [enää] kenenkään ketjussa aktiivisena olijan ajavan, eli turhaan asiasta edes väännetään peistä). Nykyiseen maailmaan ei muista valuutoista luopuminen ilmeisestikään toimisi nykyisellä ihmisten ajattelutavalla, mutta ehkä jos saadaan ihmiset luopumaan esimerkiksi voitontavoittelun ihanteesta. Muutettua moraalia, etiikkaa, suunnilleen koko tapaa nähdä elämä. Bitcoin-ainoa-valuutta-liikkeen mukana tulisi tulla myös kokonainen setti uusia ajatuksia moraalista, etiikasta, politiikasta, elämänkatsomuksesta ja kaikesta muusta.

Ei minulla muuta aiheesta. Jätetään tähän.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 5.4.2021 10.47

A kirjoitti:
TuuriTuuli kirjoitti:
Itseasiassa olisi nimenomaan parempi jos resursseja käytetään mahdollisimman vähän, koska ympäristösyyt ja luonnonresurssien kestävyys.

Olen eri mieltä. Bitcoinin turvallisuus perustuu laskentaan eli käytännössä sähkön käyttöön.

Olet oikeassa. Tarkoitin tuon heiton sen teoreettisen tilanteen yhteyteen, että bitcoin voitaisiin suojata minimaalisella resurssien käytöllä. Olisi pitänyt jättää kokonaan mainitsematta, että pysytään tarkasti asiassa.

A kirjoitti:
TuuriTuuli kirjoitti:
Ok. Kun yhdistetään fiat-kritiikkiisi käsityksesi bitcoinin ylivertaisuudesta käyttövaluuttana, niin puheita alla olevien rahajärjestelmien korvaamisesta minun oli vaikea tulkita toisin.

Olen puhunut Bitcoinin ylivertaisuudesta *rahajärjestelmänä* ja *reservivaluuttana*, en päivittäistavaroiden ostovaluuttana tai sellaisen kaupankäynnin maksujärjestelmänä.

Minun moka. Tosin kun rahajärjestelmästä yhä puhut, niin syntyvä johtopäätös olisi ollut silti sama.

"A" kirjoitti:
Ajattelusi vaikuttaa olevan vahvasti Keynesiläistä talousteoriaa mukailevaa, joten en jaksa haaskata omaa (tai sinun) aikaa kertomalla vaihtoehtoisista talousteorioista, kuten Itävaltalaisesta talousteoriasta. Tuo potero on niin syvä, että harvan olen sieltä nähnyt puheella nousevan pois.

Valitsit sitten luottamusta herättävän "Tiedän kyllä vastauksen, mutta en halua kertoa sitä"-argumentin. Olen kasvavissa määrin epäileväinen...

Entä jos et yrittäisi vakuuttaa minua, vaan selittäisit muille foorumilaisille mikä minun logiikassani mättää kun väitän omaisuuden keskittyvän nykyistäkin hallitsemattomammin? Olen ihan oikeasti kiinnostunut. Lupaan, että en ala kiistelemään ja lopetan keskustelun tähän vaikka kuinka pitäisin vastaustasi tuubana.

Korostaan siis, että ainoa asia joka minusta bitcoinissa närästää, on juuri se marginaalinen näkemys että bitcoin voisi oikeasti tappaa fiat-valuutat alta. Vaikka kuinka pohdin, löydän siitä huonoja puolia, jotka ovat erittäin merkittäviä ja syytä ratkaista. Mutta tiedostan voivani olla lukkiutunut omaan monetaristiseen lähestymistapaani ja siksi haluankin kuulla onko jotain loogista päättelyketjua joka johtaa eri tulokseen. Sen takia vein pohdintani inflaatioketjuunkin kun se ei oikein tässä ketjussa herättänyt reaktioita.

 

Näytä koko viesti