Olet täällä

Inflaatio - 29.1.2023 11.46

mskomu kirjoitti:
Kuinka paljon inflaation liikkeet ovat lopulta keskuspankkien politiikan seurausta?

Rehellisesti sanottuna en tiedä. Keskuspankkien liikkeiden vaikutukset tuntuvat olevan jokaisella kerralla erivoimaisia ja vaikutukset erilaisia.

Asiaa sotkee se, että talouden muuttujat heiluvat ihan ilman keskuspankkienkin vaikutusta.

Iso tekijä on tulevaisuuden odotukset eli arvaukset talouden kehityksestä. Siksi keskuspankit näyttää jättävän toteutuneen inflaatiokehityksen huomiotta ja jaksaa paukuttaa viestiä ettei koronnostot ole välttämättä vielä ohitse ja koronlaskuja ei ainakaan kannata odottaa ilman toteutuvaa lamaa. Jos sanottaisiin että se oli siinä ja juhlat jatkukoon, niin inflaatio lähtisi uuteen laukkaan.

Vähän kuin pörssikurssit, rahaa pistetään asioihin (niin osakkeisiin kuin uuteen autoonkin) fiiliksellä eikä todellisella tiedolla tulevista tuotoista.

Mutta pointti onkin alla oleva:

Tiensa kirjoitti:
OECD:n sivuilta kun hakee taulukon M3 rahamäärän kasvusta eri maille ja vertaa toteutuneeseen inflaatioon niin melkoisesti korreloi.

Jep. Kaiken kohinan alla MV=PQ -kaavalla ja sen muuttujien muutoksella on ollut yleensä jokin korrelaatio talouden liikkeisiin, vaikka taloustieteilijöiden suhde itse monetaristisiin teorioihin inflaation selittäjänä ja korjaajana on ollut vähän on/off-henkistä vuosikymmenten varrella.

Nyt viimeisin "monetarismi on rikki"-hetki taisi olla korona-aikainen rahan pumppaus järjestelmään ilman vastaavaa vaikutusta inflaatioon. Kun "väliaikainen inflaatio johtuen patoutuneesta kysynnästä" alkoi viimein toteutua 2021 aikana, se ampaisi luonnollisestikin ensin laukkaan USA:ssa, mutta euroalue otti sitten kiinni ja painoi ohi kun Venäjän perseilyt alkoivat.

Mutta kummankaan alueen M3:sen prosentuaalisen lisäys ei täsmää vieläkään sen enempää inflaation kuin BKT:nkaan kasvun kanssa. Perinteisesti viittaisi siihen, että inflaatio jatkuu korkeana vielä pitkään. Paitsi että nyt se on taloudessa muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana, että ennen Matti Meikäläinen ei voinut pistää rahansa muuhun kuin kulutukseen tai pankkien tarjoamiin säästöihin, kun taas nyt jokainen pilttikin voi ryhtyä kädenkääntessä treidariksi ja opetella kaiken tarvitsemansa internetistä. Taitaa rahaelvytyksen liikkeiden seuraaminen ja hallinta muuttunut vittumaisemmaksi sitten 70-luvun kun normikulutuksen rinnalle on tullut spekulatiivinen sijoittaminen. Tai sitten pidemmällä ajanjaksolla nyt kuluneen kolmen vuoden tapahtumat M3:ssa ja inflaatiossa päätyvät tasaantumaan ja vastaamaan keskimäärin toisiaan kuten ihan ennenkin.

 

Näytä koko viesti
Inflaatio - 16.1.2023 11.08

Quote:
Inflaation laantuminen piristää heikkoa kuluttajaluottamusta ja stimuloi kysyntää.

Ja mitäköhän siitä mahtaa seurata? Avainkysymys onkin, kiihtyykö inflaatio takaisin entisiin lukemiin ja yli.

Lepikkö ei tutkinut työllisyyden ja palkkojen kehitystä. Katsotaanpa vähän tarkemmin sitä puolta:

Jenkkilän työttömyysaste on ollut vuoden alusta lähtien tasaisesti ns. täystyöllisyydessä 3,5%-3,7% välillä. Koronnoston aloittaminen alkuvuodesta on aiheuttanut huojuntaa kesällä, mutta loppuvuodesta näyttää värväysinto taas palanneen ja työttömyys oli joulukuussa 3,5%:ssa. Ei hyvä merkki inflaation kannalta.

https://tradingeconomics.com/united-states/unemployment-rate

https://tradingeconomics.com/united-states/employment-rate

Toisaalta avoimet työpaikat vähenivät kesän tienoilla eivätkä ole palanneet alkuvuoden keskimääräiselle tasolle, vaikka syyskuussa olikin kumma piikki ilmoituksissa värvätä lähiaikoina lisää väkeä. Avointen työpaikkojen väheneminen on kuitenkin hyvä merkki inflaation kannalta, sillä työntekijöistä ei ole enää samanlaista kilpailua.

https://tradingeconomics.com/united-states/job-vacancies

https://tradingeconomics.com/united-states/job-offers

https://tradingeconomics.com/united-states/hiring-plans-announcements

Mutta keskimääräisen nimellisen tuntipalkan nousu loppui ja tasaantui vasta joulukuussa, sitä ennen noustiin päälle 4%:n vuosivauhdilla joka kuukausi edelliseen kuukauteen nähden ilman notkahduksia *). Mikä on onneksi vähemmän kuin varsinainen inflaatio ja lähempänä 2%:ia kuin pahimman haipakan tasoja. Osa kustannusten noususta on jo tuotu hintoihin, osa näkyy vasta viiveellä. Inflaatio näyttäisi silti olevan tosiaankin hidastumassa ja peräti normalisoitumassa. Reaalipalkat ovat laskussa, mikä vähentää kysyntää ja inflaatiopaineita.

*) ennenkin toki palkat nousivat, mutta 2020 kauhujen jälkeen tapahtui pienoinen kulmakertoimen muutos suuremmaksi... Ihan kuin olisi tapahtunut sekä viivästynyt kulutuskysyntä että viivästynyt palkkainflaatio?

https://tradingeconomics.com/united-states/wages

Noin yleisesti nimellispalkat eivät voi nousta järjestelmällisesti ja inflaatio pysyä nollassa samaan aikaan, joten jommankumman on joustettava. Palkkojen ja työpaikkojen nousu on ehkä pysähtynyt, koska työnantajat katsovat ettei kysyntä enää ainakaan lisäänny (jos he ovat väärässä, kohta alkaa taas palkkaus- ja palkannostokierre ja inflaatio palaa), tai he ovat varustautuneet nyt tarpeeksi hyvin tulevaan kysyntään hankkimalla ylikapasiteettia (jos tämä veikkaus meneekin pieleen, työttömyys lisääntyy ja tulevaisuudenkin inflaatiopaineet helpottavat). Muistaen, että vielä toissa vuonna inflaatio pistettiin koronan, ja tänä vuonna Venäjän, aiheuttamien tuotannon pullonkaulojen piikkiin, ja nyt ne pullonkaulat onkin jo aika olla ratkaistuja ongelmia.

Kun taannoin epäilin ettei osakepohjia kannata ryhtyä väittämään saavutetun ennen inflaation hellittämistä, tapahtuikin viimeisin pohja juuri silloin lokakuussa. Sitten onkin sinnikkäästi aaltoiltu menemättä enää uusiin pohjiin välissä tapahtuneista koronnostoista huolimatta ja luultavasti nollan lähellä olevista month-to-month-luvuista johtuen. Odotin että tässä välissä olisi vielä vähän sukellettu kun ei ne arvostustasot nyt niin kauhean matalalle päässeet laskemaan. Pieleen meni siinä suhteessa.

Jos tilanne säilyy nykyisenä ilman uutta inflaatiolaukkaa alkuvuoden kuukausina, niin oliskohan siltikin vielä yksi koronnosto edessä alkupuoliskolla jotta työttömyysastetta saataisiin nostettua, mutta sen enempää ei Fed uskalla alkaa taloutta upottamaan?

Voi kun euroalue ja Ruotsi olisi vielä yhtä lupaava makrotietojen suhteen kuin USA. Molempiin uskallan vielä pelätä uusia pörssien pohjakosketuksia.

Näytä koko viesti
Venäjän tilanne - 1.1.2023 04.44

Myönnän nyt puhuvani optimistisesti, mutta tähän asti pessimismi tai ihan vain varovaisuuskin on johtanut Venäjän kohdalla vääriin arvioihin.

En siis väitä etteikö asetuotannon ylösramppaaminen lisäisi tuotantoa ja antaisi lisää materiaalia Venäjän joukoille jatkaa sotaa vielä kauan. Väitän vain etten osaa olla sen vaikutuksista Venäjän armeijan taistelukykyyn yhtä huolissani kuin olen huolissani lännen asetuotannon ylösramppaamisen kanssa vitkuttelun vaikutuksista Ukrainan armeijan taistelukykyyn.

Tässä omat näkökohdat näille Putinin "aseteollisuus saa rajoittamattoman rahoituksen"-jutuille:

Ensinnäkin jo nyt on LPR:t, DPR:t ja Wagnerit valitelleet että uudet (tykin)ammukset ovat surkeampaa laatua kuin varastoista esiin kaivetut neukkuaikaiset ammukset. Tosin jos on oikein säilytetty, niin ei ne niin kauhean huonoksi mene vaikka peruskiväärinluodeille luvataankin vain kymmenen vuoden kestoaika kaupan hyllyllä (neukkuajoista taas on päälle kolmekymmentä vuotta). "Venäjä" ja "oikein säilytetty" ovat osoittaneet sopivan yhtä huonosti samaan yhteyteen kuin "Neuvostoliitto" ja "laatu", joten uustuotannon vihjataan olevan todella huonoa. Toiseksi, jos tuotannon lisäys tarkoittaa että kudit alkavat räjähdellä jo aseen piipussa, niin tuotannon lisäyksen edut jäävät vähän kyseenalaisiksi kun tuotantoa tarvitaan sitä enemmän mitä sitä on saatu aikaiseksi.

Tuotantoa alettiin lisätä jo kesällä kun duumassa puskettiin läpi lakeja joilla tehtaat ja työläiset pakotetaan tekemään kalustoa vaikka ilmaiseksi. Se ei paljon auttanut, koska tuolloin ammusten kulutus ylitti koko maailman tuotannon moninkertaisesti, eikä Venäjällä ole enää samaan tapaan raaka-aineita saatavilla. Syynä sanktiot ja räjähteiden vaatimat erikoistuneet kemikaalit, joiden tuonti salakuljettamalla ei (kuulemma/luultavasti) pääse sotaa edeltäviin lukemiin vaikka kuinka painattaisi ruplia niiden maksamiseksi.

Tehtaat eivät ole (käsittääkseni) aikaisemminkaan olleet vajaakäytöllä, joten kapasiteetin lisäämiseen tarvitaan lisätyövuoroja (tehty jo kesällä lakien myötä?) ja tuotantolinjojen lisäyksiä. Tuotantolinjat ovat ongelma, koska ne on tähän asti rakennettu länsikoneilla joiden saanti ja huolto on vaikeutunut. Jos taas ohitetaan koneiden tarve ryhtymällä itse sorvaamaan tykinpiippuja (mikä ei ole järin tuottavaa työtä), niin monen kymmenen vuoden teknisen kehityksen jälkeen ei tarpeeksi taitavia käsityöläisiä ole enää joka nurkalla. Ei ole tarvinnut kouluttaa koneiden hoitaessa kaiken ammattityön.

Itseasiassa, työntekijöitä ei ole muutenkaan kun ne perhana on jo mobilisoitu tai paenneet maasta. Luin juuri googlatun artikkelin (jonka kadotin saman tien) kuinka hitsaajia yms. ammattimiehiä on jo värvätty vankiloista mikäli niitä on jäänyt yli Wagner-rekrytoijilta. Mitä ihmettä se kertoo tilanteesta jos vankiloista löytyy työvoimaa mutta työvoimareservistä ei?

Päälle kolme kuukautta kestäneen mobilisaation puitteissa on jo kokemusta, kuinka rahoitus menee oikeaan osoitteeseen koska kaikki virkamiehet ja muut osalliset pistävät isänmaallisuuttaan luontaisen ahneutensa ja korruptionsa kuriin, ja tekevät kaikkensa järjestääkseen mobikeille A-luokan varusteet.

Väittäisin, että lännen ei tarvitse tehdä edes samaa tuotannon lisäystä, minkä Venäjä pystyisi lopulta tekemään, jotta Ukraina saisi enemmän taisteluvoimaa kuin Venäjä. Tarvitaan vain aikaa, rahaa ja poliittista tahtoa pistää tuotanto pystyyn tälläkin puolella rautaesirippua.

Ja se rahoitus? Venäjä on pistänyt kolmanneksen koko valtion budjetistaan sotamenoihin (en suostu käyttämään sanaa "puolustus"). Venäjän budjetin tulot pudonneet 20% ja menot kasvaneet 25%. USA pistänyt nyt noin 15% budjetistaan suoraan puolustusmenoihin ja siitä puolestaan Ukrainan sotaan vähän yli viisi prosenttia. USA:n puolustusbudjetti kymmenkertainen Venäjään verrattuna. USA:n tulot kasvaneet prosentin ja menot laskeneet puolitoista prosenttia. Ja tuohon päälle NATO:n ja EU:n osuudet Ukrainan tukemisesta.

Taloudelliset resurssit loppuvat Venäjältä ennemmin kuin länsiliittoumalta. Poliittinen tahto voi olla eri asia.

TL kirjoitti:
Putin ei tule antamaan periksi. Toisaalta länsi ei selvästikään aio avustaa Ukrainaa niin paljon, että nopea sotilaallinen voitto olisi mahdollinen

Valitettavasti. Lisäksi on puhuttu myös sellaisesta skenaariosta, että jos Putin saisi houkuteltua tilanteen eskaloitumaan NATO:n ja Venäjän väliseksi suoraksi konfliktiksi, voisi Putin hyvällä syyllä luovuttaa vahvemmalleen. Mutta Ukrainalle ei ikinä saa hävitä koska Ukrainaa asuttavat ali-ihmiset joiden on mahdotonta voittaa Suurta Venäjää. Tuo on mielestäni vielä optimistinen näkemys Putinin motivaatioista. Pidän todennäköisempänä sitä, että Putinia ei lähipiirin toimesta syrjäytetä koska hänen seuraajansa ei halua olla sitten se joka luovuttaa sodan, joten Putin pidetään vallassa vaikka sitten väkisin niin kauan kuin sota kestää. Ja Putin tietää tämän ja pelaa pitkää peliä sen mukaan...

 

Näytä koko viesti
Vuodenvaihteen tilinpäätös omassa salkussa - 31.12.2022 11.41

En laske Nordnetin ilmoittamalla tavalla vaan omalla kirjanpidolla. Siinä sijoitusten arvosta lasken pois realisoitumattoman verovelan, joten prosenttiluvut jäävät matalammiksi ja eivät ole ihan vertailukelpoiset indeksien kanssa. En käy niin ahkeraan kauppaa, että minun kannattaisi olettaa ehtiväni pistämään verojen osuuden myyntivoitoista poikimaan ennen kuin joudun maksamaan ne valtiole, joten näin saan todellisemman kuvan tuloistani jos alkaisin myymään omistuksiani. Nordnetin laskemia salkun lukemia kammoksun, koska ne menevät täysin sekaisin suunnilleen jokaisesta salkkutapahtumasta.

Eli...

Laskentatapani mukaan salkun kokonaisvarallisuus vuoden aikana -11,25% kun lasken yhä mukaan salkun sotakassasta elinkustannuksiin otetut varat, ja ne vähennettyinä -17,46%. Elinkustannuksiin otetut varat tarkoittaa nyt vuoden päätteeksi salkusta käyttötilille siirrettyä muutaman vuoden kulutuksen kattavaa summaa, realisoituneiden (Aspire, lalalaa) ja arvioitua parin tulevan vuoden varmoiksi tiedettyjen verojen maksua, ja yhtä isompaa investointia varten otettua käyttövaraa. Nyt ei sitten pitäisi taas pariin vuoteen olla tarvetta koskea salkun varoihin.

Ruotsin kiinteistöosakkeiden niiaus kirpaisi pahiten, muut (tyyliin Nordea, Titanium jne.) ei niinkään. Vuodessa saamani osinkosumma kasvoi kuitenkin 12,5%, ja kiinteistöjen paluuta jaksan odotella, koska en niistä osakkeista ole koskaan ollut luopumassakaan suhdanteista riippumatta. En ole varma enkä aio erikseen laskea, mutta ehkä puolet kasvaneesta osinkosummasta on parista valikoidusta D-osakkeen lisäyksestä kun pääsarjoihin en ole uskaltanut koskea ennen kuin näen Ruotsin koronnostojen loppuvan.

Vuoden aikana pörssistä poistuneiden Aspiren ja Västsvenk Logistikin, sekä Venäjän hyökkäyksen yhteydessä salkusta pois siivottujen riskialttiimpien sijoitusten, jäljiltä kokonaisvarallisuudesta 24% käteisenä odottamassa pahimpien myrskyjen laantumista, mikä pehmentänyt kurssilaskujen vaikutusta. Inflaatio ehkä syö, mutta tähän mennessä ei ainakaan yhtä pahasti kuin laskevat kurssit olisivat syöneet jos olisin sijoittanut ennenaikaisesti tarkkailemiini firmoihin.

OMX Helsinki GI on -12,13% ja OMX Stockholm GI -22,40%. En lähde erikseen laskemaan, mutta jos tuohon -17,46%:iin palauttaisi siitä kirjanpitoa varten erotetut realisoimattomat verot, niin olisin silti jäänyt vajaaksi Helsingin indeksistä. Paremman mielen kuitenkin saan jos väitän vertailuindeksiksi Tukholman pörssiä, silloin ainakin olen päihittänyt indeksin verojen ja elinkustannusten kanssa ja ilman. Yli puolet sijoituksista kun on kuitenkin kruunuissa.

Kun edellisenä vuotena en näköjään kokenut tarpeelliseksi osallistua retosteluketjuun, niin sanotaan lyhyesti että 2021 oli ihan järjetön noin 40% varallisuuden kasvulla. Kiitos, Aspire, Kamux ja Harvia, joista kaikista tajusin rahastaa ns. "omani pois" kun arvo oli tuplaantunut tai triplaantunut hankintahinnasta. Loppuvuodesta Kamuxin ja Harvian kurssipudotukset sitten alkoivat ja tämän vuoden alussa kyllästyin katselemaan niiden pulkkamäkeä, joten niiden romahdus ei vaikuttanut nyt tämän vuoden saldoon järin merkittävästi. Olen kuitenkin todennut ettei spekulointi kasvuosakkeilla sovi minulle, kasvavia osinkoja se olla pitää.

TuuriTuuli kirjoitti:
Toinen kiusaava asia on taipumukseni vertailla omaa suoritusta joihinkin sijoitusrahastoihin. Eräs entisistä omistuksistani alkoi suoriutua itseäni paremmin heti kun luovuin siitä pari vuotta sitten pitkään jatkuneiden huonojen tuottojen takia, ja tänä vuonna se perkele viimein nykäisi ylös oikein kunnolla. Pienyhtiöissä ja johdannaisissa se raha piileskelee...

Näin pari vuotta myöhemmin totean taas, että pärjäsin huomattavasti paremmin kuin nuo vieläkin seurailemani vanhat rahastoni.

Näytä koko viesti
Pohjan tunnusmerkkejä - 30.12.2022 11.35

Marraskuu kirjoitti:
Inflaation jyrkin nousu alkaa kuitenkin olla ohi toistaiseksi ainakin täällä Euroopan puolella. Se ei toki tarkoita, että inflaatio tippuisi hetkessä 10%:n tasolta 2%:n tasolle

Jep. Korkea inflaatio ei ole taittunut vielä, mutta hintojen kasvun kasvu varmaankin on.

TL kirjoitti:
Kun palauttaa mieliin koska suurimmat hintapiikit öljylle ja sähkölle olivat ja laskee niistä noin 6kk eteenpäin kun nämä vyörytettiin palveluihin/tuotteisiin ja lisää tähän 12kk, osunee aika lähelle hetkeä jolloin vuositason inflaatioluvut tulevat taittumaan.

Jos tarkoittaa taittumisella inflaation hidastumista esimerkiksi 2%:iin eikä vain kasvun kasvun kääntymistä kasvun hidastumiseen, niin ei saa unohtaa seurannaisvaikutuksia...

Euro-alueen liittojen sopimuskierrokset ovat alkaneet. Saksan teollisuuden palkankorotukset sovittiin jo 5.2%:een IG Metallin toimesta. Muutkin korotukset ympäri Eurooppaa ovat kanssa melko reippaita (pahimpana Rolls Royce +17.6% vaikka ei euro-aluetta koskekaan...). Jos noita ei ole vielä nykyhinnoissa huomioitu, niin ensi vuonna on. Missä tapauksessa vuosi-inflaatio tulee siis olemaan hintapiikin päivämäärä + 6kk + 12kk ajankohdalla ainakin palkkojen nousun aiheuttaman inflaation tasoa (tietenkin olettaen ilman EKP:n tai yleisen talouspessimismin aiheuttaman talouden sakkaamisen vaikutuksia, ja ilman mahdollista muiden kustannusten, kuten raaka-aineiden, laskua).

Ja linkkejä mitä tuli vastaan varmistaessani ajatuskulkujani:
https://www.reuters.com/business/retail-consumer/uk-retailers-raising-st...
https://www.hiringlab.org/uk/blog/2022/12/08/wage-growth-in-europe-is-hi...

EKP:n oma henkilöstö ei ole tyytyväinen 4.07% palkankorotukseen, joten ei nekään ainakaan deflaatiota odota:
https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-12-07/ecb-staff-union-not-h...

 

Näytä koko viesti
Pohjan tunnusmerkkejä - 30.12.2022 01.55

En vielä kuuluttaisi kirkossa inflaation päättymisestä. Esim. (tradingeconomics.com:sta katsotut) CRB Commodity Price Index on sahannut paikallaan kesästä lähtien kun taas Euro-alueen CPI Consumer Price Index taas on noussut vauhdikkaasti koko vuoden ajan. Vasta marraskuussa kasvu pysähtyi, mutta yhden kuukauden tapahtuma ei ole vielä tae mistään. Kaikkein positiivisin uutinen on USA:n CPI:n tasaantuminen jo kesällä, mutta kyse on ihan eri valuutta- ja talousalueesta, ja juuri inflaatio on sellainen asia joka on ns. "jokaisen valuutta- ja talousalueen oma ongelma".

Olen vähän epäileväinen siitä, lopettaako keskuspankit koronnostot kesään mennessä kummallakaan talousalueella vain siksi, että kuukausitasolla inflaatio asettuu. Maailmanmeno on juuri pyörinyt 60/70-luvun mieleentuovissa asetelmissa (talousshokkeja, rahan pumppausta järjestelmään, haluttomuutta nostaa korkoja, nousevaa inflaatiota ja laskevaa työttömyyttä...). Keskuspankit tuskin ovat halukkaita toistamaan 70-luvun Suuren Inflaation skenaarioita jossa niin inflaatio kuin korotkin lähtivät käsistä, ja jatkuivat entiseen tapaan vielä taantumienkin jälkeen vaikka hetkellisesti näyttivätkin asettuneen. OECD-maiden NAIRU (työttömyystaso jolla inflaatio ei muutu) on näköjään arvioitu jonnekin 7.7%:n tasolle (en löytänyt tähän hätään onko joku rajannut euro-alueen NAIRU-arvoa) kun taas euro-alueen työttömyys oli viime kuussa 6.5% ja laskussa. Tarkoittaa sitä, että jotta inflaatio saataisiin laskemaan 2%:n tasolle, pitäisi siis työttömyysaste saada kohoamaan ainakin 8%:iin ja pysymään siellä jonkin aikaa.

Osakemarkkinoiden pohjaamisesta sitten en tiedä koska markkinoita ohjaavat idiootit ja manipulaattorit, toisin kuin tehokkaiden markkinoiden teoria väittää. Mutta perinteisesti (mutta eivät aina) indeksit ovat ottaneet pohjakosketuksensa vasta sen jälkeen kun koronnostot ovat lakanneet. Tosin lokakuussa taisi olla viimeisimmät pohjat täällä ja USA:ssa sen jälkeen tapahtuneista koronnostoista huolimatta, mutta vielä ehtii tapahtua.

Huom! Inflaatiossa sen enempää kuin osakemarkkinoiden pohjissakaan ei ole kyse kaavoista, numeroista ja niiden korrelaatioista, vaan uskosta. Ja juuri tuo usko inflaation jatkumiseen yritetään tappaa koronnostoilla ja haukkamaisilla puheilla ja uhkauksilla ajaa talous vaikka taantumaan jos ei muu auta. Eli (tämä on vain osittain vitsi): Kadottakaa uskonne parempaan tulevaisuuteen ja lopettakaa "jokohan ne pohjat oli jo veikkailut" niin saadaan homma nopeammin päätökseen laugh

Lukemista:

Hyvä kirjoitus Suuresta Inflaatiosta ja nykytilanteesta - ei tosin muuta raskaan käden toimien tarvetta, mutta ainakin artikkeli yrittää herättää toivoa ettei nähdä vuosia kestävää reaalitulojen putoamista ja kaksinumeroisia inflaatio-, korko- ja työttömyystasoja sinä aikana:
https://awealthofcommonsense.com/2022/11/why-todays-inflation-is-not-a-r...

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 19.12.2022 05.54

Aaa. Eli alkuperäinen lausahduksesi koron inflaatiota lisäävästä vaikutuksesta oli sittenkin jokin varomaton heitto jota ei tarvitse enempää puida... Ei minulla sitten enempää aiheesta. Pidin ihan mahdollisena että näit tilanteessa jotain mitä minä en nähnyt (esimerkiksi EKP:ssä olisi puhuttu koronnostoista jotka olisivat alle neutraalin korkotason tjsp.). Etenkin kun ihmisillä on paha tapa puhua ihan oikeista ajatuksista epämääräisillä käsitteillä, enkä minä tiedä kenellä täällä on minkälainen tausta talouspuolella.

EKP:n toimintatapojen väärästä ajoituksesta ja vähän roiskivasta otteesta olen samaa mieltä. Ehkä sitä rahaa ei olisi korona-aikana niin kauhean paljon tarvinnut pumpata järjestelmään, etenkin jos päädyttiin ihmettelemään missä inflaatio viipyy (tämä tosin oli enemmän USA:n ongelma, euro-alueella rahamäärän kasvu pidettiin maltillisempana), ja sitten oli aika urheaa pitää inflaatiota väliaikaisena ja itsestään ohimenevänä yli vuoden ajan 6%:iin saakka.

Helppo tosin olla jälkiviisas... frown

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 17.12.2022 01.40

Saat selittää vähän tarkemmin syy-seuraus-ajatteluketjuasi. Onko sinulla ihan oikeasti mielessäsi malli jolla voit osoittaa ettei tällä kertaa kulutus-, rahoitus- ja investointikysynnän tappaminen johdakaan inflaation hyytymiseen, tai kysyntä vähenekään niin paljoa että se vaikuttaisi hintoihin? Perustatko johonkin tunnettuun esimerkkiin päätelmäsi? Mitä tarkoitat kun sanoit "tässä kohtaa"? Puhutko vain hyvin lyhyen ajan vaikutuksesta ennen takaisinkytkennän vaikutusten voimaan astumista? Miksi sillä olisi väliä kun tarkoitus on saada pitkän tähtäimen vaikutuksia?

Minä olen oppinut, että nimenoman löysä rahapolitiikka elvytyksineen ja liian vähäisine ja liian aikaisin lopetettuine koronnostoineen voivat johtaa inflaation kierteeseen (esim. 70-luku). Tiukalla rahapolitiikalla (johon nyt sekä Fed että EKP vihjaavat) ei sellaista vaikutusta tapaa olla, koska jos vain ollaan valmiita ottamaan taantuman tai laman vahinko vastaan (täystyöllisyys se vasta myrkkyä on hinnoille, koska työntekijöistä kilpaillessa palkkoja on pakko nostaa jotta saisi ylläpidettyä kysyntää vastaavaa tuotantoa, jonka merkittävin kuluerä on yleensä juuri työvoima) niin jossain välissä kotitalouksien ja yritysten rahat, kysynnät, palkkatasot, tarjonnan pullonkaulat ja muut inflaatioajurit loppuvat (esim. 70/80-luvun vaihde jolloin USA:ssa viimein vaihdettiin talouspolitiikka niin tiukaksi että seurasi kaksi peräkkäistä taantumaa - mutta ainakin inflaatio saatiin viimein alle 5% vuosikymmeniksi tähän päivään saakka). Tämä siis olettaen että kansakunta ei ole jo valmiiksi niin köyhä, että sen kulutus koostuu puhtaasti pelkistä välttämättömyystarvikkeista (kuten ruoka) ja sillä on tosiaan varaa vähentää kulutusta niin paljon että hintojen on pakko alkaa laskea siinä mukana.

Oma pointtini siis on, että kun euro-alueen palkatkin ovat pikemminkin nousemassa, niin korkoja nimenomaan pitää kasvattaa vaikka kuinka olisi taantuma tulossa, jos halutaan välttää 70-luvun toisinto. Liian paljon yhtäläisyyksiä 70-luvulla ja nykyisellä tilanteella ja sillä miten siihen päädyttiin, jotta kannattaisin samanlaisen löysän rahapolitiikan kokeilemista. Jos joku on eri mieltä, niin olisi syytä perustella hyvin jotta uskoisin.

 

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 16.12.2022 07.43

Marraskuu kirjoitti:
Tässä kohtaa korkojen nousu vaikuttaa myös inflaatioon nostavasti

Täsmentäisitkö?

Näytä koko viesti
Betsson - 13.12.2022 04.47

Olpa kirjoitti:

 

TuuriTuuli kirjoitti:

@Olpa

Katsopa ja kerro sitten täällä, hyväksytäänkö tänä vuonna tuo redemption shareista otettu ennakonpidätys vähennettäväksi redemption sharejen lunastuksesta tulleiden pääomatulojen verotuksesta.

 

En tiedä miten arvo-osuustilin verotuksen kanssa toimitaan, mutta ymmärtääkseni osakesäästötilin pääomatuloihin ei voi kohdistaa vähennyksiä.

Aaa... En huomannut että puhuit osakesäästötilistä. Sille ei kannata ulkomaisia osakkeita haalia jos välittää niiden osingoista. Ulkomaat ei välitä kumman tyyppisestä tilistä on kyse vaan ottavat verosopimuksen mukaisen pidätyksen joka tapauksessa, eikä takaisin periminen tahdo onnistua jos ei verosopimus tunnusta eri tilityyppejä.

Näytä koko viesti