Hah! Juuri kun alkoi itsekin pohtia tyyliin: "Pitäisikö sittenkin? Ei, odotellaan vielä hetki kunnes ehdin miettiä paremmin..." Tyypillistä minua.

Pidin kyllä aina GC:n ostotarjousta enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, mutta sitä oli saanut odottaa niin kauan, että se ei ollut päällimmäisenä mielessä kun arvioin yllä Cityconin tilannetta ns. lautasliinalaskelmalla.

Onnea voittajille, jotka tajusivat ostaa kuluneen parin kuukauden aikana.

Nyt katsotaan, alkaako Citycon mystisesti kasvattamaan itseään.

Pyörittelin erittäin tarkalla ja kaikki hyvän journalismin kriteerit ylittävällä poikkitieteellisellä mallilla (eli miinustin taseesta velkoja ja kiinteistöjä, ja vuokratuloista ja korkokuluista stetson-harrison-metodilla arvioiduilla korkoprosenteilla) sen verran, että totesin Cityconin tuloksen voivan vielä puolittuvan jos firma aikoo jatkaa divestointejaan ja velkojen poisostamista markkinoilta niin pitkälle, että firmasta tulee velaton. Siinä tapauksessa, jos firma palaa osingonmaksuun sysäten koko tuloksensa omistajille, saa nykykurssilla päälle 6,5 %:n osinkotuoton. Nykytaseella ja tuloskunnolla päälle 10 %, mutta se on vain teoriaa kun osingonmaksusta pikemminkin juuri luovuttiin.

Mikään ei kuitenkaan takaa, että kiinteistöt saisi menemään nykyisillä tasearvoillaan. Tai että velkojen omistajat haluavat niistä luopua nykyisillä tasearvoilla. Tai että matkalla kyseiseen pisteeseen interest coverage ratio ei tuottaisi ongelmia jos korot lähtevät yllättäen taas nousuun (nykyinen hybridin huomioiva ratio on 1.8 minun taulukoissani). Tai että markkinat eivät halua paljon parempaa tuottoa pääomilleen kuin 6,5 %.

Kyllähän tuo houkuttelevalta alkaa näyttämään, mutta lahden toiselta puolelta löytyy ihan kasvaviakin kiinteistöalan firmoja, joten minä olen alkanut silmäillä tätä nykyä ennemmin niitä. Niiden läpikäyminen on vain pirun puuduttavaa.

mskomu wrote:

Pitää kysyä tyhmiä, kun ei ymmärrä, niin mites tää nyt menee? Q2:n jälkeen lyhytaikaiset varat olivat 174M ja nyt 104M, eli 70M laskua samaan aikaan, kun operatiivinen liiketoiminta ymmärtääkseni tuotti reilu 20M lisää kassaan, eli vajaa 100M meni jonnekin. Lainojen nominaaliarvot näyttäisivät laskeneen 1873M --> 1862M ja hybridilaina 593M-->561M, eli 40M verran makseltiin velkoja. Millä tuo loppu 60M selittyy?

Vai pitäisikö tässä mieluummin katsoa rahavaroja. Siellä tuo ero Q3:n ja Q2:n välillä näyttäisi mätsäävän paremmin velan kehityksen kanssa?

Vaikea sanoa, kun Citycon ei juurikaan erittele eriä. Raportoivat vain sen ehdottoman minimin ja muutenkin suhtautuvat olennaisuuden periaatteeseen suurpiirteisesti. Minulle on syntynyt vaikutelma, että annetun tiedon määrä on vuosien varrella vähentynyt.

Vähissä taseen riveissä lukee mystinen "ja muut", ja ei mitään liitettä jossa noita "muita" eriteltäisiin. Ne voivat olla ihan mitä tahansa operatiivisia tai ei-operatiivisiä eriä, kassavirtavaikutteisia tai jaksotettuja tai tavara/palvelu-muotoisia eriä ilman rahaliikennettä.

Tämän takia kassavirtalaskelmassa olevaa käyttöpääoman muutosta ei pysty itse laskemaan, ja siihen ja operatiivisen kassavirran oikaisuihin pitäisi mennä mainituissa lyhytaikaisissa varoissa oleva myyntisaamisien (ja muiden) muutos yhdessä ostovelkojen (ja muiden) muutoksen kanssa. Olisi kiva nähdä erittely, mistä oikaisut ja käyttöpääoman muutokset koostuvat.

Kassavarojen muutos on helpompi ymmärtää, mutta sitä on tarkasteltava vain kassavirtalaskelman pohjalta sotkematta tasetta tai tuloslaskelmaa mukaan. Esimerkiksi IFRS-tuloslaskelma ei sisällä hybridin korkomaksuja lainkaan, ja EPRA-tulos on jakanut ne tasaisesti jokaiselle kvartaalille, oikeasti ne on tänä vuonna maksettu yhtenä käteiskönttänä Q3:lla.

Vastaavasti operatiivinen liiketoiminta ei tuottanut Q3:lla 20M kassaan vaan kirjanpidolliseen tulokseen. Käteiskassaan on tullut vain 6,4 milliä (liiketoiminnan rahavirta Q1-Q3:sen 132,1 miinus Q1-Q2:sen 81,3 tekee Q3:sen rahavirran 50,8 mistä pois korot, verot, vuokrat, ja ehkä pieni osa toteutuneita kurssivoittoja ja -tappioita). Siitä pois Q3:n aikana maksetut investoinnit ja lainojen vähennykset ja saadaan kassavarojen muutos taseen lyhytaikaisissa varoissa.
 

Kyse ei ole ainoastaan neuvonnasta, vaan sijoitustuotteen tarjonnasta ja markkinoinnista. Jos olisi pelkkä broker-linkki, niin silloin ei ohjattaisi blogin lukijoita minkään tietyn sijoitustuotteen pariin, ja jonkin arvopaperivälittäjän palvelun markkinointi ei itsessään ole luvanvaraista. Mutta kun tarjotaan linkki yksilöityyn sijoitustuotteeseen, johon tapahtuvista sijoituksista bloggaaja saa korvauksen, ja jota bloggaaja itse hallinnoi, ollaan oman sijoitustuotteen tarjoamisessa ja/tai markkinoinnissa. Sanamuodot tai niiden puute eivät auta, jos tosiasiallinen vaikutus on asiakkaiden tuominen oman palvelun luokse. Linkin julkaisu ja disclaimerit kuulostavat käytännössä tältä: "Tämä ei ole sijoitussuositus ja en kehota teitä seuraamaan minua, tässä kuitenkin linkki jonka päästä löydätte salkkuni ja työkalut sen seuraamiseksi ja siihen valittuihin kohteisiin sijoittamiseksi (wink wink)..."

Affiliate-systeemi lienee kuitenkin se paras valinta. Brokerilla on vakiosopimus jota tarjota, se ei ole yhtä hyvä diili kuin yhteistyökumppaniksi ryhtyminen, koska broker ottaa regulaatiovastuun kantaakseen, mutta ei myöskään vaadi blogin pitäjältä mahdottomia ehtoja täytettäväksi (tää on itseasiassa kevyt versio tuosta mainitsemastani sidonnaisasiamies-suhteesta). Samoin broker kertoo kyllä mitä saa blogissa tehdä, ja antaa kysyttäessä tarkat ohjeet, onko oman salkun linkkaaminen ok vai ei, ja jos on ok, niin miten siitä saa puhua. Siinä kuviossa hankalinta lienee täyttää brokerin asettamat kriteerit sille, pääseekö seurattavien salkkujen listalle. Broker kyllä pitää huolen siitä, että seurattava täyttää regulaation vaatimukset, koska broker on vastuussa. Broker yhä varaa mahdollisuuden katkaista kaikki siteet salkkuun jos salkun omistaja ryhtyy tekemään jotain joka ei täytä salkun seurantaan liittyvän sopimuksen ehtoja, mutta kuvio ei ainakaan vaadi yhtiökumppania ja toimilupia kuten oman sijoituspalveluyrityksen perustaminen vaatisi.
 

EkeKeken malli ei muuta mitään.

Pääongelma on juuri tuo linkki brokerin seurantapalvelun kautta omaan salkkuun, tietoisuus copy-treidaus-mahdollisuudesta, ja brokerilta tulevat maksut copy-treidauksesta. Se on tulkittavissa luvanvaraiseksi sijoituspalvelun tarjoamiseksi, vaikka itse palvelu välitettäisiin kolmannen osapuolen kautta. Käyttäjien pitäisi itse hakeutua salkun pariin, ei niin että salkkua tarjotaan käyttäjille linkin muodossa, vaan homma tapahtuisi puhtaasti brokerin päässä.

Disclaimer ei myöskään ole "vapaudu vankilasta"-kortti. Disclaimer ei kumoa mitään jo annettua tietoa tai luotua vaikutelmaa. Se voi vain täydentää sitä. Tässä tapauksessa toimiva disclaimer olisi maininta, että blogin pitäjä hyötyy rahallisesti jokaisesta joka alkaa seurata hänen salkkuaan. Silloin ei ainakaan joudu kaiken muun lisäksi epäillyksi harhaanjohtavasta markkinoinnista, koska linkin julkaisemisen motiivi tehdään selväksi.
 

Mitenköhän toimisi se, että annetaan affiliate-linkki brokeriin, mainitaan vain yleisesti mitä palveluita broker tarjoaa, mutta ei anneta linkkiä salkkuun, eikä sanallakaan mainita, että salkkua voi seurata, kunhan vain blogissa retostellaan silloin tällöin salkun kehityksellä...? Kuulostaa yhä riskialttiilta, jos brokerilta saa yhä copy-treidauspalkkioita. Ja kehuskelu antaa yhä vaikutelman, että toiminta on tuottoisaa ja samaa kannattaa muidenkin tehdä. Ns. piilomainontaa.

FIVA sietää tuollaista ns. de minimis -periaatteen takia: se on liian vähäistä ja merkityksetöntä puututtavaksi.

MarkusVee wrote:

Maksua tästä ei siis mene. Samoin kerroin asiakkaille, että aina on riski hävitä. Tosin tällä nyt ei taida olla suurtakaan merkitystä...

Juu. Ei ole merkitystä millään noista. Varoittelu on vaadittua toimintaa, ja sijoituspalvelulaki ei puhu sanallakaan vastikkeellisuudesta, mikä tarkoittaa, että laki pätee, otettiin maksua tai hyötyä palvelusta tai ei.
 

Tuossahan kehotetaan seuraamaan tiettyjä treidejä - lasketaanko sijoitusneuvonnanksi?

Älä ainakaan odota FIVA:n yhteydenottoa ottaaksesi asiasta selvää. Maksa ennemmin muutama saturainen oikealle juristille konsultaatiosta.😊

Laki on siitä ongelmallinen, että se käyttää paljon epämääräisiä ei-määrällisiä ilmaisuja kuten "satunnaisesti" tai "merkittävissä määrin" ja jättää sitten oikeusistuimille sen määrittämisen, missä rajat menevät. Noin tarkkoihin kysymyksiin voi vastata vain, jos muistaa missä ennakkotapauksissa on mitenkin määrätty, tai minkälaisia ohjeita FIVA on jaellut. Minä en muista silloin kun olenkin perehtynyt.

Joka tapauksessa... Käyttämäsi sanamuoto ei ole aina oleellinen, vaan olosuhteet joissa jotain on sanottu tai tehty.

Lain henki on se, että jos et aktiivisesti tee mitään kaupataksesi itseäsi tai jotain sijoituskohdetta (ja et ole korkean profiilin julkinen henkilö, jonka voi olettaa ymmärtävän että hänen jokainen tekemisensä ja sanomisensa johtaa reaktioihin täysin tuntemattomissa ihmisissä), niin et ole vastuussa muiden sinulle tuntemattomien ihmisten typeryyksistä.

Mutta kun teet liiketoimintana asiakashankintaa ja mainitset, että salkkusi voisi ottaa seurannan kohteeksi, tietäen että se voi johtaa copy-treidauksen, niin se on suositus paitsi ryhtyä brokerin asiakkaaksi, niin myös neuvontaa miten asiakkaan tulisi käyttää rahojaan. Kauppaat paitsi brokerin tarjoamaa sijoituspalvelua, niin myös omaa sijoituskohdettasi. Ja kun teet sitä tarpeeksi paljon, se ei ole enää sijoituspalvelulain 1 luvun ja 2 pykälän "satunnaisesti muun erikseen laissa säännellyn liike- tai ammattitoiminnan ohessa".

Nostan nyt kissan pöydälle: Olettaen, että sinulla on rahoitusalan tutkinto, niin onko sinulla myös ainakin muutaman vuoden työkokemusta rahoitusalalta, mieluiten CFD-kauppaa mahdollisimman läheltä liippaavissa tehtävissä, jossain finanssialan palveluita tarjoavassa organisaatiossa?

Jos ei, niin et pääse myöskään yrittäjänä alalle. Broker ei kuvaamaasi kuvioon kanssasi ryhdy, jos ei ole 100% varma, että voi lykätä riskit sinulle tai asiakkailleen. Jos tällainen tarjous on kuitenkin tehty, niin tässä on sitten jotain jota ei tähän mennessä ole kerrottu.

Mielestäni ainoa yhteistyökuvio, johon broker kanssasi voisi ryhtyä ilman sinulla olevia tarvittavia toimilupia, on sidonnaisasiamieheksi ryhtyminen (sijoituspalvelulaki 7 luku ja 7 pykälä). Silloin olisit kuitenkin renki, koska broker on vastuussa teoistasi, ja heillä on oikeus kontrolloida myös omaan lukuun tekemääsi liiketoimintaa, jos se voisi vahingoittaa heidän liiketoimintaansa (SPL 7 luku ja 11 pykälä). Koska laki vaatii heitä varmistumaan pätevyydestäsi ja muusta, niin joutuisit luultavasti yhä samanlaiseen syyniin kuin toimilupia omalle yritykselle hankkiessasi. He eivät halua joutua vastuuseen sinun mahdollisesta epäpätevyydestäsi.
 

Viitaatko tuossa TuuriTuuli johonkin tiettyyn lain kohtaan?

Jos muistaisin, niin kertoisin. Valitan. Nuokin viittaukset tuolla aikaisemmin merkitsin vain siksi, että niihin liittyvät täkysanat muistin ja löysin ne nopeasti Finlexistä.

(ja ymmärrän ettet tarjoa lakipalveluita tai ole vastuussa kommenteistasi). Kiitos!

 

En minä vastuuta ajatellut. Halusin vain korostaa, että katson lakia maallikon silmin, ja voin sen takia tulkita ihan väärin ja puhua täyttää paskaa. Mutta saat ainakin alustavan kuvan kannattaako viedä hommaa eteenpäin.
 

TuuriTuuli wrote:

Shareville tarjoaa vain työkalut salkunseurantaan, mutta vastuu on muualla. ... Jos seuraaja voi täpätä päälle käskyn automaattisesti seurata seuratun salkun liikkeitä ja tehdä vastaavia sijoituksia automaattisesti, on silloin vastuu yhä seuraajalla

Korjaus ihan tyhmään virheeseen: Tietenkin jos työkalu tarjoaa automaatiotoiminnan, niin työkalun tarjoaja eli Shareville on regulaation piirissä. Ilman toimintoa ei vastuuta eikä asiaan liittyvää toimilupavaatimusta synny. Tarkoitus oli sanoa, että seurattavan salkun omistaja ei ole koskaan vastuussa, koska hän ei kuitenkaan kyseistä copy-trading-palvelua tarjoa.

Hmm... Tämä muotoilu kesti niin kauan, että JP ehti väliin.

Heti alkuun disclaimer: Vaikka olen lukenut Finlexin lakeja läpi aiheesta harrastukseksi ja osana työtäni, minulla ei ole virallista pätevyyttä tai kokemusta antaa juridisia neuvoja tai tulkintoja.

Sinänsä ei tehdä eroa sen välille, tapahtuuko liiketoiminta yksityishenkilönä vai yhtiönä. Se on silti liiketoimintaa. Samoin sijoitusneuvonta ja varainhoito määrittyy sen mukaan, täyttääkö yksityishenkilön tai yrityksen toiminta sijoitusneuvonnan tai varainhoidon kriteerit vai ei. Jos jotain tekee yhtiönä, niin oletusarvoisesti kyse on silloin kuitenkin liiketoiminnasta, kun yhtiöitä ei juridisessa mielessä harrastustoiminnaksi tulkita. Jos jotain tekee yksityishenkilönä, niin katsotaan toiminnan laajuutta ja ammattimaisuutta: se, että saa äitinsä säästöihin täydet valtuudet lykätä niitä pörssiin, on vielä ns. perheen sisäinen luottamussuhde, eikä sijoituspalvelulain tarkoittama (vastikkeellinen) varainhoito. Mutta jos saman tekee kaveriporukalle, niin se vastikkeellisuudesta riippumatta katsotaan sääntelyn alaiseksi toiminnaksi ja firman perustaminen on käytännössä pakollista, jotta täyttäisi lain sääntelyehdot (vertaa: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat saman sääntelyn alaisia, ja "hyväntekeväisyysrahapoolit" tekisivät pyramidihuijauksista melkein laillisia).

Shareville tarjoaa vain työkalut salkunseurantaan, mutta vastuu on muualla. Jos kuka tahansa voi seurata toisen salkun muutoksia ja sitten itse omalla päätöksellään tekee samat liikut, niin silloin vastuu on tällä seuraajalla. Jos seuraaja voi täpätä päälle käskyn automaattisesti seurata seuratun salkun liikkeitä ja tehdä vastaavia sijoituksia automaattisesti, on silloin vastuu yhä seuraajalla, etenkin jos seurattava ei edes tiedä kuka hänen liikkeitään kopioi. Seurattava ei ole tehnyt minkäänlaista sitovaa ja velvoittavaa sopimusta seuraajan kanssa, eikä tietojen julkistaminen omasta varallisuudesta ja siihen kohdistuvista toimista ole laitonta, joten vastuutakaan ei voi syntyä (poislukien esim. rikoslain 51 luku ja 3 pykälä markkinamanipulaatiosta). Jos julkistetusta tiedosta ottaa palkkion tai tieto sisältää kehotuksen tehdä samoin tai tiedon tosiasiallinen tarkoitus on kehottaa vastaanottajaa tekemään samoin (harmaata aluetta: mites todistat, että asia on näin...), se on sijoitusneuvontaa (voi kysyä, minkäköhän takia tiedosta ollaan valmiita maksamaan, jos sitä ei pidetä arvokkaana, eli sijoituspäätökseen vaikuttavana, informaationa). Jos tekee sijoitukset seuraajan puolesta, se on varainhallintaa tai rahastotoimintaa.

Verottaja ei kuvioon liity mitenkään. Verottajaa kiinnostaa vain, että liiketoiminnasta maksetaan verot, niiden lähteen laillisuus ei ole verottajan huoli. Verottaja toki havaitessaan laittomuuksia vie asian eteenpäin oikeille viranomaisille (esim. FIVA:lle, joka on verottajaa paremmin perillä regulaatiosta). Mutta verottaja laittaa veroseuraamuksia vain veropetosta lievemmille rikkeille jos katsoo, ettei ole tarvetta raastuvalle.

Olipas tuo tyhjentävä ja yksiselitteinen argumentti. Yhtään en ota selvää, eikö tulkintasi ollut tarkoitushakuinen, vai eikö parempi tulkinta olekaan huoli diktaattoreista, vai eikö naisten asema ole naisille elämänlaadullinen kysymys. Mitä tahansa ajattelit, niin olisi kiva kuulla vähän täsmennystä.

No, okei... Koska Trump on persoona, josta käytävä puhe ei enää voi olla kenenkään mielestä neutraalia, niin pidän todennäköisenä että artikkelin taustalla on vähintäänkin antipatia Trumppia kohtaan. Mutta jos juuri tuo lausahdus "naisten on syytä..." on se jota pidät todisteena poliittisuudesta jossain asiassa, jonka oletan liittyvän Trumppiin tai yleisempään vasemmisto-oikeisto-jakoon, niin haluaisin kuulla juuri sen päätelmän taustalla olevasta logiikasta ja miksi juuri tuo kohta kaiken muun sijasta. Itse olisin tarttunut jo alussa olleeseen "ulkopuolisen lääkärin ei ole eettisesti oikein arvioida poliitikon terveyttä, mutta silti..."-osioon.

Tarkoitushakuinen tulkinta. Artikkelissa lukee ihan selvästi: 

Ihmiskunnan historia on täynnä väkivaltaa. Yksi syy on puoliksi kesyyntyneen ihmispedon valmius ripustautua vallanahneisiin vanhoihin miesjohtajiin, kuten Trump, Vladimir Putin, Xi Jinping, Ali Khamenei tai Benjamin Netanjahu. Tällaisia johtajia ihmiset kivikauteen ja agraariaikaan juuttuneilla aivoillaan äänestävät – ja saavat, mitä ansaitsevat. Etenkin nuorten ja naisten on syytä vastustaa tuhoavuutta, jota vanhat miehet usein edistävät.

Poliittista tarkoitusperää paljon parempi tulkinta on, että nuorilla on syytä vähän paremmin pohtia mihin "vahvat ja perinteisiin arvoihin" nojaavat johtajat yhteiskuntaa vievät kun nuoret joutuvat siinä elämään kauemmin. Naisille asia on vieläkin tärkeämpi, koska "perinteiset arvot" tarkoittavat naisten kohdalla nyrkkiä ja hellaa ja esim. ääni- ja itsemääräämisoikeuden menetystä. Se ei ole enää poliittinen, vaan ihan elämänlaadullinen kysymys, kuten tietää jokainen joka on joutunut elämään "vahvan ja perinteisiin arvoihin uskovan" miehen kanssa yhdessä, tai perheessä jota on pyörittänyt tällainen machoalfauros.