Olet täällä

Citycon - 24.2.2021 10.56

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

TuuriTuuli kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Miksi Cityconin käyvät arvot ovat laskeneet jo 4 vuotta peräkkäin? Yhden koronavuoden arvonmuutos ei ole kovin tärkeä, mutta 4 vuodessa on jo 9 % tasearvosta sulanut. Mikä arvoa laskee ja onko syytä olettaa trendin jatkuvan?

Mikä ja miten laskettu tasearvo tarkkaan ottaen? En nyt tähän hätään löytänyt omasta excelistä noin rankkoja sulamisia.

 

Cityconin ilmoittama kiinteistöjen käypä arvo. 

  • Kiinteistöjen käypä arvo keskimäärin 4193 milj. € (taseet 2016-2020)
  • Kiinteistöjen käyvän arvon muutos -384 milj. € (2017-2020)
  • 384/4193 = 9 % arvon lasku
  • Kyse ei siis ole myynneistä vaan arvonalennuskirjauksista.

Aaa, tuo... Nyt muisti palailee pätkittäin. Olen ihmetellyt aikoinaan ihan samaa. Etenkin kun nuo käyvän arvon muutokset tulosrivillä ei tunnu koskaan täsmäävän taseessa olevan kiinteistöjen arvostuksen kanssa (kun niistä on yrittänyt todella puutteellisilla tiedoilla siivota pois kiinteistöjen ostojen ja myyntien, kehityshankkeiden ja neliömäärien muutosten vaikutukset). Päätin lopulta luovuttaa, kun ei ole koulutusta kirjanpitoon eikä tietoa miten arvonalennukset tuloksessa on laskettu, ja keskittyä katsomaan vain niinkin karkeita lukuja kuin kiinteistöjen arvostus per neliö, vuokratuottoprosentit per arvostus per neliö jne. Excelin piilotettujen rivien joukossa on vähän mainitsemasi suuntaisia laskettuna...

Kuittasin epäsuhdan aikoinaan jonkinlaisena verosuunnitteluna, sillä kunhan vain kassavirrat ja EPRA-tulokset säilyvät, niin ei-realisoituneet miinukset tuloksesta ovat firmalle kotiinpäin. Yleensä tuloslaskelma on se, joka on "vähän sinnepäin" jos haluaa numeroita säädellä lain sallimissa rajoissa, joten päätin olla pitämättä tuota hälyttävänä ja keskittyä taseeseen ja kassavirtaan luottamiseen.

Pitäisi alkaa uudestaan käyttää aikaa tämän (ja excelin) pureksimiseen kun nyt muutamassa vuodessa on toivottavasti tullut uusia ajatuksia miten raportointiin tulisi suhtautua. Yleensä koen noin pikkutarkan työn turhaksi kun lopputulos on silti sama kuin arpoisi P/E:n perusteella, mutta nyt tässä voisi olla syytäkin sukeltaa syvemmälle. Olisi kiva ymmärtää mihin on sijoittanut.

Jos tuohon kysymykseesi saataisiin vastaus, oloni olisi paljon turvallisempi (tai sitten pahemmin peloissaan, jos tasearvot eivät oikeasti olisikaan niin hyvät kuin väittävät). Oravan osasin jättää aikoinaan väliin (tosin enemmän onnella kuin varsinaisella asiantuntemuksella, vaikkakin tiedostin että arvonnousuihin perustuvalla tuloksen teolla oli jotain kestämätöntä), mutta tässä houkutteli aikoinaan luottamus tuloskäänteeseen ja paluun entisiin voittoihin kunhan portfolion uudelleenjärjestelyt saataisin valmiiksi.

Näytä koko viesti
Citycon - 20.2.2021 10.06

von Fyrckendahl kirjoitti:
Miksi Cityconin käyvät arvot ovat laskeneet jo 4 vuotta peräkkäin? Yhden koronavuoden arvonmuutos ei ole kovin tärkeä, mutta 4 vuodessa on jo 9 % tasearvosta sulanut. Mikä arvoa laskee ja onko syytä olettaa trendin jatkuvan?

Mikä ja miten laskettu tasearvo tarkkaan ottaen? En nyt tähän hätään löytänyt omasta excelistä noin rankkoja sulamisia.

Tiedän että itsekin seuraat firmaa, joten vastaukseni on ehkä liian helppo ja missaa mitä tarkoitat: Eli ainakin koko kiinteistökannan arvo on laskenut divestointien myötä, kun pulju on myynyt taloa pois kovemmalla tahdilla kuin ostanut tai rakennuttanut uutta tilalle, mutta keskimääräinen vuokra ei ole muuttunut. Nyt 2020 alkoi kiinteistöjen ja vuokrattavien neliöiden määrä taas kasvaa (paitsi että Q4:lla oli taas myytävien kiinteistöjen rivillä 150 milliä...), mutta kiinteistöjen arvostukset kärsivät vuokrien pudotessa, joten ei näkynyt vielä vuokratuotoissa. Divestoinneista jäljelle jääneiden kiinteistöjen arvostukset per neliö kasvoivat 2020 asti, mutta en tiedä johtuiko se siitä että ne olivat alun alkaenkin niin paljon arvokkaampia kuin myydyt, vai siitä että niiden arvot nousivat omin nokkineen. Olisi todella kiva jos firma listaisi kiinteistökohtaisesti arvostuksensa, keskivuokransa, ja alkuperäiset investointinsa niin ei tarvitsisi selata tuhansia sivuja historiatietoa ja arvailla mitä eri ostot, myynnit ja rakentelut vaikuttavat tulokseen ja taseeseen.

 

Näytä koko viesti
Citycon - 19.2.2021 10.08

Juuri niin kuten ylläolija sanoi.

Yritin sanoa, että jos jostain haluaa olla huolissaan, niin se ei ole EPRA:n ja IFRS:n ero parina vuotena.

Lisäisin vielä omaan juttuuni, että Cityconin johtoa ja pitkäjänteisiä matalan riskin rahastoinstikoita IFRS kiinnostaa (tulisi kiinnostaa). Me muut luotamme EPRA:an ja nostamme osinkoja niin kauan kuin niitä riittää. Ja hankkiudumme sijoituksesta eroon kun osinko ja kurssi alkaa pudota, toimintamahdollisuus joka itse firmalta puuttuu pääomien suojelemiseksi. Osingon pudotuksen riski (mikä siis myös toteutui) on IFRS-tuloksen perusteella suurempi kuin esim. Cibuksella jonka IFRS-tulos on tähän asti kattanut osingon. Mikä on mielestäni molempien hintaan jo laskettu mukaan, joten homma on ihan bueno.

 

Näytä koko viesti
Citycon - 19.2.2021 08.53

Pidän Cityconia riskaabelimpana kiinteistöfirmasijoituksenani.

IFRS:ssä on mukana ei-rahalliset vaikutukset, kuten poistot ja kiinteistöjen arvon muutokset perustuen mihin lienee. Niillä ei lyhyellä tähtäimellä ajatella olevan väliä osingon maksukyvylle jos firma ei aio kiinteistöjään myydä, vaan vain kerätä vuokria loppuun asti (tosin Citycon myy, ei ehkä sellaisella tappiolla jota vuokratuotot ei kata, mutta kuitenkin).

Käytännössä vuokratason on ennemmin tai myöhemmin seurattava kiinteistöjen arvon muutoksia (ja toisinpäin, mutta juuri nyt vuokrat eivät ainakaan nouse). Kiinteistöjen arvon muutokset poistoineen edustavat myös tarvittavia tulevia remonttikuluja. Kun kiinteistö mätänee käsiin, on se vastaavalla panostuksella joskus korvattava.

En sinänsä olisi huolissani EPRA ja IFRS tuloksen epäsuhdasta. Ensimmäinen kertoo voiko firma nyt maksella nykyisen kaltaisia osinkoja, toinen kertoo voiko firma tulevaisuudessa (niiden kymmenien vuosien tähtäimellä jonka kiinteistöt kestävät) tehdä minkäänlaista tulosta, kasvua tai oikeata tuottoa pääomalle.

Olisin huolissani siitä, että pitkällä aikavälillä IFRS-tuloksen yhteenlaskettu summa olisi pienempi kuin ulosmaksettujen osinkojen summa. Tuo suhde on ollut viime vuoteen asti vähän siinä ja siinä, mutta kuitenkin positiivisella puolella. Nyt koronavuotena osinkosumma kasvoi suuremmaksi, IFRS tulos on ollut jo muutaman vuoden ajan pienempi kuin ulosjaettu osinko. Tähän asti tätä on pidetty murrosvaiheena Cityconin uusiessa strategiaansa, ja jää nähtäväksi alkaako uusi strategia oikeasti purra kasvavana IFRS-tuloksena. Itse toivoin tulosten alkavan näkyä tänä vuonna, mutta kun korona.

En jaksa ajatella miten kirjanpitokäytännöt ovat muuttuneet vuosien varrella. Nettotulossumma voi olla kauniipaakin, tai huonompaakin, katsottavaa kun otetaan erilaiset muutokset huomioon.

(Ikävä alkaa kuulostamaan Löyhältä, mutta sitä tyyppiä ja suunnilleen ketä tahansa muuta tällä foorumilla ei onneksi voi edes verrata asiapitoisuuden suhteen.)

 

Näytä koko viesti
PikkuPro mutuilee sijoitushommeleita - 9.2.2021 08.52

Oletan, että huonovaihtoiset yhden kiinteistön puljut eivät kiinnosta, joten mainitsen vain pari useamman kiinteistön ja asiakkaan firmaa. Kasvua en kursseille odota, vaan tuotto on laskettu ihan vain osinkoina. Kävin näitä läpi vuoden vaihtuessa ylimalkaisesti kovin syvälle sukeltamatta. Olen yrittänyt laskea pitkässä juoksussa kestävän osingon, joka koostuu vuokratuotoista miinus verot, korot ja muut pakolliset kulut, eikä mistään liiketoiminnan kassavirran ulkopuolisista tuotoista.

Sagaxin D-osakkeen osinko on pultattu ikuisiksi ajoiksi yhteensä 2 kruunuun vuodessa, mutta ainakin osakkeen hinta on vakaa ja tuotto melko taattu 6.5%. Kun muut firman osakesarjat tuottavat vain prosentin osinkoina kun niille on ehdotettu 1.65 kruunun osinkoa (joka on siis jäänyt yli sen jälkeen kun pref- ja D-osakkeille on jaettu osinko), niin tuo vaikuttaa ihan ok:lta säästöpossulta siksi aikaa kunnes jotain parempaa tulee esiin.

Logistrilla on surkea vaihto, mutta omistaa useampia kiinteistöjä ja niissä on useampia asiakkaita. Tehdashalleja. Firma on skipannut koko koronavuoden osingot (mahdollisesti koronatukien ehtojen takia), mutta osavuosikatsausten perusteella vuokratuotot eivät ole juurikaan kärsineet. Nykykurssilla osinkotuotto huitelisi 8%:n tienoilla jos viitsisi vain aloittaa niiden maksamisen, mutta itse veikkaisin 6.5%:ia kestävämmäksi jos vuokrasopimusmuutokset jäävät pysyvämmiksi. Totuus luultavasti jossain välillä.

Saa korjata, mutta näistä sain vaikutelman jo pikavilkaisulla, että kannattaa pysytellä erossa vaikka osinkotuotto vaikuttaakin hyvältä:

Kallebäck Property Investment - Muuten kai ok, mutta ainoa vuokralainen Saab on ostanut itselleen merkittävän omistuksen firmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa mahdollisuus että Saab jossain välissä ostaa kiinteistöt kokonaan pois firmalta itse määräämällään hinnalla ja pistää firman purkuun. Velkojen maksun jälkeen ei osakkeenomistajille jäisi reilua hintaa käteen. Jos (iso jos) näin käy, niin se voi viedä vuosia koska käsittääkseni vasta 30% omistus.

Halmslätten - Ainoa vuokralainen ravintola- ja catering-alan Martin & Servera, joka on kutistunut ja tehnyt tappiota jo ennen korona-aikaa.

Mälardalens Omsorgsfastigheter (Mofast AB) - En ihan täysin tajua miten nämä ovat makselleet aikaisemmin 7% tasoista osinkoa, sillä itse laskin että kasvupyrähdysten jälkeenkin kestävä osinko on 2%-3%:n luokkaa. Kai siltä odotetaan cibusmaista kasvuryntäystä, mutta Cibuksella oli alun alkaenkin paremmat eväät maksaa korkeaa osinkoa. Tässä on suurin kutina, että olen käsittänyt jotain väärin.

 

Näytä koko viesti
Backaheden Fastighets AB - 2.2.2021 08.36

Laskinko oikein, että tuohon firmaan hankitut kiinteistöt on arvotettu jonnekin 17 tuhatta kruunua per neliö? Siis uutisoitu kiinteistöjen hankintasumma jaettuna uutisoitu neliömäärä, ei siis johdettuna yllä olevista numeroista.

Käsittääkseni ei yhtä tyyriitä kuin Cityconilla (jonka hintatason ymmärtää, koska ostareita), ja samaa luokkaa Cibuksen kanssa. Teollisuushallit ja varastot ovat käsittääkseni vähän matalammalle arvostettuja korona-aikaan, mutta en ole nyt vuoteen noista ottanut selvää. Täytyy ottaa selvää ja seurata firman liikkeitä, mutta näissä Pareton mikrokiinteistöfirmoissa kiusaa aina huono osakevaihto (jee... kurssi nousi kun joku osti yhden ainoan osakkeen...) ja yksi ainoa merkittävä vuokralainen.

Näytä koko viesti
Inflaatio - 28.1.2021 05.04

Trolli kirjoitti:
Suurin ongelma ei olekkaan inflaatio itsessään vaan se, että rahaa voidaan printata surutta lisää.

Juu. Samaa mieltä silloin kun lisäraha on huonosti tai peräti täysin väärin kohdennettua, vaikkakin pidän rahan lisääntymistä muuten hyvänä asiana.

Jenkit ovat printanneet vuoden sisään muutama kymmentä (!) prosenttia lisää rahaa siinä missä euroalue kymmenen prosenttia. En oikein jaksa laskeskella onko tuo printtaus ollut hyvin käytettyä rahaa vai ei, ja olisiko euroalueella pitänyt pistää enemmänkin euroja liikkeelle vai ei. Jenkit ovat ainakin saaneet 2020 loppuvuodelle kuluttajahintainflaation olemaan vähän päälle prosentilla, versus euroalueen 0.3% deflaatio. Selviävät myös euroalueeseen verrattuna pienemmällä BKT-tällillä, en tiedä liittyykö painetun rahan määrään ja kurssiralliin. Tavallisten duunareiden selviämisestä en tiedä kun yhteiskunnalliset turvaverkot ja työmarkkinadynamiikat ovat niin erilaisia. En tiedä kuinka suuri osa rahoista on mennyt zombiyhtiöiden tukemiseen ja kuinka suuri osa oikeasti hyödyllisiin kohteisiin. Tuntuu oudolta, ettei usean kymmenen prosentin rahamäärän lisäys ole kuitenkaan enempää vaikuttanut muuhun kuin WSB:n ja Nokian kurssiralliin (joillekin ihmisille ei pitäisi antaa lainkaan valtaa omiin raha-asioihin).

Odotan mielenkiinnolla tuleeko tänä tai ensi vuonna kulutuksesta johtuva inflaatiopiikki vai ei, ja minkä suuruinen se on kummallakin valuutta-alueella. Vai jatkaako pörssit nousuaan samalla kun firmat ilmoittavat kutistuneista tuloksista. Vai käykö peräti niin että kulutus ei nyt lisäänny, pörssit romahtavat, ja dollarit jäävät pyörimään kiinalaisiin (sic) reserveihin tungettavaksi vuosia myöhemmin takaisin nousu-uralle päässeille jenkkimarkkinoille kun nämä alkavat myymään taas kymmenen prosentin velkakirjoja keskuspankilleen ja muille halukkaille.

Trolli kirjoitti:
Koska tarjonta pysyy luonnollista tilanetta korkemmalla, niin hinta laskee. Syntyy ihan päinvastainen tilanne kuin mihin löysällä rahapolitiikalla pyritään.

Siitä pitikin mainita, että deflaatiokin on inflaation tapaan oikeastaan seurausta taloustilanteesta, eli ei välttämättä syy. Pitkään jatkuessaan se voi muuttua talousongelmien syyksi ihan kuten inflaatiokin.

Kolmas skenaario deflaatiolle on sukua tuolle zombiyhtiöiden turhalle tuotannolle, josta puhuit. Eli ihan rehellinen ja terve talouskasvukin voi tuottaa deflaatiota, kunhan tuottavuuden kasvu on huimaa. Vaikka palkat nousisivat, niin muut tuotantokustannukset voivat silti pudota palkkojen nousua enemmän. Etenkin nousukaudella tavaran tarjontaa voidaan lisätä nopeammin kuin kysyntä kasvaa (ennakoidaan kysynnän kasvun jatkumista), jolloin hinnat ovat laskupaineessa (kysynnän kasvun viivästyessä odotuksista). Kutistuvat katteetkin korvautuvat suuremmilla myyntimäärillä, joten touhu kannattaa ainakin aluksi. Tämä tapahtui mm. 20-luvun puolivälissä muuallakin kuin USA:ssa. Teollistuminen ja teknologiset pyrähdykset eivät ainakaan haitanneet kustannuksissa. Deflaatio jatkui sitten 30-luvulla Suuressa Lamassa, mutta ihan eri syistä.

 

Näytä koko viesti
Inflaatio - 28.1.2021 04.41

JePi kirjoitti:
TuuriTuuli kirjoitti:
Kysyn mieluummin mitä hyötyä deflaatiovaluutasta ainoana valuuttana on jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa?

Yksinkertainen hyöty olisi, että valuutta toimisi "arvonsäilyttäjänä". Nykyisin ongelmana on esimerkiksi se, että säästät palkkatuloista asuntoa varten, mutta jäät jatkuvasti "jälkeen" säästötavoitteessa koska asuntojen arvo kasvaa vähintään yhtä nopeasti kuin säästämäsi FIAT valuutta liudentu

Hyöty on kyseenalainen jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa. Selitän deflaatiokuviota jälleen kerran kun nyt pari päivää olen asiaa pyöritellyt ja uusiksi sanoiksi muotoillut:

Jos vakiona pysyvää rahasummaa jaetaan viidenkymmenen vuoden päästä yhä tasan kaikkien kansalaisten kesken, jokainen saa parhaimmillaankin puolet siitä mitä olisivat saaneet puoli vuosisataa aikaisemmin. Oletuksena 1% väestönkasvu ja siitä seuraava 1% deflaatio. 2% deflaatiolla tienestit ovat kolmannes.

Tämä siis tilanteessa jossa edellinen viidenkymmenen vuoden takainen sukupolvi on luopunut kaikista rahoistaan jaettavaksi uusille sukupolville.

Todennäköisesti uudet sukupolvet saavat vähemmän, koska omaisuutensa keränneillä vanhoilla suvuilla ei välttämättä ole syytä pistää kiertoon keräämäänsä rahaa. Jos ihmisen tarvitsee kuluttaa 1 raha elääkseen, 2 rahaa luksukseen, tai 4 rahaa ökyelämään, niin yli 4 rahaa ansaitsevat tuskin enää kuluttavat kaikkea, ja tuo yli 4 rahalla kertyvä rahakasa vain lojuu tilillä odottamassa arvon kasvua ja äkillistä tarvetta tehdä joskus tulevaisuudessa hankinta nykyistä halvemmalla. Kaikki se raha on pois sukuun kuulumattomien tulevien sukupolvien tienesteistä. Deflaatio tulee olemaan muun muassa tuon takia suurempi kuin väestönkasvu.

Talon rakentaja voi päästä voitolle jos hän saa rakentamansa talon myytyä ennen kuin sen arvo putoaa alle rakennuskustannusten (5 vuotta 2% deflaatiolla jos rakentaminen maksaa tietyllä hetkellä 10 rahaa ja asunnosta saa 11 rahaa - mikä on tätä hetkeä parempi kate uusrakentamisessa). Mutta kun hän jää voitolle, rahaa keskittyy jälleen yhdelle yritteliäälle taholle ja se on pois muulta ihmiskunnalta, vähän kuin aikaisempien sukupolvien tienestiesimerkissä yllä. Tappiolla ei kannata rakentaa kuin omaan asumiseen tai hyväntekeväisyyteen. Etenkin jos raha kasvattaa takuuvarmasti arvoaan kun sitä ei investoi mihinkään.

Tosin mikään ei takaa, etteikö sijoitusrakentaminen tyrehdy niin paljon, että asuntohinnat alkavat itseasiassa taas nousta, eli päästäänkin taas inflaatioon. Mutta se on huonompi juttu kutistuvan palkan saajien kannalta, ja parempi juttu entistä enemmän rahaa kierrosta imuroivan rakennuttajan kannalta. Fiat-valuutassa sentään palkat voivat joka sukupolvi nousta.

Tämä ei vielä tarkoita, etteikö asuntosäästämisargumentti toimisi, jos rakentaminen (ja kaikki muu) halpenee palkkojen putoamisen myötä, ja sitä myötä myös asuntojen (ja kaiken muun) hinnat. Elinkustannukset ideaalitilanteessa putoavat suunnilleen samalla tahdilla palkkojen kanssa, jos vain ei resurssien itsensä riittävyys ala muuttua pullonkaulaksi (ns. väestö syö enemmän kuin on mahdollista tuottaa). Eli reaalitulot pysyvät samana.

Deflaation ongelmaksi mainitaan yleensä kulutuksen lykkääminen myöhemmäksi. Mutta kuten kryptoketjussa on huomautettu, ei tavallinen jamppari ostoksiaan lykkää deflaation takia. Mutta ehkä isoin ongelma ei ole se että ihmiset ei kuluta, vaan se, että tuotantoporras ei tuota. Jos ei tuoteta, niin ei makseta palkkojakaan. Jos ei makseta palkkoja, niin ei haluta kuluttaakaan.

Sitten päästään moraaliselta ja ihan pragmaattiseltakin kannalta varallisuuden keskittymisen ongelmaan...

Meikäläisessä maailmassa on todettu, että varallisuuserot tuovat yhteiskunnallista levottomuutta jne. Sama ongelma tulee olemaan deflaatiovaluuttayhteiskunnassakin. Kertaluokkaa pahempana, koska uusien kansalaisten palkkojen ja omaisuuden lasku on taattua, siinä missä nykysysteemissä uusi raha voidaan ainakin yrittää suunnata niille joilla sitä on vähemmän, jos ei ne joilla on sitä enemmän suostu omistaan luopumaan kulutuksena tai investointeina (joita tehdään yleensä lupauksesta siitä, että investointi tuottaa enemmän rahaa kuin kuluttaa, mikä on siis hankalampaa deflaatiovaluutassa). Tai valtiovallan tekeminä pakkotulonsiirtoina, mikä voi olla ihan yhtä ongelmallista ja epätodennäköistä kuin nykyäänkin.

Jos ei joku keksi jotain tehokkaita vaurauden jakamismekanismejä deflaatiovaluuttataloudessa, niin en oikein näe deflaatiovaluutasta iloa jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa, vain ensimmäisenä ehtiville, jotka saavat haltuunsa paitsi rahat niin myös omaisuuden.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 26.1.2021 07.00

A kirjoitti:
M3:n ulkopuolisilla rahavarannoilla viittaan mm. epämääräisiin harmaalla alueella oleviin järjestelyihin, ristiinlainauksiin ja epämääräisyyksiin varojen määrästä.

Ei tuo ole rahaa eikä rahavarantoa. Ne ovat yksityisen puolen rahoitusinstrumenttejä, joita ostetaan ja myydään markkinahintaan valuutalla. Itse valuuutta, oli se sitten euroa, dollaria, oravannahkaa tai bitcoinia, on ja aina tulee olemaan M3-muotoista ja sen määrä on tiedossa. Sen sijaan M3:sen ulkopuoliset omaisuudet, jotka eivät siis ole rahaa vaan rahalla arvotettuja rahoitusinstrumenttejä, voidaan arvostaa hihasta vedetyillä arvostuksilla, eikä niiden arvot liity mitenkään liikkeellä olevan M3-rahan määrään.

Kuten Tinggeli yritti vastaustasi edeltävässä viestissä vääntää rautalangasta.

A kirjoitti:
En nyt liikaa keskittyisi tuohon tase-semantiikkaan.

Ei ole mitään semantiikkaa. Kirjanpito toimii ihan tietyllä tavalla eikä se ole muuttunut mihinkään tai ole mielipidekysymys. Se ei ole mitenkään sidoksissa mihinkään valuuttajärjestelmään tai edes politiikkaan. Raha ei "katoa" mihinkään taseisiin tai lisäänny niissä. Enintään rahan sijainti on tuntematon ja se mihin se on mennyt voidaan yrittää piilottaa kirjanpidollisella kikkailulla, mutta sen määrä on aina tiedossa. Tämä koskee niin fyysistä käteistä kuin keskuspankkien autorisoimia bittejä järjestelmissä. Taseissa olevat arvostukset ovat sitten ihan eri asia, ja ne olivat vituillaan Wirecardissa ja taatusti kaikissa muissakin esimerkeissä joita pystyt keksimään, ja kaikissa esimerkeissä joista et tule edes ikinä tietämään mitään.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 26.1.2021 05.02

A kirjoitti:
Seteleiden ja kolikoiden osuus eurojärjestelmässä on mitätön. Tottakai niiden määrä on jokseenkin tiedossa. Paljonko on esimerkiksi eurojen M2 tänään ja paljonko se on huomenna?

En nyt vastaa kysymykseen, mutta samalla sivustolla kuukausittainen, mutta pari kuukautta jäljessä laahaava, raportti joka pääsee M3:seen asti mutta esittää yhä likiarvoja: https://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=1000005717

Nuo luvut eivät pääse sellaiseen tarkkuuteen kuin haluat, mutta paremmin virallisen rahan määrä on tiedossa kuin johdannaisten. Teknologialla, ainakin viestintäsellaisella, on eurossa vielä kirittävää. Joten ymmärrän läpinäkyvyyshuolesi.

Mihin viittasit M3:sen ulkopuolisilla rahavarannoilla?

Näytä koko viesti