Sellaisesta dead-man switchistä tiedotettaisiin etukäteen ja julkisesti, muuten siitä ei olisi mitään hyötyä Putinin turvallisuuden kannalta. Tosin kuka sitä uskoisi kaikkien punaisten linjojen ja Medejevevevien ulostulojen jälkeen...

Mutta kiva ajatushan se olisi, että Trump olisi alkanut tajuta minkälaisena pellenä häntä pidetään ja ajattelisi osoittaa kerrankin nerouttaan, äijyyttään ja kykyään näyttää maailmalle kaapin paikan pidätyttämällä Putinin, joka on niin monta kertaa jo pissinyt häntä silmään.

Mitenköhän kauan Trump tosiaan sietää puheita siitä, että hän ei saa mitään aikaiseksi ja on vain Putinin sätkynukke? Etenkin kun on osoittanut merkkejä, että on alkanut tajuta itsekin asian (mikäli enää muistaa - sillä kun on vähän haasteita muistaa minkä valtion alueella Alaska sijaitsee).

Pelkään, että Putinin kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen Zelenskyi on hänen silmissään taas se, joka hyökkäilee viattomien valtioiden kimppuun.

Tai että Zelenskyi on hänen mielestään typerys kun panee vastaan sen sijaan että olisi heti antautunut... Sitä en tajua, että mikäli Trump todella tajuaa edes alkeet miten sota syttyi, niin miksi hän ei arvosta Ukrainan halua taistella hyökkääjää vastaan, kun hänen omaan maailmankuvaansa kuuluu, että on vain arvostettavaa voimannäyttöä taistella jokaisesta pikkuasiasta raivokkaasti.

Marraskuu wrote:

Eu:n neuvottelema tullisopimus on valitettavasti niin huono, että se voi olla alku Eu:n hajoamiselle. Britannia selvisi 10% tulleilla ja tämä asettaa kysymyksen muillekin Eu:n maille, miksi Eu:n neuvotteluvoima on heikompi kuin itsenäisesti toimivana valtiona?

USA:lla oli ylijäämää kaupasta Ison-Britannian kanssa (USA:n tuonti 68.1 miljardia vs vienti 79.9 miljardia, https://ustr.gov/countries-regions/europe-middle-east/europe/united-kingdom) kun taas EU:n kanssa oltiin selvästi alijäämäisiä (USA:han tuonti 605.8 miljardia vs vienti 370.2 miljardia, https://ustr.gov/countries-regions/europe-middle-east/europe/european-union).
 

Jos ihan tulliprosentteja katsoo, niin huonomminkin olisi voinut käydä. Tai sitten Britannialle olisi voinut käydä paremminkin. Kaikkein paras olisi tietenkin jos Trump ymmärtäisi ja luottaisi talousteoriaan, ja tajuaisi että kaikkea ei voi kotimaassa tuottaa ja että vapaakauppa on siksi tärkeää kun voi saada niitä muualla tuotettuja materiaaleja ja tarvikkeita mahdollisimman halvalla jotta voisi tuottaa halvalla kotimaassa niitä tarpeellisia lopputuotteita...

Nyt menee sekaisin kaksi asiaa: valitun yhtiön benchmarkkaus muihin vastaaviin yhtiöihin (sama markkina, sama toimiala) ja markkinoiden benchmarkkaus keskenään. Jos esimerkiksi sijoitat suomalaiseen yhtiöön ja vertaat sitä S&P 500:seen, et itse asiassa vertaa suomiyhtiötä vertaisiinsa vaan teet vertailua kahden eri markkinan välillä todella surkealla otannalla (yksi yhtiö edustamassa Suomen markkinaa vs noin 500 yhtiötä edustamassa USA:n markkinaa).

Jos haluaa hifistellä, niin vertaa salkkunsa suomiyhtiöitä suomi-indeksiin, jenkkiyhtiöitä jenkki-indeksiin jne. Silloin voi päätellä osaako ylipäätään valita voittajayhtiöitä valitsemaltaan markkinalta (ja toimialalta). Sen jälkeen sitten vertaa suomi-indeksejä ja jenkki-indeksejä keskenään, niin voi päätellä millä markkinalla kannattaa sijoituksensa tehdä ja valita salkkunsa maapainotus virhemarginaalit ja luottamusvälit huomioiden. Jos olisi 100% varma, että toinen markkina on parempi kuin toinen, niin sitten sijoittaa 100%:sti kyseiseen markkinaan. Mutta kun ei tiedä, niin hajautus tehdään sitten todennäköisyyksiä pyörittämällä. Viitteeksi mm. portfolioteoria.

Mutta aiemmin mainittu inflaatio plus oman elinkulut -vertailu on sekin mielekäs lähestymistapa, jos haluaa vain elää loppuelämänsä työtä tekemättä vertaamatta itseään naapurin Virtaseen ja tämän uuteen mehulinkoon.

Mjh44 wrote:

Moi,

luin ton sun vastauksen pariin, kolmeen kertaan. Ja lopputulos on, että en vain pidä tän tyyppisistä sijoituksista joita pitää tulkita, pyöritellä, miettiä mille viivalle mitkäkin  kertalukuiset kulut kuuluvat.

Mä pidän firmoista joiden tilinpäätöksiä ei tarvitse hirveesti tulkita, kuten VISA. Ja firmoista joilla on joku näkemys seuraavasta 10-50v.kuten Brookfield

Itsekin suosin kiinteistöfirmoja, koska niiden raportoinnin ymmärtää kännissäkin. Kun jätin työelämän, päätin etten tee enää eläissäni ammattimaista analyysia yhtikäs mistään asiasta (eipä minulla olisi resurssejakaan). Hyvin on sijoitukset menneet siitä huolimatta, vaikka foorumille kirjauduinkin koronadipin aikoihin lievässä paniikissa 😁.

Mutta kyllä jos haluaa sijoitustensa saavan mahdollisuuden olla jotain muutakin kuin nopan heittoa, niin kannattaa käydä lähimmän yliopiston kirjastossa vilkaisemassa ainakin tilinpäätösanalyysin oppikirjoja (niitä tosin ei taida saada kannettua ulos kirjastosta jos ei ole opiskelija). Kirjat ovat tiiliskiven paksuisia, mutta myös seikkaperäisiä ja runsailla esimerkeillä varustettuja oppikirjoja, ja niiden vanhempia painoksia löytyy jopa "ilmaisjakeluna" netistä. Yliopistojen kurssikuvauksissa (esim. Aalto-yliopiston Sisu-järjestelmää voi penkoa kirjautumatta sisään) on usein mainittu kurssin oheislukemistot, joten niistä voi hakea vinkkejä mitä kirjoja kannattaa kahlata läpi.
 

Osingot eivät myöskään näy operatiivisessa kassavirrassa, josta Mjh44 puhui.

Kun sävy keskusteluissa on ollut nyt vähän mitä on, niin kävin uteliaaksi ja katsoin tuota Betssonin kassavirtalaskelmaa.

Ihan ensimmäiseksi haluaisin huomauttaa, että vaikka kassavirtalaskelma kertoo mihin sitä rahaa käytetään, sen isoin puute on jaksotusten ja suoriteperusteisuuden puuttuminen. Kertaluonteiset erät tuottavat helpot paskahalvaukset, kun taas tuloslaskelmassa ne voidaan jakaa vaikutusajakseen, joka voi olla vuosia, jolloin tuloslaskelma on tasaisempi ja niin sanotusti edustaa paremmin liiketoiminnan keskimääräisiä tuloja ja menoja pitkällä tähtäimellä.

Kvartaalit eivät myöskään ole homogeenisiä: Q2:lle osuu yleensä isommat verojen maksut. Näin myös Betssonillakin.

Käyttöpääoman muutokset tapaavat olla yksi iso satunnaislukugeneraattori jokaisen yhtiön kohdalla. Näin myös Betssonillakin.

Q2:sella nyt sattui niin, että samaan kasaan osui sekä isot veroerät että käyttöpääoman muutos.

Käyttöpääoman heilunta edestakaisin ei ole vielä merkki yhtikäs mistään. Keskimäärin nuo liikut suuntaan tai toiseen kumoamat toisensa, joten kahden kvartaalin välissä tapahtuvien muutosten tarkkailu ei ole mielekästä.

Tutkimatta taseen muutoksia sen enempää sanoisin, että käyttöpääoman heilunta riippuu ihan siitä maksaako sekä firma että sen asiakkaat maksunsa heti vai vasta eräpäivänä, ja siitä osuuko tällä tilikaudella syntyneen laskun tai muun maksutapahtuman maksupäivä tälle vai seuraavalle kvartaalille.

Nämä huomioon ottaen "cash flow from operating activities before changes in working capital" näyttää paljon kauniimmalta, etenkin jos laskee siitä pois Q2:selle tyypillisen isomman veropommin.

Sitä en tiedä (enkä tutkinut), miksi veropommi on reippaat 25.5. Onko uhkapelien verotuksessa Ruotsissa ja muualla tapahtunut kiristyksiä? Vai onko firma tehnyt isoja siirtymisiä reguloiduille ja ulkomaisia toimijoita verottamaan pystyville markkinoille? Onko tullut jotain tuomioita veroepäselvyyksistä?
 

Valuuttakurssitappiota. Mainitun ETF:n euroissa noteerattu versio on 10% miinuksella. Dollareilla on saanut viime aikoina vähemmän euroja kuin vuoden vaihteessa, jolloin ETF ja indeksi olivat korkeimmillaan, joten euromääräinen ETF ei ole päässyt samaan nousuvauhtiin mukaan kuin indeksi.

Laskupäivä wrote:

Armstrongeconomics 

...

3.Fatiman ennustus jonka Vatikaanit julkaisi 2000-luvun alussa: Rooma raunioina. Tähän asti selitys että vertaiskuva henkisestä maailmasta, aika näyttää. Se näkee joka elää.

Jaaha, pöpipäät taas kaivautuvat koloistaan. Armstrong on muuten näitä numerologeja, jotka ennustavat taikanumeroiden pohjalta talouden suuria aaltoja. Eikä ne sen sivuston artikkelit pikavilkaisulla muutenkaan foliopojista eroa.

Eiköhän todennäköisempi skenaario ole se, että Kiina tekee kuten tähänkin asti eli laskeskelee hyöty- ja haittasuhteita (sota ei ole koskaan hyvää bisnestä jos sen voittaminen on vähänkin epävarmaa) ja välttelee avoimeen konfliktiin ryhtymistä kuten tähänkin asti suojellakseen talouttaan. Tilanne voi toki olla eri, jos Kiina jostain syystä menettää kauppayhteytensä (ja miljarditulot) lännen kanssa.

Mitä tulee Venäjään, niin toisin kuin Iltalehti jaksaa otsikoissaan pelotella, niin Putin ryhtyi koko sotaan alun perinkin varmana lyhyestä ja helposta voitosta, eikä todellakaan ihastunut tilanteen kehittymiseen, ja tuskin tuntee kovin suurta vetoa ottaa esim. NATO:n kanssa yhä entistä enemmän turpaansa kun jo nytkin menestys sekä sota- että kotirintamalla on nuoralla tanssimista pelkän Ukrainan (ja hannailtujen länsitoimitusten) kanssa vaikka maailmanmahti Pohjois-Korea toimittaa sekä kalustoa että miestä.

Jos Putin olisi todella joku Leeroy Jenkins -tyyppi, niin se ei olisi venaillut koko sotaa liikekannallepanojen ja taktisten ydinaseiden kanssa. Sen sijaan se on tyyppi, joka on valmis uhraamaan koko talouden ja (ammatti)armeijan saadakseen vielä vähän enemmän aikaa miettiä miten selvitä järjestämästään sotkusta. Sen sijaan että vain pistäisi keisarillisella määräyksellä jokaisen moskoviitin aseisiin ja rintamalle vyöryttämään ukrainalaisten asemia ja varmistamaan siten nopean voiton nykyisen hitaan kulutuksen sijaan.
 

Artsipappa wrote:

von Fyrckendahl wrote:

Artsipappa wrote:

Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään.

Inflaatiolla tarkoitetaan ainakin Suomessa yleensä kuluttajahintojen nousua. Kuluttajahinnassa on tullit ja verot mukana.

Inflaatiolla on taipumus ruokkia itse itseään sen jälkeen, kun se on saatu käyntiin. Aikaa myöten hinnat nousevat enemmän kuin mitä ensimmäinen korotus oli.

Tulli on jatkuva vero siinä mielessä, että se peritään koko ajan yhä uusilta ja uusilta tavaraeriltä. Tulli ylläpitää uutta, aiempaa korkeampaa kustannus- ja hintatasoa, kunnes tulli kumotaan.

Eli jos tullit perutaan 6kk päästä, niin iskeekin deflaatio? Mielestäni siinä on pieni nyanssiero ja sillä on merkitystä miksi hinta noussut. 

Kyllä.

Vertaa koronan jälkeinen "purkautuva kysyntä". Silloin EKP:kään ei uskonut että kyse on "oikeasta inflaatiosta" ja oli haluton tekemän sille mitään koska odotti inflaation palaavan taas kohta matalaksi.

Hinnan nousu on hinnan nousua siitä riippumatta tuleeko se yhtenä sysäyksenä vai ajan kanssa vähitellen.

Voin nyt muistaa määrin, mutta ei inflaatiota määritetä miksikään jatkuvaksi nousuksi. Jatkuva nousu on pikemminkin seurausta siitä, että kaikki hintoihin vaikuttavat kertaluontoisetkin muutokset kasautuvat ja keskiarvoistuvat, ja tämä keskimääräinen hintojen muutos pyritään pitämään mieluummin 2%:ssa. Vertaa se, että ketään ei häiritse sanoa, että kuukausi-inflaatio on ollut esimerkiksi 0,4%, kun edelliskuussa se oli vain 0,2%.

Lisäksi tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, eikä voi sanoa etukäteen ovatko uudet hinnat tulleet jäädäkseen. Noita voisi toki yrittää pehmennellä pois, mutta ihan vain datan manipulaation välttämiseksi parempi ottaa kaikki sisään ja pohtia sitten virallisia lukuja julkistettaessa mistä hypähdykset johtuvat ja kuinka pysyviä ne ovat. Korjailujen tekeminen myöskin piilottaa tapahtuneen ja tuottaa "oikeaa dataa" niin hitaasti (suodattimen määräämällä viivellä) että tieto muuttuu hyödyttömäksi. Sitä paitsi inflaatioprosentit eivät noiden kertaluontoisuuksien poistamisen jäkeen enää vastaisikaan todellista hintaindeksin muutosta millään aikavälillä jos teet sen pohjalta tarkistuslaskelman.

Sivustolla, jolla kaupataan kultaa, julkaistaan ahkerasti artikkeleita kaverilta, joka on vähintäänkin 15 vuotta julistanut hyperinflaation olevan tulossa, talousjärjestelmän romahtavan, ja että ainoa turva on kulta, jota kyseinen sivusto siis kauppaa parin klikin päässä noin 20% preemiolla, mikä on ilmeisestikin ihan hyväksyttävä hinta koska "exponential gold move is starting" ja "this is when gold will again go up by multiples, just as it always has when currencies collapse."

Oma suosikkini on "paper money losing 99%" eli sukan varteen 50 vuotta säilötty dollari on kauhean arvoton. Toki se on totta, ei siinä mitään (inflaatio kertyy ajan kanssa), etenkin jos vertaa kullan hinnan muutokseen eikä, kuten tavallista, huomioida että ideana ei ole saada ostettua kultaa homeisella puolivuosisataa säilötyllä setelillä, vaan että tavaroita, palveluita yms. saa ostettua (pidettyä raha kierrossa) esim. työpanoksella jonka arvo on noussut kanssa aika reippaasti vuosikymmenten varrella.

Lopun listassa, jossa listataan kullan ominaisuuksia, unohdetaan mainita että kultaa ei voi myöskään syödä tai juoda, ja siitä saa valmistettua lähinnä huonoja työkaluja - eli jos rahan arvo perustuu luottamukseen joka voidaan menettää, niin ei kulta sen paremmassa asemassa ole maailmanloppuskenarioissa.

On iso ero sillä, tunnistetaanko talouden oikeita ongelmia (ylivelkaantuminen ja tarve valtioiden taserakenteen muutoksille) vai pelotellaanko niillä ihmisiä paskahalvaukseen ja sitten kaupataan helppoa käärmeöljyratkaisua josta todennäköisesti hyötyy kauppias eniten... Nämä jutut menevät reippaasti hyvän maun tuolle puolelle.

Ajattelin vain mainita siltä varalta että postittaja tai joku muu oikeasti olisi myyty näille jutuille.

Itseasiassa, hybridilaina ei ole omaisuutta. Oma pääoma on vastuita omistajille ja yrityksen ottamat lainat ovat samalla puolella tasetta myöskin vastuina mutta velkojille. Vastuut on aina maksettava takaisin jollekin, vain ehdot, aikajana ja nokkimisjärjestys vaihtelee. Hybridit ovat alempiarvoisia kuin tavalliset lainat ja niiden koronmaksu on "tavallaan" vapaaehtoista, joten ne luokitellaan sen takia joko kokonaan tai osittain omaan pääomaan.

LTV on tosiaan ongelmallinen suhdeluku tulkita juuri tämän takia.

Se vaarallinen ero hybridin ja velan välillä on, että kun hybridi luokitellaan puoliksi tai kokonaan omaksi pääomaksi niin se kaunistaa taseen velkaisuutta osakesijoittajalle. Osakesijoittaja voi alkaa kuvittelemaan, että hänen saamansa osuus voitonjaosta on turvatumpi, eikä käsitä, että hybridilaina tulee yhä hänen osuuttaan ennen. Hybridilainankin koron maksun voi keskeyttää kuten osingonkin, mutta se jää kertymään velaksi joka on tyypillisesti maksettava ennen osingonjakoon palaamista.

Yritykselle itselleen ja pankki-/bondivelkojille on toki lähes aivan sama jättääkö yritys maksamatta voitonjaon vain osakkaille vai myöskin hybridilainan velkojille. Se ei vaikuta perinteisten velkojien jakamaan pottiin tuloksesta. Cityconin ilmoittama LTV palveleekin nimenomaan pankkeja ja bondirahoittajia, osakesijoittajan kannattaisi laskea oma LTV:nsä johon kuuluu myös hybridilaina.

Minun exceleissä Cityconin näin laskettu LTV on ollut kasvussa. En ole analysoinut miksi, koska minulla ei ole enää osuutta firmassa. Päättyneen kvartaalin LTV-nousu selittyy kuitenkin sillä, että firma on myynyt kiinteistöjään kerryttäen käteistä, mutta ei ole vielä ehtinyt ostamaan markkinoilta pois vastaavalla summalla bondejaan.