Niin ne näkemykset eroavat. Minun on helppo nähdä lähinnä menetettyjä mahdollisuuksia kun vähän luen talousraportteja.

Goldman Sachs lienee viimeisin, jonka kattavampien laskelmien uutisointeja olen lukenut, ja niissä todettiin että maa on pysyvästi menettänyt BKT-kasvustaan aimo osan. EU vastasi suunnilleen puolta brittien kaupasta, ja vaikka uusi kauppasopimus sisältää nollatulleja, on passportingit, tullimuodollisuudet, lupakäytännöt ym. tuoneet lisää tarpeetonta byrokratiaa syöden niin tavaroiden kuin palvelujen vientiä tuomatta mitään tilalle. Uudet sopimukset EU:n ulkopuolisiin eivät korvaa EU-alueen menetyksiä. Brittien ostovoiman kasvu on likimain pysähtynyt (ehkä, asiaa vaikea tarkistaa kun juuri reaaliarvoisia tilastoja ei ole helppo löytää enkä todellakaan lähde laskemaan niitä itse). Työvoimapula, joka seurannut siirtotyövoiman loppumisesta, ei aina muutu olemassaolevan työvoiman eduksi, etenkin jos pula ei johdu talouskasvusta. BKT:n kasvu onkin ollut hädin tuskin muun maailman tasoa parhaimmillaankaan, puhumattakaan Brexitiä edeltäneistä projektioista. Reaali-BKT per capita on sekin jäänyt jälkeen euroalueen kehityksestä ja "hädin tuskin pandemiaa edeltävillä tasoilla" kuten moni artikkeli kommentoinut. Investoinnit pudonneet. Punta heikentynyt ja inflaatio huidellut pääsääntöisesti euroaluetta korkeampana. Vaikka Britannia menisikin nyt samalla vauhdilla kuin muukin maailma, on muistettava että Brexitin tapahtuessa ja huonoon saumaan osuneen koronan myötä tuli myös lähtötason pudotus, jota ei nykyvauhdilla kiritä kiinni jollei "pitkä tähtäin" ole jotain todella pitkää, ilmeisestikin enemmän kuin äänestyksestä kulunut 10 vuotta. Mitäs se Keynes aikoinaan sanoikaan? "Pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita."

Koen huvittavana, että Britannia, yhtenä EU:n kehitykseen vaikuttaneista vaikutusvaltaisimmista maista, yht'äkkiä päättikin että kuluneet vuosikymmenet olikin vain ryssitty EU:n muotoilu oman ja yhteisen edun mukaan, ja olisi kaikin puolin parempi erota koko höskästä kun populistihallitukset osaisivat hoitaa homman itsenäisenä paljon paremmin. No, kävi kuten voisi odottaakin: kourallinen valehtelevia idealistisia populisteja ei tiennytkään paremmin kuin leegio aikaisempia hallituksia virkamiehineen eri poliittisilla taustoilla.

Britanniaa voi varmaankin katsella osviittana USA:n taloudellisen sulkeutumisen politiikan seurauksista. Erona vain se, että Britannian taloutta on pyöritetty koko eroprojektia lukuunottamatta jotenkin täyspäisesti.

(Sori... Olen samaa mieltä, että tämä ja aikaisemmat viestit olisi voinut laittaa Brexit-ketjuun, mutta kun asiasta nyt puhuttiin tässä ketjussa niin että sain WTF-elämyksen)

SalainenNimimerkki wrote:

1. Trump ei tiedä Grönlannista mitään
2. Sotilasjohtaja kertoo tapaamisella mitä arktisella alueella tapahtuu tulevaisuudessa ja miten Yhdysvaltojen olisi hyvä saada vahva ote heidän aluepuolustuksen ja tämän vuoksi saaresta
3. Trump kysyy lähipiiriltä, että voivatko he ottaa sen haltuunsa, joka vastaa, että periaatteessa kyllä, mutta sillä suututeetaan Eurooppalaiset
4. Nyt kuvioon tulee republikaanisen puolueen edustajat, jotka pelkäävät tappiota välivaaleissa. Tarvittaisiin joku voitto, kun Ukrainan sotaakaan ei saada lopetettua
5. Trump laskee 1+1 yhteen

Ensimmäinen, kolmas ja viides kohta oikein, loput tuskin. Todennäköisemmin kenraalikunta on yrittänyt kohteliaasti selittää, kuinka tärkeitä pitkään rakennetut liittolaissuhteet ovat, kuinka liittolaisuudet nimenomaan pitävät muut valtiot USA:n "etupiirissä" sen sijaan että rakentaisivat suhteitaan Kiinan tai Venäjän suuntaan, kuinka heillä on jo mahdollisuus sijoittaa joukkoja Grönlantiin, ja että Grönlanti ei siirry Kiinan tai Venäjän haltuun jos ei Trump ihan omin pikku karvakätösin siirrä joukkoja pois tukikohdista sallien invaasion. Lähipiiri luultavasti tukee jokaista Trumpin ajatusta likimain kritiikittä ja pui epäilyt lähinnä keskenään. Republikaanit tajuavat, että koko Grönlanti-seikkailun kannatus galluppeihin vastaavan kansan keskuudessa on minimaalinen, ja miettivät kovasti miten saada Trump luopumaan ajatuksesta suututtamatta häntä. Trump tosiaankin laskee 1+1 yhteen ja saa 3. Mutta meni laskenta oikein tai väärin, se ei hänen päähänpinttymiinsä vaikuta, kun koko ajatus on muhinut joka tapauksessa hänen päässään jo vuosia, eikä siihen ole ennenkään mikään pystynyt vaikuttamaan.

Muoks: Pidän melko todennäköisenä myös sitä, että tällaisten sekoilujen annetaan syntyä, jotta markkinoiden shorttaus olisi Trumpin bulvaaneille ja muulle lähipiirille kannattavaa. Eli TACO-ilmiötä taas odotettavissa kunhan kaupat on saatu päätökseen. Mutta toisaalta Trump on alkanut vaikuttaa sen verran seniiliytyvältä, että mihinkään ei voi luottaa - se saattaa todella yrittää (paino sanalla "yrittää") käskeä miehittämään Grönlannin kun kunnon maailmanvalloitus on sellainen asia jota hän ei ole vielä kokeillutkaan.

Onks' tää tyyppi Dharma? Toisaalta se ei ole vielä alkanut yhtään väittelemään eikä heittelemään alfaurosjuttuja. 🤔

mskomu wrote:

Sehän riippuu siitä, että miten tuota luottoa käytetään. Kurinalaisempi kuluttaja toki toimii niin, että kun tulee yllättävä juttu, huono suhdanne tai mitä ikinä, niin siitä selvitään luottokortilla, jonka luotto maksetaan sitten pois, jotta on limiittiä seuraavaa kertaa varten. Vielä kurinalaisempi on toki säästänyt puskuria ennakkoon tällaista tapausta varten kerryttäen sen sitten takaisin, mutta ei nyt mennä tähän.

En tiedä, mutta mulla on mielikuva, että tyypillisin esimerkki on lähempänä sitä, että luottokortilla otetaan luottoa, sitten ensi kuussa sitä pitää lyhentää palkasta, jolloin on vähemmän rahas käytössä, jota kompensoidaan nostamalla juuri maksettu limiitti. Mutta rehellisesti sanottuna en tosiaan tiedä. Yleisesti en usko, että lopputulos on kovin hyvä, kun valtio lähtee sotkeutumaan tähän hommaan.

Eipä tämä oikeastaan luottokortista ole kiinni, vaan ihan yleisesti lainasta. Sitä voi olla käyttämättä, käyttää järkevästi tai käyttää järjettömästi. Oli sitten lainaa ottava taho mikä tahansa. Luottokortit ovat vain yksi tämän jutun alakategorioista.

Puhuit nimenomaan luottokortin menettämisestä luotonantajien riskien hallinnan seurauksena... 🙂

Mutta kyllä: Luottokortteja käytetään tasaamaan kulutusta pitkin kuukautta, ja ostoksista ei makseta korkoa lainkaan jos onnistuu maksamaan luottokorttivelkansa pois laskutuskauden päätteeksi. Luotonantajien kannalta homma voi toimia nollakorolla kiinteiden palvelumaksujen ja muiden varassa, jos pelkkä maksutapahtumien ajoituspalvelun tarjoaminen olisi riskitöntä bisnestä. Mutta luottotappiot (ja niistä kertyvät kulut) ovat ongelma ja niitä katetaan korkeilla koroilla. Korkoja maksavat ne, jotka eivät maksa laskujaan ajoissa, ja sen takia luottokorttien korot USA:ssa lähtevät järestään tuon 10%:n yläpuolelta ja korkokatto on todella härski puuttuminen riskin hinnoitteluun.

Pointtini olikin, että tuo 10% katto hyödyttäisi eniten niitä, joilla on jo valmiiksi vaikeuksia saada luottokorttilaskut maksettua ajallaan. Mutta on epätodennäköistä, että näiden 30% putoaisi 10%:iin ilman että luotonantaja peruisi sopimuksen kokonaan JA siirtäisi riskit muiden asiakasryhmien luottokortteihin muun tyyppisten maksujen kautta vähentäen näiden kulutusmahdollisuuksia.

En näe miten tämä voisi olla muuta kuin vahingollista sekä kokonaiskulutukselle, että luottokorttinsa menettävän Erkki Esimerkin kulutusmahdollisuuksille. Erkki kun tajuaisi omien riskiensä kasvavan, kun kulutusluotosta ei saa puskuria palkanmaksupäivää edeltävän ajan yllätyskuluille, mikä pakottaisi Erkin jättämään kulutustaan vähemmälle ja säästämään.

Se, mikä on avainsana miksi tähän ryhdytään, on tuo vuoden väliaikaisuus. Sen ansiosta toivotaan, että luotonantajat vain purevat hammasta ja maksavat muutoksen omasta pussistaan, luottaen että vuoden päästä tilanne on ohi. Vähän kuten USA:n maahantuojat ovat toistaiseksi tehneet tariffien kanssa. En vain luottaisi tähän, koska finanssiala on perinteisesti ollut ihan eri eläin kuin tavarabusiness. (Niin... Ja sitten on ehdotuksen taustalla tietenkin usko siihen, että USA:n sadoilla luotonantajilla on kartelli ja nuo valtavat korot johtuvatkin ahneudesta, eikä asiakkaiden riskitasosta)

Mieleen tulee koronkiskureiden lisäksi se, että kun luottohanat menevät tiukemmalle, joku toinen taho ei pysty enää kuluttamaan. Korot menevät paitsi lisäluotonantoon, niin myös palkkoihin, ja joku muu ei pysty kuluttamaan. Lisäksi kärsivällisyys ei ole kuluttajien hyve, he eivät istu säästämässä ostosta varten, paitsi kun kyse on jostain todella isosta ja tärkeästä, vaan jättävät sen mieluummin tekemättä, jos eivät saa luottoa sen tekemiseen nyt. Sitä paitsi tämä säästetty raha on pois kierrosta ja näkyy kysynnän hiipumisena, mistä seuraa liiketoiminnan hiipumista ja vaikeiden aikojen valituksena lehdissä, mikä pelästyttää kuluttajan säästämään vielä lisää. Tämä kysynnän hiipuminen ei myöskään välttämättä näy inflaation hiipumisena juuri niissä tuotteissa, jotka kuluttaja haluaisi ostaa juuri nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi laskut on maksettava, oli palkasta jäänyttä rahaa tai ei, paskempi juttu jos luottoa ei ole saatavissa jolloin laskun joutuu maksamaan myöhässä mahdollisesti reippaan viivästyskoron kanssa.
 

TL wrote:

Mutta mikä muuttuisi Tanskassa, jos Grönlanti myytäisiin? Siis muu kuin se, että valtion kassassa olisi myyntihinnan verran enemmän hilloa.

Eiköhän tuosta syntyisi iso yhteiskunnallinen keskustelu. Aiheina mm. Ovatko grönlantilaiset myytävissä? Jos ovat, tulisiko heitä myös kohdella kuin omaisuutta? USA:han on maksanut heistä ja kaikkea. Voiko heidät pakottaa vaihtamaan kansalaisuutta? Jos he eivät luovu tanskalaisista passeista niin karkotetaanko heidät USA:n maanperältä eli Grönlannista?

Björkin avautuminen aiheesta nimenomaan Venezuelan kohtalon jälkeen on mielenkiintoinen (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011731781.html). Mitäköhän kyseinen artisti kuvittelee Grönlannin itsenäistymisen jälkeen tapahtuvan vieläkin todennäköisemmin, jos naapurissa on hänen kammoksumansa kolonialistinen valtio?
 

Hah! Juuri kun alkoi itsekin pohtia tyyliin: "Pitäisikö sittenkin? Ei, odotellaan vielä hetki kunnes ehdin miettiä paremmin..." Tyypillistä minua.

Pidin kyllä aina GC:n ostotarjousta enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, mutta sitä oli saanut odottaa niin kauan, että se ei ollut päällimmäisenä mielessä kun arvioin yllä Cityconin tilannetta ns. lautasliinalaskelmalla.

Onnea voittajille, jotka tajusivat ostaa kuluneen parin kuukauden aikana.

Nyt katsotaan, alkaako Citycon mystisesti kasvattamaan itseään.

Pyörittelin erittäin tarkalla ja kaikki hyvän journalismin kriteerit ylittävällä poikkitieteellisellä mallilla (eli miinustin taseesta velkoja ja kiinteistöjä, ja vuokratuloista ja korkokuluista stetson-harrison-metodilla arvioiduilla korkoprosenteilla) sen verran, että totesin Cityconin tuloksen voivan vielä puolittuvan jos firma aikoo jatkaa divestointejaan ja velkojen poisostamista markkinoilta niin pitkälle, että firmasta tulee velaton. Siinä tapauksessa, jos firma palaa osingonmaksuun sysäten koko tuloksensa omistajille, saa nykykurssilla päälle 6,5 %:n osinkotuoton. Nykytaseella ja tuloskunnolla päälle 10 %, mutta se on vain teoriaa kun osingonmaksusta pikemminkin juuri luovuttiin.

Mikään ei kuitenkaan takaa, että kiinteistöt saisi menemään nykyisillä tasearvoillaan. Tai että velkojen omistajat haluavat niistä luopua nykyisillä tasearvoilla. Tai että matkalla kyseiseen pisteeseen interest coverage ratio ei tuottaisi ongelmia jos korot lähtevät yllättäen taas nousuun (nykyinen hybridin huomioiva ratio on 1.8 minun taulukoissani). Tai että markkinat eivät halua paljon parempaa tuottoa pääomilleen kuin 6,5 %.

Kyllähän tuo houkuttelevalta alkaa näyttämään, mutta lahden toiselta puolelta löytyy ihan kasvaviakin kiinteistöalan firmoja, joten minä olen alkanut silmäillä tätä nykyä ennemmin niitä. Niiden läpikäyminen on vain pirun puuduttavaa.

mskomu wrote:

Pitää kysyä tyhmiä, kun ei ymmärrä, niin mites tää nyt menee? Q2:n jälkeen lyhytaikaiset varat olivat 174M ja nyt 104M, eli 70M laskua samaan aikaan, kun operatiivinen liiketoiminta ymmärtääkseni tuotti reilu 20M lisää kassaan, eli vajaa 100M meni jonnekin. Lainojen nominaaliarvot näyttäisivät laskeneen 1873M --> 1862M ja hybridilaina 593M-->561M, eli 40M verran makseltiin velkoja. Millä tuo loppu 60M selittyy?

Vai pitäisikö tässä mieluummin katsoa rahavaroja. Siellä tuo ero Q3:n ja Q2:n välillä näyttäisi mätsäävän paremmin velan kehityksen kanssa?

Vaikea sanoa, kun Citycon ei juurikaan erittele eriä. Raportoivat vain sen ehdottoman minimin ja muutenkin suhtautuvat olennaisuuden periaatteeseen suurpiirteisesti. Minulle on syntynyt vaikutelma, että annetun tiedon määrä on vuosien varrella vähentynyt.

Vähissä taseen riveissä lukee mystinen "ja muut", ja ei mitään liitettä jossa noita "muita" eriteltäisiin. Ne voivat olla ihan mitä tahansa operatiivisia tai ei-operatiivisiä eriä, kassavirtavaikutteisia tai jaksotettuja tai tavara/palvelu-muotoisia eriä ilman rahaliikennettä.

Tämän takia kassavirtalaskelmassa olevaa käyttöpääoman muutosta ei pysty itse laskemaan, ja siihen ja operatiivisen kassavirran oikaisuihin pitäisi mennä mainituissa lyhytaikaisissa varoissa oleva myyntisaamisien (ja muiden) muutos yhdessä ostovelkojen (ja muiden) muutoksen kanssa. Olisi kiva nähdä erittely, mistä oikaisut ja käyttöpääoman muutokset koostuvat.

Kassavarojen muutos on helpompi ymmärtää, mutta sitä on tarkasteltava vain kassavirtalaskelman pohjalta sotkematta tasetta tai tuloslaskelmaa mukaan. Esimerkiksi IFRS-tuloslaskelma ei sisällä hybridin korkomaksuja lainkaan, ja EPRA-tulos on jakanut ne tasaisesti jokaiselle kvartaalille, oikeasti ne on tänä vuonna maksettu yhtenä käteiskönttänä Q3:lla.

Vastaavasti operatiivinen liiketoiminta ei tuottanut Q3:lla 20M kassaan vaan kirjanpidolliseen tulokseen. Käteiskassaan on tullut vain 6,4 milliä (liiketoiminnan rahavirta Q1-Q3:sen 132,1 miinus Q1-Q2:sen 81,3 tekee Q3:sen rahavirran 50,8 mistä pois korot, verot, vuokrat, ja ehkä pieni osa toteutuneita kurssivoittoja ja -tappioita). Siitä pois Q3:n aikana maksetut investoinnit ja lainojen vähennykset ja saadaan kassavarojen muutos taseen lyhytaikaisissa varoissa.
 

Kyse ei ole ainoastaan neuvonnasta, vaan sijoitustuotteen tarjonnasta ja markkinoinnista. Jos olisi pelkkä broker-linkki, niin silloin ei ohjattaisi blogin lukijoita minkään tietyn sijoitustuotteen pariin, ja jonkin arvopaperivälittäjän palvelun markkinointi ei itsessään ole luvanvaraista. Mutta kun tarjotaan linkki yksilöityyn sijoitustuotteeseen, johon tapahtuvista sijoituksista bloggaaja saa korvauksen, ja jota bloggaaja itse hallinnoi, ollaan oman sijoitustuotteen tarjoamisessa ja/tai markkinoinnissa. Sanamuodot tai niiden puute eivät auta, jos tosiasiallinen vaikutus on asiakkaiden tuominen oman palvelun luokse. Linkin julkaisu ja disclaimerit kuulostavat käytännössä tältä: "Tämä ei ole sijoitussuositus ja en kehota teitä seuraamaan minua, tässä kuitenkin linkki jonka päästä löydätte salkkuni ja työkalut sen seuraamiseksi ja siihen valittuihin kohteisiin sijoittamiseksi (wink wink)..."

Affiliate-systeemi lienee kuitenkin se paras valinta. Brokerilla on vakiosopimus jota tarjota, se ei ole yhtä hyvä diili kuin yhteistyökumppaniksi ryhtyminen, koska broker ottaa regulaatiovastuun kantaakseen, mutta ei myöskään vaadi blogin pitäjältä mahdottomia ehtoja täytettäväksi (tää on itseasiassa kevyt versio tuosta mainitsemastani sidonnaisasiamies-suhteesta). Samoin broker kertoo kyllä mitä saa blogissa tehdä, ja antaa kysyttäessä tarkat ohjeet, onko oman salkun linkkaaminen ok vai ei, ja jos on ok, niin miten siitä saa puhua. Siinä kuviossa hankalinta lienee täyttää brokerin asettamat kriteerit sille, pääseekö seurattavien salkkujen listalle. Broker kyllä pitää huolen siitä, että seurattava täyttää regulaation vaatimukset, koska broker on vastuussa. Broker yhä varaa mahdollisuuden katkaista kaikki siteet salkkuun jos salkun omistaja ryhtyy tekemään jotain joka ei täytä salkun seurantaan liittyvän sopimuksen ehtoja, mutta kuvio ei ainakaan vaadi yhtiökumppania ja toimilupia kuten oman sijoituspalveluyrityksen perustaminen vaatisi.
 

EkeKeken malli ei muuta mitään.

Pääongelma on juuri tuo linkki brokerin seurantapalvelun kautta omaan salkkuun, tietoisuus copy-treidaus-mahdollisuudesta, ja brokerilta tulevat maksut copy-treidauksesta. Se on tulkittavissa luvanvaraiseksi sijoituspalvelun tarjoamiseksi, vaikka itse palvelu välitettäisiin kolmannen osapuolen kautta. Käyttäjien pitäisi itse hakeutua salkun pariin, ei niin että salkkua tarjotaan käyttäjille linkin muodossa, vaan homma tapahtuisi puhtaasti brokerin päässä.

Disclaimer ei myöskään ole "vapaudu vankilasta"-kortti. Disclaimer ei kumoa mitään jo annettua tietoa tai luotua vaikutelmaa. Se voi vain täydentää sitä. Tässä tapauksessa toimiva disclaimer olisi maininta, että blogin pitäjä hyötyy rahallisesti jokaisesta joka alkaa seurata hänen salkkuaan. Silloin ei ainakaan joudu kaiken muun lisäksi epäillyksi harhaanjohtavasta markkinoinnista, koska linkin julkaisemisen motiivi tehdään selväksi.
 

Mitenköhän toimisi se, että annetaan affiliate-linkki brokeriin, mainitaan vain yleisesti mitä palveluita broker tarjoaa, mutta ei anneta linkkiä salkkuun, eikä sanallakaan mainita, että salkkua voi seurata, kunhan vain blogissa retostellaan silloin tällöin salkun kehityksellä...? Kuulostaa yhä riskialttiilta, jos brokerilta saa yhä copy-treidauspalkkioita. Ja kehuskelu antaa yhä vaikutelman, että toiminta on tuottoisaa ja samaa kannattaa muidenkin tehdä. Ns. piilomainontaa.

FIVA sietää tuollaista ns. de minimis -periaatteen takia: se on liian vähäistä ja merkityksetöntä puututtavaksi.