Olet täällä

JOM Rahastot - kiinnostaako Kaakkois-Aasia? - 25.11.2020 12.13

Trolli kirjoitti:
Eikös muuten treidauskin ole pääasiassa nollasummapelia. Kansantalous ei hyödy treidareista oikeestaan mitään.

Pörssikauppa noin ylipäätään lisää yrityksiä suoraan rahoittavien pääomasijoittajien turvallisuutta takaamalla että näillä on mahdollisuus saada omansa takaisin minä hetkenä hyvänsä. Se tekee kannattavammaksi rahoittaa työllistävää ja veroja tuottavaa yritystoimintaa.

Mutta itse pörssitreidareiden välinen kauppa tarvitsee vähän enemmän miettimistä, jotta sen voi selittää kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödylliseksi, mutta kyllähän nekin maksavat jokaisesta voitollisesta treidistään veroja, jotka erääntyvät maksettavaksi järjestelmästä riippuen ennemmin tai myöhemmin. Välityspalkkioista ja niiden verotuksesta puhumattakaan. Mitä enemmän treidejä, sen enemmän verotuloja.

Erilaiset vähennykset voivat sitten syödä noita tuloja verottajan kannalta.

 

Näytä koko viesti
Suomen verojärjestelmä ja sen kehittäminen. - 25.11.2020 11.07

Vastaus alkuperäiseen viestiin: En tiedä, voin vain heitellä enemmän tai vähemmän perusteltuja irtoajatuksia jotka eivät ota huomioon tai liity mitenkään kokonaiskuvaan.

Itse aloittaisin kulupuolelta, eli pitäisi katsoa vähän miten erilaisia avustuksia ja tukiaisia kohdennetaan ennen kuin aletaan pohtimaan pitäisikö veroja korottaa, jotta avustukset ja tukiaiset saataisiin maksettua. On käsittämätöntä että hyvätuloiset ovat oikeutettu (olleet oikeutettu?) samoihin kelakorvauksiin ja ilmaispalveluihin kuin huonotuloiset. Koen, että minulla on vastuu kanssaihmisistäni, mutta ei silloin jos he pystyvät pärjäämään yksinäänkin.

Jos uskoisin, että veroni ns. käytetään oikein, niin maksaisin mukisematta nykyverot. Mutta luottamukseni järkevään ja yleishyödylliseen taloudenpitoon on ollut jo vuosia olematon, kun hallituksella toisensa jälkeen on perinteisestä hyväksikoetusta talousopista poiketen ollut linja, jonka mukaan valtion menoja lisätään hyvinä aikoina (Marinin puheet ennen koronaa, vaikkakin voidaan kiistellä siitä oliko talous vauhdissa silloinkaan) ja veroja korotetaan huonoina aikoina (nyt pöydällä olevat puheet). Vaikka yleensä kyllä suositellaan, että menoja lisätään huonoina aikoina, jotta saadaan pidettyä raha kierrossa ja talous pyörimässä, ja veroja taas kerätään hyvinä aikoina varantoon, jotta menolisäykset ja taloutta tukevat veronalennukset huonoina aikoina olisivat ylipäätään mahdollisia.

Bingo53 kirjoitti:
Veroaste kertoo maan kyvyn pärjätä muita maita vastaan verokilpailussa. Alhaisempi veroaste voittaa.

Ei saa unohtaa kustannusten vaikutusta. Irlanti ja USA vaikuttavat verotuksen kannalta hyviltä, mutta jos eläköityy kyseisiin maihin pelkän veroasteen perusteella niin voi tulla hieman yllätyksenä että rahat ja tulot ovat yhä tiukilla. (Olkoonkin niin, ettei Suomi pärjää kyllä kustannusvertailussakaan). Tietenkin eri asia, jos on niin varakas ettei menojen tasolla ole enää väliä, mutta silloin ei kyllä enää verojen suuruudellakaan pitäisi olla väliä.

Näytä koko viesti
Lehto Group - 18.11.2020 09.18

Nyt tuli sitten merkintäetuoikeusanninkin tiedot:

https://mb.cision.com/Public/16922/3239586/a0ad85f9031ce178.pdf

 

Näytä koko viesti
Nordnet listautumisanti - 17.11.2020 09.13

Nyt 2020 commission income noin tuplaantui Q1:stä eteenpäin, kun taas asiakaskunta kasvoi vain 27%. Antihinta on mitoitettu tämän 2020 hypähtäneen tuloksen mukaan. Aikaisempina vuosina tuloskasvut ja -laskut ovat olleet huomattavasti maltillisempia kymmenen prossan molemmin puolin. Kasvut luultavasti jatkavat samoissa lukemissa, mitä nyt 2020 oli koronan takia erikoistapaus.

Olen epäilevämpi sen suhteen, ovatko tulevien vuosien tulot samaa luokkaa tämän vuoden kanssa. Syynä ensinnäkin se, että nyt korona kuoppa on todennäköisesti kannustanut tekemään normaalia enemmän kauppaa. Ensi vuonna saatta käydä niin, että uusien sijoittajien rahat kulutettu ja on ihan mahdollista että uudet tuulipukuasiakkaat yrittävät tehdä päiväkauppaa, polttavat näppinsä ja luopuvat leikistä. Iso osa uusista asiakkaista säilyy, osa ei, kaupankäyntivolyymit normalisoituvat ja commission income putoaa jonkin verran ja tulos seuraa perässä tehden osinkotuotot, P/E:t ja muut tämän hetkisiä huonommiksi.

Ja mikäli oikein käsitin, niin suurimmat omistajat ovat myymässä annissa omiaan, joten todennäköisemmin nämä ovat pilkkimässä huippuhintoja sen sijaan että olisivat lahjoittamassa omistuksiaan pois.

Mutta on myös mahdollista, että kurssi vain raketoi annin jälkeen. Kyllä markkinat niin hulluja ovat ennenkin olleet, ja en ole lukenut firman raporttien satoja sivuja läpi josko siellä olisi kerrottu niin massiivisista yritysjärjestelyistä, että nuo nykyiset luvut tulisivatkin niistä ja olisivat täysin normaalitaso. En vain muista kuulleeni moisista järjestelyistä joten ainoa selitys tuloksen kasvulle tänä vuonna on koronapiikki.

Mutta joo. Itse en ota riskejä. Haluan olla varma tuotoista vähintäänkin osinkojen muodossa. Osinkotuotto on liian matala ja pelkään liikaa yllä maalaamaani skenaariota lähteäkseni mukaan.

Näytä koko viesti
Nordnet - Kysymyksiä ja vastauksia - 16.11.2020 05.59

Vilkaisin Nordnet AB:n sivuilta takavuosien vuosikatsauksia pinnallisesti. Nuo kuluvan vuoden commission incomet ovat tehneet aikamoisen tuplaantumisharppauksen kun taas asiakaskasvu vuoden ajalta on 27%. Aiempina vuosina on oltu maltillisemmissa operating incomen kasvuissa (ja laskuissa) lähinnä 10% molemmin puolin.

Jos kyseessä on vain jokin väliaikainen harppaus koronan innostettua porukkaa tekemään enemmän kauppaa, ja ensi vuonna sitten commissionit tippuvat takaisin takavuosista johdettavalle noususuoralle, niin Aliisan_avainten laskelma on vieläkin surkeampaa luettavaa, jos antihinta jo nyt tulevallakin tuloksella on korkeahko.

 

Näytä koko viesti
Kuinka päästä pois oravanpyörästä? - 15.11.2020 10.38

Suuret tulot yhdessä pienien menojen kanssa lienee paras yhdistelmä. Palkkaa saa pääsääntöisesti nostettua vain työpaikkaa vaihtamalla, joten ei kannata lannistua "kiitos hakemuksesta, mutta ei kiinnosta"-viesteistä. Ottaen huomioon, että jos työhakemuksia lähettelee vielä kun on töissä, niin niillä ei silloin elämänmenon kannalta niin paljon väliä ole - mitään ei menetä jos ei tärppää. Tärkeintä on kuitenkin sanoa itsensä irti vasta kun on uusi työpaikka jo selvillä, sillä mikään ei masenna niin paljon kuin "kiitos hakemuksesta, mutta ei kiinnosta" yhdistettynä työttömyyteen. En tosin tiedä auttaako se työuupumukseen, jos itse työ on se ongelmien lähde eikä työpaikka.

 

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 15.11.2020 10.12

ScatterBrain kirjoitti:
Onko tässä käytetty vähän luovaa tulkintaa tilastoista ja miten? Voisiko joku fiksumpi ystävällisesti  avata tätä?

Jos lasketaan mikä osuus Trumpin äänestäjistä äänesti postitse (ehkä noin 10%-20%), ja mikä osuus Bidenin äänestäjistä äänesti postitse (ehkä noin 50%-60%), niin huomaa että näidenkin prosenttilukujen erotus on 40%:n pintaan karkeasti +/-5% vaihteluvälillä (kuten taulukon "all 40"-sarakkeenkin arvot). Korrelaatio "all 40"-sarakkeen lukujen kanssa ei tosin ole kaksinen, mutta 40%:n tienoilla silti pyöritään.

Toinen huomioitava seikka lienee se, että vastaava laskenta Bidenin luvuista tuottaa tasan tarkkaan "all 40"-sarakkeen prosentit, mutta eri suunnasta koska "Bidenin luvut = 100% - Trumpin luvut". Eli tulos ei ole ehdokassidonnainen.

Yhtään numeroita ja yhtälöitä tämän enempää murskaamatta arvelisin, että tuo "all 40"-sarakkeen 40% tulee jonkin yhtälön pyörittelyn kautta siitä, kuinka moni äänestäjä puoluekannasta riippumatta pelkäsi niin paljon koronaa, että lähetti mieluummin postia.

Varma en tietenkään aio olla, koska asia ei niin kauheasti kiinnosta että pistäisin siihen tämän enempää paukkuja, ja todistusvelvollisuus on The Gateway Punditilla.

Ja vaikka olisin tulkinnassani hakoteillä, niin pitäisin 40%-ilmiötä silti aika kaukaa haettuna todisteena äänestyshuijauksesta.

Sehän tarkoittaisi suunnilleen sitä, että meillä olisi joku Batman-tyylinen pahis jolla on pakkomielle lukuun 40%, joka jätetään tahallaan exceliä pyörittelevien salaliittoteoreetikoiden löydettäväksi. Kyseinen veikko joutuisi tarkkailemaan ääntenlaskennan etenemistä, ja todetessaan Trumpin tai Bidenin saavan liian vähän postiääniä, käy laittamassa lisää ääniä laskentaan, jotta vaaliuurnaäänien ja postiäänien suhdelukujen ero saataisiin 40%:iin. Ja varastamassa ääniä jos jommalla kummalla ehdokkaalla alkaa olla liikaa ääniä.

Kuulostaa vähän turhan vaivaloiselta verrattuna siihen, että kaveri vain laittaisi postiääniä niin paljon lisää Bidenille, että tämä voittaisi äänestyksen.

 

Näytä koko viesti
Osakkeen hinnoittelu - 13.11.2020 06.31

TuuriTuuli kirjoitti:
koko diskonttausjono = C + C*(1+p)^1/(1+r)^1 + ... + C*(1+p)^n/(1+r)^n + (C*(1+p)/(r-p)) / (1+r)^(n+1)

Ei perhana... Pitää korjata vanhoja puheita tai jää vaivaamaan.

Tämä lukee minun muistiinpanoissani oikeasti. Toivottavasti nyt menee oikein.

--------------

Tilanteessa, jossa yritys ensin kasvaa nopeasti ("g" on yli "d"), on käytettävä ensin sarjamuotoista yhtälöä ja laskettava joka vuoden diskontatut osingot yhteen, ja vasta kasvun tasaantuessa normaaliin BKT:n kasvuun tai vastaavaan, vaihdetaan käyttämään terminaaliarvoa. Tässä tapauksessa terminaaliarvokin on diskontattava jotta sen voi lisätä sarjaan viimeiseksi tekijäksi.

Toisaalta, sijoittaja kerää osinkoa yrityksestä rajoitetun ajan ja sen jälkeen myy yrityksen pois. Tässäkin tapauksessa käytetään sarjamuotoista yhtälöä jossa lasketaan joka vuoden diskontatut osingot yhteen, ja viimeisen vuoden kohdalla lisätään diskontattu terminaaliarvo, joka on yrityksen uuden omistajan omasta hetkestään eteenpäin laskema yrityksen arvo.

           X1        X2              Xt      Pterm
    P = ------- + ------- + ... + ------- + -------
        (1+d)^1   (1+d)^2         (1+d)^t   (1+d)^t

Tai toisin ilmaistuna, kun "g1" on alun lyhyen ajan kasvu, ja "g2" on tuleva BKT:n kasvu:

        X0*(1+g1)^1   X0*(1+g1)^2         X0*(1+g1)^t    Pterm
    P = ----------- + ----------- + ... + ----------- + -------
          (1+d)^1       (1+d)^2             (1+d)^t     (1+d)^t

Kummassakin tapauksessa:

                            1
    Pterm = Xt * (1+g2) * ------
                          d - g2

Osinko X0 on jo toteutunut, joten sitä ei lasketa mukaan. Osakkeen osto tapahtuu nyt. Vuoden päästä saat osingon X1 ja lopulta t vuoden päästä osingon ja osakkeen sen hetkisen arvon. Uusi omistaja taas saa osingon vuodesta t+1 eteenpäin, mikä on leivottu Ptermiin.

 

Näytä koko viesti
Sijoitustieto.fi - Kehitysehdotukset ja palaute - 9.11.2020 09.14

Nuo Johannes Ankelon facebook-postaukset eivät jostain syystä näy minun Firefoxillani, mutta Edge-selaimella ne kyllä toimivat.

 

Näytä koko viesti
Höpinäketju - 9.11.2020 09.10

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vasemmistonuorten-rohkea-avaus-suomal...

Kuten tunnettua, yhteiskunta ja talous pystyy pyörimään puhtaasti proletariaatin solidaarisuuden varassa ilman pääomia...

Onkohan ajatuksena että kaikki pörssiomaisuus, rahastot yms. jaetaan tasan kaikkien kansalaisten kesken tai sosialisoidaan valtion omistukseen? Mitäköhän nämä ajattelivat tehdä ulkomaalaisille pääomasijoittajille, joiden lukumäärä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti tällaisista tempauksista? Olivatko edes ajatelleet, että miljoonaomaisuudet eivät mene puhtaasti kiinteään omaisuuteen ja "kerskakulutukseen", vaan jopa pankkitilillä lojuessaan ne osallistuvat yksityisen puolen talouden rahoitukseen pankkien edelleenlainauksen yms. muodossa? Jos miljoonaomaisuudet karkaavat ulkomaille löyhemmän lainsäädännön piiriin, on se pois Suomen taloudesta.

Näytä koko viesti