Olet täällä

Sijoittajan verotus - 21.9.2020 12.24

Ajattelen tilannetta jossa on valuutat A ja B:
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, ostan B-valuuttaa 1000 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1.6 B, ostan B-valuutalla olevaa osaketta 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 625 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on taas 1 A = 1 B, myyn osakkeen pois 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 1000 A:lla.
- Samalla kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, vaihdan 1000 B-valuuttaani taas 1000:ksi A-valuutaksi.
Nähdäkseni missään välissä ei synny voittoa kummassakaan valuutassa. Aloitan ja lopetan 1000 A:lla ja 0 B:llä.

Taannoin veroilmoituksessani oli ulkomaan B-valuuttainen osake, jossa oli osakkeen ostohinta A-valuutassa laskettu ostohetken kurssilla, ja myyntihinta A-valuutassa myyntihetken kurssilla ja otettu erotus A-valuutalla verotettavaksi tuloksi.

Asiaan tosin vaikutti se, että tuolloin en ollut tajunnut avata erillistä valuuttatiliä, joten ostot ja myynnit todella tehtiin konvertoimalla valuuttaa toiseksi osto- ja myyntihetkellä, jolloin verotus meni ihan samalla tavalla kuin olisi ollut kotimainen osake.

Mutta miten homma toimii nyt kun on valuuttatili ja valuutan vaihdot tapahtuvat ihan eri aikoina ja eri kursseissa kuin osakkeen ostot?

Laskeeko verottaja kuitenkin B-valuutassa ja vaatii veroa maksettavaksi A-valuutassa verokauden lopussa vallinneella vaihtokurssilla (tai myyntihetkellä vallinneella vaihtokurssilla?), jos B-valuutassa on syntynyt voittoa osakkeen myynnistä?

Lähiaikoina tulee käytännössä kokeiltua miten tuo menee, mutta olisi kiva tietää etukäteen jotta osaa varautua.

 

Näytä koko viesti
Citycon - 16.9.2020 04.49

Minua häiritsee, että ennusteiden retoriikka on tyyliä "nyt tänä vuonna tiputaan puolet mutta heti ensi vuonna taas noustaan tuplat". Toki jos kiinteistön arvo lasketaan yhden kuukauden tilanteen snapshotista (mikä sinänsä on ihan oikein, niin eliminoidaan turhat spekulaatiot), niin romahdukset ja nousut laskennallisissa arvoissa ovatkin suuria, mutta itse ainakin uskoisin kiinteistösijoittajien katsovan vähän pidemmällä tähtäimellä ja yksinkertaisestikin kieltäytyvän tekemästä alihintaisia kauppoja jos seuraavana kuukautena on hinta taas normaali.

Sen verran artikkeli kyllä sai miettimään, että piti vähän googlailla minkälaisia liikkeitä on oikeasti ollut historiallisesti ja minkälaisia liikkeitä artikkelin Wallace on aiemmin maalaillut...

Näin äkkisältään löysin artikkelin https://www.irishexaminer.com/business/arid-20423567.html jossa Lontoon kaupallisten kiinteistöjen romahdus voisi 2017 olla niinkin paljon kuin 30%. Lontoosta en tiedä, mutta koko UK:n capital valuet ei mihinkään pudonnut, artikkelin kirjoittamisvuotena 2016 sen sijaan oli melkein 5% tälli (https://www.shawbrook.co.uk/media/2897/20190408_b2b_collateral_cb_commer... käppyrä sivulla 6).

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Shawbrookin pdf:ssä olikin sitten finanssikriisin tuhdit laskuprosentit. Kumuloituisivatkohan nuo jonnekin kolmenkymmenen prosentin tasolle kolmen vuoden ajalle?

Arvojenmenetyksiä en kyllä epäile, mutta nuo vuositason suuruusluokat ovat kyllä aika sensaatiohakuiset.

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 15.9.2020 12.01

Artsipappa kirjoitti:

 

TuuriTuuli kirjoitti:

Toisaalta... Jos vastakkain pistetään kaksi ihmistä joiden massa ja rasvaprosentti ovat samaa tasoa, onko biologisella sukupuolella mitään väliä? Toki saman lihasmassan saavuttamisessa voi olla sukupuolieroja, ja aggressiivisuus voi vaihdella hormonihoidoista huolimatta tai niiden ansiosta, mutta jos fyysiset ominaisuudet ovat kuitenkin vertailukelpoisia...

On valtava ero biologisella sukupuolella. Miehet on nopeampia ja räjähtävämpiä. Saman painoinen mies ja saman painoinen nainen ei ole vertailukelpoisia mitenkään.

Jos nainen on valmis menemään kehään transnaisen kanssa tiedostaen että siellä on valtava fyysinen etu siitä että elänyt miehenä niin siitä vaan. Mutta kun kyse on taistelulajista jossa koitetaan vahingoittaa toista niin ei siellä voi salaa mennä paiskomaan naisia. Kyllä siinä pitäisi olla avoin. Tavallaan eri asia jos juoksussa tulee mukaan kertomatta. Ei sekään reilua ole, mutta siinä ei ole kenenkään terveys vaarassa.

Starsailor kirjoitti:
Sukupuolen vaihto pitäisi alkaa suorittaa jo lapsena, jotta lopputulos hormoonien avulla olisi lähellä miestä. Onneksi näin ei tehdä ja nykyisin sitä aletaan tekemään vasta myöhemmällä iällä (pääasiassa), jolloin biologian erot eivät kuroudu umpeen, ei lähellekään. Luusto kehittyy jo erilaiseksi mittasuhteiltaan kohdussa.

Ok. En ole perehtynyt aiheeseen, joten tuo oli ihan rehellinen kysymys eikä vasta-argumentti. Lisäksi jos olisin vaivautunut googlettamaan, olisin lukenut saman vastauksen ekasta osumastakin: https://www.livescience.com/52998-women-combat-gender-differences.html Hmm... Siinä mainitaan että naisilla voi olla enemmän kestävyyttä, joten se mikä menetetään voimassa ja nopeudessa, voitetaan sitten väsytyksessä. Vastustajan otteluvideoita katsomalla pitäisi naisen tajuta että ei yritä mätkiä toista kanveesiin vaan väsyttää tämä ensin. Ja olen silti samaa mieltä: Kyllä tuollaiset yksityiskohdat, kuten biologinen sukupuoli, pitäisi olla ihan suoraan tiedossa.

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 14.9.2020 10.43

Artsipappa kirjoitti:
Mun mielestä sukupuolensa naiseksi korjanneet ei saisi otella naisten sarjoissa. Piste. Miksi ei voida perustaa omaa sarjaa? Muuten kaikki naisten ennätykset on pian rikottu transnaisten toimesta. Osa porukastahan on sitä mieltä että riittää jos identifioi itsensä naiseksi ja se riittää. Aivan järkyttävää sontaa. Naiset tässä eniten kärsii. Kaikki naisten ennätykset pian tuhottu jos tämä meno jatkuu. Ompa hienoa sitten ryhtyä naisurheilijaksi kun siellä on transnainen tuhoamassa sut joka kerta.

Toisaalta... Jos vastakkain pistetään kaksi ihmistä joiden massa ja rasvaprosentti ovat samaa tasoa, onko biologisella sukupuolella mitään väliä? Toki saman lihasmassan saavuttamisessa voi olla sukupuolieroja, ja aggressiivisuus voi vaihdella hormonihoidoista huolimatta tai niiden ansiosta, mutta jos fyysiset ominaisuudet ovat kuitenkin vertailukelpoisia...

...

Olen muuten sitä mieltä, että tämä ja koronaketju pitäisi molemmat pistää jäähylle. Ihan oikeasti suhteellisuudentaju, hyvät ihmiset... Tulee mieleen vuoden 1969 El Salvador vs Honduras futismatsi sillä erolla että tahot, jotka eivät mitenkään liity koko hommaan, hyppäävät mukaan.

(Kyllä, olen pitkään haaveillut tuon vertauksen kirjoittamisesta)

Näytä koko viesti
Cibus Nordic - Laman kestävä osinkokone? - 14.9.2020 10.18

Ristus... Päivän päätös 167.60 sek.

Jo toisen kerran alkaa tuntua siltä, että nousu on liian kovaa.

Mutta kun kirjoitan kurssin exceliini, se väittää että yhtiön itse laskemaan vuokratuottopotentiaaliin nähden mennään 2019 ja 2018 vuodenvaihteiden tasoisessa P/E:ssä.

En oikein tiedä luottaako vatsanpohjassa olevaan kouristukseen, vai exceliin ohjelmoituun matikkaan. Yleensä kun alan jahdata huippuja tai pohjia, tai alan muuten spekuloimaan, menen metsään.

Sitä paitsi 2018/9 ja 2020 välillä on se ero, että Cibus on saanut jo puolessa vuodessa kasvatettua kiinteistökantaansa (per osake) saman verran kuin se sai aikaisemmin vuodessa, ja tuloskasvu on pysynyt suunnilleen linjassa velan kasvun kanssa (=kaikki hyvin niin kauan kuin korot pysyvät nykyisellään).

Tuloskasvu on kovempaa kuin osingon kasvu, joten osinko muuttuu kausi kaudelta varmemmaksi tuloksi. Ehkä istun vielä käsien päällä. Mutta on fiilis, että pitäisi saada argumentteja puolesta ja vastaan.

 

Bingo53 kirjoitti:
Markkina hinnoittelee Cityconin kurssin kuin johto olisi hävittämässä omaisuutta.

Varmaan siksi, että Citycon divestoi lähinnä tappiolla kiinteistöjään pitkään? En tiedä. Se oli tarkoitus olla kiinteistökannan tervehdyttämisohjelmaa, mutta vaikutti varmaan pahalta useimmille sijoittajille yhdessä paikallaan junnaavan tuloksen kanssa. Nyt ohjelma on kuulemma ohi (Indereksen mukaan), joten jää nähtäväksi alkaako luvut paraneman kunhan covid-ongelmatkin saadaan väistymään.

 

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 6.9.2020 01.33

Tinggeli kirjoitti:
Tarkastelisin myös sosiaalietuuksia ja kaikenlaisia tukia ja tulonsiirtoja.

Pikkuasioista minua ärsytti pitkään se, että yksityishammaslääkärini lykkäsi aina mukaan tarvittavat kelakuoret ja -paperit, joilla sain samat kelan maksamat purukaluston huollot kuin oikeasti siihen hommaan tukea kaipaavat ihmiset. Ainoa ero oli siinä, että yksityisellä ei tarvitse jonotella ja arpoa mihin pääsee hampaansa laittamaan yhteiskunnan piikkiin. Oli pakko ihmetellä, onko tasa-arvoinen kohtelu ihan kaikissa asioissa oikeasti oikein.

Trolli kirjoitti:
Tulisi jotain tolkkua tähän pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoonkin.
...
Jos ei ole varaa asua pk-seudulla tukien varassa, niin sitten muuttaa vähän kauemmaksi. Työttömänä on aikaa matkustaa bussilla vähän kauempaakin ostarille tai helsingin keskustaa, jos sinne on tarvetta päästä.

Riippuen siitä, mitä tarkoitat kauemmaksi muuttamisella...

Kärjistetysti sanoisin, että kauemmaksi muutolla on se ongelma, että työnhaku vaikeutuu. Julkinen liikenne liikkuu kunnolla vain isompien kaupunkien välillä, pienemmissä kunnissa se on suunnilleen kerran tai pari päivässä, jos ylipäätään joka päivä liikennöidään. Kauempana ei ole töitä ja työtä hakiessa pitäisi silti tehdä kokopäivän reissuja pk-seudulle. Kouluttamattomalle, ikääntyvälle ja/tai kokemattomalle ei-asiantuntijalle saatavien töiden palkkaus on helposti niin huonoa, että parempi lepäillä laakereillaan tukien varassa halvemman asuinkustannuksen kehyskunnassa kuin muuttaa pk-seudulle kalliiseen vuokra-asuntoon.

Itse olen pohtinut, että pitäisi pohtia miten saada työpaikat pk-seudun ulkopuolelle ja tasata muuttoliikettä, siitä aiheutuvaa asuntojen ylikysyntää ja alikysyntää, ja tasata kuntatulojen jakautumista sitä kautta. On vain se ongelma, että teollisuus ja työpaikat nyt vain sattuvat haluamaan olla lähellä satamia, lentokenttiä, ja hyviä rautatie- ja muita kuljetusyhteyksiä. Erilaiset polttoaineverot eivät varsinaisesti kannusta hoitamaan kuljetuksia vähänkään kauempaa maamme rajoista.

 

Näytä koko viesti
Kiinteistö- ja asuntosijoittaminen - 28.8.2020 10.57

Bingo53: Kiitos. Tuollaisia vastauksia yritin kalastella mieluummin kuin epämääräisiä mutuiluja hotellialan romahduksesta malliesimerkkinä koko maailman kiinteistötuhosta.

Omasta kuvastani muuten näkyy, että finanssikriisin iskiessä kotitalouksien velkaantuneisuusaste oli jo valmiiksi 110% tuntumassa ja sen jälkeen noussut 130%:iin. Velkaisuusaste ja 8% bkt-tälli ei tiputtanut asuntojen hintoja (vuositasolla). Jos ennustaa Lakaisijan tapaan massiivista taantumaa ja kaikkien kiinteistömarkkinoiden romahdusta teollisuudesta asuntoihin, niin pitää jo vähän selittää mikä on nyt niin erilaista ja haurasta esimerkiksi finanssikriisin aikoihin verrattuna.

En siis väitä, että tilanne ei olisi muuttunut, haluan vain että kovien väitteiden esittäjät jättävät stetsonin kotiin ja perustelevat tilikirja kourassa näkemyksiään. Ilman konkreettisia todisteita luotan itse enemmän historian toistumiseen, kuin siihen että tällä kerralla kaikki olisi eri tavalla.

Bingo53 kirjoitti:
Finanssikriisin osalta TuuriTuulella oli kommentti: "Samaa laulua nimittäin laulettiin jo ennen finanssikriisiä, eikä kriisi riittänyt Suomessa kuin pysäyttämään asuntojen hinnan kasvun hetkeksi."
...
Asuntohintojen kasvu ei ole välttämättä mikään itsestään selvä joululahja.

Kaikilla kuvan mailla oli yksilölliset lähtökohdat jotka vaikuttivat kukin eri tavalla lopputulemaan. Suomi oli tässä puheena. Tarinan opetus on myös se, että asuntohintojen lasku ei ole myöskään itsestäänselvyys vaikka muuten rojahdettaisiinkin.

Mielenkiintoista on se, että Kreikan käynnistämä eurokriisi kutisti Suomen bkt:ä vain -2.5%, mutta (toisin kuin finanssikriisissä) teki sentään hienoisen asuntohintojen laskun vuositasolla (yhteensä -0.7% kahdelta vuodelta). Jos oletetaan, että se oli oireilua kasvaneesta velkaisuusasteesta, epäluottamuksesta tulevaisuuteen jo valmiiksi hitaassa finanssikriisin jälkeisessä talouskehityksessä, ja asuntomarkkinoiden ylihintaisuudesta, niin paljonkohan voisi veikata pudotukseksi tällä kertaa? Kymmenkertaisia lukemia, eli -7%?

Asunnot eivät toki ole täydellinen todiste koko kiinteistömarkkinan vakaudesta, sillä ne ovat perinteisesti olleet tuotoiltaan vakaampia kuin esimerkiksi liikekiinteistöt, ja "vain" kolmannes koko kiinteistökannasta (liikekiinteistöt viidennes). Mutta jos asunnoissa nyt tapahtuisi -10% kuplan puhkeaminen, ja toimistoissa (neljännes) huima -20% koska firmat oppivat ryhtymään etätöihin, kuten Lakaisija visioi, ja muut sektorit menettäisivät arvostaan keskimäärin -5% liiketoiminnan ja talouskasvun hyytymisen vaikuttaessa, niin se olisi jo romahdukseksi luokiteltava -10% koko kiinteistökantaan.

Tämä siis nollakorkoympäristössä ja parantuneessa pankkiregulaatiossa, jotka molemmat tarjoavat suojaa pakkomyyntejä vastaan. Vastaava (pahempi) romahdus meillä tapahtui vain 90-luvun lamassa, jonka käynnistäneet taloustekijät olivat ihan eri luokkaa kuin nykyään. Korot, inflaatio, markkapohja, pankkien taseet, riippuvuus romahtaneen Neuvostoliiton kaupasta, jossa oli asioita maksettu siihenkin saakka vähän millä sattui jne.

Vaikka asuntomarkkinoiden romahdukseen voin helposti uskoa, niin muissa kiinteistötyypeissä veikkaisin (en siis väitä, enkä jaksa ottaa selvää onko näin) hinnoittelun olevan maltillisempaa ja arvotietoisempaa (esim. tehdas tuskin suostuu maksamaan ylihintaa vain saadakseen olla Helsinki Cityn keskustassa). Koska kiinteistöjen arvo on niiden tulevien vuosien diskontanttujen tuotto-odotusten summa, pitäisi ison prosentin pudotuksen liike-, toimisto- ja tehdaskiinteistövuokrissa olla joitain vuosia kestävää, jotta se hetkauttaisi kaikkien kiinteistöjen arvoja tuon 5%. Mukaan on aina laskettava lamaa seuraavan toipumisen aika eikä vain ensimmäisen vuoden tälliä jonka oletetaan pysyvä tila kauas tulevaisuuteen.

Koronassa toki nähtiin toimialasta riippuen 20% vuokrapudotuksia kuukaudeksi tai pariksi, mutta nyt ollaan jo palautumassa tai jopa palauduttu lähelle normaalia - ei tarpeeksi hetkauttaakseen pitkän ajan tuotto-odotuksia ja näin ollen kiinteistöarvoja. Koronan karkaaminen käsistä ja uusi yhteiskunnan sulku voi toistaa ilmiön. Ehkä sillä kertaa näkyisikin jo prosenttiluokan arvostusten pudotuksia kun tällistä tulee ensimmäistä kierrosta pahempi elvytysvarojen ollessa jo käytetty (tosin ainakin velkamuotoisia tukia haettiin loppujen lopuksi vähemmän kuin oli varauduttu). Ensimäisen kierroksen jälkiseuraamuksetkin voivat vielä pakottaa jotkut alat nilkuttamaan pitkään. Teollisuusyrityksiä seuraavat voisivat muistuttaa mitä firmat ovat kommentoineet tilauskannoistaan elo-syyskuussa noin keskimäärin.

Mutta bkt:n pudotus ja jämähtäminen nollakasvuun niin moneksi vuodeksi, että se näkyy kumulatiivisesti koko talouselämän kiinteistöjen vuokratuottoina ja vastaavaprosenttisina arvostuksen menetyksinä? Konkurssiaaltoja jotka sulkevat tehtaita ja liiketiloja vuosiksi ilman uusia vuokralaisia? Ei toki mahdotonta, mutta en lottoaisi ennen syksyä moisella näkemyksellä. Tällä hetkellä ei tietääkseni ole uskottavissa talousskenaarioissa puhuttu monivuotisesta lamasta ja pankki- ja luototusjärjestelmän finanssikriisihenkisestä romahtamisesta mitään, vaikka V, U ja L -käyrien välillä onkin arvottu.
 

Pistetään vähän lähteitäkin, joista löytyy suunnilleen noita tietoja kiinteistökannan jakaumista ja muista asioista:

https://www.rakli.fi/wp-content/uploads/2020/05/kti-markkinakatsaus-keva...
http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/nelja-iskua-asuntomarkki...
https://kti.fi/kti-kiinteistoindeksi-kiinteistosijoitukset-tuottivat-8-8...

Näytä koko viesti
Kiinteistö- ja asuntosijoittaminen - 27.8.2020 04.09

Hotelliala on asia sinänsä, eikä se muodosta kuin murto-osan kiinteistöpuolesta. Mikä tulee olemaan se tuhoisa tälli joka vie asunnot alta yksityisiltä kansalaisilta? Minkä takia maailman tuotanto ja kulutus pysähtyisi seinään niiksi vuosiksi jotka vaaditaan tulevaisuuden odotusten romahduttamiseksi niin että se heijastuisi kiinteistöjen arvoihin?

Samaa laulua nimittäin laulettiin jo ennen finanssikriisiä, eikä kriisi riittänyt Suomessa kuin pysäyttämään asuntojen hinnan kasvun hetkeksi. Sen jälkeen korot ovat laskeneet, vakavaraisuusvaatimukset pankeille kiristyneet (tai no, Jenkkilässä on nykypressa tainnut vähän höllentää niitä) ja kansalaisten korkomenot käytettävissä olevista varoista pikemminkin pienentyneet, mikä usein unohdetaan ottaa huomioon kauhisteltaessa velkaantuneisuuden lisääntymistä.

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/rahoituksen-suhdanne...

Tosin näistä asioista en tiedä juuri mitään, joten ottaisin ilomielin vastaan huolellisemman selityksen tämän taloustaantuman syistä ja sen kiinteistöpuolen romahdukseen johtavista mekaniikoista ennenkuin ryhdyn tämän voimakkaammin väittämään vastaan.

 

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 26.8.2020 11.07

Roope1248 kirjoitti:
Koska näyttää tauti aika nopeaakin jo laantuvan. Uudet tartunnat ja kuolemat laskussa. Ja Trump voisi hyötyä tästä kyllä.

Koronan sijasta pitäisi seurata työttömyyslukujen ja talouden kehitystä. Nyt Trump voi vedota siihen, että talous kukoisti hänen kaudellaan mutta sitten tuli hänestä riippumaton korona. Mutta jos korona katoaa ja talous ei ponnahdakaan entisiin lukemiin vaalipäivään mennessä, niin se näyttää pahasti nykyhallinnon ongelmalta eikä force majeurelta.

Taantumilla on perinteisesti ollut tapana vaihtaa USA:n presidenttiä. Googlen mukaan kuluneen päälle sadan vuoden aikana vain yksi presidentti on tullut uudelleenvalituksi taloustaantuman päätteeksi (William McKinley, Trumanin taantuma alkoi vaalikuukautena joten se ei ehtinyt vaikuttamaan). Enkä usko että amerikkalainen mentaliteetti rahan tärkeydestä on muuttunut niin paljon, että kaava tässä tapauksessa muuttuisi - etenkin kun Trumppiin luotetaan nimenomaan talousasioissa ja hänen koko selviytymistaktiikkansa on nojannut talousmenestykseen.

Harri Holderi kirjoitti:
Minulle on jäänyt epäselväksi millaisilla valtuuksilla presidentti olisi voinut toimia tässä asiassa kun kuvernöörit ilmoittavat melkein joka asiasta että Trumpilla ei ole mitään asiaa tulla neuvomaan osavaltion asioissa.

Täysin samaa mieltä, että USA:n presidentin kädet ovat aika sidotut tällaisessa tilanteessa. Se vain pistää silmään, että yrittämisen määrä oli virkakauden alussa suurempi: Muurin, terojen lentorajoitusten, ja muiden kanssa käytettiin ahkerasti presidentillisiä määräyksiä ja hallinnon sulkemisia, ja sitten käräjöitiin määräykset kumoon, mutta saatiin ainakin pari kuukautta tehtyä mitä oli aiottukin. Ja tämä tehtiin vielä useampaan otteeseen eri asioille. Koronan kohdalla ei intoa potkia tutkainta enää riittänyt. Trump pysyi huolella erossa kotimaata koskevista päätöksistä ja antoi vastuun kuvernööreille (sinänsä ihan oikein presidentin valtaoikeuksien näkökulmasta, ja näin kuvernöörit pääsivät tekemään poliittisesti huonoja päätöksiä Trumpin sijasta).

Näytä koko viesti
Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 21.8.2020 05.42

Junas kirjoitti:
Kypsän liukuhihnabisneksen 10 P/E houkuttelee aika eri tyyppisiä sijoittajia kuin Tesla tällä hetkellä.

Junas kirjoitti:
Yksi erikoisimmista keskusteluista Teslan ympärillä on aina ollut tuo "Ei tee edes voittoa" -hokema.

Sijoittajia on mielestäni kolmea perustyyppiä, ja muut ovat niiden välimuotoja.

Holdarit haluavat tehdä sijoituksen ja saada sijoitukselleen sen jälkeen korkoa (eli osinkoa) tarvitsematta luopua osakkeesta, eli osakkeen hinnalla ja sen vaihtelulla ei pitäisi olla väliä kunhan vain firma tosiaan tuottaa voittoa ja maksaa sitä heille.

Treidaajat haluavat omistaa osaketta rajoitetun ajan ja tehdä korkonsa osto- ja myyntihinnan erotuksella, firman tuloksella koko sinä aikana ei pitäisi olla väliä kunhan vain osakkeen kurssi kasvaa.

Sitten on molempien eräänlaisena itsenäisenä alaryhmänä spekulantit, jotka holdareina luottavat että joskus osinkoja alkaa tulla jos niitä ei nyt tule, ja treidareina luottavat että osakkeen hinta joskus muuttuu heille edulliseen suuntaan.

Täytyy näissä keskusteluissa muistaa, että kyse on ihan erilaisista ajattelumalleista: Ei-spekulanttina holdarina kyllä valitan, että on suuri riski sille että Tesla ei lunasta markkina-arvoaan osinkoina takaisin kymmenissä vuosissa, jotta kukaan muu holdari ei erehtyisi hyppäämään Teslan kyytiin. Samalla jää vähän unohduksiin, että spekulantti treidaaja ei suinkaan aio omistaa Teslaa kymmeniä vuosia, vaan vain sen aikaa mitä tällä kurssinousulla riittää momentumia. Ja juuri se momentum perustuu tämän hetken kasvuvauhtiin, ei tulevaisuuden kasvuvauhtiin, ja tämän hetken markkinatunnelmiin, joiden surkastumiseen ei ole ollut mitään syitä.

Junas kirjoitti:
En vaan pysty ymmärtämään mitä yritätte laskea tuolla P/E -luvulla.

Pidän korkeaa P/E-lukua (realistiseen kasvuodotukseen yhdistettynä) karkeana indikaattorina sille todennäköisyydelle että firma tuottaa jossain muodossa juuri nyt tehdylle sijoitukselle tuottovaatimuksen mukaista tuottoa.

Todennäköisyys tarkoittaa sitä, että mitä suurempi P/E-luku, sen suurempi on päivittäinen riski sille, että spekulantit kadottavat luottamuksensa osakkeen ikuiseen kasvuun ja etsivät toisia todennäköisempiä kasvajia pienemmällä P/E-luvulla, pienemmällä riskillä, ja paremmalla lyhyen aikavälin tuotolla suhteessa riskiin.

Momentum on toki tärkeämpi asia pohdittaessa kannattaako ostaa ja myydä, mutta P/E kertoo silloinkin miten todennäköistä on että ylös-momentum kestää ja että alas-momentum jää lyhyeksi. Eli kurssit laskevat todennäköisemmin suurella prosentilla ja pitkäkestoisesti P/E 1000:ssa kuin P/E 100:ssa sitten kun momentum hyytyy ja jostain pullahtaa musta joutsen tappamaan markkinatunnelmat.

...

No myönnetään, että P/E:stä puhuminen on harhaanjohtavaa. P/E-luku ei sisällä kasvua, joten se ei suoraan kerro onko firma yli- vai alihinnoiteltu suhteessa tulevaisuuden tuottoihin. Tai kerro yhtikäs mitään muutakaan hyödyllistä, kun hetkellinen tuloskin voi olla mitä tahansa. Pitäisi olla tunnusluku jossa on kyse juuri tuosta mainitusta korosta sijoittajan sijoitukselle. Pitäisi puhua "P/E = Price / Earnings" sijasta "P/SFDMRS = Price / Sum of Future Discounted Money Returned to the Shareholder" (yhtä korkeampi lukema on tappiollinen sijoitus, oli sitten holdari tai treidaaja). Eli osinkojen DCF-laskennasta puhtaalle holdarille, osakkeen myynnistä tulevasta pääoman palautumisesta ja myyntivoitosta puhtaalle treidaajalle, ja näiden summasta oikean elämän sijoittajille.

 

Näytä koko viesti