Minua vähän ihmetyttää, miten taloustoimittajalle tulee suurena yllätyksenä ja oivalluksena asiat, jotka pitäisi olla kauppiksen kandiopiskelijoiden vakiosettiä. Ja päälle vielä ihan oikeiden oivallusten sekoittaminen vähän sinnepäin oleviin mutta klikkibaittihenkisiin tulkintoihin...

Itse olen yhä sitä mieltä, että suomenkielessä näistä asioista puhumista häiritsee sanan "raha" käyttö ihan jokaisessa yhteydessä. Isossa osassa englanninkielistä kirjallisuutta sentään käytetään erikseen termejä "money", "cash" ja "credit", mikä auttaa ymmärtämään käsitteiden eroa eri yhteyksissä. Jostain syystä termin "luotto" käyttäminen "rahan" sijasta ei vain ole meillä yleistä (alan oppilaitoksista en tiedä). Kun on tottunut käsittämään sanan "raha" kolikkoina ja seteleinä, niin sitten tulee tällaisia kirjoja kun niiden kirjoittaja alkaa ihmettelemään pankkien luotonantoa.

Vaikka keskuspankkirahankin arvo perustuu siihen luottamukseen, että sitä vastaan saa tavaroita, palveluita ja muita valuuttoja (joiden määrä ja kierto ei välttämättä lisäänny, mikä selittää inflaation, joten ihan ilmaiseksi ja tyhjästä ei keskuspankkikaan rahaa luo), niin liikepankkien luotonanto on vähän eri asia kuin keskuspankin toiminta (joka on ainoa, jolla on oikeus luoda uutta rahaa sanan kansanomaisemmassa merkityksessä).

Se kyllä on totta, että sitä luottoa synnytetään liikepankeissa melkein tyhjästä, ja että sillä on arvoa vain niin kauan kun liian moni ei tule yhtä aikaa testaamaan luottamuksen kestävyyttä. Mutta en haastattelun perusteella usko kirjailijan ihan täysin tajunneen (tai ehkä vain osanneen ilmaista) eroa.

Disclaimer: en tosin usko minäkään täysin ymmärtäväni ihan kaikkia nyansseja, mutta eipä minua ole oletettavasti paremmin tietävät maisterit ja dosentit korjailleet kun olen näistä puhunut heidän läsnäollessaan. Vaikka juuri nimenomaan toivoisin, että sanomisiani torpedoitaisiin ahkerammin. Miten tässä muuten mitään oppisi?
 

Putinin seuraaja sen sijaan pelottaa minua.

Tosin Putin on lähipiiristään siivonnut pahimmat aloitekykyiset hullut pois (kuulemma, mitään varmaa tietoahan ei ole siitä mitä Kremlissä tapahtuu), mutta jos Venäjä hajoaa ja valtaan pääsee kaikenlaisia kunnianhimoisia sotaherroja joista osalla ruuvit löysällä...

Jos nyt ensin Putin uskaltautuisi julistamaan sodan ja virallisen liikekannallepanon, jotta saisi tarpeeksi väkeä rintamalle sen kuuluisan 3:1-suhteen verran tai enemmän pystyäkseen oikeasti etenemään nopeammin kuin sen kilometrin kuukaudessa.

Hienovarainen viitta- ja tikaritoiminta, josta ei voi suoraan syyttää Venäjää, on ollut aina Putinin suosima lähestymistapa, kun taas kaikki suorempi toiminta jotain mitä se on vältellyt, paitsi jos on ollut 99% varmuus onnistumisesta (kuten sen aikaisemmat erikoisoperaatiot, vasta Ukraina v2 kusi kintuille).

Tähän asti se on vältellyt kaikenlaista riskinottoa kuin ruttoa vaikka kuinka huonosti menisi (ihan ilman poikkeuksia nyt kun näyttää siltä, ettei Nord Stream ollut sittenkään Venäjän tekosia). Taistelukaasuissakin on käytetty lähinnä ärsyttäviä aineita, eli kyynelkaasuihin verrattavia aineita (olkoonkin että kloropikriini on pykälän tai pari rankempaa tavaraa), eikä mitään sariineja tai VX:iä.

Äkillinen hypähdys ydinaseen käyttöön tuntuisi todella oudolta, kun kaikkien muiden vakiosiirtojen suhteen on himmailtu.

Länsi taas on päinvastoin tuottanut noita punaisen linjan ylityksiä (eli yllätyksiä ja Putinin laskelmointien epäonnistumisia) siihen malliin, että en jaksa uskoa Putinin uskovan 99% varmuuteen ydinasetta käytettäessä. Todennäköisemmin se pakkaa kamansa ja rahansa ja muuttaa Valko-Venäjälle tai Pohjois-Koreaan turvaan ennen kuin muuttuu maailman etsintäkuulutetuimmaksi lainsuojattomaksi (sanan kirjaimellisessa merkityksessä) täältä Plutoon.

Tuli hinku vähän avata, miten hataralla pohjalla Venäjän talouskasvu on:

Venäjällä on pyöritetty nykyistä talouskasvua yhä vain suurempaa bkt-siivua edustavalla sotatuotannolla, jonka tuotokset menevät savuna ilmaan eivätkä lisää kansalaisten hyvinvointia, ja valtiontuilla kotimaiselle tuotannolle jotta firmat, teollisuus, maatalous jne. pysyisivät pystyssä. Tuista ja hintasäätelystä *) (joka on aina toiminut erinomaisesti kysynnän ja tarjonnan kannalta) huolimatta esimerkiksi sellaisten perustuotteiden kuin pottujen hinta on noussut yli 50% ja vihannekset ylipäätään noin 20% (pyöristettyjä lukuja, en minä muista tarkkoja). Verrataan siihen, että ennen sotaa perusvenäläisen tuloista muistaakseni kolmannes meni ruokaan ja tällä hetkellä reaalipalkkojen nousu on "vain" about 15% hillitymmällä 8 ja puolen prosentin kokonaisinflaatiolla.

*) Disclaimer: Muistan lukeneeni, että Putin on alkanut jo puuhaamaan hintasääntelyä, mutta en nyt löytänyt pikahaulla asiasta artikkeleita, jotka todistaisivat muistikuvani.

Koko nykyinen talouskasvu inflaatioineen on sodan vinouttaman tuotantorakenteen ja täystyöllisyyden ihmeitä. Täystyöllisyyshän taas ei johdu ainoastaan tarjontaa korkeammasta kysynnästä, vaan myös siitä että työvoima on joko rintamalla, ammustehtaassa, ulkomailla tai eläkeputkessa. Niin sanotusti ruokittavien suiden määrä ei ole vähentynyt, mutta ruokkimiseen osallistuvien käsien määrä taas on. Venäjän talousministeri Elvira Nabiullinakin on ehtinyt sanomaan, ettei lysti voi jatkua nykyisellään koska talouden tuotannon volyymi on jo tapissa, ja tässä asiassa kyllä uskon venäläisen virkanaisen sanaan.

Jotta oman maan talouskasvua voisi pyörittää nykyiseen malliin (eli valtio pystyisi kustantamaan tuet ja aseteollisuuden tilaukset), niin ruplia toki voi painaa yllin kyllin lisää inflaatiosta välittämättä (mitä sinänsä viisaasti ei ole tehty), mutta ulkomaantuotteiden (esim. länsisiruja ohjuksiin) hankintaan tarvitaan joko painokoneiden tahdissa kasvava määrä ruplia tai vaihtoehtoisesti ulkomaan valuuttaa, jonka kertymistä on mm. maksujärjestelmäsanktioilla yritetty estää.

Ruplaruletin tarvetta on jo vähennetty mm. verotusta kiristämällä (esim. Gazprom alkoi tehdä massiivisia tappioita, ja valtion vastaus oli nostaa firman veroja, jonka jälkeen Gazpromin vastaus oli nostaa kotimaisten asiakkaiden hintoja 11%). Kansalaisiin kohdistuvia suoria kululeikkauksia vielä odotellaan (eläkkeet, sosiaalituet, veteraanien ja näiden omaisille luvatut dollarimääräisesti kymppitonneihin kohoavat tuet, joista ei ole aina luvannut edes valtio suoraan, vaan jo valmiiksi persaukiset hallintoalueet...). Vain ajan kysymys, milloin teollisuuden tukia joudutaan leikkaamaan ja sitten alkaa työllisyysaste taas muuttumaan.

Öljy-, kaasu- ja muut tulot toki yhä juoksevat ja antavat kaivattuja dollareita, euroja ja yuaneja (tai suoraan tavaraa vaihtokauppahengessä). Mutta eivät ne koko tarvetta kata, päätellen siitä, että valtion budjettia täydennetään kansallisen hyvinvoinnin rahastosta (se, millä on tarkoitus suojata talouden jatkuvuus alamäissä ja maksaa vaikkapa kansalaisten eläkkeitä) ja tämän vuoden alussa sen likvidien varojen arvioitiin nykykulutuksella loppuvan vuodessa tai parissa (olen vähän skeptinen, koska venäläiset talousnerot ovat tähänkin asti olleet ihan eri tasoa kuin venäläiset sotilasnerot).

Siitä minulla ei ole enää hajuakaan missä määrin tämä tapahtuu pakotteiden takia, vai olisiko Venäjän talous peräti samassa tilassa ilmankin pakotteita. Kyllästyin tutkimaan talouslukuja tarkasti jo viime vuonna.
 

TL wrote:

Onko ihan varma että ko. viesti on puhdasta faktaa eikä omille kansallisille suunnattua propagandaa?

Siinä mielessä propagandaa, että yritetään poliittisesti motivoituneesti kertoa ihan sama mitä taloustieteilijät sanovat kulloisenkin hetken tilannearvauksissa. Talousnumerot, joita lännessä julkaistaan säännöllisesti, ovat Venäjän ministeriöiltä ja niiden tiedonannoista, eikä mitään välillisiä arvauksia epäsuorasta datasta.

Marraskuu wrote:

Venäjä | Venäläisten palkat nousevat hätkähdyttävää vauhtia – ”Ylempi keski­luokka nauttii todella hyvästä elämästä”: https://www.hs.fi/talous/art-2000010589062.html

Artikkelissa muistutetaan miten nuo pakotteet on yritetty rakentaa:

Ensin on tärkeä muistaa, että pakotteet on pyritty muotoilemaan alusta asti niin, etteivät ne vaikeuttaisi tavallisen ihmisen elämää, Solanko sanoo.
”Yleisessä keskustelussa pakotteista tulee sellainen ajatus, että niillä yritetään kurittaa tai kurjistaa kaikkia venäläisiä, mutta siihen niitä ei ole suunniteltu.”

Ei tämä nykymenokaan kulutusjuhlineen ollut tarkoitus, mutta on hyvä muistaa, että pääkohde ei ole ollut alun alkaenkaan Venäjän kansa vaan sen hallinto. Tosin jos länsimaat olisivat halunneet julmia olla, niin nälkähän se on ennenkin ajanut Venäjän vallankumouksia...

Marraskuu wrote:

Tehokkain pakotemuoto on jätetty käyttämättä suurelta osin ja käytetty enimmäkseen vähemmän harmia aiheuttavia tavaroiden ja teknologian vientikieltoja. Venäjä saa tulonsa raaka-aineviennistä ja se olisi pitänyt pystyä pysäyttämään kokonaan. Jos venäjä ei saisi tuloja raaka-aineviennistä, ei se myöskään pystyisi ostamaan länsimaista mitään oli pakotteita tai ei.
 

Yritin pitkään kirjoittaa aiheesta, eli miten äkillinen täysstoppikin olisi ollut hyvin vaikea pala länsimaiden taloudelle, ja saattanut johtaa siihen, että meidän kykymme ylläpitää pakotteita olisi ehkä kärsinyt enemmän kuin Venäjän kyky ylläpitää sotaansa. Mutta en saanut mitään järkevää aikaiseksi, joten sanon vain lyhyesti: Olen samaa mieltä, että Venäjän ruuvia pitäisi kiristää enemmän ja nopeammin.

Epäreilua Ukrainan kannalta, mutta omista taloudellisista ja muista eduistaan on jokainen ensin huolehtinut. ☹ Voi vain toivoa, että oman talouden säästämisellä ja tilanteen pitkittymisellä ollaan taattu kokonaisuutena enemmän hyötyä, kuin mitä olisi heti tapahtuneella all-in:llä ja sen jälkeisellä kituuttamisella saavutettu.
 

Marraskuu wrote:

Toisaalta kysymys, miksi EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi ja aiheutti tällä tavoin inflaation nopean nousun yli viisinkertaiseksi tavoitetasoon nähden, jos heidän ainoa tehtävä on huolehtia inflaation pysymisestä max 2% tasolla? 

Inflaatiolla kesti reilut seitsemän vuotta lähteä nousuun, joten syy-seuraus-suhdetta nykyiselle inflaatiolle en lähtisi ensimmäisenä EKP:n korkopäätöksestä hakemaan.

EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi koska euroalueen pankkien väliset luotonantohalut olivat ruvella finanssikriisien, Kreikan ja hitaan toipumisen jälkimainingeissa. Matala korkotaso ei asiaa auttanut toivotusti, joten kokeiltiin negatiivistä korkoa, josko pankit saataisiin kannustettua lainaamaan sen sijaan että lojuuttaisivat rahojaan tileillä ja maksaisivat niistä negatiivistä korkoa.

Druuge wrote:

Onkos Euroalueen menestymistä tukeva rahapolitiikka lainkaan EKP:n mandaatissa? Olen antanut itselleni ymmärtää, että heidän mandaattinsa rajoittuisi inflaation torjuntaan. Tai ainakin se on paljon suppeampi kuin FED:n. Eli ei tavallaan voi odottakaan, että EKP toimisi niinkuin FED vastaavassa tilanteessa toimisi.

Juuri näin. FED:n homma on ongelmallisempi sen takia, että matala inflaatio ja matala työllisyys ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään, joten FED joutuu tekemään kompromisseja päättäessään mikä on oikea inflaatio- ja työllisyystaso. Lopputuloksena voidaan olla tilanteessa jossa kumpikin ovat huonosti ja maalitolppia joudutaan siirtelemään jotta voidaan sanoa että ollaankin tavoitteessa. EKP:n homma on helpompi, kun niiden tehtäviin ei kuulu työtätekevästä väestöstä huolehtiminen 🙄

Merta wrote:

 Käsittääkseni Cityconin eps on tasaista

Cityconin EPRA-tuloksesta laskettava eps on osakkeiden ajoittaisista takaisinostoista huolimatta laskenut vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen se oli kohtuullisen tasaista. Sama lysti jatkunee niin kauan kuin divestoinnit jatkuvat, core-bisneksen, valuuttakurssien ja mahdollisesta lähikuukausina tapahtuvasta korkotason parantumisesta huolimatta. Uusia bondeja firma saa näköjään nyt 6,5%:n korolla.

TuuriTuuli wrote:

En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...

Surkea esimerkki. Juuri tuollainen lainananto (siis yhtiö antaa osakkaalle lainaa jotta tämä voisi ostaa yhtiön osakkeita) näköjään osakeyhtiölain mukaan kiellettyä 🙄 

Osakeyhtiölaki 13 luku, 10§: "Yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille."

Tuo on ihan vakiomuotoilu melkein jokaisen yhtiön tilipäätöksessä: Yhtiökokous antaa yhtiön hallitukselle luvan hankkia osakkeita mitätöitäväksi tai pantiksi, vaikka niitä ei lopulta hankittaisikaan. Ihan vain, jotta vältyttäisiin ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiselta aina kun tulee tilaisuus hankkia omia osakkeita. Ei ainakaan varoiteta markkinoita ennalta ylimääräisiä yhtiökokouskutsuja lähettelemällä, että juuri nyt niitä aletaan ostaa.

Mitä tulee panttaukseen, niin (korjatkaa jos olen käsittänyt väärin) kirjanpitoasetukset määräävät miten nuo pantiksi otettavat osakkeet arvostetaan, eli arvostus ei tule olemaan ainakaan markkinahintaa korkeampi. Silloin lainaus panttia vastaan tuottaa defaultin sattuessa surkeimmillaankin saman menon, mikä tapahtuisi omien osakkeiden ostollakin.

 Teoriassa... Mitä nyt lueskelin pikaisesti, niin pantiksi otettujen omien osakkeiden realisointi luottotappion kattamiseksi näyttää aikamoiselta härdelliltä...

En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...

JR wrote:

Edit: TuuriTuulin linkkihän on asiallinen vastaus sun 30000 tiedemieheen. Ja paljon kertoo sun pyrkimyksestä älylliseen rehellisyyteen ja järkevään keskusteluun sekin, että toi on tähän ketjuun postattu aiemminkin, mutta jatkat saman argumentin käyttöä.

Ei se linkki 30 000 tiedemieheen ota kantaa, vain noihin Ollilan ja Legatesin juttuihin.

Tuohon 30 000 tiedemieheen sen sijaan voi ottaa kantaa ihan vain katsomalla kyseisen vetoomuksen omilta sivuilta ketä siihen on vastannut:

31,487 American scientists have signed this petition, including 9,029 with PhDs

Eli 22 ja puoli tuhatta maisteria tai kandia jos nuo etusivulla olevan lomakkeen kuvan vaihtoehdot ovat ainoita joilla voi koulutustasonsa ilmaista.

Koulutussysteemejä tuntemattomille, että bachelor tai kandi tarkoittaa lukiosta / amiksesta jatkettuja korkeakouluopintojen ensimmäistä neljää vuotta. Sitten, jos ammattikorkea, mennään pariksi vuodeksi työelämään ja sitten voidaan hakea täydennyskoulutusta master eli maisteri arvoon. Yliopistoissa voidaan jatkaa kandin tutkinnon jälkeen suoraan maisteriopintoja ennen täysipäiväistä työelämään siirtymistä.