Lehtopöllö wrote:

Sijoittajille on varsin kiusallista seurattavaa, kun yhtiön pääomistaja pyörittää johtoa. Mutta onko se oikeasti peruste tiputtaa yhtiö roskalainaluokkaan? 

Onhan tuolla muitakin ongelmia. Vuosien varrella hissukseen divestointien myötä laskeva vuokratuotto ja ylöspäin hiipivä loan-to-value pistävät ensimmäisenä silmään. Tosin tämän vuoden puolella tuo LTV:kin on saatu hienoiseen laskuun, mutta se on yhä aika korkea. Vuokratuotot hypähtivät jo viime vuoden puolella, kai lähinnä korkeahkon inflaation mahdollistamien korotusten ansiosta. Mutta divestoinnit yhä jatkuvat ja tänä vuonna on taas edellisvuotta alempia bruttovuokratuottoja yhdessä edellisvuotta korkeampien rahoituskulujen kanssa...

Toimarin erottaminen noin tökerösti tuntuu tosiaankin hölmöltä.

Onkohan noissa luottoluokituksissa myös se muna-kana-ongelma, että kun firma saa uusia lainoja ainoastaan korkeammalla korolla, se johtaa tulosnäkymien heikentymiseen, mikä johtaa luottoluokituksen laskuun, mikä voi johtaa korkeampiin korkoihin taas uusille lainoille?

Disclaimer: Jos minun tulkintani ja raportointi eroaa, niin se johtuu siitä että lasken itse LTV:n kaltaiset tunnusluvut.

TuuriTuuli wrote:

Disclaimer tähän väliin: en ole ihan täysin selvillä, oliko Cookin erottaminen oikeasti harkinnassa Fedissä, taputeltu pois, vai arvioitu toistaiseksi tarpeettomaksi siirroksi tapauksen juridisen tilanteen huomioon ottaen. Asia ei mielestäni ole seurauksia ajatellen yhtä olennainen kuin Trumpin sooloilu millä motiivilla tahansa.

Hesarin artikkelista: https://www.hs.fi/maailma/art-2000011451258.html

Lain mukaan Yhdysvaltain presidentillä on oikeus erottaa Fedin johtokunnan jäseniä ainoastaan perustellusta syystä. Tällä tarkoitetaan yleensä käytännössä törkeää virkavirhettä.

 

Cookin tapauksen keskiössä on, onko tällaista tapahtunut. Cookia ei ole syytetty tai tuomittu rikoksesta.

 

Trumpin esiin nostamat asuntolaina-asiat tapahtuivat ennen Cookin nimitystä Fediin. Ne olivat julkisessa tiedossa, kun senaatti selvitti hänen taustansa ja vahvisti hänen nimityksensä.

No perhana... Hesarihan oli keskipäivän artikkelissaan kertonutkin Cookista ja hänen rikoksensa taustoista. Eli tässä ei ole mitään ihmeteltävää: Cookin virka oli jo hyväksytty ja hänen rikosepäilynsä huomioitu nimitystä tehdessä senaatin hyväksyntäkierrosta myöten. Se ei silloin haitannut, eikä syytteitä oltu nostettu, joten asiaa ei kevyin perustein voida käsitellä uudelleen presidentin taholta nytkään, jos ei ole jotain ihan kokonaan uusia faktoja ole tullut esiin. Asiaan liittymättömiä lakeja tuntemattomana sanoisin, että Trumpilla on melko heikko juridinen peruste irtisanomiselle ennen kuin koko alkuperäinen petos on viety oikeuteen ja/tai virkarikossyyte nostettu (ja käsitelty?). Eli tilanteen olisi oltava jotenkin olennaisesti muuttunut.
 

Marraskuu wrote:

TuuriTuuli wrote:

Marraskuu wrote:

Miksi - siksi, että jokaista irtisanottavaa kohden on tusina paikkaa auringossa tavoittelevia. Trump on kerännyt ympärilleen ison hyötyjien joukon, joka hyväksikäyttää Trumpia etujensa ajamiseen. Siellä riittää jengiä, jotka ovat valmiita myymään vaikka äitinsä, jos vain saavat palkkioksi askeleen organisaatiossa ylemmäs.

En usko, että puhumastani noin 250 miljoonasta äänestyskelpoisesta kansalaisesta kovin suuri osa näkee asian noin 🙂

Tuolla massalla ei ole muuta vaikutusvaltaa kuin äänestää parin vuoden välein ja Trumpin kannattajajoukolle johtajien irtisanominen tuottaa pelkästään mielihyvää. Trumpin äänestäjille jokainen irtisanottu valtion virkamiesjohtaja on osoitus heidän johtajansa tarmokkuudesta ja mahtavuudesta.

Nyt kuulostaa siltä, että väität 77 miljoonan amerikkalaisen jatkavan Trumpin kannattamista vain ja ainoastaan tuon takia, sen sijaan että välittäisivät terveysvakuutuksestaan, sosiaaliturvastaan, työpaikastaan, kansalaisuudestaan ja oikeusturvastaan (muistaakseni latinoäänestäneistä melkein puolet äänesti Trumppia). (Juu, tiedän, tai ainakin oletan, ettet ihan sitä tarkoita 😁)

En jaksa uskoa noin yksinkertaiseen selitykseen, joten minun ihmetykseni Trumpin kannatusluvuista yhä säilyy. Samoin kuin olettamukseni, että välivaaleihin mennessä luvut ovat ihan toiset jos Trump jatkaa hyväksi katsomallaan talouslinjalla.

Aivan. Olisi pitänyt sanoa sananen noista taustalla olevista asetelmista, mutta kirjoitin aikalailla pikaisesti automaatiolla.

Pääsääntöisestihän ihmisiä voi / pitäisi erottaa vain organisaatio itse, ei ulkopuolinen taho. Se, että Trump ryhtyy erottamaan ihmisiä, muodostaa ongelman siitä miltä kyseinen erottaminen näyttää.

Se, ettei odoteta Fedin omia toimia asian suhteen, asettaa Fedin itsensä ikävään välikäteen: Jos erottaminen tapahtuu, se näyttää ulospäin taipumiselta Trumpin oikkuihin jolloin Fedin itsenäisyys asettuu kyseenalaiseen valoon ja seuraukset taloudelle voivat olla hirvittävät. Jos erottamista ei tehdä, se näyttää vahvistavan Trumpin väitettä oletetun rikollisen suojelemisesta ja taas Fed alkaa näyttäytyä ikävässä valossa.

Siitä riippumatta, onko erottaminen aiheellista, Trumpin oma toiminta on Fedin kannalta kuin norsun riehuminen posliinikaupassa. Tarpeeton veto, josta on pelkkää haittaa kaikille osapuolille. Myös osittain Trumpille, vaikkakin tämä tuskin välittää pidetäänkö häntä diktaattorina vai ei, kunhan vain saa murennettua Fedin kaltaisen instituution oman määräysvaltansa alle jotta voisi harrastaa vaikkapa erdoganilaista talouspolitiikkaa inflaation torjumiseksi korkotasoa alentamalla.

En olisi myöskään varma siitä, että tapaus on luonteeltaan sellainen, että se oikeuttaa presidentin väliintulon. Toistaiseksi se ei sellaiselta ole vaikuttanut, kun esimerkiksi rikostutkinnan kautta ei ole osoitettu, että Fed ei itse osaa asiaa hoitaa lain edellyttämällä tavalla.

Disclaimer tähän väliin: en ole ihan täysin selvillä, oliko Cookin erottaminen oikeasti harkinnassa Fedissä, taputeltu pois, vai arvioitu toistaiseksi tarpeettomaksi siirroksi tapauksen juridisen tilanteen huomioon ottaen. Asia ei mielestäni ole seurauksia ajatellen yhtä olennainen kuin Trumpin sooloilu millä motiivilla tahansa.

Marraskuu wrote:

Miksi - siksi, että jokaista irtisanottavaa kohden on tusina paikkaa auringossa tavoittelevia. Trump on kerännyt ympärilleen ison hyötyjien joukon, joka hyväksikäyttää Trumpia etujensa ajamiseen. Siellä riittää jengiä, jotka ovat valmiita myymään vaikka äitinsä, jos vain saavat palkkioksi askeleen organisaatiossa ylemmäs.

En usko, että puhumastani noin 250 miljoonasta äänestyskelpoisesta kansalaisesta kovin suuri osa näkee asian noin 🙂

Ei se ole ketään erottanut. Se on antanut laittoman määräyksen, joka yrittää erottaa Cookin joka on ilmoittanut kieltäytyvänsä kunniasta. Tuokin virallisesti torpataan oikeudessa kunhan ehditään kaikkien muiden Trumpista johtuvien oikeusjuttujen alta, joita Trump tietoisesti tehtailee saadakseen systeemin tukkoon.

Isompi huoli on se, että vaikka Cook on ilmoittanut olevansa yhä virassa, niin miten muu Fedin henkilöstö asian näkee. Pistetäänkö hänet (tietoisen laittomasti) kaikesta huolimatta jäähylle? Jättääkö hänen alaisensa häneltä tulevat asiat huomiotta peläten itse hankaluuksia? Ja vaikka nyt ei virastot vielä ottaisi tuollaisia määräyksiä vastaan, niin kuinka kauan kestää kun ne luovuttavat ja alkavat ottaa keisarillisia kirjoitetun lain ohittavia määräyksiä vastaan (osa, esimerkiksi maahanmuuttovirasto, on jo hypännyt Trumpin kelkkaan)? Miten kauan kestää, että Trump alkaa tunkea ja saada läpi siihen tarvittavat lakimuutokset? Kun Trump nyt harjoittelee askel askeleelta miten hänen omat henkilökohtaiset mustapaitaehdokkaansa eli kansalliskaarti tottelee häntä, niin alkaako jossain välissä todellinen terrori nyt jo aseistettujen kansalliskaartilaisten taholta?

On se kumma, miten kuninkaita vastustava ja vapauden nimeen vannovasta kansakunnasta iso osa (ei siis enemmistö kuitenkaan) yhä hyväksyy ihan tietoisesti Trumpin itsevaltaisen touhun, vaikka eivät pidäkään siitä miten hän hoitaa taloutta ja muita asioita. Ymmärrän kyllä, että niin kauan kuin Trump tekee asioita, joista heillä on vain omia valtafantasioita, niin homma on ok, mutta kun siellä joukossa on talouspuolella lähinnä sellaisia toimia joiden pitäisi olla jo alkanut pikkuhiljaa näkyä äänestäjien lompakossa. Ehkä keväällä etenkin ei-välttämättömyysjalostustuotteita tekevillä työläisillä on jo ihan eri ääni kellossa.

Sellaisesta dead-man switchistä tiedotettaisiin etukäteen ja julkisesti, muuten siitä ei olisi mitään hyötyä Putinin turvallisuuden kannalta. Tosin kuka sitä uskoisi kaikkien punaisten linjojen ja Medejevevevien ulostulojen jälkeen...

Mutta kiva ajatushan se olisi, että Trump olisi alkanut tajuta minkälaisena pellenä häntä pidetään ja ajattelisi osoittaa kerrankin nerouttaan, äijyyttään ja kykyään näyttää maailmalle kaapin paikan pidätyttämällä Putinin, joka on niin monta kertaa jo pissinyt häntä silmään.

Mitenköhän kauan Trump tosiaan sietää puheita siitä, että hän ei saa mitään aikaiseksi ja on vain Putinin sätkynukke? Etenkin kun on osoittanut merkkejä, että on alkanut tajuta itsekin asian (mikäli enää muistaa - sillä kun on vähän haasteita muistaa minkä valtion alueella Alaska sijaitsee).

Pelkään, että Putinin kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen Zelenskyi on hänen silmissään taas se, joka hyökkäilee viattomien valtioiden kimppuun.

Tai että Zelenskyi on hänen mielestään typerys kun panee vastaan sen sijaan että olisi heti antautunut... Sitä en tajua, että mikäli Trump todella tajuaa edes alkeet miten sota syttyi, niin miksi hän ei arvosta Ukrainan halua taistella hyökkääjää vastaan, kun hänen omaan maailmankuvaansa kuuluu, että on vain arvostettavaa voimannäyttöä taistella jokaisesta pikkuasiasta raivokkaasti.

Marraskuu wrote:

Eu:n neuvottelema tullisopimus on valitettavasti niin huono, että se voi olla alku Eu:n hajoamiselle. Britannia selvisi 10% tulleilla ja tämä asettaa kysymyksen muillekin Eu:n maille, miksi Eu:n neuvotteluvoima on heikompi kuin itsenäisesti toimivana valtiona?

USA:lla oli ylijäämää kaupasta Ison-Britannian kanssa (USA:n tuonti 68.1 miljardia vs vienti 79.9 miljardia, https://ustr.gov/countries-regions/europe-middle-east/europe/united-kingdom) kun taas EU:n kanssa oltiin selvästi alijäämäisiä (USA:han tuonti 605.8 miljardia vs vienti 370.2 miljardia, https://ustr.gov/countries-regions/europe-middle-east/europe/european-union).
 

Jos ihan tulliprosentteja katsoo, niin huonomminkin olisi voinut käydä. Tai sitten Britannialle olisi voinut käydä paremminkin. Kaikkein paras olisi tietenkin jos Trump ymmärtäisi ja luottaisi talousteoriaan, ja tajuaisi että kaikkea ei voi kotimaassa tuottaa ja että vapaakauppa on siksi tärkeää kun voi saada niitä muualla tuotettuja materiaaleja ja tarvikkeita mahdollisimman halvalla jotta voisi tuottaa halvalla kotimaassa niitä tarpeellisia lopputuotteita...

Nyt menee sekaisin kaksi asiaa: valitun yhtiön benchmarkkaus muihin vastaaviin yhtiöihin (sama markkina, sama toimiala) ja markkinoiden benchmarkkaus keskenään. Jos esimerkiksi sijoitat suomalaiseen yhtiöön ja vertaat sitä S&P 500:seen, et itse asiassa vertaa suomiyhtiötä vertaisiinsa vaan teet vertailua kahden eri markkinan välillä todella surkealla otannalla (yksi yhtiö edustamassa Suomen markkinaa vs noin 500 yhtiötä edustamassa USA:n markkinaa).

Jos haluaa hifistellä, niin vertaa salkkunsa suomiyhtiöitä suomi-indeksiin, jenkkiyhtiöitä jenkki-indeksiin jne. Silloin voi päätellä osaako ylipäätään valita voittajayhtiöitä valitsemaltaan markkinalta (ja toimialalta). Sen jälkeen sitten vertaa suomi-indeksejä ja jenkki-indeksejä keskenään, niin voi päätellä millä markkinalla kannattaa sijoituksensa tehdä ja valita salkkunsa maapainotus virhemarginaalit ja luottamusvälit huomioiden. Jos olisi 100% varma, että toinen markkina on parempi kuin toinen, niin sitten sijoittaa 100%:sti kyseiseen markkinaan. Mutta kun ei tiedä, niin hajautus tehdään sitten todennäköisyyksiä pyörittämällä. Viitteeksi mm. portfolioteoria.

Mutta aiemmin mainittu inflaatio plus oman elinkulut -vertailu on sekin mielekäs lähestymistapa, jos haluaa vain elää loppuelämänsä työtä tekemättä vertaamatta itseään naapurin Virtaseen ja tämän uuteen mehulinkoon.

Mjh44 wrote:

Moi,

luin ton sun vastauksen pariin, kolmeen kertaan. Ja lopputulos on, että en vain pidä tän tyyppisistä sijoituksista joita pitää tulkita, pyöritellä, miettiä mille viivalle mitkäkin  kertalukuiset kulut kuuluvat.

Mä pidän firmoista joiden tilinpäätöksiä ei tarvitse hirveesti tulkita, kuten VISA. Ja firmoista joilla on joku näkemys seuraavasta 10-50v.kuten Brookfield

Itsekin suosin kiinteistöfirmoja, koska niiden raportoinnin ymmärtää kännissäkin. Kun jätin työelämän, päätin etten tee enää eläissäni ammattimaista analyysia yhtikäs mistään asiasta (eipä minulla olisi resurssejakaan). Hyvin on sijoitukset menneet siitä huolimatta, vaikka foorumille kirjauduinkin koronadipin aikoihin lievässä paniikissa 😁.

Mutta kyllä jos haluaa sijoitustensa saavan mahdollisuuden olla jotain muutakin kuin nopan heittoa, niin kannattaa käydä lähimmän yliopiston kirjastossa vilkaisemassa ainakin tilinpäätösanalyysin oppikirjoja (niitä tosin ei taida saada kannettua ulos kirjastosta jos ei ole opiskelija). Kirjat ovat tiiliskiven paksuisia, mutta myös seikkaperäisiä ja runsailla esimerkeillä varustettuja oppikirjoja, ja niiden vanhempia painoksia löytyy jopa "ilmaisjakeluna" netistä. Yliopistojen kurssikuvauksissa (esim. Aalto-yliopiston Sisu-järjestelmää voi penkoa kirjautumatta sisään) on usein mainittu kurssin oheislukemistot, joten niistä voi hakea vinkkejä mitä kirjoja kannattaa kahlata läpi.
 

Osingot eivät myöskään näy operatiivisessa kassavirrassa, josta Mjh44 puhui.

Kun sävy keskusteluissa on ollut nyt vähän mitä on, niin kävin uteliaaksi ja katsoin tuota Betssonin kassavirtalaskelmaa.

Ihan ensimmäiseksi haluaisin huomauttaa, että vaikka kassavirtalaskelma kertoo mihin sitä rahaa käytetään, sen isoin puute on jaksotusten ja suoriteperusteisuuden puuttuminen. Kertaluonteiset erät tuottavat helpot paskahalvaukset, kun taas tuloslaskelmassa ne voidaan jakaa vaikutusajakseen, joka voi olla vuosia, jolloin tuloslaskelma on tasaisempi ja niin sanotusti edustaa paremmin liiketoiminnan keskimääräisiä tuloja ja menoja pitkällä tähtäimellä.

Kvartaalit eivät myöskään ole homogeenisiä: Q2:lle osuu yleensä isommat verojen maksut. Näin myös Betssonillakin.

Käyttöpääoman muutokset tapaavat olla yksi iso satunnaislukugeneraattori jokaisen yhtiön kohdalla. Näin myös Betssonillakin.

Q2:sella nyt sattui niin, että samaan kasaan osui sekä isot veroerät että käyttöpääoman muutos.

Käyttöpääoman heilunta edestakaisin ei ole vielä merkki yhtikäs mistään. Keskimäärin nuo liikut suuntaan tai toiseen kumoamat toisensa, joten kahden kvartaalin välissä tapahtuvien muutosten tarkkailu ei ole mielekästä.

Tutkimatta taseen muutoksia sen enempää sanoisin, että käyttöpääoman heilunta riippuu ihan siitä maksaako sekä firma että sen asiakkaat maksunsa heti vai vasta eräpäivänä, ja siitä osuuko tällä tilikaudella syntyneen laskun tai muun maksutapahtuman maksupäivä tälle vai seuraavalle kvartaalille.

Nämä huomioon ottaen "cash flow from operating activities before changes in working capital" näyttää paljon kauniimmalta, etenkin jos laskee siitä pois Q2:selle tyypillisen isomman veropommin.

Sitä en tiedä (enkä tutkinut), miksi veropommi on reippaat 25.5. Onko uhkapelien verotuksessa Ruotsissa ja muualla tapahtunut kiristyksiä? Vai onko firma tehnyt isoja siirtymisiä reguloiduille ja ulkomaisia toimijoita verottamaan pystyville markkinoille? Onko tullut jotain tuomioita veroepäselvyyksistä?
 

Valuuttakurssitappiota. Mainitun ETF:n euroissa noteerattu versio on 10% miinuksella. Dollareilla on saanut viime aikoina vähemmän euroja kuin vuoden vaihteessa, jolloin ETF ja indeksi olivat korkeimmillaan, joten euromääräinen ETF ei ole päässyt samaan nousuvauhtiin mukaan kuin indeksi.