Olet täällä

Random Walkerin matka osakemarkkinoiden maailmassa - 2.9.2021 02.17

Omat suosikkini tällä foorumilla ovat Randon Walkerin ja Mäkisen blogit. Ne ovat niitä kaikkein opettavaisimpia ja hyödyllisimpiä yleisellä tasolla. Toki kaikella kunnioituksella näitä muitakin kirjoittajia kohtaan, jotka tarjoavat säännöllisesti esimerkiksi hyvää ja ilmaista analyysia yksittäisistä yhtiöistä, tai vain elämänkokemuksia. Mutta herra Aholla etenkin painottuminen matemaattisempaan teoriaan on hieno ele, koska yleensä koulunpenkkien ulkopuolella asioissa mennään yksinkertaisimmilla mahdollisilla peukalosäännöillä ilman että niiden takana olevat mekanismit selkiytyvät (oma suosikkini vieläkin P/E- ja P/B-lukujen ruumiinavausartikkelit). Se johtaa, jos ei harhaanjohtaviin tulkintoihin niin ainakin nyanssisokeuteen (esim. "miksi keskihajonta (riski) pitäisi minimoida. Ilman riskiähän ei ole tuottoa" on täysin totta, mutta...).

Riskistä ja hajautuksesta tuleekin mieleen, että olen aikoinani laskeskellut velkakirjojen hyväksyttävää markkinahintaa. Menemättä siihen liittyviin matematiikan kaavoihin (joita en muista, enkä lähde uudestaan johtamaan, ja muutenkin olen epävarma yksityiskohdista), niin yksinkertaistettu periaate oli se, että veloilla on tietty todennäköisyys muuttua luottotappioksi jossa menettää koko velkakirjaan laitetun omaisuuden.

Näin ollen yhteen velkakirjaan sijoittamalla oli tietty todennäköisyys että paperi menee luottotappioksi ja silloin menettää koko sijoituksensa. Kahteen velkakirjaan sijoittamalla oli edellistä korkeampi todennäköisyys että ainakin yksi paperi menee luottotappioksi, mutta silloin menetti vain puolet sijoituksestaan. Tai no, koska on myös paljon pienemmällä prosentilla mahdollista molemmilla papereilla mennä luottotappioksi, keskimäärin saattoi odottaa menettävänsä vähän yli puolet, mutta pienemmän todennäköisyyden takia ei lähellekään kaikkea. Ja niin edespäin.

Nousevan luottotappion riskin vastineeksi tuli siis luottotappion sattuessa pienenevä menetetyn rahan määrä. Nettona kävikin niin että se hinta, jolla velkakirjat kannatti ostaa niin että pääsee keskimäärin break-eveniin, kasvoi ostettavien velkakirjojen lisääntyessä. Eli tuotto-odotus parani velkakirjojen määrää lisätessä, vaikka ostohinta ja velkakirjojen ominaisuudet eivät muuttuneet mihinkään.

Hajauttamalla ei ainoastaan pienentänyt tappioriskiä ja tappioiden rahasummaa, vaan sai todennäköisesti paremman tuoton kuin hajauttamatta. Asia joka todettiin toisella tapaa salkun hajautus -artikkelissakin erilaisten omaisuusluokkien välillä.

(Jos meni väärin, niin epäilen enemmän nyt käyttämiäni sanamuotoja ja lahoa päätäni, kuin tuolloin joskus tekemiäni laskelmia)

Jarkko Aho kirjoitti:
Eli korkea volatiliteetti ei ole kaikille hyvästä (vaikka se nostaisikin tuotto-odotusta), sillä kaikki eivät pysty kantamaan niin korkeaa riskiä.

Itse tunnustaudun henkilöksi joka käyttää ruskeita housuja, mutta puolustaudun sanomalla että minullakaan ei ongelma ole riski kurssiheilahtelusta, vaan riski siitä että osake ei romahduksensa jälkeen ikinä palaa entisiin lukemiinsa. Jos kurssi niiaa syvään ja hartaasti, niin mistä tiedän että se on pelkkää volaa? Firman tuloksentekokyky voi pysyvästi olla muuttunut, ja joskus se selviää vasta romahduksen jo tapahduttua. Jossain teknokuplassa sai hävetä, jos tuli yllätyksenä ettei jokainen internetfirma ollutkaan ath:nsa arvoinen. Mutta jonkun Nokian kohdalla saattoi tarvita vähän enemmän näkemystä ennustaakseen että niin hyvän dominoivan aseman pystyi niin surullisella tavalla menettämään. Sen valjettua saattoi olla hyvienkin no-brainer-tunnuslukujen aikana hankitut osakkeet turskaa. Siksi arvostan pääomien suojelua korkeammalle kuin tuottojen maksimointia.

Jarkko Aho kirjoitti:
Finanssikriisin myötä puhjennut kupla vaikutti selviöltä jo ainakin vuosi ennen kuin pörssit lopulta kääntyivät laskuun.

No todellakin. Alkusoiton aikana ehdittiin sulkea rahastoja lunastuksilta, viedä konkkaan pankkeja ja firmoja, keskuspankit alkoivat tukea asuntolainaajia jne. Ja, uskomatonta kyllä, vasta noiden hälytysmerkkien jälkeen alkoivat indeksit pudota! Sellaista seurausten lykkäystä tapahtuu harvoin. Tai ainakin tapahtui harvoin.

Näytä koko viesti
Taloudellinen ajattelu – taloudellisen hyvinvoinnin perusta - 28.8.2021 03.28

Erittäin hyvä että nostit. Moni ajatusvinouma on todellinen ja niistä kannattaa aina muistuttaa paitsi sinua ja minua, niin myös muita lukijoita.

Avaan vielä omaa ajatteluani tunteista ja sijoittamisesta. Ihan vain sen takia että en pidä omaa blogia jossa voisin näitä asioita puida, ja minulla on viime päivinä ollut ihan liikaa vapaa-aikaa.

Eli siis...

Hyvin osakkeiden valinta numeroita murskaamalla on helppoa, mutta kun tilanne on päällä onkin kaikki kauhean vaikeaa. Silloin tarvitaan hyvin valikoituja defensiivireaktioita jotka auttavat rauhoittumaan ja olemaan tekemättä typeryyksiä. Tai ainakin minä tarvitsen, koska järkevä ajattelu tunnekuohun vallassa ei ole vahvuuksiani.

Esimerkiksi koronadipin aikaan kaikki meni juuri niin kuin olin worst case scenario -suunnitelmassani ennakoinutkin, mutta tunnepuolella olin sellaisessa paniikissa että kirjauduin tälle foorumille vertaistukea hakemaan ihan vain jotta en poikkeaisi suunnitelmasta irrationaalisen kaiken menettämisen pelon takia. Se muuten auttoi: kun naputtaa tekstiä foorumille, ei ehdi naputtaa myynti-nappia välittäjällä.

Aivan vastaavasti oman rahan epäinhimillistäminen mainitulla "talon rahoilla pelaaminen"-ajattelulla (pidän ilmaisusta, se on jotenkin kaunis) parhaimmillaan auttaa pitämään tunteet kurissa ja järjen päässä. Toisinkin voi olla, kuten TA varoitti.

Jokaisella kokeneella sijoittajalla on varmaan omat rutiininsa miten he toimivat kun asiat alkavat heittää häränpyllyä. Vaikkapa lähteminen kävelylenkille talon ympäri ennen reagointia. Luin jokin aika sitten kuinka niin-ja-niin-moni treidari myöntää tekevänsä hommansa pienessä sievässä. Pidän omaa tapaani maksan kannalta parempana.

Taloudellinen Ajattelija kirjoitti:
Siitä syystä myös tappiollisten osakkeiden myymistä pantataan siihen asti, jos joskus "päästäisiin omilleen".

Tuon sukuinen vahingollinen ajattelutapa on ostaa kertaalleen myyty paska osake takaisin koska "se on minulle vielä pääomia velkaa".

Itse ajattelen (nykyään...) saavani sentään verovähennysedun kun hankkiudun turskasta eroon. Sillä saan henkisen myyntikynnyksen madallettua. Sitten piilotan turskaa koskevat taulukon rivit niin ettei tarvitse aina taulukkoa avatessa muistaa osaketta ja ajatella miten siihen on rahaa palanut ja alkaa vaatia rahoja takaisin.

Pyrin siihen, että tuijotan noita uudestaan vain kerran vuodessa sen verran että arvioin kuinka strategiani on pärjännyt tähän asti: Katson päiväkirjasta kuinka paljon teen tai jätän tekemättä hyviä ja huonoja liikkeitä kun ne on päähäni pälkähtäneet, miten seurantalistani laput ovat pärjänneet vs. salkkuni laput jne.

Mutta joo. Omien tilastojen perusteella on pakko myöntää, että kurssilaskijoita tulee katseltua liian kauan, etenkin jos alamäki alkaa huonoilla uutisilla mutta ei vielä huonoja uutisia vahvistavalla osavuosikatsauksella. Nimittäin, vanhaa baarilausahdusta yhden yön kohtaamisista soveltaen, koskaan en huonoja osakkeita ole ostanut, enkä ihan heti usko että hyvät osakkeet muuttuvat tuosta noin vain huonoiksi vain siksi että herra ja rouva Markkina sanoo niin cheeky Yksi syy, miksi noudatan tuollaisia mekaanisia ja ei-harkinnanvaraisia "tuplakurssi niin puolet pois"-sääntöjä.

Näytä koko viesti
Taloudellinen ajattelu – taloudellisen hyvinvoinnin perusta - 27.8.2021 06.26

Hmm... Totta puhuen "myymällä puolet pois kun kurssi tuplaantunut" ei saa koko pääomaa takaisin koska verot, mutta sijoitettua pääomaa jää vain veron verran, eli noin 15% jos menee henkilöverotuksena eikä yhteisöverona, eli niin vähän että voi ajatella "pelaavansa talon rahoilla".

Taloudellinen Ajattelija kirjoitti:
Kyllä ne voitot ja sijoitettu pääoma ovat yhtä lailla omia rahojasi ja kannattaa kohdella niitä samalla tavalla.

Niin kohtelenkin. Sanoin vain, että tuollainen ajattelutapa vähentää sijoituksiin liittyvää stressiä, ja mielenrauhasta kannattaa maksaa. Kuten olen jo ilmaissut, pidän varmasta rahasta vaikka sitä ei sitten tulisikaan yhtä paljon kuin suurella riskinotolla. Toisin kuin suurin osa palstan muusta porukasta, minä en todellakaan pelaa pokeria, blackjackia tai rulettia, enkä saa täpinöitäni todennäköisyyksien voittamisesta.

Minulla ei ole mitään muita tuloja kuin sijoitukset, joten otan tuottoni joko osinkoina tai sitten kotiuttamalla voittoja nousijoista jotka eivät maksa merkittävää osinkoa. Samalla sitten rahat voi pitää käteiskassassa odottamassa muiden potentiaalisten nousijoiden (tai osingonmaksajien) ilmaantumista, jonka jälkeen rince-and-repeat. Ainoa tapa lisätä hajautustakin.

 

Näytä koko viesti
Taloudellinen ajattelu – taloudellisen hyvinvoinnin perusta - 27.8.2021 07.59

Taloudellinen ajattelija kirjoitti:
Tämä voi ehkä olla järkevää sellaisten osingonmaksajien kohdalla, jotka eivät vuodesta toiseen kasvata tulostansa, esim. Fortum / Sampo.

Juu, nimenomaan tuon tyyppiset firmat. Vakaata tuottoa ja maltilliset kurssimuutosodotukset. Ei voi luottaa -50%:n laskuihin, joilla odotettaessa menetettyjen osinkojen kuittautuminen olisi varmaa, mutta ei voi luottaa +50%:n nousuihinkaan, jotta heti ostaminen olisi no-brainer. Siksi olen miettinytkin että osta-ja-unohda-tyyppisiä osinkoyhtiöitä jahdatessa voisi olla järkeä pohtia strategiaa mieluummin tilastollisin keinoin kuin fomo-ajattelulla tuottovaatimuksia kutistaen.

Taloudellinen ajattelija kirjoitti:
Tuloskasvattajien kohdalla tämä on vaarallinen logiikka, koska väliaikaisista aliarvostuksista huolimatta osakekurssi voi olla merkittävästi aiempaa korjausliikettä korkeammalla tasolla johtuen kasvaneesta tuloksesta.

Samaa mieltä. Vaikka joku Lehto onkin kansikuvapoika firmasta jossa "osta vielä kun ehtii"-ajattelu ei toiminut, niin keskimäärin pieniin ja kasvaviin (miljardiluokan liikevaihtoa tekevät tuppaavat kasvamaan vähemmän) firmoihin tosiaankin kannattaa sijoittaa nousukaudella heti eikä myöhemmin laskukauden päätteeksi.

(Ja kyllä, tiedostan että, toisin kuin Qt:n tyyliset teknopuljut, Lehtokin on syklinen firma, ei enää pieni tai edes keskisuuri, ja siksi eri asia eri arvostuksilla)

Taloudellinen ajattelija kirjoitti:
Esimerkiksi Qt oli pari vuotta sitten 5e lappu kovalla arvostuksella

Taloudellinen ajattelija kirjoitti:
Sanoisin että suurimmassa osassa yhtiöitä mitä aiemmin hyppää kyytiin, sen parempi, kunhan tekee pohjatyöt huolella ja varmistaa ettei sijoita pääomaa tuhoaviin yhtiöihin (opon tuotto pienempi kuin wacc).

Qt on loistava esimerkki siitä kuinka vaikea on ennustaa tulevaisuuden tenbaggereita vaikka tekisi minkälaista pohjatyötä. Katsotaan vaikka Inderesin ennustehistoriaa...

Onnittelut niille, jotka eivät ole poimineet salkkuunsa kymmenkuntaa vastaavaa meemifirmaa, vaan ovat kerralla onnistuneet valikoimaan juuri sen puljun, jonka arvostus ei ole palannut normaalimmille tasoille. Keskimäärin tuotot näilläkin jäänevät vähän heikommiksi, etenkin jos ostaa PE 200 -tasoilta.

Kun riskiä ottaessa valitsin kurssinousijoista jotain, niin valitsin aikoinaan mieluummin Kamuxin ja Harvian, kun fundat olivat paljon nätimmät kuin Qt:lla, ja nyt ne sitten ovat kyykkäämässä frown Osoittautui ihan hyväksi taktiikaksi ottaa alkuperäisen sijoitetun pääoman verran ulos firmoista heti kun tajusi että kurssit ovat nyt kaksinkertaistuneet. Ei kiusaa yhtä paljon kun voi ajatella että nyt kurssilaskut kohdistuvat vain "ylimääräiseen rahaan" eikä alkuperäiseen pääomaan.

Näytä koko viesti
Taloudellinen ajattelu – taloudellisen hyvinvoinnin perusta - 26.8.2021 10.37

Artikkeli ja kommentit kuulostavat kauhean tutulta pohdinnalta. Etenkin pelot kaiken kestävyydestä ja hubrikseen sortumisesta.

Olen opetellut elämään sillä ajatuksella, että kurssinousut ja kurssilaskut eivät ole oikeaa tuottoa tai tappiota, vaan firmojen ihan oikeasti tienaama käteinen ja siitä sijoittajille jaettu osuus on se mikä merkitsee sijoittajan onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta. Toisen kanssa voi unohtaa osakehuolet, toisen kanssa pitää koko ajan nähdä vaivaa, tehdä työtä, huolehtia, ja omata hyvä onni (saatte ihan itse päätellä kumpi on kumpi). Hyvät osinkofirmat ovat vaihdelleet kurssiaan miten sattuu, mutta ne ovat -50% pudotuksen jälkeenkin maksaneet kiltisti osinkonsa sijoittajille keskellä synkintä lamaakin tuottaen ihan saman prosentin sijoitetulle pääomalle kuin aina ennenkin.

Mutta kyllä kertaluonteinen +50% realisoitu arvonnousu veroista huolimatta lämmittää enemmän kuin jokavuotinen +6.5%:n osinkotuotto... Siinä on sentään seitsemän ja puolen vuoden ero takaisinmaksuajassa.

Olen tunnistanut itsessäni erikoisen onnistumisen pelon muodon: Olen koko elämäni rakentanut sille ajatukselle, että pörssi tuottaa osinkoina ja arvonnousuina hyvin pitkässä juoksussa X prosenttia. Sitten olen tehnyt suunnitelmani sen varaan, että saan tuon X tuoton pienimmällä mahdollisella työn määrällä. Olen ollut valmis luopumaan mahdollisista suurista kurssinousuista takuuvarman pienemmän tuoton puolesta vain välttääkseni mahdollisen pääoman menetyksen. Jos saankin ylituoton (kuten on nyt käynyt), niin se on tarkemmin ajateltuna hirvittävän huono asia: Olen erehtynyt. Asiat eivät ole menneetkään suunnitelman mukaan. Nyt olen ollut onnekas ja tienannut paremmin kuin suunnittelin, mutta huomenna voin yhä olla erehtynyt ja menetän rahaa. Rasittavaa olla huolissaan niin hyvällä kuin huonollakin säällä.

Taloudellinen ajattelija kirjoitti:
Raha polttelee taskussa
Perassic Park kirjoitti:
Kaikki tuottavat omaisuusluokat ovat historiallisen kalliita, eli 'there is no place to escape.'

Minun on jo pitkään pitänyt tehdä oma pienimuotoinen tutkimus siitä, olisiko sittenkin parempi istua kiltisti vuosiakin käteisen päällä odottaen kurssiromahdusta ja ostaa sitten pohjilta (jos sellainen osaa oikeasti tunnistaa) kuin yrittää poimia potentiaalisesti kalliita osakkeita ylikalliiden joukosta jollain satunnaisella hetkellä. Vaikka härkämarkkina onkin jatkunut vuodesta 2008 lähtien, niin pakkohan yksittäisissä osakkeissa on oltava silloin tällöin ollut aliarvostuksen hetkiä jotka korvaavat sitten vuosien edestä menetettyjä osinkoja ja kurssinousuja?

 

Näytä koko viesti
50 vuotta sitten dollari siirtyi kultakannasta fiat-fiaskoon - 26.8.2021 10.33

von Fyrckendahl kirjoitti:
Pian saarella alkaa olla köyhiä, joilla on varaa maksaa vain kourallinen timantteja kalasta. Kalastajan kannattaa ottaa ne vastaan ja teettää verkonpaikkaus sillä köyhällä, joka suostuu paikkaustyöhön viidellä kourallisella. Hän voi myös palkata köyhiä tekemään kovan kalastustyön ja ruveta itse kapteeniksi.

Sitten on tietenkin se näkökohta, että miksi kalastajan kannattaa ylipäätään pyörittää bisnestään (joka maksaa bitcoineja) jos bisnes tuottaa vuosi vuodelta yhä vain vähemmän ja vähemmän tuottoa panostukselle? Tuotantovälineisiin ei kannata sijoitaa jos ne eivät lopputuotteen deflaation takia maksa itseään takaisin. Olen ennenkin yrittänyt selittää, että vahingollisen deflaation ongelma ei välttämättä ole se, ettei ihmiset halua kuluttaa (pakolliset ostokset kun tehdään joka tapauksessa), vaan se, että tuottajat eivät halua enää tuottaa (kenenkään ei ole pakko tuottaa enempää kuin omaan tarpeeseen, sen jälkeen voi tappiollisten investointien sijaan vain "istua arvoaan kasvattavan - tai säilyttävän - rahakasan päällä").

Huvittavinta on se, että kun tuottajat ei tuota, niin kysyntä alkaa ylittämään tarjonnan, jolloin palataankin inflaatioon deflaation sijasta. Mutta se on sairasta inflaatiota, koska se ei tapahdu ostovoiman lisääntymisen aiheuttaman kysynnän kasvun takia, vaan kannattavuuden kutistumisesta johtuvan tarjonnan putoamisen takia.

Itseäni hirvittää noissa tulevaisuusvisioissa se, että en kaikista ankeloiden vakuutteluista huolimatta pysty näkemään etuja koko ihmiskunnalle. Vain etuja sille etuoikeutetulle porukalle, jonka kannattaa kaupata ajatusta eteenpäin, jotta löytyisi aina niitä jotka ovat valmiita ostamaan coineja pois suuremmalla hinnalla siltä etuoikeutetulta porukalta.

Ei kuitenkaan huono sijoitusinstrumentti, olen ihan kivasti tehnyt fyffeä tunnistamalla tukitasot. Sanon vain että se on huono one-and-only-valuutta.

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 4.8.2021 07.47

Ei kattoa. Viro lähtee ilmeisestikin siitä, että jos firmat voivat pyörittää sijoitustoimintaa veroja lykäten, niin tavallisen kansalaisenkin on voitava niin tehdä tarvitsematta perustaa yritystä sitä varten.

Tässä muuten linkkejä aiheesta:

Verotuksesta: https://www.emta.ee/eng/private-client/declaration-income/taxation-incom...

Lakipykälä: https://www.riigiteataja.ee/en/eli/ee/527042020011/consolide/current#par...

Näytä koko viesti
Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto - 4.8.2021 05.28

Mites kirjoittelu Viron puolen sijoitusyritystoiminnasta etenee? Itse olen alkanut vakuuttua, että jos muuttaa Viroon ja ottaa yksityishenkilönä paikallisen sijoitustilin, ei koko sijoitusyritystä tarvita mihinkään.

Mutta varsinainen syyni kirjoittaa ketjuun on kysymys: Miten hyvä tuo Procountor oikein on? Pääseekö sillä kirjanpidon tuskasta (liittää vain välittäjän pdf-kuitit ja unohtaa pohtimiset vaihto-omaisuuksien ja pitkäaikaisten sijoitusten, tai TVL:n ja EVL:n välillä) hintaan 19e/kk plus tilitoimiston muutaman sadan tilinpäätöksen maksu kerran vuodessa? Tähän asti käyttämäni ohjelmat ovat olleet vain paperi-kynä-tilikirjojen digitaalisia versioita sad

Näytä koko viesti
Nordnet - Kysymyksiä ja vastauksia - 3.8.2021 05.41

Anssi A kirjoitti:
Onko siitä haittaa, että ulkomaalaiset valuuttatilit ovat miinuksella, jos tilin nettosaldo on kuitenkin plussalla? Esim. Eurotili +10k, SEK-tili -80k.

On. Tuo on kruunumääräistä velkaa, josta juoksee korko. Eurotilin saldolla ei ole merkitystä, koska on sinun tehtäväsi siirtää rahat eurotililtä sek-tilille ja maksaa velka pois.

Näytä koko viesti
Nordea - 29.7.2021 02.09

Stockist kirjoitti:
Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?

Täydennykseksi von Fyrckendahlin kirjoitukseen, että vielä tuloslaskelmassa ei näy kaikki mihin rahaa käytetään tai on pakko käyttää. Alarivistä ei makseta ainoastaan osinkoa, vaan myös liiketoiminnan kasvupanostukset, ja ei-tulosvaikutteiset asiat kuten olemassaolevien lainojen lyhennykset (silloin kun niitä ei kateta uusia lainoja ottamalla - ei sinänsä pankkeja koskeva asia siis, mutta noin yleisesti).

Kun von Fyrckendahl puhuu kestävästä osingosta, niin hän tarkoittaa paitsi keskimääräistä EPS:ää pitkältä ajalta (mihin hän varmaan viittaa kun puhuu EPS:n heilahtelusta) niin myös sitä oikeaa rahaa jolla osingot maksetaan, eli kassavirtaa (jota yhdessä taselaskelman kanssa ei turhaan pidetä pakollisena raportoitavana). Vaikka taseseen olisi merkitty jakokelpoisia varoja valtavat määrät, ja näin ollen valtavia osinkoja voidaan maksaa ulos, on osingot silti maksettava käteisellä rahalla joka on irrotettava jostain (aina se ei ole pankkitilillä vuosia lojuneet rahat, vaan esimerkiksi myynnistä saatavat käteismaksut).

Näytä koko viesti