Marraskuu wrote:

Toisaalta kysymys, miksi EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi ja aiheutti tällä tavoin inflaation nopean nousun yli viisinkertaiseksi tavoitetasoon nähden, jos heidän ainoa tehtävä on huolehtia inflaation pysymisestä max 2% tasolla? 

Inflaatiolla kesti reilut seitsemän vuotta lähteä nousuun, joten syy-seuraus-suhdetta nykyiselle inflaatiolle en lähtisi ensimmäisenä EKP:n korkopäätöksestä hakemaan.

EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi koska euroalueen pankkien väliset luotonantohalut olivat ruvella finanssikriisien, Kreikan ja hitaan toipumisen jälkimainingeissa. Matala korkotaso ei asiaa auttanut toivotusti, joten kokeiltiin negatiivistä korkoa, josko pankit saataisiin kannustettua lainaamaan sen sijaan että lojuuttaisivat rahojaan tileillä ja maksaisivat niistä negatiivistä korkoa.

Druuge wrote:

Onkos Euroalueen menestymistä tukeva rahapolitiikka lainkaan EKP:n mandaatissa? Olen antanut itselleni ymmärtää, että heidän mandaattinsa rajoittuisi inflaation torjuntaan. Tai ainakin se on paljon suppeampi kuin FED:n. Eli ei tavallaan voi odottakaan, että EKP toimisi niinkuin FED vastaavassa tilanteessa toimisi.

Juuri näin. FED:n homma on ongelmallisempi sen takia, että matala inflaatio ja matala työllisyys ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään, joten FED joutuu tekemään kompromisseja päättäessään mikä on oikea inflaatio- ja työllisyystaso. Lopputuloksena voidaan olla tilanteessa jossa kumpikin ovat huonosti ja maalitolppia joudutaan siirtelemään jotta voidaan sanoa että ollaankin tavoitteessa. EKP:n homma on helpompi, kun niiden tehtäviin ei kuulu työtätekevästä väestöstä huolehtiminen 🙄

Merta wrote:

 Käsittääkseni Cityconin eps on tasaista

Cityconin EPRA-tuloksesta laskettava eps on osakkeiden ajoittaisista takaisinostoista huolimatta laskenut vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen se oli kohtuullisen tasaista. Sama lysti jatkunee niin kauan kuin divestoinnit jatkuvat, core-bisneksen, valuuttakurssien ja mahdollisesta lähikuukausina tapahtuvasta korkotason parantumisesta huolimatta. Uusia bondeja firma saa näköjään nyt 6,5%:n korolla.

TuuriTuuli wrote:

En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...

Surkea esimerkki. Juuri tuollainen lainananto (siis yhtiö antaa osakkaalle lainaa jotta tämä voisi ostaa yhtiön osakkeita) näköjään osakeyhtiölain mukaan kiellettyä 🙄 

Osakeyhtiölaki 13 luku, 10§: "Yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille."

Tuo on ihan vakiomuotoilu melkein jokaisen yhtiön tilipäätöksessä: Yhtiökokous antaa yhtiön hallitukselle luvan hankkia osakkeita mitätöitäväksi tai pantiksi, vaikka niitä ei lopulta hankittaisikaan. Ihan vain, jotta vältyttäisiin ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiselta aina kun tulee tilaisuus hankkia omia osakkeita. Ei ainakaan varoiteta markkinoita ennalta ylimääräisiä yhtiökokouskutsuja lähettelemällä, että juuri nyt niitä aletaan ostaa.

Mitä tulee panttaukseen, niin (korjatkaa jos olen käsittänyt väärin) kirjanpitoasetukset määräävät miten nuo pantiksi otettavat osakkeet arvostetaan, eli arvostus ei tule olemaan ainakaan markkinahintaa korkeampi. Silloin lainaus panttia vastaan tuottaa defaultin sattuessa surkeimmillaankin saman menon, mikä tapahtuisi omien osakkeiden ostollakin.

 Teoriassa... Mitä nyt lueskelin pikaisesti, niin pantiksi otettujen omien osakkeiden realisointi luottotappion kattamiseksi näyttää aikamoiselta härdelliltä...

En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...

JR wrote:

Edit: TuuriTuulin linkkihän on asiallinen vastaus sun 30000 tiedemieheen. Ja paljon kertoo sun pyrkimyksestä älylliseen rehellisyyteen ja järkevään keskusteluun sekin, että toi on tähän ketjuun postattu aiemminkin, mutta jatkat saman argumentin käyttöä.

Ei se linkki 30 000 tiedemieheen ota kantaa, vain noihin Ollilan ja Legatesin juttuihin.

Tuohon 30 000 tiedemieheen sen sijaan voi ottaa kantaa ihan vain katsomalla kyseisen vetoomuksen omilta sivuilta ketä siihen on vastannut:

31,487 American scientists have signed this petition, including 9,029 with PhDs

Eli 22 ja puoli tuhatta maisteria tai kandia jos nuo etusivulla olevan lomakkeen kuvan vaihtoehdot ovat ainoita joilla voi koulutustasonsa ilmaista.

Koulutussysteemejä tuntemattomille, että bachelor tai kandi tarkoittaa lukiosta / amiksesta jatkettuja korkeakouluopintojen ensimmäistä neljää vuotta. Sitten, jos ammattikorkea, mennään pariksi vuodeksi työelämään ja sitten voidaan hakea täydennyskoulutusta master eli maisteri arvoon. Yliopistoissa voidaan jatkaa kandin tutkinnon jälkeen suoraan maisteriopintoja ennen täysipäiväistä työelämään siirtymistä.

Kilppari wrote:

Siitä onko joko arvostettu taho ollut kanssasi eri mieltä kirjoittaa esim Ossi Tiihonen:

Yli 30.000 amerikkalaista tiedemiestä: Ihminen ei syyllinen ilmastonmuutokseen – Ossi Tiihonen

Taidanpa toistaa tämän kun tuossakin linkissä palattiin taas Antero Ollilaan ja Legates at al -artikkeliin...

https://jokimaki.wordpress.com/2020/08/28/ilmastonmuutoksenkieltajat-ja-konsensustutkimuksen-vaaristely-osa-2/

Aki Pyysing wrote:

Kun tietää nimimerkin tuottavan lähinnä kauppamääräpäivityksiä, pitäisi olla aika helppo väistää viestit.

Väistöjen ongelma on siinä, että kun ehdollistuu ohittamaan kaikki ketjut, joissa viimeisin kirjoittaja on "aaaa", niin sitten jää lukematta ne muidenkin uudet viestit kyseisestä ketjusta. Toinen vaihtoehto on sitten klikata joka päivä auki n kpl ketjuja tarkistaakseen onko niissä jotain uutta, mikä ei sekään oikein houkuttele.

Minulle tosin kelpasi se, että kun hänelle huomautti jokapäiväisestä spämmäyksestä, hän vaihtoi (ainakin vähäksi aikaa) viikkotiivistelmiin. Tosin on hänellä ollut vielä parinkin päivän välein juttua jostain yhtiöstä, mutta en ole katsonut onko silloin kyse erikoisten vaihtopiikkien raportoinnista, kun ohitan hänet nykyään automaattisesti.

Viikoittainen katsaus, tai kun jotain erityisen suuria liikkuja tapahtuu, on parempi. Vähemmän kohinaa, ja palvelee siten paremmin niitä joita kiinnostaa. Vaikka olenkin sitä mieltä että ne, joita oikeasti kiinnostaa, osaavat seurata noita kauppamääriä itsekin.

Jos demokratiaksi menee, niin jatkakoon jos edes kourallinen foorumilaisia tunnustaa lukevansa hänen juttujaan, kunhan vain pitäytyy viikkokatsauksissa ja erikoistilanteiden raportoinnissa.

Pikakatsauksella näyttäisi dippi koskevan ruotsalaisia kiinteistöfirmoja noin yleisesti (SBB nousussa, mutta se onkin tällä hetkellä erikoistapaus), eli mitään juuri Cibusta yksinään koskevaa ei ole liikkeellä. Noin muutenhan se on yhä velkainen kiinteistöfirma jonka bondit ovat muuttuvakorkoisia ja vasta torstaina Riksbanken nosti ohjauskorkoaan.

Mutta miksi juuri tänään tuollainen dippi...? Pitää käydä läpi uutisia, en ole sitten aamun lukenut kuin Ukrainaa koskevat asiat.

TheSouthSeaCompany wrote:

joten on mahdollista että osinkoa pikemminkin nostetaan emon auttamiseksi.

Ei kuulosta järin moraalisesta vedolta nykyisellä kassavirralla (ja EPS:llä).

Sitä mieltä kyllä olen, että Gazit-Globella on kaikki motivaatio pitää Citycon terveenä ja tuottavana.

Ihan ilman mitään perusteita ja kommervenkkejä sekä yhtään pohtimatta tai ajatuksia suodattamatta tuli mieleen, että jokin härskimpi veto olisi junailla kiinteistökannan kauppaa Cityconilta GG:lle alehintaan viimeksi mainitun taseen parantamiseksi ja rahavirtojen ohjaamiseksi 100%:sti GG:lle, ja senkin jälkeen palauttaa osa kauppahinnasta GG:lle osinkoina. Mutta sellaiseen taitaa löytyä paljon juridisia ja regulaatio-ongelmia niin Suomesta kuin Israelistakin?

Indrid Cold wrote:

Velkakirjamarkkina on siis Olav Thonin mukaan niin kallis että pankista saa halvemmalla.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin Citycon onkin siirtynyt ottamaan lainojaan pankeilta bondien sijasta. Kannatti olla kiinnittämättä omistuksiaan jo vuosia sitten pankkilainoihin, nyt pystyy vaihtamaan vakuudettomat bondit vakuudellisiin pankkilainoihin...

 Jos jättää huomiotta markkinatilanteen ja mahdolliset arvonalennukset niin kuitenkin SEK ja NOK tuottaa jo sinällään suuret arvonalennukset euromääräisenä Cityconille jos ostoskeskuksia Ruotsissa tai Norjassa saataisiin kaupaksi.

Firman piti saada EPS:nsä noususuhdanteeseen jo vuosia sitten, mutta aina jotain tapahtui. Heinäkuussa jo laskeskelin noiden valuuttakurssien vaikutusta. Sen jälkeen kurssit ovat muuttuneet vieläkin epäedullisemmiksi Norjan valuuttaa lukuunottamatta. 😟 (Kävi muuten tsägä silloin heinäkuussa, pääsin koko positiosta eroon 5,70e:ssä ja jäin sentään plussalle osingot huomioiden - tosin vuosituotto koko omistusajalta ei ole edes välttävä)

En minä kyllä taloudellisiin ongelmiin vielä usko, mutta osingon leikkaus on ihan realistinen uhka. Ja näillä kursseilla se leikkaus saa olla aika reippaanlainen jotta osake alkaisi tuntua taas erityisen kalliilta.

Huokaus... Tunnistan käyttäytymismallin omalla kohdallani: En aio palata omistajaksi ihan vielä, odotan mieluummin sitä oikeaa tuloskäännettä ja maksan sitten puolet enemmän osakkeesta ja jostain hiibasesta 6%:n osinkotuotosta - toivottavasti nouseviin kursseihin 🙄

Positiivista on kuitenkin se, että vielä viime kuussa uutisoitiin ostareiden kävijämäärien kasvusta.