Pikakatsauksella näyttäisi dippi koskevan ruotsalaisia kiinteistöfirmoja noin yleisesti (SBB nousussa, mutta se onkin tällä hetkellä erikoistapaus), eli mitään juuri Cibusta yksinään koskevaa ei ole liikkeellä. Noin muutenhan se on yhä velkainen kiinteistöfirma jonka bondit ovat muuttuvakorkoisia ja vasta torstaina Riksbanken nosti ohjauskorkoaan.
Mutta miksi juuri tänään tuollainen dippi...? Pitää käydä läpi uutisia, en ole sitten aamun lukenut kuin Ukrainaa koskevat asiat.
TheSouthSeaCompany wrote:
joten on mahdollista että osinkoa pikemminkin nostetaan emon auttamiseksi.
Ei kuulosta järin moraalisesta vedolta nykyisellä kassavirralla (ja EPS:llä).
Sitä mieltä kyllä olen, että Gazit-Globella on kaikki motivaatio pitää Citycon terveenä ja tuottavana.
Ihan ilman mitään perusteita ja kommervenkkejä sekä yhtään pohtimatta tai ajatuksia suodattamatta tuli mieleen, että jokin härskimpi veto olisi junailla kiinteistökannan kauppaa Cityconilta GG:lle alehintaan viimeksi mainitun taseen parantamiseksi ja rahavirtojen ohjaamiseksi 100%:sti GG:lle, ja senkin jälkeen palauttaa osa kauppahinnasta GG:lle osinkoina. Mutta sellaiseen taitaa löytyä paljon juridisia ja regulaatio-ongelmia niin Suomesta kuin Israelistakin?
Indrid Cold wrote:
Velkakirjamarkkina on siis Olav Thonin mukaan niin kallis että pankista saa halvemmalla.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin Citycon onkin siirtynyt ottamaan lainojaan pankeilta bondien sijasta. Kannatti olla kiinnittämättä omistuksiaan jo vuosia sitten pankkilainoihin, nyt pystyy vaihtamaan vakuudettomat bondit vakuudellisiin pankkilainoihin...
Jos jättää huomiotta markkinatilanteen ja mahdolliset arvonalennukset niin kuitenkin SEK ja NOK tuottaa jo sinällään suuret arvonalennukset euromääräisenä Cityconille jos ostoskeskuksia Ruotsissa tai Norjassa saataisiin kaupaksi.
Firman piti saada EPS:nsä noususuhdanteeseen jo vuosia sitten, mutta aina jotain tapahtui. Heinäkuussa jo laskeskelin noiden valuuttakurssien vaikutusta. Sen jälkeen kurssit ovat muuttuneet vieläkin epäedullisemmiksi Norjan valuuttaa lukuunottamatta. 😟 (Kävi muuten tsägä silloin heinäkuussa, pääsin koko positiosta eroon 5,70e:ssä ja jäin sentään plussalle osingot huomioiden - tosin vuosituotto koko omistusajalta ei ole edes välttävä)
En minä kyllä taloudellisiin ongelmiin vielä usko, mutta osingon leikkaus on ihan realistinen uhka. Ja näillä kursseilla se leikkaus saa olla aika reippaanlainen jotta osake alkaisi tuntua taas erityisen kalliilta.
Huokaus... Tunnistan käyttäytymismallin omalla kohdallani: En aio palata omistajaksi ihan vielä, odotan mieluummin sitä oikeaa tuloskäännettä ja maksan sitten puolet enemmän osakkeesta ja jostain hiibasesta 6%:n osinkotuotosta - toivottavasti nouseviin kursseihin 🙄
Positiivista on kuitenkin se, että vielä viime kuussa uutisoitiin ostareiden kävijämäärien kasvusta.
Heikin Ashi wrote:
osingot huomioiden long-sijoittajat 20% tappiolla
Vain jos teki long-sijoituksensa vuoden 2021 huipulla...
Tuossa on rivien välissä sellainen ärsyttävä olettamus, että long-sijoittajan pitäisi laskea treidaajan logiikalla tuottoaan eli ostaen ja myyden kurssinytkähdysten mukaan, sen sijaan että katsoisi pitkän ajan realisoitunutta kassavirtaa.
Ja tässä minun kirjoituksessani on sellainen ärsyttävä olettamus, että long-sijoittajaa ei yhtään vituttaisi nähdä kurssien laskeneen 20% tilanteesta jossa kuitenkin tiesi että tässä saattaa olla mopo lähtenyt vähän käsistä ja olisi voinut tehdä kivan tilin ottamalla kurssinousuna viiden vuoden osingot ja odottamalla korjausliikettä tai etsimällä kohtuullisemmin arvostettuja papereita 😛
TuuriTuuli wrote:
Jep. Siihen oli kyllä syynsä, kun koronaepidemian jäljiltä olivat toimitusketjut sekaisin, joten inflaatiota pidettiin vain viivästynestä kysynnästä ja pullonkauloista johtuvana ja tilanne korjautuisi itsestään kunhan vain firmat saisivat taas tuotantoaktiviteettinsa jaloilleen... Ehkä noin olikin, mutta siinä tapauksessa kävi niin onnettomasti että viivästyneen kysynnän ja pullonkaulojen aiheuttaman inflaation mentyä jokin niistä siinnyt muun tyyppinen inflaatio jäi.
Joka tapauksessa nyt inflaatio on saatu kiihtettävästi hidastumaan. Euroalueella kuluttajahintaindeksi kovasti yrittää mennä tasaisena kuukausitaolla. Jenkkilässä taas oli tasaista 2022 lopussa, mutta nyt on taas alkuvuoden ajan indeksi on noussut sellaisella 3%-4% vuositason inflaatiolla.
Jenkkilässä siis näyttäisi inflaatio olevan hieman sinnikkäämpää, siinä mielessä että ollaan palattu kuukausitasolla kasvuun yli 2% tavoitteen. Yhtään tämän enempää analysoimatta.
En ole jaksanut seurata mistä inflaatio johtuu ja mikä on inflaation rakenne missään päin maailmaa. Odotan vain että se vihdoin ja viimein malttaisi loppua että saataisiin taantumat, koron nostot ja muu paska pois jaloista ja palattaisiin takaisin härkämarkkinaan. Tämä on ollut pirun stressaavaa katsella omistusten arvostustasoja, vaikka salkkuni onkin rakennettu osinkojen varaan eikä niissä tärkeimmissä osinkokoneissa ole tapahtunut huolestuttavaa kehitystä (100% tuloksestaan osinkoina jakavia firmoja olen pitänyt lähinnä seurantapositioina).
ja twitter-kannanottoja on lähes mahdoton löytää
No nyt Twitter-haku toimii. Eilen se tuotti jostain syystä random-tuloksia 😮
Joo, ei minullakaan oikeastaan ole mitään muuta aiheesta, kun - jos ei tullut esiin - olin kuitenkin samaa mieltä kanssasi kaikesta sanomastasi. Paitsi tuosta insentiivi-jutusta. Mutta siitä kyllä ehdottomasti samaa mieltä että puuttuva paine oikeassaolemiseen ei varsinaisesti auta geneeristä virkamiestä tekemään työtään hyvin.
Kyse nimenomaan eroavaisuuksista miten asioita painotetaan. Vaikka minäkin yleistän ja teen olettamuksia, niin toisaalta sorrun usein myös sellaiseen ajatteluun (fiktiivinen esimerkki jossa oletetaan etten tunne paprikoita), että tiedän kyllä punaisen paprikan olevan paprika, mutta vihreä paprika ei ole automaattisesti toinen, erilainen paprika 🙄
mskomu wrote:
Paha sanoa, mitä kulisseissa tapahtuu, mutta jälkiviisaasti on helppo todeta, että keskuspankit olivat todella pahasti väärässä, kun inflaation alkaessa nousta pitkän nollakauden jälkeen, he jatkoivat elvytystä ja kun inflaatio alkoi olla oikeasti ylhäällä, niin he sanoivat, että tämä on vain väliaikaista, eikä mitään tehty.
Jep. Siihen oli kyllä syynsä, kun koronaepidemian jäljiltä olivat toimitusketjut sekaisin, joten inflaatiota pidettiin vain viivästynestä kysynnästä ja pullonkauloista johtuvana ja tilanne korjautuisi itsestään kunhan vain firmat saisivat taas tuotantoaktiviteettinsa jaloilleen... Ehkä noin olikin, mutta siinä tapauksessa kävi niin onnettomasti että viivästyneen kysynnän ja pullonkaulojen aiheuttaman inflaation mentyä jokin niistä siinnyt muun tyyppinen inflaatio jäi.
Samaa mieltä oli suuri osa (ei välttämättä suurin osa, en tiedä sitäkään) myös muista mielipiteensä kertoneista. Näistä sitten väärässä olijat karsiintuvat pois ja unohtuivat, ja ne, jotka olivat oikeassa, muistetaan ja pääsevät jatkoon ja seurantalistoille. Nyt testataan ovatko nämä nykytilanteessa oikeassa uusien teesiensä kanssa.
Silti suuresta "maallikkojen" joukosta muutamat ovat onnistuneet hyvin vieläpä pitkän ajan yli. Aiemmin mainitsemistani ehkä ainoastaan Mäkisellä on tällainen tracki, mutta kuitenkin. Muutenkin yleisesti mun pointti ei ollut, että listaamani henkilöt olisivat erityisen hyviä makrotalouden ennustamisessa, vaan että keskuspankit voivat olla jopa heitäkin huonompia.
Täytyy myöntää etten muista Mäkiseltä mitään vahvoja näkemyksiä aiheesta.
Lepikön puheista tästä aiheesta varhaisin muistikuva minulla on tämän vuoden puolelta kun hän alkoi arvostella että korkoja nostetaan liikaa. Hän on usein ilmaissut että hänen mielestään historiallisesti inflaatiot ovat korjanneet itse itsensä ja näin olisi pitänyt nytkin antaa tapahtua huomattavasti hillitymmillä koronnostoilla (kuuluuko hän väliaikaisen inflaation teorian kannattajiin? En usko, mutta ei ainakaan kuulu sinnikkään inflaation teorian kannattajiin).
Vanhoja twitter-kannanottoja on lähes mahdoton löytää ja Inderes-keskustelupalstan hakukin tuntuu vähän onnettomalta, joten en pysty tarkistamaan mitä hän on kuluneen vajaan kolmen vuoden aikana teoretisoinut.
Joten kun materiaalia on noin vähän, ymmärrettävästi en nimenomaan makrotalouden track recordin puolelta ole saanut syytä kuunnella heitä enempää kuin muitakaan. Olisin varmasti erimieltä jos muistaisin näiden kaikki mielipiteet vuosien takaa 🙄
Tähän aiheeseen liittyy myös Philip Tetlockin tekemä projekti, jossa tutkittiin tulevaisuuden ennustamista ja erinäisten kokeiden jälkeen hän kasasi hyvin pärjänneistä vapaaehtoisista tiimin, joka haastoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kisaan. Ei liittynyt talouteen, mutta kuitenkin. Tiedustelupalvelulla oli ihan toisenlaiset resurssit, pääsy ei-julkiseen dataan (esim. vakoilusatelliitit ymv.) ja varmasti ihan erilainen määrä akateemisia loppututkintoja aiheesta. Muistelisin, että hävittyään kolmannen vuoden putkeen, niin eivät suostuneet enää jatkoon. Tämän pointti vain se, että en luota erityisesti auktoriteettiin näissä asioissa varsinkin, kun tällaisiin auktoriteetteihin noustaan usein muilla ansioilla tai sinne nousee tietynlaisia henkilöitä.
Tuttu nimi. Kaivoin pikaisesti linkkejä kiinnostuneille selvitykseksi mistä on kyse:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Good_Judgment_Project
https://www.vox.com/2015/8/20/9179657/tetlock-forecasting
Mm. tuota projektia mietin kun aloin puhumaan parviälystä: Tiedämme kyllä, että jotkut yksilöt ovat oikeassa, mutta emme tiedä mitkä yksilöt ja missä määrin.
En nyt lukenut Voxin artikkelia (kunnolla), mutta vanhan muistikuvani mukaan Tetlockin projektin pihvi on juuri siinä, että supertietäjätkin alkavat ajan kanssa erehtyä tehdessään ennusteitaan yksinään, mutta supertietäjien tiimi toimii paljon paremmin.
Toinen oppi on se, että yhden yksilön koulutus voittaa toisen yksilön kouluttamattomuuden, mutta kouluttamattoman massan jokaisen yksilön satunnaiset, jopa asiaan liittymättömät, tiedonmuruset yhteen kerättynä voittavat (tai saattavat voittaa) yhden ihmisen koulutuksen. Plus ziljoona muuta yksilöllistä tekijää, joita ei mitenkään saada kaikkia pakattua yhteen yksilön, mutta massaan kylläkin.
Erittäin mielenkiintoinen aihepiiri.
mskomu wrote:
Pointtini oli ehkä enemmän, että ei jollain ahkerasti asioita seuraavalla sijoittajalla välttämättä tarvitse olla ylivertaista ymmärrystä taloustieteestä, vaan että heillä ei ole samanlaista biasta.
Heillä on kyllä bias. Se vain ei ole samanlainen bias, kuten sanoit.
Sijoittaja itkee verta kun näkee sijoitustensa arvon kuihtuvan ja vipunsa muuttuvan kalliimmaksi, mutta ruoan hinnan tuplaantuminen ei tunnu missään (koska sijoittajat ei yleensä ole niitä vähävaraisimpia). Joten sijoittaja on taipuvainen olemaan eri mieltä inflaation vakavuudesta ja korkojen noston turmiollisuudesta.
Yksilökohtaisesti voi sijoittajalla tietenkin olla laajempaa ja vähemmän itsekästä näkemystä, mutta niin on silloin keskuspankkiireillakin.
Eli uskon, että korkeisiin asemiin nousee enemmän sellaisia virkamiehiä, jotka eivät ole kovin radikaaleja, eivät juuri haasta konsensusta, toimivat aika ennakoidusti, välttelevät riskiä, jne. Eikä heillä asemansa takia ja osin edellisistä syistä ole välttämättä edes hirveän suurta intressiä yrittää olla oikeassa. Eihän heitä oikeastaan edes arvioida sillä perusteella, että miten hyvin ennusteensa osuivat oikeaan.
Haluaisin kyllä uskoa, että virkamiehiä arvioidaan heidän tulostensa perusteella. Että kaveri, joka tuhoaa maan talouden, ei saa jatkaa virassaan tai ainakaan samankaltaista rahapolitiikkaa. Ja että pelko tulla tunnetuksi "sinä häiskänä joka ryssi kaiken mahdollisen" on motivaattori yrittää saada arvaukset ja toimien tulokset ainakin hehtaarille.
Valtion virat eivät vain tapaa olla järin tulosorientoituneita, joten siksi en pistä varauksetonta luottamusta kenellekään nimettömälle virkamiehelle joka ei ole vaarassa joutua esimerkiksi median hampaisiin. 🙄
Sen sijaan sijoittajalla, jolla on omat rahat pelissä makronäkemyksissään, on ihan erilainen insentiivi olla oikeassa.
Tätä perustelua en osta.
Siis toki omilla rahoilla pelaaminen on ihan eri asia kuin toisten rahoilla pelaaminen, mutta:
Ensinnäkin pelkkä väite että "toisten rahojen menettäminen on helpompaa / vaikeampaa" ei ole universaali totuus. Ihmisluonteita on joka lähtöön, joten toisten rahoista huolehtivan huolellisuudesta ja toimista ei voi tehdä etukäteispäätelmiä tuntematta tätä henkilökohtaisesti.
Toiseksi vahvakaan motivaatio ei todellakaan voita päätöksenteon ja asioiden ymmärryksen laadussa esimerkiksi Lagarden kahta talouspuolen maisterintutkintoa ja 15 vuoden työkokemusta valtion- ja makrotalouden parissa. Siihen tarvitaan insentiivin lisäksi mielellään - noh - kahta talouspuolen maisterintutkintoa ja 15 vuoden työkokemusta valtion- ja makrotalouden parissa, jos ei ole osoitettavissa jotain muuta suurta erityislahjakkuutta.
Kolmanneksi insentiivi ei ole estänyt näitä erityislahjakkaita sijoittajia tekemästä konkurssia. Mieleen tulee esimerkkeinä nimekkäiden menestyjäauktoriteettien saavutuksista Lepikön yhden sijoitusfirman konkurssi viime vuonna ja Jensin rahaston karilleajo tänä vuonna. Sellaista sattuu, mutta tapaukset ovat selkein osoitus siitä, että ei näillä veikoilla mitään niin olennaista kilpailuetua ole, että se tekisi heidän päätöksistään parempia pelkän oman rahan menettämisen pelon varassa.
En toki sano, että heidän näkemyksillään ei olisi arvoa, mutta toppuuttelen sitä ajattelua, että heidän näkemyksillään olisi enemmän arvoa kuin jonkun toisen pätevyytensä osoittaneen auktoriteetin. (Jätän varaa ryhtyä kiistelemään Lagarden pätevyyden osoittamisesta, sekään ei ole täydellinen saavutus 🙂)
Eivätkä he toisaalta joudu selittelemään tai puolustelemaan omia kantojaan, vaan voivat toimia, kuten parhaaksi näkevät.
Itseasiassa jos he julkisesti asiaansa esittelevät, niin he kyllä selittelevät ja puolustelevat kantaansa pyytämättäkin. Sen takia he ovat auktoriteettejä, kun osaavat esittää asiansa vakuuttavasti. Jos menee pieleen, niin sitten lisää vähintäänkin retroperspektiivin muodossa.
Tämän takia mun on hyvin helppo nähdä, miksi vaikkapa Mäkinen tai Lepikkö osaisivat paremmin arvioida makrotaloutta, kuin mitä keskuspankkiirien julkinen viesti on. Voihan jälkimmäisilläkin olla eri näkemyksiä, mitkä vain pitävät omana tietonaan. Ja on täällä muutamia muitakin, joiden näkemyksiin luottaisin enemmän, kuin keskuspankkien julkisiin viesteihin.
Minua hämää kun käytät ilmaisuja "julkinen viesti" ja "keskuspankit näyttävät olevan (huonosti perillä asioista)". En oikein osaa sanoa tarkoitatko että et usko EKP:n sanomisiin, mutta uskot heidän ymmärrykseensä sanomisten takana, vai tarkoitatko että todella uskot heidän ymmärtävän vähemmän kuin vaikkapa Mäkinen tai Lepikkö. Nuo insentiivi-puheet taas tuovat mieleen, että et usko heidän toimivan ymmärryksensä mukaan ja tarvittaisiin joku rehvakas veikko tekemään muita toimia...
Jos Lagarde tulee kertomaan, että "inflaatio hidastuu liian hitaasti, voimme joutua vielä nostamaan korkoja" ja Lepikkö tulee kertomaan, että "inflaatio on jo lyöty ja talous menossa ruvelle, keskuspankki ei voi nostaa korkoa", niin minäkin luotan kyllä siihen että Lagarde voi liioitellakin saadakseen minun inflaatio-odotukset alas ja pysymään alhaalla.
Jos taas tarkoitat että Lagarde (ja keskuspankki) on yksityisestikin ihan pihalla siitä miten taloutta tulisi hoitaa, ja että Mäkisen ja Lepikön kaltaiset sijoittajastarat taas tietävät (tyyliin koronnostoja tehty ihan liikaa, inflaatio olisi loppunut itsestään jne.), niin minun on vähän vaikeampi nähdä mihin moinen luottamus perustuu.
Perinteisesti inflaatiota on ajateltu pahemmaksi asiaksi kuin korkeita korkoja. Inflaatio kun koskettaa kaikkia ja kaikkia talousjärjestelmän tasoja, kun taas korkeat korot vain (ennen vanhaan) pientä uhrattavissa olevaa osaa väestöstä ja taloudesta. Päälle vielä se tieto, että 70-luvulla inflaatio "saatiin nujerrettua" useampaankin otteeseen (kuukausitasolla oli peräti deflaatiojaksoja, ellen väärin muista), mutta taantumien ja pikaisten korkojen leikkausten jälkeen se palasi nopeasti entistäkin pahempana. "Pienen inflaation hyväksyminen" talouden rattaiden pyörimässä pitämiseksi ei oikein toiminut. Nyt keskuspankkipomot haluavat varmaan välttää saman toistumisen.
Yhteistä 70-lukuun on se, että rahaa on suollettu systeemiin, budjetit pidetty alijäämäisinä, ja saatu samaan aikaan sarja taloudellisia takaiskuja (energian hinta näkyvimpänä) joka on pakottanut suoltamaan lisää rahaa systeemiin kunnes takaisinkytkentä on mennyt sekaisin.
Ongelma on vain siinä, että on paljon asioita erilaisessa mallissa kuin 70-luvulla. Tuolloin ammattiliitot olivat USA:ssakin vielä vahvoja ja pitivät yllä palkkainflaatiota, globalisaatio oli vasta alkutekijöissään, julkinen ja yksityinen puoli ei ollut velkaantunut (suhteessa nykymenoon), sijoitustoiminta on rantautunut tavallisen kansan pariin (eli helikopteriraha ei enää menekään kulutukseen) jne.
En muista yksityiskohtia 70-luvun inflaatiosta, mutta pointti on että nyt olemme aikalailla tuntemattomilla ja koettelemattomilla vesillä kun maailmanlaajuinen massiivinen velka ja globalisaatio on lähinnä kuluneiden muutamien vuosikymmenten uusi liikkuva osa järjestelmässä. Eikä lopputuloksesta voi sanoa vielä tänä vuonna (tai ensi vuonnakaan?) yhtikäs mitään. Tässä tilanteessa koulutettujen teoreettisten taloustieteilijöiden ja foorumin levyseppähitsaajien ajatukset siitä, miten taloustilannetta pitäisi hoitaa, voivat kaikki mennä metsään.
mskomu wrote:
Silti uskon, että osa on paremmin perillä asioista, kuin keskuspankit näyttävät olevan.
Lukuisten keskinkertaisuuksien parviäly vs. muutaman asiantuntijan tietämys kieltämättä usein tuottaa parviälyn parissa paremman tuloksen.
Ei silti tarkoita, että ainoallakaan yksittäisellä parven jäsenellä olisi kokonaisuutena parempaa ymmärrystä taloudesta ja sen mekanismeistä kuin yksittäisellä taloustieteilijällä. Jostain syystä vain tarpeeksi monta kuutamolla olevaa arvausta muodostaa keskimäärin paremman tuloksen kuin vähäinen määrä valistuneita arvauksia. Ihan samanlainen hajautuksen tuoma hyöty kuin sijoittamisessakin.
Riki wrote:
Taloustiede on kuitenkin täsmällinen ja yksikäsitteinen tiede.
Siksi koulukuntia on joka lähtöön ja keynesiläisten ja monetaristien jälkeläiset jaksavat vuosikymmenestä toiseen julistaa toistensa teoriat inflaation, työttömyyden ja talouskasvun syistä ja seurauksista kuolleiksi 😁
Vaihto on niin onnetonta, että jos haluaa pottiaan firmassa kasvattaa, niin ainoa mahdollisuus taitaa olla antiin osallistuminen 66 sek per osake hinnalla. Siitä huolimatta, että tänään päätettiin 65,50 sekiin 😛
Osakkeen matala hinta onkin se syy miksi tämä anti näyttäisi olevan vähän "meh". Osakemäärä kasvaa epämiellyttävästi puolella kun taas vuokratuotto vähän päälle neljänneksellä. Toisaalta velkaisuus ja korkokulut pienenevät suhteellisesti (vaikea sanoa miten paljon, kun eivät kerro millä korolla uusi laina otetaan).
Koko kasvuinvestoinnin positiivinen eps-vaikutus näyttäisi omien pikaveikkausten perusteella nojaavan siihen, että olemassa oleviin vuokriin saadaan 4% indeksikorotus, ja että lainan korko ei kohoa yli 2,5% (Cibuksen saamat korkocapit ja -swapit olivat suunnilleen 3%, joten jotkut pankkiirit eivät odota korkojen pysyvän kauhean korkealla). Inflaatio Ruotsin suunnalla on vieläkin aika kovassa laukassa, joten tuo 4% saattaa olla taas aika varovainen veikkaus.
Nykyiseen 5 euron osinkoon operatiivinen kassavirta riittää osakemäärän kasvunkin jälkeen ihan kivasti, vaikka investointi ei onnistuisikaan eps:iä nostamaan. Operatiivinen kassavirta kun on nyt 7 euroa per osake. Firma on varmaankin ajatellut osinkoa pudottaessaan, että jätetään hajurakoa jos ei korkotaso putoakaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin vanha velka pitäisi uusia. Joka tapauksessa, jos vaatii 7,5% osinkotuottoa niin tuo 66 sek on juuri oikea hinta osakkeelle.
Laskut ovat sitten stetson-menetelmällä tehtyjä Q1:sestä taaksepäin neljä kvartaalia laskettujen operatiivisten kassavirtojen päälle lisättyjä ceteris paribus -muutoksia. Ei siis arvioitu kiinteistönhoitokulujen ja -tulojen suhteellisia muutoksia, kiinteistöveron muutoksia, tms. 🙄
Muokkaus:
Affärsvärlden on eri mieltä osingosta...
Backaheden saattaa joutua alentamaan osinkoa Hedin-kaupan jälkeen ... Yhtiö saattaa kuitenkin joutua alentamaan osinkoaan tulevaisuudessa korkeampien korkokustannusten vuoksi, kun korkosuojaus raukeaa.
En väitä vastaan, sillä kuten sanoin, tarvitaan matala korko ja kohtuullinen indeksikorotus vuokriin.
