Laskupäivä wrote:

Armstrongeconomics 

...

3.Fatiman ennustus jonka Vatikaanit julkaisi 2000-luvun alussa: Rooma raunioina. Tähän asti selitys että vertaiskuva henkisestä maailmasta, aika näyttää. Se näkee joka elää.

Jaaha, pöpipäät taas kaivautuvat koloistaan. Armstrong on muuten näitä numerologeja, jotka ennustavat taikanumeroiden pohjalta talouden suuria aaltoja. Eikä ne sen sivuston artikkelit pikavilkaisulla muutenkaan foliopojista eroa.

Eiköhän todennäköisempi skenaario ole se, että Kiina tekee kuten tähänkin asti eli laskeskelee hyöty- ja haittasuhteita (sota ei ole koskaan hyvää bisnestä jos sen voittaminen on vähänkin epävarmaa) ja välttelee avoimeen konfliktiin ryhtymistä kuten tähänkin asti suojellakseen talouttaan. Tilanne voi toki olla eri, jos Kiina jostain syystä menettää kauppayhteytensä (ja miljarditulot) lännen kanssa.

Mitä tulee Venäjään, niin toisin kuin Iltalehti jaksaa otsikoissaan pelotella, niin Putin ryhtyi koko sotaan alun perinkin varmana lyhyestä ja helposta voitosta, eikä todellakaan ihastunut tilanteen kehittymiseen, ja tuskin tuntee kovin suurta vetoa ottaa esim. NATO:n kanssa yhä entistä enemmän turpaansa kun jo nytkin menestys sekä sota- että kotirintamalla on nuoralla tanssimista pelkän Ukrainan (ja hannailtujen länsitoimitusten) kanssa vaikka maailmanmahti Pohjois-Korea toimittaa sekä kalustoa että miestä.

Jos Putin olisi todella joku Leeroy Jenkins -tyyppi, niin se ei olisi venaillut koko sotaa liikekannallepanojen ja taktisten ydinaseiden kanssa. Sen sijaan se on tyyppi, joka on valmis uhraamaan koko talouden ja (ammatti)armeijan saadakseen vielä vähän enemmän aikaa miettiä miten selvitä järjestämästään sotkusta. Sen sijaan että vain pistäisi keisarillisella määräyksellä jokaisen moskoviitin aseisiin ja rintamalle vyöryttämään ukrainalaisten asemia ja varmistamaan siten nopean voiton nykyisen hitaan kulutuksen sijaan.
 

Artsipappa wrote:

von Fyrckendahl wrote:

Artsipappa wrote:

Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään.

Inflaatiolla tarkoitetaan ainakin Suomessa yleensä kuluttajahintojen nousua. Kuluttajahinnassa on tullit ja verot mukana.

Inflaatiolla on taipumus ruokkia itse itseään sen jälkeen, kun se on saatu käyntiin. Aikaa myöten hinnat nousevat enemmän kuin mitä ensimmäinen korotus oli.

Tulli on jatkuva vero siinä mielessä, että se peritään koko ajan yhä uusilta ja uusilta tavaraeriltä. Tulli ylläpitää uutta, aiempaa korkeampaa kustannus- ja hintatasoa, kunnes tulli kumotaan.

Eli jos tullit perutaan 6kk päästä, niin iskeekin deflaatio? Mielestäni siinä on pieni nyanssiero ja sillä on merkitystä miksi hinta noussut. 

Kyllä.

Vertaa koronan jälkeinen "purkautuva kysyntä". Silloin EKP:kään ei uskonut että kyse on "oikeasta inflaatiosta" ja oli haluton tekemän sille mitään koska odotti inflaation palaavan taas kohta matalaksi.

Hinnan nousu on hinnan nousua siitä riippumatta tuleeko se yhtenä sysäyksenä vai ajan kanssa vähitellen.

Voin nyt muistaa määrin, mutta ei inflaatiota määritetä miksikään jatkuvaksi nousuksi. Jatkuva nousu on pikemminkin seurausta siitä, että kaikki hintoihin vaikuttavat kertaluontoisetkin muutokset kasautuvat ja keskiarvoistuvat, ja tämä keskimääräinen hintojen muutos pyritään pitämään mieluummin 2%:ssa. Vertaa se, että ketään ei häiritse sanoa, että kuukausi-inflaatio on ollut esimerkiksi 0,4%, kun edelliskuussa se oli vain 0,2%.

Lisäksi tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, eikä voi sanoa etukäteen ovatko uudet hinnat tulleet jäädäkseen. Noita voisi toki yrittää pehmennellä pois, mutta ihan vain datan manipulaation välttämiseksi parempi ottaa kaikki sisään ja pohtia sitten virallisia lukuja julkistettaessa mistä hypähdykset johtuvat ja kuinka pysyviä ne ovat. Korjailujen tekeminen myöskin piilottaa tapahtuneen ja tuottaa "oikeaa dataa" niin hitaasti (suodattimen määräämällä viivellä) että tieto muuttuu hyödyttömäksi. Sitä paitsi inflaatioprosentit eivät noiden kertaluontoisuuksien poistamisen jäkeen enää vastaisikaan todellista hintaindeksin muutosta millään aikavälillä jos teet sen pohjalta tarkistuslaskelman.

Sivustolla, jolla kaupataan kultaa, julkaistaan ahkerasti artikkeleita kaverilta, joka on vähintäänkin 15 vuotta julistanut hyperinflaation olevan tulossa, talousjärjestelmän romahtavan, ja että ainoa turva on kulta, jota kyseinen sivusto siis kauppaa parin klikin päässä noin 20% preemiolla, mikä on ilmeisestikin ihan hyväksyttävä hinta koska "exponential gold move is starting" ja "this is when gold will again go up by multiples, just as it always has when currencies collapse."

Oma suosikkini on "paper money losing 99%" eli sukan varteen 50 vuotta säilötty dollari on kauhean arvoton. Toki se on totta, ei siinä mitään (inflaatio kertyy ajan kanssa), etenkin jos vertaa kullan hinnan muutokseen eikä, kuten tavallista, huomioida että ideana ei ole saada ostettua kultaa homeisella puolivuosisataa säilötyllä setelillä, vaan että tavaroita, palveluita yms. saa ostettua (pidettyä raha kierrossa) esim. työpanoksella jonka arvo on noussut kanssa aika reippaasti vuosikymmenten varrella.

Lopun listassa, jossa listataan kullan ominaisuuksia, unohdetaan mainita että kultaa ei voi myöskään syödä tai juoda, ja siitä saa valmistettua lähinnä huonoja työkaluja - eli jos rahan arvo perustuu luottamukseen joka voidaan menettää, niin ei kulta sen paremmassa asemassa ole maailmanloppuskenarioissa.

On iso ero sillä, tunnistetaanko talouden oikeita ongelmia (ylivelkaantuminen ja tarve valtioiden taserakenteen muutoksille) vai pelotellaanko niillä ihmisiä paskahalvaukseen ja sitten kaupataan helppoa käärmeöljyratkaisua josta todennäköisesti hyötyy kauppias eniten... Nämä jutut menevät reippaasti hyvän maun tuolle puolelle.

Ajattelin vain mainita siltä varalta että postittaja tai joku muu oikeasti olisi myyty näille jutuille.

Itseasiassa, hybridilaina ei ole omaisuutta. Oma pääoma on vastuita omistajille ja yrityksen ottamat lainat ovat samalla puolella tasetta myöskin vastuina mutta velkojille. Vastuut on aina maksettava takaisin jollekin, vain ehdot, aikajana ja nokkimisjärjestys vaihtelee. Hybridit ovat alempiarvoisia kuin tavalliset lainat ja niiden koronmaksu on "tavallaan" vapaaehtoista, joten ne luokitellaan sen takia joko kokonaan tai osittain omaan pääomaan.

LTV on tosiaan ongelmallinen suhdeluku tulkita juuri tämän takia.

Se vaarallinen ero hybridin ja velan välillä on, että kun hybridi luokitellaan puoliksi tai kokonaan omaksi pääomaksi niin se kaunistaa taseen velkaisuutta osakesijoittajalle. Osakesijoittaja voi alkaa kuvittelemaan, että hänen saamansa osuus voitonjaosta on turvatumpi, eikä käsitä, että hybridilaina tulee yhä hänen osuuttaan ennen. Hybridilainankin koron maksun voi keskeyttää kuten osingonkin, mutta se jää kertymään velaksi joka on tyypillisesti maksettava ennen osingonjakoon palaamista.

Yritykselle itselleen ja pankki-/bondivelkojille on toki lähes aivan sama jättääkö yritys maksamatta voitonjaon vain osakkaille vai myöskin hybridilainan velkojille. Se ei vaikuta perinteisten velkojien jakamaan pottiin tuloksesta. Cityconin ilmoittama LTV palveleekin nimenomaan pankkeja ja bondirahoittajia, osakesijoittajan kannattaisi laskea oma LTV:nsä johon kuuluu myös hybridilaina.

Minun exceleissä Cityconin näin laskettu LTV on ollut kasvussa. En ole analysoinut miksi, koska minulla ei ole enää osuutta firmassa. Päättyneen kvartaalin LTV-nousu selittyy kuitenkin sillä, että firma on myynyt kiinteistöjään kerryttäen käteistä, mutta ei ole vielä ehtinyt ostamaan markkinoilta pois vastaavalla summalla bondejaan.
 

aliisan_avaimet wrote:

Voin kertoa oman hakuni tulokset, kun tässä sattuneesta syystä kävin kilpailijat läpi jokunen päivä sitten. Markkinan rajoitteista johtuen Nordnetillä on käytännössä monopoli, ja ei ihmekään että uskaltavat tehdä tuollaisia pakotusliikkeitä, kun asiakkaiden on vaikea vaihtaa. 

...

Kotimaan lappuihin Mandatum on tällä hetkellä paras, Nordea kakkosena, mutta siirtokulut ovat varsin suuret (ja toisaalta myydessä realisoituu verot). Ulkomaan välittäjät eivät pysty päästämään suomalaisia hesulin lappuihin hallintarek. kiellosta johtuen.

Itsekin kävin vaihtoehtoja läpi ja totesin, että suomalaisiin osakkeisiin sijoittavalla ei ole muita realistisia vaihtoehtoja kuin Nordnet tai Mandatum.

Mandatumin isoin puute lienee se, että reaaliaikainen markkinadata on 8 euroa per kuukausi per kauppapaikka, mutta toisaalta siinä on pääsy bondimarkkinoille, jos olen ymmärtänyt oikein. Aikaisemmin ollut puhetta, että sekin hinta tarjoaa vain yhden tason myynti- ja ostolaitoja (versus Nordnetin ilmainen viisi tasoa osakkeilla), vai onko tähän tullut muutosta? Kyllä minä vähänkin epälikvidimmällä lapulla haluaisin nähdä mahdollisimman paljon tasoja ollakseni varma, että saan edes sen minimivälityspalkkion edestä tehtyä kauppoja.

Pankkien kanssa ei kannata asioida pelkästään tämän takia, niillä on kuukausimaksua suunnilleen joka asiasta (minun kaupankäynnillä maksan mieluummin isompia välityspalkkioita). Nordeasta en edes löytänyt minkäänlaista järkevästi koottua hinnastoa. Ei kai ne tosissaan ajattele, että kukaan haluaisi hakea jokaisen yksittäisen kustannuksen omalta sivultaan?

Eipä tosin tuo iso menetys olisi luopua Suomi-sijoittamisesta ihan vain voidakseen hoitaa asiansa ulkomaisilla välittäjillä.

Tinggeli ja muut...

Ei taida olla FIVA:a kiinnostava asia. Kuluttajapalveluista ainakin ennen valitettiin Vakuutus- ja Rahoitusneuvontaan https://www.fine.fi/ota-yhteytta.html

Minua vähän ihmetyttää mikä siinä älypuhelimen hankinnassa on niin kauheaa, mutta olen kyllä samaa mieltä että älytöntä tuo kirjautumismahdollisuuksien karsiminen kyllä on. Eivät taida olla huolissaan asiakkaiden menettämisestä kilpailijoille.

AlterEgo wrote:

Jos olisi jokin bugi, niin miten se yht'äkkiä keskellä päivää laukeaa?

Tätä pohdittiin pojan kanssa. Hän heitteli paljon arvauksia ilmaan.

Esimerkiksi ovat ajaneet sisään koko yön järjestelmän päivitystä. Kuten yllä sanottu, kaikenlaista regulaatiopäivitystä tulee harva se päivä ja firmojen oltava mukana niissä mielellään jopa etupeltoon. Mahdollisesti myös ajateltu, että nyt on sopiva aika yhdistää eri maiden asiakastietokannat. Tietokannoissa asiakkaat ovat tietenkin juoksevanumeroisella id:llä. Jokaisella maalla oma kantansa joten id-päällekkäisyyksiä on yhdistämisen jälkeen. Kukaan on tuskin niin tyhmä, että mergannut tietokannat vain yhdistämällä ne ja kääntämällä pois mahdolliset duplikaatti-id-tarkistukset, mutta on voitu ihan hyvin tehdä niin, että vastaisuudessa käyttäjät haetaan maanumeron ja id:n yhdistelmällä. Tietokannan päivitys vienyt odotettua kauemmin ja valmistunut puoleksi päiväksi. Vähemmän varovainen koodari mogannut ja unohtanut päivittää purkkapaikalla purkkapaikan päälle kasatussa järjestelmässä tapaa jolla käyttäjätiedot haetaan, ja maanumeron huomioon ottaminen jokaisen laastarin alta unohtunut ja päädytty hakemaan yhdistetystä tietokannasta pelkällä käyttäjä id:llä, eikä koodia ole ennen päivitystä tarkistettu kuin jollain "ei ole mua kiinnostavaa hommaa"-asenteella tehdyillä yksikkötestauksilla rajoitetuilla testitietokannoilla (poika sanoi, että testi-insinöörit ovat ihan oma ammattikuntansa tämän takia). Manuaalinen testaus mahdollisesti alkoi samantien puoliltapäivin kaupankäyntiaikoina, mutta vahinko ehtinyt jo näkyä käyttäjille.

Voisi pitää paikkansakin jos tiedettäisiin, onko saman maan asiakas nähnyt oman maansa asiakkaiden tietoja, ja kuinka pieni prosentti käyttäjiä ehti törmätä ongelmaan... 🤔

Seuraava mysteeri olisikin, miksi tällaista ei tehty viikonloppuna, minkä takia poika ei uskonut varauksetta teoriaan.

AlterEgo wrote:

Toisekseen olen useita bugeja bongannut Nordnetillä

Sama täällä, mikään niistä ei ole kuitenkaan ollut vakava. Pari kertaa niistä raportoituani tullut vastaus oli tyyliä "ei se ole bugi, se on ominaisuus" ja selitys tuntunut lähinnä typerältä.

Jaahas. Tuntemattoman henkilön tilillä voi tehdä ostoja ja myyntejä, mutta kuulemma rahansiirtoja ei voi tehdä koska vastatilin vaihto onnistuu vain pankkitunnuksilla. Olen niin helpottunut siitä tiedosta, että alan katsoa vaihteeksi muita palveluntarjoajia. Onko jotain ehdotuksia? Pitäisi olla pääsy ainakin Suomeen ja Ruotsiin (mieluiten muuallekin) ja mielellään hyvään kokoelmaan ETF:iä. Mielellään olemattomilla kuukausimaksuilla, transaktioita teen niin vähän että niiden tasolla ei periaatteessa väliä.

Riki wrote:

Väite, ettei pakotteet vaikuta on minusta väärä jonka esimerkiksi TuuriTuuli on osoittanut. 

Huomauttaisin, että olen varonut yrittämästäkään veikata miten suuri osa Venäjän talouden tilasta johtuu pakotteista ja miten suuri osa sotataloudesta. Ainoa mitä uskallan väittää, on että Venäjä kestää pakotteiden kanssa sotimista vähemmän aikaa kuin ilman pakotteita. Mutta sitä ei voi tietää miten paljon vähemmän aikaa.

En saa myöskään näppyjä siitä, että joku sanoessaan "pakotteet eivät toimi" tarkoittaakin sanoa että "pakotteet eivät toimi sillä teholla kuin olisi kiva" koska olen samaa mieltä. Onneksi nämä "pakotteet eivät toimi ja ne pitäisi kokonaan poistaa koska niistä kärsimme vain me"-tyypit ovat häipyneet vieden mukanaan "sotaa ei olisi syttynyt jos NATO ei olisi vallannut Venäjälle kuuluvia itsenäisiä valtioita"-paskan.

Maalitolppien siirtelystä täytyy sanoa, että pakko arvostaa venäläisiä talousneroja, sillä he ovat taipuneet aivan yli-inhimillisiin saavutuksiin sotatalouden tukemiseksi. Ei meillä päin ensimmäisiä tolppia pystytettäessä varmaankaan osattu odottaa moista sopeutumiskykyä kun ensimmäisiä ekstrapolointeja tehtiin talousdatan pohjalta.

Aiheeseen mitenkään liittymättä ihan vain haja-ajatuksena: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010974111.html

Venäjän sotateollisuus taas on jo pitkään kipuillut komponenttien ja materiaalien saatavuuden kanssa siitä huolimatta että sotateollisuuteen siirtyminen on lisännyt mm. ohjustuotantoa (monen muun asian kustannuksella, tietenkin). Saatavuusongelmia helpottaisi jos niitä saisi vapaasti rahdata kunnon markkinahintaisilla tukkusopimuksilla tarvitsematta junailla kuljetuksia ja maksuja käyttämällä ties mitä välikäsiä, jotka laskuttavat reippaasti riskilisää, ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan velottavat kilpailun puutteessa niin paljon kuin Putin on vain valmis maksamaan. Ei ole nyt lähteitä käsillä, mutta vaikka Venäjä elektroniikkaa yhä saa, maksetaan siitä noin kolminkertaisia hintoja. Lisäksi osia tulee (valitettavasti EU:n ja USA:n lisäksi) mm. kiinalaisilta kloonivalmistajilta moninkertaisella vikaprosentilla, ja saman mallisissa drooneissa ja ohjuksissa on ihan eri komponetteja ja kytkentöjä riippuen siitä milloin on mitäkin komponenttia ollut saatavilla (minusta kuulostaa siltä, että liukuhihnan sijaan duunarit joutuvat istumaan kolvi kädessä - mikä hidastaa tuotantoa).

Kiusa se on pienikin kiusa.

Marraskuu wrote:

Toki nyt kiirehditään kertomaan kuinka pakotteet toimivatkin pidemmän ajan kanssa ja vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin🤭. 

Itse asiassa taloudesta jotain ymmärtävät hokivat tuota jo 2022, mutta taloudesta mitään ymmärtämättömät eivät sitä tajunneet vaan kehittivät narratiivin pikaisesta romahduksesta omasta mielikuvituksestaan...

Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että pakotteet ovat venäjälle ensisijaisesti logistinen ongelma, joka poistuu pääosin uusien kanavien ja toimintatapojen järjestelyllä. 

Venäjällä olisi pieni kiire noiden järjestelyiden kanssa. Tähän mennessä tehdyt toimet eivät riitä.

Venäjän taloustilanteesta puheen ollen...

Venäjän kansallisen hyvinvoinnin rahaston (josta kupataan rahaa budjetin täydennykseksi) arvo 2025 alussa 3800 miljardia ruplaa. 2024 puolivälissä 4600 miljardia ruplaa. 2022 alussa lähtötaso 9800 miljardia ruplaa.

Kun rahasto alkaa loppua kesken, niin ainahan voi alkaa ottaa valtionvelkaa... Sitä saa kotimarkkinoilta vaikkapa väkipakolla määräämällä, mutta ulkomailta tuskin (paitsi aseveliapuna Iranista ja Pohjois-Koreasta), kiitos sanktiot ja luottoluokitukset.

Rahaston kehitys jo itsessään kertoo karua tarinaa Venäjän sodankäyntikyvyn rahoituksen kehityksestä.

Karumpi tarina on tosin se, että konkurssi ei taida olla edessä vielä tänä vuonnakaan, vaikka ruplamääräiset sotamenot kasvavatkin jatkuvasti (osittain valuutan hitaan heikkenemisen, osittain mm. täystyöllisyydestä johtuvien kustannusten kasvun, osittain kiristyvien pakotteiden ansiosta, osittain Venäjän kysynnän epätoivoistumisen ansiosta).