Olet täällä
Perjantaina ajattelin muuttaa vähän sijoitussuunnitelmaa ja ostaa muutaman osakkeen nordnetin blackfriday päiviltä ilman ostokuluja.Listalla ovat AT&T, Coca-Cola ja Altria group. Jokainen hyvä ja pitkäaikainen osingonmaksaja enkä näkisi että näiden kulutus todellisuudessa koskaan loppuu.
Ylläpito, voisko tän heittää päiväkirjaosioon? Voin sitte käydä aina samaan ketjuun tilittämässä tuntojani ja samalla kertoa, että mitä sijoitusmaailmaan kuuluu. Jos oikein innostun, teen joskus insinöörinä käppyröitä jossa vertaillaan bruttotuloja osinkotuloihin vuositasolla sekä katsellaan, että mitä nettovarallisuudelle kuuluu. Varsinaista blogia ei jaksa laittaa pystyyn, kun tähän mennessä ainakin tämä on pelkkää nappikauppaa enkä ole myöskään hemaisevan seksikäs pörröpää, joka varmasti toisi paremmin lukijoita.
Tietenkin aina mielellään jotain jättää perinnöksikin, mutta oma tavoite on hakea tasapainoa miellyttävän elämänlaadun ja varallisuuden kasvatuksen välillä. Tyhjätaskuna ei tarvitse kuolla, mutta ei myöskään niin että koko elämä on yhtä pennin venyttämistä ja ainoa ilo on alati kasvava salkun arvo. Eli pitkälti tässä ollaan samoilla linjoilla.
Hyvin tehty työ toki poikii suosittelijoita, mutta kyllä tuossakin rajat tulevat vastaan. Enää en ole valmis myymään jatkuvasti kaikkea vapaa-aikaani työnantajalle. Sitä aikaa kun lapset ovat pieniä kun ei saa koskaan takaisin. Eli kun katsotaan työnantajia, niin paljon enemmän arvostan sitä, että työ mahdollistaa muun elämän kuin maksimipalkkaa uraputkessa.
Pahoittelen puuttuvia lainauksia, tätä forumia on ihan täysi painajainen käyttää kännykällä.
Tuo tarina kalastajasta eri muodoissaan on tuttu. Olen itsekin pyöritellyt sitä, että mitäs sitten kun joskus on sitä rahaa, niin kuinka sen säästämisen osaa "pysäyttää"?
Oma metodi on ollut jakaa homma tavoitteisiin. X-määrä rahaa kuussa rahastoihin, summa y vuodessa, vuoteen z mennessä kasaan 100ke. Sen jälkeen homma pyörii jo melkein itsestään.
Työt kannattaa toki tehdä aina hyvin, tosin tämän päivän vaatimukset ovat mielenkiintoisia. Jos teet töitä 8h hyvin, ei välttämättä ole se, mikä joka paikassa riittää. Sen näkee muun muassa näissä kliseisissä työpaikkailmoituksissa, joissa ihan rivimieheltä toivotaan yrittäjämäistä asennetta. Eli suomeksi tee paljon palkattomia ylitöitä ja ole aina valmis työntämään oma elämäsi sivuun, kun firma sinua tarvitsee. Se mitä näissä ilmoituksissa ei kerrota, on se että hyvin tehdystä työstä et tule saamaan yrittäjämäistä palkkiota.
Muuttoja on takana toistakymmentä, joten ihan tuttu juttu sekin. Tosin juuri nyt sellaista ei ole suunnitelmissa, mutta tarpeeksi hyvän tilaisuuden eteen tullessa varmasti sekin on Suomen sisällä mahdollista.
Jos nyt sait sen kuvan, että olisin mestarikoodari jos haluaisin, en minä sitä tarkoita. Paremminkin niin, että jos alaan olisi luontaista kiinnostusta, se oppiminen tulisi itsestään tietylle tasolle asti. Ei kukaan laske tunteja sellaisen aiheen parissa, joka kiinnostaa ja niiden tuntien kautta on mahdollista saavuttaa monessakin asiassa se ns. perustaso. Kyllä mä jollain tasolla pystyn koodia ymmärtämään ja sen ongelmista keskustelemaan nytkin, mutta tuottamista on turha edes yrittää.
Eikö mulla mitään tilastotieteen papereita ole, niin kuin tosin ei ole yhdelläkään toimarilla tai tuotantopäälliköllä mitä tiedän. Ihan saman pöydän ääressä siinä on silti numeroita pyöritelty. Toki palvelua myydessä ne paperit+kova ulosanti+näytöt olisivat aivan ehdoton vaatimus. Siksihän tuon itse hylkäsinkin. Tämä oli enemmänkin sellainen ääneen ajateltu juttu, kuin mitenkään tällä hetkellä realistisesti toteutettavissa oleva asia.
Jos nyt tiivistän omat tekoni tähän asti muutoksen eteen:
-Muutoksen tarpeen tunnistaminen ja vaihtoehtojen kartoituksen aloittaminen
-Pääoman kerääminen
-Oman palautumistarpeen huomiointi
Oikeastaan koodauksessa ongelma on se, ettei se minua sinänsä ole koskaan kiinnostanut. Se mikä alassa kiinnostaa, on työympäristö. Yleä myöten pyörii työpaikkailmoituksia, jossa yhdistyvät liukuvat työajat, pitkät vapaat ja mielestäni hyvä palkka. Tuohon verrattuna muiden valkokaulusduunareiden asema on mielestäni heikompi. Etätyö on monesti täyttä utopiaa, samoin työkuormat, liukumat ja projektien hallinta. Lopputulos on sitten epämääräistä kaaosta, jossa yritetään rämpiä päivästä toiseen.
Jos ei muu ole selvää niin se, että paras mielenrauhan ja valinnanvapauden tuoja on pääoma. Mitä enemmän sitä on, sitä vähemmän olet riippuvainen ympäristöstä. Se taas mahdollistaa huomattavasti itsekkäämmät päätökset verrattuna ihmiseen, joka elää kädestä suuhun vuodesta toiseen.
Täytyy jossain vaiheessa perehtyä tuohon meditointiin, vaikka täytyy myöntää että syvällä sisällä minulla on jokin epäluulo aiheeseen. Toisaalta taas olen aina tykännyt liikkua luonnossa ja rauhoittua siellä esim kalastaen.
Mitä työpuoleen tulee, esimerkiksi yksi ei kiitos maili tuli ns. seuraavan tason paikasta. Kaikki ominaisuudet mitä vaadittiin minulta löytyi, mutta muutama kovemman kokemuksen omaava meni edelle. Hakijoita oli päälle 30.
CV:tä hieroin useamman tunnin, kun päätin aloittaa työnhaun uudestaan. Samoin hakukirje on yksilöllinen joka työpaikkaan ja teen nämä aina siitä näkökulmasta, että mitä lisäarvoa minusta olisi työnantajalle. Toki jossain vaiheessa pitäisi ilmeisesti siirtyä perus kuvalllisesta CV:stä canvasilla tehtyyn. Tosin nämäkin riippuvat valtavasti rekrytoivasta tahosta. Toinen sanoo suoraan, että ei kiinnosta hakemuskirjeet ja toiselle taas saa vääntää CV:n, hakemuskirjeen plus täyttää x-määrän erinäisiä lomakkeita.
Myynnin osalta uskoisin että pärjäisin ihan ok, enemmän tuo oma firma vaatisi sen kannattavan liikeidean ja varmasti myös markkinointiin konsultointia.
Vahvuuteni tiedostan, mutta täytyy myöntää että olisi kannattanut kiinnostua koulussa myös siitä koodaamisesta. Se tuntuu olevan harvoja aloja, jossa osaamista arvostetaan eikä sitä mitata vain sillä, että olet tehnyt tätä työtä x-vuotta. Suurin motivaation tappaja työelämässä on se, että vaikka kuinka ehdottaisit koko ajan uusia ideoita ja osa jopa otetaan käyttöön hyväksi havaittuna, johto ei niihin kunnolla sitoudu vaan palaa siihen mitä on aina tehty. Sitten yhdessä ihmetellään, miksi lopputuloskin on sama kuin aina ennenkin.
Ehdottomasti huonosta työstä pitää päästä eroon. Sitten vain kun elätettävänä on muitakin kuin oma suu, en viitsi parin kuukauden puskurilla tuollaista peliliikettä tehdään. Sparin kohdalla ratkaisu oli varmasti täysin oikea. Perheettömänä tuon voisin tehdä itsekin. Nyt parempi löytää ensin uusi työ ja vasta sitten tehdä peliliikkeet.
Mitä tuohon meditointiin tulee, onhan tuo hyvä lisä omaan hyvinvointiin. Sen mitä mä olen jo muuttanut, on nukkuminen. Ennen oli ihan normi viikolla että 6h unilla ja kahvilla mentiin. Nyt nukun pääsääntöisesti 7-8h unia, kun ei pärjää sillä 6h tässä ympäristössä mitenkään. Silti havahduin siihen, että mikään oma teko ei poista huonoa organisointia, joka sanellaan ylempää.
Myös nuo palkattomat lisävapaat ovat itselläkin tähtäimessä. Mieluummin maksimilomat ja sijoittaminen kuin turhaa kulutuskrääsää nurkat täynnä ja jatkuvasti töissä.
Kyllä se on se työmäärä/ennakoimattomuus. Samaa tehdään kaikille ja sitten ihmetellään kun ovi käy. Korona hiljensi tilannetta hetkeksi, mutta nyt taas sama ralli jatkuu. Koen etten ole pisteessä missä sinänsä olisi tarvetta jutella kellekään. Paljon teki sekin, kun hyväksyin sen että minä en näitä toimintatapoja voi muuttaa vaan sen on lähdettävä ylemmistä henkilöistä, jolloin on parempi itse hakeutua muualle ja lakkasin stressaamasta siitä, kuinka voisin tuon ongelman itse ratkaista. Mutta ehdottomasti tiedostan tarpeen tullen tuonkin vaihtoehdon.
Edelleen toki menen sanomaan jos kuorma paisuu liian isoksi, mutta en minä enää elättele toiveita että siitä seuraisi mitään pidempiaikaista muutosta.
Hyviä pointteja jokaiselta. Tietynlaista työuupumistakin varmasti on mukana, tiedän kyllä myös millaista on olla työssä ilman painetta. Tästä olen lukuisia kertoja pomon kanssa keskusteluja käynyt, lopputuloksena on että näennäisesti tahtia kevennetään ja hetken päästä sama ralli alkaa alusta. Olen myös tehnyt lukuisia kehitysehdotuksia, joita välistä kuunnellaan, kunnes taas palataan vanhaan. Tietyllä tavalla homma puuduttaa, kun siitä saisi olla koko ajan muistuttamassa. Siksi olenkin todennut, että parempi katsella itse uusia tuulia kuin yrittää loputtomiin saada muita muuttamaan tapojaan.
Firettäminen ja mr mm ovat tuttuja juttuja. Tarkoitus ei nyt ollut hakea keinoja tuolta saralta vaan yrittää päästä itse työelämässä itsensä herraksi. Kolmen tonnin brutosta ei kahta tonnia säästellä millään ja perhettäkin löytyy. Nykytuloilla elellään ihan ok, vaimo tienaa suunnilleen saman verran ja tällä kuviolla lyhennellään asuntolainaa sekä sijoitetaan rahastoihin. Kuitenkaan näin perheellisenä mikään extremekuvio ei kiinnosta, se olisi pitänyt tehdä ennen perheenlisäystä.
Lähinnä olen miettinyt tulojen ja stressin suhdetta. Jos haluaisin pyöritellä työjuttuja mielessäni iltaa myöten, niin miksen tekisi sitä silloin itselleni? Harmittavasti mieleen tulee lähinnä joku loppuun kilpailtu asuntojen remppaaminen ja vuokraus. Tämäkin vaatisi vuosien pohjatyön ennen mahdollisuutta nauttia saavutuksista. Toinen vaihtoehto hypätä duunariksi, jolloin palataan katsomaan tauot kellosta ja työpaikkojen varmuus on entistä huonompaa kuin toimihenkilöllä.
Myöskään irtisanoutua en aio ennen kuin uusi työpaikka löytyy. Siinä samalla kävi mielessä, että jos minulla olisi edes 100k sijoitusvarallisuutta, tuon kortin voisi käyttää milloin vain. Käyttäisinkö sitä välttämättä siltikään? En, mutta pelkkä tieto siitä että valinta olisi omissa käsissä tekee ihmismielelle paljon.
Bingo53 ongelmahan on se, jos esim teen työhuonevähennyksen ja pääomatulot ovat 0e. Todetaanko sitten että ei tuloja, josta vähentää? Vai käytetäänkö tässäkin alijäämähyvitystä?
Mitä tulee siihen, että suosin osingot pääomittavia rahastoja, niin eikös tämä ole myös verotuksellisesti järkevintä? Toki ihan hyvä pointti se tulovirran luominen jo nyt. Tuossa olisi helpointa suosia seligsonin rahastoja. Koska vain voi vaihtaa tuotto- ja kasvuosuuksien välillä ilman veroseuraamuksia ja muistaakseni global rahastot maksavat 3% arvostaan vuosittain ulos.
