Olet täällä
Stockist kirjoitti:Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Kiitos kiitoksista. Ei pitäisi. Osinko on vain yksi näkökulma. Toinen suosittu näkökulma on osakekohtainen tulos EPS, P/E-luku tai sen käänteisluku E/P eli tulostuotto.
Tulos vaihtelee osinkoa enemmän. Tyypillisesti osinkoa maksetaan tietty prosenttiosuus tuloksesta pyrkien kuitenkin pitämään osinko paikallaan tai nousevana. Normaalioloissa loput rahoista jää yhtiöön säästöön. Siksi osinkotuotto on tavallisesti matalampi kuin tulostuotto E/P. Jos siis haluat ottaa 0,33 euroa huomioon, laske tulostuotto EPS:stä 0,83 € ja arvioi sitä kautta.
Esimerkki: Jos tulos on 0,83 €, kestävä osinkotaso 0,50 €, osinkosuhde noin 60 % ja pörssin kohtuulliseksi arvioima osinkotuotto 5 %, kohtuullinen kurssi on 10 €. Kohtuullinen tulostuotto on Mr. Marketin mielestä 0,83/10 = 8,3 %.
Jos yhtiö päättää nostaa osinkoa esim. 0,72 euroon ilman, että tulos paranee, tulostuotto on edelleen 8,3 % mutta osinkotuotto yhtäkkiä 7,2 %. Kannattaako osakkeesta aiempaa enemmän? Riippuu siitä, arvioiko sijoittaja yhtiötä osingon vai tuloksen perusteella. Osa sijoittajista arvostaa osinkoa ja suostuu maksamaan enemmän. Toisaalta kaikki eivät ajattele niin. Jos kaikki sijoittajat katsoisivat vain osinkoa, kurssi nousisi 14,40 euroon. Silloin osinkotuotto olisi 5 % mutta tulostuotto vain 5,8 %. Paljon aiempaa vähemmän. Niinpä kurssi ei todennäköisesti nousekaan 14,40 euroon vaan jää alemmaksi, koska yhtiö on muutakin kuin sen osinko.
Yleinen uskomus on, että osinko maksetaan viime vuoden tuloksesta. Kuten Nordean esimerkki osoittaa, näin ei ole. Osinko (ja muu voitonjako) maksetaan vapaasta omasta pääomasta. Usein osinko ilmoitetaan suhteessa viime vuoden tulokseen, mutta se ei siis ole mitenkään pakollista. Osingonmaksuvaraa, tai yleisemmin voitonjakovaraa, voi olla enemmän tai vähemmän kuin viime vuoden tulos. Jos yhtiössä on ylimääräistä pääomaa, se voi jakaa sen osakkeenomistajille. Sitten kun ylijäämät on jaettu, jakovara vähenee. Jostain löytyy se pysyvämpi osinkotaso, jonka mukaan osakkeen hinnoittelua kannattaa miettiä sen sijaan, että tuijottaisi vain ylimääräisen jakovaran aikaista osinkoa.
Jotkut odottavat tulevaa 0,72 euron osinkoa ja laskevat siitä tuottoprosentteja. Se johtaa harhaan. Tuo 0,72 € on menneiden voittojen kertaluonteinen siirto osakkeenomistajille. Sitä ei voi pitää jatkuvana tuottona nykykurssille.
Osinkotuotto kannattaa laskea odotettavissa olevista normaaleista osingoista. Jos kestävä osinkotaso ensi keväänä ja siitä eteenpäin on esimerkiksi 0,50 €, osinkotuotto lasketaan siitä. Olkoon pörssissä kohtuullinen osinkoprosentti hyväkuntoiselle pankille esimerkiksi 5 %. Siitä saadaan osakkeen kohtuulliseksi kurssiksi 0,50/0,05 = 10 €. Tämä kymppi on siis arvio osakkeen hinnasta sen jälkeen, kun syksyn osinko on maksettu.
Miten sitten käsitellään 0,72 €? Se tulee pian kurssin päälle. Yllä olevan mukaan osake on piakkoin kympin arvoinen, mutta omistaja saa sen lisäksi 0,72 €. Nämä 72 senttiä eivät ole aivan itsensä arvoisia johtuen verovaikutuksesta ja pienestä epävarmuudesta, koska osinko maksetaan. Sanotaan niiden nettoarvoksi pyöreästi 50 senttiä. Kohtuullinen kurssi tänään on näillä oletuksilla noin 10,50 €.
Toinen, hiukan hankalampi, mutta karkeasti samaan johtava laskutapa on laskea 0,72 € ostohinnan vähennykseksi. Olkoon kurssi tasolla 10 €. Siitä vähennetään 0,72 € tai ehkä paremminkin sanottu 0,50 € ja saadaan osakkeen tämänhetkiseksi ostohinnaksi nettona noin 9,50 €. Jos sitten odotamme ensi keväästä alkaen 0,50 € normiosinkoa, osinkotuotto on 0,5/9,5 = 5,3 %. Tärkeää tässä on se, että osinkotuotto ei ole 0,72/10 = 7,2 % eikä varsinkaan 1,3/10 = 13 %.
Puhtaasti osinkonäkökulmasta Nordean kohtuullinen arvo riippuu siitä, paljonko on lähivuosien kestävä osinkotaso ja mikä on kohtuullinen osinkoprosentti. Jos arvioi kestäväksi osinkotasoksi 0,60 € ja uskoo pörssin tulevan hinnoittelemaan Nordean 4 prosentin osinkotuotolla, kohtuullinen osakekurssi on 0,60/0,04 = 15 €. Siihen voi laskea ensi syksyn osingosta vielä tuon puolisen euroa päälle.
Kertaluonteisen 0,72 euron vaikutusta ei sen sijaan kannata liioitella itselleen. Vielä vaarallisempaa on laskea ensi kevään osingot samaan pottiin, saada 1,10-1,30 € ja ruveta hinnoittelemaan sen perusteella ikään kuin vuosittain tulisi sama summa.
Stockmannin OPO on laskettu omituisesti. Q2 taseessa "Emoyhtiön omistajien oman pääoman osuus" 197,3 m€ sisältää hybridilainan 52,9 m€. Hybridilaina ei kuitenkaan kuulu osakkeenomistajille. Kun se vähennetään, emoyhtiön omistajien OPO oli 30.6. vain 144,4 m€ (vain 1,92 €/osake, ei ilmoitettu 2,63 €).
Konversiossa hybridilaina katosi ja osakkeita merkittiin 72,2 miljoonalla. Emoyhtiön omistajien oman pääoman osuus nousi 216,6 miljoonaan samalla, kun osakkeiden uusi määrä on 154 436 944 kpl. Siten OPO on nyt 1,40 €/osake.
P/B on perjantain kurssilla 1,05.
OPO on niin epävakaa, että sen perusteella ei voi sijoituspäätöksiä mekaanisesti tehdä. Taseessa on paljon liikearvoa ja kiinteistöjen realisointiarvo on suuri kysymysmerkki. Looginen tulkinta saneerausyhtiön noinkin korkealle P/B:lle on joko se, että markkina ei huomioi konversiossa tapahtunutta liudennusta tai että markkina arvioi taseessa olevan piiloarvoa. Ehkäpä Mr. Markkina odottaa, että kiinteistöistä saadaan paljon tasearvon ylittävä hinta.
Tekijä kirjoitti:Toisin sanoen, heinäkuun laimenemista ei ole huomoitu, joten Q2 kauden 0.25 tulos vastaa 0,25 * 75 101 769/154 436 944 = 0.1216 euroa
0,12 € kvartaalitulos 1,50 € hintaiselle osakkeelle tekee P/E-luvuksi 3.
Paljonko saat osakekohtaiseksi omaksi pääomaksi konversio huomioiden?
Jos osakkeiden lukumäärä on tuplaantunut heinäkuussa ja velkaa konvertoitu omaksi pääomaksi, mitkä ovat liudentuneet oma pääoma ja tulos? Osarin osakekohtaiset luvut ovat jo ilmestyessään vanhentuneita.
Onko lisää liudentumista vielä tiedossa / jo päätetty?
Bingo53 kirjoitti:Osakekohtaista tulosta arvioitaessa on hyvä huomioida, että osakkeiden lukumäärä kasvaa kaiken aikaa:
Näkeekö jostain liudentuneet osakekohtaiset luvut vai pitääkö itse laskea?
Teknokraatti kirjoitti:
von Fyrckendahl kirjoitti:.
Kansankapitalismi ei rikastuta kansaa tasapuolisesti vaan enemmän niitä, joilla menee paremmin jo muutenkin.
Rohkenen epäillä, mutta saattaa olla sanamuotosi tulkintakysymyskin? Viime aikoina osakesäästötilejä ovat avanneet naiset ja nuoret. Kumpikin on ryhmä, joka on aiemmin ollut sijoittajien vähemmistössä. Nuoret ovat yleensä vaiheessa, jossa tulokehitys on vasta alussaan.
Kyllä minusta tästä voi päätellä, että sijoittajien joikkoon on tullut aidosti uusia hyvin keskiluokkaisia naamoja. Vanhat jäärät ovat menetetty kanta, mutta jälleen kerran nuoret tilevat muuttamaan asiat omalla vetovuorollaan sukupolven vaihdoksen jälkeen.
Mukana on siis entistä enemmän niitä, jotka eivät ole vielä rikkaita, vaikka prosenttipelissä tietenkin isoin panos myös tienaa suurimman rahamäärän, koska jo ennestään rikkaat eivät poistuneet markkinoilta.
Niin, olet kyllä oikeassa, mutta mainitsemasi sijoittamisen aloittaneet keskiluokkaiset naiset ja nuoret ovat niitä, joilla menee paremmin jo muutenkin - eiväthän he muuten olisi keskiluokassa. Sinä vertaat rikkaisiin ja minä huono-osaisiin, siitä näkökulmaero.
Teknokraatti kirjoitti:köyhyys periytyy kouluttamattomuuden kautta. Ilmainen koulutusjärjestelmä menee heidän osaltaan valitettavasti hukkaan, kun kouluttamattomat vanhemmat eivät osaa motivoida lapsiaan opiskelemaan itseään ulos hanttihommista.
Siinäkin on perää. Toisaalta tämän päivän uutinen on, että 2/3 hakijoista ei saanut lainkaan korkeakoulupaikkaa ja vain puolet sen saaneista pääsi ensisijaiseen toiveeseensa. Valtaosa opiskeluhalukkaista ei pääse minne haluaisi.
Varallisuuserojen näkökulmasta nuoren kannattaisi panostaa kaikki resurssinsa opiskelupaikan saantiin, mutta moniko pystyy 15-vuotiaana tai edes 19-vuotiaana ajattelemaan niin pitkälle? Opiskelupaikka on työuran ajalla satojentuhansien tai miljoonienkin arvoinen.
Bingo53 kirjoitti:Aika ei riittänyt näpertää veronpalautushakemuksia eri maihin
Tylsältähän se tuntuu, mutta hyville tuntipalkoille pääsee, jos ei ole ihan nappikaupasta kyse. Suursijoittajilla lienee henkilöstöä vero- ym. byrokratian hoitoon. Joihinkin ulkomaisiin sijoituskohteisiin riittää lähettää asuinpaikkatodistus etukäteen, joihinkin pitää laittaa palautushakemusta jälkikäteen.
Verokertymän näkökulmasta ei ole kovin kannattavaa, jos suomalaiset maksavat täydet prosentit ja ulkomaalaiset pääsevät nollalla. Veroprosentteja täytyy pitää sitä korkeammalla, mitä vähemmän on maksajia.
Bingo53 kirjoitti:Trace tuli voimaan tämän vuoden alusta. Ensimmäinen vuosi-ilmoitus annetaan ensi vuonna.
Heippa Suomi-osakkeet, teitä ei enää tarvita. Junttisuomalaiset ovat taas nutturat kireällä, eturivin ekoina toteuttamassa hyvää tarkoittavaa hahmotelmaa, jota kukaan muu ei edes harkitse - riskit tiedetään.
Muutos koskee ulkomaalaisia osingonsaajia, joita ei ole asianmukaisesti tunnistettu. Heillä on ollut 2-3 vuotta aikaa myydä osakkeensa tai vaihtaa ne osakkeisiin, jotka eivät maksa osinkoja.
Verosopimusta kireämmin lähdeverottavat osinkoja mm. Tanska ja Norja. Heippa Tanska-osakkeet, heippa Norja-osakkeet, heippa Suomi-osakkeet. 5 vuodessa Kööpenhaminan indeksi +91 %, Oslo +93 %, Helsinki +63 % ja osingot päälle. Katastrofaalista... Noista maista yliperittyä lähdeveroa voi hakea takaisin. Kai Suomestakin voi, ainakin linkissäsi niin lukee?
Bingo53 kirjoitti:Lähdeveron nosto yli verosopimusten johtaisi omistusten häipymiseen heti.
Onko joku ehdottanut lähdeveroa yli verosopimusten?
