Olet täällä
von Fyrckendahl
von Fyrckendahl
- Liittynyt 2.11.2018
- 52 viestiä
- 0 aloitettua ketjua
Viimeisimmät viestit
Ovaro (os. Orava) - 16.2.2019 19.44
Ovaro (os. Orava) - 15.2.2019 20.16
Mutta, jahka siellä on tuollaista kuraa, niin ei saa ikinä myytyä ja taseessa on kasa arvotonta paskaa, jonka arvo pitäisi olla taseessa pakkasella.
Linkitit satunnaisen asunnon Oikotiestä ja vedät siitä villejä johtopäätöksiä Ovaron asunnoista. Katso nyt edes ensin, missä osoitteissa sen asunnot ovat ja käy niitä läpi. Löytyy Q3 osarista.
Ovaro (os. Orava) - 15.2.2019 20.15
Ydinliiketoiminnan asuntojen täyttöaste 84,7%, huh huh.
Älä hehkuta. 83,8 % on raportoitu luku.
Tyhjät kämpät pitää saada vuokralle eikä tyrkyttää niille, joilla ei ole varaa ostaa. Työ on parhaillaan käynnissä. Vuokria ja vuokratakuita lasketaan, että menee vuokralle. Se on parempi kuin pito tyhjillään.
Ovaro on klassinen value trap, näyttää aina halvalta.
Käänteestä ei puutu enää kuin tulosparannus. Se tulee tuolta vuokrausasteen ja hallinnointipalkkion loppumisen kautta. Sen jälkeen lainat uusiksi ja kassan kautta kotiin. Yritysjärjestelykin rupeaa näyttämään ihan toisella tavalla mahdolliselta, kun on muutakin kuin tuottamattomia ja tyhjiä kämppiä.
Ovaro (os. Orava) - 15.2.2019 19.52
Ovaro ei ole myymässä Varkaudesta mitään. Talot vanhoja eikä yhtään myynti-ilmoitusta. Vuokrattavana on 14 asuntoa. Tekee vuokrausasteeksi 82 % eli hiukan keskiarvon alle.
Ovaro (os. Orava) - 15.2.2019 19.27
Huomasitteko, että myyntitahti on tuplaantunut?
Vuositasolle muuttaen: Vanha hallinto 6,4 m€/v (1.1.-30.9.). Uusi hallinto 13,2 m€/v (1.10.-13.2.).
Keskihinta on lähes tuplaantunut 120 000 eurosta 222 000 euroon, kun on ruvettu myymään uusia ja isoja.
Mukana ei ole vielä yhtään tukkukauppaa ja 6 kk irtisanomisajatkaan eivät ole vielä ehtineet kulua. Tästä se lähtee.
Ålandsbanken - 14.2.2019 21.30
Ålandsbanken jakaa osinkona vain noin 50% tuloksestaan, kun taas joillakin samankin alan yhtiöillä (esim. Nordea) osinko saattaa olla vaikkapa 90% tuloksesta.
50 % on melko normaali. 90 % voi kertoa esim. tuotto-ongelmista: joko tuoton noustava tai osinkoa tullaan myöhemmin laskemaan.
Ovaro (os. Orava) - 8.2.2019 10.24
Katsoin Vaasan ilmoitukset. En pysty päättelemään, mikä olisi Ovaron asunto. Asemakatu 9:ssä ei ole ristiriitoja Ovaron antamiin tietoihin, muissa on pientä.
Mieskirjoittajat pääsevät helpommalla - 2.2.2019 16.39
Mutta se ei ole sukupuolikysymys, jos Iltalehden otsikointi on syvältä. Otsikko Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla” antaa ymmärtää, että Merja rikastui säästämällä 15 €/kk. Tekstissä paljastuu, että hän saikin isukilta 60 000 €. Kansa kokee tulleensa vedätetyksi ja heittää selkäydinreaktiona lokaa.
Mieskirjoittajat pääsevät helpommalla - 1.2.2019 16.44
Ilmeisesti isä oli sijoittanut, ei vain säästänyt Merjaa varten. Juttujen mukaan hän sai ensimmäiset osakkeensa jo 5-vuotiaana. Tässäkin huomaa, miten sijoittaminen on pitkäjänteistä ja tähtäys vuosikymmenten päässä. Huutelijoiden kritiikki kohdistui siihen, ettei kaikkien isä anna 60 000 €. Merjan viestihän oli ihan muuta, että pitäisi säästää ja sijoittaa vaikka vähistäkin rahoista ja pitkäjänteisesti, eikä se, kuinka hän taikoo 60 000 eurosta nopeasti satojatuhansia.
Aki näkee huutelun sukupuolikysymyksenä. Itse näen huutelijoiden talousymmärryksen puutetta, selkäydinreaktioita ja tahallista väärinlukemista.
Lapsiperheiden (2 vanhempaa) keskimääräinen rahoitusvarallisuus (rahat+arvopaperit+vakuutukset) on 70 000 €. Teini-ikäisten perheet ovat jo huomattavasti varakkaampia, summa on 125 000 €.
Vastaavasti käytettävissä olevat vuositulot ovat 60 000 € ja 64 000 €. Nämä ovat siis keskiarvoja mukaan luettuna köyhät. Käytettävissä olevat vuositulot tarkoittaa tuloja verojen jälkeen sisältäen palkat, tulonsiirrot ja pääomatulot. Luvut Tilastokeskuksesta
Näistä rahoista tavis-isä pystyy hyvin säästämään ja sijoittamaan, jos haluaa. Pörssiosakkeita tai rahastoja omistaakin 54 % teiniperheistä.
Kun lapsi on muuttamassa kotoa, tavis-isällä on hyvinkin koossa tuo 60 k€. Rahat eivät vain jakaudu tasaisesti perheiden kesken. Ehkä siksi summa joistain tuntuu niin kauhistuttavan suurelta, että se pakottaa syytämään lokaa niskaan.
Mieskirjoittajat pääsevät helpommalla - 31.1.2019 22.28
60000 on tavalliselle ihmiselle melko suuri raha.
Jos ei ole tottunut säästöihin eikä laskemaan vuosikulutusta.
Alkuperäisessä jutussa meni näin: Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa.
Jos isä oli kartuttanut rahoja 15-25 vuotta, ei se niin tavaton summa enää olekaan. Esimerkiksi 15 vuoden säästämisvauhdilla säästöt + korot + voitot tekevät 4000 €/v. "Tavalliselle ihmiselle" se ei ole mahdottoman suuri raha. Hän myös kehotti sijoittamaan pieniä summia ja tinkimään menoista. Aika realistista. Loanheitto johtuu jostain muusta kuin siitä, että 60 000 € on poikkeuksellisen paljon.
Olennaisempaa olisikin puhua siitä kuinka monta vuotta peruskansalaisella menee 60k säästämiseen kuin siitä, monenko vuoden tuloja/menoja 60k vastaa.
Isoista menoista on mahdollista tinkiä enemmän. Kirjoittamistani luvuista näkee, että 4-henkinen keskivertoperhe voisi säästää 13 000 €/v tyytymällä kohtuulliseen minimielintasoon pk-seudulla. Se ei vielä tarkoita äärimmäistä kituuttamista vaan aika normaalia elämää, johon kuuluu mm. auto. Pk-seudun ulkopuolella pystyy säästämään vieläkin enemmän, koska asuminen on niin paljon halvempaa.
Kun vielä huomioidaan korkoa korolle, niin henkilö X joka lähtee liikkeelle 60k perinnön kanssa saa kyllä aikamoisen etumatkan vaurastumisessa verrattuna henkilöön Y, joka lähtee nollasta.
Toki siinä jonkin vuoden etumatkaa saa. Varat kulkevat sukupolvien ketjussa. Esimerkissä isä oli aloittanut kaukonäköisesti ja tytär jatkaa.
Ihan ei 60000 euron pirsseillä yleisesti ajella.
Aika paljon niitä tulee tuolla tiellä vastaan. Joku ne käytetytkin on uutena ostanut.
Uudelleenrahoitus: Vanhat lainat on otettu silloin, kun Orava ei tuottanut mitään muuta kuin tukkualennusta. Uusinta osuu ajankohtaan, jolloin Ovarolla on esittää operatiivista tuottoa. Lainanmyöntäjä tulee katsomaan operatiivista tuottoa, jolla lainaa hoidetaan, ja huomaa sen olevan positiivinen. Onnistuneiden asuntomyyntien avulla taas on testattu tasearvojen pitävyyttä. Vakuusarvoja määritellessään lainanmyöntäjä huomaa, että asuntoja on myyty suurehko määrä lähelle tasearvoja ja päättelee käyvän arvon olevan todennäköisesti lähellä ilmoitettua.
Reaalivakuudellisen lainan myöntäminen tuottavalle yhtiölle on helpompaa kuin tuottamattomalle kirjanpitoarvojen kanssa taiteilevalle yhtiölle, jolla ei ole uskottavaa tuottohistoriaa eikä johtoa ja joka meikkaa lukujaan laskelmalla niitä itselleen edullisimmalla tavalla.