Heikin Ashi luetteli lisää pysyviä, avainhenkilöistä riippumattomia etuja. Juuri tällaisia tarkoitin.

Iso käteiskassa: Onko sillä varauduttu bitcoinin, tekoälyn tai muun kuplan puhkeamisen aiheuttamaan markkinahäiriöön? Osakkeilla rikastunut yhtiö pitää 30 % tasearvosta käteisenä. Käteisen määrä taseessa ylittää Berkshiren omistamien pörssiosakkeiden arvon. Huomio kiinnittyy helposti Berkshiren osakekauppoihin yksittäisillä yhtiöillä, mutta suurin osakesijoitus on se, jota ei ole vielä tehty. 

Käteisen vuoksi Berkshire muistuttaa osakerahaston sijaan yhdistelmärahastoa. Tämän rahaston sijoituksia ei kuitenkaan voi lunastaa. Mahdottomuus lunastaa parantaa Berkshiren kykyä sijoittaa nuo 30 % markkinoiden mustalla hetkellä. Tavallinen yhdistelmärahasto joutuu maksamaan osan sijoituksistaan ulos mustan hetken lunastusaallossa, mutta Berkshire voi olla silloin ostoksilla ja nostaa osakepainoa niin korkeaksi kuin haluaa.

Hynägranden mainitsema vaatimattomuus kruunaa kakun. 

Aika näyttää, pidetäänkö vanhoista sijoitusperiaatteista kiinni vai lähdetäänkö mukaan kvartaalitouhuihin, muotiosakkeisiin, kryptoihin ja muuhun vanhojen periaatteiden vastaiseen sijoittamiseen. Onko vanhat periaatteet lukittu leveän vallihaudan taakse vai perustuuko jatkuvuus vain kädenpuristuksiin ja herrasmiessopimuksiin? Se, että Munger ja Buffett pysyttelivät vallassa niin kauan, voi kieliä siitäkin, että oman perinnön jatkuminen piti varmistaa, kun riittävää vallihautaa ei ollut tai sen leventämisessä kesti.

Bingo53 wrote:

"Don't fall in love with a stock"

 

Pulmana tämän osakkeen kanssa ovat kaikki osakkeeseen rakastumisen oleelliset seikat:

- osakkeeseen asettaa toiveita ja tunteita
- objektiivisuus hämärtyy eikä tule seurattua yrityksen numeroita tarpeeksi tarkasti
- mahdollisuus sijoittaa toisaalle tuottavasti (vaikka aseisiin) jää sivuun
- markkina tästä eteenpäin muuttuu ja pirukaan ei tiedä mihin
- vähentäminen tuo mahdollisuuksia, oikaisee salkkua ja säilyttää kurinalaisuuden

 

"Let your profits run"

Voittojen pitää muistaa antaa juosta, mutta silti ei saisi rakastua osakkeeseen. Ristiriitaista.

Mitä ongelmia on osakkeeseen rakastumisessa? 

1) Osakkeen hinta ylittää osakkeen arvon. Tuotto-odotus on heikko.

2) Osakkeen paino salkussa kasvaa liian suureksi. Hajautus on heikko.

Pitkäaikaisen arvosijoittamisen näkökulmasta voitto kotiutetaan, jos noista jompikumpi toteutuu. Muuten voittojen annetaan juosta. Voiton kotiuttamista edistää, jos sijoittajalla on myös suunnitelma, mihin vielä parempaan kohteeseen rahat menevät.

Pitkäaikaisen sijoittajan ei ole välttämätön seurata yrityksen numeroita tarkasti, jos sijoitus ei perustu hetkellisiin numeroihin vaan pysyvään kilpailuetuun. Jos yrityksellä on sellainen etu, voittojen voi antaa juosta välittämättä numeroiden pienistä muutoksista. Tulemme tässä sijoitustyyliin: onko tyylinä reagoida markkinoilla tapahtuviin risahduksiin vai käydä kauppaa harvoin.

Berkshiren kohdalla voi kysyä, onko yhtiöllä jokin olennainen etu, joka jää jäljelle Buffettin ja Mungerin poistuttua paikalta. Ainakin hallinnointipalkkion puute on pysyvä etu. Sijoitus on myös hyvin likvidi ja sillä on brändiarvoa, vaikka osa brändiarvosta liittyykin Buffettiin. Brändiarvo voi toki sulaa, jos Berkshiren sijoitukset menevät mönkään heti Buffettin lähdettyä. Mungerin lähdettyä ne eivät heti menneet mönkään.

Merkitään muistiin, että Berkshire ei ostanut alkuvuonna omia osakkeitaan kurssivälillä noin $440 - $540, vaikka rahaa olisi ollut.

TL wrote:

Kurssireaktiosta en todellakaan osaa sanoa mutta eikö vetäytyminen näin ole parempi kurssillekin kuin toinen vaihtoehto eli hautajaisten muodossa tapahtuvana?

Parempi näin suunnitelmallisesti kuin yhtäkkiä ilman suunnitelmaa.

Juuri kun Berkshiren osake on all-time high (BRK.B 539.80), suurin riski uhkaa toteutua: Buffett ilmoittaa vetäytyvänsä toimitusjohtajan tehtävästä vuoden lopussa.

Mikä seuraavista on oikein?
A: Riski siitä, että Buffett lopettaa, toteutuu. Kurssi laskee.
B: Riski siitä, koska Buffett lopettaa, poistuu. Kurssi nousee.
C: Ei ollut mitään riskiä. Buffettin tiedettiin lopettavan lähivuosina. Kurssi ei muutu.

Trump kohtasi voittajansa. Strateginen havainto: markkinavoimat ovat vahvempia kuin Amerikan presidentti.

Oman sijoitusstrategian noudattaminen on vaikeinta juuri silloin, kun sitä erityisesti pitää noudattaa. Tavattomasti helpottaa se, jos on etukäteen miettinyt, mitä aikoo tehdä, kun maailmalla myrskyää. Muuten voi ajautua tekemään sattumanvaraisia siirtoja sattumanvaraisesti pomppivilla markkinoilla.

Heikin Ashi wrote:

Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun. 

Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump jatkaa virassaan vain nelivuotiskautensa loppuun. Trumpin massiivinen, nöyryyttävä tappio markkinavoimia vastaan johtaa silmien avautumiseen ja Trumpin muuttumiseen rammaksi ankaksi.

ArnoP wrote:

Trump on sanonut että tulleilla rahoitetaan mm. veronalennuksia, mutta toisaalta halutaan että tuonti loppuisi ja yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:aan. 

Yleinen konsensus ei tue Trumpin näkemystä. Tullitulot kalpenevat sen rinnalla, mikä on niiden aiheuttama taloudellinen kustannus kaikille osapuolille. Tullien täytyy toimia odottamattoman hyvin, jos niillä pystyy rahoittamaan viennin ja tuonnin tuhoutumisen lisäksi vielä veronalennuksiakin.

Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.

Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.

Tulliongelma tulee ratkeamaan tavalla tai toisella, nopeasti tai hitaasti. Sijoitusstrategisesta näkökulmasta tämä on mielestäni ohimenevä markkinahäiriö. Toisinkin voi olla: olen väärässä ja tämä on lopun alkua. 

Pyrin tekemään sellaisia ostoja, että voin pitää niitä 10-20 vuotta. Trump ei niin kauan sotke markkinoita. Moni muu asia tulee sotkemaan markkinoita sillä aikavälillä, isommatkin ongelmat kuin yksi ailahteleva mutta sittenkin talouspainotteinen presidentti.

hauturi wrote:

Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?

Kysymys on tietysti teoreettinen, mutta teoreettinen on myös oletus, että kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Tullien tavoitehan on, että kauppa ei jatku. Jos tavoite toteutuu, valtiot eivät tule keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja, koska tavaraa ei kulje rajan yli.

TuuriTuuli wrote:

Voin nyt muistaa määrin, mutta ei inflaatiota määritetä miksikään jatkuvaksi nousuksi.

Muistat aivan oikein. Usein se kyllä jatkuu eikä sitä saada kuriin, vaikka halua olisi.