Olet täällä
”Korkoa korolle 8% vuodessa täältä hiekkahoitoon” ja sitten jotkut kuumakallet repivät laput väkisin käsistä.
Hyvä tiivistys. Olisipa arvosijoittaminen aina näin helppoa ja kuumakalleja riittävästi saatavilla. Kurssinousu ei ole suuri yllätys, mutta sen voimakkuus ja nopeus ovat.
Kolumnissa puhutaan pappaosakkeista. Onko Nordea muuttumassa takaisin pappaosakkeeksi? Vakaaksi oletettu osinko ja kohtuulliset tulevaisuudennäkymät ilman maailmanvalloitusideaa.
Sijoittajaviestinnän onnistumista voi tutkia esim. Cityconin osakekurssista. Reipasta osinkoa maksava yhtiö, jonka NRV on 11,66 € + uskoteltu rakennusoikeuksien arvo n. 0,96 € mutta osakekurssi 6,82 €, ei voi ylpeillä sillä, että sijoittajat erityisesti arvostaisivat yhtiön sijoituksia.
Rakennusoikeudet huomioiden P/NRV 0,54. Voi pitää joko ostosignaalina tai signaalina Cityconin onnistumisesta.
Ovarokin arvostetaan korkeammalle kuin Citycon. Ovaron P/NRV 0,6. Ovaro ei maksa osinkoa ja sen NRV:n pitävyys on historiallisesti ollut heikko. Taseen arvostuksen luulisi olevan toisin päin siten, että voittoa tekevä ja jakava yhtiö arvostettaisiin korkeammalle kuin sellainen yhtiö, joka ei jaa voittoa mutta kirjaa jatkuvasti isoja tappioita. Kirsikkana kakun päällä Ovaro on myynyt tasettaan tappiolla, kun Cityconin ei ole tarvinnut niin tehdä.
Mahdollisuudet omistaja-arvon luomiseen ovat siten olemassa, mutta tekeekö Citycon kaikkensa sen eteen?
Hynägrande kirjoitti:Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa.
Ei sitä voi pitää salassa. Kaavoitus on julkinen monivuotinen prosessi.
Cityconilta on puutteellista sijoittajaviestintää, jos kohteita ei kerrota edes silloin, kun ne ovat jo median ja paikallisten asukkaiden tiedossa. Jos lähiössä on rähjäinen ostari, paikalliset saattavat suorastaan vaatia uudistuksia. Uudistushanke voi siten olla hyvää mainosta. Esimerkiksi Ovaro tiedottaa omasta uudistushankkeestaan aktiivisesti, vaikkei se vielä edes omista alueella neliötäkään.
On hiukan epätäsmällistä ajatella, että Citycon rakentaisi kauppakeskuksen ympärille, jos se rakentaa kauppakeskuksen tilalle. Isomyyrin kunto ja vuokrausaste on Cityconin mukaan sellainen, että sen vuoksi puuhataan tilalle jotain muuta. Tikkurilan suojelukohde toki on kauppakeskuksen vieressä, mutta Dixi ei ole Cityconin vaan eQ:n kauppakeskus.
Kilppari kirjoitti:Tarvitaan oikeasti maata, onko se jo? Missä?
Tämän uutisen mukaan Cityconin asuntokohteita ovat Lippulaiva, Myyrmäki ja Tikkurila: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3337311
Myyrmäen kohde on Cityconin purettava kauppakeskus Isomyyri: https://www.vantaa.fi/uutisia/ajankohtaiset_kaavat/myyrmaen_kaavat/myyrm...
Cityconin kortteliin on tulossa asuntoja, toimitiloja ja liike- sekä päivittäistavarakaupan tiloja. Cityconin neliömääriä tuosta ei saa suoraan selville. Neljään kortteliin on tulossa 66 000 k-m2 rakennusoikeutta. Jos sen jakaa neljällä, Cityconin osuus on noin 17 000 k-m2.
Tikkurilan kohde on Asematie 1 ja 3. Se ei ole edennyt, koska osoitteessa olevassa talossa nähdään suojeluarvoja:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1234291
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000007698342.html
Jos kohteessa on suojelutalo, on Cityconilta kohtuullista olla kirjaamatta ennenaikaisesti suurta käyvän arvon nousua.
Nordean nousu osingosta ilmoitettaessa oli ennalta arvattavaa. Viimeinenkin epävarmuus osingosta poistui.
Konsensusennuste ensi kevään osingoksi on 0,63 €. Tämän päivän kurssilla osinkoprosentti olisi hulppeat 6,0 %. Tästä näkökulmasta kurssilla voi olla vielä nousuvaraa. Esimerkiksi 5 %:n osinkovaatimuksella kohtuullinen kurssi olisi 12 € ja 4 %:n vaatimuksella 15 €.
Vertailun vuoksi muita osinkoprosentteja ensi kevään osinkoennusteella: Sampo 4,8 %, Aktia 4,7 %, Handelsbanken 6,8 %, Swedbank 7,0 %, DNB 5,5 %, OP tuotto-osuus 3,25 %.
PikkuPro kirjoitti:Näkisin, että joulusesongista tulee hyvä kun 1) rojoitukset poistuvat ja 2) koronasäästöjä ihmisillä.
Ja pikavippiä asiakkailla. Korkokatto nousee samaan aikaan, kun koronarajoitukset poistuvat patoutuneen kulutuskysynnän tieltä.
Suurimmat osakkeenomistajat: 12. Jajopa Oy 84 627 osaketta (= 50000+34627).
Salt777 kirjoitti:Aloitetaan vaikka siitä, mitä hyötyä saavutetaan ehdotuksestasi, jossa As Oy -osakkeet siirrettäisiin tokeneiksi lohkoketjuun?
Hyvä kysymys. Yhteiskunnan perusjärjestelmät eivät erityisen hyvin sovellu uuden tekniikan koekaniineiksi. Mietitään vaikka tilannetta, jossa lohkoketjun salausalgoritmi opitaan purkamaan. Eikö silloin ole kätevää, jos järjestelmä on keskitetysti jonkin luotetun tahon hallussa?
Loppupeleissä varmuus ei ole tietyssä tekniikassa vaan siinä luotetussa tahossa, joka ainakin Suomessa toimii virkavastuulla.
Perusjärjestelmän täytyy taata varmuus ja tietoturva kymmeniksi vuosiksi. Ei varmasti haluta ottaa riskiä tilanteesta, jossa asunto-osakkeiden omistustiedot olisivat epäselvät eikä kukaan tietäisi varmasti, kenelle asunnot kuuluvat. Sellainen voisi uhata yhteiskuntarauhaa.
Ennen kuin tärkeät järjestelmät voidaan siirtää uuteen tekniikkaan, tekniikan luotettavuus täytyy testata jossain vähemmän tärkeässä käytössä. Uuteen tekniikkaan ei välttämättä voida kokonaan turvautua moneen kymmeneen vuoteen. Esimerkiksi viralliset asiakirjat on laadittu (ja laaditaan usein yhä) paperille vielä monta kymmentä vuotta sen jälkeen, kun tietokoneet oli keksitty ja otettu käyttöön. Jo kauan on ollut valmiina tekniikka ja lait siihen, ettei papereita ja kynäallekirjoituksia tarvita, mutta silti niitä edelleen käytetään aivan yleisesti.
Eläke on vakuutus pitkän elinajan varalta. Jos aikoo kuolla nopeasti, eläkemaksujen tuotto-odotus on negatiivinen. Sen sijaan pitkään eläville tuotto on positiivinen.
Eläkettä ei voi suoraan verrata omiin sijoituksiin. Sijoitukset tuottavat tuottoa pääomalle. Eläkejärjestelmästä saa kuukausituottoa elämän loppuun asti.
Omat sijoitukset voi pahimmassa tapauksessa menettää sijoittamalla vääriin kohteisiin tai joutumalla talousrikoksen uhriksi. Eläkejärjestelmässä riski on poliittinen. Jos eläkejärjestelmää muutetaan, eläkkeiden ostovoima voi heiketä - toisaalta parantuakin.
Riskinhallintanäkökulmasta valinta ei ole joko-tai vaan sekä-että. Eläke suojaa pitkäikäisyydeltä ja osakesijoitus eläkejärjestelmän ongelmilta. Myös verotus voi muuttua ennakoimattomasti niin, että toinen muoto on lopulta selvästi toista edullisempi.
En usko, että suurin osa tavoittelee eläkeikään mahdollisimman suurta rikkautta vaan enemmänkin taloudellista turvaa ja mahdollisuutta elää eläkeläisen elämää omien tapojen mukaisesti. Jos laittaa kaikki munat samaan koriin, joko sijoitussalkuun tai eläkemaksuihin, ottaa samalla ylimääräisen riskin, ettei vanhuusiässä olekaan taloudellista turvaa.
Teknokraatti kirjoitti:Eläkevakuuttajien salkunhoitajat vetävät sinänsä ihan hyvää tuottoa osakkeilla 10 vuoden keskiarvona (taulukko 3). Valitettavasti heille on määrätty, että korkotasosta, suhdanteesta ja reaailmaailmasta riippumatta hyvä osaketuotto pitää laimentaa nolla- ja miinuskorkopapereilla (taulukko 2) noin 5% keskituotoksi (taulukko 1):
Odota, kun pörsseihin tulee laskuvuosi. Silloin eläkeyhtiöiden tuotot painuvat pakkaselle ja eläkejohtajien päitä vaaditaan vadille. Eläkerahat ovat hävinneet kasinopeliin. Eläkemaksuja joudutaan nostamaan 0,1 % ja tilaisuuden haistavat pörssikolumnistit kirjoittelevat, kuinka eläkejärjestelmä on murtumassa ja ainoa järkevä tapa on säästää itse osakkeisiin.
