Jos kaksi samanlaista indeksirahastoa seuraavat samaa indeksiä, katsotaan hallinnointipalkkio, todelliset vuosikulut sekä vuosituotto usealta vuodelta. Kulu- ja tuottoero on lähtökohtaisesti sama. Esim. 0,1 % halvempi vuosikulu näkyy teoreettisesti 0,1 % parempana vuosituottona vuosien mittaan. Parempituottoinen rahasto on oletettavasti (kustannus)tehokkaampi sekä paperilla että käytännössä.

Jos tuottoero on jotain muuta kuin kuluero, syy voi olla lähdevero, osakelainauksen tuotot ym. tai myös rahastossa tapahtunut muutos kuten palkkion muuttaminen, joka näkyy vielä historiallisissa luvuissa mutta ei nykyisessä rahastoesitteessä. 

Jos rahastot seuraavatkin eri indeksiä, tuottoero selittyy todennäköisesti sillä, että toisen indeksin osakkeet nousivat tai laskivat enemmän. Rahastojen tehokkuuseroa tai "paremmuutta" on tällöin vaikea saada esille. Tuleva tuottoero riippuu siitä, kumpi indeksi sattuu olemaan parempituottoinen jatkossa.

Ensimmäisen ETF:n valinta on hankala, mutta siitä ei tarvitse stressata liikaa. Tilastollisesti sijoituskohteen valinnalla on pienempi merkitys kuin sillä, sijoittaako mihinkään vai ei.

Kauppahinta on lähellä keskuksen IFRS:n mukaista käypää arvoa pois lukien rakennusoikeuksien arvo.

Joko selvisi, mitä tämä tarkoittaa? 

Onko kohteessa ollut niin paljon rakennusoikeutta, että sen myyntihinnalla on merkitystä tasearvojen pitävyyden näkökulmasta?

Berkshire yhdistelmärahaston vaihtoehtona

Omien osakkeiden ostojen loppuminen antaa viitteitä, että Berkshiren tasealennus olisi kurssinousun myötä sulanut tai kadonnut. Merkit viittaavat siihen, että Berkshiren osaketta saa pörssistä todennäköisesti lähelle sen "oikeaa arvoa", mitä se arvo sitten tarkoittaakaan. Toki tähän sisältyy paljon epävarmuutta, sillä oikea arvo ei ole tiedossa.

Berkshiren käteispaino on 28 % markkina-arvosta. Käteistä on 277 miljardia ja markkina-arvoa 978 miljardia. Korottomalla tilillä käteinen ei makaa, vaan se on sijoitettuna korkoihin, ennen kaikkea lyhyisiin valtionlainoihin.

Berkshire muistuttaa yhdistelmärahastoa tai ETF:ää, joka sijoittaa osakkeisiin ja korkoihin. Salkunhoito noudattaa aktiivistrategiaa. Yhtiö siis valitsee itse, mitä salkussa on sen sijaan, että noudatettaisiin jotain mekaanista passiivistrategiaa kuten indeksiä. Korko- ja osakesijoitusten painoa säädellään näkemyksen mukaan aivan kuten yhdistelmärahastot kertovat tekevänsä.

Aktiivi- ja yhdistelmärahastoille tyypillistä korkeaa hallinnointipalkkiota Berkshire ei peri. Tästä tulee merkittävä kulusäästö.

Koska Berkshire ei jaa osinkoa, sen osake on kuin rahaston kasvuosuus eikä vuosittain tuottoa jakava tuotto-osuus. Iso verosäästö syntyy siitä, että olematonta tuotonjakoa ei veroteta.

"Berkshire-rahastoa" voi tällä hetkellä ostaa ja myydä oletettavasti lähellä osakkeen "oikeaa arvoa". Tässäkin se muistuttaa sijoitusrahastoa ja ETF:ää, joiden kanssa tosin ei käytetä termiä oikea arvo vaan NAV. Tämä tilanne ei kuitenkaan ole pysyvä. Historiassa Berkshiren arvostus on vaihdellut tuntuvasti. Sijoitusrahaston arvostus sen sijaan on lukittu NAV:iin.

Viimeisimmän Rahastoraportin mukaan luokan "yhdistelmärahastot: maailma" 10 vuoden keskituotto on ollut 4,5 %/v. Luokassa on ollut 51 rahastoa. Parhaiten tuottanut yhdistelmärahasto tuotti 8,5 %/v ja vähiten 1,1 %/v. Berkshiren osake on tuottanut 12,8 %/v.

Berkshiren kassaa on pitkään pidetty ongelmana. Ongelma ei ole kuitenkaan pilannut tuottoja, kun verrataan yhdistelmärahastoihin. Mennyt tuotto ei tietenkään takaa tulevia tuottoja. Voi olla, että Berkshiren kurssi on juuri nyt poikkeuksellisen suotuisa tällaiseen vertailuun. Toisaalta yhdistelmärahastoillakin on takanaan varsin suotuisa vuosi: niiden 12 kuukauden tuotto on ollut keskimäärin 10,3 % ja parhailla yli 17 %. Ei voida siis sanoa, että vertailu olisi tehty yhdistelmärahastoille aivan epäreilulla hetkellä.

Aki Pyysing wrote:

Sikäli mikäli se miusta riippuu ostetaan vain jos mielestämme halvalla saa ja rahat riittää. Jos toinen näistä ehdoista ei täyty, ei osteta. 

...

Pienosakkaat jäävät voitonjaossa hallituksen random-päätösten varaan. 

Sitten kun hallitus pääsee keskenään sopuun ostoperiaatteesta, se olisi hyvä kommunikoida ulos. Yllä oleva olisikin jo melko selkeä periaate. Random-toiminta ei Ovaron historialla ole tehokkain keino nostaa sijoittajaluottamusta.

Selvyyden vuoksi kopioin Berkshiren osto-ohjelman tähän (korostus minun).

Berkshire’s common stock repurchase program permits Berkshire to repurchase its shares any time that Warren Buffett, Berkshire’s Chairman of the Board and Chief Executive Officer, believes that the repurchase price is below Berkshire’s intrinsic value, conservatively determined. The program continues to allow share repurchases in the open market or through privately negotiated transactions and does not specify a maximum number of shares to be repurchased. However, repurchases will not be made if they would reduce the value of Berkshire’s consolidated cash, cash equivalents and U.S. Treasury Bill holdings below $30 billion. The repurchase program does not obligate Berkshire to repurchase any specific dollar amount or number of Class A or Class B shares and there is no expiration date to the program.

Berkshirelle on löydetty sanamuodot, jotka kertovat periaatteen mutta eivät pakota hirttäytymään vaan jättävät harkinnanvaraa. 

Vertaan uuteen osta-kehitä-myy-strategiaan: se on täsmällisempi kuin ajelehtiminen ilman strategiaa tai "tehdään ihan mitä tahansa". Silti ei ole pakko ostaa, kehittää tai myydä väkisin.

Bingo53 wrote:

Kuva

Pitkän aikavälin kuvaaja on havainnollinen. Logaritmisella asteikolla Berkshire näyttää suorastaan pettävän tasaisesti nousevalta turvaosakkeelta. Käyrässä on kuitenkin kaksi kohtaa, jolloin hätäisen on ollut mahdollista realisoida noin 50 prosentin myyntitappio. Menestyminen tällä osakkeella on vaatinut malttia olla myymättä huonoimmalla hetkellä mutta ei juuri muuta. 

Verrattuna moniin muihin osakkeisiin Berkshire on 2010- ja 2020-luvuilla ollut suhteellisen helppo osake omistaa, kunhan ei ole jäänyt kuuntelemaan markkinahälyä ja tullut siitä epätietoiseksi. Kurssissa ei ole ollut jättiromahduksia eikä muutakaan järisyttävää muistu mieleen, jos Mungerin kuolemaa ei lasketa sellaiseksi.

Berkshireä voi tosiaan pitää jonkinlaisena rahaston tai ETF:n korvikkeena. Sillä saa hajautetun sijoitussalkun listaamattomiin ja listayhtiöihin. Listaamattomat näyttävät muuten puuttuvan yllä olevasta portfoliokuvasta, jossa Apple muodostaa 40 % kaikesta, kun listaamattomat unohdetaan.

Kannattaako Berkshire ostaa osakesäästötilille, kuten Heikin Ashi muistuttaa? Kyllä, jos haluaa myydä sen voitolla ja ostaa tilalle muuta. Jos sen sijaan haluaa käyttää Berkshireä "rahastomaisesti" niin, että joko myy ja käyttää rahat tai ei myy ikinä, ei osakesäästötilistä saa veroetua.

Cibus on jonkin verran hintava, sanoisinko ylihintainen, tulos- ja taseperusteisesti. Vuosi sitten ei ollut. 

Markkina intoutuu toistuvasti maksamaan preemiota Cibuksesta, kun taas esimerkiksi Ovaron ja Cityconin kohdalla preemiosta on jo aikaa. Jos syy selviää niille yrityksille, joista ei preemiota maksella, siinä on mahdollisuus merkittäväänkin kurssinousuun. 

Otsikon mukainen "laman kestävä osinkokone" voi olla yksi syy Cibuksen kohdalla. Kulunut vuosi on varmaankin vahvistanut tätä ajatusta. Cibuksesta ei ole myöskään erityisesti huolestuttu, ovatko sellaiset operaatiot kuin osakeanti, osinko ja kiinteistöjen siirtäminen varmasti kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti tehtyjä.

Berkshiren kurssi on historiallisen korkealla. Onko kyseessä osakemarkkinan ylilyönti vai pitkäaikaisen aliarvostuksen purkautuminen - siis piilossa olleen "todellisen arvon" pysyvämpi realisoituminen markkina-arvoksi?

Berkshiren P/B-arvostus on kiristynyt huomattavasti tänä vuonna. Arvostus on korkeimmillaan sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Kuvaaja linkissä. https://companiesmarketcap.com/berkshire-hathaway/pb-ratio/ 

Charlie Munger kuoli 29.11.2023. B-osakkeen kurssikehitys:

• 28.11.2023 $360.05 P/B 1.484
• 17.07.2024 $445.77 P/B 1.681

Kurssinousu +24 %. Arvostuksen kiristyminen +13 %.

Mahdollisia selityksiä:

1. Osakkeessa on ollut avainhenkilöriski. Kuoleman toteuduttua riski on poistunut ja osakkeesta voidaan maksaa enemmän.
2. Sijoittajat eivät pitäneet Mungeria avainhenkilönä. Hänen poismenonsa ei haittaa.
3. Kurssi on noussut muista syistä.

Toinen avainhenkilö on vielä elossa. Sama ilmiö voi toistua tai olla toistumatta. Tällä hetkellä voidaan jo todeta, että Berkshiren osakkeeseen ei ole kannattanut olla sijoittamatta sen takia, että avainhenkilöt ovat olleet liian vanhoja.

Omien osakkeiden ostoista voidaan katsoa Buffettin oma näkemys, onko Berkshire edelleen aliarvostettu. Maaliskuussa on ostettu 415 dollarin keskikurssilla mutta ei kovin paljon. Tuoreempaa lukua en löytänyt.

Huomioita Ovaron tiedotteista

Ovaron viimeaikaisissa tiedotteissa pistää silmään, mitä niissä ei sanota.

Lähipiirikaupoista ei mainittu:
* että hinta olisi kiinteistöarvioitsijan määrittämä

Omien ostoista ei mainittu:
* kurssia tai periaatetta, jolla ostoja tehdään tai ollaan tekemättä

Uudessa strategiassa ei mainittu:
* asuntoja
* kasvutavoitetta
* osinkoa

Mitä pitäisi ajatella? Ovaro voi olla omistamatta yhtään asuntoa, olla tavoittelematta kasvua, käyttää rahat omien osakkeiden ostoihin mielivaltaiseen kurssiin, jättää osingot maksamatta ja tehdä lähipiirikauppoja hinnoilla, joista lähipiiri sopii keskenään. Tämä kaikki on tiedotteiden mukaista toimintaa. Toki muukin on mahdollista.

Uusi strategia ja Orava

Uusi strategia on helpompi ymmärtää vertaamalla sitä vanhaan Oravaan. Orava tavoitteli niin asuntoja, kasvua kuin korkeita osinkojakin. Näistä mitään ei ole uudessa strategiassa. 

Kun uusi liiketoimintamalli on osta-kehitä-myy, vanhan Oravan malli oli enemmänkin osta-vuokraa-myy. Kehittämistä ei juuri ollut. Selvä ero.

Tilastotietoa omien osakkeiden ostoista

Omia osakkeita on ostettu nykyisen hallinnon aikana 10.12.2018 - 30.6.2024 yhteensä 1,3 miljoonaa kappaletta. Tähän on kulunut aikaa ja voimavaroja 5,5 vuotta. Rahaa on kulunut 4,9 miljoonaa euroa.

Ostetuista osakkeista on mitätöity 1,0 miljoonaa kappaletta. Toimitusjohtajalle on mennyt 26619 kappaletta. Loput 0,3 miljoonaa ovat Ovaron hallussa.

Ovaron ulkona oleva osakemäärä on laskenut 9,6 miljoonasta 8,3 miljoonaan. Ovaro on siis ostanut 14 % osakkeista pois omistajiltaan. Samalla omistus on keskittynyt.

Ostojen keskihinta oli 3,65 €/osake. Viimeisin kurssi oli 3,91 €.

Nettovarallisuuden tuhoutuminen

Kun omien ostot aloitettiin, osakekohtainen nettovarallisuus oli 9,04 € (31.9.2018). Viimeisimmän tiedon mukaan nettovarallisuus on 5,36 € (31.3.2024). Omat osakkeet on ostettu selvästi alle nettovarallisuuden arvon, minkä pitäisi teoriassa hyödyttää osakkeenomistajia. Hyöty kuitenkin kalpenee sen rinnalla, että osakekohtaista nettovarallisuutta on samaan aikaan tuhoutunut noin 40 %.

Alkutilanteen omasta pääomasta 87 miljoonaa on jäljellä vielä 46 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että 41 miljoonaa eli 47 % on kadonnut alaskirjauksiin, tappioihin, omien osakkeiden ostoihin ja osingonjakoon. Mainittu 47 % hupeni seuraavasti: 6 % omien osakkeiden ostoihin, vajaat 2 % osinkoihin ja loput n. 40 % laskennallisiin ja realisoituneihin tappioihin.

Kyseessä ovat siis vanhat tappiot. Ovaro on onnistunut pysäyttämään tappiokierteensä ja ilmoittanut jo voitoistakin.

Omien ostoihin ja osinkoihin kuluneita 6+2 %:a ei voi pitää menetyksinä. Ne rahat ovat kuitenkin pois tulevista investoinneista.

Olisi hyvä, jos Ovaro uskaltaisi ilmoittaa periaatteen, jolla omien ostoja on tarkoitus jatkossa suorittaa. Muun muassa Berkshire Hathawayllä on tällainen periaate. Se ei osta omia millä hinnalla tahansa. Omia voi ostaa Buffettin tavoin tai Nokian tavoin. Ovaro ei ole ilmoittanut, kumpaan se tähtää. Se saattaa olla itsestään selvää hallituksen sisällä mutta ei välttämättä ulkopuolella.

70840 wrote:

Kuopion haapaniemen tontin kaavan valmistuttua , sekä kukkulan kaavan valmistuttua tonttien arvoja varmaan kirjataan ylös?  

Tällä voi spekuloida. Ovaron viimeaikaisena tapana on ollut kirjata arvoja ylös sen jälkeen, kun ensin on keksitty jokin peruste. Perusteita ovat olleet mm. vuokralaisten saaminen, vuokrasopimuksen vahvistuminen ja realisoituva myyntivoitto. Kukkula on ollut poikkeus: sen arvoa kirjataan ylös ostamalla yhtiöosuus lähipiiriltä, vaikkakaan tästä ei tiedotteen mukaan päästä kirjaamaan voittoa.

Orava-ajan historiallisessa kirjaustavassa ei tarvittu erillistä perustetta, vaan ostoksen arvoa kirjattiin ylös heti ostopäivänä. 

Ovaron viimeaikaiset kaupat jättävät ristiriitaisen olon.

Ovaro kirjaa Forumista ison myyntivoiton ensimmäistä kertaa ikinä. Se on hämmästyttävä saavutus yritykseltä, jonka ikä on 13 vuotta ja keskeinen toiminta kiinteistöjen ostoa ja myyntiä. Lisäksi Hervannan kohteen määräosan myynnistä on tulossa voittoa myöhemmin, jos ehdollinen kauppa toteutuu. Yhdessä nämä myyntivoitot indikoivat merkittävää käännettä Ovaron historiassa. Kuulostaa lupaavalta.

Toisaalta kyseessä on lähipiirikauppa. Ovaroa ovat leimanneet monet lähipiirikaupat ja tavattomat myyntitappiot, joissa on tuhoutunut omaisuutta hillittömiä määriä. Muistin virkistämiseksi lähipiirikaupoista on kirjoitettu mm. näin:

Olen keskustellut usean sivistyneen sijoittajan kanssa Oravasta. Pyöreästi kaikki ovat maininneet, että Tapani Rautiainen on keksinyt ikiliikkujan, jossa ensin myydään omia kiinteistöjä pörssiyhtiölle ylihintaan ja sitten ostetaan ne takaisin pörssin kautta halvemmalla.

Tässä ilmapiirissä Oravan tulisi pidättäytyä kaikista kaupoista Investors Housen lähipiirin kanssa, vaikka ne näyttäisivät yhtiön kannalta kuinka edullisilta. Kukaan ei usko, että Orava osti lähipiiriltä markkinahintaan, vaikka kauppahinta olisi ollut alle käyvän arvon.

Suosittelisin jopa julistusta tyyliin ”Emme tee kauppoja lähipiirin kanssa ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen”.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kolumni-lahjalista-oravan-uudelle-hallitukselle

Miten vanha kritiikki liittyy viimeaikaisiin kauppoihin?

Ovarolla ei ole lainkaan kokemusta kauppakeskusliiketoiminnasta. Jälkikäteen arvioiden ei olekaan kovin todennäköistä, että Ovaro osti puolityhjän kauppakeskuksen tavoitteenaan jäädä sitä pyörittämään. Kriittisesti ajatteleva voi uskoa, että operaation tavoite oli saada haltuun arvokas keskustatontti Ovaron riskillä. Itse kauppakeskus, johon on vastikään investoitu eräiden tietojen mukaan 12 miljoonaa, suostuttiin myymään 4 miljoonalla eteenpäin. Suostuiko Ovaro myymään rakennuksen melko edullisesti, jotta ostaja maksaisi korkeampaa vuokraa lähipiirille? Miksi oli niin kiire? Eikö Ovaro teekään kiinteistökehitystä vaan myy rakennukset mieluummin puolityhjinä eteenpäin, jotta lähipiiri saa etua?

Jos hallitus ei näkisi näitä kysymyksiä etukäteen, se olisi täysin pihalla pörssin toiminnasta. Näin ei varmastikaan ole, vaan hallituksessa tiedetään varsin hyvin, miten osakesijoittajat ajattelevat. Siitä huolimatta se päätti toimia jo uudestaan tavalla, joka herätti henkiin vanhat epäilykset.

Lähipiirikaupat varjostavat Ovaron myönteistä käännettä. Jatkuessaan kaupat tulevat painamaan osaketta jo puhtaasti historiallisista syistä, vaikka kaupat osoittautuisivatkin onnistuneiksi. Sijoittajien muisti on pitkä.

Ovaron kannalta on toki hyvä, että ydinosaamisalueen ulkopuolisesta kauppakeskuksesta päästiin nopeasti ja voittoisasti eroon. Jos haluaa sijoittaa kauppakeskusyhtiöön, voi hankkia Cityconin osakkeita ja arvioida Cityconin pääomistajan tekojen vaikutusta sen osakekurssiin.

Erittäin myönteistä on, jos Ovaron taseeseen on lopultakin alkanut kertyä sellaista arvoa, jota pystytään realisoimaan voitolla eikä enää tarvitse tyytyä pelkkiin Excel-voittoihin.