penninvenyttaja kirjoitti:

Miten varmoja nämä talletussuojat ovat, liittyykö jotain riskejä mitä pitäisi tiedostaa ja kattaako mikäli on 100k useammalla tilillä saman maan talletussuojassa?

Sääntöjen mukaan 100k suojan saa jokaisesta pankista erikseen kuitenkin niin, että pankkiryhmät (kuten osuuspankit) lasketaan yhdeksi pankiksi.

Mutta miten varmasti? Jos pieni yksittäinen pankki menee nurin, korvausrahat saadaan isommilta pankeita. Kaikkein isoimpia pankkeja taas ei oikein voi päästää kaatumaan, vaan julkisen vallan on pidettävä ne pystyssä, jottei yhteiskunta romahda. Jos kuitenkin monta saman maan pankkia menee nurin kerralla, silloin on pahempi tilanne. Islannissahan kävi niin. Islannin pankit olivat keränneet paljon talletuksia ulkomailta. Voisi ajatella, että pienet maat ovat haavoittuvaisempia varsinkin, jos niiden pankit ovat suuria suhteessa maan kokoon.

Euron ulkopuolisissa maissa on vielä valuuttariski. Suoja on sen maan valuutassa, minkä maan talletussuoja on kyseessä.

Talletussuojariskiä voi hallita hajauttamalla eri pankkeihin ja eri maihin.

Suomessa talletussuojaa on kerran tarvittu tositarkoitukseen. Se toimi silloin.

Meuro kirjoitti:

Tässä lyhyehkössä videossa on mielenkiintoista makronäkymää kryptoista, inflaatiosta ja mm. pohdintaa miksi laitteet kestävät nykyään niin lyhyen aikaa.

https://www.youtube.com/watch?v=qtQ_BOZ2qQM

Tällainen epäuskottava julistus pitää vakavamieliset sijoittajat kaukana kryptoista.

Ikävä, että ketju tärveltiin riitelyllä juuri, kun oltiin pääsemässä asiaan.

Casteliero kirjoitti:

Ja loppukäyttäjä ei välttämättä koskaan tiedä edes käyttävänsä lohkoketjuja, hän käyttää vaan internet-palveluita kuten ennenkin. Nyt vaan tilanne siellä taustalla on muuttunut. Lohkoketjut mahdollistaa sen arvonsiirron ilman kolmatta osapuolta netin kautta.

Kiitos sinulle pitkästä selittävästä postauksesta. Kryptoala on hämärä ja sen liepeillä pyörii hähmäisiä tyyppejä. Kukaan ei osaa selittää näitä juttuja maallikoille ymmärrettävästi JA uskottavasti.

Ymmärrän tuon idean, että lohkoketjulla voi toteuttaa siirtoja ja teknisesti siinä on jotain etua (vaikka haittaakin). Loppukäyttäjää ei kuitenkaan kiinnosta, siirtyykö raha lohkoketjulla, SWIFT-järjestelmässä tai millä protokollalla. Rahansiirrot ovat jo tälläkin hetkellä ilmaisia tai lähes ilmaisia. Kaikki siirrot eivät vielä ole reaaliaikaisia, mutta sitä kohti mennään. Kryptojen on vaikea kilpailla ilmaista vastaan.

Casteliero kirjoitti:

Kun nykyään joka välissä toimii joku maksunvälityspalvelu, niin tulevaisuudessa voit aika ajoin ladata vaikka selaimen lompakkoon rahaa ja maksaa sieltä suoraan vaikka nettiostokset tai vaikka maksaa maksumuurin takana olevasta yksittäisestä artikkelista, ilman että joudut tilaamaan koko kuukauden palvelun. Ja maksu sieltä menee suoraan palvelun tarjoajalle ilman maksunvälityspalvelua välissä.

Siinä on pointti. Kuitenkaan valtaosa kuluttajista ei näytä välittävän, että raha ei siirry suoraan vaan pankkien tai luottokorttien kautta. Kuluttajat eivät arvosta pankin putoamista pois siitä välistä eivätkä suostu maksamaan siitä ekstraa.

Casteliero kirjoitti:

Ja se miten sijoittajat tästä hyötyy, niin siinä on muutama eri tapa millä esim. Ethereumin arvo mahdollisesti nousee. Ensimmäinen on turvallisuus. Mitä kalliimpi Ethereumin hinta on, sitä turvallisempi se koko systeemi on.

Miksi pankit tai kuluttajat haluaisivat maksaa Ethereumien omistajille miljardeja siitä, että he saavat yhtä hyvän rahansiirtojärjestelmän kuin heillä jo on?

Eikö tuossa ole merkittävä valuvika, joka nostaa lohkoketjun kustannukset tähtitieteellisiksi tuomatta peliin ainoatakaan hyötyä?

Arvioidaan, että tulevaisuudessa kvanttitietokoneet pystyvät murtamaan nykyiset salausalgoritmit. Eikö tämä riski ole aivan liian korkea, jotta nykyinen rahajärjestelmä kannattaisi korvata lohkoketjutekniikalla?