Trump kohtasi voittajansa. Strateginen havainto: markkinavoimat ovat vahvempia kuin Amerikan presidentti.

Oman sijoitusstrategian noudattaminen on vaikeinta juuri silloin, kun sitä erityisesti pitää noudattaa. Tavattomasti helpottaa se, jos on etukäteen miettinyt, mitä aikoo tehdä, kun maailmalla myrskyää. Muuten voi ajautua tekemään sattumanvaraisia siirtoja sattumanvaraisesti pomppivilla markkinoilla.

Heikin Ashi wrote:

Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump ei jatka virassaan nelivuotiskautensa loppuun. 

Ennustan tänään 10.4.2025, että herra Trump jatkaa virassaan vain nelivuotiskautensa loppuun. Trumpin massiivinen, nöyryyttävä tappio markkinavoimia vastaan johtaa silmien avautumiseen ja Trumpin muuttumiseen rammaksi ankaksi.

ArnoP wrote:

Trump on sanonut että tulleilla rahoitetaan mm. veronalennuksia, mutta toisaalta halutaan että tuonti loppuisi ja yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:aan. 

Yleinen konsensus ei tue Trumpin näkemystä. Tullitulot kalpenevat sen rinnalla, mikä on niiden aiheuttama taloudellinen kustannus kaikille osapuolille. Tullien täytyy toimia odottamattoman hyvin, jos niillä pystyy rahoittamaan viennin ja tuonnin tuhoutumisen lisäksi vielä veronalennuksiakin.

Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.

Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.

Tulliongelma tulee ratkeamaan tavalla tai toisella, nopeasti tai hitaasti. Sijoitusstrategisesta näkökulmasta tämä on mielestäni ohimenevä markkinahäiriö. Toisinkin voi olla: olen väärässä ja tämä on lopun alkua. 

Pyrin tekemään sellaisia ostoja, että voin pitää niitä 10-20 vuotta. Trump ei niin kauan sotke markkinoita. Moni muu asia tulee sotkemaan markkinoita sillä aikavälillä, isommatkin ongelmat kuin yksi ailahteleva mutta sittenkin talouspainotteinen presidentti.

hauturi wrote:

Teoreettista ihmettelyä: Oletetaan, että tullit nousevat kovasti kaikkialla. Oletetaan lisäksi, että kansainvälinen kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Kaikki valtiot tulevat siis keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja kuin aiemmin. Mihin tämä raha päätyy?

Kysymys on tietysti teoreettinen, mutta teoreettinen on myös oletus, että kauppa kuitenkin enimmäkseen jatkuu. Tullien tavoitehan on, että kauppa ei jatku. Jos tavoite toteutuu, valtiot eivät tule keräämään merkittävästi enemmän tullimaksuja, koska tavaraa ei kulje rajan yli.

TuuriTuuli wrote:

Voin nyt muistaa määrin, mutta ei inflaatiota määritetä miksikään jatkuvaksi nousuksi.

Muistat aivan oikein. Usein se kyllä jatkuu eikä sitä saada kuriin, vaikka halua olisi.

Marraskuu wrote:

Koronassa hyytyi matkailu täysin, mutta ihmiset käyttivät säästyvät rahat kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin. Korot tiputettii nollaan varsin nopeasti, joten talous boostasi. 

Tuota ei tiedetty aluksi. Pelättiin mm. äkkikuolemaa ja konkurssiaaltoa. Aluksi ei tiedetty, että pandemia kestää pitkään, mutta ei myöskään arvattu, miten nopeasti maailma sopeutuu ja sopeutetaan. 

Talous tulee ennen pitkää sopeutumaan myös tulleihin, jos ne pysyvät voimassa. Olen melko varma, että muutaman vuoden päästä tämä aika nähdään vain väliaikaisena notkahduksena kurssikäyrissä. Notkahduksen syvyys ja pituus ovat toki auki.

Bingo53 wrote:

6600 miljardia on 6,6 triljoonaa. Kuinka on?

6600 miljardia on suomeksi 6,6 biljoonaa mutta englanniksi 6.6 trillion. Havainnollisempi on esittää romahdus prosentteina, sillä isot luvut ylittävät käsityskyvyn.

Ensiksi pitää pidättäytyä ajattelemasta portfoliolle koitunutta vahinkoa.

Hyvä idea. Keneltä onnistuu? Entä jos vahinkoa tulee lisää vielä kolminkertaisesti?

Marraskuu wrote:

kuinka alas nyt mennään? Pitääkö odottaa

Tämä on se ikuinen vaikea kysymys. Jos tänään tietäisi, kuinka alas mennään, siellä oltaisiin jo. Kenenkään ei kannattaisi maksaa yhtään enempää, koska tiedettäisiin, kuinka alas mennään.

Kahdesta vaihtoehdosta "huono tilanne" ja "epävarma tilanne" nykytilanne on ensisijaisesti epävarma. Se voi muuttua huonommaksi tai paremmaksi. Epävarmuus taas on keskeinen sijoittamisen tuotonlähde. Lisääntynyt epävarmuus merkitsee tuotto-odotuksen nousua.

Usein silloin kun olisi pitänyt ostaa, teki eniten mieli myydä. Mielenrauhan vuoksi voi katsoa 10 vuoden tuottokäyristä, minkä kokoinen oli kamala koronaromahdus. Silloin meni koko maailma kiinni eikä vain vienti yhteen maahan. Tehokasta ostoaikaa oli muutama viikko. Tälläkään kertaa ei etukäteen tiedetä ostohetken pituutta. Guru Donaldin mieli tuntuu muuttuvan nopeammin kuin virus etenee koronalingossa.

Artsipappa wrote:

Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään.

Inflaatiolla tarkoitetaan ainakin Suomessa yleensä kuluttajahintojen nousua. Kuluttajahinnassa on tullit ja verot mukana.

Inflaatiolla on taipumus ruokkia itse itseään sen jälkeen, kun se on saatu käyntiin. Aikaa myöten hinnat nousevat enemmän kuin mitä ensimmäinen korotus oli.

Tulli on jatkuva vero siinä mielessä, että se peritään koko ajan yhä uusilta ja uusilta tavaraeriltä. Tulli ylläpitää uutta, aiempaa korkeampaa kustannus- ja hintatasoa, kunnes tulli kumotaan.