Olet täällä
Mikä laskee FF:n lainavolyymeja? Onko se sijoittajien huonot tuotot, jolloin rahaa tulee tarjolle entistä vähemmän?
Mikko Isotalo kirjoitti:Osuuskuntamuotoinen omistajuus on toisaalta todettu monissa sijoituskeskusteluissa kilpailueduksi ainakin maakunnan sisällä käydyissä keskusteluissa.
Tämä lienee hölynpölyä?
Jos osuuskunta olisi sijoitusyhtiölle hyvä muoto, uudet sijoitusyhtiöt perustettaisiin osuuskuntina. Näin ei näytä tapahtuvan.
Osuuskuntamuodosta on osoitettavissa selvää haittaa. Omistaja-ohjaus ei toteudu euro ja ääni -periaatteella. Jos osuuskunnassa on edustajisto (ja jopa hallintoneuvosto), linkki omistajien ja hallinnon on välillä vielä ohuempi. Hallinnon ei tarvitse kuunnella omistajia lainkaan. Hallinnolle jää vapaus toimia tavoilla, jotka eivät hyödytä omistajia. Pahimmassa tapauksessa hallinto päätyy lahjoittamaan yhtiön omaisuutta hallintoa lähellä oleville tahoille ilman, että omistajat voivat teoriassakaan tehdä mitään. Esimerkki on todellinen, sillä Tradeka on toiminut näin.
Äänivallan ja vaikutusmahdollisuuden puute tarkoittaa, että sijoittajan ei kannata ostaa suurta määrää osuuksia, koska hän ei voi olla täysin varma, hoitaako yhtiö hänen rahojaan asianmukaisesti. Tästä riskistä seuraava kysynnän puute pakottaa osuuden arvon alemmas kuin osakeyhtiömuodossa.
Tilinpäätöksessä 2018 sivulla 8 neliöitä oli 81178. Liiketilat ovat koko ajan kuuluneet ydinsalkkuun. Luvuissa on pieniä heittoja mutta tuskin niin isoa, että 4,4 -> 4,8 % olisi puppua.
petteri kirjoitti:Ovaron kiinteistöjen tasearvo on ollut eri luku joulukuussa 1.12.2018-30.12.2018 ja vuoden lopussa 31.12.2018 klo 24 eli arvonalennusten jälkeen.
Jos niin sanot. Itse katsoin vuosikertomuksen sivua 8, jossa on ensin kerrottu tasearvo 109,4 m€ ja heti sen alapuolella nettotuotto 4,4 %. Sittten luin Q1 osaria sivulta 6, jossa kerrotaan, että tasearvo oli 109,1 m€, nettotuotto oli 4,6 % ja kasvu johtui vuokratuottojen kasvusta. Sen jälkeen luin H1 osaria sivulta 6. Siellä kerrotaan, että tasearvo oli 109,5 m€, nettotuotto 4,8 % ja että sekin kasvu johtui vuokratuottojen kasvusta.
Oma johtopäätökseni näistä havainnoista on, että ahaa, vuokratuotot kasvoivat. Lisätietoa löytyy H1 osarin esityksestä siltä sivulta, jossa puhutaan 0-3,25 % vuokrankorotuksista. Kun samaan aikaan vuokrausaste on parantunut ja hoitokuluissa on raportoitu vain pienistä muutoksista, seuraava johtopäätökseni on, että kasvu johtui vuokrausasteen nousun ja vuokrankorotusten yhteisvaikutuksesta.
petteri kirjoitti:Ydinliiketoiminnan nettotuottoprosenttien muutos johtuu tasearvoalennuksista.
Eipä johdukaan. Ydintoiminnan tasearvo oli joulukuussa ja kesäkuussa sama. Koska nettotuotto nousi, vuokratulojen summan on täytynyt nousta nopeammin kuin hoitokulujen summan. Mahdollisia selityksiä ovat: vuokrausasteen nousu, vuokrankorotukset, hoitokulujen lasku.
Taloushallinto on Ovarossa ulkoistettu. Sopimus on jo irtisanottu ja uutta haetaan. https://otp.tools.investis.com/clients/fi/ovaro_oyj/omx/omx-story.aspx?cid=2500&newsid=69215&culture=fi-FI
Raportoinnissa on kyllä parantamisen varaa.
4 hengen huonosti kannattavan yhtiön ei ensisijaisesti kannata panostaa raportteihin vaan kannattavuuden parantamiseen.
Heikentymisen syy on avattu puolivuotiskatsauksen sivulla 3. Syy on asuntojen myynti. Jo myytyjen asuntojen saamatta jääneet vuokrat laskevat liikevaihtoa. Lisäksi kun 100 perheasuntoa on koko ajan tyhjillään myynnissä, se laskee sekä liikevaihtoa että tulosta, sillä vuokrat jäävät tulematta kun taas kustannukset juoksevat koko myyntiajalta.
On totta, että Ovaro ei ole raportoinut ydintoiminnan vuokrien tai kustannusten kehitystä. Ydintoiminnan nettotuotto on kuitenkin kasvanut joulukuun 4,4 prosentista kesäkuun 4,8 prosenttiin. Eikö tämä kerro, että vuokrausasteen nosto on ollut hyvin kannattavaa? Nuo luvut poissulkevat mahdollisuuden, että vuokria olisi laajasti alennettu tai hoitokulut rajusti kasvaneet.
Tarkoituksella salattavaa saattoi olla vanhalla hallinnolla, mutta uuden kohdalla siitä ei vielä ole näkynyt ensimmäistäkään merkkiä.
petteri kirjoitti:Nyt voi toki olla, ettei Ovarolla joko osata raportoida tai sitten luvut vaan ovat niin hirveät, ettei niitä uskalla raportoida. Epäilen näiden kahden tekijän yhdistelmää.
Hienompia raportteja on jo kokeiltu hallintoyhtiön aikana. Toimitusjohtaja väsäsi raportteja senkin ajan, joka olisi pitänyt käyttää kannattavuuden parantamiseen.
Kun rahaa ja aikaa on niukasti, on paras, että ne käytetään välttämättömiin saneeraustoimiin. Hirveät luvut eivät siitä parane, että niistä tehdään hienoja kaavioita. Kunhan olennaiset luvut olisivat edes yhtiön sisällä tiedossa. Siinäkin on tainnut olla puutteita. Melkein kaikki toiminta on ollut ulkoistettuna ja johto keskittynyt raportointiin.
Kerrottiinko kokouksessa, missä vaiheessa toimitusjohtajan haku on?
Yllättyisin suuresti Tradekan jäsenmaksun korotuksesta sataseen. Siinä puljussa puolueiden etu on ensisijainen, jäsenten toissijainen.
Osuuskuntien toimintaperiaate on tarjota jäsenilleen palveluita, joita jäsenet käyttävät. Tradekalla ei käytännössä ole palveluita, joita jäsenet käyttäisivät. Se on isännättömän rahan säkki, josta puolueet ammentavat jäsenistölle kuuluvia miljoonia. Päätösvalta ja rahat on vähin äänin siirretty jäsenten ulottumattomiin. Jäsenvaali toimii niin, että voit kätevästi valita kommunististen, vasemmistolaisten ja demariedustajien väliltä. Muita ei ole ehdolla. Sitoutumattomia olisi sääntöjen vuoksi hankala edes laittaa ehdolle.
Tradeka on jäänne ajalta, jolloin yhteiskunta oli jakautunut työväen ja porvarien järjestöihin. Muu punapääoma tuhoutui 90-luvun lamassa. Tradeka selvisi, mutta menetti jäsenille tärkeimmät liiketoimintonsa.
S-kaupat edustavat Tradekaan verrattuna äärikapitalismia ja tiukkaa omistaja-arvoajattelua.
PikkuPro kirjoitti:Et tavallaan ei reagoinut oikeasti uutiseen vaan vähän korjasi aiempaa aliarvostusta - toi uutinen oli vaan triggeri.
Sama kuin Stockmannilla aiemmin tänä vuonna. Tämänpäiväinen tuli aika nopeasti ja rajuna.
