Aki Pyysing wrote:

 

Jos ketjun aloittajalla on halua otsikon vaihtamiseen, voin olla avuksi.

Voihan tuon otsikon vaihtaa toki ihan mihin tahansa selväkielisempään ja -järkisempään  muotoon. Esim. Airtel Africa ja muut Afrikan osakkeet. En nimittäin löytänyt haulla Afrikka-ketjua  ja kun henkiset kyvyt ovat hyvin  vaatimattomat korkeampiin suorituksiin , kuten Trumpilla ja Putinilla , niin parempaan en juuri tekstiä rustatessani siitä ja eilisestä krapulasta johtuen kyennyt. Ajatuksen tynkä  oli ketjussa syynätä mahdollisesti myös muita kiinnostavia ko. maanosan osakkeita,  joista alla  isoimpia  Lontoossa listattuja. Airtel Africa muuten nousi eilen 16 % (ehkä viestistäni johtuen)  ja kisaa päivänousussa jo Nokian kanssa (+ 20 %) , vaikka Nvidia ei ensiksi mainittuun sijoitusta käsittääkseni (vielä)  tehnytkään. ;-D

Kuva

HA:n todennäköisyydet lähivuosille:

Pitkittyvä  sota — 40 % (±10 p.p.). 

Jäätynyt aselepo/konflikti  — 25 % (±8 p.p.). 

Ukrainan voitto  — 15 % (±8 p.p.). 

Venäjän voitto / Ukrainan merkittävä alistaminen — 10 % (±6 p.p.). 

Hallinnonvaihto   Venäjällä, joka johtaa sotatoimien lopettamiseen — 5 % (±4 p.p.). 

Laajempi kansainvälinen eskalaatio (suora NATO–Venäjä konflikti tai muu suuri laajentuminen) — 5 % (±3 p.p.). 

ja vedonlyöntikohteena : “Trumpin maaginen rauhantwiitti "
Kertoimet: n. 1:33

“JUST SOLVED THE WAR! Everyone is saying it’s the best peace deal ever!!! #NobelTrump #MissionAccomplished”

Todennäköisyys, että Trump oikeasti “ratkaisisi” sodan 
Noin 2 % 
mutta todennäköisyys, että Trump väittää ratkaisseensa sen
Yli 100 %.

Pitkä kuva kertoo, että on sitä kullassa ollut kovaa maniaa ennenkin. Esim. vuonna 2001 alkoi 11 vuotta kestänyt kova nousu. Nyt on ponnisteltu ylös pari vuotta. Vuosina  1977-1980 noustiin vielä parabolisemmin kuin nyt.

Kuva

PS. Kullan hinta ei ole vain Kiinasta kiinni. Kiinan ohella  Puola, Intia ja Turkki ovat hankkineet vielä Kiinaakin huomattavasti  enemmän kultaa vuonna 2024. Kaikilla noin tupla Kiinaan verrattuna. Vuoden 2024 luvut perustuvat World Gold Councilin (WGC) kokonaisselvitykseen.  Puola jatkoi ylivoimaisesti suurimpana ostajana myös vuonna  2025. Intia ja Turkki vähensivät ostoja.

Aki Pyysing wrote:

Otan konkurssin ennen kolmea tuntia Pauli Vahteraa. 

Olen sen verran hyvin rokotettu ja vastustuskykyinen, että uskalsin vakavista varoituksista huolimatta silmätä paikka paikoin tätä maailmankaikkeuteen synnytettyä tuotosta Oy Suomi Ab:n tilasta lyhyesti ja hyvinkin varovasti.  Jostain syystä suupielet tuppasivat  nousemaan ylös kun oli sen verran harvinaisen vakavaluonteisen suoran puheen aikaansaamaa  hauskaa episodia. Kohdassa 1:40  168 maassa käynyt "guru"  alkaa selittää "työntekijöiden laadun romahtamista", "filosofian maistereita, putkimiehiä yms."  ja " hömppätyöllistämistä maahanmuuttajien kynsilakkatutkimuksiin". Täysin samaa mieltä tästä kohdasta (jos sillä on jotain merkitystä). Vielä en ole tilannut Maga-lippistä. ;-D

Itse olen varautunut, että tämä "superbullish" markkina hakee (taas, kuten muutaman kerran viime vuonna) kaivattua uutta puhtia viikkokartan S & P 500 indeksissä tasolta EMA 21 eli  noin 6400 pistettä. Ellei hakua tapahdu viikon parin sisällä, sitä tuskin enää tänä vuonna tapahtuu (ellei Donald ja Jingping jotain yllättävää saa päähänsä).

Good luck!

Kuva

Tässä peräti kolmetuntisessa rupattelussa valotetaan monipuolisesti  "Suomen konkurssia". Ehkä meidän sijoittajienkin on siitä hyvä olla jo etukäteen selvillä. 

Merta wrote:

Kuitenkaan analyysi ei avaa yhtä keskeistä muuttujaa, nimittäin sitä, että sekä kullan että hopean nykyhinta on noussut menneen vuoden ajan äärimmäisen agressiivisesti, vaikka taloudessa ei ole ollut sellaisia kriisejä tai positiivisia muutoksia, että ne olisivat hinnan radikaalia nousua puoltaneet. 

Ilmeisesti hiljaiset mutta voimakkaat ”odotusajurit” voivat yhdessä ajaa metallien hintoja nopeasti ylöspäin vaikka  taloudessa ei suurempia kriisejä..

Esim. matalat ja  odotetut reaalikorot, ennakoidut korkojen alennukset, jos nimelliskorot ovat korkeita, mutta inflaatio on myös korkea, reaalikorot voivat olla matalia tai jopa negatiivisia ,tällöin ei ole niin houkuttelevaa pitää varoja korkotuotteissa, ja jalometallit näyttävät kilpailukykyisemmiltä. Huomattavasti heikompi USD, joka lienee yksi merkittävimmistä tekijöistä kullan hinnan nousulle. Keskuspankkien ostot. Turvasatamakysyntä ja riskien hedgaus, geopoliittiset riskit. Mahdolliset toimitus- ja tarjontarajoitteet, esim. hopean varastot ovat tiettävästi vähentyneet ja fyysinen toimituspula on aiheuttanut paineita, kun sijoittajat haluavat fyysistä metallia. Itseään ruokkivat isot ETF-virrat ja spekulatiiviset dynamiikat.

Kulta on taas ponnahtanut kuukauden sisällä n. 12 % yllä olevasta viestistä. Mediassa näkyy entistä enemmän varoituksia,  että osakemarkkinoiden pitkä nousuvaihe olisi päättymässä, "koska ylioptimistiset sijoittajat ovat ajaneet osakkeiden arvostukset äärimmäisyyksiin". No, onhan sen Palantirinkin forward PE toki jo 200-300 välillä.

Kiinnostavaa on, miten ”turvasataman ”, kullan hinta on todellisuudessa käyttäytynyt tilanteissa, kun  S & P 500 indeksi on romahtanut reippaasti. Jossain vaiheessahan kunnon notkahdus  taas tulee – syystä tai kolmannesta. Tutkailin hiukan asiaa historiasta ja myös hopeaa. Kulta ei ole täydellinen turvasatama joka tilanteessa, mutta varsin hyvä. Joissain romahduksissa (2007–09) kulta nousi, kun osakkeet romahtivat. Mutta erittäin nopeissa likviditeettikriiseissä (maaliskuu 2020) kulta laski aluksi yhdessä riskivarojen kanssa, koska myyjät likvidoivat positioitaan eli tarvitsivat käteistä , kuitenkin lasku oli suhteellisesti paljon pienempi kuin osakkeilla.

Dot-com-kuplan puhjetessa (2000–2002) S & P 500 osakkeet romahtivat –49,1 %

• Kulta oli pitkään sivuttaisliikkeessä 1990-luvulla, mutta juuri tuolloin se kääntyi nousuun ja säilytti arvonsa, nousten n. 12 %.

Finanssikriisi 2007–2009 

• S&P 500: 1565.15 → 676.53 → –56.8 %
• Kulta (spot / London-fix proxy): ~$728.80 (9.10.2007) → ~$934.75 (9.3.2009) → +28.3 % (kulta ei romahtanut — se nousi tässä jaksossa +28.3 %).
• Kullalla oli tässäkin  tapauksessa suojaluonne.

COVID-paniikki 2020 

• S&P 500: 3 393.52 → 2 237.40 → –34.0 %
• Kulta: 19.2.2020 ~$1 607.50 → matalin piste  noin $1 472–1 478 → suurin lasku noin −8.4 % (noin −8…−8.5 % ).

S&P romahti siis 34 % nopeasti. Kulta laski paljon vähemmän n. 8 %, mutta palautui nopeasti myöhemmin.

Vuoden 2022 romahdus 

• S&P 500: 4 795.94 → 3 577.03 → –25.4 %
• Kulta: 3.1.2022 ~$1 803.6 → 12.10.2022 ~$1 664.3 → −7.7 % 

S&P siis putosi 25 %, kulta laski vain 7-8 % samassa ajassa.

Mites sitten HOPEA?

Dot-com (2000–2002)

• Hopea laski hieman (–14 %), vaikka kulta nousi +12 % , kun S&P 500  romahti 49 %.
• Tämä kertoo, että hopea ei toiminut turvasatamana samalla tavalla kuin kulta tuolloin.
• Selitys lienee, että  hopea on teollisuusmetalli – sen arvo seuraa myös teollisuuden ja talouden näkymiä.

Finanssikriisi (2007–2009)

• Hopea laski vain n. –7 %, vaikka S&P 500 romahti –57 %.
• Tämä oli hopealle poikkeuksellisen hyvä suoritus, sillä rahoituskriisin jälkeen (2009–2011) hopea moninkertaistui seuraavina vuosina.

COVID-paniikki (2020)

• Hopea romahti yhtä paljon kuin osakkeet (–34 %) – johtui likviditeettipaniikista.
• Myöhemmin 2020 hopea kuitenkin nousi voimakkaasti (heinäkuussa jo yli +100 % maaliskuun pohjista), mutta paniikkivaiheessa se ei tarjonnut suojaa.

Vuosi 2022

• Hopea laski n. –20 %, kun S&P 500 laski –25 %.
• Hopea kärsi korkojen noususta ja vahvasta dollarista, mutta ei romahtanut yhtä pahasti kuin osakkeet.

Hopea ei siis ole ollut yhtä luotettava turvasatama kuin kulta. Se käyttäytyy usein sekä jalometallina että teollisuusmetallina, joten sen hinta reagoi herkemmin talouskasvun hidastumiseen. Kulta on historiallisesti säilyttänyt arvonsa tai jopa noussut kriiseissä,
kun taas hopea on usein laskenut vähemmän kuin osakkeet, mutta ei johdonmukaisesti.

Good luck!

Heikin Ashi 15.7.2025 wrote:

Rajusti kasvava puolustusteollisuus  ja monet muut toimialat (energia, digitalisoituminen yms.) tarvitsevat kuulemma kovasti harvinaisia kriittisiä maametalleja. Teknisesti käppyrät ovat nyt sanotaanko hyvin kiinnostavassa vaiheessa. Tässä USA:ssa noteerattu ETF, vastaavia löytyy Euroopasta. Kuulemma esim.  litiumin ja grafiitin kysyntä voipi  jopa 40-kertaistua, mikäli ilmastohankkeet toteutuvat. Good luck!

Kuva

Kuva

Katsotaanpa tilanne. Heinäkuun puolivälistä eli reilussa parissa kk:ssa on  kriittiset  maametallit (yllä  REMX ETF)  ottanut parahultaisesti  nostetta  56 % ja alempi Litium 47 %.

Tänään  salkussa myös oleva Critical Metals on näköjään ottanut  pre-marketissa hiukan spurttia myös (kun Mr. Trumpin administraatio on siihen silmänsä iskenyt).

Thanks.

Kuva

Kohtapuolin nähdään, "sanooko kolmas kerta toden"  eli puhkaistaanko ylös. Voidaan hyvinkin täräyttää. Sanonta antaa joka tapauksessa täyskahjossa  ajassamme tarvittavaa  toivoa ja kannustaa olemaan periksiantamaton. "Kärsivällisyys on köyhän sijoittajan paras ystävä", sanoo myös Warren-setä.

BTC ja ETH

Kuva

Kuva