Marras kirjoitti:

Arvaan ma että niitä tankkeja on tainnut mennä muutakin kuin nämä julkistetut miinanraivaajat. Johan niitä 2A6 malleja liikuteltiin puolenkymmentä viimekuussa Hankoa kohti, kuulemma oli sotaharjoitukset siellä mutta yhtään valokuvaa en ole nähnyt laveteista jossa matkaavat takaisin kasarmille. Ken tietää, Suomi on ollut aika hiljainen lähetetystä kalustosta.

Vanhana panssarimiehenä voin varmalla mututiedolla sanoa, että Suomi ei ikinä tule antamaan yhtään 2a6 vaunua kenellekään. Vasta ne hankittiin ja on saatu varusmiehet niihin kolutettua. Se, että annettaisiin viisi vaunua sadasta pois on aika absurdi ajatus ottaen huomioon, että kaikki 100 vaunua ei tosipaikassakaan ole samaa aikaa käyttökunnossa. 

Mutu tuntuumaakin vahvemmalla tiedolla voin sanoa, että 2a4 vaunuja puolestaan on puolustusvoimilla monen kuntoista ja osa on varmasti muutenkin käyttöikänsä ehtoo puolella. Niitä luulisi riittävän lähetettäväksi jonkin verran. 

Kiitos hyvästä blogista ja suuri arvostus siitä, että julkaiset myös rehdisti nämä heikommat tilinpäätökset! Monella bloggaajalla/somepersoonalla tuppaa usein näiden raportointi unohtua :)

Olisin kysynyt vieläkö seuraat Aallon Grouppia? Tutustuin siihen muistaakseni tarkemmin juuri tämän blogin myötä ja nyt se on salkkuni suurin omistus. Hieman yllätyin aikanaan kun luovuit kokonaan positiostasi, vaikka taisi olla salkussa reilusti yli 20% painolla vielä vuosi sitten. Vilkaisin huvikseni aikaisempia ennustuksiasi Aallonille. Odotit keväällä 2021, että 2024 liikevaihto olisi 28,2milj ja EBIT 3,6milj. Nyt vaikuttaisi siltä, että liikevaihdon osalta nämä luvut ylitetään jo 2022 tilikaudelta ja kannattavuuskin on seurannut lähes suunnitellusti mukana (EBIT n. 3,5milj). Tarina siis on edennyt selvästi odotuksia paremmin ja vaikuttaa siltä, että vauhti ei ole hidastumassa ainakaan lähivuosina. Mielestäni tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen case varsinkin kun orgaaninen kasvu näyttää myös piristyvän. Tuotto-odotus vaikuttaakin erinomaiselta riskiin nähden.

hauturi kirjoitti:

 

JePi kirjoitti:

tunnustaa, että niihin on varojaan hajauttanut.

 

Niinkö ymmärsit tuon? En siis väitä etteikö olisi, mutta ei kai sitä nyt tuosta lauseesta voi päätellä.

"ei siksi, ettenkö itse sijoittaisi niihin" -> syy ei ole se, että hän ei ole itse sijoittanut = voi olla että on sijoittanut, voi olla ettei ole, mutta vaikkei olisikaan, niin se ei ole syynä

En tuosta lainauksesta päätellyt, vaan häneltä kysyttiin samaisessa haastattelussa suoraan omistaako Bitcoinia tai Ethereumia.

Apple CEO Tim Cook said he personally owns cryptocurrency after he was asked at The New York Times DealBook conference if he owns bitcoin or ethereum.

“I do. I think it’s reasonable to own it as part of a diversified portfolio,” Cook told Andrew Ross Sorkin in an interview that aired Tuesday. “I’m not giving anyone investment advice by the way.”

Cook said that he had been interested in cryptocurrency “for a while” and that he had been researching the topic

Varsinainen NYT uutinen ja haastattelu: https://www.nytimes.com/2021/11/09/business/dealbook/tim-cook-cryptocur…

Casteliero kirjoitti:

Ja netissä liikkuu huhu, että Apple olisi ostanut Ethereumia 1,5miljardilla. Toki jotain 2-5% mahdollisuus, että huhu ylipäätään pitää paikkansa, mutta mielenkiintoista olisi nähdä mitä markkinoilla tapahtuisi, jos huhu osoittautuu todeksi. Toki tuon pohjalta ei kannata mitään ostopäätöksiä lähteä tekemään, mutta se lienee selviö.

Vähän epäilen tämän todennäköisyyttä koska Cook juuri marraskuussa sanoi haastattelussa:

"Cook also rejected the possibility of Apple buying cryptocurrency with corporate funds as an investment."

“I wouldn’t go invest in crypto, not because I wouldn’t invest my own money, but because I don’t think people buy Apple stock to get exposure to crypto,” he said.

Ei kuitenkaan mikään utopistinen ajatus tulevaisuudessa. Cook todennäköisesti ymmärtää kryptojen arvolupauksen koska tunnustaa, että niihin on varojaan hajauttanut.

Artsipappa kirjoitti:

Voi olla että en ymmärrä tarpeeksi. Mutta onko tosiaan niin, että Bitcoinin kuluttama energia vain kasvaa ja kasvaa, ja se ei ole onglema, vaan Bitcoinin hyvä ominaisuus? Näinkö tämä pyritään kääntämään? Menee yli.

Se on ihan sama olisiko energia jota käytetään 100% uusiutuvaa vai ei, sen energian voisi käyttää johonkin muuhun. En tiedä oletteko huomanneet, mutta Eurooppa kärvistelee energiapulassa. Joka ei ihan hetkeen helpota (paitsi ehkä kesäksi). Mutta samaan aikaan Bitcoinin jatkuvasti nousevat energiankulutukset on hyvänä nähtävä asia.. 🤯

Asia ei ole noin suoraviivainen, vaan todellisuudessa hyvin monimutkainen koska energiaan kiteytyy koko lohkoketjun toiminta. Täkeintä on ymmärtää energian käytön merkitys Bitcoin lohkoketjulle ja Antti sitä täällä onkin esimerkillisesti yrittänyt selittää.

Energia siis kuluu verkon toiminnan turvaamiseen. Jotta louhija on valmis tuhlaamaan energiaa niin hänen on saatava työstään joku korvaus.  Historiallisesti Bitcoinin verkon "käyttökustannus" on ollut noin 2% sen markkina-arvosta eli tämä kuvastaa louhijoiden saamaa palkkiota (uudet kolikot + siirtokulut). 600mrd markkina-arvo tarkoittaa siis, että louhijat saavat 12mrd edestä uusia kolikoita ja palkkioita vuosittain. Tärkeä on muistaa, että louhijan saama palkkio uusina kolikkoina puolittuu noin nejän vuoden välein eli tämä vähentää halua käyttää louhintaan energiaa ilman, että siirtokulut kompensoivat laskunutta palkkiotasoa. Eli rautalankasta väännettynä tämä 2% kulu on välttämätön verkon toiminnalle, koska se estää yksittäisiä tahoja manipuloimasta lohkoketjua. On arvioitu, että riittävä "käyttökustannus" , jolla verkko pysyisi turvallisena on noin 0,5%-1% markkina-arvosta. Tämä siis luo katon sille, kuinka paljon energiaa verkon ylläpitoon kannattaa kuluttaa. Kun lähitulevaisuudessa louhijat eivät saa enää uusia kolikoita niin palkkioiden tulee kattaa tämä kulu ja käyttäjät eivät luonnollisesti halua maksaa palkkioita siirroista ilman, että kokevat saavan siitä jotain lisäarvoa.

Kuvitellaan, että Bitcoin sattuisi menestymään loistavasti ja se nousisi dominoimaan maailman johtavana arvon-siirtoverkkona. Jos sen markkina-arvo nousisi kuvitteelliseen 12biljoonaan (600t€ per kolikko) niin 0,75% kulurakenteella vuotuiset palkkiot olisivat 90 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa karkeasti, että Bitcoin verkko kuluttaisi 8x enemmän energiaa kuin nykyään eli noin 0,8% maailman energiasta (nykyään noin 0,1%). Jos esimerkin kaltainen skenaario tapahtuisi niin on oletettavaa, että Bitcoin olisi korvannut merkittävästi jotain nykyisiä maksujärjestelmiä / pankkien infraa yms. joka puolestaan laskisi energian kulutusta.

Kaiken kaikkiaan Bitcoin on helppo kohde kritiikille, koska kaikki on täysin läpinäkyvää. Kuka osaa sanoa kuinka paljon Visan maksujärjestelmä käyttää energiaa? Ei kukaan. Bitcoin ei kuitenkaan tule menestymään pitkällä aikavälillä ellei se kykene luomaan lisäarvoa sen käyttäjille. Tämä on siinä mielessä nollasummapeliä, että lisäarvoa ei luoda tyhjästä vaan se on aina pois jostain muusta, tässä esimerkissä nykyisistä maksujärjestelmistä. Lyhyellä aikavälillä toki pystyy olla useita järjestelmiä samanaikaisesti tuhlaamassa resursseja, mutta Bitcoin verkko ei pysy pystyssä pitkällä aikavälillä ilman käyttäjiltä tulevaa tarvetta tehdä transaktioita ja niiden mukana tulevia siirtokuluja. Eli tilanne jossa kaikki Hodlaavat kolikoitansa ja verkko kuluttaa 20% maapallon energiasta, ei ole mahdollinen.

Vielä muistutuksena, että energia käytetään varsinaisen lohkoketjun turvaamiseen hyökkäyksiä vastaan. Itse transaktioiden määrä pystyy skaalaamaan lähes rajattomasti layer2 ja layer3 tasoilla eli tästä syystä kaikki "yksi transaktio kuluttaa enemmän energiaa kuin ...." artikkelit ovat väärässä. Transaktioita pystyy olla satoja miljoonia layer2 tasolla, ilman että se vaikuttaa suoraan lohkoketjun vaatimaan energiaan.

Pahoittelut, että en ihan täysin ymmärtänyt mitä kukakin oikeasti tarkoitti joten voi tulla toistoa, mutta uudet autot on hyvä esimerkki inflaation laskennasta ja mielestäni sen puutteista. Heitän nyt luvut puoliksi ulkomuistista ja käytän jenkkien tapaa mitata CPI:tä.

Uusien autojen keskimääräinen hinta vuonna 1995 noin 15.000 dollaria ja 2020 se oli yli 40.000 dollaria. Hinnan muutos on siis noin 300%. Jos katsoo kuluttajahintaindeksistä uusien autojen hinnan kehitystä niin se on käytännössä pysynyt paikallaan tällä aikavälillä, välillä jopa laskenut. Syy tähän on se, että tilaston laskennassa hyvitetään kaikki auton ominaisuuksia parantanut hinnan nousu. Tämä ei rajoitu pelkästään siihen, että fyysinen radio on vaihdettu kosketusnäyttöön vaan jopa aerodynaamisille parannuksille on ilmoitettu arvo, joka laskee "inflaation" määrää. 

Ainakin omasta mielestä tämä antaa jokseenkin harhaanjohtavan kuvan inflaatiosta, koska kuluttajien käyttämä rahamäärä on kuitenkin kolminkertaistunut vaikka tilaston mukaan inflaatio onkin nollassa. Myös maallikkona epäilen muutenkin näin pitkälle viedyn laskennan tarkkuutta varsinkin kun parannuksen määrä auton laatuun ei ole mitenkään yksinkertaisesti mitattavissa. Ainakaan rahan ostovoiman säilymistä ei voi seurata kuluttajahintaindeksin perusteella.

kravaattikukko kirjoitti:

Olen mennyt vähän samalla taktiikalla. Jos toi elvytys nyt edes pienenee x aikavälillä, niin epäilen uuden elvytyskriisin iskevän jo lyhyelläkin aikavälillä ennenkuin koronnostoihin päästään.

Toki olisi kiva kuulla asiallisia perusteluja, että miten EKP voisi ylipäätään nostaa korkoja. Hyvä podcasti aiheeseen viitaten on muuten #neuvottelija kanavalla Sami miettisellä, kun vieraana oli ainakin Vihriälä ja joku muu. 

Olen kanssa vähän samoilla linjoilla, että vielä ei pystytä korkoja nostamaan. Kuitenkin jos inflaatio pääsee jylläämään nykyisellä tasolla muutaman vuoden niin yksityissektorin sekä valtioiden velka suhteessa bkt:hen sulaa todella nopeasti siedettävämmälle tasolle. Silloin ei samanlaisia esteitä rahapolitiikan normalisoinnille enää ole.

Itse olen aika maksimi vivulla liikenteessä ja syy siihen miksi olen suojannut puolet lainoista on se, että epävarmuustekijöitä on todella paljon tällä hetkellä. Lähes kaikki taloustieteen teoriat ja markkinoiden vapaa toiminta on uhrattu uudenlaisen keskuspankkivetoisen talouden edessä. Eli vaikka annankin 80-90% todennäköisyyden sille, että homma jatkuu nykyisellään niin kuka tietää mitä jäljelle jäävä siivu pitää sisällään. Vaihtoehtoja on rajattomasti enkä ole valmis heikentemään nykyistä elintasoa liiaksi vain sen takia, että yritin optioima muutamien kymmenien basis pointsien takia.

Indrid Cold kirjoitti:

Itse en kyllä usko että nollakorkolinja voi jatkua kovin kauan, kruunu alkaa ottaa liian paljon osumaa kun muualla nostetaan korkoja.

Mikä saa sinut vakuuttumaan, että korkoja nostetaan? Makrotaloustiede on siitä hienoa, että minkä tahansa skenaarion hyväksi pystyy argumentoida vakuuttavasti. Yhtä totuutta on vaikea löytää ja tuntuu, että edes jälkiviisastelussa ei aina löydetä yhteistä säveltä siitä, mitä tapahtui ja miksi. 

Itse olen kallistumassa vähän siihen kuppikuntaan, joka uskoo, että keskuspankeilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa inflaation laukata kuumempana niin kauan kunnes velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on taas siedettävällä tasolla. Korkojen merkittävä nosto tässä tilanteessa ei matemaattisesti vain ole mahdollista useimmille kansakunnille. Tämän takia en ole myöskään huutelemassa budjettikurin perään niin äänekkäästi kuin monet muut. Vaarana on, että Suomi taas ainoana kuuliaisena taloudenpitäjänä vetää lyhyimmän korren tässä velkojen uudelleenrahoitus rumbassa. Jos velkojen todellista arvoa lasketaan löysällä rahapolitiikalla niin ei ainakaan kannata olla se vähä velkaisin ryhmästä. Tietenkin paras ratkaisu olisi, että velkarahaa ei otettaisi syömävelaksi vaan investoitaisiin tuottavasti esimerkiksi tutkimukseen tai infraan.. 

Jos asiat etenevät tämän minulle loogisimmalta kuulostavan skenaarion mukaan niin narratiivi pysyy melko lailla nykyisen kaltaisena vielä vuosia. Keskuspankit kertovat, että toimitusketjut, OPEC ynnä muut ovat syyllisiä tähän poikkeuksellisen vauhdikkaaseen inflaatioon. Tälläisessä tilanteessa keskuspankit eivät kiirehdi rahapolitiikan kiristämisen kanssa vaan asteittain lopettavat arvopaperiostoja sekä nostavat korkoja hyvin hitaasti. Oleellisinta on, että koronnostot tapahtuvat jälkijunassa inflaatioon nähden. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa esim. jenkkien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on taas siedettävällä 70-90% tasolla. Tällöin varsinaisiin rahapoliittisiin kiristyksiin on taas paremmat mahdollisuudet. 

Casteliero kirjoitti:

Joka tapauksessa, älyttömän hankala nähdä Bitcoinin dominanssin ainakaan merkittävästi nousevan enää koskaan.

Tämä on ihan mielenkiintoinen väite ja helppo olla samaa mieltä tässä. Joskin tämä pitää sisällään oletuksen, että tämä hajautettu lohkoketju/web3.0 jne. tarina realisoituu laajassa mittakaavassa käytännön kuluttaja aplikaatioina. Itse en vielä ole ihan näin pitkällä omassa "vakaumuksessani" asian suhteen. Veikkaan, että Ethereumin pahin kilpailija ei ole Solana tai Cardano vaan joku Googlen tai Metan hallinnoima keskitetty versio, joka hyödyntää vain näiden teknolgiaa. Mitä jos lohkoketjun "killer app" onkin olla vain arvonsiirtoverkko, tällöin Bitcoin, jolla ei ole suoraa kilpailijaa olisi ainoa todellinen selviytyjä. 

Vaikka tulevaisuuden ennustus onkin vaikeaa ja varmaan menee täysin pieleen, niin veikkaan, että loppupeleissä ehkä Bitcoinin ja Ethereumin seurana on korkeintaan muutama muu hajautettu lohkoketju. Loput ovat näitä keskitettyjen teknofirmojen alustoja. Verkostovaikutukset viimeistään pitävät huolen, ettei useita eri ekosysteemejä pääse syntymään.

Mitä tulee Bitcoinin vetoapuun niin luulen, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sen arvon tulee määrittämään keskuspankkipolitiikka. Tätä ei monet altcoineihin perehtyneet tunnu usein ymmärtävän. Monet BTC sijoittajat tulevat arvosijoituspohjalta. He pohtivat omaisuuserien reaaliarvoja ja hakevat parasta sijoitusinstrumenttia tätä kautta. Jos keskuspankkit ryhtyvät yhtäkkiä vastuullisiksi taloudenpitäjiksi eivätkä heikentäisi FIATien arvoa, niin Bitcoinilla ei mielestäni olisi kovin suurta funktiota assettina. Toki arvonsiirtoverkkona toimisi edelleen, mutta tuskin BTC:n yksikköhinta olisi nykytasolla. Smartcontract alustoilla sitten on omat draiverinsa eivätkä ne liity makrotalouteen samalla tavalla kuin Bitcoinilla. Toki niistäkin voi tulla jossain kohtaa hyviä arvonsäilyttäjiä, mutta niiden "killer app" on vasta tulossa. 

Salt777 kirjoitti:

Samat sanat koskevat osakekauppaa, autojen ja asuntojen "omistustokeneita", asuntolainoja, lentolippuja, yms. Mitä etua saavutetaan sillä että nuo siirretään lohkoketjun & NFT:iden päälle? Eikö ihmiset luota Traficomin ylläpitämään tietokantaan autojen omistajista? Saavutetaanko kustannushyötyä? En yritä ilkeillä vaan haluaisin oppia lisää.

En ole varma tarkoititko puhtaan tokenisoinnin hyötyjä vai mitä hyötyjä itse teknologiasta voi olla, mutta vastaan nyt teknologian näkökulmasta.

Olen samaa mieltä että monessa asiassa tavallinen tietovarasto on huomattavasti järkevämpi tapa hoitaa asiat kuin lohkoketju. Lohkoketjun hyöty oikeastaan tulee siitä kun useampi eri toimija joutuu kommunikoimaan keskenään. Esim. tuossa osakekaupasta voisi kuvitalla saatavan helposti kustannushyötyjä ja mikä tärkeintä mahdollisuus tehdä ns. "final settlement" (välitön selvitys tms. mikä olisikaan hyvä suomennos).  Sen sijaan, että osapuolet (ostajan välittäjä, myyjän välittäjä, pörssi ja euroclear) kommunikoivat kaikki vuorotellen keskenään tarkastaessaan myyjän omistukset, ostajan tilin saldon, rahan siirtymisen, arvo-osuustilien päivittymisen jne. voisivat ne muodostaa oman "noden" jossa osapuolet voivat automaattisesti lukea tarvittavat tiedot läpinäkyvästi "lohkoketjusta". Myös T+2pv käsitteestä voitaisiin tässä tapauksessa luopua, koska rahat liikkuisivat samalla sekunnilla kaupan toteutumisen ja arvopaperien siirtymisen kanssa. Osakkeiden tokenisoinnilla arvopeperit varmaan voisi siirtää suoraan myyjän ja ostajan välillä OTC-tyyliin, ilman euroclearia yms. mihin kellonaikaan tai viikonpäivään tahansa.

Tuossa esimerkissä kuvastin miten suljettu Corda "lohkoketju" toimii eli osakevälittäjät ja euroclear yhdessä muodostaisivat tuon noden ja päättäisivät ketä siihen kuuluu. Tavallisista lohkoketjuista poiketen se on siis suljettu järjestelmä. Suljettu lohkoketju tuo myös omat tehokkuushyötynsä koska tavallisesta lohkoketjuista poiketen voit päättää mihin osapuoliin luotat. Bitcoin/Ethereum ym. lohkoketjuissa "tehottomuus" on luottamuksen hinta. Corda lohkoketjusta puhun lainausmerkeissä koska ymmärtääkseni se on vain teknologia joka yhdistää käyttäjien sql-pohjaiset tietovarastot toisiinsa eli informaatio ei ole oikessa lohkoketjussa vaan edelleen tavallisissa tietovarastoissa. Tämä on kuitenkin todennäköisin tapa jolla lohkoketjuteknologian hyödyistä pääsee nauttimaan myös vanhojen legacy-järjestelmien käyttäjät.

Itse en ole vielä hahmottanut sitä minkälaisen kilpailijan nämä suljetut lohkoketjut muodostavat tavallisille avoimille lohkoketjuille. Finanssiyhtiöillä on varmasti halu pysyä mieluummin suljetuissa ja mahdollisimman läpinäkymättömässä järjestelmässä eli mielenkiintoista seurata tätäkin näkökulmaa lohkoketjuteknologian läpilyönnissä.