Voi tämän Cityconin ennestään (3v sitten) jo suht edullisen kurssilaskun takana olla pääsyynäkin yleinen koko toimialan lasku. Kojamot ja Cibukset sun muut kaikki ovat puolittaneet arvonsa korkojen noustua. Kuten jo muualle laskeskelin aikanaan, ei tarvita kummoista korkotason nousua, jotta kiinteistöjen arvot puoliintuvat -- tietyllä tavalla (eli tuotto-odotuksen kautta) laskettuna. Korkeat korot eivät yksinkertaisesti tee mitään hyvää kiinteistöjen arvolle. Sitä vääjäämätön monetaarinen inflaatio tosin voi tehdäkin, kun kiinteistöjä ei paineta lisää eurojen tapaan.

Kun koko toimiala kyykkää, voi joukosta löytää helmiäkin. Vähän kuten solidien bisnesten esim. vähävaihtoiset preferred-osakkeet koronakriisissä tai sittemmin nähdyt erinäisten bondien oudon alhaiset hinnat.

Ja lisätty pitkään pitoon. En ole tarkasti perehtynyt lukuihin eli sijoitus on siinä mielessä huonosti tehty, mutta menee itselläni sarjaan "ei pitäisi ainakaan nollaan mennä ja jos ei mene, nousee varmasti nousukaudella". Lähinnä täältä olen lukenut riittävän järkeviä perusteita näkemystäni varten. Tämä tulosvaroitus oli aika merkityksetön mielestäni sillä luvut eivät juuri muuttuneet joten ei kun kättä alle.

Jos oletetaan, että mitään erikoista ei tapahdu operatiivisessa toiminnassa, niin yhtiön arvo muodostuu jatkossakin aika suoraan kiinteistöjen tuoton mukaan. Tarkemmin siis kiinteistösijoitusyhtiönä sijoittajia kiinnostaa erityisesti suora tuotto per kiinni oleva raha ja varsinkin tasearvojen ja tulevaisuuden huomioiva "vuokrauskuranttius", jotta tuotto-% säilyy tai jopa kasvaa. Kuten tiedetään, laskevat korot toimivat hyvään suuntaan kiinteistösijoitusyhtiöille: sijoittajien tuottovaatimukset laskee ja rahoitus halpenee.

Itselleni suurimmat riskitekijät ovat tuo em. "vuokrauskuranttius" ja yleinen kiinteistösijoittamisen raaka yhtälö, jossa monet kiinteistöt ovat todellakin arvottomia. Rakentamisen jälkeen alkaa rapistuminen ja käyttöarvon ulosmittaus. Missä kohtaa rakennus menettää arvonsa? Kukapa olisi uskonut Stockankaan talon olevan lähinnä kuluerä ja haitaksi. Täytyy siis uskoa Cityconin näkemykseen liikenteen solmukohtien kehittymisestä ja tulevaisuuden arvosta.

Mielestäni markkinat ovat turhan pessimistisiä, mutta tästä on aivan mahdoton sanoa pelkkiä papereita lukemalla. Kiinteistöjen oikeata diskontattua arvoa on todella vaikea arvioida ja hyvä arvio vaatisi tarkkaa perehtymistä ja paikallistietoa: uskonpa siis mieluiten rahavirtoja ja toteutuneita lukemia ja oletan tasearvojen olevan pielessä maksimissaan joitain kymmeniä prosentteja. Näilläkin pessimistisillä veikkauksilla ei tuo nykykurssi ~4e/osake hirveän kallista ole tai sitten jotain jää huomioimatta rankasti.

Bingo53 wrote:

Loistavaa, kiitos selvennyksestä ja pahoittelut! Oli mennyt tuo aiempi viestisi ohi.

Goodwill osuus yllätti ja on mielestäni suhteettoman suuri, vaikka vaikea sen tarkemmasta oikeasta arvosta (tai siis oikeasta merkityksestä tuloksentekokyvylle ja koko bisnekselle) on tietää ulkopuolisena. Ja ylipäätään se voi pitää sisällään vaikka mitä esim. kirjanpitosyistä. Ehkäpä Intrumin verkostot, sopimukset ja muiden yritysten vakiintuneet Intrumille bisnestä ohjaavat käytännöt ovat muutaman miljardin arvoisia?

Bingo53 wrote:

Jäljelle jää Aineettoman omaisuuden (taseessa 39.828 MSEK) myynti, mutta ostaako joku rahalla Intrumin nimikylttejä, mainetta tai brändinpalasia?

Ei tee hyvää uskottavuudelle, jos kirjoittaa muutoin selvästi asiapitoisen tosissaan kirjoitetun tekstin sekaan jotain lainatun kaltaista.

Mitä tästä oikein pitäisi tulkita. Oletko tosissasi? Joko ymmärrät että aineeton omaisuus on Intrumin bisnes ja silti tarkoitushakuisesti sivuutat tämän erittäin oleellisen asian tekstissäsi kokonaan TAI et ymmärrä, mitä Intrum tekee.

Varmaan paras eli tarkin tulos tulisi jos lähtisi perkaamaan historiaa taaksepäin tarjotuista talletustilikoroista. Määräaikaisissa on yleisesti tietenkin ollut myös parempi tuotto, saako varat olla sidottu? Itse tiedän vain Suomen osalta asioita, ulkomailta on varmasti lähes aina saanut parempaa talletustuottoa tilille. Yksityishenkilö on myös saanut "sisäänheittodiilejä" jopa 100-200ke asti monenlaisista riskittömistä (= talletussuojatuista) tuotteista. Aika monta vuotta nollakorkojenkin aikaan sai 1-2 % korkoa pikavippi/riskilainoituspankeista. Mikäli joku jaksaa lähteä selvittelemään niin tulokset ovat varmasti monelle tervetulleita!

Erikoiskeissejä löytyy myös ulkomailta, joissa yksityishenkilö on voinut saada roimaa ylituottoa riskipankeista talletussuojajärjestelmän (eli ainakin näissä tapauksissa tappioiden sosialisoinnin) kustannuksella. Viittaan Islantiin. Niin, ja katsotaanko kaikkea tuottoa nyt vain euromääräisenä?

Myös valuuttainstrumentteja, joita mm. jotkut brokerit kuten Lynx muistaakseni käyttää, voisi tutkia. Mutta eivät taida olla talletussuojan piirissä eli ei riskitöntä.

Vastaus kysymykseen "mistä saisi helpolla": en tiedä, en usko että mistään tarkasti.

Annanpas sitten palautetta kolumnista!

Menipä aika poliittiseksi. Siis kantaaottavaan politiikan arvosteluun. Kolumni on faktojen osalta suht itsestäänselvää (esim. että valitusmahdollisuuksien tuomat hidasteet aiheuttavat rahanmenoa projektien hidastumisen kautta) ja näkemyspuolella ollaan lähellä "onko maahanmuutto hyvä vai huono" -tasoa. Lupa-asioista ja byrokratiasta kun voi olla montaa mieltä. Joidenkin mielestä lisää pitäisi saada ja joidenkin mielestä kaikki pois -- ja suurimman osan mielestä pitäisi tehdä jotain tuolta väliltä. Joka tapauksessa on selvää, että lupa-asioiden hitaus ja byrokratia on monin tavoin perusteltua puolesta ja vastaan, on siis politikointia väittää tiettyä näkemystä oikeaksi ja ikään kuin naureskella muille heidän väärämielisyyttään.

Lisäksi mainitsen vielä puheet siitä, että yksityinen raha tekee talousasiat paremmin ja tehokkaammin ja miettii tuottoa investoinneille enemmän kuin muut. Mahdollista ja omastakin mielestä todennäköisesti yleensä totta, mutta tässä olisi hyvä tukeutua vaikka johonkin esimerkkikeissiin.

Niistä "rakenteellisista uudistuksista" että mitä konkreettisesti pitäisi tehdä? Mikä virasto lakkauttaa, mikä toiminto lopettaa tai mitä pitäisi tuoda mukaan. Mutta näitä (poliittisia) mielipiteitä ja näkemyksiä tuutataan aivan kaikkialta jatkuvasti niin että turhauttaa lukea juuri yhtään mitään niihin liittyvää. Joka tapauksessa jos tuota politiikan pesää sohaisee, niin jotta ei mene paasaamiseksi ja tylsäksi politikointipuuroksi niin esimerkit ja konkreettiset selvät ehdotukset perusteluineen ovat mielenkiintoisempia. Hallintoneuvosten lopettamista olisi voinut avata, että miksi ne siis ovat täydellisen turhia instansseja jne.

Toivottavasti sait kiinni mitä haen takaa.

LopullaBensaa wrote:

Näin näpit polttaneena funtsin, että onko firmalla nyt tarpeeksi kassaa rakentaa se kaivos valmiiksi ja tuotanto käyntiin? En haluaisi nauttia enää yhdestäkään liudennuksesta… kun firma ei tosiasiallisesti pidä vanhojen omistajien puolta lainkaan. 🤔

Pientä päivitystä tästä firmasta. Kaivos on kohta rakennettu, kaikki rahat nostettu ja budjetti ja aikataulu pysynyt. Varmaan jotain viivästyksiä vielä kuitenkin tulee. Yhtiön tilanne on yksinkertaisesti tällä hetkellä sellainen, että kaikki on raiteillaan ja toteutunut suunnitelmien mukaan. Tulevalle tuotannollekin on jo useiksi vuosiksi varmat ostajat.

Uusimman tiedotteen mukaan yhtiö hakee myös siirtoa Oslon päälistalle. Aivan täydellisesti ei kuitenkaan asiat ole, sillä kaivoksen ympäristökysymykset ovat edelleen hiertämässä aktivisteja ja myös EU:n jotain yksittäistä virastoa. Norjan valtio on Nordic Miningin puolella luvitusratkaisuissa ja käytännössä mahdolliset tulevat oikeustaistelut ovatkin Norjan valtiota vastaan, ei Nordic Miningia. Norjan valtio kun on myöntänyt yhtiölle luvat dumpata louhinta"jätteet" vuonoon. Vuonollehan se on varmasti katastrofi, mutta kääntöpuolella kaivos on toimiessaan yksi vihreimmistä ja puhtaimmista kaivoksista maailmassa. Ympäristölle täydellistä kaivosta ei ole olemassa.

Kurssi on n. 25 NOK, mukavasti noussut reilun vuoden takaisesta rankasta liudennusannista. Ehkäpä jo keväällä tai viimeistään vuoden päästä tiedämme lukuja kaivostoiminnan toteutumisesta, vaikka eiköhän siihen vuosi pari mene ennen kuin toiminta normalisoituu. Itse näen, että pahimmat riskit ovat takana päin ja mikäli mikään ei mene pahasti pieleen niin firman arvo tulee kaivoksen käynnistyessä ja toimiessa kasvamaan rajusti.

Farseer wrote:

En tiedä miten suhtautua tähän myyntiin. Vaikuttaa halvalta hinnalta, vaikka toki rahaa tulee helvetisti kassaan suhteessa markkina-arvoon.

https://news.cision.com/fi/partnera/r/sisapiiritieto--partnera-on-myynyt-finda-omistuksensa-29-1-miljoonalla-eurolla,c3988827

Partneralle varmaan ihan hyvä diili ottaen huomioon millaiseen pakkorakoon ovat ajaneet yhtiön. Findan ja Telebusiness InWestin osakkeet tietenkin menivät halvalla, se on selvää. Mutta eivät sentään yhtä halvalla kuin Findan reverse splitin 5:1 jälkeen huutokaupatut jakojäännösosakkeet. Tässä kauppahinta oli arvioni mukaan 180-190 euroa/osake kun jakojäännös-osakkaiden osakkeet pakkomyytiin oletettavasti OTC-sijoitus Oy:lle (joka tässä Partnera-kaupassakin oli osapuolena, eli sisäpiiriä) huutokaupassa hintaan 164,49 eur/osake.

Partnerahan voisi nyt jakaa vaikka osinkona 80 senttiä per osake, eli markkinahinnan verran. Ei paljoa heru (markkinoilta) uskoa Partneraan tai sen johdon osaamiseen, mutta onhan tämä tilanne aika ikävä soppa huonoa omistuspohjaa, huonoa johtamista sekä tietysti huonoa tuuria.

Vaikea sanoa oliko tämä nyt huono vai hyvä asia Partneralle, mutta varmaa on että Partnera tarvitsi rahaa mieluummin juuri nyt kuin osinkoa maksamattoman ~30 miljoonan euron epälikvidin osakepotin.

KepilläJäätä wrote:

Aki Pyysing wrote:

A wrote:

Näissä tasearvolla myydyissä on mielestäni myös kyse signaloinnista, että kyllä se tavara taseessa on käyvässä arvossaan. Mielestäni on väärä tulkinta, että kaikki tai edes pääosa taseesta olisi yhtä hyvää, aina sieltä muutamia löytyy jotka saa kaupaksi sopivaan hintaan. Onpahan nyt "pitävät perustelut" omistusten arvotukselle!

Koska setämies sai mitä pyysi, se pyytää lisää: Jos yleisesti ottaen kuka tahansa tai erityisesti Citycon myy mitä tahansa "lähes tasearvoihin", kannattaa kertoa eksaktisti paljon alle tasearvon meni. Koska useimmat arvelevat "vähän alle" olevan "ainakin 10%".  Joten jos se oli esimerkiksi 2, 5 tai 9, on parempi kertoa totuus kuin olla epämääräinen. Se on selvää, ettei kerrota kuinka kaukana toisistaan kaupan osapuolet olivat, kun kauppoja hierottiin mutta ei tullut. Mutta kun kauppa tulee, kannattaa kertoa kaikki, koska salailu herättää epäluuloa..

Samaa pohdin itsekin. Voisiko tässä kuitenkin olla kyse siitä, että tarkkaa summaa ei haluta julkistaa siitä syystä, ettei tällä olisi vaikutusta muusta portfoliosta saataviin tarjouksiin. Jos todetaan että menee 10% alle tasearvon, niin tämä signaloisi suoraan millä tasolla myyntihaluja hallitukselta löytyy ja asetettaisiin jonkinlainen ankkurointitaso saataville tarjouksille?

Erittäin hyvä teoria. Kun ei myöskään suuntaa kerrottu, vaikka veikata voi hinnan olleen alle eikä yli tasearvon.

Totta kai kauppa oli positiivinen uutinen kokonaisuudessaan, varsinkin kun se kuuluu kerrottuun strategiaan. Lähinnä tämä signalointinäkökulma tuli mieleeni, koska Cityconin nykytilanne vaatii oikeanlaista viestintää. Kaikki kiinteistösijoitusyhtiöt pyrkivät välttämään paniikkia, joka aiheuttaisi mahdollisesti katastrofin rahoitukselle. Tasearvotusten tiedetään myös olevan enemmän tai vähemmän mielipiteistä kiinni eikä niistä voida suoraan kertoa oleellisimpia asioita julki. Ja pointtini on nimenomaan ja vain, että on väärin (eli vaarallisen riskikästä) tulkita, että nyt kaikki Cityconin tavara olisi samanlaista. Pikemminkin edelleen on parempi olettaa, että nyt myyty oli "helmi" tasearvostuksen suhteen.

Firman oman pääoman tuotto ja yleensäkin tuotto-% ovat mielekkäämpiä tapoja arvostaa yhtiötä ja ne luvut kyllä tukevat Cityconin tasearvo"tarinaa".

Itse veikkaan koronlaskupuheiden olleen merkittävin ajuri parin viimepäivän kurssimuutoksille.

Näissä tasearvolla myydyissä on mielestäni myös kyse signaloinnista, että kyllä se tavara taseessa on käyvässä arvossaan. Mielestäni on väärä tulkinta, että kaikki tai edes pääosa taseesta olisi yhtä hyvää, aina sieltä muutamia löytyy jotka saa kaupaksi sopivaan hintaan. Onpahan nyt "pitävät perustelut" omistusten arvotukselle!