Olet täällä
Tämä on hieno osoitus siitä, että näkemykset foorumilaisilla ovat olleet tarpeeksi oikeita. Tämä ostotarjous ensisijaisesti vahvistaa sitä. Hinta kuulostaa vähän liian matalalta. Mieluiten näkisin tämän ostotarjouksen kaatuvan ja nostavan yhtiön pörssihinnoittelua oikeammalle tasolleen. Onnea mukana olleille ja pysyneille!
Hynägrande kirjoitti:
LänsiSuomentietäjä kirjoitti:Eli vuokraamalla peltihallin, laittamalla sinne krääsää ja viis tukityöllistettyä, niin saa yhden myymälän arvoksi n. 20 miljoonaa / per myymälä?
Itse en kylämme Puuilon myymälästä maksaisi 20 miljoonaa juuroa...
..
En tällä arvostuksella koskisi Puuiloon pitkällä tikullakaan.
Äläpä sitten koske. En koske minäkään juuri nyt, mutta hieman provosoiva analyysi sulla tässä.
Puuiloa pitää verrata Tokmanniin, Rustaan ja erilaisiin Halpa-Halleihin. Myös Motonet ja Biltema osittain kilpailevat samassa sarjassa. Kaikille näille ei mun mielestä markkinoilla ole tilaa jatkossa, tai ainakaan kaikkien kasvulupaukset eivät voi toteutua yhtä aikaa. Kun miettii johonkin näistä sijoittamista on turha funtsia fiilispohjalta peltihallia ja krääsää. Sen sijaan: Mitä uniikkejä kilpailuetuja suhteessa muihin on? Onko tuoteryhmiä, joissa ei ole kilpailua? Millä paikkakunnilla on mahdollista kasvaa? Onko taseessa velkaa liikaa ja kilpailijalla vahvempi tase, jolloin hintakilpailu voi käydä. veriseksi? Ja niin edespäin.
(Mainittakoon että tällä hetkellä on salkussa Tokmannia, Puuilot on myyty.)
Kyllä sijoittamisessa on mielestäni ensisijaisen tärkeää ymmärtää, mitä omistat omistamalla osakkeita. Eli pitäisi sijoittaa yhtiöön, ei osakkeeseen. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin liiketoiminnaltaan lähes täysin epäuniikkeja, ihan perus kaupan alan toimijoita. Näiden arvostusta miettiessä pitäisi katsoa sitä mitä on, eikä sitä mitä luvataan. Ehkä jopa ihan perinteisistä tunnusluvuista lähtien. Sekin on mahdollista, että kaikki toimialan yhtiöt ovat pörssissä kalliita tällä hetkellä. Yhtiöitä tulee ja menee, varsinkin vähittäiskaupassa. En siis käyttäisi arvostusta miettiessä paljoakaan aikaa muihin vertaamiseen, vaikka on se hyvä tietää mitä ympärillä tapahtuu.
Ei tuossa kolumnissa oikeastaan edes ollut mitään kovin kummoista tarttumapintaa. Lähinnä itkua siitä, kuinka Veikkausta vastustavat eivät tee muutakin, kuten vastusta Supercelliä. Whataboutismia siis. Eihän tuossa edes puolusteltu Veikkausta, vaan lähinnä koitettiin mollata monin tavoin Veikkausta vastustavia ja siirtää huomiota muualle, kuten koukuttaviin ei-uhkapeleihin.
Mutta kuten kaikki järjissään olevat tietävät, Veikkauksen asema pitäisi hävittää, koska Veikkaus on suurella todennäköisyydellä yleishaitallinen toimija tällä hetkellä. Toinen asia, mikä järjissään olevien pitäisi tietää, olisi olla lähtökohtaisesti skeptinen kaikkea journalistien kirjoittamaa kohtaan.
To understand the magnitude of the Fed’s money printing, we need to go back 22 months ago. At the start of 2020, there was $4.0192 trillion in circulation. On January 4, 2021, the number increased to $6.7 trillion dollars. Then the Fed went into overdrive. By October 2021, that number climbed to $20.0831 trillion dollars in circulation.
Lähde: https://techstartups.com/2021/12/18/80-us-dollars-existence-printed-janu...
Etsin nämä Fedin sivuilta. Löysin seuraavat sivut: Viimeisin data: https://www.federalreserve.gov/releases/h6/current/default.htm ja 2020 tammikuu: https://www.federalreserve.gov/releases/h6/20200227/ Kummassakin kohta "Not seasonally adjusted -> M1".
Dollareiden määrä (M1-varanto) tammikuussa 2020 oli 3987,1 miljardia ja nyt 2021 marraskuussa 20333,1 miljardia. Kaikista olemassaolevista dollareista n. 80% on luotu viimeisimmän alle kahden vuoden aikana. Dollarimäärä on kasvanut yli 400%.
Mielestäni tämä on aivan absurdia ja on kummallista, että jopa täällä Sijoitustiedossa ihmisiä ei tunnu kiinnostavan tämä fakta juuri millään lailla. Lähinnä vain puolustellaan, että aivan on perusteltua ja oikein tällainen rahanprinttaus, yhteisen edun vuoksi.
Olen vakuuttunut, että dollareita ei kannata omistaa. Dollarivelkaa kannattaa ottaa paljon ja ostaa sillä oikeastaan ihan mitä vaan. Velanmaksu helpottuu radikaalisti, kun ekosysteemi muovautuu dollareiden uuteen radikaalisti kasvaneeseen kokonaismäärään -- mikäli siis dollari pysyy relevanttina ja asemassaan jatkossakin.
TuuriTuuli kirjoitti:
Tinggeli kirjoitti:A kirjoitti:Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.
Nyt täytyy tunnustaa rehellisesti etten ole juuri lainkaan Keynesin talousteorian oppeihin tutustustunut. Sen vähäisen tutustumisen perusteella totesin, ettei se ole minun virtaan sopiva teoria.
Kryptoketjussa A veti ihan samoissa olosuhteissa esiin itävaltalaisen talousteorian ja Keynes-kortin, jonka alle hän niputti sekä keynesiläisyyden että monetarismin, joten oletan että A näkee tässä tapauksessa talousteorian lähinnä "tulisiko valtion / jonkin organisaation sekaantua talouteen vai ei?"-pohdintana (modernit teoriat vs. klassiset teoriat ja itävaltalaisuus), ei "miten valtion / jonkin organisaation tulisi sekaantua talouteen"-pohdintana (keynesiläisyys vs. monetarismi, jotka eivät siis ole sama asia).
Totta. Hyvä täsmennys!
TuuriTuuli kirjoitti:Siis nyt käyty puhe kierrossa olevan rahan määrän muuttumisesta omin nokkineen ei edusta minkään erityisen yksittäisen teorian suuntausta. Sen sijaan puhe rahan määrän keskuspankkivetoisesta säätelystä on taas pyörinyt enemmän tai vähemmän monetaristisilla linjoilla. Keynesiläisestä valtion kulutuksen lisäämisestä ei ole ollut suoraan puhetta. Sen perusteella mitä olen vauhdilla kasvanutta ketjua jaksanut seurata.
Disclaimer: Talousteoriat eivät olleet pääaineeni, vaikka niihin kuuluvia luentoja istuinkin jokusen.
Jonkin verran on ollut melkolailla suoraan Keynesin oppien mukaista näkemystä ketjussa. Kovin tarkkaan en ole perehtynyt erilaisiin talousteorioihin, enkä niitä sen tarkemmin halua sen vuoksi kommentoidakaan. Enemmänkin pyrin perustelemaan asioita tasolla ja rajapinnoilla, jotka ovat itselleni selkeitä. (Esimerkiksi rahan fundamentaaliseen arvoon liittyvät asiat, kuten se, että jos rahan määrä lisääntyy, yksittäisen rahayksikön todellinen arvo sen seurauksena laskee -- olettaen että jokainen rahayksikkö on yhdenvertainen.)
Ajattelen kuitenkin talousteorioiden jakautuvan karkeasti joko Itävaltalaiseen tai Keynesiläiseen teoriaan. Itävaltalaisen talousteorian valinnat ovat radikaalisti kauempana esimerkiksi nykymaailman rahajärjestelmistä, jotka ovat hyvin lähellä Keynesiläisiä. Täten näen, että mikäli näkee Euron ja Dollarin toteutuneen säätämisen (varsinkin nämä viimeisimmät radikaaleimmat) perusteltuna tai yleisesti ei-haitallisena, on ajatukset suht lähellä Keynesiläisyyttä. Keynesiläinen talousteoria on tällä hetkellä vallitseva, selkeästi suosituin ja tarpeeksi modernina ja toimivana pidetty teoria. Ikään kuin tämän jatkoksi on tosin kehitetty tai kehittynyt MMT, moderni rahateoria, joka pohjimmiltaan on mielestäni Keynesiläisille rakennuspalikoille rakentuva.
TuuriTuuli kirjoitti:A kirjoitti:6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.
Kaksiteräinen miekka. Jos joku jättipankki ottaa riskiä ja mogaa, niin ongelmaa ei olisi jos ainoa kaatuja olisi vain jättipankki, ja jättipankin kanssa riskin ottaneet muut pankit, mutta kun siinä samalla menee helposti miljoona siviiliä joilla ei ole mitään keinoja edes tajuta ottavansa riskiä laittamalla rahojaan juuri näihin pankkeihin (peräänkuuluttamasi valistus toki auttaa, antaa ainakin mahdollisuuden ymmärtää mihin rahansa laittaa).
Siksi ymmärrän ja hyväksyn bail-outit, vaikkakin hampaita kiristellen, ja olisin suonut että esim. finanssikriisissä olisi häkin ovia heiluteltu näiden pelastettujen firmojen riskinottajille (siis niiltä osin kuin osallistuivat luottoluokituspuhalluksiin ja muihin tietoisesti).
Jonkinlaisena 6b-kohtana pitäisi olla, että järjestelmä pystyy kontrolloimaan (valtiojohtoisesti, rakenteellisesti, tai vapaaehtoisesti itseregulaationa - ihan sama miten) sekä syntyvien yritysten riskitasoa että kokoa ("liian suuri kaatumaan" on ruma sana minullekin).
Olen samaa mieltä muuten, paitsi että arvelen bail-outtien tulevan paljon kalliimmaksi myöhemmin. Mielestäni tämä tölkin potkiminen olisi jo pitänyt lopettaa ja ottaa ikävät seuraukset vastaan. Myöhemmin seuraukset ovat todennäköisesti vielä paljon ikävämpiä.
Olen nimenomaan yrittänyt sanoa, että ihmisille pitäisi kertoa rahan todellisuudesta paljon enemmän. Esimerkiksi siitä, kuinka finanssikriisistä 2007-2008 ei opittu mitään, varkaat ja muut rikolliset ovat edelleen vapaalla ja tekevät samaa kuin ennenkin. Itse en syytä pelkästään luottoluokitushuijareita ym., vaan myös rahajärjestelmän puolelta niitä, jotka pelastivat yrityksiä vieden arvoa kaikkien rahajärjestelmään osallistuvien pussista näille yrityksille. Olisiko ongelmayhtiöt voinut vaikka ottaa valtion haltuun, eikä printata niille rahaa kun mikään riskiä kantava luotonantaja ei sitä antanut millään ehdoilla?
Ymmärrän kyllä, että bail-outit olivat ja ovat pienempi paha siinä hetkessä, kuin antaa asioiden romahtaa kerrannaisvaikutuksineen. Arvelen siis, että lopputulos olisi kuitenkin yleisesti vähemmän haitallinen, mikäli niin annettaisiin tapahtua. Rahajärjestelmän tulisi sallia voittaminen ja häviäminen sellaisenaan. Rahan ei mielestäni tarvitse olla kuten oikeusjärjestelmän, eli osittain subjektiivinen toiminnaltaan, ihmisten kohtelulta ja muutenkin oikeudenmukaisuudeltaan. Rahajärjestelmä voisi mielestäni olla vailla subjektiivisuutta, vaikka haittansa toki siinäkin, kun korjaavia toimenpiteitä ei voisi tehdä. Mutta silloin kenenkään yksittäisen tai pienen joukon mielipide ei muuttaisi järjestelmää muidenkin alta.
Hyväksyn 6b-kohdan. Arvelen, että ainakin pankkipuolelta löytyy suurpankkeja, jotka olisivat jo hajonneet jos niitä ei olisi pidetty elossa ja kasvatettu rahajärjestelmän puolelta. Esimerkiksi Deutsche Bank. Oikeusjärjestelmä näiden ja niiden vastuuhenkilöiden kohdalla on täyttä teatteria. Tässä taas yksi asia, miksi valtio ja raha pitäisi todella erottaa toisistaan ja kauas.
Tinggeli kirjoitti:A kirjoitti:Ja kyllä, hyväosaiset voivat kävellä pankkiin ja pyytää pankkeja printtaamaan heille rahaa. Mikäli siis saat nollakorolla (tai rahan kokonaismäärän kasvua pienemmällä prosentilla) lainaa.
Tässä olet melko väärässä. Hyväosainen ei välttämättä saa edes sitä lainaa, saati 0%:lla. Sanoisn, että normaali keskipalkkaa saava työläinen saa asuntolainaa helpommin ja pienemmällä korkomarginaalilla tällä hetkellä kuin yritykset.
A kirjoitti:Huono-osaisille tämä ei juuri toimi, koska ainoat lainat mitä he saavat ovat korkeakorkoisia.
Juuri tällä hetkellä ns. huono-osaisille (vastapaino hyväosaiselle) tarjotaan asuntolainaa alle 0,5% marginaalilla, joten ei ole kovin huono tilanne. Vrt yrityslainan 4-5% marginaali vakavaraiselle yritykselle.
Että hyväosaiset eivät välttämättä saa lainaa, mutta huono-osaiset saavat jopa alle 0,5% marginaalilla? Kannattaisi varmaan sitten feikata olevansa huono-osainen.
Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:Ja tuosta uudesta rahajärjestelmästä von Fyrckendahlille: kyllä minullakin on visio siitä, kuinka raha muodostuisi utopiassa.
......
Muista, että rahajärjestelmällä ei ole mitään arvoa itsessään, jos jos luot rahaa tyhjästä kaikille, niin kuka haluaa sellaista rahaa vaihtokauppana työstään, jonka eteen vastapuoli ei ole tehnyt mitään?
Olenko kovin väärässä, jos olen ymmärtänyt rahajärjestelmäsi seuraavaksi:
- Rahalla ei ole keskitettyä hallintaa. Ei ainakaan keskupankkia tai politiikkoja. Eli riippuu rahasta, aivan miten rahajärjestelmän käyttäjät sen haluavat toimivan. Rahaa hallitaan siis pelkästään käyttäjiensä valinnan mukaan. Toisin kuin nykyään, jossa vaaleilla ei esimerkiksi Suomen Pankkiin ketään valita. Siis rahan käyttäjät valitsevat vaaleillaan jonkun hallintotoimikunnan?
- Rahajärjestelmässäsi ei olisi yhtä rahapolitiikkaa, vaan aina käyttäjiensä haluama raha jota käyttäjä eniten diggaa.
- Raha luonti aluksi. Sitä ei voi luoda tyhjästä. Olisiko ratkaisuni vain räjäyttää dollari ja euro ja katsoa mitä tilalle syntyy? Alkuräjähdys, josta rahamäärä tupsahtaa kiertoon?
- Valtion osuus rahajärjestelemässä. Valta rahasta ei ole asia, jota valtio tehtäviinsä tarvitsee, koska rahajärjestelmää kontrolloimalla saa pidettyä vallan.
- Rahaa olisi vain rajallinen määrä. Tälläinen raha säilyttää arvoa. Väite on, että raha menettää arvoaan jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että rahan määrä kasvaa jatkuvasti.
- Kun rahaa ei luoda missään tapauksessa ns. tyhjjästä niin rahan arvo ei muutu.
- Rahaa on vain niukasti käytettävissä (niukka sana tulee muuten valtiovarainministeri Niukkasesta). Sillä saadaan rahan luotettavuutta.
- Rahallista tukea ei anneta kriisitilanteessa kenellekään. Esimerkiksi Finnair sai melkoisesti rahaa Suomen Pankilta.Tälläistä ei sallita. Menköön yrityksen tai pankit konkursiin. Tappioita ei yksinkertaisesti sosialisoida. Laajemmin nykysiten rahajärjestelmien valuviat näkyvät esimerkiksi siinä, kun joidenkin riskinottajien tappiot sosialisoidaan. Kaikki maksavat sen, kun jotkut ottavat riskiä ja riski realisoituu. Kenenkään voittoja ei tietenkään sosialisoida juurikaan.
- Rahaa saisi vain palkkaa vastaan. Pääomatuloja ei sallita, koska ne ovat rahan saamista tyhjästä. Esim. sinä käyt töissä ja saat rahasi sitä kautta. Naapurin Pena ei tee mitään ja hänelle vain ilmestyy rahaa tyhjästä. Hän tekee mitä haluaa elämällään. Sinua rajoittavat taloudelliset esteet, Penaa ei. Se on väärin ja rahajärjestelmä korjaa sen.
- Rahajärjestelmällä ei ole mitään arvoa itsessään, jos jos rahaa luodaan tyhjästä kaikille, niin kuka haluaa sellaista rahaa vaihtokauppana työstään, jonka eteen vastapuoli ei ole tehnyt mitään?
- Raha järjestelmässä ei saisi olla tulo ja varisnkaan varallisuuseroja. Tulo- ja varallisuuserot voidaan korjata siten, että rahajärjestelmät olisivat enemmän vapaavalintaisia.
- Kuka tahansa saisi siis luoda oman valuutan (rinnakkaisia valuuttoja olisi paljon, mikäli ihmiset saisivat luoda sellaisia). Näiden hyödyt tulevat sitä kautta, että ihmiset pääsevät itse valitsemaan itselleen sopivimman rahan: ei ole pakko osallistua rahajärjestelmään, josta ei pidä, jos on oikeita vaihtoehtojakin olemassa. Täten ihmisiä ei voisi alistaa rahajärjestelmän itsensä avulla. Nykyään vaikkapa USA:ssa kukaan ei saa luoda omaa valuuttaansa eli köyhien on oltava köyhiä dollarirahassa.
Melkein oikein. Tässä oikea rivi:
1. Ei keskitettyä hallintaa. Rahan käyttäjät eivät valitse mitään toimikuntaa: rahajärjestelmässä jokaisella osallistujalla tulee olla täysin samat mahdollisuudet, vapaudet ja pakollisuudet.
2. Yksittäisessä rahassa voi olla mikä vaan rahapolitiikka. Ja ihmiset voivat sitten itse valita, tai tehdä vaikka oman uuden rahan, haluamillaan säännöillä.
3. Rahan luonti on hyvin vaikea juttu. Riippuu käyttäjistä, että kuinka järjestelmä käynnistettäisiin, mitkä sen säännöt ylipäätään ovat, ja kuinka rahaa saadaan. Esimerkiksi voisi toimia osittain kuten nykyiset dollarit ja eurot.
4. Valtion ei pidä olla vallassa myös rahasta. Valtion tehtävä on toimia kansalaistensa eduksi keräämällä vaikkapa veroja jne. Tähän rooliin tai tehtävään ei tarvita valtaa tai oikeuksia rahajärjestelmän suhteen.
5. Rahan pitää olla niukkaa. Ei välttämättä rajallinen määrä kuitenkaan. Se on ihan OK, jos raha menettää arvoaan. Se ei ole OK, jos raha menettää arvoaan vastoin annettuja lupauksia.
6. Tukea voidaan antaa kriisitilanteessa. Tuen antajan ei tule kuitenkaan olla se, joka voi luoda rahaa tyhjästä loputtomasti. Riskinottajien tappioita ei tule sosialisoida. Terve rahajärjestelmä toimii niin, että riskinottajille maksetaan riskistä tuottoa ja riskin realisoituessa negatiivisesti tappioita ei korvata tekemällä rahaa lisää.
7. Pääomatulot ovat täysin OK ja ilman niitä rahajärjestelmä tuskin toimisi, koska kukaan ei voisi esimerkiksi lainata rahaa saamatta ottamastaan riskistä korvausta.
8. Rahajärjestelmä on terve, kun siinä on tulo- ja varallisuuseroja. Näiden erojen vaan ei tule olla epäreilusti aiheutetut, kuten nykyään, kun osalle raha tulee suoraan rahalähteestä eli keskuspankista, ja osalle se kiertää ekosysteemin kautta.
Koita ajatella hetki Keynesiläisyyden ulkopuolelta tätä rahajärjestelmäasiaa.
Tinggeli kirjoitti:Jos Wright jostain syystä saisi1,1 miljoonan pitkon lompakon auki, niin pitkon kursiin tulisi varmaan korjausliike? Eikös suurin osa lopakon pitkoista ole luvattu Wrightin toimesta hyväntekeväisyyteen, joten ne varmaan muutetaan Fiat valuutaksi? Pitkon päivävaihto lienee luokkaa 250 000 pitkoa päivässä (*) jolloin 1,1 miljoona on jo merkittävä vaihtomäärä ja lisäys vaihdettavana olevien pitkojen määrään.
Eikös kehittäjänä voi olla myös useita henkilöitä saman nimimerkin takana?
(*) Lähde: https://ycharts.com/indicators/bitcoin_transactions_per_day
Wrightilla ei ole mitään tekemistä Bitcoinin kanssa. Tämä on ihan käsittämätöntä höpönlöpöä, seurausta siitä kun uskotaan ympärillä olevia ihmisiä eikä pätkääkään selvitetä mitään itse oikeasti.
Wright on taitava koijari. Tässä esimerkiksi väärennetty suht laajasti todeksi luultu kryptografinen allekirjoitus (Wiredin juttu (löytyy linkin kautta), joka antoi valtavasti näkyvyyttä tälle huijarille), todistettu käytännön varmaksi feikiksi: https://www.reddit.com/r/Bitcoin/comments/3w027x/dr_craig_steven_wright_...
Todella paljon myöskin toistellaan kuinka Satoshilla on miljoona bitcoinia jne. Kannattaisi vähän penkoa tätäkin väitettä ennenkuin jaat sitä eteenpäin.
JR kirjoitti:
A kirjoitti:Totta. Viittasin omaan kysymykseeni, johon vastasit puhumalla euroista.
Ajattelin, että puhuit euroista ja dollareista, koska olit muutaman edellisen kappaleen käyttänyt taas siihen, miten niitä luodaan tyhjästä vähän kaikille.
Mietin tuossa, että ehkä näiden -- siis erimielisyyksien rahasta -- puiminen kannattaa jättää sikseen toistaiseksi. Näkemykset ovat niin fundamentaalisesti eroavat. Ketjussa on loistavaa analyysiä ja näkemyksiä, jotka haastavat omia näkemyksiäni. Olen silti vakuuttunut omista näkemyksistäni, sillä vieläkään en ole kuullut kuinka logiikkani olisi pielessä. Voidaan kukin sijoittaa näkemyksiemme mukaan, siinä sitten näemme tuottavatko valintamme ja sijoituksemme asettamiemme tavoitteiden mukaisia lopputuloksia. :)
JR kirjoitti:
A kirjoitti:
JR kirjoitti:
A kirjoitti:Muista, että rahajärjestelmällä ei ole mitään arvoa itsessään, jos jos luot rahaa tyhjästä kaikille, niin kuka haluaa sellaista rahaa vaihtokauppana työstään, jonka eteen vastapuoli ei ole tehnyt mitään?
Mä en näe tällä kyllä yhtään mitään merkitystä. Esim pokeripöydässä olen ihan samalla innolla yrittänyt voittaa sekä työllä tienattuja, että perittyjä euroja.
Kuinka saat ihmiset vaihtamaan jo arvossa olevan rahan tuohon sinun rahajärjestelmääsi? Ihmiset vain maagisesti hyppäävät käyttämään sun systeemiä? Tätä on testattu jo kryptovaluutoilla: niitä on jaettu kaikille tyhjästä. Jännästi ne ei juuri ole menestyneet.
Jos nyt en ihan väärin muista, niin mä en tässä nähny tarvetta millekään uudelle rahajärjestelmälle. Mun esimerkissänikin puhutaan euroista.
Totta. Viittasin omaan kysymykseeni, johon vastasit puhumalla euroista.
Harvoinpa systeemitason asiat näkyvät yksilötasolla. Esimerkiksi: Yksilötasolla voit perustaa luottamuksesi ympärillä olevasta saatavilla olevan tiedon oikeellisuudesta siihen, kuinka paljon kuulet mitäkin ja keneltä. Ongelma on se, että nämä sinun luottamat tahot voivat myös luottaa vain toisiin, ajattelematta asioita itse, rakentamalla luottamuksen samoilla periaatteilla kuin sinä: luottamalla muiden olevan oikeassa. Systeemitasolla voidaan kuitenkin havaita, että tieto on yksiselitteisen väärää ja se vain on levinnyt jostain syystä laajalle ja esitetään vakuuttavasti totena. -> suuri osa yksilöistä on väärässä tietämättään samalla kun systeemitasolla totuus olisi loogisesti ja selvästi havaittavissa.
Artsipappa kirjoitti:Juuri jankkasit miten suuryrityksille luodaan rahaa ilmaiseksi tyhjästä ilman tarkoitusta maksaa takaisin? Sitten viimeisessä lauseessa väität ettei sellaista rahaa kukaan halua vastaan ottaa. Silti löytyy jengiä jotka ovat näissä firmoissa töissä. Koita päättää.
Kyllä tässä maailmassa monet saa rahaa ilman että on tehnyt sen rahan eteen mitään.
Euroja ja dollareita ei aiemmin luotu tällä tavalla, vaan niiden toiminta oli paljon reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa. Rahaa ei tehty tyhjästä holtittomasti eikä sitä varsinkaan luotu paikkaamaan sijoittajien tappioita. Jo sekin, että valtioiden tai suurten pankkien tappioita paikataan, on suht uutta. On siis luonnollista, että ihmiset luulevat euro- ja dollarijärjestelmän toimivan edelleen kuten se toimi joskus aiemmin. Eli kyllä, sitä rahaa otetaan ilomielin vastaan. Ja toimiihan se käytännössä parhaiten juuri tällä hetkellä rahana. Eurojen ja dollareiden käyttö on kätevää ja helppoa lähes jokaisessa tilanteessa. Arvelen, että hyvin harva tietää esimerkiksi siitä, että dollarirahan määrä kasvoi 40% vuodessa. Tai eurojen lähes samat lukemat (tarkkaa lukemaa näistä ei ole). Asiani on juurikin se, että ihmisiä tulisi sivistää siitä, kuinka raha oikeasti toimii ja mitä ympärillä oikein on tapahtunut. En puhu ristiriitaisesti: toinen väite on totta rahan teoriassa, toinen taas nykyhetkessä eli käytännön tilanteessa juuri tässä ajassa. En siis "koita päättää".
