Aki Pyysing kirjoitti:
Druuge kirjoitti:Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.
Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.
Juuri tästä syystä vetyjen ja atomien tuotannon kertakaikkisen kieltämisen pitäisi olla vihersiirtymän korkeimpia prioriteetteja.
Mutta kaasulla ei saa pintaa rapeaksi, kun poltto tuottaa kosteutta. Hiilelläpä saa maukkaamman pinnan.
Kyllä tuulivoima on vain yksi osa palettia, mutta sen vaikutus tulee olemaan tärkein, ja se tulee ratkaisemaan tämän hetkisen ongelman keskihinnan suhteen.
Keskihinnan laskeminen tapahtuu tavallaan markkinahäirikön toimesta, kun tuulivoiman tuottajat pystyvät tuottamaan energiaa ilman jatkuvaa toimitusvelvoittetta. Toimittaminen ei ole myöskään suhteessa energian tarpeeseen, vaan tuuliolosuhteisiin. Esim. lämpimällä säällä, kun energian tarve on pieni, usein tuulee, joten energiaa tuotetaan silloin kun sille ei olisi tarvetta. Vastaavasti tätä tuulen lisäenergiaa taas ei yleisesti saada silloin, kun energiankulutus on tapissaan, joten silloin energiasta on pula ja sähkön hinta nousee. Sähkön hinnasta tulee siis hyvin volatinen ja se ei ole mitenkään hyvä asia. Hiukan on toki hankala arvioida kaikkia vaikutuksia mitä tällä hetkellä tuulivoima tuo energiasektorille kaikkiaan. Jos tuulisähkö aiheuttaa sen, ettei siihen perusvoimaan (tai säätövoimaan) kannata investoida (kun tuulisella säällä sitä ei kannata käyttää), niin silloin tilanne on todella huono ja lopputulema on vastaava, mikä on nytkin. Välillä energiasta on pula ja sähkö maksaa todella paljon.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, ratkaisu olisi se, että tuulisähkön tuottajat velvoitettaisiin kyky toimittamaan sähköä myös silloin, kun ei tuule ja energiankulutus on tapissaan. Teknisiä ratkaisujahan tähän on jo olemassa, mutta tämä ei kai kiinnosta tuulivoimayhtiöitä, koska silloin pitäisi investoida lisää energiatuotantoon. Ne investoinnit jätetään muille. Ratkaisuna vois olla vaikka energian varastointi (tehdään vetyä, pumpataan vettä ylös, nostetaan painoa ylös, sähköinen akku, lämpöakku jne jne) tai energian tuottaminen muillakin menetelmillä (biokaasu, hake / pelletti, vesivoima jne jne). Kulutusjoustojakin voi toki käyttää, mutta löytyykö meiltä isoja sähkönkuluttja jotka voivat joustaa esim. 4000 MW verran? Teräksen sulatusuunit sammuksiin kun ei tuule?
On totta, että Suomessa ei pysty varastoimaan tuulivoimaa juurikaan, mutta juuri sen takia uusi siirtoyhteys Ruotsiin rakennetaan, sillä Ruotsi ja Norja voivat varastoida vesivoimaa ja haluavat myydä sitä myös jatkossa. Tänäkin vuonna on valiteltu vesivoimavarastojen vähyyttä, mutta sen riittävyys paranee tuulivoimalla. Marraskuu oli tuulivoiman suhteen heikko, mutta koko vuodelta Suomen tuulivoiman tuottosuhde on ollut 30%.
Niin, koska Vuotoksen allasta ei saanut rakentaa, niin meillä on nyt se tilanne ettei vesivoimaa ole tuulivoiman rinnalla tasaamassa niitä tuulettomia hetkiä. Minun mielestä nämä kaksi olisi pitänyt aikanaan niputtaa vahvasti yhteen ja samaan pakettiin. No, kun näin ei tapahtunut, niin osaltaan siksi meillä Suomessa on nyt tämä tilanne päällä mikä on, koska sitä Venäjän turvallisesti ja puhtaasti tuottamaa y-sähköä ei tänne enää saada. Eikä maakaasua. Nehän olivat sitä tuulivoiman säätövoimaa.
14.12. oli tilanne jossa Ruotsin ja Norjan vesivoimalla tuotettu sähkö maksaa Nordpoolissa ihan saman kuin täällä meillä Suomessa (noin 440 € / MW). Oikeastaan koko Euroopassa. Ja kun katsoo kuukausitasolla, niin kyllä ne hinnat melko samat ovat olleet. Lisäksi ei ole mitenkään varmaa, että Ruotsi ja Norja Suomeen voi toimittaa sähköä niin paljon kun sitä tarvitsemme, koska sille on ottajia muuallakin.
Tromsossa on sähkö kyllä tosi halpaa ja tänään ja huomenna myös Trondheimissa.
Ps tällä hetkellä tuulee ihan kivasti ja Suomi tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa. Tuulivoiatuotanto on nyt 2800 MW. SPOT hinta oli aamulla 54 snt/kWh, nyt 43 snt / kWh ja illalla taas 55 snt / kWh. Kun katsoo tuuliennusteita, niin ennusteessa (tai historiassa) ei näy mitään muutoksia vaan on tasaista tuulta (vallitseva 4-6 m/s).
Hallitus on löytynyt viisasten kiven energiakriisin ratkaisemiseksi: sähkön hintakatto. Kaikkien tunnettujen talousteorioiden mukaanhan on selvää , että kun tavaran tai palvelun hinta laskee niin sen kysyntä vähenee.
Seuraava askel olisi sulkea ja romuttaa Hanasaaren ja Salmisaaren saastuttavat hiilivoimalat etuajassa eli aloittaa työt välittömästi. Helenin alkuperäinen suunnitelma on poistaa ne käytöstä vasta keväällä 2023. Voimaloiden romuttaminen on ensiarvoisen tärkeää sen vuoksi, ettei kenelläkään tulisi mieleenkään säästää niitä varavoimaloiksi.
En ole oikein vieläkään ymmärrä, miten Helen aikoo korvata kivihiilen 1.4. lähtien. Laitetaanko talvella 2023-2024 ne 10 polttoöljyllä toimivaa lämpökeskusta tulille? Suljettava Hanasaaren hiilivoimalaitos tuottaa sähköä 236 MW ja lämpöä 420 MW ja tällä hetkellä 0 MW tuottava Vuosaaren maakaasuulaitos tuottaisi sähköä 665 MW ja lämpöä 582 MW jos vain Venäjän kaasua virtaisi (rakenteilla on 12 MW lämpöpumppu Vuosaareen, kovin on pieni ja mistä siihenkin sähkö?). Ne Helsingin 10 paikallista lämpökeskusta ovat yhteensä 2000 MW eli lämpöä kyllä riittää, joten johtaako tämä maailman kunniahimoisin tavoite lopulta polttoöljyn polttoon Helsingin kaukolämpöverkossa?
Salmisaaren voimalaitosta ei sentään vielä laiteta kiinni, se sai armon aikaa (EDIT: suljetaan 2025). Hiilivarasto saatiin kaivettua maan alla (pois silmistä, pois mielestä) ja voimala pystyy käyttämään myös puupellettejä (mistähän ne City-Vihreät niitä kohta saa, kun EU ja ne itsekin ovat kieltämässä puunpolton). Salmisaari on lisäksi pienempi kuin Hanasaari, se tuottaa sähköä vain 160 MW ja lämpöä 300 MW.
Helsingissä on Katri Valan lämpöpumppulaitos, 126 MW lämpöä. Sehän on ollut täydessä käytössä jo pitkään. Sähkö tulee siihen varmaan Hanasaaren kivihiilivoimalasta?
Esplanadin lämpöpumppulaitos on teholtaan 50 MW lämpöä. Tämä riittää keskustan alueen lämmitykseen. Energian sekin saa sähköstä, mahdollisesti Hanasaarn voimalaitoksesta.
Ainoa korvaava energia mitä minulle tulee mieleen on se, että Helen joutunee ostamaan markkinoilta sen sähkön ja lämmön mitä se menettää kun Hanasaari laitetaan kiinni ja purku-urakka alkaa.
Alla piirakat mistä energialähteestä Helen tekee lämpöä. Kivihiili on edelleen lähes puolet. Tai yli, jos lämpöpumppujen sähkökin tulee kivihiilestä.
Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.
Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.
Samaa mieltä ole siitä, että tilanne helpottaa kun OL3 aloittaa, mutta lisää kapasiteettia me tarvitsemme silloinkin. Mutta tuulivoimalla tätä ongelmaa ei kyllä ratkaistaa. Se on ihan höpö-höpö juttua, ellei rakentajille anneta velvoitetta kyetä tuotttamaan sähköä 24/7/365 verkkoon. Tuottaja voi sitten itse valita onko tapa energian varastointia tai vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä kun ei tuule, mutta näille markkinoita sekoittaville tuulentuville pitää antaa rakennuslupaan tämä velvoite. Nyt muut joutuvat hoitamaan ja maksamaan tämän investoinnin ja tuulentuvat ovat vapaamatkustajia. Jos meillä on perustuotantoa riittävästi, niin mihin ihmeeseen me tarvitsemme ajoittain toimivaa tuulivoimaa? Muistaakseni tuulivoimaa on saatu viiime vuosina keskimäärin jotain 20% nimellistehosta (tarkkaa lukua en nyt muista), välillä 100% ja välillä huomattavan vähän. Ja tuo ajoittaittaisuus on edelleen ongelma. Ja 6000 MW tuulivoimaa on silti tulossa lisää ja target on että kaikkineen sitä olisi 20000 MW.
Tällä hetkellä meillä on verkossa tuulivoimaa vain 582 MW eli noin 10% kapasiteetista (kirjoitukseni aikana kapa oli tippunut 475 MW:iin !!!). Vaikka tuulivoimaa rakennetaisiin 10000 MW lisää, niin vielä silloinkaan sähköä tulisi tarpeeksi esim. juuri nyt. Ja nyt sentään mm. Pohjanmaalla tuulee 5-7 m/s eli ei pitäisi olla edes kovin huono keli tuulivoimalle (Kokkola Tankar 7 m/s ja Mustasaari Valassaaret 5 m/s). Saati mitä tapahtuu, kun pakkasta on 20 astetta ja on tyyntä.
Jotta tuulivoima säästäisi Ruotsin ja Norjan vesivaroja, pitää siirtoyhteyksiä parantaa huomatttavasti. Siirtokapa taisi olla jotain 2600 MW, toki vuonna 2025 on tulossa lisää. Mutta onko Ruotsilla ja Norjalla varaa myydä enemmän sähköä?
Ja samaan aikaan kun meillä on energiakriisi niin hiilivoimaa ajetaan alas. Seuraava laitos lopettaa 1.4.2023.
Sijoitusyhtiö Sievi Capitalin salkkuyhtiön Nordic Rescue Groupin tytäryhtiö Vema Lift on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Konkurssihakemuksen taustalla ovat pitkittyneet talousvaikeudet, vaikea markkinatilanne entisellä päämarkkina-alueella Kiinassa, alusta- ja komponenttipula sekä inflaatiokehitys. Vema Lift Oy aloitti Kiinan markkinoiden valloituksen muistaakseni noin 5-6 vuotta sitten Kiinassa olleen yhteistyökumppanin (pelkkä myyntiyhtiö, jos oikein käsitin) kanssa. Vielä 2020 kun Sievi osti Vema Lift:in ja se sai täysin uudet tuotantotilat Kaarinassa, hyvässä vireessä oleva Kiinan vientimarkkina näytti tuovan jatkossakin tarpeellista ja kasvavaa volyymia yhtiön toimintaan, mutta koronakriisi ja kotimaisen tuotannon suosiminen Kiinassa pakottivat Vema Liftiä muuttamaan strategiaansa ja keskittymään muihin vientimarkkinoihin. Muunmuassa Etelä-Amerikan markkinoita kokeiltiin ja Vema Lift sai Chiileen kohtuu kokoisen tilauksen.
Nordic Rescue Group (Sievin yksi salkkuyhtiöistä) on Vema Liftin konkurssipesän suurin velkoja. Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Esa Peltolan mukaan Vema Liftille yritettiin myös löytää ostajaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Nordic Rescue Groupin muut konserniyhtiöt eli Saurus (Suomi) ja Sala Brand (Ruotsi) jatkavat liiketoimintaansa entiseen tapaan ja ovat kannattavia. Tosin Saurus on viime vuosina koitanut myös laajentua kovasti Kiinaan ja Saurus toimitti useassa erässä ison määrän (omaan tuotantokykyyn suhteutettuna) pelastusajoneuvoja ainakin vuosina 2017-2019 sinne.
Kuva Kiinan autoista Sauruksen vanhasta tiedoitteesta.
No ei mene hyvin pikavippi-firmoillakaan. On tilanne vähän muuttunut ja oma jakokelpoinen vapaa pääoma on kadonnut alaskirjauksiin (9 miljoonaa) eli varmaan luottotappioita on tullut. Osinkoa firma ei voi maksaa ja sijoittajien sijoitukset (57 miljoonaa) ovat nyt jumissa yhtiössä, koska pääomaa on enää 0,81 miljoonaa. On tilinpäätöksen valmistuminen venähtnyt melkoiseesti.
Blue Financen tiedote sijoittajille ja uutiskirjeen tilaajille 2.12.2022
Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis ja tilintarkastus suoritettu - Osingonmaksut keskeytetään toistaiseksi
Vuoden 2021 tilintarkastus on saatu päätökseen. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus julkaistaan Osinkotuottoa -palvelussa viikolla 49. Vuoden 2021 tilinpäätöksen valmistumista viivästytti Blue Finance Oy:n tytäryhtiön, Blue Finance Suomi Oy:n (BFFI) saatavakantaan kohdennettu alaskirjaus ja tuon alaskirjauksen vaikutuksen määrittäminen Blue Finance Oy:n tuloslaskelmaan ja taseeseen. Nyt valmistuneessa ja tarkastetussa tilinpäätöksessä BFFI:ssä toteutettu saatavakannan alaskirjaus johti 9 009 951,03 euron tulosvaikutteiseen alaskirjaukseen Blue Financen tilinpäätökseen. Alaskirjauksen jälkeen Yhtiön kertyneet voittovarat olivat 31.12.2021 809 148,49 euroa. Kertyneitä voittovaroja on tilikauden päättymisen jälkeen vähentäneet etuosakkeille maksetut osingot, 3 691 870,26 euroa.
Osakkeille, mukaan lukien etuosakkeet voidaan maksaa osinkoa vain kertyneistä voittovaroista vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Varojenjaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja siinä tulee huomioida tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Mikäli jaettavia voittovaroja ei ole, osinkoa ei osakeyhtiölain pakottavien säännösten vuoksi voida jakaa.
Blue Finance Oy:n vuoden 2021 tilintarkastuksen yhteydessä on ilmennyt yllä mainitusta syystä johtuen, että jaettavia voittovaroja ei ole, eikä osingonjako siten ole mahdollista osakeyhtiölain säännösten mukaan. Tämän takia olemme velvoitettuja keskeyttämään osingonmaksun alkaen 1.12.2022. Osingonmaksua tullaan jatkamaan heti, kun yhtiöllä on kertyneitä voittovaroja.
Tavoitteena osingonmaksukyvyn palauttaminen
Velvollisuutemme on pyrkiä kaikin tavoin palauttamaan osingonmaksukyky sekä jatkamaan lunastuksia tulevaisuudessa. Osingonmaksukyvyn palauttaminen edellyttää kertyneitä voittovaroja ja yhtiön kannattavuuden parantaminen tulee olemaan keskeinen tavoitteemme tuleville kuukausille. Yhtiö on varautunut tuottamaan välitilinpäätöksen vuoden 2023 aikana, jotta osingonmaksukyky voidaan palauttaa nopeutetusti.
Lunastuksia jatketaan vuonna 2023
Osakeyhtiölain ja Blue Financen yhtiöjärjestyksen mukaan etuosakkeiden lunastaminen on mahdollista yhtiön vapaan oman pääoman puitteissa. Lisäksi lunastaminen ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Osingonmaksusta poiketen, osakkeiden lunastaminen ei edellytä kertyneitä voittovaroja, vaan lunastuspäätös voidaan tehdä, kun olosuhteet muuten sen mahdollistavat. Kassavarojen puitteissa tulemme toteuttamaan lunastuksia jo vuoden 2023 aikana, riippumatta osingonmaksukyvystä. Tulemme tästä tiedottamaan tarkemmin lähempänä.
En edelleenkään ole enkä aiokaan olla sijoittajana näissä pikavipifirmoissa.
Ja julkista tietoa on jaossa yhtiön taloudesta: https://www.osinkotuottoa.fi/avainluvut-ja-raportit/
Blockfi on nyt hakeutunut vapaahetoiseen Chapter 11 -konkurssimenettelyyn (vastaa Suomen yrityssaneerausta) FTX:n konkurssin jälkiseurauksena (palveluhan on ollut "suljettuna" jo jonkin aikaan eli nostot eivät ole onnistuneet). Oikeuden asiakirjojen mukaan Blockfilla on yli 100 000 velkojaa. Näistä toiseksi suurin on FTX 275 miljoonalla dollarilla. Suurin on useita velkojia edustava Ankura Trust -yhtiö 729 miljoonan dollarin potilla.
Blockfi ajautui kriisiin jo aiemmin tänä vuonna, kun kryptovaluuttojen arvot ja sitä myötä kryptoyhtiöiden arvostukset hupenivat. Sam Bankman-Fried (FTX) teki tällöin Blockfin kanssa 400 miljoonan dollarin velkajärjestelyn. Uutistoimisto Reutersin mukaan Bankman-Fried olisi tuolloin hankkinut osto-optioillaan yhtiön enintään 240 miljoonalla dollarilla. Parhaimmillaan Blockfin markkina-arvoksi on laskettu 4,8 miljardia dollaria.
SEC antoi helmikuussa Blockfille 100 miljoonan dollarin rangaistusluonteisen maksun. SEC katsoi, että yhtiön asiakaslupaukset eivät vastanneet sen todellista toimintaa. Blockfi lupasi turvallista tallettamista ja korkeaa tuottoa, mutta toiminta oli hyvin riskialtista ja jopa holtitonta.
Valitettavasti Venäjän viimeisin nokitus pommittaa Ukrainan energiaverkko maan tasalle on ollut sitä luokkaa, että länsi on jäänyt suu auki kauhistelemaan ja tuomitsemaan kykenemättä vastaamaan.
Ei ole länsi sentään jäänyt vain suu auki kauhistelemaan. Kyllä länsi on tähän reagoinut. Olemme toimittaneet Ukrainaan lisää tehokaampaa ilmatorjuntaa (USA, Norja, Hollanti, Britit, Saksa ja Ranska nyt ainakin). Juur viikonloppuna Puola kieltäytyi vastaanottamasta Brittien tarjoaman Patriot ohjuksiin perustuvan IT-torjuntajärjestelmän ja sanoi, että oikea kohde sille on Ukraina. Käsittääkseni sinne se sitten on menossa.
Jos Venäjän ohjusten ja Droonien torjuntaprosentti on tällä hetkellä luokkaa 80-90% niin se tulee paranemana kun lännen järjestelmät korvaavat Neuvostoliiton aikaisen järjestelmän (S-300). Lännen järjestelmissä (esim. NASAMS) onnistumisprosentti on lähempänä 100% ja niissä on paremmat tutkat. Järjestelmiä vaan tarvitaan paljon enemmän suojaamaan Ukrainan kriittistä infraa.
Länsi elää toiveessa, että venäjältä loppuisivat ohjukset. Ymmärtääkseni Putin on määrännyt ohjustehtaat kolmivuorotyöhön, jotta ohjuksien virta ei pysähdy.
Vaikka ohjustehtaat pystyisivätkin tuottamaan länsi-komponettien puutteessa ja omien tuhottujen tehtaiden (mm. se joka tuottaa polttoainetta ohjuksiin) ohjuksia, niin ei niiden tuotanto riitä läheskän siihen määrään mitä Venäjä ampuu Ukrainaan. Pahimmillaan ampuvat päivässä enemmän kuin tehtaat ovat ennen sotaa tuottaneet parissa kolmessa kuukaudessa.
Sitä en minä eikä oikein kukaan ulkopuolinen pysty sanomaan, onko Venäjän ohjukset jo lopussa ja mikä on todellinen ohjusten tuotantokyky. Mutta seuraavat tosiseikat antavat viitteitä näkyykö ohjusvaraston takaseinä vai ei:
- Venäjä joutuu ostamaan ohjuksia (ja droneja) Iranilta
- Venäjän droneiskut loppuivat viikko pari sitten kuin seinään ja on nyt taas ostamassa lisää droneja Iranista / aloittaa oman kokoonpanon Iranin toimittamista osista
- Venäjä ampuu nyt jo keskuussa 2022 valmistettuja ohjuksia (yleisohjeena ohjuksia ammutaan vanhimmasta päästä johtuen polttoaineen vanhenemisesta)
- Venäjä on joutunut muuttamaan S300 IT-ohjuksia maaohjuksiksi
- Venäjä on poistanut taktisista ydinohjuksista ydinkärkiä ja ampunut niitä Ukrainaan (tuhovaikutus ohjuksen massasta ja nopeudesta)
Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä että me voisimme tehdä enemmän. Ukrana tarvitsee kyvyn iskeä pidemälle, vaikka iskun kohde olisi vielä Ukrainan alueella eikä iskettäisi Venäjälle. Tosin sitäkään en pois sulkisi, kunhan kode on "riittävän" sotilaallinen. Logistiikan tuhoaminen olisi hyvä alku.
Se että Twitterin toimii samalla tavalla kuin ennenkin vaikka työntekijämäärä laski alle puoleen pitäisi nähdä isona onnistumisena.
Ei softat niin toimi, että ne vaativat jatkuvasti softareita pyörittämään softakampea ja vääntämään taustalla koodia jotta se toimisi. Jos Twitterin softa oli kohtuu toimiva ja riittävän vakaa ennen irtisanomisia, niin kyllä se softa pyörii samalla tavalla irtisanomisten jälkeenkin. Jäljellä oleva joukko pystyy vielä ylläpitämään (maintenance) tuotannossa olevaa (eli julkisessa käytössä olevaa) softaa ja tekemään siihen pieniä korjauksia ja muutoksia. Se mihin irtisanomiset varmasti vaikuttavat, on Twitterin tulevat softat eli suuremmat muutokset ja toiminnallisuudet. Eli vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa ja irtisanomiset vaikuttavat suoraan tulevaan kehitykseen. On myös saattanut tapahtua niin, että irtisanomiset ovat heikentäneet joukon osaamista, tämäkin näkyy vasta tulevaisuudessa.
Sama juttu on myös Twitterin muilla osastoilla, esim. lopetettu oikeudellinen osasto. Ei näiden muidenkaan osastojen vähennykset ihan heti näy, vaikutukset näkyy myöhemmin.
Tässä männä päivinä uutisoitiin Wagneriin palkatun 15 000 jantteria vankiloista pitkin Venäjää. Palkkiona vapautus muutaman kuukauden palveluksesta.
Kun tätä uutista ajattelee tarkemmin, voisi arvuutella miilainen sotilaallinen arvo tällaisella materiaalilla on?
Kun vankilaan tuomitiulle rikollisille annetaan vapaus (ei kaltereista ja 24/7 vahtia ympärillä), ase käteen ja mahdollisuus ottaa ajoneuvoja käyttöön, niin tietäähän se mikä on lopputulos. Aika moni on rekrytoitu väkivaltarikoksista tuomittu vanki on ryhmänä lähtenyt livohkaan rintamalta. Mukaan otetaan se oma ase + tarpeellinen raskas lisäaseistus mitä joukolla on ollut käytössä ja Venäjän armeija tarjoaa vielä kulkuneuvot (yleensä siviilimallisia maastoautoja) käyttöön. Näitä tapauksia on ollut jo useita parin viime kuukauden aikana. En tiedä onko karkurit saatu kaikki kiinni.
