Väittiäisin kyllä, että suuurin osa pankin asiakkaista eli normaaleista palkansaajista ei sijoittamisesta tiedä juuri mitään (*). Tietää tasan sen verran kuin mitä se pankkitoimihenkilö myyntihetkellä kertoo. Tämä sitten ohjaa rahaa juuri näihin hyväkatteisiin tuotteisiin, joissa kulut on vielä piilotettu rahastojen rahastoon. Rahaston myyjä esittää että kyseessä on turvasatama eli matalan riskin sijoitus ja se juuri on se, mikä ihmisiä kiinnostaa. Ovat kuulleett liikaa pörssiromahduksista, mutta liian vähän pörssin 7-9% keskimääräisestä historiallisesta vuosituotosta.
Sinänsä kyllä matalan riskin sijoitustuotteille on tarve, mutta ei missään tapauksessa nykyistä määrää. Eikä edes nykymäärässä kotitalouksille. Kyllä toimintaa näihin rahastoihin ohjaa ainoastaan markkinamiesten tarve eli se, että noissa tuotteissa on melkoisen hyvä kate, myyntityö on helppoa ja riskit joutua oikeudellisiin ongelmiin on pieni.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Jos kaikki asiakkaat etsisivät maksimaalista tuottoa tai nopeaa rikastumista riskistä välittämättä, pankin myyntityö ei riittäisi ohjaamaan asiakkaita yhdistelmärahastoihin. Heille myytäisiin muunlaisia rikastumisrahastoja. Vaikkapa vipurahastoja tai kryptorahastoja tai startup-rahastoja. Korkeaa tuottoa lupaavista rahastoista pankki saisi revittyä korkeammat palkkiotkin.
Kyllä asiakkaat etsivät vaurastumista. Markkinamiehet eivät voi noita korkean riskin vipurahastoja jne edes tarjota perus-palkansaajalle, koska joutuisivat siitä vaikeuksiin (viite esim. sijoituspalvelulaki luku 10 ja jossain määrin sijoitusrahastolaki). Kuluttaja-asiakkaille tarjottavaa sijoituspalvelua säädellään melko paljon, joten kaikkein riskisimpiä tuotteita peruskuluttajille edes voida tarjota (sijoituspalveluiden tarjontaa koskee nykyisin myös mm. MiFID II –direktiivi jossa myynnin menettelytapoja säädellään). Sijoituspalveluja tarjottaessa asiakkaalle on kerrottava myytävän tuotteen ominaisuuksista, riskeistä, sijoitusstrategiasta, sekä tuotteeseen tai palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista. Nämä tiedot kuuluu antaa asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Eri asia toki on, ymmärtääkö asiakas mihin on sitoutumassa. Helpoiten tuotteen saa kuitenkin kaupaksi, kun kertoo että on vähäriskinen ja näyttää vähänkään nousevan käyrän rahaston tuotosta.
Ja kulut on tosiaan edelleen helppo piilottaa rahastojen rahastoon. Tämä rahastojen rahasto kuulostaa asiakkaan mielestä hienolta, vaikka onkin ansa. Ja palkkioksi saadaan usein jopa nolla euroa. Lisäksi rahaston ottaminen on nykysiin edellytys alemmalle asuntolainamarginaalille (oli ainakin joitakin vuosia sitten), joten pakkohan siihen on tarttua.
(*) Kouluissa tai missään muuallakaan ei systemaattisesti opeteta sijoittamista ja säästämistä. Perusperheessäkin lasten kasvatuksessa ei varmasti sijoittamisesta kerrota mitään, kun iskä ja äiti elää kädestä suuhun kulutusjuhlaa eikä sijoittamisesta tiedä mitään. Vaatii henkilön omaa intoa hankkia tätä tietoa. Joten kun käärmeöljykauppias tai se tuttu pankkitoimihenkilö rahastojaan tuputtaa, niin siinä on ainoa tieto mitä asiakas aiheesta saa ja se perinteinen luottamus myyntipuheeseen on edelleen suuri.
