Olet täällä
Milläs ne kansalaiset sitten tilaa taksin, jotka eivät omista (tai halua omistaa) älypuhelinta? Käisttääkseni Kela-kyytiläisissä näitä on paljon.
Mm. Lidl juuri törmäsi tähän älypuhelinpommiin
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22ac24f7-a0f2-491c-8bda-5186b5ba3427
Eläkeläiset suuttuivat Lidlin uudesta etuohjelmasta: ”Ikärasismia!” – Näin vastaa Lidl
Lidl ilmoitti tuovansa vastineen S-etukortille ja Plussa-kortille, mutta Iltalehden lukijat eivät olleet mielissään siitä, että se toimii vain älypuhelimessa.
– Mitenkäs me, joilla ei älypuhelinta ole eikä tule? Säännöllisesti tulee Lidlissä käytyä, joten etuja ottaisin mielelläni vastaan. Tämä ohjelma ei kohtele kansalaisia tasapuolisesti, nimimerkki Lapintyttö kyseli.
Myös nimimerkki eläkeläismummo esitti huolensa.
– Tässä ei ole ajateltu meitä vanhuksia, jotka emme osaa käyttää mitään puhelinsovelluksia. Usealla meistä on niin vanha ja huono puhelin, ettei siinä edes toimi mikään äppi. Eläkeläiset eivät kaikki ole rikkaita. Meitä huonosti toimeentulevia on paljon, jotka kuitenkin käymme päivittäin Lidlissä. Erittäin huono. Pitäisi ajatella myös meitä. Ikärasismia!
Ei muuten kuulosta kovin markkinahenkiseltä tuo "Valtion APPI jolla tilataan kaikki taksti". Lisäksi Valtiolla on ollut taipumus mokata kaikki softa- j atieliikenneprojektit.
Marraskuu kirjoitti:Yhtiö ei millään muotoa varoittanut verokurista putsatun tuloksen romahtavan q4, joten minulle se oli yllätys ja pettymys.
Yhtiö on kuitenkin tiedottanut avoimesti, että joutuu maksamaan verot (13,7 miljoonaa euroa) takautuvasti. Kyllä siitä pitäisi osata päätellä, että yhtiön tuloksesta (ja arvosta) häipyy kyseinen summa. Se mihinkä quartaalin se osuu, on vain kirjanpidollinen teknien nyanssi. Mutta kirjataan yleisen käytännnön mukaan heti.
Tälläkin palstalla (ja Akin kolumissa) on asiaa pidetty esillä.
https://www.sijoitustieto.fi/comment/29887#comment-29887
En omista Aspirea
Lehtopöllö kirjoitti:Fortumissa on isolla pensselillä kylkeen maalattu 'Uniper-riski' ja 'valtio-omistajan alennus'. Nollakorkopolitiikan jatkuminen odotusarvoisesti ikuisesti on nostanut kasvuosakkeiden hinnat pilviin, mutta sama on käynyt myös turvallisissa osakkeissa, kun korkotuottoa haetaan osakemarkkinoilta.
Valtion omistusosuus Fortumista yli puolet eli 50,76%. Näin ollen tässä yhtiössä on erittäin suuri politiikko-riski. Varsinkin Fortumin toimia-alalla kansanrintama-hallituksen aikaan.
Vanhempi sijoittapolvi muistaa varmaan Soneran yhtiökokouksen vuosituhannen alussa.Kimmo Sasi (vai oliko Olli-Pekka Heinonen) käytti sielä suurimman osakkeenomistajan (yli 50%) valtaa ja suoritti yksin kaikki valinnat.
Vuonna 2003 Kimmo Sasi vaihtoi koko VR:n hallituksen, mutta toki silloin kysessä ei ollut pörssiyhtiö. Mutta antaa kuvan siitä, että politiikot voivat käyttää Valtion äänivaltaa.
Pelaajaja kirjoitti:Nyt on pientä koronadroppia havaittavissa? Ostonappi jo hieman polttelee, mutta odotellaan mihin laskee.
Mielestäni tämä korona-dippi on hieman outo esim. ajoitukseltaan. Vuoden 2019 tulosjulkistuksessa kerrottiin, että Kiinan lennot perutetaan ja vaikutus tulokseen on pieni. Koska Kiinan lennot perutaan, voisi sijoittaja vetää tästä johtopäätöksen että Finnairilla on ylimääräistä konekapasiteettia (koneet eivät tuota) ja liikaa työvoimaa (pyörittelevät peukaloita), joten dipin olisi pitänyt tulla jo tulosjulkistuksen yhteydessä (vaikutus tuleviin näkymiin). Koska uusien reittien avaaminen ei ole nopea toimenpide, niin Finnairin on pakko tehdä asialle jotain ja karsia kuluja. Siksi YT:t eivät tulleet mitenkään yllätyksenä. Mutta mitä tapahtui sinä päivänä kurssille kun Finski ilmoitti YT:den alkavan. Tipahti muistaakseni noin 4%. Asiaan, mikä oli päivänselvää jo noin viikkoa aiemmin. On tämä sijoittajien ajatusmaailma ihmeellinen...
Ei siinä mitään, ostonappia kanssa itse haen. Tällä kurssilla osto on vielä average up, että pitää odotella vielä että mihin kurssi asettuu lähiaikoina.
madgecko kirjoitti:Olen kyllä itse insinöörimäisella alalla töissä toimistossa ja tiedän hyvin systeemin. Kyllä se helposti on sellaista, että asioita siirrellään eteenpäin ja ei sellainen luomisen into pala. Parin räkänökan kustaaminen lätkätreeniin on paljon tärkeämpää kuin keksintöjen tekeminen. Byrokaatti-insinöörejä, jotka ovat unohtaneet miksi ovat alalle hakeutuneet.
Mikähän on "insinöörimäinen ala"? Joku toimistossa istuva byrokraatti on kyllä hyvin kaukana innovatiivisesta insinööristä.
Olen työskennellyt Suomalaisissa huipputekniikan tuotekehityksissä jo 1980-luvulta. Työkavereina on ollut teknikoita, insinöörejä (opisto ja AMK), diplomi-inisnöörejä ja tekniikan tohtoreita. Olemme kehittäneet rautaa (elektoniikkaa ja mekaniikkaa) ja softaa. Lähinnä tehneet sulautettuja järjestelmiä. Olen toiminut vuosikymmenten aikana myös useilla eri toimialoilla (mm. biotekniikka, kemianteollisuus, prosessiteollisuus ja tietoliikenne) eli työnantaja on vaihtunut. Ei se Suomalaisen insinöörin luomisen into ole alentunut vuosikymmenten saatossa, vaikka nykyään firman muu organisaatio yrittää parhaan kykynsä mukaan sitä alentaa ja mm. täyttämään insinöörien työpäivät kaikenlaisilla jonnin joutavilla byrokraattisilla asioilla ja turhillla palavreilla. Kyllä luova insinööri osaa luovia noiden välistä niin, ettei ne turhaan kuormita ja voi keskittyä itse asiaan. Ennne oli sentään sihteereitä jotka tekivät tietyt hallinnon rutiininluontoiset työt, nyt ne koitetaan sälyttää sen tuotekehitysinsinöörin harteilla. Ei usein onnistu, vaan insinööri keskittyy omaan työhön. Antaa keskijohdon nillittää omaa byrokratiaansa jatkuvine raportti-vaatimuksineen jne.
Jos et ole ikinä ollut oikeassa tuotekehityksessä ja erityisesti tuotekehityksen labrassa duunissa, et ole voinut nähdä tätä.
Kyllä Suomessa on edelleen innovatiivisuutta, jos vain ylempi johto antaa sille sijaa. Ja keksijohto on kaikista pahin byrokratian tuottaja.
Suosittelen katsomaan kokonaan (45 min) Youtbesta löytyvän videon. Valmetin tarina:
https://www.youtube.com/watch?v=luJ3iSz59rA
Tästä on 30 sekunnin lyhennelmä / esittely. Insinöörien ihme - Valmetin tarina Teaser:
https://www.youtube.com/watch?v=nSYSNMchrK4
Ps. Teslan Snghain tehtaan ramp-up taitaa olla ongelmissa koronaviruksen takia. Varmasti vaikuttaa Teslan H1 tulokseen. Ja koko 2020 tuotantomääriin.
petteri kirjoitti:Lääkäriin en kyllä mene järin helposti, pahin pelko on, että joutuu johonkin hulluun karanteeniin ja kaikki kontaktit raastetaan läpi, kuolemaakin pelkään juuri nyt vähemmän kuin lääkäriä, sairaalaa tai epidemiaviranomaisia.
Minulla on ollut 5 viiikon aikana kaksi outoa kuumetapausta. Ensimmäinen iski tammikuussa, kuumetta oli kaksi päivää yli 38 astetta ilman mitään muuta oiretta. Toisena päivänä oli 38,4 astetta! Ja tämä alkoi neljä päivää ennen lomamatkaa Taikkuihin. Ajattelin jo, että jään siellä maahantulossa jumiin kuumeen takia, mutta onneksi kuume laski lähtöä edellisen päivän yön aikana normaaliksi 36,4 asteeksi (aamulämpö). Tämä oli todella outo parin päivän kuume, koska se tuli ja meni niin äkisti eikä siihe liittynyt mitään muita oireita tai flunssan tyylisiä oireita. Ikinä ollut vastaavaa. Lähdin siis Thaimaahan aktiivi-lomailemaan.
Seuraava kuume iski viime viikolla. Maanantai iltana tuli kuume. Viime viikolla oli ti-to kuumetta maltillisemmin eli noin 37,4-37,8. Torstain iltana helpotti ja lähdin venemessuille (aivan turha käynti) perjantai aamuna. Oireet olivat ainoastaan vetämätön olo, kuume ja pääkipu. Ei nuhaa, ei kurkkukipua tms. Tluin siis Taikamaasta kolmisen viikkoa sitten eli kuume iski pari viikkoa reissun jälkeen.
Jos oli koronaa, niin nyt se on lusittu ja elimistö saanut vastustuksen. Luulosairauteen en usko.
Tsemppiä Petterille. Toivottavasti on vain lyhyt kuumetauti sinullakin.
" Tunnen eläkeläisiä, joilla meinaa tahdistin irrota pohdiskellessaan ajatusta pesukoneen rikkoutumisesta. Ja jotka olisivat hyvin voineet säästää työuransa aikana, mutta jäi tekemättä, kun kukaan ei ollut opettanut. "
On kyllä opettanut. Tällä hetkellä tosin opetetaan että luottokortti on mm. tätä varten 
Eli opetus on, että kallista velkaa otetaan tälläisissä yllättävissä tilanteissa. Pidetään köyhä kansa köyähän.
Kiitos hyvästä artikkelista.
Roope1248 kirjoitti:Eli se miten tämä voisi mennä, olisi että yhyemmän rangen 250 ja 300 mailia ei varmaan tarvi payload capacitya pudottaa juurikaan Euroopan malleille, jotta päästään alle 3500 kg. (jos kaikille malleille tämä 1590 kg kantokyky).
Model 3 long range akusto painaa esimerkiksi vaan about 500 kiloa. Silti cybertruck voi eksoskeleton rakenne huomioon ottaenkin olla sen reilu 2 tonnia. V
Siis matematiikka menee näin:
Kantavuus = kuorma joka auton kannettavaksi laitetaan. = 1590 kg
Omapaino = akku + moottori + kuljettaja (75 kg) + runko / kori + akselit + renkaat ja vanteet + jousitus + tukivarret, elektroniikka, sähköjohdot jne jne
Kokonaispiano = omapaino + kantavuus. = MAX 3500 kg
Yhtälöstä tiedetään, että 3500 = 1590 kg + omapaino eli omapaino = 3500 - 1590 kg eli maksimi omapaino saa olla 1910 kg.
Jos akku painaa 500 kg niin lopulle omapainolle jää Teslassa vain 1410 kg.
Vertaa tuota lukemaa Toyota Hi-Lux:in omapainoon joka on 2045–2170 kg.
Teslassa on sähkömooottori, Hi-Luxissa diesel. Annetaan tästä Teslalle anteeksi (eli eduksi) 150 kg. Teslalle jää vielä kirittävää 485 kg.
Yhtälö on mahdoton. Teslaa ei saa EU alueelle tuolla kantavuudella. On siinä mikä tahansa eksoskeleton rakenne. Taikurin Muskin pitää vaihtaa materiaalia. Hiilikuidusta tai hiilikuidusta + alumiinista voisi saada riittävän kevyen. Tai sitten kantavuutta pienennetään noin 500 kg eli sen akun verran.
madgecko kirjoitti:No ehkä oli kovuutta tehdä ristiretkiä ja löytää uusia manteireita?
Ei 1800 ja 1900-luvulla uusia mantereita löydetty tai tehty ristiretkiä. Kyllä vielä 1950/1960-luvulla valtamerilaivoissa töissä olleet merimiehet oli merellä sen 6-9 kk ja perhe oli kotona. Eli se siitä SpaceX:n väen tehokkuudesta siellä autiolla saarella. Suomessa muuten merivartiojat on töissä Merivartioasemalla viikon putkeen. Perhe on silloin kotona. Oli onko työteho siis huipussaan?
madgecko kirjoitti:Ainakin Elonin elämänkertakirjasta tulee fiilis, että kova ja intohimoinen duuni on se mikä saa aikaan. Taidan olla naivi kun kuvittelen, ettei työajan lyhennys ja vaatimusten löyhentäminen olekaan se juttu, joka erottaa menestyjät luusereista.
Mitään luovan työn tehoa ei voi mitata työpaikalla lusitun ajan perusteella. Esim. tuotekehitysinsinöörin työ on luovaa ajatustyötä. Se idea jonkun asian ratkaisuun tulee jos on tullakseen. Aivot prosessoi asiaa koko ajan olit sitten kotona, töissä, harrastuksissa tai lasten kanssa. Yleeensä on jopa hyvä, että ottaa aivoille tauon kyseisestä työstä eli muuta ajateltavaa, jolloin se ratkaisu yleensä sieltä tulee helpommin. Ei se pakotetusti tule. Tehdyt tunnit eivät mitään ratkaise. Päin vastoin. Aivot väsyy ja silloin ei ainakaan saa mitään aikaiseksi.
Toki jos on on joku mekaaninen puurtaja, niin silloin tehdyt tunnit ratkaisee. Toki tunneisakin on rajansa. Joskus ei vaan enää jaksa ja työteho laskee.
En ole koskaa ymmärtänyt näitä tehdään 14 tunnin päivä ja se on tehokasta. Olenkin ollut aina työssä, jossa aivoja oikeasti tarvitaan. Kehitetään uutta ja ratkaistaan ongelmia. Tehdään projekteja. Useitakin yhtäaikaa. Tavoiteaikataulut tietäen. Työajalla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että tavoitteet saavutetaan (tai siis mennään jopa yli). Vaatimuksia ei siis tarvitse löysätä, vaikka työaika laksee.
Ei ne Kiinalaisetkaan tee koko päivää töitä. Ne kyllä on työpaikalla pidempään, mutta päivän mittaan ne mm. nukkuvat (oman työpöydän ääressä, parikin tuntia), käyvät syömässä tunnin pari (silloin tehdas seisoo) jne. Muutenkin näyttää melko tehottomalta toiminnalta. Aika monessa Kiinalaisessa firmassa ja tehtaassa käyneenä tiedän. Ja oma-aloitteisuus on aika lähellä nollaa. Ja kukaan ei tee mitään, vaikka huomaa jonkun asian olevan retuperällä. Asioiden kehittäminen ei vaan siiihen kulttuurin kuulu.
Olen ollut myös mm. Jenkeissä, Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa jne useissa eri firmoissa ja tehtaissa. Voi helposti vertailla asioita.
madgecko kirjoitti:Teslalla Elon Musk työskentelee varmaan 80 tuntia viikossa. Ja odottaa alaisiltaan samanlaista antautumista.
Eli teollisuuden työntekijän tuottavuus oli huipussaan Suomessa 1800-luvulla Finlaysonin tehtaan perustamisen aikaan? Ja koko Eurooppa eli työn tuottavuuden osalta kulta-aikaa 1800-luvulla. 1900-luku on ollut varsinaista alamäkeä, kun 1910 Englannissa alettiin säädellä maksimi työaikaa ja Suomi tuli pian perässä 1917.
madgecko kirjoitti:Space-X:lla työntekijät olivat vuosia tyynenmeren saarella valmistelemassa raketteja ja niiden laukaisuja vaikka monilla oli perheet jenkeissä. Moni erinomainen työntenkijä saa potkut Elonin toimesta jos motivaatio ei riitä paiskomaan töitä.
Juu, ennen merimiesten tuottavuus oli hyvä, kun tekivät 6-9 kk reissuja maailman merille vaikka kotona oli perhe. Nykyisin merimiesten tuottavuus on laksenut kun eivät tee kun max 8 tuntia päivässä laivalla ja shiftin pituus on yleensä vain viikon pari.
