Olet täällä
Virginie kirjoitti:90-luvun lama ei ollut lyhyt, lisäksi se kosketti isoa osaa väestöstä. Puoli miljoonaa työtöntä, lähes 15 000 itsemurhaa. Lamasta poispääsy vei vuosia, iso osa velallisista selvisi omasta velkavankeudestaan vasta 2010-luvulla.
Lisäksi sen aikaiset lapset joiden yrittäjä-vanhemmat (*) menettivät kaiken (rahat, toivon ja elämän) maksavat tämän laman seurauksia edelleen ja varmaan elämänsä loppuun saakka.
(*) tämä ammattiryhmä vain esimerkin vuoksi. Lama koetteli kaltoin muitakin.
Trolli kirjoitti:Eikö markkinatalous sun mielestä toimi?
Vaikka 100%:sesti oikeistokapitalisti olenkin, niin en usko että 100% vapaa markkinatalous on paras ja toimivin ratkaisu kaikissa tilanteissa. Olen tässä asiassa enempi Lepomäen kuin Nallen linjoilla. Eli markkinatalous ei toimi, kun otetaan talouden sosiaalisetkin asiat huomioon. Muuten kyllä. Valtioilla tulee olla joku rooli ohjailussa, mutta toki liika on liikaa tässäkin ohjailussa. Talouden tukeminen romahtamiselta on kuitenkin melko tärkeää yhteiskunnan kannalta.
Trolli kirjoitti:Nyt kuitenkin päästään siihen ongelman ytimeen: mitä enemmän markkinoilla on uskoa keskuspankkien ja valtioiden tukeen, sen enemmän talous irtaantuu markkinataloudesta.
Totta. Lähinnä kyse on siitä, että keskupankki poistaa markkinatalouden riskit. Mutta se saattaa olla hetkellisesti koko yhteiskunnan etu. 90-luvun lamassa oltiin enemmän markkinatalouden ehdoilla kuin nyt ja sitä velkaa (sosiaalista) maksetaan edelleen ja vielä pitkään.
"Sanna Marinin" työryhmä on saanut selvityksen tehtyä aiheesta maskit.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7ce4dffd-75b3-4d0a-8bd1-10319d519280
STM:n maskiselvitys julki – Vaikutus viruksen leviämiseen väestössä vähäinen tai olematon, ”kansanmaskeista” ei mitään näyttöä
Valtioneuvosto linjasi periaatepäätöksessään 6. toukokuuta, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii selvityksen väestön kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä. Selvitys julkaistiin perjantaina.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, johtaja Pasi Pohjola sekä emeritaprofessori Marjukka Mäkelä kertoivat tiedotustilaisuudessa selvityksen sisällöstä.
Selvityksessä on katsaus aiheeseen liittyvästä tutkimusnäytöstä, kansainvälisten terveysjärjestöjen suositukset sekä yhteenveto muiden maiden linjauksista.
Varhilan mukaan valtioneuvosto käsittelee asiaa ensi viikolla ja linjaa, miten Suomessa asian suhteen toimitaan eli suositellaanko maskien käyttöä kansalaisille. Varhila arvioi, että linjaus tulee alkuviikolla.
Selvityksessä todetaan, että väestön kasvosuojusten vaikuttavuudesta viruksen leviämisen ehkäisystä yhteiskunnassa on hyvin vähän tutkimustietoa. Selvitystä varten tehtyyn järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin kaikki satunnaistetut tutkimukset kodin ulkopuolella käytettävien kasvosuojusten vaikutuksesta pisaravälitteisten hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä.
– Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon, Mäkelä kertoi.
Lisäksi mahdollista vaikutusta on tutkimuksissa vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.
Mäkelän mukaan tutkimustuloksia on myös vaikea soveltaa Suomeen, koska kasvosuojusten julkinen käyttö tapahtuisi varsin erilaisissa olosuhteissa kuin tarkastelluissa tutkimuksissa. Tutkimukset on myös tehty eri viruksilla.
”Heikkoa näyttöä”
Kaikki kasvomaskien hyötyjä tarkastelevat tutkimukset tehtiin kirurgisilla suojaimilla. Mäkelän mukaan niin kutsuttujen kansanmaskien eli kankaisten maskien käytön hyödyistä viruksen leviämisen ehkäisyssä väestössä ei ole olemassa lainkaan tieteellistä tutkimusnäyttöä.
Mäkelältä kysyttiin mielipidettä siihen, että EU-komissio on suositellut kasvomaskien käyttöä julkisessa liikenteessä, kun turvavälejä ei siellä voida välttämättä pitää.
– Aiheesta on vain heikkoa tieteellistä näyttöä. Maskit tuovat enemmän mekaanista uskottavuutta kuin todellista turvaa, Mäkelä katsoo.
Varhila kertoi, että palveluntuottaja voi velvoittaa maskien käyttöön, mutta silloin tuottajan täytyy pystyä maskeja tarjoamaan.
Näin esimerkiksi Finnair on toiminut. Finnairilla on toiveena, että matkustaja ottaisi matkalle mukaan sellaisen maskin, jonka matkustaja tietää omille kasvoilleen sopivan parhaiten. Kuitenkin maskeja on saatavilla myös lentokentältä.
Mekaaninen suorituskyky eri asia
Laboratorio-olosuhteissa kasvosuojainten on todettu ainakin jossain määrin vähentävän mikro-organismien leviämistä hengitysilman mukana.
Pohjola huomautti, että Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt toukokuussa julkaistun selvityksen erilaisten kankaasta tehtyjen maskien suodatuskyvystä.
Pohjola toteaa, että suodatuskyky riippuu materiaalista, ja kyse on teknisistä ominaisuuksista. Parhaimmillaan suodatuskyky voi olla jopa 80 prosenttia kirurgisen maskin suodatuskyvystä.
– VTT:n tutkimuksessa on selvitetty mekaanista suorituskykyä. Siitä ei voida vetää suoraa johtopäätöstä, miten ne toimivat tartuntojen ehkäisyssä väestössä, Pohjola sanoi.
Selvityksen mukaan teoriassa kasvosuojus voi jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta se ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta.
– Hengityssuojukset aiheuttavat myös aina hengitysvastusta, mikä voi aiheuttaa riskin suojuksen käyttäjälle tilanteessa, joissa käyttäjällä on hengitykseen vaikuttava tilapäinen tai pitkäaikainen sairaus, selvityksessä todetaan.
Näin toimittu muualla
Pasi Pohjola kertoi tiedotustilaisuudessa muiden maiden tilanteista.
Mikään Pohjoismaa ei ole antanut maskien käytöstä suositusta vedoten muun muassa WHO:n linjaukseen ja siihen, ettei itse tehtyjen suojusten tehosta ei ole sellaista näyttöä, että niiden käyttöä voisi suositella.
Pohjoismaiden linjauksien taustalla on ollut myös huoli hoitokäyttöön tarkoitettujen kasvosuojusten riittävyydestä terveydenhuollon käyttöön.
Muun muassa Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Japani ovat suositelleet maskien käyttöä, koska niiden käyttö voi mahdollisesti vähentää tartuntojen määrää tilanteissa, joissa riittävää fyysistä etäisyyttä ihmisten välillä ei voida taata. Tutkimusnäyttö on kuitenkin ristiriitaista.
Useissa Keski-Euroopan maissa on sitovia velvoitteita kasvosuojusten käyttöön julkisilla paikoilla liikuttaessa. Velvoittavuutta on päätöksissä perusteltu muun muassa kansallisten terveysviranomaisten kannoilla, vaikka kaikkien maiden kohdalla viranomaiskannat eivät ole suoraan käyttöpakkoa suosittelevia.
– Alankomaissa hallitus on päättänyt käytön velvoitteista, vaikka hallituksen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä on suhtautunut kriittisesti kasvosuojien käyttöön, selvityksessä huomautetaan.
Saksassa velvoittavuuden taustalla on ollut puolestaan asiantuntijanäkemys, jonka perusteella suojusten käyttö voi jossain määrin estää viruksen leviämistä.
Muut keinot ensisijaisia
Johtopäätöksenä selvityksessä todetaan, että lähes kaikkien ihmisten tulisi käyttää kasvosuojuksia julkisilla paikoilla tai ainakin tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja leviämisen ehkäisemiseksi ei voida taata, mikäli väestön kasvosuojusten käytöllä olisi mahdollista ehkäistä edes pienessä määrin COVID-19 -taudin leviämistä.
Suojainten käytön tulisi olla myös tarkoituksenmukaista ja hygieenistä, koska selvityksen mukaan väärällä käytöllä on katsottu olevan jopa kohonnut riski tartuntojen leviämiselle.
WHO:n, ECDC:n ja THL:n kantana on, että ensisijaiset keinot COVID-19-viruksen leviämisen ehkäisyssä ovat lähikontaktien vähentäminen, käsien pesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia. Tämä on myös selvityksen johtopäätös.
Kaksi merkittävää uutista keltaisessa lehdistössä (en nyt jaksa kaivaa alkuperäistä lähdettä kun iltapäivänokoset kutsuvat).
Tässä ensimmäinen:
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/edaa7d78-506a-4437-b515-e37980...
Tutkimus: Oireettomat koronatapaukset ehkä luultua yleisempiä
Tutkimuksen tiedot perustuvat muusta maailmasta 28 päivää eristyksissä olleen risteilyaluksen tapaukseen. Ne julkaistiin Thorax-lehdessä.
Tutkimuksen tuloksista kertoo Uutispalvelu Duodecim.
Laiva lähti matkaan maaliskuun puolivälissä, kun epidemia oli jo alkanut. Alukselle ei otettu matkustajia, jotka olivat oleskelleet epidemiamaissa kolmen viikon sisällä.
Kaikkien matkustajien lämpö mitattiin ennen risteilyä.
Antarktikselle Argentiinasta suunnanneella risteilylaivalla oli 217 ihmistä.
Ensimmäinen koronatapaus todettiin kahdeksantena matkapäivänä, minkä jälkeen matkustajat määrättiin hytteihinsä. Laivaa ei päästetty tämän jälkeen satamaan.
Kaikille laivalla oleville tehtiin koronatestit 20. päivänä. Selvisi, että 59 prosenttia matkustajista oli saanut tartunnan. Heistä kuitenkin vain 19 prosentilla oli koronavirusinfektion oireita.
81 prosenttia oli täysin oireettomia. Kahdeksan oireilevaa potilasta vietiin sairaalahoitoon ja yksi potilaista menehtyi.
Merkittävä osan tartunnan saaneista oli oireettomia. Matkustajat ja miehistö eivät olleet kontaktissa ulkomaailmaan laivan lähdön jälkeen ja myös tutkijat olivat laivalla koko matkan.
Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että osa testituloksista saattoi olla virheellisiä ja sen vuoksi testit olisi ollut hyvä toistaa.
Jos tulokset pitävät paikkansa, oireettomien potilaiden osuus voi olla huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu.
Havainto on mielenkiintoinen, sillä monissa maissa tehdyt vasta-ainetestit viittaavat siihen, että tähän mennessä vain pieni osa väestöistä on sairastanut koronavirusinfektion.
Blue Financen kirje 24.3.2020:
En ole sijoittajana Blue Finans Oy:ssä.
Trolli kirjoitti:Moni varmaan on nyt siltä mieltä, että tää on niin poikkeuksellinen tilanne, että keskuspankkien on syytäkin puuttua voimallisesti. Jos näin on, missä menee se raja ettei keskuspankin pitäisi toitottaa elvytyksestä? Pääsäännön pitäisi olla se, että keskuspankit puuttuu markkinoihin mahdollisimman vähän.
Toisaalta. Jos markkinoiden annettaisiin tällä hetkellä jyllätä vapaasti ilman keskuspankin (tai muun instanssin) puuttumista, mitkä olisivat seuraukset? Kuka sen laskun maksaisi?
Trolli kirjoitti:Jos se olisi sidottu esim. kultaan, niin rahan arvon laskeminen pitäisi aina perustella paremmin.
USA:han joutui Nixonin aikakaudella luopumaan kultakannasta, joka oli sovittu maailmanlaajuisesti 2. maailmansodan jälkeen. Se tie jossa taala oli sidottu kultaan ja muut valuutat taalaan oli käyty loppuun ja tie johti umpikujaan. Sitä ei voitu jatkaa.
1990-luvun lamassa Suomen markka oli sidottu muihin valuuttoihin. Oikeastaan yksi laman syistä oli juuri se (vahvan markan politiikka). Lamaa ja kurjuutta syvensi juuri se, ettei valtiolla ollut taloudellisia resursseja tukea Suomen taloutta, ei edes Suomen pankin kautta. Se johti pahaan työttömyyteen, kurjuuteen ja omaisuuksien uusjakoon. Maksamme edelleen tätä laskua kansakuntana mm. syrjäytyneiden määrässä.
Onneksi virheistä on opittu ja nyt maailmaa ei haluta päästää samaan jamaan mitä Suomen 1990-lama oli.
jayboy kirjoitti:Itse asiassa olen aloittanut toimimaan yhtiön kautta, mutta eikö tilanne ole sama silti: jos myyn esim. neljänneksen 20% plussalla olevista Fortumeista ja ostan takaisin vaikka 5% alempaa niin olen toki myynyt kalliilla ja ostanu 5% halvemmalla takaisin, mutta verot maksan silti ensimmäisistä +20% ostetuista eli paljon. Vai onko mulla joku ajatusvirhe tässä?
Sellainen ajatusvirhe että keskityt likaa tähän veroasiaan ja se voi pienentää tuottojasi. Otan esimerkin, kaksi skenariota.
1)
Sinulla on osaketta X ostettu 14 eurolla. Kurssi on noussut 17 euroon. Et halua myydä koska joutuisit maksamaan veroja. Kurssi laskee jossain vaiheessa 15 euroon, nousee taas 17 euroon ja jatkaa sahaamista. Istut omistuksen päällä koska tulee liikaa veroseuraamuksia.
2)
14 eurolla ostetut myyt 17 eurolla ja maksat verot. Salkkusi pääoma nousee nettona sen 80% myyntivoitosta. Ostat osakkeet takaisin 15 eurolla ja myyt taas 17 eurolla. Salkkusi pääoma nousee taas 80%:lla myyntivoitosta, vaikka tilität valtiolle verot.
Kumpi tapa on parempi? Olla tekemättä muuveja veroseuraamusten takia vai tehdä muuveja pääoman kasvattamiseksi?
Tässä esimerkissä %-luvut pyöristetty.
Arto kirjoitti:
Tinggeli kirjoitti:
Arto kirjoitti:Jos Kiinan vallan kasvulle olisi laitettu rajat, ei koronakaan olisi tullut.
Tähän olisi mukana tietää vähän enemmän perusteluja. Miksei olisi tullut?
Ilman kiinalaisia turisteja, ei olisi koronaakaan Euroopassa tai USA:ssa.
Tuohan on ihan eri asia. En nyt näe kovin vahvaa yhteyttä Kiinan teollisuuden ja ulkomaan kaupan kasvulla ja Kiinan turismilla ulkomaille välillä.
Ja olisi myös pitänyt pistää Kiinan raja kiinni sinne meneviltä länkkäreiltä. Ei sinne olisi saanut päästää edes meitä länkkäritä myymää meidän tavaraa Kiinalaisille, miten Kone olisi sitten voinut hissejään sinne myydä. Edes Pohjois-Korean raja ei ole niin totaalisesti kiinni etteikö sinne virus pääsisi.
Mutta ollaan kaukana Trumpin mandaatista "Kiinan kasvulle pitää laittaa rajat", jos se kasvu onkin vain Kiinalaisten turistien virran kasvu.
Arto kirjoitti:Jos Kiinan vallan kasvulle olisi laitettu rajat, ei koronakaan olisi tullut.
Tähän olisi mukana tietää vähän enemmän perusteluja. Miksei olisi tullut?
Jos joku uskoo tälläiseen väittteeseen tai ajatukseen, niin kyllä pidän sellaista henkilöä todella tyhmänä (koska ei käytä omaa aivokapasiteettiaan).
Turmiolan Tommi kirjoitti:Entä ketä ovat nämä 'puoluettomat' tarkistajat? Kuka heidät valitsee?
Puolueettomat tarkastajat ovat me kaikki twiittien lukijat. Ei twitteri suoraan väitä twiitin olevan valetta tai virheellinen, se vaan se merkitsee esim. Trumpin twiittien yhteyteen sinisen huutomerkin ja linkin, jonka taakse on kerätty lisätietoa aiheesta. Jokainen lukija voi sitten itse päättää onko Trumpin vai noiden muiden lähteiden kirjoittajien faktat kunnossa. Tässä kyseisessä tapauksessahan vastaus oli jopa niin selvä, ettei tätä asiaa tarvinnut edes harkita tai puntaroida. Peruste kun tässä(kin) tuli suoraan lakitekstistä.
Turmiolan Tommi kirjoitti:Riski väärinkäytöksille on huomattava.
Päinvastoin. Riski väärinkäytökselle olisi huomattava, jos twitter vain ilmoittaisi että tämä on vale ilman referenssiä (Trumpin tyyliin). Mutta kun Twitter ilmoittaa että nyt kannattaa lukea muitakin lähteitä ja niitä antaa, niin faktan tarkastus on lukijasta itsestään kiinni.
Sen sijaan riski väärinkäytökselle on ollut ennen huomattava kun on voinut twiitata mitä tahansa bull shittiä totetena ilman referenssejä.
