Ensi viikon keskiviikkona hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Niistä voi tulla vaikeat ellei joko SDP+VAS tai Keskusta anna periksi. Neuvottelu on hallitustaipaleen toistaiseksi vaikein, sillä etenkin vasemmistopuolueiden ja keskustan näkemykset koronakriisin jälkeisestä talouspolitiikasta eroavat toisistaan selvästi. Hallituslähteistä sanotaan viikkoa ennen riihtä, että kaikki isot asiat ovat yhä sopimatta. Eri puolueista kuvataan jopa hallituksen kaatumista mahdolliseksi, joskin epätodennäköiseksi. Keskustahan on pitänyt esillä tätä hallituksen kaatamista, mutta tuskin tekevät sitä kun se tarkoittaisi ettei se saa vuosikymmeniä himoitsemiaan maakuntia. Hillotolppa näkyy jo ja sitä kohti menevät.
Kolme keskeistä kiistankohdetta ovat rahankäytön ja velanoton määrä, työllisyystoimet – erityisesti työttömyysturvan leikkaaminen – sekä ilmastokysymyksistä jälleen turpeen verotus ja turveyrittäjien asema. Kehysriihen lähtökohta on vaikea, koska valtion rahankäyttö uhkaa kasvaa reippaasti sovittua suuremmaksi.
Keskustalle vation talous on tärkeä. Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja hänen johtamansa valtiovarainministeriö ovat vaatineet, että ensi vuodesta eteenpäin menokehyksiä tulisi jälleen aidosti noudattaa. Hallituksen kaikkien suunnitelmien toteuttaminen tarkoittaisi, että valtion ensi vuoden menot ylittäisivät menokehyksen noin miljardilla eurolla. Koska menot eivät saa nousta, olisi jostain menoista nipistettävä. Tämä ei käy SDP:lle.
SDP:n verojen rakastaja Lauri Finer on juuri saanut valmiiksi SDP:n ohjelman nimeltä "Vahvempi Suomi uuteen kasvuun – Jälleenrakennuksen suuntaviivat koronan jälkeen".
https://sdp.fi/fi/blog/vahvempi-suomi-uuteen-kasvuun/
Sieltä löytyy SDP:n tulevaisuuden verotuksen (=verojen kiristys) ja elinkeinopolitiikan (=valtio tulee perustamaan Sorsan perintöä kunnioittaen uusia Valco Oy-katastrofeja (*)) mallit. Julkisen talouden tasapainottamisesta SDP:n näkemys on, että sen aika on vasta kahden hallituskauden jälkeen eli 10 vuoden päästä.
"Edessämme on valtava talouden rakennemuutos. Jos haluamme onnistua
tässä muutoksessa, on realistista arvioida, että julkisen talouden tasapainon
saavuttaminen ei tapahdu nopeasti vaan se tulee olemaan seuraavan kahden
vaalikauden tavoite. Nyt matkalla kriisistä kohti normaalia on säästölistojen
luonnostelun sijaan meidän kysyttävä itseltämme: uskallammeko Suomena
ja suomalaisina rohkeasti investoida kestävään kasvuun ja uskoa yhteiseen
tulevaisuuteen?"
Näkemykset SDP - Keksusta ovat aika kaukana toisistaan. Saapa nähdä kumman on annettava periksi. SDP ei varmasti halau nyt että hallitus hajoaa koska sen jälkeen se ei ole hallituksessa. Keksusta taas ei halua että hallitus hajoaa koska se ei tule sen jälkeen saamaan maakuntiaan (mistäs sitten isännile saadaan ne jo luvatut kallispalkkaiset pestit). Joku kompromissi tulee, mutta mikä? Ehkä turve on se, mutta silloin vihreiden pitää joustaa.
Lisäks. Keskusta, vihreät ja Rkp kannattavat kiristyksiä työttömyysturvaan. Sdp ja vasemmistoliitto taas vastustavat niitä tiukasti. Tämäkin hiertää.
(*) Suora lainaus SDP:n ohjelmasta:
Julkinen sektori voi olla omistajana ja rahoittajana käynnistämässä uusia toi-
mialoja, kun tarvitaan riskinkantoa. Myös koulutus-, tutkimus- ja tukipolitiikan
tulee varmistaa se, että investointien edellyttämää osaamista ja rahoitusta on
saatavilla. Valtion omistajalinjan tulee tukea elinkeinopolitiikan uudistamis-
ta sekä uutta luovaa liiketoimintaa. Valtion omistajapolitiikalla vahvistetaan
omistajuutta kansallisesti tärkeillä aloilla ja torjutaan Suomen ajautuminen
tytäryhtiötaloudeksi. Valtion tulee säilyttää määräysvalta sellaisissa valtion-
yhtiöissä, joissa turvataan strategisia intressejä kuten huoltovarmuus sekä
infrastruktuuri. Valtionyhtiöitä sekä valtion omistamia yhtiöitä on hoidettava
ja johdettava suunnitelmallisesti ja yhteiskunnan kokonaisetu ja strategiset
intressit huomioiden.
