Bingo53 wrote:

Vanha hokema "Buy in November, sell in May and Go away" ei viime vuonna ihan pitänyt paikkaansa. Sen sijaan toukokuussa ostanut ja joulukuussa myynyt teki viime vuonna ihan hyvän tilin - ja saa verolaskelman muutaman kuukauden kuluttua, jollei ole käyttänyt osakesäästötiliä.

Moni on ostanut kesällä ja kurssitaso on tapissa - mietityttää pitäisikö jo myydä vai odottaako toukokuuhun. Mielessä väikkyy koko ajan Benjamin Grahamin muistutus kasvuyhtiöistä: "Mikään puu ei kasva taivaaseen."

Vuoden 2024 marraskuussa tehty "By in Novemberg" strategia on toiminut, mutta "sell in May and Go away" on vuonna 2025 ollut huono strategia. Paras strategia oli se, että osti Trumpin suuresta talousreformista huhti-toukokuun vaihteessa. Alla kuva pelkästä OST-tilistä.

Kuva

Kesällä tein pieniä portfoliomuutoksia salkun sisällä, mutta heinäkuussa kun olin lomailemassa olisi voinut enemmänkin tehdä. Kohtuu tyytyväinen silti. Toukokuussa todellakin kanntti ostaa eikä myydä. Alla kuva, jossa on OST ja AOT tilit yhdessä.

Kuva

Heinäkuun 24 päivä olisi kannattanut keventää salkkua. 5 viikon kesäloma poissa tietolaitteden äärestä tosin alkoi 26. heinäkuuta, joten eipä noita kursseja juuri tullut seurattua.

Jos hakufraasin sanoissa ei ole kuin neljä kirjainta, niin mitä tehdä, kun etsintä-palikka vaatii että olisi 5 kirjainta? Onko tämä nyt ihan fiksu asetus?

Hakutermi "Sell in may and go away" palauttaa vain virheen, että merkkejä on liian vähän. Pitäisikö määrätä, että otsikossa olisi pidempiä sanoja?

Kuva

Hamasin Sanomat soitti Citykanin talousjohtaja Eero Sihvoselle ja kysyi toimareiden pyöröovesta.

Tiuhaan tahtiin toimitusjohtajaansa vaihtanut Citycon sanoo, että tuoreimman johtajavaihdoksen syynä on tyytymättömyys asioiden muutosvauhtiin yhtiössä.

...

”Emme olleet ehkä ihan tyytyväisiä siihen, minkälainen tuloskehitys on ollut. Myös taseen vahvistamisen aikataulu on ollut pikkuisen toivottua hitaampi”, sanoo Cityconin talousjohtaja Eero Sihvonen. Hän istuu myös yhtiön hallituksessa.

 

Sihvosen mukaan yhtiö kaipaa lisävauhtia pois myytävien kiinteistöjen kaupaksi saamiseen. Niiden avulla on tarkoitus pienentää yhtiön velkataakkaa.

Hän korostaa, että toimitusjohtajan vaihdossa kyse on aina kokonaisarviosta.

 

Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetyllä Eshel Pestillä on hyvät näytöt ja pitkä 17 vuoden kokemus alalta, Sihvonen kehuu. Tällä hetkellä hän toimii kiinteistöyhtiö G City Europen toimitusjohtajana.

 

Yhtiön hallitusta johtaa Chaim Katzman, joka on myös yhtiön suurin omistaja. Sihvonen on hallituksen ainoa suomalaisjäsen.

 

Vaihtoon laitettu Zaslavsky ei ole ainoa, jonka ura Cityconin johdossa jäi vain muutamiin kuukausiin. Samoin kävi hänen edeltäjälleen.

....

Eikö teistä ole huolestuttavaa, että toimitusjohtajaa joudutaan vaihtamaan näin usein?

 

”Eihän tämä tietenkään ihanteelliselta näytä, mutta joskus tällaisia tilanteita valitettavasti tulee vastaan”, Sihvonen myöntää.

 

”Tavoitteenamme tietysti on, että nyt valittu toimitusjohtaja olisi yhtiössä pidemmän ajan.”

 

Sihvosen mukaan yhtiön taseen kuntoon saamiseksi on toki tehty toimia jo nytkin. Yksi näistä on viime vuonna tehty päätös keskeyttää osingonjako tänä vuonna.

 

Mutta miksi Citycon siitä huolimatta päätti tänä kesänä ryhtyä omien osakkeiden ostoihin, joka on yksi tapa jakaa voittovaroja? Yhtiö käytti omien osakkeiden ostoihin 2,6 miljoonaa euroa kesä–heinäkuussa.

 

”Se oli hyvin pieni osto-ohjelma. Se antoi viestin siitä, että yhtiön johdon ja hallituksen mielestä Cityconin osakekurssi oli liian alhainen”, Sihvonen perustelee.

 

Sihvonen muistuttaa, että juurisyy taseen heikkenemiseen on kiinteistömarkkinoiden heikko tilanne viime vuosina. Se on johtanut kiinteistöjen arvostusten laskemiseen.

 

Toisella vuosineljänneksellä arvostuksia päästiin jo nostamaan.

 

”Vaikka vielä ei uskalla olla kauhean toiveikas, mutta näyttää, että markkinoilla pahin olisi jo takanapäin. Siksi haluamme lähteä toteuttamaan toimenpiteitä nopeammin”, Sihvonen sanoo.

 

Citycon asetti vuonna 2022 tavoitteekseen myydä pois kiinteistöjä 950 miljoonan euron edestä vuoteen 2026 mennessä taseen vahvistamiseksi. Viime vuoden loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu puolet.

Juttu ei ole maksumuurin takana ja on kokonaisuudesaan luettavissa (sisältäen yhtiötä seuraava OP:n analyytikko Joona Harmajan kommentit)::

https://www.hs.fi/talous/art-2000011479158.html

Cityconin suurin ongelma on iso velkataakka, jonka rahoituskulut syövät kassavirtaa. Myös tasearvoihin liittyy kauppakeskusten osalta yhä epävarmuutta.

Bingo53 wrote:

That's not a knife. THAT's a knife.

Kuva

 

Crocodile Dundee oli Austraalialainen, ei Jenkki. Vaikka Dundee New Yorkin kaduilla ja metrossa "puukkoaan" esitteli.

Todellinen macho USA:n kansalainen oli Harry Callahan Smith & Wessonin Magnum 44 kädessään. Siinä esimerkkiä Trumpille ruudin voimasta taloutta vastaan.

Kuva

But being as this is a .44 magnum, the most powerful handgun in the world, and would blow your head clean off, you've got to ask yourself one question: "Do I feel lucky?" Well, do ya, punk?

Helsingin Sanomien ihan hyvä ja lukemisen arvoinen juttu Summa Defencestä ja sen toimarista. Alla otteita (alkuosaa olen avannut täällä jo maaliskuussa 2025) ja pari kommenttia.

Kesällä 2024 perustetun Summa Defencen lehdistötiedotteiden rumputuli on pehmittänyt piensijoittajia syksystä lähtien. Tyhjästä luotu yhtiö värväsi johtoonsa kovia nimiä, muun muassa pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön johtoryhmään sekä puolustusministeriön entisen kansliapäällikön hallitukseen.

......
Summa Defencen taustalla on liikemies Markku Kankaalan johtama, ”aktiiviomistajiksi” itseään kutsuva sijoittajien joukko. Oulun seudulla vaikuttavat miehet ovat tunnettuja nopeista käänteistään ja suurista suunnitelmistaan, joilla pörssikursseja on saatu aiemminkin heilumaan.
.........

Sijoittajille se esittäytyy ketteränä yhtiönä, joka kenraalien johdolla rynnäköi valtaamaan markkinaosuuksia – siis keräämään osansa eri maiden puolustusbudjettien miljardilisäyksistä.
 

Helmikuussa 2025 Summa Defence tiedotti, että myyntiä olisi tulossa tänä vuonna jopa 140 miljoonaa euroa ja voittoa jäisi jopa 12 miljoonaa euroa. Parissa vuodessa liikevaihdon olisi tarkoitus kasvaa 500 miljoonaan euroon.

Suunnitelmat vaikuttavat mahtipontisilta ottaen huomioon senkin, että yhtiön perustajaosakkaalla ja tulevalla hallituksen puheenjohtajalla Samuli Koskelalla on itsellään mittavat ulosottovelat.
 

HS tutki, millaisia yhtiöitä Summa on ostamassa konserniinsa. Kävi ilmi, että harva niistä toimii puolustusteollisuudessa. Useimmat tekevät tappiota.
 

Toimitusjohtaja Holopainen vakuuttaa HS:lle, että Summa Defencen visio muuttaa ”miinukset plussaksi” on realistinen.

Uskoo tähän ken haluaa. Allekirjoittanut ei usko.

Summa Defence matkaa pikatietä pörssiin ostamalla sieltä turkulaisen Meriaura-konsernin paikan.

Temppu on tuttu takavuosilta. Kankaalan ensimmäinen takaovioperaatio oli Ruukki Group. Se osti 2000-luvun alussa teknokuplayhtiön pörssipaikan.

Kankaalan projekti oli sekin, kun autokauppa Wetteri otti viestintätoimisto Sopranon paikan. Ja se kun infrarakennusyhtiö Skarta tuli osakevälittäjä Privanetin paikalle ja muuttui yrityskauppojen myötä Nyabiksi.

Viime vuosina ”aktiiviomistajat” ovat vaikuttaneet vihreän energiasiirtymän alalla toimivassa Enersense-yhtiössä. Sieltä tarttui mukaan Summa Defencen operatiivisen johdon ydinporukka. Jussi Holopainen toimi myös Enersensen toimitusjohtajana.
 

Alun perin Enersense perustettiin Olkiluodon ydinvoimalatyömaan henkilöstövälittäjäksi. Sittemmin yhtiö oli mukana myös venäläisen Rosatomin ydinvoimalahankkeessa Pyhäjoella.

Kaikki varmaan muistavat Ruukki Groupin tarinan, joten ei siitä enempää. Ja Rosatomin projektissa mukana olo kannattaa pitää mielessä, kun vähän myöhemmin kysellään Sveitsistä tulevan rahoituksen perään.

Sitten Hesari kirjoittaa samaa mitä minä täällä jo keväällä kirjoitin (https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/osakkeet/summa-defence-entiset-meriaura-group-oyj-savosolar?check_logged_in=1#comment-117959) Summa Defencen muodostamien yritysten taloudesta ja Sybimarin ihmeellisestä veivauksesta.

Kun Summa puretaan osiinsa ja katsotaan ostokohteiden taloutta, tilanne näyttää haastavalta. Kokonaisuutena Summa olisi vuonna 2024 tehnyt yhteensä 10 miljoonan euron liiketappion ennen poistoja. Jos huomioitaisiin poistot ja muut kulut, olisi tilikausi ollut tappiolla 37 miljoonaa euroa.
 

Yksi Summan osista on erityisen hämmentävä eikä siitä ole pidetty meteliä. Summa on sitoutunut ostamaan Sybimar-yhtiön, jonka omistaa Meriaura Groupin pääomistajan Jussi Mälkiän sijoitusyhtiö.
 

Sybimar on raskaasti tappiollinen kiertotalousfirma. Sen liikeidea on kuivan maan kalankasvattamo, jonka jätevesiä hyödynnetään laitokseen kuuluvassa kasvihuoneessa.
 

Konseptia on vaikea nähdä kaksikäyttötuotteena. Sille ei ole toistaiseksi löydetty edes yhtä taloudellisesti kannattavaa käyttötarkoitusta. Yhtiö on pysynyt pinnalla julkisilla tuilla ja omistajansa lisärahoituksella.
 

Summa maksaa omilla osakkeillaan Sybimarista noin 1,4 miljoonaa euroa.

Mitä kalankasvattamo tekee puolustuskonsernissa?

”Siellä ei tulla jatkamaan kalan kasvattamista. Se liittyy siihen meidän aika kovaan kasvuun ja tuotantotilojen skaalaamiseen”, toimitusjohtaja Holopainen selittää logiikkaa.
 

Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että Summa Defencelle pörssitien avaavan Meriauran pääomistaja on halunnut yhtiöstä eroon. Holopaisen mukaan siitä ei ole kyse.

”Tämä kauppa tehdään meidän aloitteestamme. Meillä on operatiivinen tarve sille.”
 

Meriauran ydinliiketoiminta ei ole jäämässä osaksi Summaa.
 

Summa myy merilogistiikan laivoineen takaisin Mälkiälle. Meriaurasta Summaan jää vain tappiollinen energialiiketoiminta eli aurinkokeräinvalmistaja Savosolar. Alun perin Meriaura tuli itse pörssiin takaoven kautta ostamalla pörssilistatun Savosolarin.

.............

Kun tämä yrityshankinta (*) toteutuu, Summan toiseksi suurimmaksi omistajaksi nousee osakevaihdon kautta virolainen laivanrakennusyhtiö Baltic Work Boats.

Sillä on murheita poliisin kanssa. Viron keskusrikospoliisi tutkii yritystä ja siihen liittyviä henkilöitä epäiltyinä yli kahden miljoonan euron vero- ja yritystukipetoksista. Viime viikolla poliisi teki kotietsinnän yrityksen toimitiloihin Saarenmaalla.

(*) Intlog ja Uudenkaupungin Työveneen omistavan Nordic Yards:in osto.

.............

Summa Defencen hallitukseen ovat tulossa muun muassa entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp. Arto Räty, Liikenneviraston entinen pääjohtaja Antti Vehviläinen ja Nammo AS:n hallituksessa pitkään istunut Sirpa-Helena Sormunen.
 

Hallituksen puheenjohtajaksi omistajat ovat nimittämässä yhden omistaan, Markku Kankaalan pitkäaikaisen liikekumppanin Samuli Koskelan. Koskelan kerrotaan myös sijoittavan konserniin merkittävän määrän rahaa.
 

Viime vuoteen asti Koskela työskenteli asianajotoimisto Lexian osakkaana ja toimitusjohtajana.
 

HS:n selvityksessä käy ilmi, että Koskelalla oli huhtikuun 2025 alussa lähes 370­000 euron velat ulosotossa. Velasta yli 250 000 euroa on helsinkiläiselle rakennusliikkeelle.

Koskela kertoo saatavien olevan peräisin kotinsa remonttia koskevasta riidasta, jonka hän hävisi käräjäoikeudessa. Juttu on kesken hovioikeudessa.
 

Ulosottorekisterin mukaan miehellä on velkoja myös kahdelle muulle rakennusyhtiölle. Ulosottoon on päätynyt myös hyvin pieniä laskuja.

Verovelkoja mies on maksanut noin 57 000 eurolla, mutta verottaja hakee vielä yli 100 000 euron jäännösveroja. Tuoreimmat merkinnät ovat maaliskuulta 2025.

Koskela vakuuttaa pystyvänsä ulosottoveloista huolimatta sijoittamaan Summaan miljoonien käyttöpääomat. Omistajat ovat luvanneet pääomittaa Summa-yhtiöitä yli 28 miljoonalla eurolla, mistä Koskelan osuus on nelisen miljoonaa euroa.
 

Mistä rahat tulevat? Sveitsistä, Koskela vastaa.

HS pyysi Koskelaa avaamaan rahoituksen alkuperää tarkemmin. Hän ei kerro rahoittajan nimeä.
 

”Valitettavasti en voi allekirjoittamani salassapitositoumusten vuoksi avata rahoitusjärjestelyjä tarkemmin. Kyseessä on minun sijoitusyhtiöni ja rahoittajan välinen asia.”

Melko hämäräperäsitä. Lisäksi kun usealla yrityksen johtohenkilöllä on ulosottovelkaa sekä jopa verovelkaa, niin melkoisena riskinä pidän hankkia näillä tiedoilla mitään tältä yritykseltä -  varsinkaan puolustustarvikkeita. 

Miten sitten Summa Defencen lähitulevaisuus?

Summa Defencen kohdeyhtiöiden todellinen tilanne on ristiriidassa yhtiön julkisuudessa maalaileman kuvan kanssa. Toimitusjohtaja Holopainen myöntää, että osassa yhtiöiden tuloslaskelmia on ”aika rumia lukuja”. Hän lupaa kuitenkin käännettä.
 

Holopainen toistaa, että yhtiöt ovat kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa.

....

Yhtiö kertoo tilauskannan olevan nyt noin 200 miljoonaa euroa, mistä 66 miljoonaa euroa on ”puolustussektorin ja muiden julkisten hankintojen” osuutta. Käänne yhtiöissä olisi tarkoitus saada aikaan nimenomaan Nato-maiden kasvavien puolustushankintojen kautta. Holopainen ei kerro HS:lle, mikä on puolustussektorin tilausten osuus hankinnoista.
 

Joka tapauksessa Summan pitäisi jo tänä vuonna kaksinkertaistaa liikevaihtonsa ja kääntää pahimmillaan vuosia jatkuneet miljoonatappiot voitoiksi.
 

”Olet täysin oikeassa siinä. Eli miinus muuttuu plussaksi niin sanotusti”, Holopainen sanoo.

Koko juttu luettavissa ilmaiseksi tämän viikonlopun aikana.

https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011140170.html

Lisäjuttuna luettavissa myös nyt viikonlopun:

Sotaosakkeista hullaantuneille suomalais­sijoittajille kelpaa nyt mikä tahansa

https://www.hs.fi/talous/art-2000011294006.html

Ja 

Suomalais­drooneja alkaa valmistua linjastolta Ukrainaan, sanoo Summa Defence

https://www.hs.fi/talous/art-2000011444473.html

Lopetin parinkymmennen vuoden yrittäjyyden äskettäin eli ajoin työlistäneen yritystoiminnan alas ja siirryin töihin julkiselle puolelle. Minulla on nyt alaisena mm. ostotiimi jolla on oma tiimin vetäjä. Ostotiimi ostaa kaiken "päivittäisen" materiaalin omatoimisesti mitä nyt tarvitaan, kun loppulaskun hinta on alle 20 keuroa ja yksittäisen kilkkeen hinta alle 10 keuroa (=investoinnin raja). Toki hankintavaltuudet (esim. minä) omaavan pitää hyväksyä nuokin tilaukset. Tätä ohjaa työnantajan osto-ohje. Tätä on siis ostaminen.

Varsinaisia hankintoja taas tekee minä ja pari muuta, kun on kyse yhteishinnaltaan yli 20 keuron tai yksittäisen tavaran osalta yli 10 keuron (= investointi) summista. Nämä kun pitää jo kilpailuttaa (vähintään kevyt kilpailutus)  ja niistä pitää viranomaisen pitää tehdä valituskelpoinen (14 vrk) hankintapäätös. Näitä hankintoja ohjaa työnantajan hankinta-ohjeet. Vielä isommista (min 60 keuroa) pitääkin tehdä jo melko raskas ja työläs julkinen tarjouspyyntö hankintalain mukaisesti. Tämä on hankintaa.

Kampaviineriä menisi, jos makeaa söisin, juuri noiden kilpailutusten osalta, koska ne vaativat hankinnan kohteen tarkan määrittelyn. Se on ryhmätyötä ja hankinnan kohde pitää määritellä pikkutarkasti. Lisäksi kannttaa painottaa laatua. Laatukriteeritkin (esim. testit) pitää määrittää tarkkaan etukäteen. Juristin kanssa myös lopuksi hierotaan tarjouspyynnön sanamuotoja. Lähes jokainne lause. Tällä estetään joutuminen markkinaoikeuteen. Hyvin on toiminut. 

• Osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä (”Nasdaq Helsinki”) hankintahetken markkinahintaan, ei kuitenkaan korkeampaan hintaan kuin 3,80 euroa osakkeelta (”Enimmäishinta”). Enimmäishinta on lopullinen eikä sitä koroteta.
• Osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 23.6.2025 ja se päättyy viimeistään 11.7.2025. 

Paljonkohan osakkeita ehdittin päivässä hankkia, koska jo tänään osakkeen hinta ylitti asetetun enimmäishinnan. 

Ihmettelinkin tänään, miksi kurssi nousi niin paljon, että oma positio on kohta taas plussalla.

HS 14.6.2025 kertoo ei maksumuurin takana olevassa jutussaan vähän enemmän taustoista ja Kyllösen kommentit:

Syytteet liittyvät Coeus Invest GRIT -nimiseen rahastoon, jonka toisena keulakuvana Kyllönen toimi vuosina 2022–2023. Rahastoa pyöritettiin Coeus Invest oy -yhtiön kautta, jonka hallituksessa hän istui. Myös toinen syytetty on kytköksissä yhtiöön.

HS julkaisee Kyllösen nimen jo syytevaiheessa, koska hän on julkisuuden henkilö ja häntä epäillään Suomessa harvinaisesta sijoituspalvelurikoksesta.

....

Kyllöstä ja toista syytettyä vastaan nostetun syytteen mukaan epäilty rikos tapahtui tammikuun 2022 sekä elokuun 2023 välillä. Kyllösen rahasto oli toiminnassa samalla ajanjaksolla.

....

Kyllönen kommentoi asiaa Helsingin Sanomille tekstiviestitse. Hän kertoo kiistävänsä rikosepäilyn sekä syytteen.

”Sijoituspalveluiden tarjoaminen vaatii Suomessa toimiluvan. Tunnettu Finanssivalvonnan valvoma rahoitusyhtiö ja sijoituspalveluyhtiökumpanimme tarjosi meille toimintamallia, jossa toimiluvallinen taho hyödynsi sijoitusideoitamme, jolloin emme tarvinneet omaa toimilupaa. Salkunhoidosta ja rahaston toiminnasta vastasi toimiluvallinen sijoituspalveluyhtiö”, Kyllönen kirjoittaa.

”Rahaston lakkauttamisen jälkeen saimme tiedon, että Finanssivalvonta on tulkinnut meidän toimineen salkunhoitajana sijoituspalveluyhtiön sijaan ja salkunhoidon tapahtuneen näin ollen ilman vaadittavaa toimilupaa.”

Kyllösen mukaan tapauksessa on siis kyse Finanssivalvonnan ja rahastoyhtiön erilaisista tulkinnoista salkunhoitoon liittyen.

”Emme olisi valinneet tätä toimintatapaa, jos meillä olisi ollut pienikin epäilys siitä, että toimintamallissa on tulkinnanvaraa.”

”Rahaston epäonnistuminen oli jo itsessään valtava pettymys. Menetin itsekin merkittävän summan, mutta raskainta oli se, että rahastoon sijoittaneet menettivät rahaa. Epäilyt lain vastaisesta toiminnasta tuntuvat kohtuuttomilta.”

Tulihan sieltä samalla myös pieni negari - tavallaan:

 Tämän vuoksi tarkennamme ohjeistusta
vuodelle 2025 laskemalla ohjeistuksen ylärajaa. Tarkennettu
ohjeistus on osakekohtainen operatiivinen tulos 0,41–
0,50 euroa ja osakekohtainen operatiivinen tulos ilman
hybridikorkokuluja 0,60–0,69 euroa.

Aiempi ohjeistus: 

• EPRA EPS 0,41–0,53 euroa osakkeelta.
• EPRA EPS ilman hybridilainojen korkokuluja: 0,60–0,72 euroa osakkeelta.

Tätä toki selitettiin nän: " Vuoden 2025 rahoituskustannukset ovat ennakoitua korkeammat, mikä johtuu menestyksekkään uuden joukkovelkakirjamme liikkeeseen laskusta huhtikuussa."

Tuohan toki liittyy aktiiviseen taseen hallintaan mikä on positiivista. Citycon keskittyy nyt selvästi velan hallintaan ja operatiivisen tuloksen kehittämiseen. Siis luomaan jopa arvoa!

Positiivista:

Vaikka liiketilojen vuokrausaste laski vähän, niin vuokratuotot kasvoivat (1,5%), koska Cityconin kykeni nostamaan vuokria. 

Putoavia puukkoja olen ottanut ja nyt Cityconin keskikurssi on 4,14 euroa. Kova luottamus on, että kohta positio on taas plussalla.

Chat GPT:n mukaan:

"Kamuxin myymien käytettyjen autojen keskihinta Suomessa oli vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä noin 15 000 euroa arvonlisäveroineen. Tämä hinta on laskenut verrattuna aiempiin vuosiin, mutta Kamux arvioi hintojen nousevan varovaisesti vuonna 2024 tarjonnan monipuolistuessa, erityisesti ladattavien hybridien ja sähköautojen lisääntyessä valikoimassa".

Eli en helposti osta tarinaa pakasta vedetyistä Sitikoista ja uitetuista Volvoista tuolla keskihinnalla 15 000 euroa. Sen sijaan ostaisin syyksi ihmisten oman talouden heikentyneet näkymät ja alentuneen innon siksi vaihtaa autoa juuri nyt. Vanhalla jatketaan.

Suuri epäilys että Kamux saisi tavoitteensa vuodelle 2025 saavutettua.