Blockfi on nyt hakeutunut vapaahetoiseen Chapter 11 -konkurssimenettelyyn (vastaa Suomen yrityssaneerausta) FTX:n konkurssin jälkiseurauksena (palveluhan on ollut "suljettuna" jo jonkin aikaan eli nostot eivät ole onnistuneet). Oikeuden asiakirjojen mukaan Blockfilla on yli 100 000 velkojaa. Näistä toiseksi suurin on FTX 275 miljoonalla dollarilla. Suurin on useita velkojia edustava Ankura Trust -yhtiö 729 miljoonan dollarin potilla.

Blockfi ajautui kriisiin jo aiemmin tänä vuonna, kun kryptovaluuttojen arvot ja sitä myötä kryptoyhtiöiden arvostukset hupenivat. Sam Bankman-Fried (FTX) teki tällöin Blockfin kanssa 400 miljoonan dollarin velkajärjestelyn. Uutistoimisto Reutersin mukaan Bankman-Fried olisi tuolloin hankkinut osto-optioillaan yhtiön enintään 240 miljoonalla dollarilla. Parhaimmillaan Blockfin markkina-arvoksi on laskettu 4,8 miljardia dollaria.

SEC antoi helmikuussa Blockfille 100 miljoonan dollarin rangaistusluonteisen maksun. SEC katsoi, että yhtiön asiakaslupaukset eivät vastanneet sen todellista toimintaa. Blockfi lupasi turvallista tallettamista ja korkeaa tuottoa, mutta toiminta oli hyvin riskialtista ja jopa holtitonta.

Pörssijumala kirjoitti:

Se että Twitterin toimii samalla tavalla kuin ennenkin vaikka työntekijämäärä laski alle puoleen pitäisi nähdä isona onnistumisena.

Ei softat niin toimi, että ne vaativat jatkuvasti softareita pyörittämään softakampea ja vääntämään taustalla koodia jotta se toimisi. Jos Twitterin softa oli kohtuu toimiva ja riittävän vakaa ennen irtisanomisia, niin kyllä se softa pyörii samalla tavalla irtisanomisten jälkeenkin. Jäljellä oleva joukko pystyy vielä ylläpitämään (maintenance) tuotannossa olevaa (eli julkisessa käytössä olevaa) softaa ja tekemään siihen pieniä korjauksia ja muutoksia. Se mihin irtisanomiset varmasti vaikuttavat, on Twitterin tulevat softat eli suuremmat muutokset ja toiminnallisuudet. Eli vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa ja irtisanomiset vaikuttavat suoraan tulevaan kehitykseen. On myös saattanut tapahtua niin, että irtisanomiset ovat heikentäneet joukon osaamista, tämäkin näkyy vasta tulevaisuudessa.

Sama juttu on myös Twitterin muilla osastoilla, esim. lopetettu oikeudellinen osasto. Ei näiden muidenkaan osastojen vähennykset ihan heti näy, vaikutukset näkyy myöhemmin.

Täälläkin on ihmetelty, etteikö Fortum saanut mistään muualta rahoitusta kuin Valtiolta ja siltäkin roskalainaluokan ehdoilla.

HS:n toimittaja referoi Rauramon yhtiökokouksessa antamaa vastausta seuraavasti (https://www.hs.fi/talous/art-2000009216836.html):
 

”Fortumilla ei ollut eikä ole pääsyä normaaleille rahoitusmarkkinoille, Rauramo sanoi.

Hän kertoi, että ennen Solidiumin rahoitukseen turvautumista Fortum oli nostanut viimeisenkin erän pankkien tarjoamasta 5,5 miljardin euron valmiusluotosta. Fortumin käyttämästä noin 30 pankista yksikään ei voinut tai halunnut tarjota Fortumin kaipaamaa parin miljardin euron lisärahoitusta. Ainakin osin tämä johtui siitä, että samaan aikaan kaikki energiayhtiöt hakivat rahoitusta, ja vakavaraisuussääntely alkoi rajoittaa sitä, kuinka paljon yhteen toimialan liittyvää riskiä pankit saattoivat kantaa."

Lainaa ei siis saatu EU:n alueen pankkien vakavaraisuussääntelyn takia. Syynä ei siis suoraan ollut Fortumin talousa vaan koko toimialan (kaikki tarvitsivat rahoitusta yhtä aikaa), pankkien vakavaraisuussääntelyn ja EU:n johdannaiskaupan sääntöjen takia. Mikäs se olikaan se Timo Soinin lentävä lause EU:sta?

Rauramo myös jatkoi, miksei lainaa saatu vapailta rahoitusmarkkinoilta:

"Lisäksi Uniper-sotku, Venäjän-toimintojen epäselvä tulevaisuus ja luottoluokituksen tippumisen vaara lisäsivät Fortumiin liittyviä riskejä niin, ettei yhtiö voinut hakea rahoitusta joukkolainamarkkinoilta.

”Rahahanat olivat konkreettisesti kiinni”, Rauramo kuvasi."

"Moni osakas kysyi, miksei Fortum järjestänyt rahoituksen keräämiseksi yleistä osakeantia, johon kaikki omistajat olisivat päässeet halutessaan mukaan. Rauramon mukaan osakeannin järjestäminen olisi vienyt kuukausia, eikä tähän ei ollut aikaa."

HC Bailut kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

 

HC Bailut kirjoitti:

Paras kuljetukseen on tietysti hommaan optimoitu säiliöauto, mutta jos niitä ei ole niin pari 2,5 m3 farmarisäiliötä kuorma-auton lavalle ja menoksi.

 

Muuten kävisi mutta kun ei käy. VAK / ADR kuljetukset ovat sen verran säädeltyjä EU alueella (ja Ukrainassakin, mutta varmaan sotatila helpottaa määräyksiä) että tuo on täysin kielletty.

 

Kirjoitin varmaan epäselvästi, kun toit tähän EU alueen sääntelyn esille.

Tarkoitin tilannetta jossa sodassa oleva Ukraina alkaa soveltaa keinoja kuljettaa polttoainetta paikasta toiseen tarkoituksena estää ihmisten paleltuminen hengiltä. Mikäli silloin ei ole saatavilla lakien ja pykälien mukaista kalustoa, sovelletaan. Ukrainan kansa on ollut kekseliäs koko sodan ajan, toivottavasti on myös jatkossa.

Kirjoitin myös varmaan kanssa vähän huonosti, mutta vastasin lähinnä tuohon ideaasi parista 2,5 kuution farmitankista tms. vastavasta ratkaisusta. Mutta samat ADR säännöt on siis voimassa Ukrainassakin. Ja kyllä, varmasti sotatilanteessa noudattavat sääntöä joustavasti, kuitenkaan vaarantamatta liikaa muiden tiellä liikkuvien turvallisuutta kun ei olla Venäjällä. Mutta loiskelevytön 2500 litran (*) farmitankki x 2 kpl täynnä palavaa nestettä kuorma-auton lavalla irtotavarana ei kuulu tieliikenteeseen missään tapauksessa useastakaan syytä. Ei edes sotatilassa. Muitakin vaihtoehtoja kun on ja varmasti Ukrainalaiset keksivät sellaisia, jos on tarve. Hyvä alku olisi jo jakaa kuorma pienempiin astioihin.

Varmaan katson tätä asiaa ehkä eri kulmasta kuin sinä, tieto kun lisää tuskaa ja tietoa olen saanut koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Olisi melkoinen painajainen, jos tuollainen kuljetus kaatuisi esim. liian korkean painopisteen tai tankin sisällä olevan nesteen vapaan liikkeen takia tielle. Eikä nesteen tarvitsisi edes syttyä tuleen, eikä kenenkään muun tiellä liikkujan jäädä alle. Ja vaikka ne farmitankit pysyisivätkin kyydissä eivätkä repeytyisi, mitä toki epäilen, niin silti tilanne olisi pelastustoimen johtajalle painajainen (säiliöt vuotavat silti mm. huohotin putkista ja neste leviää tielle haitaten pahasti pelastustoimia). Yksi skenario (säiliö repeytyy ja neste leviää ympäriinsä tielle, ei muita osallisia onnettomuuteen eli ei ole kolari): ensimmäinen ongelma tulee jo mihin sijoitat pelastusajoneuvot (tuulen suunta ja riittävän etäälle, tuletko tietä pitkin tuulen ylä- vai alapuolelta, jos alapuolelta, niin miten pääset yläpuolle?), sitten vaarallisen alueen eristäminen, sitten syttymisvaaran estäminen (vaahdotus) jos tiedetään edes sen verran että kyseinen aine ei reagoi veden kanssa (aine tulisi tietää). Sitten mietitään, kuinka ylipäätä päästään tiedustelemaan se onnettomuuspaikka (polttonesteessä ei voi kävellä ja levitettyä vaahtokalvoa ei saa rikkoa), aluksi pitäisi koittaa myös siis selvittää mitä ainetta siellä vuotaa (onko kuljetus edes merkitty oikein ja näkyykö vaaran lipukkeet ja aineen YK numero ja pitävätkö nämä merkinnät paikkansa juuri tälle kuljetukselle vai onko ne edellisen kuljetuksen jäljiltä, miten saadaan kuljetuksen rahikirja autosta, josta siis vuotava aine selviäää?). Ja kun aine on sitten viimein selvillä, mietitään toimenpiteet ja kuinka sinne vuotavien säiliöiden luokse päästään tukkimaan ne jne jne jne. Suomessa kyseessä olisi ensisijaisesti vaarallisen aineen onnettomuus suuri (pelastusoimen tehtävä A453) ja toissijaisesti tieliikenneonnetttomuus suuri (A204). Paikalla olisi melkoinen kalustonäyttely.

ADR säännöt on käytössä nykyisin kaikissa alla olevan kartan mukaisissa maissa (yhteensä 57 valtiota), vaikka ne mielletään "Eurooppalaisiksi säännöksi". Ovat voimassa myös siis Ukrainassa.

(*) Esim. 2000 litran kiinteissä säiliöissä (18-tonnin koknaispainoisessa ajoneuvossa) on sisällä muistaakseni loiskelevyjä 3-4 kpl estämässä nesteen vapaan liikkumisen. Nesteen liikkuminen tuollaisessakin säiliössä on melkoisen "hurja tunne", neste kun pääsee liikkumaan loiskelevysitä huolimatta jos säiliö on liian vajaa.