Kiintiöiden tavoitehan (oli sitten kyse opiskelupaikasta, johtopestistä tms) on, että yhteyksissä joissa jostain syystä irrationaalisesti syrjitään jotain ryhmää, tuo syrjintä voitaisiin "kompensoida" ulkoisella määräyksellä. Idena on varmaan, että kun tätä kautta saadaan tasapainotettua syrjittyjen ryhmien osallistumista kyseiseen toimintaan, ihmiset ajan mittaa tajuaisivat, että syrjintä oli irrationaalista.
Ehkä suurin ongelma tässä on, että ihmiset totta kai reagoivat kiintiöiden olemassaoloon. Kiintiöidyt valitut joutuvat kohtaamaan uudenlaista syrjintää - heidän on oltava valtavasti keskimääräistä parempia, että suuri osa ihmisistä uskoisi, että heidät on valittu millään muulla perusteella kuin kiintiön täyttämisellä, eli heidän kykyjään aliarvioidaan todennäköisesti kautta linjan. Todella hyvien kykyjä ei nähdä, ja keskitasoiset arvioidaan heikoiksi.
On joitakin syrjinnän vastaisia yhteyksiä missä kiintiöinti voi toimia - esim kun syrjinnän peruste on köyhyys, voidaan tätä joissakin tapauksissa hieman paikata tarjoamalla stipendejä kyvykkyysperustein. Mutta en keksi, miten mitään vastaavaa voisi tehdä johtokunnille.
Muokkaus: Kapitalistisen vastapuolen harha sitten taas on, että markkinatalous hoitaa. Siinä on se ongelma, että se koostuu irrationaalisista mulkuista. Markkinan ehdoilla toimiva yritys olisi varmasti valmis palkkaamaan esim aliarvostettua työvoimaa, mutta monessa asiassa syrjintä on sen verran systemaattisempaa, että se koko työvoima jää paljolti potentiaaliseksi.
