Olet täällä
Artsipappa kirjoitti:JR kirjoitti:Jos ajatellaan super raadollisesti, niin olisko pandemia joka tappaa lähinnä vanhoja ja valmiiksi sairaita ihmisiä mitenkään haitaksi taloudelle?
Lyhyellä tähtäimellä toki kaikki menee sekaisin, kun yhteiskuntien pitää keskittyä sen epidemian kanssa tappeluun, tavaroiden liikkuvuus kärsii jne, ja inhimillisenä tragediana valtava, mutta puhtaasti pörssin näkökulmasta, miksi ne "tuomiopäivän skenaariotkaan" ois pidemmän päälle muuta kuin ostopaikkoja?
Ainakin länsimaissa ne vanhat ovat usein hyvissä varoissa ja käyttävät rahojaan. Eiköhän se että ne lähtee vaikuttaisi isosti negatiivisesti todella moneen firmaan ja alaan. Kenelle lääkefirmat myy lääkkeitään? Eläkeläiset matkustaa, siellä paljon isoja kärsijöitä. Asuntomarkkinnoilla ylitarjontaa kenties..? Paljon ennakoimattomia ongelmia. En mä usko että tuomiopäivä olisi pörssille hyväksi.
Eihän se varallisuus katoa ihmisen kuollessa, vaan siirtyy jonnekin eteenpäin. Toki jos väestödemografiat muuttuu jotenkin havaittavasti niin siinä on häviäjiä, mutta pitäisi olla myös voittajia.
Jos ajatellaan super raadollisesti, niin olisko pandemia joka tappaa lähinnä vanhoja ja valmiiksi sairaita ihmisiä mitenkään haitaksi taloudelle?
Lyhyellä tähtäimellä toki kaikki menee sekaisin, kun yhteiskuntien pitää keskittyä sen epidemian kanssa tappeluun, tavaroiden liikkuvuus kärsii jne, ja inhimillisenä tragediana valtava, mutta puhtaasti pörssin näkökulmasta, miksi ne "tuomiopäivän skenaariotkaan" ois pidemmän päälle muuta kuin ostopaikkoja?
Hynägrande kirjoitti:Eli tekeekö Ovaro nyt hölmösti ostaessaan omia osakkeitaan vai ovatko lainoittajat hölmöjä?
Tässä on tullut paljon fiksumpia ovaro-spesifejä vastauksia alle, mutta ihan tämmöstä yleisnäkökulmaa ei kai ole kirjoitettu auki: Tossa ei ole ristiriitaa, koska omien osakkeiden osto (tosi paljon yksinkertaistaen) on periaatteessa vedonlyönti sen puolesta, että omien osakkeiden odotusarvo on korkeampi kuin niiden nykyinen hinta.
Sellainen korkeampi odotusarvo voi periaatteessa sisältää melkein minkä tahansa konkurssiriskin, jos jakauman yläpäässä on tarpeeksi vastaavaa upsideä.
Lainoittajan upside on rajattu aina lainan korkoon, joten yliruusuiset skenaariot eivät voi kompensoida mitään konkurssiriskiä, kaiken riskin lainojen vajaasta takaisinsaannista pitää olla hinnoiteltuna niiden korkoon.
Lukisin huolella uudestaan Akin kolumnista erinomaisen kappaleen "yhteiskuntarauha on iloinen asia".
Jonkun loton näkeminen vapaaehtoisena verona jonka muut maksavat, ja tätä kautta jonain omana kilpailuetuna on todella lyhytnäköistä. Se on regressiivinen vero, eli melko tarkkaan täydellisen vastoin kaikkea sitä, mitä muuten on pidetty pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakennustarpeina.
Se osuus ihmisistä joilla on jotain rahallisesti niin arvokasta osaamista, että sillä tulee hyvin toimeen, ja että siitä olisi vielä varaa tasata toimeentuloa niille muillekin, pienenee koko ajan. Samalla maailma globalisoituu niin, että on entistä vaikeampaa saada siltä pieneltä osuudelta verotettua jotain niiden tueksi, joiden työpanoksen arvo laskee tai katoaa.
Tästä on syytä olla ihan helvetin huolissaan vaikka kuuluisikin siihen pieneen ryhmään, jonka on tällä hetkellä helppo tehdä itsestään miljonäärejä, koska nykyinen kehitys tulee päätymään giljotiineihin.
Pitkä mutta ainakin mun mielestä mielenkiintoinen ja pätevänoloinen selvitys tether-saagasta ihan viimeisiin kehityksiin asti:
Aki Pyysing kirjoitti:Jos mie näen vielä populistisosialisminkin nousun, alkaa olla aika sulkea ovet ja internet ja palata vanhan rakkautensa eli kirjojen lukemisen pariin.
Kannattaa sitten melkein alkaa kannustaa tätä tapahtuvaksi, toihan on ihan unelmaloppusijoitus.
Laskupäivä kirjoitti:Nyt ota vaan easysti koska Nordea tulee seuraavassa kahdessa vuodessa nappaa -50%, siinä ei ole pohjaa nähty koska isot pojat ei pääse myymään kun pamauttaisivat kurden alas lattiasta kertarysäyksellä.
Laskupäivä kirjoitti:Tilanteessasi sitä on varmaan turha myydä, vaan nauttia osingoista jne jne.
Anteeksi jos tää vaikuttaa jotenkin viisastelulta, mutta voiko näihin ihan oikeasti uskoa samaan aikaan?
Ja koska kaikki vain peukuttavat, niin voin sitten edes itse väitellä vähän itseäni vastaan.
Kansoilla on usein jossain määrin yhtenäiskulttuureita, ja eri maiden yrityskulttuureista voidaan yleensä puhua ilman että kukaan edes ärsyyntyy. Kun puhutaan esim saksalaisesta tai ruotsalaisesta yrityskulttuurista, se tuo keskusteluun jotain selvää lisäinformaatiota, eikä jostain syystä ajatella että kyse olisi esim rasismista, negatiivisesta tai positiivisesta.
Samalla tavalla voi olla juutalainen yrityskulttuuri, selvä tunnistettava jälki yhteinäiskulttuurista, mutta siihen on vaikea neutraalisti viitata, koska termi on niin latautunut. Israelilainen yrityskulttuuri kuulostaisi lähinnä joltain hommaforum-henkiseltä kiertoilmaukselta.
Uskon että Aki mieluusti haluaa tänne keskustelua, joten vänkään vähän vastaan hyvin ennakoitavalla tavalla :)
Stereotypiat ovat hyvin hankalia - ensinnäkin siksi, että yleisellä tasolla ne tosiaan toimivat. Demografisilla ryhmillä on valtavia korrelaatioita toimintatapoihin ja ominaisuuksiin. Ja yksilötasolla taas ne voivat aiheuttaa tosi rajua vahinkoa. Sitten punnitaan jotenkin yhteisön tasolla miten paljon yksilöllistä vahinkoa voidaan hyväksyä vaihdossa siitä, että jollain toisella on käytössä tehokas työväline. Nykyiset länsimaiset normit tuntuvat menevät suunnilleen siinä, että kohdistettu markkinointi on lähes täysin OK, jonkinasteinen profilointi esim kansallisen turvallisuuden nimissä on jollain tasolla OK, mutta sen olisi syytä tapahtua jotenkin huomaamattomasti ja piilossa, ja esim ihmisen jättäminen kutsumatta työhönottohaastatteluun sukunimen perusteella on täysin väärin. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain kulttuurisidonnaisia valintoja ja aste-eroja samasta ilmiöstä.
Positiiviset stereotypiat eivät ole mitenkään automaattisesti sen harmittomampia kuin negatiiviset. Esimerkkitapauksena esim Yhdysvalloissa aasialaisiin kohdistuvat positiiviset stereotypiat akateemisesta ja tieteellisestä lahjakkuudesta, jotka lataavat monelle yksilölle vahingollisia ja kohtuuttomia odotuksia.
Akin ammatillinen tausta selittää hänen myönteisyyttään stereotypisointia kohtaan yleisesti: Pokerissa vastustajien profilointi ja stereotypiapohjainen pika-arviointi ovat merkittävä ja hyväksytty osa peliä. Se on myös hyvin harmiton ympäristö sterotypisoinnille - ihminen joka profiloi yksilön väärin tähän kohdistuvan stereotypian pohjalta vahingoittaa itseään, eikä profiloinnin kohdetta. Lisäksi tapahtuva vahinko tapahtuu täysin pelin kontekstissa, selkeästi säännötetyn pelin johon jokainen osallistuu vapaaehtoisesti.
Sijoitusmaailma voidaan nähdä hyvin samanlaisena jatkona pokeripöydälle. Yritysjohtajat osallistuvat vapaaehtoisesti melko kovaan peliin, ja heitä arvioitaessa kyse ei ole valta-asemasta. Tuntuu selvältä, että rahoitusta hakeva yritysjohtaja tarvitsee vähemmän suojelua kuin työtä hakeva rividuunari.
Summattuna, ei ole helppo sanoa millaiset yleistykset ovat miten haitallisia, ja miten hyväksyttäviä, yleistysten positiivisuus ei automaattisesti tee niistä harmittomia, ja on helppo nähdä miksi Aki näkee yleistyksensä hyväksyttävinä.
Ymmärrän silti täysin, miksi Cityconin johto on hermostunut juutalaisuusviittauksesta: Akille konteksti on puhtaan positiivinen, mutta positiivisuus ei ole itsestäänselvyys. Stereotypia juutalaisten taloudellisesti tarkkuudesta oli kuitenkin merkittävä osa natsien antisemiittistä propagandaa - sekä pitkää antisemiittistä perinnettä ennen sitä. Nykymaailmassakin, jopa kohdistettuna "valta-asemassa" olevaan ihmiseen, positiivisessa valossa stereotypia on ongelmallinen: Salaliittoteoria juutalaisista kansainvälisen rahamaailman huipulla ja taustalla on merkittävä osa modernia antisemiittistä propagandaa.
Pidän siksi hyvin ymmärrettävänä, että Citycon ennemmin reagoi viittaukseen välittömän aggressiivisesti, kuin jää pohtimaan onko se tässä yhteydessä kehu, ja ymmärtävätkö lukijat sen sellaiseksi. (Ja onko harmitonta, jos eivät)
Transaktioiden määrällä ei ole (käytännössä) merkitystä bitcoinin energiankulutukseen - se voidaan toki jakaa niiden kesken, mutta tilanteissa joissa bitcoinilla ei tehtäisi ollenkaan transaktioita, tai kaikki blokit olisivat lähes täynnä transaktioita, energiankulutus olisi lähes sama.
Merkittävä luku on louhijoille maksettavat palkkiot, joista suurin osa koostuu kiinteästä lohkopalkkiosta, ja pieni osa transaktioiden maksuista.
Kapitalismi johtaa siihen, että bitcoinin energiankulutus on hyvin helppo laskea. Lohkopalkkio on tällä hetkellä 12,5 bitcoinia, bitcoinin kurssi 10000 EUR, blokkeja 10 minuutin välein. Louhijoille maksetaan siis 18M eur vuorokaudessa, ja pienellä viiveellä louhijoiden määrä asettuu tasolle, jossa jonkin verran alle 18M eur vuorokaudessa käytetään maailman halvimman sähkön ostamiseen.
Tämän takia kannattaa toivoa, että bitcoin-hype ei nousisi ihan hirveästi, koska kurssinousu siirtyy pienellä viiveellä suoraan bitcoinin ei-mitättömän hiilijalanjäljen kertoimeksi.
Lohkopalkkiot puoliintuvat noin neljän vuoden välein, seuraavan kerran melko pian. Lähtökohtaisesti energiankäytön pitäisi noin puoliintua puoliintumisen tuloksena - tosin osan efektistä syö oletetusti puoliintumisen aiheuttama kurssinousu (joka toki on voinut jo tapahtua), kun uusien bitcoinien myyntipaine louhijoilta laskee.
