Uskon että Aki mieluusti haluaa tänne keskustelua, joten vänkään vähän vastaan hyvin ennakoitavalla tavalla :)
Stereotypiat ovat hyvin hankalia - ensinnäkin siksi, että yleisellä tasolla ne tosiaan toimivat. Demografisilla ryhmillä on valtavia korrelaatioita toimintatapoihin ja ominaisuuksiin. Ja yksilötasolla taas ne voivat aiheuttaa tosi rajua vahinkoa. Sitten punnitaan jotenkin yhteisön tasolla miten paljon yksilöllistä vahinkoa voidaan hyväksyä vaihdossa siitä, että jollain toisella on käytössä tehokas työväline. Nykyiset länsimaiset normit tuntuvat menevät suunnilleen siinä, että kohdistettu markkinointi on lähes täysin OK, jonkinasteinen profilointi esim kansallisen turvallisuuden nimissä on jollain tasolla OK, mutta sen olisi syytä tapahtua jotenkin huomaamattomasti ja piilossa, ja esim ihmisen jättäminen kutsumatta työhönottohaastatteluun sukunimen perusteella on täysin väärin. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain kulttuurisidonnaisia valintoja ja aste-eroja samasta ilmiöstä.
Positiiviset stereotypiat eivät ole mitenkään automaattisesti sen harmittomampia kuin negatiiviset. Esimerkkitapauksena esim Yhdysvalloissa aasialaisiin kohdistuvat positiiviset stereotypiat akateemisesta ja tieteellisestä lahjakkuudesta, jotka lataavat monelle yksilölle vahingollisia ja kohtuuttomia odotuksia.
Akin ammatillinen tausta selittää hänen myönteisyyttään stereotypisointia kohtaan yleisesti: Pokerissa vastustajien profilointi ja stereotypiapohjainen pika-arviointi ovat merkittävä ja hyväksytty osa peliä. Se on myös hyvin harmiton ympäristö sterotypisoinnille - ihminen joka profiloi yksilön väärin tähän kohdistuvan stereotypian pohjalta vahingoittaa itseään, eikä profiloinnin kohdetta. Lisäksi tapahtuva vahinko tapahtuu täysin pelin kontekstissa, selkeästi säännötetyn pelin johon jokainen osallistuu vapaaehtoisesti.
Sijoitusmaailma voidaan nähdä hyvin samanlaisena jatkona pokeripöydälle. Yritysjohtajat osallistuvat vapaaehtoisesti melko kovaan peliin, ja heitä arvioitaessa kyse ei ole valta-asemasta. Tuntuu selvältä, että rahoitusta hakeva yritysjohtaja tarvitsee vähemmän suojelua kuin työtä hakeva rividuunari.
Summattuna, ei ole helppo sanoa millaiset yleistykset ovat miten haitallisia, ja miten hyväksyttäviä, yleistysten positiivisuus ei automaattisesti tee niistä harmittomia, ja on helppo nähdä miksi Aki näkee yleistyksensä hyväksyttävinä.
Ymmärrän silti täysin, miksi Cityconin johto on hermostunut juutalaisuusviittauksesta: Akille konteksti on puhtaan positiivinen, mutta positiivisuus ei ole itsestäänselvyys. Stereotypia juutalaisten taloudellisesti tarkkuudesta oli kuitenkin merkittävä osa natsien antisemiittistä propagandaa - sekä pitkää antisemiittistä perinnettä ennen sitä. Nykymaailmassakin, jopa kohdistettuna "valta-asemassa" olevaan ihmiseen, positiivisessa valossa stereotypia on ongelmallinen: Salaliittoteoria juutalaisista kansainvälisen rahamaailman huipulla ja taustalla on merkittävä osa modernia antisemiittistä propagandaa.
Pidän siksi hyvin ymmärrettävänä, että Citycon ennemmin reagoi viittaukseen välittömän aggressiivisesti, kuin jää pohtimaan onko se tässä yhteydessä kehu, ja ymmärtävätkö lukijat sen sellaiseksi. (Ja onko harmitonta, jos eivät)
