Olet täällä
Mutta varmasti Kiina käyttää tilannetta hyväksi ja ostaa hyvin halvalla öljyä ja raaka-aineita.
Varmasti näin, mutta olen miettinyt voiko Kiina hakea jotain enempi. Yhtiöiden ostamine venäjältä (halvalla) ei ole välttämättä kuitenkaan kestävää, koska venäjä ei tunnetusti paljon välitä solmituista sopimuksista. Venäjä voi kansallistaa/tehdä erityisverotarkastuksen jne näihin yrityksiin, jos venäjä ei ole hajonnut tai on jotenkin kykenevä yhteiskunnan taloutta ylläpitämään. Tämä perustuu venäjän ydinaseistuksen suurempaan määrään Kiinaan verrattuna.
Eli kysymys kuuluu, voiko Kiina hyötyä tilanteesta muutenkin kuin tyhjentämällä venäjältä luonnonvaroja polkuhintaan? Oletuksena, että venäjä ei romahda vaan seuraa Pohjois-Korean viitoittamaa tietä.
Venäjä on ollut hiljaa hyökkäävä osapuoli militarisoidessaan Arktista aluetta, joka on se maailman osa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä jakavat hyvin pitkän yhteisen merirajan. Jännitteet ovat kasvaneet alueella vuosia valtioiden asettaessa vaatimuksia laivareitelle ja ilmastomuutoksen johdosta hyödynnettäväksi avautuville energiavaroille.
Nyt, Venäjän tunkeuduttua Ukrainaan, geopoliittisen painopisteiden muuttuessa kilpailu Arktisen alueen resurssien, alueiden ja käyttöoikeuksien hallinnasta vain kiihtyy. Kiinan näkökulma Ukrainan sotaan ja sen mahdollisuuksiin käyttää tilannetta hyväkseen valkenee pohjoisen laivaväylän eli Polar Silk Road mahdollisuuden avulla.
Kiinan kauppareitit Eurooppaan ja länteen ovat kulkeneet pääosin Aasian hankalia maaväyliä pitkin tai vesiväyliä Arabian ja Afrikan välistä sekä Välimeren kautta Atlantille. Kiinan painopiste ja hallintohalut ovat Aasia-Pasific-alueella ja sille luontaisempi väylä olisi idän kautta pohjoista reittiä. Tähän se tarvitsee toimivaa suhdetta Venäjään. Sen Venäjä myös tietää.
Yhdysvallat pitää arktista aluetta kilpailualueena, jossa pääviholliset ovat Venäjä ja Kiina:
The Arctic as a Contested Space - Great Power Competition
The Arctic has the potential to become a contested space where United States’ great power rivals, Russia and China, seek to use military and economic power to gain and maintain access to the region at the expense of US interests. U.S. National Security Strategy highlights the Arctic as a corridor for expanded strategic great power competition between two regions – the Indo-Pacific and Europe. The NDS identifies the erosion of the Joint Force’s competitive edge against China and Russia as a central problem the Department must prioritize while maintaining a favorable balance of power between the two theaters.
Arktisella alueella on useita monikansallisia ja monikerroksisia yhteenliittymiä ja toimijoita: EU, NATO, the Arctic Council, the Arctic Five (an ad hoc, non-binding group of the five Arctic littoral states: Canada, Denmark, Norway, Russia, U.S.A.), the Arctic Coast Guard etc.
Venäjä reagoi USA:n ja Euroopan pakotteisiin vuoden 2014 Krimin valtauksessa kääntymällä Kiinan puoleen, jonka seurauksena sen energiakauppa suuntautui voimakkaammin Aasian suuntaan - Moscow has turned to Beijing as a source of long-term financing and technology to aid the energy and infrastructure development in the High North. This has emboldened China’s pursuit of its Arctic economic ambitions under the auspices of its Polar Silk Road Fund at the exact moment when Beijing’s global economic ambitions under the banner of its Belt Road Initiative are gaining momentum. A confluence of economic and political interests led to accelerated Russian and Chinese cooperation in the Arctic, as highlighted by the Yamal Liquid Natural Gas Project, a $27 billion joint venture between the Chinese National Petroleum Corporation and the Russian energy firm Novatek.
Kiinan suhde Euroopan reunan tapahtumiin selkenee hyvin, kun kääntää pallokarttaa kyseisen maan suhteen ja vilkaisee tapahtumia uudesta suunnasta. Tulee näkökulmaa vaihtoehtoihin.
Linkki yleisnäkökulmaan the New York Times: https://www.nytimes.com/2022/03/27/us/army-alaska-arctic-russia.html
Linkki puolustukselliseen näkökulmaan: https://api.army.mil/e2/c/downloads/2021/03/15/9944046e/regaining-arctic...
Nyt kuvio muuttuu vielä toisella tavalla Suomen ja Ruotsin lähentyessä anomuksillaan NATO:a - kyse ei ole yksinomaan mitä Venäjä siitä tuumii, vaan näkeekö Kiina asiassa intressiensä vaarantuvan Polar Silk Roadin suhteen, jonka käyttö voi olla Venäjälle annettavan avun hinta.
Kuinka Coinbase (COIN) voi nousta kuopasta?
Linkki: https://www.google.com/finance/quote/COIN:NASDAQ?hl=fi
Ennakkomarkkinakaupankäynti näyttäisi osoittavan 13,13 % nousua tuntia ennen pörssin aukeamista. Jospa pahojen enteiden 13. perjantai pettäisi tänäänkin, löisi taikauskoa korville ja manaisi kurssit nousuun.
Linkki: https://finance.yahoo.com/quote/COIN?p=COIN&.tsrc=fin-srch
Ainoa keino hillitä inflaatiota on tuhota kysyntä ja lisätä työttömyyttä
Huhtikuun inflaatio jenkkimarkkinalla (edellisvuodesta tähän vuoteen) oli +8,3% eikä laskua ole näköpiirissä.
Vuosi sitten keväällä hinnat jo nousivat voimakkaasti, joten kasvu oli alkanut valmiiksi nousseelta pohjatasolta
Kulkutaudin aiheuttama häiriö työllisyydessä, tehdyissä työtunneissa ja työansioissa oli loppujen lopuksi lyhytaikainen ja vaikutuksiltaan jo hävinnyt aikaa sitten.
Työttömyys on Yhdysvalloissa painunut pienimmilleen niin, että se alkaa jo aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia talouteen.
“The only way to cool off inflation will be to destroy demand and raise unemployment,” said Jean Boivin, head of the BlackRock Investment Institute. “It won’t be as simple as raising rates as the markets are expecting.” Lähde: https://www.nytimes.com/2022/04/26/business/stock-market-today.html
Tässä kohtaa liiketalous ja FED:n rahavakaus asettuvat vastakkain. Keskuspankki kantaa vastuuta rahoitusvakaudesta ja työllisyydestä - liiketalous kantaa huolta kaupallisesta ympäristöstä ja osakkeiden pörssikursseista. This year’s decline in stock prices follows a historical pattern: “When unemployment is ultra low, the uppity times are behind us,” a bank research chief said. Hot labor markets and hot stock markets often don’t mix well. Lähde: https://www.nytimes.com/2022/04/26/business/economy/jobs-wall-street.html
Joten edessä on ylös-alas sahaavien liikkeiden aikaa, jossa erilaiset toiveet eivät löydä tasapainopistettään. Välissä ovat liike-elämä ja poliitikot kiskomassa taloutta kukin omaan suuntaansa.
Sijoittajana tässä ei voi muuta kuin katsella mittaritauluja ja pitää sormia nappuloilla.
En kyllä ymmärrä paniikkimielialaksi sen kuvailemista, että yhtiöiden osakekurssit vähitellen palautuvat paremmin kuvaamaan niiden ansaintakykyä ja tuloksen jakokykyä sijoittajalle suhteessa siihen, mitä hän saisi uusilla koroilla korkosijoituksista.
Kävin eilen Tampereella sijoitusmessuilla ja päivän päätteeksi seurasin Akin sovitellessa tyylinsä mukaan, laajoin liikkein ostohousuja jalkaan ja riemuitessa hintojen asettumista koko ajan houkuttelevimmille tasoille. Asennetta luennoitsija Pyysing sai avata useammankin lauseen verran saadakseen kuulijat samalle taajuudelle näkemyksessään.
Hintamuutokset ovat kyllä olleet nopeita ja yllättäviä. Taitekohtia avaa JP Morganin markkinanäkemys S&P500 indeksiluvuista huhtikuun viimeiselle päivälle päivättynä, s4:
Huhtikuun lopussa oltiin indeksiluvussa 4.132 ja eilen 11. toukokuuta luvussa 3.935. Hintojen lasku on johtanut siihen, että osakkeet ovat lähentyneet jo lähelle 25 vuoden keskiarvoa eteenpäin katsovan P/E-lukujensa suhteen, s5:
Ja tätähän on juuri odotettukin - hintojen järkevöitymistä. Osakehinnoilla on tietysti monenlaisia vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin vaikkapa eläkesäästöjen kautta, mutta kuluttajien velkavipu on lähinnä kiinnelainoissa - muu vieras pääoma on melko vähäistä - autolainoja, opintolainoja etc. s22:
Kuvan oikeassa reunassa näkyvässä säästöjen rahavirrassa tulee esiin, kuinka ilmaiseksi jaettuja koronarahoja laitettiin säästöön lisätalletuksina ja on nyttemmin purettu kulutukseen. Varmaan niillä pelattiin pörssissäkin, mutta ilmainen apu on nyt jo muissa riemuissa.
Linkki kuviin: https://am.jpmorgan.com/us/en/asset-management/adv/insights/market-insig...
RaastupA kirjoitti:
Mielestäni se on enemmän pelottavaa, että on näin paljon vipua markkinoilla edelleen.Vipujen purut, pakosta tai vapaaehtoisesti sita ennen, ei saa kovin helposti koko markkinaa sekaisin.
Kyllä sitä vipuja on ja valtioilla varsinkin. Mutta löytyy sitä ostovoimaakin ja tosilaajoja ostohousuja maailmalta:
Jos Pekka ei osta Helsingin pörssistä vipunsa hajottua, niin Börje tai John tai mikä lie langan päässä oleva ostaa kyllä. Joten iloitaanpa kurssien vilkkumisesta.
Coinbasen myynti pieneni 40 prosettia vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Odotettua pienemmät tuotot ja vaisu näkymä alleviivasivat kryptoalan karhumarkkinaa. Coinbasen (COIN) osake putosi jälkimarkkinassa vielä 15% yhtiön eilen raportoitua 430 miljoonan dollarin tappioista, jotka olivat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin se 47 miljoonaa, jota Wall Streetin analyytikot olivat odottaneet.
Coinbasen myyntituotot koostuvat pääosin kryptovaihdon palvelupalkkioista ja ne pienenivät 35% vuosituottona määrään 1,2 miljardia dollaria, poiketen analyytikkojen 1,5 miljardin odotuksista.
Yhtiö itse uskoo markkinaolosuhteiden olevan vain väliaikaisia ja keskittyy pitkäaikaisiin kehityskulkuihin. Kauppamäärät kryptoilla pienenivät 44% edelliseen kvartaaliin verrattuna ja kuukausittaisten käyttäjien määrät putosivat 9,2 miljoonaan eli edellistä kautta 20% pienempään määrään. Coinbasen Brian Armstrong vakuuttaa heidän olevan ahneita muiden ollessa peloissaan ja käyttävänsä tilaisuutta hyväkseen palkatessaan muilta nousevia kykyjä taloonsa, uusiin tuotteisiin ja palveluihin - #wagmi.
Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/7587d510-894a-4b1c-8923-b9711e3ce4d1
‘When the market zigs, I zag’
Tuli ostettua Coinbasea yhteen salkkuun eilen lisää rajahintaan 75,00 USD. Näillä eteenpäin.
Edit kuva ja linkki neljännesvuosiraporttiin: Coinbase-Q122-Shareholder-Letter.pdf (q4cdn.com)
Osakemarkkinoiden volatiliteetti on lisääntymässä - edellisvuosi oli tasaista kasvua ja nyt ollaan vuoristoradalla. Alla kuvassa päivien lukumäärä vuosittain, jolloin S&P500 indeksi on noussut tai laskenut yli 2,5% päivän aikana.
Linkki The New York Times, Willian P. Davis: https://www.nytimes.com/live/2022/05/09/business/economy-news-stocks-inf...
Viime vuonna ei juuri ollut huonoja uutisia, jotka olisivat estäneet jenkkien osakemarkkinaa kehittymästä - S&P500 indeksi kasvoi 26,9% sinä aikana. Kaupankäynti oli luonteeltaan merkittävän rauhallista, kulkutaudinkin aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Nyt volatiliteetti ja taantuman kanssa käsikkäin kulkevat voimakkaat kurssilaskut ovat palanneet.
Viime vuonna eli 2021 indeksi muuttui yli 2,5% vain yhtenä päivänä eli tammikuun 27. päivä, kun meemiosakkeet GameStop ja AMC nousivat yltiöhuippuihin ja FED ilmoitti samaan aikaan virustartuntojen uudelleen kasvun hidastavan talouden palautumista.
Maanantaihin mennessä tänä vuonna 2022 on ollut jo kahdeksan päivää, jolloin kurssinousut tai -laskut ovat olleet vähintään 2,5% eli karkeasti yksi jokaista yhdeksää kaupankäyntipäivää kohden. Kaikki suuret päivittäismuutokset ovat olleet nyt maalis-, huhti- ja toukokuussa.
Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_daily_changes_in_the_S%26P...
Suuret ja nopeat kurssinousut ja -laskut ovat tyypillisempiä taantumille ja niitä seuraaville ajankohdille - koronaa edeltävät olivat finanssikriisin 2007-11 aikoihin ja siitä palautumisessa. Sitä edeltävät volatiliteettia kerryttäneet tapahtumat olivat teknokuplan ja Manhattanin tornien kimppuun käynnin aikaiset hetket. Nämä pois lukien tavanomaisempaa on ollut vain harva iso muutospäivä joka vuosi.
Lisäksi on mennyt monta vuotta, ettei sellaista isoa muutosta ole ollut lainkaan: kymmenenä vuotena viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana!
Markkinan käydessä äksyksi ja rauhattomaksi onkin alettava välillä pohtia käyttäisikö varoja velkakirjoihin vai hyviin hampaisiin.
Viimeisen vuoden osakekehitys on pyyhkäisty pois ja markkinatunnelma on sen mukainen.
S&P 500 on palannut viime vuoden toukokuun lukemiin ja Nasdaq100 jopa senaikaisen alle, The New York Times, Markets:
Kehitys alkoi jo vuodenvaihteessa eikä loppua näy, CNN: https://edition.cnn.com/markets/fear-and-greed
Viime viikot ollaan oltu äkkinäisemmissä liikkeissä, WSJ:
Teknisten analyytikkojen näkökulmat antavat merkkejä siitä, ettei pohjaa ole saavutettu vaan olisimme asettumassa pidentyvään markkinan laskuun: “Our thinking is that stocks are likely to continue lower because we have not yet seen enough technical evidence to suggest a bottom process has started,” wrote JC O’Hara of MKM Partners. “Technical indicators are not oversold enough. The volume profile has shown little if any signs of real capitulation.”
Linkki: https://www.cnbc.com/2022/05/08/stock-futures-fall-as-wall-street-looks-...
Näillä eväillä juhannusta kohti.
Cibuksen lukuja eilen ilmestyneeltä, vuoden ensimmäisen kvartaalin raportilta:
Osinko
Lähde 22Q1-raportti: https://www.bequoted.com/bolag/cibus/download/?file=interim-report-q1-20...
Hyvästä kehityksestä huolimatta osaketta saa nyt vuodenvaihdetta edullisemmin:
Tunnusluvut viimeisimmän raportin perusteella:
Okei. Tajusin. Miten muuten, onko sitten järkevämpää ostaa ja myydä rahastoja? Esimerkiksi jos sijoittaisi nyt korkorahastoon ja kun talous kasvaisi, myisi rahaston ja sijoittaisi indeksiin?
Rahastoja ei myydä vaan lunastetaan. Palvelutarjoajasta riippuen voit lunastaa joko FIFO-periaatteella tai myös ostoerittäin vapaasti valiten. ETF-muotoisia rahastoja ostetaan ja myydään kuin osakkeita.
Kyllä rahastoja merkitään ja lunastetaan, mutta tahti on kovin erilainen kuin vaikkapa osakkeiden päivätreidaajalla. Alla on yksi omista rahastoistani viideltä vuodelta - Skagen Global A - jossa vertailuindeksinä on MSCI All country World index. Kun rahasto jäljittelee pääosin indeksiä, siinä on hyvä hajautus eli noin 3000 eri osaketta ympäri maailmaa: The MSCI ACWI captures large and mid cap representation across 23 Developed Markets (DM) and 24 Emerging Markets (EM) countries. With 2,939 constituents, the index covers approximately 85% of the global investable equity opportunity set.
Kuvassa sininen varjostus on rahaston arvo, siniset pallukat rahastomerkintöjä ja punaiset pallukat lunastuksia rahastosta (lunastettu rahastosta osuuksia käteiseksi elo-syyskuussa 2019 ja viime talvena ennen tämän vuoden alkua). Keltainen viiva on Dow Jones World indeksi vertailuarvona. Alarivin aika-akseli on toukokuusta 2017 toukokuuhun 2022.
Rahastoa olen viiden vuoden aikana merkinnyt aluksi satunnaisesti ja sitten kuukausiohjelman kautta tasaisesti joka kuukausi. Lunastuksia olen tehnyt silloin, kun näkemykseni mukaan edessä on todennäköisesti laskukausi. Lunastuksen koko voi olla noin 10...25% rahaston senhetkisestä koosta. Lunastetuilla varoilla olen ostanut muuta sijoitusomaisuutta - viime syksynä muistaakseni Volvo Car AB:tä ja Nordic Asia Investment Groupia.
Rahastosijoittajalla on perinteisesti pidempi sykli kuin swing-treidaajan muutama päivä...muutama viikko. Sykli voi kestää vuosia eli annetaan vaikkapa teknorahaston kertyä kymmenen vuotta ja parin vuoden välein viidesosa lunastetaan turvasatamaan. Tyyliä voi kutsua vaikkapa varainhoidoksi, jos sille nimi pitää antaa.
Jos rahastoja varojen kertyessä on useampia - itselläni tuossa salkussa toistakymmentä - varainhoidossa riittää puuhaa viikottain siinä kuin osakkeiden swingtreidaajallakin.
