Puolivillaisella väliaikaisratkaisulla jenkkihallinnolle tuli kuusi viikkoa lisäaikaa
Yhdysvaltain liittovaltion budjettivuosi päättyi lauantaina, syyskuun viimeisenä päivänä jälleen kaoottisissa merkeissä. Budjettisopua ei ole olemassakaan ja sopuun päästiin vain hallinnon rahoituksen väliaikaisratkaisusta, jolla vain jatketaan loppuneen budjettivuoden hallintomääräyksiä. Hallinto on osittain lamassa eikä pysty suunnittelemaan tai aloittamaan uusia ohjelmia.
Toistaiseksi on vältytty aivan viime hetkellä liittovaltion hallinnon sululta, joita on viimeisen puolen vuosisadan aikana ollut parisenkymmentä kertaa. Edellisen kerran hallinto suljettiin vuonna 2019.
Linkki YLE: https://yle.fi/a/3-10642828 ja https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-180842
Sijoittajan kannalta sululla olisi tavanomaista pahempi negatiivinen vaikutus tänä vuonna, sillä viranomaisten jäädessä kotiin menetetään merkittävä osa tilastoaineistosta, jonka perusteella FED tekee päätökset ohjauskoron tasosta.
Sululla on aina muitakin välittömiä vaikutuksia: bruttokansantuotoksen pieneneminen (lyhyellä aikavälillä 0,2 prosenttia viikossa), valtiohallinnon maksukyvyttömyys etc. mutta juuri nyt on ajankohtaista siirtyykö korkotaso pysymään korkeampana kauemmin.
Väliaikaisratkaisun syntyminen oli yllätys, sillä tilannetta pidettiin pahasti lukkiutuneena. Kovan linjan republikaanit jarruttivat päätöksentekoa, sillä laajempi ratkaisu sisälsi tuen Ukrainalle. Edustajahuoneen demokraatit taas olivat epäluuloisia ehdotuksen sisällöstä ja viivyttelivät tahallaan - jopa niin, että yksi edustajista veti palohälyttimestä niin, että kongressia jouduttiin evakuoimaan.
The surprise breakthrough upended expectations that Congress was too divided to pass anything in time to keep the government from partially shutting down at 12:01 a.m. Sunday. House Democrats initially were suspicious of the proposal and stalled for time. A false fire alarm ratcheted up the tension. On the Senate side, anger over the move to pull Ukraine aid led to a nerve-racking dinnertime delay.
Linkki WSJ: https://www.wsj.com/politics/policy/federal-government-shutdown-deadline-d714a1ef?mod=politics_lead_pos2
Jenkit ovat jo paatuneet valtion hallinnon jatkuvaan kaaokseen: ...the country has grown accustomed to chaos in the capital. Dysfunction is the new normal. The financial markets shrugged off the threat. The Dow Jones industrial average closed on Friday 1.3 percent down for the week, while the S&P 500 was down about half of that.
Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2023/10/01/us/politics/government-dysfunction-normal.html
Väkisin runnottu rahoituspäätös ei tyydyttänyt erityisesti niitä, jotka olisivat halunneet sen sisältävän tuen Ukrainalle: “This bill is a victory for Putin and Putin sympathizers everywhere,” said Representative Mike Quigley of Illinois, the only Democrat to vote against the bill, who said he did so because it did not include aid to Ukraine. “We now have 45 days to correct this grave mistake.”
Linkki: https://www.nytimes.com/2023/09/30/us/politics/government-shutdown-house-republicans.html?name=styln-us-government-shutdown®ion=TOP_BANNER&block=storyline_menu_recirc&action=click&pgtype=Article&variant=undefined
Jenkit etsivät epätoivoisesti poliittiset rajat ylittävää yhtenäisyyttä: “What I am asking, Republicans and Democrats alike, put your partisanship away,” Mr. McCarthy said before the House vote. “Focus on the American public.”
Samaa toivottaa maan presidentti päätökset hyväksyessään: “I just signed a law to keep the government open for 47 days,” the @POTUS account posted on Instagram. “There’s plenty of time to pass Government funding bills for the next fiscal year, and I strongly urge Congress to get to work right away. The American people expect their government to work. Let’s make sure it does.”
Linki CNBC: https://www.cnbc.com/2023/09/30/government-shutdown-live-updates-congress-faces-funding-deadline.html
Hiukan laajemmin katsottuna läntisen maailman talousympäristömme on melko huteralla pohjalla ja yllätysten todennäköisyys voi olla korkeampi kuin luullaankaan. Riskiä ja jännitystä kaipaavalle sitä voi olla tiedossa ihan kotoperäisestikin.
Hano wrote:
... vai voiko tätä ennustaa helpommin kuin esim. osakkeiden hintakehitystä? Velkakirjojen arvohan nousee kun korot laskee, ja laskee kuin korot nousee. Niin nyt kun ei vielä ole tietoa koska keskuspankit alkaa laskea ohjauskorkoja, voi olla hyvä hetki sijoittaa näihin. Sitten kun tulee ekat uutiset tulevista koronlaskuista, on jo myöhäistä?
Nimimerkki Hano pohdiskelee voiko velkakirjojen tuottoa ennustaa helpommin kuin osakesijoitusten. Tähän voi vastata niin, että analyysitietoa löytyy melkein yhtä laajasti kuin osakkeistakin ja keskuspankeista ainakin FED julkaise avomarkkinakomitean ennusteet koronmuutoshaluista ja -tasoista pitkälle eteenpäin. Linkki: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/edistyneet-sijoittajat/fed-ja-keskuspankit?page=0#comment-101259
Keskuspankin ohjauskorkoa nostetaan, kun rahapolitiikkaa kiristetään (alla punaiset alueet) ja lasketaan, kun kaikenlaisten kaameiden kriisien välillä on iisimpää aikaa (siniset alueet) ja rahaa väljennetään.
Z-sukupolvi on lättäkorkoista porukkaa eli heillä ei ole kovin omakohtaista kokemusta korkokuluista lompakon osana - vielä. Huonot ajat ja piinkovat pankit tulevat antamaan heillekin tuntumaa asiaan.
Linkki Yardeni: https://www.yardeni.com/pub/yieldcurveus.pdf
Yieldit käyttäytyvät siten, että lyhyiden lainojen yieldit (alla punaisella jenkkien kaksivuotinen valtiolaina) seuraavat melko tarkkaan keskuspankin ohjauskoron tasoa ja pitkien lainojen yieldit (alla sinisellä US kymppivuotinen) ennustavat kauempana edessä olevia korko- ja inflaatiotasoja.
Kaksivuotisen lainan yieldin käyttäytyminen näkyy, kun vertaa sitä FED:n ohjauskorkoon.
Taktiikkana tässä on ollut ostaa lyhyitä korkosijoituksia nyt vuoden aikana korkojen oltua nousussa. Nyt sitten pohditaan, luetaan FOMC:in yhteenvetoja ja yritetään arvata käännepistettä.
Sama nousumeininki on ollut menossa myös Euroalueella.
Linkki Yardeni: https://www.yardeni.com/pub/ptmcctchap10bond.pdf
Tässäkin ollaan kyttäämässä hetkeä jolloin korot voisivat alkaa laskea ja pitkien paperien yieldit muuttua kuvaamaan kauempana siintävää tulevaisuutta. Tällaisen hetken hyödyntämiseen olikin hyvä artikkeli Zenostockilta: https://www.nordnet.fi/blogi/zenostock-itavallan-valtionobligaatio/
Yksi tapa arvioida lainapapereiden hankintahetkeä on seurata ostavat muut niitä. Alla jenkkien, saksalaisten ja japanilaisten valtiolainojen käyrät.
Kysymys on nyt, että ostetaanko bondeja ja vastaus löytyy ainakin jenkkien valtiolainoille, joiden netto-ostot palasivat voimakkaasti kolme vuotta sitten - muu maailma ostaa.
Kuka näitä sitten ostaa? Hiukan käyttäytymistä kuvaavat ne japanilaisten henkivakuutusyhtiöiden ostot, jotka ovat kohdistuneet ulkomaisiin velkapapereihin.
Yhtiöt luopuivat viime vuonna korkojen noustessa velkapapereista hyvin voimakkaasti, mutta ovat tänä vuonna palanneet pitkien papereiden netto-ostajiksi.
Linkki Yardeni: https://www.yardeni.com/pub/usinterestrate.pdf
Onko suomalaisen korkosijoittajan aika ryhtyä beesailemaan - ensin jenkkipapereilla ja myöhemmin euroveloilla?
Juu. Pesän arvopapereiden rahaksi muuttaminen perustuu paljolti siihen, että ne yleensä muodostavat vain osan kuolinpesän arvosta. Perukirja on tehtävä kolmessa kuukaudessa ja se on samalla vainajan veroilmoitus.
Perintöverot tulevat melko nopeasti maksuun perukirjan toimittamisen jälkeen eli ensimmäinen erä kolmen kuukauden kuluttua perintöveropäätöksestä. Perilliset yleensä käyttävät perintöveron maksuun mieluummin pesästä saamiaan varoja kuin itse ansaitsemiaan.
Siksi osittainen perinnönjako talletuksista ja muista säästöistä on monille käypä ratkaisu.
PikkuPro wrote:
Kysymys, onko jollain näkemystä?
Osakkeethan arvostetaan kuolinpäivän mukaiseen kurssiin mutta ystäväni väitti, että verotta saa myydä vasta vuoden päästä? Ystäväni on näissä yleensä tietävä mutta itse en ole yhtään tietoinen tuollaisesta rajoitteesta?
Hauturi nyt salee ainakin tietää... <3
Myynnissä eka kysymys on myykö kuolinpesä ennen perinnönjakoa vai myykö perillinen osakkeet perinnönjaossa saatuaan?
Kuolinpesän osakkaat voivat yhteishallinnon aikana, ennen perinnönjaon toimittamista myydä pesään kuuluvaa omaisuutta, mm. pörssiosakkeita. Myynti on muuten normaalia, mutta vaatii kaikkien pesän osakkaiden suostumuksen ja myös perukirjan, jolla kukin osakas osoittaa osakevälittäjälle oikeutensa antaa suostumus.
Hankintamenona kuolinpesä käyttää perukirjaan merkittyä osakkeiden arvoa (eli kuolinpäivän päätöshintaa, jos kyseessä on pörssinoteerattu osake). Myynnistä voi syntyä luovutusvoittoa, jota verotetaan kuolinpesän pääomatulona.
Linkki tarkemmin: https://www.minilex.fi/a/kuolinpes%C3%A4-ja-osakkeiden-myynti
Kysyjän ystävän tarkoittama vuosi voi tulla siitä, että luovutusvoittoveroa laskettaessa hankintahinnaksi katsotaan perintöverotuksessa käytetty ja hyväksytty verotusarvo (yleensä sama kuin perukirjaan merkitty arvo). Perintöverotuksen vahvistamisessa voi vuosi vierähtääkin.
Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Kuolinpesän jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä Verohallinnolta.
Perinnönjaosta täytyy tehdä jakokirja. Perinnönjakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille.
Jakokirjasta täytyy käydä ilmi
- mitä on jaettu
- jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
- mitä kukin perillinen on saanut
- mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
- onko jako tehty kokonaan.
Jokaisen kuolinpesän osakkaan täytyy allekirjoittaa perinnönjakokirja.
Linkki VERO: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perinnonjako/perinnonjakokirja/
Perintönä tai lahjana saadun arvopaperin hankintamenoksi katsotaan se verotusarvo, jota on käytetty toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa. Osituksessa tai perinnönjaossa käytettyä arvopaperin arvoa ei voida vähentää hankintamenona. Maksettua perintö- tai lahjaveroa ei voida lukea hankintamenoon eikä muutenkaan vähentää luovutusvoiton verotuksessa.
Eli jakokirjaan voi tulla pörssiosakkeen jakohetken mukainen arvo, mutta sitä saaja ei voi käyttää luovutusvoittolaskelmassa, vaan on käytettävä perukirjan arvoa. Tämä voi hämmentää, jos jako viivästyy pitkään.
Arvopaperin perintöverotusarvo vähennetään hankintamenona sekä silloin, kun arvopaperin luovuttaa jakamaton kuolinpesä että silloin, kun perillinen luovuttaa perinnönjaossa saamaansa omaisuutta.
Linkki VERO: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48262/arvopaperien-luovutusten-verotus4/
Yleinen menettely on myydä kaikki arvopaperit nopeasti ja jakaa rahat - kukin perillinen voi sitten hankkia haluamansa arvopaperit itse rahoillaan. Tämä voi olla välillä vaikeaa esimerkiksi vanhojen puhelinosakkeiden kohdalla, joille ei helposti löydy käypää arvoa tai markkinaa.
Jos osakkeet saa perinnönjaossa, niiden omistusoikeus osoitetaan osakevälittäjälle jakokirjalla ja luovutusvoittolaskelmaan hankintameno otetaan perukirjasta. Myymistä ei tarvitse odotella, jos hinta on sopiva.
Jenkkien keskuspankki ilmoitti keskiviikkona päätöksensä peruskoron tasosta. Futuurien perusteella ennuste oli, että korkotaso pysyisi tässä kokouksessa paikallaan 5,25% - 5,5% välimaissa ja näin tapahtuikin.
Tämä ei tarkoittanut koronnostojen päättymistä vaan hidastumista odottamaan nostojen vaikutusta ja dataa.
Linkki Reuters: https://www.reuters.com/markets/rates-bonds/fed-hold-rates-steady-signal-policy-path-meeting-this-week-2023-09-19/
Viitteitä jatkosta kuunneltiin tarkalla korvalla. Vaimeidenkin näkemysten vaikutus pörssikursseihin voi olla voimakkaampaa kuin tekemättä jättäminen koron suhteen. Tiedossa on, että tänä vuonna on tulossa hyvin todennäköisesti vielä yksi koronnosto: "if policymakers do raise the policy rate again it would likely come at the November meeting - and the transition to the time next year when they will likely begin reducing interest rates as a way to stay in synch with lower inflation."
Syyskuun kokouksessaan FED:n julkaisema avomarkkinakomitean jäsenten mielipideyhteenveto osoitti heistä kahdentoista yhdeksästätoista suosivan vielä yhtä koronnostoa tänä vuonna, kun seitsemän haluaisi jättää korkovälin ennalleen. Seuraava kokous on lokakuun 31. päivä ja sitä seuraava joulukuussa.
Linkki FED:n papereihin pdf: https://s.wsj.net/public/resources/documents/projectionsl20230920.pdf
FED:n näkemys on muuttunut hiukan siltä osin, että korkotason lakujen arvioidaan tapahtuvan hitaammin.
Powell ilmoitti myös termillä "proceed carefully" jatkotoimenpiteiden (koronnostojen) tapahtuvan suuremmalla varovaisuudella kuin tähän asti. Tämä ymmärrettiin siten, että nyt FED istuskelee mukavasti ja seurailee asioiden sujumista itsekseen.
FED:n pidemmän ajan talousnäkymä vaikutti seesteiseltä ja varsinkin työllisyyden ja kasvun kehittymisen näkymät olivat lupaavia: They now see the unemployment rate, which was 3.8% in August, rising to 4.1% at the end of next year. “This would be a beautiful outcome. You’d be in macroeconomic heaven,” said former Fed governor Laurence Meyer, who runs an economic advisory firm. While the forecast “looks optimistic, I basically agree with it,” he said.
Labor markets, meanwhile, have shown signs of softening somewhat. The share of workers who are quitting their jobs—often a sign of bargaining power as employees leave for higher pay elsewhere—eased in July and is returning to prepandemic levels.
FED:n huolellisesti seuraama koronnostojen vaikutus työllisyyteen on pitänyt työn tarjonnan vielä korkeana eikä työttömyys näytä kasvavan taantumalukemiin, vaikka korkea korkotaso vaimentaakin talouskasvua.
Bondisijoittajalla on nyt tarkat ajat, sillä nyt on seurattava onko aika siirtää painoa lyhyistä pitkiin papereihin. Signs that the economy isn’t slowing have pushed up the yield on the 10-year Treasury note, which has traded this week at its highest level since 2007.
Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/section/markets-overview
Osakesijoittajan kannalta kokouksen viesti korkotason säilymisestä korkeana pidempään on järsinyt kasvuosakkeiden hintatasoa. Muut vaikutukset osakekursseihin nähdään kun muut keskuspankit ilmoittavat päätöksiään.
big bad bear wrote:
JR wrote:
Yrittäjäystävällinen lainsäädäntö, koulutus, keskittynyt osaaminen johonkin teknologiaan, tekijät jotka kannustavat lahjakkaita pikemminkin muuttamaan maahan kuin karkaamaan sieltä, voivat olla pysyviä kilpailuetuja, ja Suomi olisi voinut pärjätä näissä paremminkin. Mutta järkevä reaktio ei ole pyrkiä veroparatiisiksi, en näe miten se voisi olla kestävä kilpailuetu edes Suomen kokoiselle maalle.
Jep samoilla linjoilla kaikesta. Mutta en tarkoittanut, että kannattaisi pyrkiä veroparatiisiksi. Enkä varsinkaan kuvittele, että Suomen kaltainen maa voisi sellaisesta statuksesta nettona hyötyä pitkällä aikavälillä. Verotuksen, lainsäädännön ja asenteen puolesta olisi kuitenkin paljon opittavaa ketterämmiltä valtioilta.
Suomi ei ole muutettavissa veroparatiisiksi millään keinolla - se mahdollisuus meni meiltä ohi jo puoli vuosisataa sitten. Kanaalisaareksi meistä ei ole enkä Irlantiin verratessani niin suositellutkaan. Race-to-the-bottom oli hävitty irkuille kauan ennen kuin se alkoikaan.
Suomella ei ole todellista mahdollisuutta muuttaa itseään veroparatiisiksi demokraattisella päätöksellä, sillä enemmistö eli kolme viidestä saa tulonsa tai merkittävän tulonsiirtonsa veroista. Maan julkisen sektorin menot olivat toissavuonna 2021 noin 56 prosenttia bruttokansantuotteesta. Enemmistö työvoimasta (ja luultavasti lukijoistakin) saa tulonsa verotuloista eivätkä nämä ymmärrettävästi äänestä tulovirtaansa vastaan.
Linkki Veronmaksajat: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#998eb100
Sama valtion menojen kehitys oli muuallakin menossa erityisesti 1960...1980 luvulla, mutta jotkut muut maat ovat pystyneet jarruttamaan 1990-luvun rajujen talouslukujen jälkeen - meillä ei, vaan olemme päätyneet EU-maiden rupusakkiin.
Maan ratkaisut ovat olleet lyhytnäköisiä eikä pitkäaikaisia vaikutuksia ole edes yritetty selvittää. Kelvottomalle menolle on ollut ominaista:
- verojen kiristyminen
- edellisten sukupolvien työn tuhoaminen valtioyhtiöitä myymällä
- kaiken maailman maailmanparannus
- julkisen sektorin kasvattaminen turhaa puuhaa haalimalla
- julkisen sektorin velkaannuttaminen
- opiskelun keinotekoinen pidentäminen
Välttämättömiä ovat peruskoulutus, maanpuolustus, perusterveydenhoito ja liikenne- ja sähköverkot. Valtion talousarviosta löytyykin sitten monenmoista virastoa, joiden välttämättömyys ja kulut ovat kyseenalaisia.
Rand Paul: "Tasavalta kuolee, kun enemmistö huomaa voivansa äänestämällä saada toisten varat." Paul huomauttaa, että Ruotsissa on ollut pörssi vuodesta 1819 ja Suomessa vuodesta 1912. Hän kertoo Thomas Pikettyn WIR-tutkimuksesta, jonka mukaan 90 prosenttia Skandinavian varallisuudesta on yksityisessä omistuksessa – joka on enemmän kuin USA:ssa oli Ronald Reaganin aikana.
– ...niin kutsuttu Skandinavian sosialistinen menestys johtuu - tosi asiassa - vanhasta hyvästä yksityisomistuksesta ja kapitalismista!
Pohjoismaiden tarina on sosialismia edeltänyt menestystarina, talouden pysähtyneisyys sosialistiseen politiikkaan 1970-ja 80-luvuilla, ja lopulta paluu kasvuun 1990-luvulla kun keskustaoikeistolaiset hallitukset toivat markkinauudistuksia ja laskivat veroja.
Linkki Verkkouutiset: https://www.verkkouutiset.fi/a/amerikkalaiskirja-suomen-hyvinvointi-ei-tule-sosialismista/#fa013247
Pointti verotuksen viilaamiselle olisi päästä nyt rupusakista valtiona EU:n keskiarvon (yllä EU27 palkin alapuolelle) verotuksellisesti kiinnostavammalle puolelle. Voitosta on turhaa haaveilla. Pelkillä porokuvilla, kinoksilla ja sata vuotta vanhoilla muovituoleilla ei markkinamielenkiinto herää.
Linkki Vahtera: https://www.vahtera.blog/post/suomen-sosialistinen-tasavalta
Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, Uudessa-Seelannissa 4,8. Suomessa arvonlisävero on 24 %, Uudessa-Seelannissa 13 %. Suomessa bruttokansantuote asukasta kohden on 41.472 euroa, Uudessa-Seelannissa 34.527 euroa. Uudessa-Seelannissa valtion velka on 33 miljardia euroa, Suomessa 125. Suomessa on 200 kansanedustajaa, Uudessa-Seelannissa 120.
Uudessa-Seelannissa julkisella sektorilla on töissä 403.000 ihmistä, Suomessa 669.000. Molemmissa maissa työvoimaan kuuluu 46 % kansasta, mutta iso ero on se, että Suomessa niin moni saa palkkansa julkiselta sektorilta.
Toivoa ei häävisti ole ja siitä vasta inhimillistä kärsimystä syntyykin. Aito osaaminen hoituu muualla tekemisen kautta, mutta tulonsiirroilla elävä kansa odottaa uutta Nokiaa jonkun toimesta syntyväksi kuin Suurta Kurpitsaa kaikkein vilpittömimmästä penkistä.
Linkki Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/-/10623/vm-n-budjettiehdotus-2024
Budjettivaje ei ole vain yhden kauden murhe, vaan riepoo pitkään kuin näppylä siellä mihin aurinko ei paista. Jos pahasti sattuu, vaiva jatkuu kahden sukupolven yli niin, että me suomalaiset alamme olla omassa maassamme vähemmistökansana - arvio nykysyntyvyydellä ja väestön vaihtuvuudella se hetki on kuulemma vuodessa 2090.
Ihmettä odotellessa kassavirtaa arvostavan on hyvä hajauttaa osinkoja ja arvonnousuja edes osaksi joihinkin maailman pahuutta paremmin kestäviin markkinoihin.
Irlannin syksyinen talousongelma - Mitä tehdä kymmenen miljardin ylijäämällä?
Kelttiläisellä tiikerillä on Dublinissa huolena iso budjettiylijäämä monikansallisten yritysten matalan verotuksen vuoksi. Irkut eivät tiedä mitä tehdä: Rakentaa lisää asuntoja? Tai uusi maanalainen? Hukata rahat pois?
Linkki BBC: https://www.bbc.com/news/articles/c512zl7jj04o
Kolmekymmentä vuotta sitten viiden miljoonan ihmisen Irlanti oli yksi Euroopan unionin köyhimmistä maista. Onnistuneen talouspolitiikan avulla 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli noussut yhdeksi Euroopan varakkaimmista maista. Kasvua vauhdittava tekijä oli alhainen yritysvero, jota alennettiin vuonna 1999 silloisesta 32 prosentista nykyiseen 12,5 prosenttiin.
Maan bruttokansantuote kasvoi 1995-2007 keskimäärin 6% vuodessa. Vuoden 2008 talouskriisiin tullessa irkkujen asuntojen yliarvostus alkoi purkautua ja asuntojen keskimääräinen myyntihinta puolittui parissa vuodessa. Irlanti oli ensimmäinen maa, joka suistui taantumaan 2008 finanssikriisissä. Silloin sen kotitalouksien velka nousi kehittyneen maailman korkeimmalle tasolle eli 190 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Irlanti joutui nopeasti lisäämään ulkomaista velkaa kymmeniä miljardeja (itse asiassa 77 miljardia dollaria), jottei menisi maksukyvyttömäksi. Maan talous kuitenkin palautui 'siedettävään tilaan' jo vuoden 2011 aikana.
Vuonna 2017 Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia. Tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat erilaiset kemikaalit, lääketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lisäksi maa on panostamassa lääkinnällisten laitteiden valmistukseen.
IT- ja lääkealan yritykset ovat nostaneet maan taloutta ja Applen ja Googlen kaltaiset jättiyritykset ovat investoineet maahan ja työllistävät noin 10% maan työvoimasta. Niiden osuus maan bruttokansantuotteesta on samaa luokkaa.
Nyt rahaa tulee ovista, ikkunoista ja pubien hyllyiltä: Swollen by rising corporate tax revenue, mainly from American tech and pharmaceutical corporations, the government is expecting to have a record budget surplus of 10 billion euros ($10.9 billion) this year. Next year, the windfall is projected to be even larger, reaching €16 billion.
Alhainen yritysvero on vuosien varrella saanut monikansalliset yritykset sijoittamaan merentakaiset tytärtoimintonsa juuri Irlantiin. Veroa alentamalla verotuksen summatulot ovat vähitellen kasvaneet tuoden maan hallinnolle taloudellista joustokykyä ja samalla ärsyttäneet muita maita. Irlannin houkuttelevuutta eivät ole vähentäneet globaalin yritysverotuksen yhtenäistämisehdotukset.
Hallinnolle liika raha on pulmallista, sillä se ei tiedä lokakuussa valmistuvaa budjettia tehdessään mitä tehdä tällä rahapotilla. Irish Timesin tekemässä kyselyssä 40% asukkaista suosisi rahan käyttöä joukkokulkuvälineisiin, talonrakentamiseen, sairaaloihin ja kouluihin kun taas 25% suosisi julkisia palveluja kuten terveyspalveluja ja koulutusta. Yhdeksän prosenttia valitsisi muiden verojen alennukset ensimmäisenä vaihtoehtona. Viisi prosenttia maksaisi pois valtion velkaa ja panisi säästöön tulevia eläkemenoja varten.
Maan omia asiantuntijoita pohdituttaa Irlannin oma maine kehnona pitkien hankkeiden suorittajana: “If you wrote a book of case studies to show how badly things can go wrong with mega projects, for a small country we sure could offer a few clangers as entries.”
Maan sisäiseen keskusteluun vaikuttaa lisäksi sukupolviero - viisikymppiset julkisen talouden edustajat haluaisivat laittaa rahat säästöön sateisen päivän varalle, kun taas kolmekymppiset kertovat olevansa menossa upoksiin juuri nyt.
Kukaan ei tiedä kuinka kauan kultainen rahavirta ja hyvät ajat kestävät. Suurin osa yritysveron tuomasta ylijäämästä tulee jenkkiyrityksiltä: Meta, Apple, Google ja Pfizer, jotka ovat kanavoineet kaikki ei-amerikkalaiset toimintonsa ja immateriaalioikeutensa irlantilaisten tytäryritysten kautta. Näitä verotetaan nyt 12,5 prosentin tuloverolla. OECD ajaa ehdotusta globaalista viidentoista prosentin minimiverosta, joka heikentäisi Irlannin veroetua muihin maihin nähden.
Lisäksi kyseinen vero muodostaa neljänneksen Irlannin kaikista verotuloista, kun muualla Euroopassa yritysverotulo on kymmenys: According to Prof Barrett, who pointed out more than 25% of tax revenue in the Republic of Ireland comes from corporation tax – compared an average figure of less than 10% across Europe.
Irlannin varoitetaan olevan liian luottavainen hankkimansa ylijäämän suhteen: "What flows in so easily might easily flow out again". Verolait muuttuvat jenkkilässä helposti ja verot voivat helposti suuntautua jonnekin muualle.
Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2023/09/15/business/ireland-fiscal-budget-surplus.html
Samojen pulmien kanssa on alkanut ahkeroimaan uusi hallinto täällä kotimaassa; tosin huolenaan hirveä alijäämä eikä ylijäämä. Voisivat putsata linssit, katsoa merta edemmäksi ja miettiä olisiko veroasteelle tehtävissä jotakin käänteentekevää. Sitten ei tarvitsisi muuta kuin laittaa kädet tulovirran alle ja alkaa pohtia mihin käyttää.
Olosuhteet ovat liki samat, paitsi irkut voittavat meidät suuremmilla tuloilla ja pienemmillä (Suomi 36,6% vs Irlanti 26,1%) veroilla.
ja luvut Irlanti vastaan Suomi:
Linkki Versus: https://versus.com/en/finland-vs-republic-of-ireland
Linkki: https://countryeconomy.com/countries/compare/ireland/finland
Syksy näyttää pörssin markkinavirettä odotellessa, onko valintasirkus tuonut meille laskutaitoisia julkisia meno- ja tulokehyksiä ripustelemaan?
Miten ostaa obligaatioita eli bondeja?
Toissavuosisadalla suomalaisilla ei juuri ollut käteisvaroja, sillä maatalousyhteiskunnassa tarvittava joko tehtiin itse tai vaihdettiin itse viljeltyihin tuotteisiin tai käsitöihin. Markkaakaan ei ollut olemassa, sillä valuuttana oli rupla. Pankkilaitos ei ollut kehittynyt muutamaa säästöpankkia lukuun ottamatta.
Velkapapereita sen sijaan oli - Suomi on rakennettu velalla. Obligaatioilla on kuitattu Nikolain kirkon ja Bomarsundin linnakkeen rakentamisvelat, Saimaan kanava ja Suomen rautatiet. Obligaatiolainoilla on rahoitettu itsenäistyneen Suomen nousu, lunastettu lahjoitusmaat sekä ratkaistu torpparikysymys ja pari nälänhätää.
Obligaatioista: https://obligaatio.fi/
Ensimmäisen suomalaisen obligaation liikkeellelasku tapahtui, kun Suomen Senaatti sai helmikuussa 1841 Keisarillisen Majesteetin armollisella julistuksella oikeuden ulosantaa sadan hopearuplan arvoisia welkaseteleitä (eli obligatsioneja). Myöhemmin valtio laski liikkeelle suuren ruplamääräisen lainan tarkoituksenaan rakentaa Saimaan kanavaa. Kansan suussa näitä obligaatioita alettiin pian kutsua Saimaan seteleiksi - Saima sedlar. Obligaatiot olivat myös täysin laillisia maksuvälineitä - siis seteleitä - ja sellaisina niitä myös käytettiin.
Linkkiä obligaatiohistoriaan, Pörssitieto, Kantanen: https://www.porssitieto.fi/osake/jvk/kantanen.pdf
Näistä ajoista obligaatiosäästäminen on kokenut kovia varsinkin valuuttamuutosten ja inflaation johdosta indeksiehdoista ja "kultareunoista" huolimatta.
Ennen ostonapin painamista olisi hyvä tunnistaa tämän hetkinen korkomarkkinaympäristö:
USD dollarisijoittaja:
- korkokäyrä on käänteinen (invertoitunut) eli lyhyet korkeita, pitkät kohtuullisia
- peruskorkoa edelleen nostetaan, pivot ehkä jossakin vuoden...puolentoista päässä
- valuuttakurssiriski
EUR eurosijoittaja:
- inflaatioriski, peruskorkoa edelleen nostetaan eikä loppua näy
- esimerkiksi Nordea Pro Euro Obligaatio, vuoden alusta +1,07%, mutta kolmen vuoden ajalta -18,02%, linkki: https://www.nordeafunds.com/fi/rahastot/pro-euro-obligaatio
Huomionarvoista on, että menneet nollakorkoympäristön tiedot eivät kerro tuotoista tulevassa korkeampien korkojen olosuhteissa.
Seligson kuitenkin kertoo suuntaa antavan tuottoennusteen korkorahaston juoksevan tuottotason perusteella, hallintokulut huomioiden:
Linkki Seligson: https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/FundValues_FI.html
Mandatum ohjeisti huhtikuussa: "Nykyisessä käänteisen korkokäyrän ympäristössä, jossa keskuspankkien ohjauskorot ovat korkeita suhteessa pitkien valtionlainojen tuottoihin, kannattanee pysyä sijoitushorisontin lyhyemmässä päässä, sillä monien keskuspankkien odotetaan pian lopettavan koronnostot ja alkavan jopa laskea korkoja niinkin pian kuin ensi vuoden alussa."
Samaa neuvoi Schwab Center for Financial Research kesäkuussa: "If rates are rising, you lock in higher yields as bonds mature; if rates are falling, you benefit from the longer-term bonds purchased when rates were higher."
Eli parhaillaan on menossa nousevien korkojen vaihe, jossa suositellaan pysymistä lyhyissä koroissa. Tämä tarkoittaa alle vuoden maturiteettia - rahamarkinainstrumentteja - jossa korkopositiot uusiutuvat koko ajan nopeasti ja korkotuotto paranee koronnousun myötä.
Tähän tuotteita ovat muun muassa:
USD-sijoittajat:
1–2 vuoden Yhdysvaltain valtionlainat tai velkasitoumukset (T-bills)
1-2 vuoden likvidit investment grade -yrityslainat
EUR-sijoittajat:
Vahvojen EU-maiden 1–2 vuoden valtionlainat (Saksa, Alankomaat, Ranska jne.)
1-2 vuoden likvidit investment grade -yrityslainat
Pelimiehet voivat tietysti tarttua high yield -yrityslainoihin, joiden tuotto on laskennallisesti korkeampi, mutta luottoluokitus alempi. Niissä on huomattava, että riski erityisesti talouden heikentyessä ja taantuman uhatessa ei juuri poikkea osakesijoituksesta, joten ne eivät aivan tuo tavoiteltua suojaa tai hajautusta.
Aiheesta lisää Mandatum katsaus huhtikuussa: https://www.mandatumtrader.fi/sisallot/artikkelit/bondeja-salkkuun-miksi-ja-miten/
Bondirahaston ostaminen on yksinkertaisempaa kuin yksittäisten velkakirjojen hankkiminen, joiden osalta pitäisi päättää ja noudattaa jotakin yleisistä bondisijoittamisen strategioista:
Linkki Fidelity: https://www.fidelity.com/learning-center/investment-products/fixed-income-bonds/bond-investment-strategies
Mikä velkakirjojen ja niiden erääntymisten yhdistelmä sopii parhaiten kenellekin riippuu jokaisen yksilöllisistä tarpeista. Yhtä kaikille sopivaa keinoa ei ole.
"The way you layer together bonds with varying interest rates and maturities should differ depending on your needs," says Kathy Jones, Schwab's chief fixed income strategist. "There's no one-size-fits-all strategy."
Bondit tikapuurakennelmana
Lyhyimmän bondin erääntyessä ostetaan uusi bondi tikapuun alimmksi portaaksi. Tavoitteena on hyvin ennustettava tulo.
Bondit levytangossa
Ostetaan bondeja, jotka erääntyvät seuraavan kolmen kuukauden...kolmen vuoden sisällä ja lisäksi sellaisia, jotka erääntyvät 7...10 vuoden sisällä. Lyhyiden bondien erääntyessä sijoitetaan summa joko uusiin lyhyisiin tai korkonäkemyksen mukaan pidempiin bondeihin. Tavoite on hyötyä nousevista koroista.
Bondit kertapanoksena
Tässä menetelmässä ostetaan vuosien varrella bondeja, joiden erääntyminen kohdistetaan tapahtumaan samoihin aikoihin. Tapa voi sopia säästäjälle, joka tarvitsee merkittävän summan tiettynä ajankohtana - vaikkapa asunnon hankintaan. Tavoite on siis tyydyttää joku lähiajan kustannus.
Linkki Charles Schwab: https://www.schwab.com/learn/story/which-bond-strategy-is-right-you
Menetelmiä voi yhtä lailla kasata yhteen tavallisista tai pörssinoteeratuista rahastoista yhdistelemällä niitä edellä mainittuja menetelmiä mukaillen.
Itselläni on osakerahastojen joukossa Evli Likvidi B (modifioitu duraatio 0-1 vuotta) ja Evli High Yield Yrityslaina B (pitkä korko). Lisäksi osake-etf:ien joukossa on iShares USD Treasury Bond 0-1yr UCITS ETF USD (Dist) (lyhyt US valtiolaina), ISIN: IE00BGR7L912 ja iShares USD TIPS UCITS ETF USD (Acc), ISIN: IE00B1FZSC47 (inflaatiosuojattu US valtiolaina, pitkä korko, vaihteleva maturiteetti).
Alla TIPS:in lainojen maturiteetti
Linkki justETF: https://www.justetf.com/uk/etf-profile.html?isin=IE00B1FZSC47&from=search#stock-exchange
Itse olen nähnyt helpoimmaksi bondirahastojen pitämisen, koska osakepositiossakin on aivan riittävästi puuhaa ja hääräämistä. Korkorahastoissa tuotot ovat kireämmät, joten niissä rahastokulujen merkitys on osakerahastojakin tärkeämpi ottaa laskuissa huomioon.
Ihan mukava on seurata bondirahastojenkin piristymistä ja tuottoprosenttien jo vähitellen reippaaksi yltyvää kertymistä. Jospa Veikkaus ryhtyy palauttamaan Suomen valtion vanhaa tapaa arpoa rumpukoneessa osa valtiolainoista takaisin maksettaviksi bondihaltijoille kesken lainakauden - siinä olisi lauantaiohjelmaa ja pelijännitystä sijoituskansalle, kun kakun koristeena olisi vielä viiden vuoden palkinto-obligaation koko korkosumma.
Rautasalkku wrote:
Itse ostin iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF(IS04), ja täytyy kyllä sanoa etten ymmärrä siitä oikeastaan mitään, joskus se kai maksaa ulos jotai osuuksia, mistään en ole löytänyt koska ja kuinka paljon.
iShares USD Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (Dist) osingonmaksu
Tikkerillä IS04 oleva iSharesin yli kaksikymmenvuotisia US valtiovelkakirjoja sisältävän ETF:n tiedot osingonmaksuineen löytyvät muun muassa justETF:n databasesta.
Tuossa yläosassa on välilehdet, jossa kohdassa Dividends näyttö siirtyy alaspäin kertomaan osingonmaksusta varsin riittävät tiedot.
Kuvassa näkyy myös osingon osuus (harmaa) kokonaistuotosta eli yieldistä (punainen tappiota, vihreä voittoa).
Osingon maksu tapahtuu tälle puolivuosittain ja näkyy alla olevassa kahdeksan vuoden taulukossa samalla sivulla.
ETF:n tuotto on vaihdellut voimakkaasti, mikä näkyy lämpökartassa.
Ja paremmin myös aikakaaviossa:
Itselle sopivan bondietf:n etsintään voi käyttää myös justETF:n screeneriä, jolloin niiden ominaisuudet tulevat samalla tutummiksi eri versioita vertaamalla. Tietosivulta löytyvät myös tikkerit eurooppalaisiin pörsseihin.
Linkki screeneriin: https://www.justetf.com/en/find-etf.html
Saudit ja Venäjä jatkavat öljyn tuotannon supistamista vuoden loppuun asti
Öljyn hinta on ollut nousussa Saudi Arabian ja Venäjän ilmoitettua jatkavansa OPEC+:n toukokuussa sopimaa tuotannon supistamista, jonka piti päättyä lokakuussa. Talvikauden kysyntä on samaan aikaan hankintavaiheessa ja tiukkeneva tarjonta nostaa hintoja. Jos Kiinan öljyostot pysyvät vahvoina, hintatasolla (alla sininen) on edellytyksiä pysyä korkeina kevääseen asti vaikka varastoja purettaisiinkin.
Kiinan tuonti ja vienti putosivat elokuussa heikon kuluttajakysynnän vuoksi, mutta sen öljytuojat nostivat öljytuontia maahan 30,9% viime kuussa kun kiinalaiset jalostamot täyttivät varastojaan ja nostivat tuotantoaan hyötyäkseen isommista voitoista polttoaineviennissä.
Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2023/09/08/oil-prices-ease-on-demand-concerns-still-headed-for-weekly-gain.html
Tuotantomuutos näkyy aluksi saudien ja Venäjän viennissä.
Data näyttää, että saudit ovat vähentäneet vientiään voimakkaasti elokuussa, jopa enemmän kuin heinäkuussa. Venäjän vienti on myös laskenut jonkin verran, joskin lasku on vielä kausiluonteisen muutoksen rajoissa.
Myös muut OPEC+ maat ovat hieman vähentäneet vientiään - ehkä alle 500 kbd verrattuna huhtikuuhun, jonka jälkeen toukokuussa osapuolet yhdessä päättivät rajoittaa kahdeksan maan tuotantoaan.
Tuotannon alentaminen ei kuitenkaan ole vielä vähentänyt sitä öljyn määrää, joka on saapunut ostajille, sillä merellä matkalla olevat varastot ovat vasta saapumassa satamiin.
As for Saudi Arabia, there is an important qualification to be made for the short-term impact of the latest export cut. All five Arab grades have seen a drastic decline in volumes at sea over the month of August, by 45mb or close to 1.5mbd (see left-hand chart below). That means, while Saudi Arabia has exported much less of its crude, more has been arriving at clients’ ports.
Tuotannon vähentämisessä on samaan aikaan saudien osalta myös kyse syksyn kausikunnossapidosta tuotantolaitoksissa ja epäilyksistä Kiinan talouden terveydestä.
Linkki Vortexa, David Wech: https://www.vortexa.com/insights/crude/full-impact-of-saudi-led-cuts-yet-to-come/
Kysyntä ja tuotanto sinänsä eivät näytä pahalta vaan vetävät hyvin. Kysyntä luultavasti pystytään tyydyttämään, joskin hintataso noussee sadan dollarin liepeille, mutta ehkei ylitä sitä drastisesti. Muussa tapauksessa se toisi pahoja uutisia maailman taloudelle.
