Olet täällä
Mitä pördessä oikein tänään tapahtuu? Indeksi isosti alas ja esim. gaming-osakkeissa monet laput -10% näennäisesti ilman uutisia? Mitä olen missannut.
Investors have become increasingly concerned about signs of inflation, forcing many money managers to pare their positions in technology stocks
Investors around the world retreated from stocks Tuesday as a selloff in technology companies spread to other sectors of the market, leading to broad declines across major U.S. indexes.
The Dow Jones Industrial Average tumbled about 450 points, or 1.3%, in recent trading, on pace for its worst one-day drop since late February. The S&P 500 fell 1%. The Nasdaq Composite lost 0.4%.
Investors have become increasingly concerned about signs of inflation lately, forcing many money managers to pare back their positions in technology stocks. Growth stocks have traded lower for most of the past week, with the Nasdaq Composite down nearly 5% for May.
Lähde: https://www.wsj.com/articles/global-stock-markets-dow-update-05-11-2021-...
Asenteen korjausta kaikkialla maailmassa - se on se uutinen:
Laskelmia uusitaan, toukokuun toimia, toukotöitä.
No kun valtion kassassa on just sopivasti noin neljä miljardia ylimääräistä. Nykyisellä kassalla rahat riittäisivät meillä kuluihin ihan juhannukseen asti.
Normaali varanto keikkuu siinä viiden miljardin paikkeilla ja rahat riittävät noin kolmen viikon kuluihin - ja nyt on melkein yhdeksän. Ja Välimerellä tarvitaan kun kalaakaan ei siellä tule. Rakennuksetkin on ihan romuna kun ovat tuhat vuotta vanhoja.
Lähde: Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta (valtionvelka.fi)
Meillä on paljon yksinkertaisempaa - poliittiset päättävät ensin menot ja sitten hankitaan tulot - pakottamalla ja lainaamalla. Italiassa on vaikeampaa kun ne harjoittavat kaksinkertaista kirjanpitoa: ensin lasketaan tulot ja niistä vähennetään menot - eihän siitä jää jäljelle heille mitään.
Kummut kaupan 5,15€ vs. eilisen 5,46e. Ajoituksen makua ilmassa kun SSAB:ssakin isommat omistajat irroittelevat?
Mitenhän tässä osakkeenomistajan oma pääoma per osake pienenee? Osakkeita tulee vajaa 10% lisää ja myyntitulo käytetään vieraan pääoman vähentämiseen. Netto-omaisuus ei muutu mihinkään.
Laskusääntö
Osakekohtainen oma pääoma (BPS) = Oma pääoma ilman vähemmistöosuutta / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita.
Osakkeen kurssin pitäisi silloin laskea vastaavasti, koska jakajia on enemmän.
Kassavirta on kyllä ollut negatiivinen eikä eläkevastuu sitä helpota.
Omavaraisuus ei kyllä ole huono:
Hiukan kummeksuttaa velan käyttö - erääntyvät:
Täman lapun kanssa on aikanaan polttanut näppinsä ja oppinut varomaan. Outo se on edelleenkin.
Cibus näyttää etenevän hyvin ja pientä hyppyä näkyvissä. Kurssi nousee vaikka mitään erityisiä uutisia ei ole. Ehkäpä raha etsii suojaa.
Keltainen viiva on Tukholman pörssin isojen yhtiöiden indeksi, joiden kyydistä Cibus on vuoden alusta jäänyt. Niin voi tietysti kiinteistöyhtiöltä odottaakin kun sykliset säntäävät. Kuva: Cibus Nordic Real Estate AB (CIBUS) osake - Nordnet
Inderes on pitänyt tavotehinnan paikallaan viime kuusta. Lähde ja lisätiedot: Cibus Nordic Real Estate | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Position paino salkussa on jo riittävä, joten tyytyväisenä vain seuraillaan.
Visaa ei sanota digitaaliseksi kullaksi, mutta se on silti sijoituskohde. Visan osakkeita nimittäin saa pörssistä, jos täällä on henkilöitä, jotka haluavat sijoittaa tulevaisuuden digitaalisiin mainstream-maksujärjestelmiin.
Visa ja Mastercard löytyvät sijoituksina helpoimmin vaikkapa Skagen Global A rahaston sisällöstä ja aika monen muunkin rahaston listoilta.
Maksuliikennepuolella on hyvä muistaa, että vanha kunnon IBM hoitaa 80% Visan ja Mastercardin maksuliikenteestä. Aiheesta löytyy myös melko tuore opinnäyte:
Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen finanssialalla
Pikkupeura_Pyry.pdf (theseus.fi)
Teknologia kehittyy omaan tahtiinsa mutta eipä kauaa kestä, kun jo alan vanhat konnat hiljaa taustalla alkavat tehdä sillä rahaa.
Hintojen nousun jälkiseurauksena tuleva korkojen nousu romahduttaa harhaiset kasvuyrityslaskelmat niissä olevien velkakuormien kulujen kasvaessa. Osinkoyhtiöilä on helpompaa: nousevat ostokulujen numeroarvot siirretään nouseviksi myyntituotoiksi ja velkalastin ollessa kohtuullinen tunnusluvut vain paranevat. Jenkkitalous laskee kauas ja heillä muutoksista on saatavissa tietoja hyvissä ajoin. Nollakorkoa ei ole vaan joko matala tai normaali korkotaso. Samalla kurssit muuttuvat ja ne nähdään heti täälläkin.
Eurooppasijoittajalla on hankalampaa hajanaisen valtiokorkoympäristön takia. Meillä ei sada euroseteleitä taivaalta eikä elvytyksestä ole tietoakaan. Hallinto ei edes tiedä mitä se olisi ja sen sijoittajaäänestäjät aavistavat.
Viitettä tulevasta on etsittävä hintaindikaattoreista. Jotain ympäristökehityksestä kertoo asuntojen hintojen muutos meillä ja naapureilla:
En tiedä mitä naapurimme tekevät eri tavalla, mutta koronan haitan torjuminen on nostanut siellä tärkeintä hintatasoa eli kotien hintoja. Hinnoista ja inflaatiosta Suomen Pankki huhtikuussa:
Kuluttajahintojen nousu hidastui vuonna 2020 energian ja etenkin raakaöljyn hinnan voimakkaan laskun vuoksi. Inflaatio yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna vauhdittuu 1,3 prosenttiin vuonna 2021 energiahintojen nousun ja muiden tilapäisten tekijöiden vuoksi. Palveluhintojen nousu ylläpitää inflaatiota vuosina 2022–2023.
Tulevien vuosien talouskasvu nojaa vahvasti yksityiseen kulutukseen. Työttömyydeltä välttyneiden kotitalouksien tulot kasvavat vakaasti ja kuluttajien luottamus vahvistuu pandemian hellittäessä. Kuluva vuosi näyttää, millaisin vaurioin kriisin koettelemat toimialat selviävät kriisistä ulos. Kriisin jälkeen palataan hitaampaan kasvuun, jota rajoittavat työikäisen väestön supistuminen ja vaimea tuottavuuskasvu. Edessä ovat siis samat rakenteelliset haasteet, joiden kanssa Suomessa on painittu finanssikriisistä lähtien.
Lähde: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/artikkelit/kasvu-vahvistuu-pandemian...
No miten hallinto on toiminut yksityisen kulutuksen suhteen meillä - ei mitenkään vaan keskittyy laastaroimaan kuntien kuluhaavoja, mikä ei tietenkään johda mihinkään.
Hallinnon suoriutumista mitataan bruttokansantuotoksen kehittymisellä, joka meillä jää alle 2,7 % seuraavan kolmen vuoden aikana. Entäpä muualla Euroopassa:
Muualla päästään yli 3,5 - 4% ja ainoa, joka Suomea nostaa on vientiteollisuus. Saadaanko se nousemaan? Toistaiseksi tuotannon arvon ja liikevaihtojen muutokset ovat olleet negatiivisia.
Poliittisesti hurahtaneiden tapellessa rahoituksesta ja yrittäessä etsiä kiristysmomenttia etujen vaatimiseen, tilanne menee vain pahemmaksi. Pankkisektorin vakavaraisuus on koetuksella:
Toistaiseksi Euuroopan pankkien järjestämättömien lainojen määrä on ollut laskevassa suunnassa, mutta kuinka kauan tämä voi jatkua:
Pankit siirtävät riskiä luotonannossa yritysten harteille korkoja toimialakohtaisesti nostamalla:
Yleinen korkotaso on myös hienoisessa nousussa, mikä näkyy myös valtiolainojen korkojen muutoksissa:
Kuvien lähde: https://www.suomenpankki.fi/fi/
Eurooppasijoittaja joutuu näillä näkymin toteamaan, että Suomessa voivat kurssit kyllä nousta, mutta se kohdistuu niihin yrityksiin joilla päämarkkina on Suomen ulkopuolella. Suuret yritykset pärjäävät, mutta niiden myyntituotot tulevat aivan muualta ja niiden kehitys ei kuvasta maan tilaa.
Kotimarkkinaan keskittyneet - vaikkapa asuntosijoitusyhtiöt Kojamo, Ovaro etc. - jäävät kasvusta sivuun, mutta niihin kohdistuu korkopaine. Kun asuntohinnat eivät nouse ja korkotaso nousee, esimerkiksi Kojamon 1,9% osinkotuotolla sen kurssihinnassa ei ole sijoittajajärkeä - verojen jälkeen tuotto ei kata edes rahan arvon heikkenemistä eli on hukkaan heitettyä rahaa inflaatiokorjattuna.
Näiltä osin sijoittajan on tutkittava positionsa ja otettava selvää missä kasvu on, mistä raha tulee ja kuka sen kassiinsa saa. Laaja hajautus auttaa. Bondisijoittajalle voi tulla tulevina vuosina tuottoharkinnan paikka.
Heh heh, NYSE:n datanikkarit ovat saaneet venytettyä kurssilaskimen liukulukuavaruutta sen verran, että samaan koneeseen mahtuvat sekä senttiosakkeiden neljä desimaalia, että Berkshire Hathawayn A-sarjan osakkeen noteeraus. Ainakin rajaluku on siististi ylitetty eikä keskeytyksiä enää näy.
Ainakaan vempele ei estä kurssia nousemasta.
