Olet täällä

Nordean luvut 2020 - lähde: Avainlukuja | nordea.com
Nordean omien osakkeiden osto tulisi tapahtumaan vapaalla omalla pääomalla. Vuonna 2019 se oli suurin piirtein sama kuin kertyneet voittovarat 27,7 miljardia.
Omien osakkeiden ostoon kuluisi voittovaroista noin 3,8 miljardia - eli rahana Sampoon, tilalle iso kasa osakepapereita. Lähde: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/nordean-hallitus-hakee-valtuutusta-jop...
Osakkeenomistajan omaisuus pienenee - osa reaaliomaisuudesta muuttuu paperiomaisuudeksi. Tunnusluvut per osake kasvavat kyllä kun kauan sitten ansaitulla rahalla ostetut osakkeet mitätöidään eli Nordea laittaa ison nuotion pihalle ja polttaa ostamansa paperit.
Osakeiden lukumäärä pienenee, joten jäännösomaisuus per osake näyttää suuremmalta nuotion hiillostuessa. Sampo sai rahaa.
Tinggeli kirjoitti:Unohda kryptot, ICT:t ja appsit. Kuten totesit, kulut kasvaa.
Tässä ratkaisu:
https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/kuukausisaastaminen
Ja tässä kohteet:
https://www.nordnet.fi/fi/markkina/rahastot/indeksirahastot
Siitä se alkaa ja "kuluitta". Pääasia on, että alkaa. Sitten kun sijoitussummat ovat suurempia (tai jostain syystä välittäjien kulut ovat alentuneet), niin sitten voi alkaa miettimään kryptoja, appseja ja ICT osakkeita.
Tuo on hyvä neuvo alkuun pääsemiseksi. Pidemmän ajan tavoitteeksi voi nuoren kanssa keskustella teemarahastoista, joista Martin Paasi eilen kirjoitti hyvän yhteenvedon:
Megatrendirahastot: tässä lista - Nordnet
Niitä ei kannata yksittäin ostaa - välityspalkkio voi olla 15 euroa - mutta myöhemmin rahaston voi liittää kuuukausisäästöohjelmaan. Silloin osto tapahtuu halvemmalla.
Nagamorich kirjoitti:En ymmärrä. Eikö viimeiset kymmene vuotta ole elvytetty, että päästään tavoite inflaatioon (2%(?))? Graafista päätellen vain 2015 on käyty nollassa?
Ei jenkkien ole tarvinnut elvyttää kuin muutaman kerran viimeisen sadan vuoden aikana. Elvytys näkyy taloudellisissa käyrissä US valtiovelan nousuna:
Suuri lama 30-luvulla (New Deal), toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnan toipuminen sodasta ja 2007-2009 lama - siinä elvytyspaketit. Näiden jälkeinen elvytyspaketti oli vasta viime vuodelta Trumpin hallinnon setelit ja nyt valmistellaan uutta, jota sitäkään ei ole allekirjoitettu. Jenkkitalous pörrää pirteänä ilman mitään elvytystäkin. Enemmänkin on jouduttu käyttämään korkoa jarruna ylikuumenemiseen ja sitähän täällä sijoittajat pelkäävät.
Euroopan tilanne on ollut kokonaan toisenlainen - kuihtunutta kehoa on yritetty virkistää, mutta veri ei kulje. Euroopassa pitäisi päästä 2% inflaatioon, mutta ei päästä - ei rahalla, eikä suurilla lupauksilla.
Niinpä. Vuoden 2013 alusta alkaen Suomessa siirryttiin vuosittain vaihtuviin arvopainoihin ja hyödykekoriin kuluttajahintaindeksin laskennassa.
Huomionarvoista on nyt se, että Suomeen toimitetut nettiostokset, myös muista maista tapahtuvat ostokset, kuuluvat indeksin kulutuksen piiriin.
Tilastokeskus seuraa aikaansa, mutta muuttahan se eri vuosien arvojen vertailua. Indeksiin tulisi suhtautua suuntaa antavana eikä absoluuttisena totuutena.
Lisätietoja Tilastokeskus: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql
Näkökulmaa inflaatiokeskusteluun antaa US 60-vuoden inflaatio - ihan vähästä se ei ole hievahtanut:
Indrid Cold kirjoitti:tässä on hyvä artikkeli inflaatiosta ja suojautumisesta
The implications of high inflation include:
- Eroding of the purchasing power of bonds resulting in bond rates rising. Bond funds which have higher duration will underperform. Solution - Unconstrained Multi-Asset Credit fund
- Leading to lower earnings forecasts for companies and lower equity prices. Solution – Diversified equity exposure.
- Pension scheme liabilities linked to inflation will increase. Solution – Hedge liabilities.
- The government bonds that are traditionally used to hedge portfolios will see ineffective defensive characteristics. Solution – Ensure portfolio is highly diversified with many return drivers.
Hassua kyllä, mutta minusta näihin on vain yksi vastaus: Berkshire Hathaway
Vaalien, kuplaihmettelyiden, tukirahojen ja stonksien taustalla on tapahtunut muuta, joka on hitaana ilmiönä jäänyt otsikoiden peittoon - osinkoyhtiöiden vahvistuminen. Asia näkyy SPDR Osinkoaristokraattien (SPYD) hinnassa:
Koronassa näiden yhtiöiden ryhmä jumiin, mutta se on marraskuusta asti alkanut palata raiteilleen:
Kasvuyhtiöt ovat vieneet palstatilat, mutta talouden näkymien muuttuessa markkinapainotus suorittaa siirtymistä - ja katsoo tunnuslukuja:
ja toimialoja:
Tähän on tullut siirrettyä välillä vanhempia paloja kasvu-etf:stä. Löytyy myös Nordnetistä ja sama sivu näyttää myös vastaavat muiden rahastojen tuotteet:
Säikähdys kävi eilen läpi jenkkipörssin kunnes FED:n Jerome Powell sai markkinat rauhoitettua. Kuuleminen jatkuu myös tänään US hallinnossa. Vilkaistaanpa kuinka inflaatio- ja korkopelko heijastui jenkkipörssissä eli minkälaiset yhtiöt vahvistuvat eniten - mihin raha siirtyy turvaan:
Lähde: https://www.nytimes.com/section/markets-overview
Kahdeksasta eniten vahvistuneesta yhtiöstä kuusi oli kiinteistöhallintayhtiöitä. Raha siirtyy kivitaloihin ja sellaiseen palvelutarjontaan, joka tulee hyötymään eniten. Klassinen inflaatiosuoja on ollut taide, kiinteistöt ja maanpinta (peltomaa, metsämaa, tontit). Sama toisesta lähteestä:
Lähde: https://markets.ft.com/data
Onko raha ollut lähdössä karkuun jenkkipörssistä? Sitä täytyy katsoa sijoitusrahastojen rahavirtojen kautta:
On rahaa välillä ulos virannut, mutta palanut taas takaisin. Toistaiseksi suunta on pääpiirteissään vielä ollut jenkkeihin päin. Hermostunuttta se kyllä on ja äkkiä vaihtaa suuntaa. Minne menee, sitä ei tiedä.
Cityconin osakkeen omistajalla on oikeus paitsi osinkoon myös ääneen yhtiökokouksessa. Se mietityttää miten yhtiökokouksesta saadaan laillinen, jos ei ole puoltavia ääniä tilinpäätöksen vahvistamiseksi ja johdon vapauttamiseksi vastuusta.
Yhtiökokouksen pitämisestä säädetään Citycon Oyj:n yhtiöjärjestyksessä pykälässä §11:
Yhtiökokous voidaan pitää yhtiön kotipaikan, Helsingin, lisäksi Espoossa (Suomi), Tukholmassa (Ruotsi), Oslossa (Norja) tai Kööpenhaminassa (Tanska) siten kuin hallitus päättää.
Lähde: Yhtiöjärjestys | Citycon
Nettiä ei ole mainittu yhtiökokouksen pitopaikaksi ja lailliseksi kokousta tulee olemaan vaikea siellä saada.
Voimakas elvytys johtaa inflaation kautta väistämättä korkeampaan korkotasoon ja valtioiden velanoton ilmaiset halpuutuspäivät ovat ohitse. Suomen valtio kerjää rahaa EU:lta ja aikoo kuluttaa sitä, mutta mihin - tuottaako se?
The free-lunch stage of the crisis is ending, and there could be harder questions ahead.
In particular, it means that the potential downside of bad policy — federal spending that doesn’t generate much economic activity, for example — is more significant than it was as recently as December.
Lähde: https://www.nytimes.com/2021/02/23/upshot/biden-bonds-market-inflation.html
Ensimmäinen keino saada vastausta katsoa Valtioneuvoston sivua, jossa on 1506 hanketta. Rajaamalla hankkeet otsikoilla Talouspolitiikka sekä otsikolla Taloudelliset ulkosuhteet löytyi tasan kaksi hanketta. Kumpikaan niistä ei tähtää vientikaupan edistämiseen, joka on ainoa maahan rahaa tuova asia. Kaikki muut Valtioneuvoston hankkeet tähtäävät näpertelyyn hallinon toimissa. Demokratia edistyy, mutta ei tuota.
Lähde: https://valtioneuvosto.fi/hankkeet
Ehkäpä löytyisi viitettä Suomen Ulkoministeriöstä, josta sen omalla sivulla mainitaan:
Ulkoministeriö vastaa Suomen kauppapolitiikan valmistelusta ja toteutuksesta EU:n puitteissa. Sen ohella ulkoministeriö edistää maamme kaupallistaloudellisia intressejä vaikuttamalla sekä Euroopan unionissa että kahdenvälisesti.
Lähde: https://um.fi/taloudelliset-ulkosuhteet
Lähde: https://um.fi/team-finland-toiminta
Eipä löydy näiltä sivuilta vinkkiä kuinka EU-tukea käytetäisiin Suomen viennnin edistämiseen tai työtä antavien teollisuuslaitosten toimintaedellytyksiin. Ulkoministeri Skinnari on kyllä osallistunut tammikuussa Davosin kokoukseen, mutta ei kerro kuinka monta tilausta siitä tuli teollisuuden taskuun.
Luoko elvytys taloudellista toimeliaisuutta - vastausta julkisen hallinnon lähteistä ei siihen kyllä löydy. Tietääkö kukaan?
Surullista on, jos lainataan ja velkaannutaan ja sitten syödäänkin vain pullaa.