Heikin Ashi wrote:

"Big Short" -ukko Michael Burry panosti suuria summia asuntomarkkinoita vastaan ​​ennen vuoden 2008 pörssiromahdusta ja loi mittavan omaisuuden. Nyt hän näytti ottaneen  Q3:lla  ison shortin  Nvidiaa ja Palantiria  vastaan. Katsotaan miten äijän  käy.

Kuva

 

Ahh, Michael Burry, mies joka on onnistuneesti ennustanut 42 viimeisestä kahdesta pörssiromahduksesta. Kyllä se rikkinäinenkin kello näyttää oikeaa aikaa kaksi kertaa päivässä...

Matteus wrote:

Kannattanee kysyä pankista, jos nostaisivat talletusrajaa?

Jep - mä sain Nordean automaattideporajan 10k euroon (per vko tai per kk, en muista) yhdellä puhelulla ja yhdellä täytetyllä lapulla. Tosin tästä on nyt 10 vuotta aikaa melkein.

Aki Pyysing wrote:

big bad bear wrote:

Onko olemassa skenaario, jossa Katzman ostaa nyt ensin "alihintaan" laput pois kuljeksimasta, sen jälkeen ottaa firman ulos pörssistä, sitten perustaa uuden osakesarjan jota ei myy kenellekään paitsi itselleen, ja lopuksi esim. osinkoa maksetaan vain tälle sarjalle jatkossa? Sitten kun firma ei ole pörssissä, ei myöskään alkuperäisistä osakkeista pääse eroon käytännössä muutoin kuin omistajan määrittelemillä ehdoilla. En tunne tätä puolta ollenkaan ja ihan tosissani kyselen. 

Ei laillista vaihtoehtoa. Mahdollisuutta suunnattuun osingonjakoon tutkivat källikallet jo 1980-luvulla. Mutta jos Citycon lähtisi pois pörssistä, en jäisi missään tapauksessa vihamielisen pääosakkaan yhtiöön pienosakkaaksi. Edelleen epäilen, että tämä ostotarjous ei johda pörssistä poistumiseen.

Ehkä ei johdakaan, ja olet varmasti oikeassa, että ei voi suunnata osingonjakoa. Mutta entäs jos lopettaa osingonmaksun kokonaan, kunnes vähemmistöomistajat kyllästyvät ja tarttuvat hänen bidiinsä listaamattomasta osakkeesta?

Onko olemassa skenaario, jossa Katzman ostaa nyt ensin "alihintaan" laput pois kuljeksimasta, sen jälkeen ottaa firman ulos pörssistä, sitten perustaa uuden osakesarjan jota ei myy kenellekään paitsi itselleen, ja lopuksi esim. osinkoa maksetaan vain tälle sarjalle jatkossa? Sitten kun firma ei ole pörssissä, ei myöskään alkuperäisistä osakkeista pääse eroon käytännössä muutoin kuin omistajan määrittelemillä ehdoilla. En tunne tätä puolta ollenkaan ja ihan tosissani kyselen. 

Anssi A wrote:

big bad bear wrote:

Mut varmaan lynkataan ja muilutetaan jollekin toiselle foorumille tästä hyvästä... Mutta mun teoria on, että Cityconissa viehättää tuulipukusijoittajia se, että sen "business on helposti ymmärrettävä". Kuka nyt ei ymmärtäisi talon omistamista ja eteenpäin vuokraamista. Mutta oikeasti Cityconin omistaja-konsernirakenteesta ja rahoitusrakenteesta lähtien kyseessä on mun mielestä yksi vaikeimmin ymmärrettävistä firmoista koko Helsingin pörssissä. Lisäksi firma on äärimmäisen makro-/korkoherkkä, mitä markkinaa retail sijoittajalla ei ole keskimäärin kovin hyviä valmiuksia hahmottaa. 

Moi, mikä firman rahoitus- ja konsernirakenteessa on vaikeasti ymmärrettävää? Hybridit? Pääomistaja? (Kysyn siis ihan rehellisesti, koska haluan itse ymmärtää firmaa paremmin.)

Tämä ei ole mikään tyhjentävä analyysi vaan lista asioista joita en jaksa yrittää ymmärtää kun helpompiakin caseja on olemassa. Ja sitten jos ymmärtäisinkin, pitäisi näiden asioiden vielä olla kunnossa.

Rahoituksessa Citycon kutsuu itseään edistykselliseksi, minä sekavaksi. Piiloriskejä (korot, assettien markkina-arvot) ja kirjanpitokikkailua (yrittää näyttää vakaammalta kuin mitä on):

*Hybridit ja piilovelka. Hämärtävät velkaisuuden todellista tasoa.
*Lainat on velkaprofiililtaan hyvin lyhyitä, mikä on epätyypillistä kiinteistöalalla ja herkistävät firmaa entisestään korkomarkkinan muutoksille. Ainakin männävuosina ottivat velkarahaa ihan mistä vaan sitä saivat, jopa yritystodistuksilla jotain 1kk rahoitusta rahamarkkinafundeilta. Taisi olla yksi maan kalleimmista yritystodistusohjelmista rahoituskanavana.
*Rahoituskanavia on niin paljon, että niiden senioriteetti vaatii selvittämistä ongelmatilanteita varten valmistautumiseksi
*LTV laskenta epälikvideissä pohjoismaisissa markkinoissa on vaikeaa
*ESG tavoitteet ja "green" velat sekä niiden tavoitteisiin pääseminen tai pääsemättömyys voi heiluttaa velkarahan hintaa
*Uudet annit voivat dilutoida arvoa vanhoilta omistajilta jos velkaa ei enempää saada. Toisaalta free float on suhteellisen pieni kun Katzmanilla on niin suuri osuus. 

Omistaja/konserni:
G Cityn omistus Cityconista henkilöityy Katzmaniin ja kun kyseessä on globaali kiinteistösijoittaja, Citycon on vain yksi mutteri koneessa. Sitä saattaa jaksaa hinkata tai sitten ei. Jos G City päättää muuttaa strategiaa, Citycon on siinä vain pelinappula, ja päätöksenteko ei välttämättä ole optimaalista piensijoittajan kannalta. Cityconin itsensä lisäksi pitäisi jotenkin yrittää ymmärtää yhden omistajayhtiön erillistä sielunelämää, jotta voisi yrittää ennakoida tai arvailla päätöksentekoa.

Näiden lisäksi on sitten ne makrohuolet ja mikrohuolet. Osaanko ennustaa korkotasoja? -Huonosti. Mitkä kulutustredit ovat tulevaisuudessa ja käyvätkö ihmiset esim. ostoskeskuksissa? Ei aavistustakaan - itse en käy. Onko omistajan keskittyminen Israelissa eikä Pohjoismaissa sodan takia? Todennäköisesti.

En omista yhtiötä (enkä toimialaa) enkä tule myöskään ihan heti omistamaan näillä näkymillä. 

Mut varmaan lynkataan ja muilutetaan jollekin toiselle foorumille tästä hyvästä... Mutta mun teoria on, että Cityconissa viehättää tuulipukusijoittajia se, että sen "business on helposti ymmärrettävä". Kuka nyt ei ymmärtäisi talon omistamista ja eteenpäin vuokraamista. Mutta oikeasti Cityconin omistaja-konsernirakenteesta ja rahoitusrakenteesta lähtien kyseessä on mun mielestä yksi vaikeimmin ymmärrettävistä firmoista koko Helsingin pörssissä. Lisäksi firma on äärimmäisen makro-/korkoherkkä, mitä markkinaa retail sijoittajalla ei ole keskimäärin kovin hyviä valmiuksia hahmottaa. 

Juttelin eilen illalla yhden ison Eurooppalaisen long only -sijoittajan kanssa Nokiasta, ja hänen mukaan tätä Nokian AI linkkiä ei "kukaan" ole tajunnut. Viesti oli selvästi, että long only -sijoittajat alkavat vasta nyt tekemään läksyjä Nokiasta sillä se ei ole ollut kenenkään huomion keskipisteessä pitkään aikaan. Hän sanoi odottavansa, että epätoivoisen rahan etsiessä sijoituskohteita erityisesti AI -kentässä Euroopassa, Nokia tulee kallistumaan nyt merkittävästi. Kansainvälinen passiivinen raha siis olisi tämän mukaan vasta tulossa, ja kuulemma hedge fundit yrittävät nyt päästä nopeasti sisään ennen tätä.

Edit: 

Jamor wrote:

Blommassa ei ole muuta hyvää kuin näppäimistö.

Blomma on helvetin hyvä ja ilman sitä en voisi edes kuvitella pärjääväni. Jos siihen vain on varaa ja sitä osaa käyttää.

Erkki Sinkko keittelee varmasti jo Nokia-kahveja

Casteliero wrote:

 

Todennäköisesti itse hoitaisin tuon steikkauksen ETF:ien kautta. Eli ostaisin Ethereum ETF:ää, joka steikkaa Etherit. En tosin tiedä, että saako niitä vielä Euroopasta/Suomesta. Mutta noissa toki tuo steikkauspalkkio on vielä pienempi. Varmaan jossain 2-2,5% luokkaa.

Sama täällä. Syystä tai toisesta, ei mikään palvelun tarjoaja (Kraken, Binance, Ledger, Revolut...) ole vielä onnistunut minua vakuuttamaan steikkauksen turvallisuudesta. Mulla huolet liittyvät enimmäkseen niihin käytettyihin kolmansiin osapuoliin, jotka on käytännössä aina jotain pieniä hikipajoja Maltalla tms. niin ei oikein herätä luottamusta. Vaikka tarkoitus on hodlata jatkossakin, ei muutaman prosentin vuosikorvaus riitä edes vähää alusta muutenkaan korvaukseksi minkäänlaisesta mahdollisesta myynnin viiveestä jos joskus haluaisin ottaa exitin.

Heikin Ashi wrote:

Merta wrote:

Kuitenkaan analyysi ei avaa yhtä keskeistä muuttujaa, nimittäin sitä, että sekä kullan että hopean nykyhinta on noussut menneen vuoden ajan äärimmäisen agressiivisesti, vaikka taloudessa ei ole ollut sellaisia kriisejä tai positiivisia muutoksia, että ne olisivat hinnan radikaalia nousua puoltaneet. 

Yksi tämän vuoden suurimpia teemoja instituutiosijoittajien keskuudessa on ollut niin kutsuttu Debasement Trade. Tästä on monia versioita: jotkut kutsuvat sitä fiat debasement tradeksi ja toiset USD debasement tradeksi, esimerkiksi. Kyseessä on siis paljolti odotukset rahan ostovoiman heikentymisestä maailmassa, jossa rahaa printataan jatkuvasti lisää. Asset inflation vs. consumer price inflation.