varatonnit wrote:

Ovarosta ei ole kukaan kirjoitellut pitkään aikaan ja omat viime kesän kurssihuipuista ostetut osakkeet ovat parikymmentä prosenttia miinuksella. Luin tässä hiljaittain pikaisesti viime aikaisia tiedotteita, kun pohdin, ostaako lisää, myydäkö nykyiset vai ollako tekemättä mitään. Laitetaan tänne muutama sananen, kun tuli perehdyttyä ja olisi kiva saada eloa tähänkin ketjuun.

Viime viikolla Ovaro ilmoitti perustavansa tytäryhtiön rakennuttamisliiketoimintaa varten, minkä alla ilmeisesti esimerkiksi Jyväskylän kukkulan hankkeet tehdään. Tämän tytäryhtiön tuleva toimitusjohtaja liittyy myös Ovaron johtoryhmään. Samalla hän on myös tämän uuden tytäryhtiön osakas. Itseäni jäi hieman vaivaamaan johtoryhmäläisen suora osakkuus tytäryhtiössä. Kuinka isolla osuudella hän on siinä osakkaana ja miksi tällainen järjestely sen sijaan, että omistaisi suoraan ovaron osakkeita? Näihin en löytänyt vastauksia ja saatoin myös ymmärtää jotain väärin.   https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/uutiset/097377a6-d380-4168-b377-e71795fe9946

Muutamia hajahuomioita päälle.
- Omien ostamista on jatkettu ja vähän aikaa sitten tehtiin liputusilmoitus 5% rajan kohdalla. Eli hyvä huomioda osakekohtaisia lukuja laskiessa, että yhtiö omistaa itse 5% osakkeistaan
- Johtoryhmässä vaihtuvuutta: kaksi henkilöä lähti vuodenvaihteessa ja tilalle nimitetty nyt kolme henkilöä, joista yllä mainitty aloittaa huhtikuussa, toinen aloitti tammikuun alusta ja kolmas oli jo valmiiksi yhtiön palveluksessa
- EPRA nettovarallisuutta on 5.2 € osakkeelta ja kurssi tällä hetkellä 3.41 €

Ps. Päädyin vähäsen lisäämään omistusta, mutta oma intressi on edelleen sen verran pieni, etten kovin paljon aikaa ole käyttänyt perehtymiseen. Isomman intressin omaavat ja tiedotteet tarkemmin lukevat voivatkin korjata, jos ylle eksyi virheitä.

 

Minusta en vihjaillut mitään. Piti selvittää olinko keksinyt asian ihan omasta päästäni ja varmaan tämän viestin kohta: "Viime viikolla Ovaro ilmoitti perustavansa..." ...oli syynä muistoihini.

Pahoittelen muotoiluja, mutta kun operoin kännykällä...

Oliko sellainen huhu totta, että sen kukkulan urakoitsijaksi ollaan perustamassa uutta firmaa?

Jos on, niin sitä kannattaa varmaan ostaa niin paljon kuin saa. 

Tällä hetkellä kun rakennusliikkeet tarjoavat töitään käytännön nollakatteilla, niin tilanne jossa tilaajana on sisäpiirin henkilöt on melko herkullinen.

Akille kiitokset arvostelusta! Ei ollut lähellekään niin paha kuin ennalta arvelin. 

Esilukijat tosiaan menevät ainakin osin vaihtoon. Osin siksi, että esim eniten ja parhaita kommentteja antanut ehti tässä välissä kuolla.

Jälkikäteiskommenttina arvokkain on ehkä tuo päähenkilön vastenmielisyys. Tässä kirjassa sitä on koetettu pehmentää sillä, että sellaiseksi vaan ajauduttiin, kun oli pakko. 

Seuraavaan kirjaan minulla on vielä kaksi vaihtoehtoa, joko se on jo kirjoitettu Lintukoto joka on rakenteeltaan vielä paska ja vaatii korjausta tai sitten toinen tämän kirjan kanssa hieman päällekäinen työnimeltään Tero. Tero se vasta vastenmielinen onkin ja sitä on tosiaan yritettävä sivistää tai saatava jotekin sympatisoitua, että siitä kannattaa mitään kirjoittaa.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/gampleri-9789524171502

Rekat ovat näköjään jo saapuneet kirjakauppoihinkin. 

Viikon tilaukset minulta on postitettu ja seuraavat paketit lähtevät maanantaina. Kustannustehokkain tapa hankkia kirja näyttää vieläkin olevan minulta suoraan 20e tai postimaksuineen 23e. Tämä tilaus onnistuu myös helpoiten, kun laittaa vaan tuon 23e mobilepayllä numeroon 044-2838244 ja viestiksi osoitteen.

Livetoimitukseen viralliseen toimituspisteeseen, eli Public Corneriin, olen lupautunut seuraavan kerran ennen maanantain turnausta 17.30...18.00. Jos aurinko paistaa, niin olen terassilla.

Tajusin muuten vasta, että pokerista on kirjoitettu fiktiota yllättävän vähän. Itselleni ei tule kirjoista oikein mitään mieleen, toki joku casino Royal on tietenkin jonkun kirjan pohjalle tehty. Suomalaista settiä en muista. Liekkö sitten syynä juuri tuo Alfilin mainitsema vaikeus kirjoittaa niin, että se toimisi pokerista ymmärtämättömille eikä olisi yhtä aikaa ihan akuankkaa ymmärtäville. 

Kiitos arvostelusta Alfil. Syytän virheistä oikolukijaa 😊

Kaikki tilaukset ovat lähteneet matkaan maksimissaan vuorokauden viiveellä. Perjantaina lähetettyjä oli jo tullit perillekin, niin peloteltu viisi arkipäivää taisi olla liikaa.

Saat tietenkin minulta kappaleen ilmaiseksi. Jos ei sunnuntai käy, niin katsotaan toinen toimitustapa.

Jos haukkuisit kirjan vasta luettuasi. Ei minulla ole kuvitelmia siitä, että se olisi jotain Finlandia-ainesta. Uskon, että hyvää viihdettä alasta kiinnostuneille. Ehkä joku pikkujuttu tarttuu joillekin enemmänkin pelanneille.

Tuo takakansi on muuten kirjasta ainoa jota en ole itse kirjoittanut ja en oikeastaan tykkää siitä yhtään. Kustantaja joka sen kirjoitti ei välttämättä ymmärtänyt kirjan sisältöä siten kuin itse olen sen tarkoittanut.

Tuota Aki-nimeä mietin pitkään vaihdettavaksi, mutta pysyttäydyin siinä silti. Kyseessä siis hahmo josta olen kirjoittanut tarinoita jo kauan ennen kuin olin edes kuullut pokerista. Sillä ei siis ole mitään tekemistä tämän palstan nimimerkki Akin kanssa.

Itse laskennan selostaminen veisi vähintään tuplasti saman merkkimäärän ja lukija nukahtaisi, joten jätin sen pois.

Jätin pois myös sinänsä hauskan yksityiskohdan, että nykyään kun tuo raja-arvo ei ole vielä tuon tiukempi, niin hirmu usein siihen päästään vaan lisää ja tarkemmin laskemalla. Mitään todellisia muutoksia ei siis tarvitse tehdä mihinkään. Käyttää vain rahaa tarpeeksi laskemiseen. 

Laitoin Hesariin, mutta epäilen, ettei julkaista, kun rivien välissä on ehkä jotain liian epävihreää.

Segelle: lukemien on tarkoitus havainnollistaa mitä se yksi kgco2:sta tarkoittaa. Ihan kaikki ei sitä vielä hahmota vaikka jotkut sanoo siirtyneensä jopa kasvissyöjiksi tuommoisen takia.

Ekelle: juuri tuommoisessa rakentamisessa puu toimiikin ihan hyvin. Muodonmuutokset ja eläminen ei haittaa eikä rakenteet muhi piilossa.

Harkitsen mielipidekirjoitusta Hesariin tai Rakennuslehteen. Kun täällä on varmasti Suomen kriittisin yleisö, niin kommentoitteko onko teksti ymmärrettävä tai onko siinä peräti jotain virheitä?

"

Säästääkö hiilidioksilaskenta varmasti ympäristöä?

Monissa organisaatioissa on harjoiteltu viime aikoina jatkossa pakolliseksi tulevaa rakennusten hiilidioksilaskentaa. Lain voimaantuloa on siirretty vuodella eteenpäin vuoden 2026 alkuun. Mutta pitäisikö sitä siirtää vielä pidemmälle tai tehdä ainakin jotain parannuksia?

Vaadittavia raja-arvoja ym ei ole kai vielä lyöty lukkoon ja lopullinen laki ja vaatimukset eivät ole siis täysin varmoja. Helsingin kaupunki on käyttänyt jonkinlaisena raja-arvona 16 kgCO2e/m2/a.

Mittayksikkö on erinomaisen epähavainnollinen. Sen on tarkoitus kuvata hiilidioksidijalanjälkeä rakennusneliötä kohti laskettuna 50 vuoden käyttöajalle.

Hyvä tarkoitus sokaisee kuitenkin monilta asioiden suuruusluokat. Käytännössä siis rakentaja tai tuleva loppukäyttäjä ei voi valita käyttääkö rakentamiseen hiilidioksidia 16,5kg vai 16kg. Mutta samaan aikaan ilman mitään painetta tai laskelmia mistään suunnasta hän voi päättää esimerkiksi matkustaa lentokoneella Uuteen seelantiin ja kuluttaa siten 6500kgCO2e. Ilmeisesti tämänkin laskennassa on vielä kehittämistä sillä löytämieni eri laskurien haarukka 900...9000kg.

Rakentaja käyttää useita tuhansia konsultteihin jotka saavat nuo rakennusneliöiden desimaaliluvut näyttämään alle 16kg, mutta samaan aikaan perustustöihin voidaan käyttää vaikka moninkertainen määrä hiilidioksidia. Maan- ja pohjarakennustöihin käytettävälle hiilidioksidille ei ole mitään ylärajaa. Tai kaikki rakentajat saavat tulla vaikka koko rakentamisen ajan yksityisautoilla aivan sieltä asti kuin haluavat. Esimerkkinä 50km päästä tuleva bensa-autoilija 5000kgCO2e/a.

Mikäli nykyinen malli otetaan käyttöön, niin käytännössä yksittäisten rakennustuotteiden valintaa ohjaa jatkossa aiemmin painotettujen tekijöiden sijaan hiilijalanjälki. Laskennassa merkittävin tekijä eri tuotteiden välillä on materiaalin/rakenteen keveys. Mitä kevyempi rakenne, sitä paremmat hiilidioksiarvot. Keveys taas sotii lähes poikkeuksetta laatua ja pitkäikäisyyttä vastaan.

Esimerkiksi asuntorakentamisessa yksi matalalla sijaitseva hedelmä on kylpyhuoneet. Muuttamalla kivipohjaiset kylpyhuoneet kevyiksi levyseiniksi saadaan hiilidioksilukuja kivasti alas. Hiilidioksidilaskija tykkää, ja tässä erikoistapauksessa grynderikin tykkää, alentuneista kustannuksista. Mutta kerrotaanko loppukäyttäjälle, että tämäkin hiilidioksidisäästö saatiin pitkäaikaiskestävyyden kustannuksella.

Mikäli yllä mainituista epäloogisuuksista huolimatta jonkinlainen hiilidioksilaskenta halutaan ottaa käyttöön, niin ensimmäisenä olisi kehitettävä jonkinlainen euromittaristo siitä minkä verran esimerkiksi yhden hiilidioksikilon sidonta milloinkin maksaa. Päättäjille on pystyttävä konkreettisesti esittämään vertailut siitä mitä kannattaa tehdä. Nyt markkinamiehet/konsultit voivat esitellä mitä tahansa "ilmastoa säästävää" ilman että kuulijalla on mitään mahdollisuutta päätellä minkä verran sitä ilmastoa kullakin teolla/materiaalilla/järjestelmällä säästetään.

Toisena kehitysehdotukseni on vielä paljon helpompi. Laskennan perusteena pitäisi käyttää viidenkymmenen vuoden sijaan edes sataa vuotta. Tämä painottaisi rakennustuotteiden ja järjestelmien valinnassa edes hieman enemmän laatua primäärihiilijäljen sijaan.

Auttaisiko puurakentaminen?

Yhtenä rakennusalan hyvänä tekona on jo pidempään pidetty puurakentamista. Ajatusmalli on, että jos toisella puolella maailmaa pumpataan maasta öljyä, niin meidän kannattaa yrittää sitoa sitä vaikka rakennusten runkoon pitkiksi ajoiksi. Mutta kannattaako se?

Puu materiaalina ei ole erityisesti korkeiden rakennusten rungossa millään tavalla hyvä. Puu muuttaa muotoaan ajan ja kosteuden vaihtuessa, se viruu, sen lujuus heikkenee, se kosteuselää, halkeilee, käyristyy ja toimii kasvualustana erilaisille eliöille. Edellä johtuvista syistä siitä tehtyjen rakennusten mitoituskäyttöikänä pidetäänkin tyypillisesti maksimissaan 50 vuotta.

Toimiessani kuntotutkijana ja korjaussuunnittelijana vanhojen rakenteiden korjauksissa jouduttiin usein kirjoittamaan vakiolause; "poistetaan kaikki orgaaninen aine puhtaalle betonipinnalle". Kun erilaisia putkivuotoja, tulipaloja, kosteus-/muita vahinkoja väkisin aina välillä sattuu, niina miten tätä ohjetta noudatettaisiin nykyisissä puukerrostaloissa? Mitä sinne jää jonka päälle voi rakentaa? Pelkään pahoin, että tavoiteltu 50 vuottakin jää ainakin osalla näistä rakennuksista saavuttamatta.

Betonirunko sen sijaan on haluttaessa vaikka ikuinen. Järkevä ja kustannustehokas suunniteltava käyttöikä on sata vuotta. Näin suunniteltujen runkojen vaurioitumismekanismit ovat niin hitaat, että merkittävää vaurioitumista ei tapahdu siinäkään ajassa.

Hiilidioksidilaskenta ei saisi johtaa lyhytnäköiseen kertakäyttörakentamiseen!

"