Olet täällä
Törmäsin muutamaankin kaveriin jotka hehkuttivat lapun halpuutta ja tein joutessani omat kotitehtävät exceliin 16.11.2018 luvuilla:
Firma, PE; P/B; P/S
Lehto, 13,08; 1,90; 0,50
SRV, -; 0,71; 0,17
YIT, 8,22; 1,09; 0,28
Lukemat kauppalehden nettisivulta ja PE laskettu viimeisen qvartaalin lukema*4.
Eli en kyllä näe miten olisi vieläkään "halpa".
Sellaiset puheet, että ko. firma olisi jotenkin verrokkeja teknisesti edellä pitäisi minusta jättää ihan omaan arvoonsa. Kuten aiemminkin täällä taisin kirjoittaa, niin rakentamisessa on vaikea/mahdoton pitää salaisuuksia ja firman kasvaessa sen on lopulta toimittava samoilla säännöillä ja markkinoilla kuin kilpailijansakin.
Niistä kämpistä tarkempaa speksiä:
https://ovaro.fi/fi/asuntosalkku/
...tuolta voi siis ihan itse arvioida valuaatioiden oikeellisuutta. Omaan silmään muutamalla pistokoetarkastuksella en mitään pörssikurssin alen suuruista selitystä löytänyt. Eli jos uskoo, että firma pääsee kaikista nykyiseistä soppareista ja muista iilimadoista irti, niin olisihan tuon omistaminen rahan painamista.
Kilppari kirjoitti:Koska kaupat isoista hankkeista tehdään tyypillisesti useita vuosia ennen hankkeen valmistumista, niin nyt kustannustason voimakas nousu on yllättänyt monia rakennusliikkeitä. Voisin ennustaa ainakin yhden tuosta johtuvan konkurssin eräälle keskisuurelle rakennusliikkeelle parin kuukauden sisään. Esim. kolme vuotta sitten ei varmasti olla osattu arvioida, että nyt kilpailutettava aliurakka kustantaisi 20% enemmän kuin kolme vuotta sitten tarjouslaskennassa arveltiin.
Hyötyjiä rakentamisen hintatason noususta ovat lähinnä pienet aliurakoitsijat ja häviäjiä isot rakennusliikkeet jotka teettävät työt aliurakoitsijoilla. Tässä varmaan osasyy myös Lehdon heikompaan alkuvuoteen. En siis usko, että taikovat loppuvoden ennusteidensa mukaiseksi edes millään taikasauvalla.
Tämähän tarkoittaa kääntäen sitä, että juuri siinä kohti kun rakentaminen kääntyy taas laskuun tulee näille isoille rakennusfirmoille siirtymäajaksi eli vuodeksi tai kahdeksi hyvän tuloksen ajat.
Eli jos tykkää seurata päivän uutisia rakentamisen kokonaismäärän kehityksestä, niin suoraan noita indikaattoreita voi käyttää aliurakoitsijoihin ja toimittajiin (esim. Cramo, Ramirent, Uponor, Kone) isompiin, YIT, SRV, Lehto taas "huonot uutiset" usein jopa hyvä asia.
Kilppari kirjoitti:Jos kirjoitin noin, niin tarkennan ollleeni osin väärässä ja taikasauvoja voi sittenkin olla.
Taikasauvasta juttua: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805102200934559_u0.shtml
Lisäksi tällä hetkellä rakennusalalla käynnissä mielenkiintoinen ilmiö jota ainakaan minä en osannut ennustaa:
Koska kaupat isoista hankkeista tehdään tyypillisesti useita vuosia ennen hankkeen valmistumista, niin nyt kustannustason voimakas nousu on yllättänyt monia rakennusliikkeitä. Voisin ennustaa ainakin yhden tuosta johtuvan konkurssin eräälle keskisuurelle rakennusliikkeelle parin kuukauden sisään. Esim. kolme vuotta sitten ei varmasti olla osattu arvioida, että nyt kilpailutettava aliurakka kustantaisi 20% enemmän kuin kolme vuotta sitten tarjouslaskennassa arveltiin.
Hyötyjiä rakentamisen hintatason noususta ovat lähinnä pienet aliurakoitsijat ja häviäjiä isot rakennusliikkeet jotka teettävät työt aliurakoitsijoilla. Tässä varmaan osasyy myös Lehdon heikompaan alkuvuoteen. En siis usko, että taikovat loppuvoden ennusteidensa mukaiseksi edes millään taikasauvalla.
Kirjoittelin joskus jotain skeptisempää tekstiä Lehdosta ja oikaisen nyt kun sain vähän tarkempaa tietoa. En edes muista mitä kirjoitin, mutta todennäköisesti jotain sellaista, että kun Lehto kasvaa ja tulee laajemmille markkinoille, niin katteet pienenevät väkisin, koska sillä ei oikein voi olla eikä ole mitään taikasauvaa. Jos jotain tehokkaampia menetelmiä onkin, niin ei niitä voi pitää salassa vaan ne siirtyvät toisille toimijoille vaihtuvien henkilöiden mukana. Tällä hetkellä siis rakennusliikkeissä ovet käyvät molempiin suuntiin todella tiuhaan, eräs toimari valitteli juuri, että joka maanantai on joku mestari haluamassa tonnia lisää kuussta tai vaihtaa paikkaa.
Jos kirjoitin noin, niin tarkennan ollleeni osin väärässä ja taikasauvoja voi sittenkin olla. Kilpailuetu tällä hetkellä perustuu poikkeuksellisen paljon käytettyyn KVR-urakkamuotoon ja erään lähteen mukaan poikkeuksellisen hyvin sovittuihin toimittajaketjuihin. Nämä ohittaa osin markkinatalouden lainalaisuudet yhteisen uskonnon vuoksi. Lisäapuna jumalan lisäksi sukulaissuhteet ja mahdollisesti jopa ristiinomistus (tästä viimeisestä ei lähteelläni tietoa, mutta tuli itselleni skeptikkona ensimmäisenä mieleen, kun en usko tuohon jumalan voimaan). Nyt siis ikkunoita ja elementtejä saadaan hankittua markkinahintaa halvemmalla.
Sitten puhdasta spekulointia:
Jos tuollaista ristiinomistusta tms. sellaista on, niin pörssiyrityksen arvoa saadaan toiminnalla aika hyvin nostettua. Toimittajien katteisiin tuo tietenkin vaikuttaa toiseen suuntaan, mutta kyse pienemmistä lafkoista. Ja koska nämä toimittavat tietenkin muillekin, niin periaatteessa voisi olla kannattavaa toimittaa vaikka tappiola, jotta pumpattaisiin ison Lehdon kurssia ylös.
Ja vielä jälkimainintana, että viimeinen kappale on täysin arvailua, enkä ole edes katsonut missä hinnoissa Lehto pyörii. Enkä ole ostamassa enkä myymässä.
Hyvä blogi, mutta yhdestä kohti eri mieltä; Ennustat Lehdon katteiden paranevan, kun kasvua tulee lisää. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Lehdolla on ollut tähän saakka poikkeuksellisen kovat katteet, mutta kun se on kasvanut ja hankkeet ovat jatkossa väkisinkin yhä enemmän täällä etelässä ja kilpaillulla alueella, niin ne tulevat väistämättä pienenemään. Mitään uutta tehokkaampaa ruutia he eivät ole keksineet vaikka mainoslauseet ja puheet kovia onkin.
Osakkeen arvostustasoja en ole arvioinut, tuo kommentti vaan tuohon yhteen kate-kohtaan.
Tuleeko tuosta negastakin laskien jotain kutosen tietämillä oleva pe? Itse en pysty olemaan lataamatta kasseja täyteen :)
Laitetaan vaikka tähän ketjuun juuri tajuamani verovinkki:
Kannattaa veivata niitä lasten salkkuja sen verran, että myyntivoittoa kertyy vuodessa alle 1000€, silloin saa myyntivoitot verottomana.
"Tämä tarkoittaa, että ilman vipua asunnot ovat osakkeita vähäriskempiä, josta olen tietenkin samaa mieltä. Kun koko omaisuus on 70% vivun kanssa kiinni asunnossa, -15% liike tarkoittaa -50% omaisuuden menetystä."
Kyllä, jos joutuu tilanteeseen, että on pakko realisoida.
Jos oletetaan, että pörssit samaan aikaan tippuu esimerkiksi tuplasti (voi olla enemmän tai voi olla vähemmän), niin samaan aikaan se 70% vivutettu pörssisalkku on tippunut nollaan. Ja nuohan on pakko realisoida. En nyt millään keksi mistä se asuntojen isompi riski tulee. Vai tarkoitatko maksimivivutettua asuntoa verrattuna vivuttamattomiin pörssiosakkeisiin. Sitten hyväksyn, että kyse näkemyserossa on enää lillukanvarsista.
Minäkin lopetan aiheesta ja koetan lähteä Casino Cosmopoliin jos nuo koneet nyt tänään suostuu lähtemään...
Jeans kirjoitti:Miksei voitaisi katsoa samalta alueelta vastaavien asuntojen viime aikaisten myyntihintojen keskiarvoja?
Toki voi katsoa ja arvioida mitä vaan, mutta mikä oikeus pankilla olisi yksipuolisesti määrätä millään tavalla, että "asuntosi arvo on nyt x".
Ja todellisuudessakin arvojen arviointi joillain alueiden keskihinnoilla menee helposti metsään kymmeniä prosentteja. ...tai jos ottaa ääritapauksia ja vertaa jotain rintamamiestaloa uuteen kivitaloon, niin erot ovat satoja prosentteja.
Jeans kirjoitti:Jos useimmiten maltillisesti vivutetut ja hajautetut REITit ovat selvästi osakemarkkinaa riskisempiä niin onhan 70% vivutettu yksittäinen asunto Suomesta nyt hemmetin riskinen.
Jeans kirjoitti:Ja miksi se, että omarahoitusosuus pidetään korkealla, pitää asuntojen hintoja ylhäällä?
