PikkuPro kirjoitti:

Mutta osaako joku hajatella sitä, mitä kaikkea tapahtuu jos ja kun velkoja ei makseta?

Olipa harvinaisen paljon samoin ajateltu kuin itsekin. Ihan viime aikoina olen muuttanut mielipidettä juuri tuosta velkaantumisesta, siinä ei vaan kannata olla se luokan mallioppilas. Jos pärjää huonommim, niin voi saada avustuksia. Jos hyvin, niin pääsee maksumieheksi.

Tuohon sinun kysymykseen: Jotain Tuomas Malisen haastiksia kun katsoo, niin saa jonkinlaisen asiantuntijamielipiteen siitä mitä tapahtuu. 

...Tai sitten voi ajatella, että kaikki jatkuu kuten ennenkin, rahaa painetaan ja inflaatio hoitaa. Ei kai sitä rahaa todellisuudessa tarvitsekaan maksaa takaisin. Velkakin voi kasvaa huoletta niin kauan kuin sitä vastaan on varallisuutta. Itselläni esimerkiksi tällä hetkellä muutamia satoja kiloja eikä yhtään tunnu siltä, että tuota pitäisi nyt jotenkin hätäpäissään ruveta lyhentämään. Lisää mieluusti ottaisin. 

Miksi muuten yleensä julkisuudessa näkyvissä valtionvelkataulukoissa sitä verrataan bruttokansantuotteeseen eikä varallisuuteen joka kuvaisi paremmin talouden tilaa?

Törmäsin muutamaankin kaveriin jotka hehkuttivat lapun halpuutta ja tein joutessani omat kotitehtävät exceliin 16.11.2018 luvuilla:

Firma, PE; P/B; P/S

Lehto, 13,08; 1,90; 0,50

SRV, -; 0,71; 0,17

YIT, 8,22; 1,09; 0,28

Lukemat kauppalehden nettisivulta ja PE laskettu viimeisen qvartaalin lukema*4.

Eli en kyllä näe miten olisi vieläkään "halpa".

Sellaiset puheet, että ko. firma olisi jotenkin verrokkeja teknisesti edellä pitäisi minusta jättää ihan omaan arvoonsa. Kuten aiemminkin täällä taisin kirjoittaa, niin rakentamisessa on vaikea/mahdoton pitää salaisuuksia ja firman kasvaessa sen on lopulta toimittava samoilla säännöillä ja markkinoilla kuin kilpailijansakin.

Kilppari kirjoitti:

Koska kaupat isoista hankkeista tehdään tyypillisesti useita vuosia ennen hankkeen valmistumista, niin nyt kustannustason voimakas nousu on yllättänyt monia rakennusliikkeitä. Voisin ennustaa ainakin yhden tuosta johtuvan konkurssin eräälle keskisuurelle rakennusliikkeelle parin kuukauden sisään. Esim. kolme vuotta sitten ei varmasti olla osattu arvioida, että nyt kilpailutettava aliurakka kustantaisi 20% enemmän kuin kolme vuotta sitten tarjouslaskennassa arveltiin.

Hyötyjiä rakentamisen hintatason noususta ovat lähinnä pienet aliurakoitsijat ja häviäjiä isot rakennusliikkeet jotka teettävät työt aliurakoitsijoilla. Tässä varmaan osasyy myös Lehdon heikompaan alkuvuoteen. En siis usko, että taikovat loppuvoden ennusteidensa mukaiseksi edes millään taikasauvalla.

Tämähän tarkoittaa kääntäen sitä, että juuri siinä kohti kun rakentaminen kääntyy taas laskuun tulee näille isoille rakennusfirmoille siirtymäajaksi eli vuodeksi tai kahdeksi hyvän tuloksen ajat.

Eli jos tykkää seurata päivän uutisia rakentamisen kokonaismäärän kehityksestä, niin suoraan noita indikaattoreita voi käyttää aliurakoitsijoihin ja toimittajiin (esim. Cramo, Ramirent, Uponor, Kone) isompiin, YIT, SRV, Lehto taas "huonot uutiset" usein jopa hyvä asia.

Kirjoittelin joskus jotain skeptisempää tekstiä Lehdosta ja oikaisen nyt kun sain vähän tarkempaa tietoa. En edes muista mitä kirjoitin, mutta todennäköisesti jotain sellaista, että kun Lehto kasvaa ja tulee laajemmille markkinoille, niin katteet pienenevät väkisin, koska sillä ei oikein voi olla eikä ole mitään taikasauvaa. Jos jotain tehokkaampia menetelmiä onkin, niin ei niitä voi pitää salassa vaan ne siirtyvät toisille toimijoille vaihtuvien henkilöiden mukana. Tällä hetkellä siis rakennusliikkeissä ovet käyvät molempiin suuntiin todella tiuhaan, eräs toimari valitteli juuri, että joka maanantai on joku mestari haluamassa tonnia lisää kuussta tai vaihtaa paikkaa.

Jos kirjoitin noin, niin tarkennan ollleeni osin väärässä ja taikasauvoja voi sittenkin olla. Kilpailuetu tällä hetkellä perustuu poikkeuksellisen paljon käytettyyn KVR-urakkamuotoon ja erään lähteen mukaan poikkeuksellisen hyvin sovittuihin toimittajaketjuihin. Nämä ohittaa osin markkinatalouden lainalaisuudet yhteisen uskonnon vuoksi. Lisäapuna jumalan lisäksi sukulaissuhteet ja mahdollisesti jopa ristiinomistus (tästä viimeisestä ei lähteelläni tietoa, mutta tuli itselleni skeptikkona ensimmäisenä mieleen, kun en usko tuohon jumalan voimaan). Nyt siis ikkunoita ja elementtejä saadaan hankittua markkinahintaa halvemmalla.

Sitten puhdasta spekulointia:

Jos tuollaista ristiinomistusta tms. sellaista on, niin pörssiyrityksen arvoa saadaan toiminnalla aika hyvin nostettua. Toimittajien katteisiin tuo tietenkin vaikuttaa toiseen suuntaan, mutta kyse pienemmistä lafkoista. Ja koska nämä toimittavat tietenkin muillekin, niin periaatteessa voisi olla kannattavaa toimittaa vaikka tappiola, jotta pumpattaisiin ison Lehdon kurssia ylös.

Ja vielä jälkimainintana, että viimeinen kappale on täysin arvailua, enkä ole edes katsonut missä hinnoissa Lehto pyörii. Enkä ole ostamassa enkä myymässä.