Olet täällä

Miten innostuit sijoittamisesta?

25.4.2021, 14:35
#1
Käyttäjän Pois kuva
OP
+14
Liittynyt:
7.8.2020, 20:07
Viestejä:
22

Reilut viisi vuotta sitten näin sattumalta aamu-tv:ssä Mika Hyttisen haastattelun, jossa hän puhui uudesta kirjastaan Vaurastu kuin Warren Buffett. Lainasin kirjan kirjastosta ja innostuin aiheesta. Pian sen jälkeen ostin ensimmäisen osakkeeni ja homma lähti rullaamaan. Vuosien varrella olen törmännyt lukuisiin mielenkiintoisiin kirjoihin, artikkeleihin, blogeihin, podcasteihin yms. 

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Mietin olisinkohan innostunut sijoittamisesta jos en olisi sattunut näkemään Mika Hyttisen haastattelua. Välillä ketuttaa etten innostunut sijoittamisesta jo paljon aiemmin. Vanhemmat eivät olleet aktiivisia tällä aihealueella, eikä koulussakaan muistaakseni aiheesta juuri puhuttu. Tai jos puhuttiin, se oli niin tylsästi esitetty että unohdin kaiken välittömästi.

Sijoittaminen on valtavan mielenkiintoista ja arvostan suuresti osaavia henkilöitä jotka keskustelevat aiheesta julkisesti. Esimerkiksi tänään kuuntelin vanhaa podcast-jaksoa jossa Aki Pyysing oli vieraana. Keskustelu oli valtavan mielenkiintoinen. Sijoittaminen ja talousasiat heräävät eloon kun niistä keskustelevat mielenkiintoiset ihmiset mielenkiintoisella tavalla. Olen melko varma että tästäkin podcast-jaksosta joku jossain päin Suomea sai kipinän sijoittamiseen. Ihan samalla tavalla kuin itse innostuin reilut viisi vuotta sitten.  

4
+1
0
-1
4
0
25.4.2021, 17:56
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1221

Vuoden 1976 syksyllä Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien liiton opiskelijajäsenille eli teekkareille tarjottiin mahdollisuus merkitä osakeannissa Amer-Yhtymä Oy:n osakkeita edulliseen hintaan 10,00 markkaa/kpl. Samalla oli avattava silloisen Kansallis-Osake-Pankin Notariaattiosaston avulla Arvopaperien säilytystili. Merkitsin osakkeita 10 kpl ja ne siirtyivät säilytystilille 20. syyskuuta 1976.

Amer-Yhtymän nimi oli vuoteen 1973 saakka Amer-Tupakka Oy ja yhtymä valmisti edelleenkin tupakkaa Tuusulan tupakkatehtaalla ja jatkoi sitä vuoteen 2004 asti. Tupakkateollisuus teki Amerista erittäin kannattavan.

Yhtiön äänivaltaisista K-osakkeista 99% omistivat Suomen Teknillinen seura, Suomen Ekonomiliitto, Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta sekä Maa- ja Vesitekniikan tuki ry. Siihen aikaan tuhkakuppeja vietiin tuliaisiksi.

Yhtymä osteli vuosien mittaan yhtiöitä - Weilin&Göös (kirjankustantaja), Hyppölä Oy (paperitukku), Korpivaara Oy (ajoneuvokauppa), Marimekko Oy. 1989 alkaen yhtymä suuntautui urheiluun ostaen Wilson (golf, tennis), Atomic ja Salomon (laskettelu) sekä Suunto Oy. Nimi muuttui Amer Sports Oyj:ksi kunnes kiinalainen pääoma Anta Sports Products Ltd osti koko puljun vuonna 2019.

Amerit lisääntyvät rahastoanneilla, ilmaisosakkeilla, sarjamuunoksilla, ostoilla etc. kunnes niiden hinta 1990-luvulla oli noussut niin pöyristyttävästi, että myin ne hyvällä voitolla. Taisivat mennä asunnon vaihtoon.

Maaliskuussa 1980 ostin Rauma-Repola Oy:n osakkeita 5 kpl päivän kurssiin yhteishintaan 84,16 markkaa. Samana vuonna oli Kansallis-Osake-Pankin uusmerkintä ja ostin niitäkin. Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksen laitoin arvopaperisäilytykseen 1982. Vuonna 1988 hankin säilytykseen AB Volvo konsernin osakkeita ja lisäilin niitä - päätös osoittautui erinomaiseksi syksyllä 1992, kun Suomen markan arvo päästettiin kellumaan. Volvot nousivat kruunumääräisinä arvoon arvaamattomaan.

Rauma-Repola Oy sulautettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa Repola Oy:ksi, aikanaan Suomen suurimmaksi teollisuusyritykseksi. Se fuusioitiin 1996 Kymmene Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi. Kansallis-Osake-Pankista tuli Merita ja myöhemmin nykyinen Nordea. Helsingin Puhelinyhdistyksestä tuli Elisa Oyj. AB Volvo on pysynyt valmistuskonsernina vaikka myikin henkilöautopuolensa ensin Fordille ja se kiinalaiselle Geely Groupille kymmenen vuotta sitten.

Arvopaperisäilytyksestä tuli 1990-luvulla arvo-osuustili. Tilin numero on pysynyt samana vuodesta 1976 vaikka siihen oli digitekniikkaan siirryttäessä lisättävä pari numeroa eteen - oli kuulemma liian lyhyt ja vanha numero. Osaketta on tullut ja mennyt, yhtiöitä on jakautunut, yhdistynyt, mennyt konkurssiin, noussut käsittämättömiin lukemiin jne. Valuuttakursseja on keikkunut. Aina se on ollut kiinnostavaa. 

Samalla on 45 vuodessa oppinut, että tänään ostamasi lappu ei ole välttämättä sama lappu huomenna - etkä voi siihen mitenkään itse vaikuttaa. Yhtiöiden johdossa on monenlaista persoonaa ja yhtiöt innostuvat milloin mistäkin. Niitä on valvottava eikä pelkkä markkinanoteeraus riitä. Vuosikertomukset on luettava ja taseen kehitys tutkittava. Kaikenlaisia selityksiä tulee vastaan. Mitään ei kannata uskoa ja aina on hieman epäiltävä, varsinkin toiveikkaita tulevaisuuksia.

Iloinen yllätys ajoittain ei silti ole pahitteeksi, kunhan antaa sille mahdollisuuden.

11
+1
0
-1
11
0
25.4.2021, 19:21
+24
Liittynyt:
27.7.2020, 14:38
Viestejä:
42

Pois kirjoitti:

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Täytyy tunnustaa että itse ryhdyin vasta asuntolainaa aikuisena miehenä otettuani laittamaan yliopisto-opintoihin lukeutuneiden pakollisten talouskurssien oppeja käytäntöön henkilökohtaisessa taloudenpidossani. Vaikka vanhempani olivat yrittäjiä niin en saanut lapsuudenkodissani juuri yhtään henkistä pääomaa osakesijoittamiseen. Vanhempani kun olivat ulkoistaneet raha-asiat kirjanpitäjälle. Ja opiskeluaika taas hujahti sen verran vasemmistolaisissa piireissä ettei sijoittaminen silloin tuntunut omalta jutulta. Eli oma syy sijoittamisen aloittamiseen oli se että viimein  tajusin kunnon asuntolaina niskassa pankkien yrittävän kusettaa minua. Parempi kai myöhään kun ei milloinkaan ja siitä se sitten lähti.

Jatkokysymyksenä olen joskus miettinyt seuraavaa: Tulisiko suomalaisten pankkien pyrkiä kusettamaan asiakkaitaan vähemmän lyhyellä aikavälillä saadakseen pitkällä tähtäimellä aikaan enemmän kestävää liiketoimintaa? Tässä maassa on minusta monitahoinen rakenteellinen ongelma sijoittamisen aloittamisen suhteen. Lopputuloksena kansa ei vaurastu kuten sen länsimaassa pitäisi.

2
+1
0
-1
2
0
25.4.2021, 21:21
+3
Liittynyt:
12.12.2019, 16:44
Viestejä:
1

Kirjoitetaan nyt ensimmäinen viesti foorumille, seurattua sivusta tätä on tullut jo viitisen vuotta eli kiitoksia hyvästä foorumista.

Ensimmäiset osakkeet sain alaikäisenä 80- luvun lopulla palkintona jostain kilpailusta, 5 kpl KOP osakkeita. Näistä muistaisin, että olisi pitänyt avata arvo-osuustili pankkiin tai jotain vastaavaa ja siitä olisi tullut lähes tulottomalle aika paljon kuluja, joten niitä ei tullut silloin "rekisteröityä".

Seuraava kokemus osakkeista oli, kun isä olisi myynyt Satakunnan puhelimen osakkeet pois jollekin lehti-ilmoittelijalle 90-luvun lopulla. Olisiko ollut hintatarjous 3500mk/100 osaketta. Mitään en osakkeista ymmärtänyt, mutta epäilin ettei nuo hyväntekijöitä ole ja maksoin niistä isälle saman summan. Silloin varmaan avasin arvo-osuustilin nykyiseen Danske bankiin ja "Hautasin" osakkeet sinne. Nykyäänhän tuo on Finda.

KOP:n osakkeista jossain vaiheessa kyselin ja ne olisi vaihtunut yhteen tai kahteen Nordeaan ja kulut olisi ollut isommat kuin hyödyt. Osakekirjatkin saattaa olla kadonneet, olisi voinut vaikka kehystää tauluksi. 
 

Sitten menikin pitkä aika. 2012 alkuvuonna, kun asuntolainat oli maksettu, huomasin, että rahaa on jäänyt säästöönkin. Aloin etsimään tietoa sijoittamisesta, osakkeiden ostamista olin pitänyt aina vaan rikkaiden harrastuksena ja rahastosäästämisestä oli mielikuva, että pankit on huijareita ja vie kaikki tuotot kuluihin (olihan tuo osittain oikein, mutta onhan niitä muitakin vaihtoehtoja). Ensimmäiset sijoitukset tein Seligsonin rahastoihin ja samana vuonna tuli tehtyä ensimmäiset osakeostot Fortum ja UPM. 
 

Tästä se innostus sitten lähti, nykyään tulee markkinoita seurattua lähes päivittäin. Noin puolet sijoituksista on rahastoissa, ETF:ssä ja toinen puolikas suorissa osakesijoituksissa. Jälkikäteen harmittaa vaan ettei tullut aloittaneeksi aikaisemmin, kyllä sitä jotain olisi sivuun pystynyt laittamaan ja oliko niillä velkojen maksullakaan niin kiire.

 

 

3
+1
0
-1
3
0
26.4.2021, 10:56
Käyttäjän ttr kuva
+91
Liittynyt:
7.3.2019, 13:35
Viestejä:
104

Vuonna 2013 sain eräänlaisena ennakkoperintönä 20 k€. Kun ensin oltiin vaimon kanssa käyty kolmilapsisen perheen akuuteimmat rahareiät läpi, mietin mitä lopuilla tekisin. Kävin pankissani (Aktia) keskustelemassa asiasta ja otin asian puheeksi myös työporukoissani. Pankissa suosittelivat laittamaan osan Aktian kolmivuotiseen debentuurilainaan, missä korko taisi olla jopa 3%, kun taas eräs vanhempi kollega suositteli ainakin osan sijoittamista osakkeisiin. Perusteluna oli, että jos ei muuta, niin markkinatalouden oppien parempi tunteminen. 

Lopputulemana laitoin osan debentuurilainaan ja loput osakkeisiin, joihin kaikkiin oli joku side: Aktia, Stonesoft, Cargotec, Fortum, UPM. "Mä maksan sun palkan" toimii myös muissa piireissä kuin poliiseille sanottuna (vaikka ei niin totta olisikaan). Ensi isku päättyi pieneen tyrmäykseen, koska jäädessäni kesälomalle ja sen jälkeen vanhempainvapaalle ajauduimme likviditeettikapeikkoon koska olin tunkenut myös "ruokakassan" uuteen intohimooni. Tämän seurauksena myin kaikki osakkeet pois ja palailin apajille kesäloman jälkeen hieman varovaisemmin, kuitenkin samojen osakkeiden osalta.

Vaikkakin oma kovin innostus osakesijoittamiseen laantui suhteellisen nopeasti, on taloutta ja tolsoupolitiikka tullut edelleen seurattua hyvinkin aktiivisesti osakesäästämisen myötä, ja rahaa on nyt puskurina noin vuoden bruttotulojen verran (60 k€). Varovaisena luonteena olen todellakin laittanut rahaa vain sen mitä voin hävitä, ja olen omistuksia myynyt erinäisten remonttien tieltä. Sitten taas vähitellen lisäillyt kun rahaa on jäänyt säästöön. Brexit äänestyksen aikoihin ilmoitin Nordnetille hävittäneeni tunnukset, etten tekisi mitään idioottimaisia liikkeitä markkinamyllerryksessä. Uusien tunnuksien saamisessa kesti juurikin sen aikaa, että pahin savu oli hälvennyt ja tilanne hieman tasaantunut. Trumpin valtaannousun aikoihin olisin tehnyt vastaavan liikkeen, mutta en todellakaan uskonut hänen voittoonsa. Onneksi tilanne oli ohi oikeastaan ennenkuin euroopan pörssit olivat edes auenneet.

Itse en harmittele sitä, että en aloittanut sijioittamista jo aiemmin. Rahat on käytetty opiskeluun, kokemusten ja turhien hyödykkeiden hankintaan ja perheen siunaantumisen jälkeen heidän elinolojensa parantamiseksi.  

1
+1
0
-1
1
0
26.4.2021, 14:09
+24
Liittynyt:
29.9.2019, 20:56
Viestejä:
23

Oli vuosi 1986 kun Lappeenrannan Lyseossa valveutunut ystäväni antoi ratkaisevan vinkin: paikallinen Yhdyspankin konttori järjestää messevät tarjoilut osakkeenomistajille yhtiökokouspäivän iltana pankkisalissa. Minusta tuli saman tien ensimmäistä kertaa tämän Nordean edeltäjän omistaja eivätkä luvatut tarjoilut pettäneet.

Kesätöistä saaduilla rahoilla ostin lisää muita yhtiöitä ja pian alkoikin listautumisbuumi Helsingin Pörssiin.

Yhtä paljon kuin niistä vuosista kurssit ovat nousseet ja osakkeenomistajien määrät kasvaneet ovat myös nämä verovapaat reaaliosingot heikentyneet.

 

2
+1
0
-1
2
0
26.4.2021, 16:08
+591
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
359

Jaa että miten innostuin? Pitkä juttu. 

Ensimmäiset sijoitukseni eivät missään tapauksessa täytä innostumisen tunnusmerkistöä. 1990-luvun taitteessa ulkomaan työkomennuksella maksettiin palkkaa bruttona tilille, ja tiesin olevani verovelvollinen myös kohdemaassa, joten laskin palkastani laskennallisen veron osuuden, jonka siirsin systemaattisesti tuona ajankohtana tarjolla olleelle kaksinumeroista korkoprosenttia maksaneelle ylikorkotilille. 

Kolmen vuoden työkomennukset menivät sinänsä hienosti ja maailmaa tuli nähdyksi. Lopulta kävi niin, että epäsynkassa olleet verovuodet eri maissa levittivät neljän vuoden tuloni viiden verovuoden ajalle kahteen eri maahan, joten tulovero kummassakin katosi lähes olemattomiin, etenkin kun toisessa maista oli voimassa roima 25% veron alennus ulkomailta ansaituista kohdemaahan verotettavaksi tuotavista tuloista ja "perheellisen miehen" yksin elättävän perhevähennys, jonka sai kotona olevasta puolisosta. Esikoinen tosin syntyi samassa tohinassa perheen kriteeristön varmistamiseksi. Veropäätökset valmistuivat lopulta ja muutaman vuoden Suomeen  paluumme jälkeen huomasimme vero-optimointimme sekä sen korkotuoton riittävän rivarinpätkän vaihtamiseen mieleiseemme omakotitaloon. Löimme koko korkosijoituksemme lihoiksi ja ostimme ensimmäisen yhteisen oman talomme lainaa kysymättä. Tässäkään vaiheessa emme kumpikaan voi sanoa olleemme innostuneita sijoittamisesta. Meillä oli vain sattunut käymään hyvä tuuri, kun verovastuuseemme korvamerkitsemämme raha sattuikin ainakin bruttona tuottamaan suurilla koroilla hyvin ja olimme arvioineet tarvittavan rahamäärän hieman inhorealistisesti. Tähän lisää moottoripäälle kestävä immuniteetti autokuumetta vastaan oli myös rahanarvoinen etu. 

Säästäminen oli kuitenkin jo jäänyt päälle tavaksi ja heti vuosituhannen vaihteen jälkeen alettiin velattomana siirtää kummankin palkasta ainakin olemattoman asuntolainan kk-erän verran kivijalkapankin kalliisiin rahastoihin, joita varmuuden vuoksi ostettiin vielä pankin kalliin verokuoren sisään. Näistä asetuksista voi päätellä, ettei innostumisen aste ollut kovin korkealla, mutta puolisoille ristiin suunnattujen sijoitusvakuutusten kuolemantapausturva oli sentään mielessä. Neljä kertaa vuodessa käytiin pankissa juttelemassa tarvittavista säädöistä asiaan oikeastaan sen suurempaa huomiota kiinnittämättä. 

Samohin aikoihin aloin kuitenkin vähitellen ostella niitä osakkeita, joista eniten puhuttiin. Aloitin Fortsasta ja Nokiasta ja sen jälkeen etenin nokkelasti Talvivaaraan. 2007 salkkuni oli kasa "jotain osakkeita" joista Kauppalehdessä pöhistiin paljon. Rahaa oli eri sijoituksiin kertynyt jo palkansaajan kannalta sen verran paljon, että pari seuraavaa vuotta sitten avasivat silmät ihmettelemään mitä heflettiä oikein oli tekeillä. Ostin sijoitusaiheisen kirjan, toisen ja kolmannen ja niin edelleen. OMG - tämähän on mielenkiintoista! Miksei numeroammattilaiselle telaketjuteknokraatille kerrottu aiemmin, kuinka mielenkiintoisia numeropelejä ja simulaatioita talousdatalla voi tehdä? Tässä kohdassa joudun myöntämään innostuneeni aiheesta todella. Ensimmäisenä temppunani mietin rauhallisesti yönsä nukkuvan osinkosijoittajan strategian ja lemppasin salkustani kaikki laput, jotka eivät mielestäni täyttäneet tuota kriteeriä. Samalla aloin seurata systemaattisesti tekemisiäni saadakseni itselleni palautetta toimieni vaikutuksesta. Tällaista aktiivista tiedon hankintaa ja sen soveltamisen oman track recordin seurantaa voinee pitää jo innostuksen tunnusmerkistönä. Minun kohdallani kiinnostus alkoi sub-primekriisissä kadonneita rahoja etsiskellessä. 

Ensimmäisen hyvän palautteen sain pankkini pääkonttorilta käymässä olleen tunnetun analyytikon vilkaistessa salkkuuni ja arvioidessa, että Volvomiehen salkku on niin varma, että voin käyttää sitä ehkäisyvälinemainoksena. Hän todella sanoi näin, mikä oli rohkea veto vahvasti Lars Levi positiivisella Pohjanmaalla. Minulle se oli hauska asiantuntija-arvio siitä, että olin saanut edes jotain kiinni lukemastani kirjallisuudesta. 

Ja nyt olen koukussa, koska vaimoni soittaessa minun operaattorini verkossa ostoslistaa joudun kertomaan tulevani pikku viiveellä, koska joudun käymään ensin tankkaamassa hänen jalostamonsa polttoainetta ja hankkimassa omasta halpatavarakaupastani työkaluja kodin askareisiin. Voin kyllä sen jälkeen noutaa omasta päivittäistavarakaupastani hänen panimonsa olutta, oman myllyn kauraryynejä ja oman teurastamon makkaroita.  En olisi uskonut kuinka suuren muutoksen omiin kulutustottumuksiin defensiivinen kulutustavarasalkku tekee. Koko maan talouteen avautuu aivan erilainen näkökulma, vaikka omassa tai vaimon salkussa ei olisi kuin 100 osaketta, joiden olemassaolo ei vaikuta omaan elämään käytännössä millään tavoin. Omat ostomme eivät edes erotu yritystemme ylimmällä rivillä tilinpäätöstiedotteessa mutta silti tuntuu pahalta käydä tilapäisesti väärän ketjun kaupassa, kun omasta firmasta ei sopivaa tarvekalua löydy.

Koska ajattelutapa on tarttuvaa, tuo panimon ostaminen rouvan salkkuun oli loistava idea. Tukiostoista ei tule enää lainkaan murinaa angel

6
+1
0
-1
6
0
26.4.2021, 21:10
+212
Liittynyt:
2.6.2020, 19:40
Viestejä:
230

Kovin tylsä vastaus varmasti ylläoleviin verrattuina, mutta ihan yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin tunneilta. Ei ollut edes mitenkään innostunut opettaja tai aihetta käsitelty pakollista enempää, kotona ei puhuttu sijoittamisesta tai sen puoleen ylimääräistä rahaakaan ollut. Se vain oli kuvauksen perusteella yksinkertaisesti fiksua. Strategiapelaaja huomasi eksponentiaalisen kasvun ja ymmärsi sen merkityksen.

Lueskelin juttuja ja aloin seurata talousuutisia. Tulin muistaakseni koulun parhaaksi vuosittaisessa taloustaitokilpailussa, josta tipahti jokunen sata markkaa palkintoa. Aloin lukea Kauppalehden päivittäin (kirjastossa).

Tästä kaikesta meni vielä vuosia ennen kuin minulla mitään rahaa oli. Kun sitä rahaa sitten kertyi, iso osa laitettiin osakkeisiin ja rahastoihin. Alun suoritus meni vähän niin ja näin, mutta markkinoilla kuitenkin pysyttiin ja kokemusta alkoi karttua, kun pelattiin oikealla rahalla eikä vain ajatusharjoitteluna.

1
+1
0
-1
1
0
27.4.2021, 04:04
+155
Liittynyt:
19.1.2018, 21:46
Viestejä:
128

Vuoden 1996 syksyllä, toisena opiskeluvuotena, myin koko omaisuuteni, joka koostui Toyota Corolla merkkisestä henkilöautosta. Sain autosta 4400 markkaa. Tästä 400 markkaa meni erillaisiin arjen kuluihin. Tasan 4000 mk sijoitin erääseen Nokia nimiseen yritykseen. En muista montako kappaletta sain. Nämä myytiin vaiheittain nousuihin vuoteen 1999 asti ja voitot juotiin viimeiseen penniin. Hienoja aikoja.

12
+1
0
-1
12
0
26.6.2021, 02:28
+13
Liittynyt:
15.6.2021, 19:50
Viestejä:
4

Hieman eri tarina kuin muilla tässä...

Vuonna 2001 jouduin muuttamaan pois opiskelija-asunnosta kun 7 vuoden kiintiö tuli täyteen. Siinä vaiheessa olin ymmärtänyt että markkinavuokrien maksaminen ja omaan asuntoon säästäminen samaan aikaan ei ollut realistista, joten olin säästänyt jonkin verran etukäteen ja erinäisillä muilla takauksilla ostin 29 m² asunnon itäisestä kantakaupungista hintaan 60 k€. Tässä oli pieni diskonttaus koska tiedossa oli jo putkiremppa (joka tuli 8 vuotta myöhemmin ja maksoi 13k€).

Vuonna 2015 oli aika vaihtaa isompaan ja asunto oli jo melkein velaton. Totesin että elämää helpottaa huomattavasti että voin ostaa seuraavan asunnon suoraan ilman mitään ehtoja edellisen myynnistä, joten ostin seuraavan yksinkertaisesti 100% velkarahalla. Tämän jälkeen asuntosijoittaminen ikään kuin tipahti pyytämättä ja kysymättä syliin... pistin edellisen kämpän vuokralle ja rempattuun yksiöön hyvällä sijainnilla oli erittäin helppo saada vuokralainen.

Vuonna 2020, koronakeväänä, vuokralainen lähti ja juuri samaan aikaan kaikki airbnb-kämpät luopuivat toivosta ja tulivat yleisille vuokramarkkinoille. 7 sovitun ja 5 toteutuneen näytön jälkeen löytyi taas ideaalivuokralainen, nuori yliopisto-opiskelija jolla oli vanhemmat jotka eivät missään tapauksessa antaisi jälkikasvunsa joutua maksuvaikeuksiin.

Vuonna 2021 vuokralainen kuitenkin päätti jo lähteä ja päätin pistää asunnon myyntiin. Kolme syytä: 1) toteutunut vuokratuotto oli vain 2.8% 2) mielestäni itäisen kantakaupungin pitkään jatkunut aliarvostus oli korjautunut 3) olematon hajautus koska koko sijoituspääoma oli kiinni yhdessä ainoassa kappaleessa

Asunnon myynnistä jääneen (en tietenkään maksanut nykyisen kämpän asuntolainasta euroakaan pois tällä) pääoman heitin 10 päivän aikana pitkän tähtäimen osake- ja ETF-markkinoille. Kohteiden perusidea bogleheads.org:sta, mutta en kuitenkaan sijoittanut korkotuotteisiin koska en ole amerikkalainen kohta eläköityvä henkilo.

2
+1
0
-1
2
0
26.6.2021, 13:07
Käyttäjän JR kuva
+1729
Liittynyt:
30.6.2014, 14:42
Viestejä:
512

En pysty todella innostumaan mistään, ellen koe voivani jotenkin "kräkätä" sitä.

Lapsena isäni sijoitti, ja selitti mitä teki. Teki jonkinmoista voittoa ennen teknohuumaa, todennäköisesti biittaamatta odotusarvoisesti markkinaa. Hänen ideansa kalskahtivat tyhjiltä, mutta lapsena en osannut formuloida, mikä niissä häiritsi. Aikuisena ne näyttäytyvät osittain martingalena, ja osittain tyypillisimpien tunnuslukujen sokeana tuijotuksena.

Aikuisena minulla on ison osan ajasta ollut vapaata rahaa, jolla ostan osakkeita, koska en keksi mitään parempaakaan, joka olisi likvidiä ja vaivatonta. Minulla on yksi yksinkertainen näkemys, johon jossain määrin luotan - isoissa paniikeissa kannattaa ostaa, koska maailmanlopun puolesta on tarpeetonta betsata, ja yleensä kyse on sekä ylireagoinnista, että siitä että monen tahon on pakko myydä.

Muuten olen täysin kujalla, ja vähäiset liikkuni sijoittamisessa tuon ulkopuolella ovat johtaneet pikemminkin pettymykseen ja ahdistukseen kuin innostukseen.

Ego ei anna myöten painaa rahojani vain indeksirahastoihin. Ehkä joku päivä innostun oikeasti sijoittamisesta.

13
+1
0
-1
13
0
28.6.2021, 09:56
+877
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
753

Listasin joskus nuorena kaverini kanssa mitä tapoja on kehrätä kokoon pääomaa. Perintöön oli hankala itse vaikuttaa, mutta listalle saatiin noin kymmenen erilaista muuta vaihtoehtoa. Karsimme pois laittomat ja puhtaaseen tuuriin perustuvat ja jäljelle jäivät lähinnä yrityksen perustaminen ja sijoittaminen. Tuumasta toimeen! Nyt molempia on kokeiltu pariin kertaan, mutta varsinaiset massikeisarin päiväni eivät ole vielä koittaneet. 

Todellisuudessa kunnolla innostuin tästä avioeron jälkeen kun jouduin anelemaan pankista lainaa jo kertaalleen maksamaani asuntoon. Totesin että mun elämä ei voi olla tällasta kituuttamista, vaan nyt laitetaan halot poikki ja pinoon. Koronasta otin kunnon kuopat ja meinasin katketa, mutta nyt tässä hetkessä tuntuu että tiedän mitä teen ja osaan tehdä oikeat päätökset. Pörssisalkun ulkopuolellakin on nyt muhimassa melko mukavia masseja, mutta valuaatiothan on sellaista sääennustushommaa - tämän viikon valuaatio on helppo ennustaa, mutta mitä lienee 12kk päässä. 

Olen aina ollut analyyttinen ja hyvä numeroiden kanssa. Tykkään laskea päässäni tai joskus formaalimminkin erilaisia skenaariota ja malleja. Olen myös itseopiskellut kaikenlaista ja se on tavallaan aina ollut mun juttu, osittain olosuhteiden pakosta kun monessa asiassa tarjolla ei ole ollut livenä ketään mentoroimaan. Ja jos on ollutkin niin vasta sitten kun olen jo ottanut asiasta selvää omatoimisesti. Lisäksi tykkään peleistä ja sijoittaminenkin on minulle eräänlainen peli. Otin vuosituhannen vaihteen pokeribuuminkin ehkä enemmän siltä kannalta että haluan pureskella jutun peliteorian kautta kuin rahanteon kannalta. Olen edelleen pokerissa aikamoinen paisti livepeleissä, vaikka ymmärränkin ihan hyvin odotusarvot ja peliteoreettiset näkökulmat, joten harvoin käydessäni kasinolla välttelen kaikenlaisten Pyysingien pelipöytiä :) 

Nyt tässä 40+ vuoden iässä prioriteeteissa raha on korkeammalla kuin nuorena. Rahaa myös on sijoittamiseen eri tavalla kun kaikenlainen humputtelu ja naisseikkailut ei ole enää ykkösprioriteetti. Suurin osa kaikesta materiaalisesta gizmostakin on jo ostettu, enkä tarvitse mitään statussymboleita. Tekisin tietenkin jotain toisin jos voisin palata taaksepäin, mutta se ei ole katumusta vaan elämän tuomaa jälkiviisautta :) 

5
+1
0
-1
5
0
29.6.2021, 12:03
+333
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
241

Minulla oli jotain hyvin pieniä 1990-luvun lama-aikana tehtyjä sijoituksia, mutta silloin löysän rahan puute haittasi hommaa pahasti. Vuosikymmenen loppupuolella sain sitten pienen perinnön, kun isäni siirsi äitinsä perinnön suoraan kahdelle lapselleen. Summa oli sellainen, että sen olisi helposti saanut törsättyä uuteen perheautoon.

Akateemisena pätkätyöläisenä ajattelin, että kun oma toimeentulo koostuu pienistä pätkistä, tämä raha olisi hyvä laittaa poikimaan pahan päivän varalle. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää ne asuntolainan lyhentämiseen, mutta tätä en tehnyt koska silloin rahat riittivät kuukausittaisiin lyhennyksiin suht. helposti. Perintö ei olisi riittänyt koko asuntolainan kuittaamiseen, mikä jälkeenpäin asiaa miettiessäni oli ehkä hyvä juttu - opintolainasta eroon päästyäni laman jälkeisessä maailmassa velattomuus olisi saattanut kiinnostaa irrationaalisen paljon.

Noita pahoja päiviä ei sitten koskaan tullut, ne apuraha- ja sijaisuuspätkät jatkuivat keskeytyksettä siihen asti kun toistakymmentä vuotta myöhemmin päätin, ettei akateeminen ura oikeasti ole minua varten. Sijoitukset saivat siis kasvaa aika rauhassa. Osinkorahoja olen tosin kyllä käyttänyt myös remontin ja autonvaihdon tyyppisiin turhuuksiin.

1
+1
0
-1
1
0