Olet täällä

Ålandsbanken - 13.1.2021 12.53

von Fyrckendahl kirjoitti:

Kauppalehdessä tästä kirjoitti 740_GLE. Oletko se siis sinä?

Jo vain. Yritin piiloutua täällä ammattiani kuvaavan nickin taakse, mutta mihinkäs se mutteriromantikko öljyisiä käsiään piilottaisi smiley

von Fyrckendahl kirjoitti:

Minun täytyy nyt tunnustaa, etten huomannut silloin Ålandsbankenin piilotettua tuloslupausta, vaan keskityin vain osinkoon. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että osinko vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen. Rationaalisella käyttäytymisellä selitettynä sijoittajien odotukset tulevista osingoista vahvistuivat.

En kuitenkaan luottaisi sijoittajien 100-prosenttiseen rationaalisuuteen. Eiköhän tuossa jokunen sijoittaja vain laske uusimman osinkoprosentin ja totea, että ostokriteeri on täyttynyt. Osa taas varmaankin välttelee nollakerholaisia.

Koronan alkamisen jälkeen en ollut aiemmin nähnyt julkisuudessa tätä 1.1.2021 annettua arviota siitä että 2020 odotetaan ylittävän edellisen ennätysvuoden 2019:  

"The Bank of Åland’s earnings for the 2019 financial year were the highest in the Bank’s 100-year history. The Bank’s forecast for the 2020 financial year indicates a net operating profit that will be better or significantly better than its 2019 net operating profit of EUR 33.2 M"

Juuri tuon hetkellisen pompun ajoituksen vuoksi uskon nyt sinun lisäksesi myös Juhan tuossa yllä antamaan arvioon, että markkinoilla oli Epärationaalista Innostusta. Ålandsbankenin ja Aktian tapaisten pienivaihtoisten lappujen kanssa yksityissijoittajienkin kassalla pääsee heiluttelemaan laitoja.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Tästä pomppuilmiöstä ei pääse hyötymään, jos ostaa ja myy nollakerholaisen osaketta ja on pois osakkeesta juuri silloin, kun osingosta tiedotetaan.

Näitä "eilen olisi pitänyt ostaa" -tiedotteita on omaan salkkuun osunut nyt vuoden aikana kolme. En vaan muista näiden pankkien lisäksi mikä se kolmas oli? 

Näytä koko viesti
Ålandsbanken - 12.1.2021 11.03

von Fyrckendahl kirjoitti:

Osinko on luonnollisesti positiivinen uutinen, mutta kannattaako A-osakkeesta maksaa nettona 3,20 € ja B-osakkeesta 2,20 € enemmän vain sen takia, että toissavuotisesta tuloksesta irtosi 1,00 € vanhojen osakkeenomistajien taskuun?

Sijoittajat eivät tunnu diskonttaavan tulevaisuuden todennäköisiä osinkovirtoja vaan katsovan uusinta osinkoprosenttia.

Nyt on kritiikkipalavaverin paikka - minun puolellani. Kontrasin sinun tätä vastaavaa kommenttiasi Kauppalehdessä perustellen, että Ålandsbankenin osingon kanssa yhtä aikaa muistutettiin monista jo tiedossa olleista hyvistä asioista Ålandsbankenissa ja uutena asiana myös huonosti rivien väliin piilotettu lupaus vahvasta 4Q/2020, jonka nojalla on lupa odottaa ennätystuloksen 2019 ylittymistä. 

Nyt Aktia teki vastaavanlaisen osinkopäätöksen ja markkina reagoi samalla tavoin kuin Ålandsbankeninkin osalta. Tosin Aktian osinkopomppu on vain noin puolet osingon suuruudesta ylöspäin, eikä yli 100% kuten Ålandsbanken parhaimmillaan. Selittäkäämme tämä ero sillä, että ÅB ansaitsi suuremman osinkopompun maksamalla täyden osingon + 100-vuotisjuhlaosingon Aktian maksaessa hieman alle valtuutuksen vain osinkopolitiikan alarajalle, mikä ei näköjään oikeuttanut täysimittaiseen osinkopomppuun. 

Tuntuu siltä, että olet aivan oikeassa sen suhteen, että ainakin pankkiosakkeissa nyt ostetaan osinkoa. Ihme touhua, en olisi uskonut markkinan olevan näin narrattavissa. Mutta niin on jos siltä näyttää. 

Näytä koko viesti
Välittäjät ja hajauttaminen - 6.1.2021 05.39

Jos tavoitteena on kilpailuttaa kustannuksia, eikö silloin pitäisi pikemminkin valita omaan käyttöön edullisin välittäjä nyt ja kilpailuttaa välittäjät myös jatkossa varmistaakseen myös pysyvänsä tulevaisuudessa edullisimman välittäjän mukana? 

Mutta kumpi on tärkeämpää, se että saat ostaa haluamasi tuotteen, vai että kustannustaso on 0.1% alempi? Voi olla aika luontevaa ostaa eri tuotteita sieltä, mistä niitä saa edullisimmin tai mistä niitä yleensä ottaen on saatavana, eikä tämän yhden valinnan tarvitse vaikuttaa jo aiemmin tehtyihin sijoituksiin. Omien salkkujeni hallinnointi eri yrityksissä ei ole tavoittelemani itse tarkoitus, vaan pikemminkin eri paikoista saatavien sijoitustuotteiden seurauksena tapahtunut tosiasia.

Yksi todellinen peruste hajauttamiseen etenkin ajalla ennen Osakesäästötiliä oli pelisalkun ja pitosalkun hallinnointi. Vaikka molemmissa salkuissa olisi osin samojakin osakkeita, pelisalkussa saattoi käydä kauppaa realisoimatta pitosalkun holdiosakkeiden verovelkaa. Tämän merkitys tosin vähenee OST:n vuoksi, joten tältä osin ehkä realistisempaa onkin kysyä haluaako pitää sekä OST että AO-tilin. Yli 50.000 € sijoittavan on tietenkin suorastaan pakko, kun OST:lle ei mahdu menemään sisään sen enempää. 

Näytä koko viesti
Etätyö ja tulonhankkimismenot - 6.1.2021 05.27

Jos on tehnyt sekä palkkatyötä että salkun hoitoa kotoa, kannattaa harkita laittaako työhuonevähennyksen palkkatyön vai pääomatulon hankinnan kuluina. 

Palkansaajan omavastuu tulonhankkimiskuluissa on 750 €, mutta pääomatulojen osalta vain 50 €. 

Esimerkiksi omassa tilanteessani valinnan mahdollisuus on todellinen, koska olen työskennellyt maaliskuusta lähtien jatkuvasti kotona. Aiempina vuosina verottaja on myös hyväksynyt sivutoimisen pääomatulon hankkimiskuluina puolikkaan työhuonevähennyksen. 450 - 50 = 400 € pääomatulon veroprosentilla näyttäisi olevan hieman enemmän kuin 900 - 750 = 150 € palkkaverotuksen marginaaliveroprosentillani. 

Kannattavuus omalta kannalta riippuu siitä, mitä muuta vähennettävää jää palkka- ja pääomatulosta. Parin kuukauden työmatkavähennys tai nettiliittymän kulut ja muutama hankittu sijoituskirja painavat vaakaa eri suuntiin jos sellaisia löytyy lisäämään tulonhankinnan kuluja yli omavastuun. Tällä ei ole radikaalia merkitystä vuoden verotukseen, mutta koska sijoittajan maailmankuvaan kuuluu kustannusten optimointi, silloin kaikki lasketaan! 

Näytä koko viesti
Sijoitustiedon kysymysketju - 4.1.2021 07.36

Kalle kirjoitti:

Indeksirahastoon sijoittamalla et maksaisi niitä osinkoveroja myöskään joten et ole tehnyt ylituottoa.

Myös indeksirahaston tuotto on verollista, mutta pääkysymys taitaakin olla siinä, että tuottolaskelmat tehdään yleensä salkun rakentamisen osalle jättäen tuoton verotus sijoittajan henkilökohtaisen verosuodattimen läpi laskettavaksi. Verotuksen vertaaminen ei ole tässä yhteydessä järkevää, koska eri omistajien verokohtelu on erilaista eikä sillä vertailulla voi antaa järkevää kuvaa salkun kehityksestä markkinoilla. 

Kun samalla pääomalla on sijoitettu samoihin lappuihin 10 vuodeksi AO-tilin, OS-tilin ja indeksirahaston kautta, kaikissa on eri määrä rahaa. Jos kustannukset ovat kohtuulliset, OS-tili ja indeksirahasto ovat lähellä toisiaan ja voittavat AO-tilin saldon selvästi. Mutta TL taisikin sanoa, että koko potti ulos nostettuna yksityishenkilön verotuksella AO-tilin veroaste jää pienemmäksi, koska aiempien vuosien osingot on jo kertaalleen verotettu ja niillä ostetut osakkeet katsotaan omaksi pääomaksi, josta ei makseta veroa. 

Olen siis kanssasi samaa mieltä siitä, että vertailun yleispätevyyden säilyttämiseksi -GI on oikea vertailuindeksi ja TL:n kanssa siitä, että salkun rakentajan kannattaa miettiä koko sykli tuoton nostamiseen saakka. Oikeita vastauksia on silti enemmän kuin yksi. 

Näytä koko viesti
Vuoden osinkoennuste - 4.1.2021 07.17

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Teknokraatti kirjoitti:

Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

 

Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?

Ehdin jo vastata, että vain triviatietoa, koska tälle vertailulle en ole rakentanut valmiita kaavoja. Nyt vuodenvaihteen taas uusille sarakkeille rakennettuani huomaan, että onhan tässäkin tiedossa selkeä palautekanava eläkesalkun rakentajalle. Vuoden lähestyessä loppuaan on käytettävissä seuraavat tiedot:

A) Edellisen vuoden toteutunut osinko

B) Kuluvan vuoden osinkoennuste edellisen vuoden osakekohtaisella osinkosummalla

C) Kuluvan vuoden toteutunut osinko

Joku ehtikin jo kommentoida, että tavoite on pitää C - A jatkuvasti positiivisena. Tämä on minunkin tavoitteeni, mutta erotan siitä manuaalisella vertailulla Oksaharjun oppien mukaiset osat:

B - A kertoo kuinka paljon olen lisännyt omistusosuuttani. Tämä kasvaa vaikka ostaisi palkasta ja osingoilla Kemiraa ja Fortumia, joilla on vuosien perinne vakio-osingosta. 

C - B kertoo kuinka paljon yritykseni kasvattivat kuluvan vuoden aikana osinkoaan. Tämä kertoo osinkosalkun kestävyydestä sitten kun palkasta ei enää osteta lisää. 

Jos C-A pysyy salkkua työvuosina rakentaessa plussalla ainoastaan B-A kasvun nojalla (osakemäärää kasvattamalla) mutta C-B (osakekohtaisen osingon kasvu) on lähes nollassa, silloin osingoissa ei ole eläkesalkkua inflaatiolta puolustavaa elementtiä. Pää märkänä lappujaan veivaavalle tällä ei ole varmaan mitään informaatioarvoa. Mutta jos eläkesalkkua rakennetaan holdisalkun osinkojen pohjalle, silloin C-A kasvu on täysin ilmeinen tavoite. Sen osana C-B on asia, joka on syytä tiedostaa jo työvuosina eläkesalkkua rakentaessaan. Koko C-A osingon kasvattaminen B-A kautta rahaa lisäämällä on helpompaa kuin C-B kasvattaminen osakepoiminnalla. 

Näytä koko viesti
Ennustukset tulevalle vuodelle - 2.1.2021 01.07

Juha kirjoitti:

Jos joku miettii mitä yulee tapahtumaan...

Miettii lähinnä sitä, että Jungner ennusti romahdusta jo ennätysvuodelle 2019. Silloin olisi ollut erittäin tuhoisaa peesata hänen ennustustaan. Nyt hän saattaa toki olla oikeassakin, mutta jäljet pelottavat...

Näytä koko viesti
Ålandsbanken - 2.1.2021 03.11

Siihen oli myös hyvät perustelut tuotoissa ja vakavaraisuudessa. Myös tämä tarinan jatko on hyvin harkittua ja kuulisinkin mielelläni pankkiunionin toteutustapaa puolustaneen Olli Rehnin mielipiteen tästä tilannearviosta:

"Myndigheterna har kategoriserat samtliga banker i Finland, utom de två största, i kategorin ”mindre betydelsefulla banker”. Det innebär att Ålandsbanken och de övriga bankerna i denna kategori inte förväntas bli räddade av staten vid en eventuell framtida kris. Ålandsbanken har i över ett hundra år agerat långsiktigt och ansvarsfullt, vilket vi även avser att göra framledes.

Myndigheternas rekommendationer utmanar förutsättningarna för långsiktiga ägare att investera i banker. Det är av största vikt för ”mindre betydelsefulla banker” att långsiktiga ägare finns och att de kan finnas där om en eventuell framtida kris skulle kräva deras insatser.

Av denna anledning bedömer Ålandsbankens styrelse att de långsiktiga riskerna för Ålandsbanken kan vara större om vi, från vår aktuella resultat- och risknivå, väljer att fortsätta följa myndigheternas rekommendation än om vi börjar beakta också bankens övriga viktiga intressegrupper.

En av dessa intressegrupper är Ålandsbankens cirka 5 300 aktieägare på Åland, vilka besitter cirka 56 procent av ägandet i banken. Styrelsens bedömning är att det åländska samhället har ett klart större behov av dessa dividender än vad Ålandsbanken har."

"Kerroitte jo, että ette aio meitä hätätilanteessa pelastaa kuitenkaan, joten ette voi meitä sillä kiristää ja sitäpaitsi ÅB on hoitanut asiansa vastuullisesti ja kaukonäköisesti jo 100 vuotta eikä aio muuttaa tätä toimintatapaa jatkossakaan. 

Viranomaisen suositukset haastavat pitkäaikaisten omistajien edellytykset omistaa pankkia. ÅB:n pitkän ajan riskit nähtäisiin suurempana jos noudatettaisiin viranomaisen kehotusta ja sitäpaitsi omistajat tarvitsevat rahojaan nyt enemmän kuin pankki."

 

Voisiko olla, että pankin yhtiökokouksessa ja hallituksessa olisi sittenkin jotain ymmärrystä pankin osingonmaksukyvystä ja voivatko omistajat tietävät Fivaa paremmin mitä omilla rahoillaan tekevät? 

Näytä koko viesti
Joutomiesten vertaistukiryhmä - 1.1.2021 12.18

Trolli kirjoitti:

 

Teknokraatti kirjoitti:

Toivottavasti keksit, mitä sinä itse haluat oikeasti tehdä, koska se on avainkysymyksesi. 

Toi on avainkysymys oikeesti aika pienelle joukolle. Suurin osa joutuu tyytymään työn osalta siihen, mihin sattuu pääsemään ja joutuu myös taloudellisista syistä tekemään sitä työtä, vaikka olisi kuinka vittumaista. Vaikka osa duunareista välillä kertoo kuinka mielekästä työ on, niin todellisuus taitaa oikeesti olla ihan toista: vaihtoehtoina on taloudellinen niukkuus ja varattomuus tai rehkiä töissä tienatakseen

Taloudellinen turva on oikeesti yksi isoimmista onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Tuolla aiemmissa viesteissä joku esitti, että työelämässä pitää olla joko 40 tai 0 tuntia viikossa. Tää on oikeesti niitä hyväosasten ongelmia.

Tämä pätee yleisesti, jos keskustelua käytäisiin vaikkapa Iltalehden kommenttipalstalla. Sijoitusvarallisuuden on havaittu tuovan mielenrauhaa sen antaman valinnanvapauden kautta. Rauhoittava vaikutus ei liity arvokkaan tuottamattoman omaisuuden omistamiseen eikä jatkuvaan ostamiseen, vaan siihen, että tietäisi voivansa niin tehdä, jos haluaisi. Vaikka omaa valinnanvapauttaan käyttäisikin vain harvoin, sen vapauden poistuminen vähentään onnellisuutta rakentamalla taloudellisen Berliinin muurin, jonka taakse jääneeltä on viety valinnanvapaus.

Mutta tässä yhteydessä vastasin aloittajalle, joka kertoi jo avauksessaan, että hänellä on miljoona sijoitettuna asuntoihin ja toinen osakkeisiin. Niiden tuotoilla hän on yksi hyväosaisista, joilla työ ei ole enää pelkkää olemassaolon taistelua vaan keskimääräistä merkittävämmältä osalta omaa identiteettiä. 

Trolli kirjoitti:

Elämässä toki pitää pyrkiä maksimoimaan omaa hyvinvointia, mutta kannattaa myös muistaa kuinka hyvin asiat on, jos on edes olemassa mahdollisuuksia valita mitä haluaa tehdä.

+1. 

Joskus arkimurheiden asettamiseen omaan pieneen perspektiiviinsä helpottaa kun tajuaa olevansa hyväosainen. Siitä huolimatta elämä itkettää toisinaan, mutta useimmat silti itkevät mieluummin Jaguarissa kuin katuojassa, jos saavat itse valita. 

Näytä koko viesti
Joutomiesten vertaistukiryhmä - 30.12.2020 06.35

madgecko kirjoitti:

Tälläisessä tilanteessa voi tulla mieleen varsinkin jos ei niistä ikävistä johtohommista ole päässyt aikaisemmin kärsimään, että mites oliskin että ura etenis silleen muiden silmissä paremmaksi ja palkkaakin saisi vähän enemmän? On se nyt jotain kehitystä kumminkin. 

"Ymmärrän miltä sinusta tuntuu" tulokulma olisi ollutkin minulle falski, koska tein valintani itse. Tässä on hyvin isossa roolissa se, miten itse kokee oman tilanteensa.  

Omani oli aloittajaa helpompi, koska tein valintani itse. Uskalsin silti tarjota vertaistukea aloittajalle, koska omanarvontuntoa lukuunottamatta alenevan muodollisen urakehityksen seuraukset ovat samat. Perhe, tuttavat ja sukulaiset odottavat selitystä tai ainakin ihmettelevät hiljaisesti. Nuoremmat ajavat ohitse. Pikkusisko/-veli saa ensimmäisen ylennyksensä. jne. jne. Näissä ei ole mitään pahaa, jos se ylennetty on ihminen, joka tykkää junailla juttuja muille delegoiden ja isoja kokonaisuuksia halliten. 

madgecko kirjoitti:

Kun voi olla ettei se motivaatio enää palaa niihin asiantuntijan teknisiin asioihin kaikilla samalla tavalla kaikilla... ja ei ole riittävää motivaatiota enää edes yrittää ottaa kiinni nuorempia. 

Eikä tarvitsekaan, koska asiantuntijatehtävissä on vaikea olla pelkkänä leipäpappina, joka ei ole täysillä mukana. Ellei kiinnosta, sitten olisi hyvä löytää jotain muuta mikä kiinnostaa. 

Koska vanha koira ei opi uusia temppuja, siitä seuraa nuorelle koiralle suuri vastuu omasta tulevaisuudestaan: nuoren koiran pitää oppia kuinka opitaan uusia temppuja. Tämä ei ole vitsi, vaan tietoisuus itselle parhaiten sopivista oppimistavoista helpottaa tasaamaan iäkkäämmän muistin suorituskykyeroa nuorempiin verrattuna. 

Näytä koko viesti