Falco Peregrinus wrote:

Ja kenen vastuullisuus on sitä "oikeaa" vastuullisuutta? Luulen, että viimeksi mainittu vaihtelee ajan ja ihmisen/ihmisryhmien mukaan. Itse jättäisin mieluiten indeksirahastoa/ja valitessani vastuullisuuskysymykset kokonaan pois, koska koen aiheen olevan loputon suo. 

Kommentoin itsekin tutkijalle vapaassa tekstissä että en noudata ESG-kriteereitä, koska en ole löytänyt vahvoja näyttöjä niiden todellisesta edusta sijoittajalle. Merkkasin silti Ilmastoon ja luontoon liittyvät kohdat erittäin tärkeiksi kysymyksessä 16, koska minun mielipiteestäni riippumatta nykyajassa näiden asioiden huomioon ottaminen on tärkeää yrityksen toiminnan ja tuottavuuden jatkuvuuden kannalta, mikä on minulle tärkeää. 

En edes yritä kiillottaa sädekehääni vastuullisuutta teeskennellen, vaan olen sijoittajana sen verran ahne, että toivon löytämäni hyvän yrityksen pystyvän jatkamaan tuoton tekemistä minulle myös tulevina vuosina joutumatta vaikeuksiin julkisen paineen tai kasvavien kustannusten vuoksi. Sijoittajaroolissani en siis kohtele luontoa ja vastuullista johtamista arvona sinänsä, vaan resurssina, jota kannattaa käyttää vastuullisesti, koska siitä saa taloudellista etua. 

Keskustelun avanneelle tutkijalle toivotan menestystä sekä opintojen päättämisessä että myöhemmin työelämässä. Olisi mielenkiintoista myös lukea aikanaan valmis opinnäytetyö, jos haluat sen julkistaa, kiitos? 

Sponda, Technopolis, Amer ja Tikkurila on ostettu pois. 

Sponda jäi harmittamaan pienen preemion vuoksi. 

Tikkurilassa kämmäsin itse kun en tajunnut odottaa Annika Paasikiven Oras-Investin puolesta ilmaisemaa kantaa tarjoukseen ennen omia toimiani. Vippasin laput myyntiin ensimmäiseen tarjoushintaan tajuamatta että Paasikivien määräysvalta riittää estämään kaupan toteutumisen ja heillä oli kanttia vaatia selvästi isompi preemio jonka missasin myymällä liian aikaisin. 

Kauppalehden myöhemmin uutisoidessa Annikan ostaneen Oras-Investille Kemiraa 21 miljoonalla osoitin kuitenkin pelisilmää peesaamalla hieman halvemmalla ostohinnalla, tosin valitettavasti myös pienemmällä toimeksiannolla. 

Aki Pyysing wrote:

Kävin kysymässä alakerran baarista, mitä niitten asiakkaat tykkäävät Keisarista ja on kuulemma eniten myyty kaljansa.

Analyytikon puhuessa vastuu siirtyy kuulijalle :-)

Mikä Keisari? Minulla on juuri nyt viittä erilaista jääkaapissa. Pari Keisaria puuttuu kokoelmasta koska jätin NEIPAt ostamatta kun tiedän että en niistä pidä enkä siksi osaa tuon tyyppisiä oluita edes arvioida. 

Kysyjän nykyinen strategia on:

"hajauttaa tarpeeksi ja etsii siis kioskeja joilla ok osinko ja mahdollisesti vakaa sellainen pitkään. Eli pidä ikuisesti vai etsi aktiivisesti uusia osinko kioskeja ja ruuvvaa salkkua?"

Onko tuo valinta pakko lukita loppuiäksi? Jos ei ole kovin aktiivinen markkinoiden seuraaja, voisiko osa salkusta olla muiden jo ehdottamia rahastoja, mutta ymmärtäen että joinain vuosina myyminen tekee ison loven tuloihin loppuiäksi?

Onko arvoa tasaisemmin kehittyvien osinkojen varassa oleva salkun osa aivan pakko lukita ikiholdiin? Jos menettää luottamuksensa yritykseen tai jos löytää paremman, mikä estää vaihtamasta? 

Ja tärkein: eihän osinkosalkkua rakenneta osinkoprosentille eikä edes osinkotrendille vaan se poimitaan fundamenttien perusteella ja jos muut poimintakriteerit täyttyvät, vasta viimeisenä asiana varmistetaan että maksaahan poimittava kioski jotain osinkoakin. 

Oksaharjulaisen jatkuvaan osingon kasvuun ja osinkoatistokratiaan liittyy ansa joka jättää arvoa pöydälle. Vaikkapa Keskon osinkotrendi näyttää huonolta, koska osinko vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Kesko maksaa silti kohtuullista osinkoa toimialansa parhaasta katteesta. Pisin osingonkasvuhistoria Hesulissa on Huhtamäellä, joka maksaa niin pientä osingonjakosuhdetta, että voitto- ja tappiotililtä riittää nostaa osinkoa sentillä huonoinakin vuosina. Tämä on näennäisen hienoa osinkosijoittajalle, mutta jos varoja ei osata investoida hyvin (kuten Huhtamäki osaa - otin sen esimerkiksi vain kasvavasta osinkotrendistä!), sitten ne rahat eivät tuota firman kassassa mitään ja olisi parempi palauttaa liika pääoma omistajille kuin pitää suurta kassaa pelkän osinkotrendin vuoksi. 

HKICITYBOY wrote:

Jos pärjäät nykyisellä palkalla hyvin, etkä tarvitse osinkoja kulutukseen, niin kyllä indeksisijoittaminen on mielestäni parempi vaihtoehto.

Takaako nyt palkalla pärjääminen että kysyjä pärjää myös eläkkeellään, tai jos toteuttaa ajatuksensa eläkeiän varhaistamisesta, puolen eläkkeen suuruisella osittaisella vanhuuseläkkeellä? 

Kysymyjän tilannehan oli tämä"

"Tavoite: Säästää osinko osakkeisiin sen verran että tulee sopivasti lisätuloja eläkkeeseen tai että jopa pääsee valitseen millon lähtee eläkkeelle."

Casteliero wrote:

Pitääkö sen nimenomaan tulla osingoista se tuotto? Jos vaikka laskit asian niin, että saat 4% osinkotuottoa vuodessa ja 2% arvonnousua osakkeille, niin sehän on sama vaikka ostaisi jotain, joka nousee 6% vuodessa, mutta ei maksa osinkoja. Myy siitä vaan aina sen 4% vuosittain pois. Ja tuohon keskimääräiseen 6% tuottovaateeseen alkaa sitten osumaan erilaisia ETF-rahastoja ja indeksejä joista valita.

Koska kysyjä tavoittelee lisätuloa tai ennenaikaista eläkettä, se tarkoittaa että salkusta halutaan ulos jatkuvaa kassavirtaa. 

Ehdottamasi vaihtoehto olisi järkevä tapa säästää kasvusalkkua jota ei tarvita pitkään aikaan ja 4% myyntiä pidetään Monte Carlo analyysin kestävänä tasona. Tämä vaihtoehto toimii silti paremmin jos rinnalla on muutaman vuoden puskuri, jonka turvin voi välttää myymisen silloin kun kannattaisi ostaa kaiken mitä irti saa. 

Vuosituhannen vaihteessa oman eläkkeen valinneen ja sen jälkeen 25 vuotta eläneen olisi kannattanut välttää myyntejä ainakin vuonna 2000, 2008, 2009, 2011 ja 2020.

big bad bear wrote:

mskomu wrote:

Itse odottaisin BYDin, ja olisin kyl odottanut Teslankin kohdalla, muutaman vuoden niin, että alkaa tulla numeroita luotettavuudesta. Kiinassa näitä ilmeisesti sensuroidaan, joka ei sinällään liene uutinen, eikä kerro BYDistä tai sen luotettavuudesta juuri mitään.

Jep sitä juuri meinasinkin. Odotellaan. Tesla on Eurooppalaisten katsastustilastojen pohjasakkaa, ja selvällä marginaalilla hylätyin auto.

Hyvä pointti, mutta ei paina vaakaa ainakaan Teslan eduksi. Kaikille, siis aivan kaikille valmistajille nimittäin sattuu ja tapahtuu. Ja jos Toyota-ukot eivät pysy hiljaa siellä takarivissä, niin lyön korvalle kierteensä korkanneella D4-D sylinterilohkolla ja toiselle korvalle RAV4:n sekundaliittimiensä vuoksi biohajoavalla 4000 € johtosarjalla ja viimeistelen pahoinpitelyn Yariksen ja Auriksen katsastuksen hylkäystilastoilla, joita en aio käsitellä tallissa ajamatta seisovan auton näkökulmasta vaan samoilla ajomäärillä muihin verraten. 

Auton luotettavuusmaine rakennetaan jälkimarkkinoinnilla, jota Teslalla ei ole ja Toyotalla on. Asiakkaat pitävät Toyotaa luotettavana autona, koska se menee rikki siinä kuin muutkin, mutta takuu korvaa, mekaanikot oikeasti osaavat hommansa ja heitä on myös joka kylällä eikä osia odotella ikuisuuksia Huitsin Nevadasta. 

Teslan verkkokauppana toimimisen periaate mahdollisti nopean jakelun. Se oli varmaan järkevä valinta tuotannon skaalaamiseksi ylös nopeasti. Nyt pitäisi saada myös lämpöpumput vaihdetuksi sitä mukaa kun ne hajoavat. Vertailun vuoksi, minun edellisen autoni tunnettu tyyppivika taka-apurunko antoi yllättäen periksi tänä talvena vaikka auto kävi täyden ruoste-estokäsittelyn parivuotiaana minulle Suomeen tullessaan. Tehdas maksoi apurungoin ja sen vaihtokustannuksen merkkiliikkeessä koska ehjällä huoltohistorialla oleva auto on vasta 13-vuotias ja sillä on ajettu vain 300.000 km eikä auton kuulu särkyä tuosta paikasta ikinä. 

Tuo oli sinänsä typerä paikka säästää kun W212 sinkki- ja alumiinikori kestää varsin mainiosti, niin sitten piti vaihtaa juuri tuohon hyväkoriseen malliin edeltäjien kevytmetallinen ikuinen apurunko mustasta raudasta väännettyyn kotelopalkistoon, mutta tehdas myöntää virheensä ja vaihtaa näitä edelleen omaan laskuunsa sitä mukaa kun ne hajoavat. 

Aika näyttää, ymmärtääkö BYD tämän asian merkityksen? Mitään Mersumaista "ikuista" tuotetukea ei edes tarvita, se on yhden valmistajan erikoisuus, jolla itse asiassa myydään asiakkaan omalla kustannuksella vanhaa legendaa. Mutta ainakin minun kotikaupungissani Mersun, Volvon ja BYDin edustus on samassa liikkeessä, joten tekijöistä homma ei jää kiinni. Ylläpidettävyyden ratkaisee valmistajan asenne, joka on tällä hetkellä täysi arvoitus? 

JR wrote:

1UP wrote:

Elon Musk shokissa!

https://citymagazine.si/fi/sahkoauton-nopea-lataus-musk-mehussa-kiinalainen-byd-on-kehittanyt-teknologian-joka-lataa-sahkoauton-6-minuutissa/

Hyi helvetti miten paskaa tekstiä, varmaan joku tekoälykäännös jota kukaan natiivi ei oo lukenu läpi ennen julkasua.

Teksti on tosiaan rikkinäistä, mutta rakkineen datalehdellä on silti paljon muutakin kuin blade akku (upea käännös!) 

Rakkine lähtee kuin hauki peltikatolta, lataa akkuunsa sen mitä tolpasta saa ulos eikä kuskin tarvitse tyytyä FSD:hen vaan keksintöä ohjaa peräti God's Eye ja hintaa alle 30k quid.

Teslan myynnin laskun syynä on varmaankin jo viime vuonna tiedossa ollut Model Y:n uusiutuminen, mutta uusi Model Y tulee kilpailemaan aivan eri markkinassa kuin mistä vanha poistui. Uusia malleja tunkee markkinoille vauhdilla, joten vaihtoehtoja on.

Olin jo itse päättänyt ostaa ensimmäisen Amerikanrautani, mutta luovun siitä suunnitelmastani ja pysyn Sindelfingenin päätehtaan ja Bremenin erikoiskoritehtaan asiakkaana kun Vakaa Nero sitä aivan erikseen pyysi. 

Aki Pyysing wrote:

Olen vähän harmissani siitä, että Sammon splitin jälkeinen nousu todistaa useille noitavainotaipuvaisille miten splitti kohentaa kurssia kummasti.

Tutkija pohtii tapahtumien syitä ja vaikuttimia, mikä on epäilemättä mielenkiintoista ja varmasti hyödyllistä. R&D prosessissa vahvasti soveltavan Deen puolelle orientoituneen toteuttajan elämä on yksinkertaisempaa. Kun on nähnyt saman ilmiön toistuvan useita kertoja, sen toteutumista ei osaa enää hämmästellä jatkossa. 

Splitin toteutuessa sormi ojentuu refleksinomaisesti OSTA-näppäimelle. 10.2. tehty lisäosto oli ajoitukseltaan hieman liian aikainen, koska splitin jälkeen olisi saanut alle kasinkin, mutta ei se enää kaduta. 

Tämä osinkoverotuksen muutos oli tapahtunut ainakin minun huomaamattani, joten Akin blogiteksti ja Kauppalehden uutinen (tässä järjestyksessä) oli minulle ikävä yllätys. 

Tässä on yksi konkreettinen este Suomeen investoimiselle ja me olemme siitä itse vastuussa. Tilanne on niin selkeästi Suomen edun vastainen, että kirjoitin saman tien kansanedustajalleni. Ei toki haittaa jos joku muukin tekee samoin. 

He ovat kiireisiä ihmisiä, joten tiivistetty perustelu miksi tilanne on Suomen kannalta huono ja mitä kannattaisi korjata sekä linkit tarvittavaan lisäinfoon parantavat mahdollisuuksia saada edustajan huomio tärkeälle asialle. Lisäksi hyvin valmisteltu taustainfo helpottaa edustajan työtä, koska yhden edustajan vakuuttaminen asiasta ei vielä riitä. Hän tarvitsee argumentit, joilla asia perustellaan muillekin. Voimme helpottaa kansanedustajan työtä tarjoamalla heille valmiina vahvat perusteet joilla asiaa voi viedä eteenpäin niiden edustajien keskuudessa joilla ei Sijoitustiedon tunnarit ole voimassa.