Minulla B-osakkeet loppuivat jo ja olen taas hieman isommalla osakemäärällä takaisin pelkässä A-luokassa kuten koronahärdellinkin aikaan jolloin osakesarjojen hintaero oli edellisen kerran pidempään merkittävässä määrin "väärin päin". 

Nou hätä. Jos tilanne joskus normalisoituu ja hintaero keikahtaa toisin päin, kyllä minulle kelpaavat ne B-osakkeetkin kun vain saan nyt hallinnoimastani äänivallastani kohtuullisen preemion! 

Marraskuu wrote:

Toivottavasti Teslan arvon määrittelyn kyseenalaistamista ei kuitenkaan tulkita vihapuheeksi vaikka se ei osalle mieluista olisikaan. 

No tämä! Jotkut meistä ovat vaan niin vanhanaikaisia, että kohtelemme yli 150 P/E:tä hieman tiukan hinnoittelun sijasta varoitusmerkkinä.

Tällä näkemyksellä saattaa jäädä arvoa pöydälle, mutta jäävät myös näpit palamatta. 

HKICITYBOY wrote:

Teknokraatti wrote:

Osaketta ostan sitten kun arvostus perustuu siihen mitä Tesla tekee, eikä kuten nyt, 90-prosenttisesti siihen mitä Tesla tai sen edustaja sanoo vielä joskus tekevänsä. 

Teslan liikevaihto on kasvanut vuodesta 2020 32 miljardista 98 miljardiin.
Teslan liiketoiminnan nettotulos on kasvanut samassa ajassa 720 miljoonasta yli 7 miljardiin eli lähes kymmenkertaistunut.
Voisitko kertoa yhden eurooppalaisen large cap yhtiön, joka on pystynyt samanlaiseen kasvuun? Teslan arvostus ei perustu puheisiin vaan voimakkaaseen kasvuun.
Kyllä arvostukselle on ihan järkiperusteita, vaikka haiskahtaa kalliilta (p/e 178)
 

Eli tuloksensa kymmenkertaistanut large cap yritys on P/E 178 arvoinen, koska se tulee myös jatkossa kymmenkertaistamaan tuloksensa? Tämä selvä. 

En pidä sitä mahdottomana, mutta minulle "P/E 178 haiskahtaa vähän kalliilta" on understatement. Jätän ostamatta koska en tiedä normalisoituuko P/E tuloksen kasvun vai osakkeen hinnan kautta. 

Otin pienen lisäerän osingon irrottus varautuen lisäämään jos selvästi alle vitosen saa. CMD saattoi torpata suunnitelmani jatko-osan ostaa lisää halvemmalla? 

Naganon-prinssi wrote:Tesla tulee jyräämään kaikki Waymon numerot 100-0 aivan lähiaikoina 🥰

Minua estää ostamasta Teslan osaketta se, että sen arvostus perustuu 90% puheisiin ja 10% tekemiseen.

Tesla on tehnyt fantastisia asioita. Tesla saattaa tehdä lisää fantastisia asioita. En pidä jyräämistä mahdottomana, mutta en myöskään lyö omilla rahoillani vetoa taloudellisesta onnistumisesta ennen kun se näkyy tuloksessa. 

Osaketta ostan sitten kun arvostus perustuu siihen mitä Tesla tekee, eikä kuten nyt, 90-prosenttisesti siihen mitä Tesla tai sen edustaja sanoo vielä joskus tekevänsä. 

Tokmannit hävitin jo viime vuonna, tänä keväänä ostin Puuiloa kympin tienoilta. 

Mielestäni liike oli näiden kesken oikean suuntainen, mutta tässä hienossa lajissa voi aina tuntea tyytymättömyyttä omaan tekemiseen. Jos ei muuten niin siitä, että jäin epäilemään päätöstäni ja hajautin enkä ostanut koko potilla Puuiloa. 

Falco Peregrinus wrote:

Ja kenen vastuullisuus on sitä "oikeaa" vastuullisuutta? Luulen, että viimeksi mainittu vaihtelee ajan ja ihmisen/ihmisryhmien mukaan. Itse jättäisin mieluiten indeksirahastoa/ja valitessani vastuullisuuskysymykset kokonaan pois, koska koen aiheen olevan loputon suo. 

Kommentoin itsekin tutkijalle vapaassa tekstissä että en noudata ESG-kriteereitä, koska en ole löytänyt vahvoja näyttöjä niiden todellisesta edusta sijoittajalle. Merkkasin silti Ilmastoon ja luontoon liittyvät kohdat erittäin tärkeiksi kysymyksessä 16, koska minun mielipiteestäni riippumatta nykyajassa näiden asioiden huomioon ottaminen on tärkeää yrityksen toiminnan ja tuottavuuden jatkuvuuden kannalta, mikä on minulle tärkeää. 

En edes yritä kiillottaa sädekehääni vastuullisuutta teeskennellen, vaan olen sijoittajana sen verran ahne, että toivon löytämäni hyvän yrityksen pystyvän jatkamaan tuoton tekemistä minulle myös tulevina vuosina joutumatta vaikeuksiin julkisen paineen tai kasvavien kustannusten vuoksi. Sijoittajaroolissani en siis kohtele luontoa ja vastuullista johtamista arvona sinänsä, vaan resurssina, jota kannattaa käyttää vastuullisesti, koska siitä saa taloudellista etua. 

Keskustelun avanneelle tutkijalle toivotan menestystä sekä opintojen päättämisessä että myöhemmin työelämässä. Olisi mielenkiintoista myös lukea aikanaan valmis opinnäytetyö, jos haluat sen julkistaa, kiitos? 

Sponda, Technopolis, Amer ja Tikkurila on ostettu pois. 

Sponda jäi harmittamaan pienen preemion vuoksi. 

Tikkurilassa kämmäsin itse kun en tajunnut odottaa Annika Paasikiven Oras-Investin puolesta ilmaisemaa kantaa tarjoukseen ennen omia toimiani. Vippasin laput myyntiin ensimmäiseen tarjoushintaan tajuamatta että Paasikivien määräysvalta riittää estämään kaupan toteutumisen ja heillä oli kanttia vaatia selvästi isompi preemio jonka missasin myymällä liian aikaisin. 

Kauppalehden myöhemmin uutisoidessa Annikan ostaneen Oras-Investille Kemiraa 21 miljoonalla osoitin kuitenkin pelisilmää peesaamalla hieman halvemmalla ostohinnalla, tosin valitettavasti myös pienemmällä toimeksiannolla. 

Aki Pyysing wrote:

Kävin kysymässä alakerran baarista, mitä niitten asiakkaat tykkäävät Keisarista ja on kuulemma eniten myyty kaljansa.

Analyytikon puhuessa vastuu siirtyy kuulijalle :-)

Mikä Keisari? Minulla on juuri nyt viittä erilaista jääkaapissa. Pari Keisaria puuttuu kokoelmasta koska jätin NEIPAt ostamatta kun tiedän että en niistä pidä enkä siksi osaa tuon tyyppisiä oluita edes arvioida. 

Kysyjän nykyinen strategia on:

"hajauttaa tarpeeksi ja etsii siis kioskeja joilla ok osinko ja mahdollisesti vakaa sellainen pitkään. Eli pidä ikuisesti vai etsi aktiivisesti uusia osinko kioskeja ja ruuvvaa salkkua?"

Onko tuo valinta pakko lukita loppuiäksi? Jos ei ole kovin aktiivinen markkinoiden seuraaja, voisiko osa salkusta olla muiden jo ehdottamia rahastoja, mutta ymmärtäen että joinain vuosina myyminen tekee ison loven tuloihin loppuiäksi?

Onko arvoa tasaisemmin kehittyvien osinkojen varassa oleva salkun osa aivan pakko lukita ikiholdiin? Jos menettää luottamuksensa yritykseen tai jos löytää paremman, mikä estää vaihtamasta? 

Ja tärkein: eihän osinkosalkkua rakenneta osinkoprosentille eikä edes osinkotrendille vaan se poimitaan fundamenttien perusteella ja jos muut poimintakriteerit täyttyvät, vasta viimeisenä asiana varmistetaan että maksaahan poimittava kioski jotain osinkoakin. 

Oksaharjulaisen jatkuvaan osingon kasvuun ja osinkoatistokratiaan liittyy ansa joka jättää arvoa pöydälle. Vaikkapa Keskon osinkotrendi näyttää huonolta, koska osinko vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Kesko maksaa silti kohtuullista osinkoa toimialansa parhaasta katteesta. Pisin osingonkasvuhistoria Hesulissa on Huhtamäellä, joka maksaa niin pientä osingonjakosuhdetta, että voitto- ja tappiotililtä riittää nostaa osinkoa sentillä huonoinakin vuosina. Tämä on näennäisen hienoa osinkosijoittajalle, mutta jos varoja ei osata investoida hyvin (kuten Huhtamäki osaa - otin sen esimerkiksi vain kasvavasta osinkotrendistä!), sitten ne rahat eivät tuota firman kassassa mitään ja olisi parempi palauttaa liika pääoma omistajille kuin pitää suurta kassaa pelkän osinkotrendin vuoksi.