Olet täällä

Sijoitustiedon kirjakerho - 18.10.2020 10.58

Jeremy Siegelin Stocks for the long run luettu ja hyväksi havaittu. Yllättävän viihdyttävää ja helppoa luettavaa sisältö huomioon ottaen. Kirja on hyvä perustelu olla täällä, siis markkinoilla ja Sijoitustiedossa. Yksinkertaistettu juonen paljastus alkaa inflaatiokorjatusta 6.6 % pitkän ajan tuotosta ja päättyy osakkeisiin parhaana tapana kasvattaa varallisuuttaan, joka pätee yhtä hyvin nyt kuin kirjan ensi painoksen aikaan 1994.

Näiden välissä on perustelut väitteelle, sekä myös sille, miksi pitkällä ajalla osakkeet ovat bondeja parempi inflaatiosuoja ja siksi jopa vähäriskisempi. Mukana on hienoja klassikkoanekdootteja Peter Lynchiltä, Isaac Newtonilta, John M. Keynesiltä ja muilta.

Omaan elämääni vaikutti havainto, että koska käytän screenaukseen Gordonin kaavan elementtejä ja seuraan jo nyt silmämääräisesti EPSin ja osingon kehitystä rullaavan 5 vuoden periodilla, lisäsin poimintataulukkooni saman tien myös EPS ja osinkotrendin laskukaavan sekä Gordonin kaavan valitulla ostohinnalla ja osinkotrendillä odotetun tuoton suhteen ratkaistuna. Ei uutta tietoa, mutta yksi hinnan ja kasvun huomioiva rankinglista entisten lisäksi ja vähentää tuoton hinnan päässälaskua.

Yli sadan vuoden tilastoissa on tietenkin oikeutettu epäilys, että jospa tällä kertaa on toisin, ja juuri samaa Siegelkin pohtii mm. inflaation ja korkojen näkökulmasta, vaikka varoittaakin suurilla arvostustasoilla ostamisen ennustavan pienempiä tulevia tuottoja. Viimeisimpien isojen romahdusten vertaaminen edeltäjiinsä on tietenkin mielenkiintoista siltä osin kun on ollut itsekin mukana.

Teknistä analyysiä ei suoraan tuomita, mutta sen riskien evidenssi on vähän kevyenlainen olettaen treidaustavan varsin yksinkertaiseksi. Sijoituspsykologian puolelle menevä kappale on kerronnallinen esimerkkitarina. Kerran kokeilleen ja pettyneen tilitystä lukiessa voi samalla kuvitella vanhan jäärän, joka huonojen kokemustensa nojalla valistaa muita siitä kuinka osakkeet ovat rahamiesten ja spekulanttien hämärähommia, joilla ei "tavallinen ihminen" voi pärjätä.

Ainoa kohta, josta teki mieleni kontrata oli mielestäni tilaston tulkintavirhe, jonka siteeraan käännösvirheiden välttämiseksi: 

"The average individual - whether a student, a trader, a driver, or anything else - believes he or she is better than average, which of course is statistically impossible".

Itse sanoisin päinvastoin, että mediaanin molemmin puolin on yhtä monta otannan jäsentä, mutta keskiarvo voi olla melkein missä kohdassa otantaa hyvänsä. Koululuokassa voidaan tehdä hämmentävä havainto, että vain yksi paikallaolevista on joukon keski-ikää vanhempi! Pörssisijoittamisessa saattaa tosin olla todennäköistä, että mediaani häviää keskiarvolle. Kun downside rajoittuu 100% tappioon ja upside on rajaton, pitkät hännät vetävät keskiarvon yli mediaanin. Paitsi jos häviäjiä on paljon. Olisi mielenkiintoista kysyä Siegeliltä, tarkoittiko hän keskiarvon ylittävää mediaania tilastotieteessä yleensä vai osakepoiminnassa erityisesti?

Suosittelen sekä osaajille että aloittelijoille ja ihan erityisesti niille, jotka eivät ole vielä aloittaneet, koska tämän kirjan lukeminen pakottaa aloittamaan.

Näytä koko viesti
Elisa - 16.10.2020 01.32

Tämähän on aivan normaalia Elisaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka pienen kolon tulokseen tuli matkustamisen estyessä alentuneista roaming-maksuista. Minusta on selvä näyttö Elisan koronankestävyydestä, että Ellu ei ole riippuvainen liikennemääriinsä verrattuna hyvää kassavirtaa generoivista ulkomaisista roamaajista. 

Tuotoista olen samaa mieltä, Ellu kasvaa hitaasti ja geneerisesti. Omassa Excelissäni luki ostokriteerinä tasainen osinkovirta ja suuri osinkoprosentti. Jälkimmäisen liudennuttua nykyisellä arvostustasolla kevensin jo 2Q aikana kauan sitten ostettujen 16€ Elisoiden painon neutraaliksi. Iskin muistaakseni saman tien koko potin Keskoon, jota olen seurannut katsomosta vuosia ja nyt uskalsin viimein ostamaan itsekin. 

Tylsää, mutta kontrollifriikki etsii vauhtia ja vaarallisia tilanteita ihan muualta kuin pörssistä.

Näytä koko viesti
Nordea - 14.10.2020 03.21

Ei OST tietenkään ole läheskään sama kuin (raha) patjan alla, koska OST:lle voi ostaa osakkeita. Omituisten Otusten Kerhon vakiojäsenenä en uskalla edes lähteä arvailemaan kenenkään "tavallisuutta" tai normaaliutta, eikä sillä ole oikeastaan merkitystäkään tässä valinnassa. OST:n valinnassa merkitsee, että 

- jos haluaa treidata, sen voi OST:lla tehdä siirretyn verotuksen periaattein

- jos haluaa holdata osinkolappuja pitkän ajan, senkin voi tehdä siirretyn verotuksen periaattein ja LISÄKSI saa vielä tuloa nostaessaan ainakin jonkin aikaa veroetua, koska AO-tilin osinko on kokonaan (-15%) verollista, mutta OST:sta nostot vain pääoman ja tuoton suhteessa

- Jos haluaa holdata osinkolappujaan pitkään ja lopulta nostaa kaiken kerralla, sitten kestää kauan, ennen kuin OST alkaa oikeasti tuoda etua, koska AO-tilin osinkoverot maksetaan vähittäin ja pienemmällä progressiolla voi pysytellä pidempään. 

Jos näillä ehdoilla tuntuu että ei ole oikein omaan peliin sopiva palanen, niin antaa olla. Ei minullakaan ole, koska AO-tilillä hallinnoituja osakkeita ei voi siirtää OST.lle. Lisäksi eläkeikä on lähellä ja salkun rakentamisesta on tarkoitus siirtyä kassavirran generointiin pikapuoliin. Muuten olisin ilman muuta osallistunut toisen kohdan vuoksi. 

Näytä koko viesti
Nordea - 14.10.2020 11.52

Slice kirjoitti:

Saakos osakesäästötilille erikseen kruunutilin? Voiko osakesäästililtä sijoittaa Ruotsiin tai Iso-Britanniaan (osakkeisiin)?

Eikö oikeampi kysymys olisi "miksi sijoittaa osakesäästötilille vaikkapa ruotsalaisiin osakkeisiin", ellei pysty välttämään kohdemaan pääomatulon lähdeveroa? 

Vai mitä mulla jää nyt huomaamatta?

Näytä koko viesti
Nokia - 11.10.2020 10.40

Kelpaisiko vastaväitteeksi, että Hornetien korvaajan ostajalla (=valtio) ei ole riittävää määräysvaltaa päättää Nokia myymisestä kenellekään? 

Näytä koko viesti
Nordea - 8.10.2020 11.01

Nalle pitää Nordeaa yhtenä suurimmista virheistään:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sammon-puheenjohtaja-bjorn-wahlroos-sattii-itseaan-nordea-sijoituksesta-podcastissa-yksi-suurimmista-virheistani/deb55ff4-5ecd-4060-ba53-11ad1ab5d3d2 

Mielenkiintoista on, että hän näkee pankkisääntelyn yhtenä syynä siihen, että markkinoille lotrattu valtava rahamäärä ei aiheuta inflaatiota:

"On palattu jonkinlaiseen aikaan ennen vuotta 1985, jolloin pankit olivat julkisen vallan etäispääte tai vastaava. Tätä en nähnyt. Luulin aina, että päättäjät Euroopassa ehkä maailmassa yleisemminkin tajuaisivat, että tähän liittyy hirveän suuret riskit.”

Jos pankkien sääntely menee yli, luotontarjonta kaventuu, ja sen myötä joudutaan rahapoliittiseen tilanteeseen, jossa nyt ollaan, Wahlroos sanoo.

"Eli ei ole tarpeeksi luottoekspansiota, ja sen myötä ei minkäänlaista inflaatiota ja korkotaso on negatiivinen"

Tässä asiassa hän tosiaan ottaa syyn itselleen kun ei tajunnut, mitä on tapahtumassa. Aiemmin Nalle arvioi pankkisääntelyn koituvan suurimpien pankkien eduksi, koska niillä on parhaat resurssit hoitaa viranomaisvaatimuksensa, joten mieli on selvästi muuttunut nyt (minkä hän myös avoimesti myöntää omana arviointivirheenään). 

Näytä koko viesti
Ålandsbanken - 8.10.2020 10.56

Pamahti saman tien yli kahdenkympin. +9.19% taulussa juuri nyt. 

Laitetaan "numero muistiin" siltä varalta, että vaalikandidaatit tai korona saavat edes hetkeksi pelon voittamaan ahneuden? 

Näytä koko viesti
Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 6.10.2020 04.54

Arsi kirjoitti:

Kylmyys ei sinäänsä vaikuta (matka-ajossa!) rangeen läheskään niin paljoa kuin yleisesti luullaan, etenkään kun huomioidaan alemmat talvinopeusrajoitukset. Itseasiassa nuo talvirajoitukset kompensoivat kylmyyttä sen verran, että jossain selkeässä pakkaskelissä range on ~likimain sama kuin kesäkelissä kesärajoituksilla, näin ainakin Ässän kohdalla.

Ja tässä lisää käyttövoimariippumattomia havaintoja. Rangella on merkitystä lähinnä pitkän matkan ajossa ja on mukava kuulla sähköautonkin pysytyvän normaaliin kesäiseen rangeensa talvellakin ainakin silloin kun ajovastukset eivät kasva irtolumen seurauksena kovin pahasti. Tämä on sinänsä uskottavaa, koska lämmityksen energiantarve vähenee jo valmiiksi lämpimässä autossa aivan samaan tapaan kuin ilmastoinnin kesäinen energiankulutus häviää merkityksettömäksi pitkällä matkalla ainakin Suomen kesässä. Oma havaintoni polttiksesta on aivan vastaava, että pätkäajossa saa kulumaan ihan mitä hyvänsä, mutta pitkällä matkalla talvirajoitukset ylikompensoivat talvirenkaiden ym. kasvaneet ajovastukset. Yli 100 km maantieajon pohjanoteeraukseni olen ajanut itsekin talvirenkailla. Tilanne tosin ympäristön pakottama, kun en viitsinyt lähteä pääsiäisen paluuliikenteessä rempomaan jonojen ohitse, vaan tyydyin siihen, mitä jonot vetivät. 

Arsi kirjoitti:

Autovalmistajat ilmoittavat rangen perustuen EPA (tai WLTP) -mittaussykliin. Mittaussykli tuottaa tietyn kulutuksen, jonka perusteella range määräytyy. Jos haluat päästä tuohon ilmoitettuu rangeen, täytyy ajaa siten että kulutus vastaa mittaussykliä. Oman ässän kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä kesäkeliä ja maanteitä, keskinopeus ~100km/h. Ilmoitettu range ei tietenkään päde moottoritienopeuksissa, kun ilmanvastus kasvaa neliöllisesti nopeuden kasvaessa.

Tästä esittäisin tarkennuksen, että ainakin polttiksilla on ollut vaikeaa saavuttaa normilukemaan ajamalla normin ajosyklillä, joka kuvaa sangen tempoilevaa ja epätaloudellista ajotapaa. Vanhan NEDC normin taajama-ajo itse asiassa kuvasi parhaiten polkupyörälle ja rullaluistimille sopivaa ajoympäristöä, jossa aikaa menee paljon, mutta liikettä tapahtuu vähän. Syy normilukeman saavuttamisen vaikeuteen on, että valmistajat olivat oppineet vedättämään ainakin aiemmin heikosti valvottua mittaustilannetta, joten saman kokeen toistaminen ei välttämättä anna aivan samaa tulosta. WLTP normi määrittää mittaustilanteen hieman paremmin, mutta en tiedä kuinka hyvin puolueettoman laboratorion suorittamat tarkistusmittaukset korreloivat valmistajien ilmoittamien WLTP arvojen kanssa?  

Koska mittaussyklin ajotapa on kaikkea muuta kuin taloudellista pumppaamista, ei useimmilla autoilla ole mitään vaikeuksia saavuttaa normilukemaa ihan vain siististi ja tasaisesti ajamalla. Normimittauksen keskinopeus ylittyy ja kulutus alittuu pelkästään jatkuvasti toistuvia hidastuksia välttäen. Tämä on tietenkin liikenteen asettamissa rajoissa joko mahdollista tai ei, mutta kaikkein helpointa se on tehdä pitkillä siirtymillä kun rangella on merkitystä. 

Näytä koko viesti
Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 6.10.2020 04.22

rockafella kirjoitti:

En tiedä mihin ominaisuuksiin naapurisi viittasi, mutta ne lienevät nämä kolme kun mitään muita en tiedä:

  • Karmittomat ikkunat voivat jäätyä kiinni. Näin on kaikissa autoissa jossa on karmittomat ikkunat. Ratkaisin asian sivelemällä Korrekin silikonipuikolla tiivistesuojaa ikkunatiivisteisiin. Näin tein myös joskus aiemmin karmittomassa mersussani. Toimii. 
  • Ovenkahvat ovat perseestä, ja voivat jäätyä talvella. Ratkaisin asian suihkuttamalla lukkosulaa kahvakoneistoon. Hyvin on toiminut.
  • Nykyisessä kolmosessa ei ole ilmalämpöpumppua, joka säästäisi energiaa lämmityksessä. Tulevassa Y:ssä on, ja kolmoseenkin se on tulossa.

Olen pitkälle samaa mieltä kanssasi siitä, että eri käyttötilanteiden ongelmat eivät ole käyttövoima- vaan suunnittelu- ja huoltoriippuvaisia asioita. Nuo kaikki yllä mainitsemasi ovat juuri sellaisia. Kun ovenkahvoista erikseen mainitset, niin ehdottaisin silti kuivaavan lukkosulan sijasta hoitamaan ongelman jo ennalta öljyämällä lukot jo syksyllä kunnolla joko aseöljyllä, synteettisellä 0W moottoriöljyllä tai muulla myös pakkasessa hyvin juoksevana pysyvällä voiteluaineella. Plussan puolella olevan lämpimän lukon voitelu jo ennalta pitää kosteuden poissa ja lukkosulan kaupan hyllyllä, koska hyvin hoidetuissa lukoissa sitä ei oikeasti tarvita (paitsi ehkä Volkkarissa).  

rockafella kirjoitti:

Mulla on ollut kaikenlaista autoa aikaisemmin, ja tämä on paras talviauto mitä mulla on ollut. Miksi? 

  • Sähköauto ja -moottori on aina käyttövalmis, kylmäkäynnistys ei ole mikään juttu. 
  • Sisätilojen esilämmitys on ihan eri levelillä kuin jollain sisätilalämppärillä. Ajastus ja päälle laitto onnistuu vaivattomasti kännykällä, ja lämmitys tapahtuu normaalia ilmastointia ja penkinlämmittimiä käyttäen isosta akusta.
  • Teslan neliveto on todella hyvä.

Ja lisää käyttövoimariippumattomia ominaisuuksia tuossa yllä. Tehtaalla autoon integroidun lämmittimen käynnistys tapahtuu joko kojetaulun napista, mittaritaulun päivä- tai viikkokellon viikko-ohjelmalla tai etänä kauko-ohjattuna. Ja lämmityshän tietenkin tosiaan tapahtuu auton omalla nestekiertoisella lämmityslaitteella, joten auton oma lämmitin on jo valmiiksi lämmin heti liikkeellel lähtiessä. Tämä on ihan mukava juttu, mutta ei tässä oikeasti mitään uutta ole. Penkinlämmittimiä en ole käyttänyt enää vuosiin, koska lähden lämpimällä autolla. 

Kontrollifriikkinä odotan toiveikkaana sähköisen voimalinjan välitöntä kontrollia. Nykyajan automaatit ovat toivomuslaatikoita, jotka vaikeuttavat ajamista tarpeettomasti, mutta sähköisen voimalinjan vahvan regeneroinnin vuoksi odotan vielä jonain päivänä ajavani voimalinjaa, joka reagoi yhtä tarkasti kuin manuaalivaihteisto ja kytkin. 

Nelivetoja on tosiaan monenlaisia ja suurin osa niistä on takavetoista hankalampia ajaa. Onneksi hyväkin sentään on tarjolla, niin sähköisenä kuin mekaanisena. Sähköisen nelivedon kiistaton etu on kyllä siinä, että sen ei tarvitse tehdä mekaanisen nelivedon kompromissia vetovoiman ja ajettavuuden välillä, vaan se voidaan ohjelmoida tekemään se mitä kulloinkin tarvitaan. Jos nelivedon hyvyyttä mitataan vetovoimalla, paras on Valtra tai muu nelivetotraktori mekaanisine 100% lukkoineen. Kääntösäde on vaan 50 metriä ja jotain saattaa särkyä sulalla asfaltilla väkisin käännettäessä. Katuauton nelivedon pitää sallia riittävä voimanjaon takapaino ja joko loogisen tai fyysisen etukardaanin takakardaania nopeammat kierrokset vastuksetta, mikä syö vetovoimaa merkittävästi. Kytkeytyvä neliveto osaa simuloida keskilaatikon Kempin Lukkoa hyvin, mutta ajettavuus on kiikkulautana eessuntaas keikkuva kaarretasapaino mielipuolen valkotakkisen ohjelmoiman valenelivedon kiusaamana. Sähköiseen voimalinjaan on helppoa asentaa voimaa taakse 2 yksikköä ja eteen 1 yksikkö ja mahdollistaa jomman kumman pois kytkentä ECO-moodissa, jos tarpeen. 

Näytä koko viesti
Cargotec - 1.10.2020 01.09

Jos olisin peluri, pelaisin nyt (Rvan) Konecraneseilla sen puolesta, että ensireaktiossa on epärationaalista innostusta ja nyt irrottava saa ostettua alempaa takaisin ennen kuin viranomaiset ovat ehtineet sisällyttää ensi vuoden budjettiinsa riittävän määrän kampaviinereitä yhdistymisluvan perusteiden selvittämiseksi joskus vuoden kuluttua? Siinä välissä ehditään helposti nähdä myös epäilys, turhautuminen ja masennus, kun lupaa ei tunnu irtoavan ikinä. 

Näytä koko viesti