Olet täällä

Konecranes - 28.7.2021 03.41

Hyvän tuloksen tehneet Konecranes ja Cargotec molemmat yli 6% rymylaskussa komposanttipulan vuoksi:

PÖRSSI: Helsingin pörssi kääntyi hienoiseen nousuun – Cargotecin ja Konecranesin osakkeet laskussa vahvoista tuloksista huolimatta | Kauppalehti

Konecranesin osake painuu, yhtiö kamppaili materiaalipulan ja logistiikan häiriöiden kanssa – Toimitusjohtaja Rob Smith: ”Emme odota tilanteen enää pahenevan” | Kauppalehti

Yritin jo viime viikolla lisätä 37 € päältä mutta en onnistunut, joten 36.5x hinnoilla oli helppo laittaa uusi toimari sisään ja tällä kertaa hintaan jolla saa haluamansa. 

Vuoden osingot on nyt juustohöylätty viipaleiksi entisten päälle, ettei korkoa korolle mene rikki. Jatkotoimet sitten tilanteen mukaan kun syksymmällä on kaikkien tietämästä syystä luvassa poikkeuksellisen suuret veronpalautukset. 

Näytä koko viesti
Nordea - 28.7.2021 03.34

von Fyrckendahl kirjoitti:

Jotkut odottavat tulevaa 0,72 euron osinkoa ja laskevat siitä tuottoprosentteja. Se johtaa harhaan. Tuo 0,72 € on menneiden voittojen kertaluonteinen siirto osakkeenomistajille. Sitä ei voi pitää jatkuvana tuottona nykykurssille.

Osinkotuotto kannattaa laskea odotettavissa olevista normaaleista osingoista.

Nobelisti Robert Shillerin ääni puhuu kanssamme ja kuulostaa järkevältä. 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Puhtaasti osinkonäkökulmasta Nordean kohtuullinen arvo riippuu siitä, paljonko on lähivuosien kestävä osinkotaso ja mikä on kohtuullinen osinkoprosentti. Jos arvioi kestäväksi osinkotasoksi 0,60 € ja uskoo pörssin tulevan hinnoittelemaan Nordean 4 prosentin osinkotuotolla, kohtuullinen osakekurssi on 0,60/0,04 = 15 €. Siihen voi laskea ensi syksyn osingosta vielä tuon puolisen euroa päälle.

Täällä yksi ehkä epätyypillinen osinkopöllö miettii lähinnä normaalin kokoisen osingon headroomia EPSiin ja mielestään uskottavan osingonjakosuhteen havaittuaan pohtii ostaako osaketta sen nykyhinnalla muiden mielivallassa olevasta tulevasta kurssikehityksestä liiemmin stressaamatta.

Näytä koko viesti
Nordea - 28.7.2021 12.22

Jos toimialan sisällä pörssiyritykset ovat yhteisvastuussa toistensa pääomittamisesta ja niitä yrityksiä valvovat viranomaiset eivät ole vastuussa mistään, silloin on Nordean kohtalon lisäksi syytä keskustella vakavasti EU:n kohtalosta.

Nordeat pysyvät salkussa toistaiseksi neutraalissa painossa. Ei siksi, etten olisi huolissani eurooppalaisten pankkien toimintaympäristöstä, vaan siksi että jos hyvin hoidettujen yritysten tuottojen sosialisointi huonosti hoidettujen hyväksi alkaa, silloin hajautetun salkun yksi positio on vain pieni osa ongelmaani. Julkinen valta on rikkonut Joseph Schumpeterin luovan tuhon jo ilman pankkihäröilyäkin.

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 14.7.2021 11.17

tappio kirjoitti:

Verottajan sivuilta "Jos haluat vähentää remonttikuluja, remontti pitää tehdä sinä aikana, kun huoneisto on vuokralla."

Muuten kulut lisätään hankintahintaan.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/vuokratulot/vahennykset/re...

Kiitos ja yläpeukku täsmävastauksesta kysymykseeni yes

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 14.7.2021 03.56

Vähän kahden vaiheilla laittaako kysymykseni tänne vai asuntosijoittamiseen, mutta oletan kaikkien sijoittajien lukevan tätä yleisempää threadia. Viimeistä lomapäivää viedään, mutta nyt on isän helppo hymyillä. Toinen lapsista sai pätkätöinä jo pari vuotta tekemänsä koulutustaan vastaavan ja mitä ilmeisimmin mielenkiintoisen työnsä vakinaistetuksi. Ja toinen vielä tupajumina oleva osti asunnon. Mikä Ristus, kun ei ahista yhtään? smiley

Ostettu asunto on tällä hetkellä vuokrattuna, joten kaupan teon jälkeen vuokratulo tulee tietenkin asunnon uudelle ostajalle. Pojallani on nyt siis sijoitusasunto kunnes jo irtisanottu vuokralainen muuttaa pois. Muut sijoitukset ovat salkun rakentajalla osingot takaisin sijoittavissa ETF:ssa, joten verotettavaa pääomatuloa ei välttämättä muodostu sitä kautta. Määräytyykö tällaisessakin tapauksessa vuokralla olevan asunnon ylläpitokulujen vähennysoikeus pääomatulosta pelkästään kalenterivuoden nojalla, vaikka käytännössä itselleenhän hän seinät maalaa ja tapetoi vuokralaisen muutettua pois? Eli tapahtumaketju tulee etenemään siten, että vuokratulo ansaitaan ensin, sitten kulutetaan rahaa remppaamiseen, minkä jälkeen muutetaan itse asumaan kyseiseen asuntoon. Saako remppakulut vähentää vuokratulosta?

Tällä on sellainen merkitys, että jos vain verovuosi vaikuttaa ja jos muutto menee kovin lähelle vuoden loppua, sitten ne maalit ja tapetit pitää hommata vielä tämän vuoden puolella niin kauan kuin on vuokratuloa, josta vähennyksiä voi tehdä (kun ETF:t on valittu pidettäväksi kk-eriä lisäten, joten niistä ei välttämättä realisoidu verotettavaa tuloa ensi vuonna). 

Onko kellään selvää ennakkotapausta tai muuta varmaa tietoa? 

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 14.7.2021 03.42

JP kirjoitti:

En Ruotsin systeemistä tiedä. Perintökämpän myynnissä menisi siis pääomatuloveroa koko myyntihinnasta? Tuo voisi toimia, mutta kuinka omaan käyttöön realisoituminen verotettaisiin? Eikö siinä sitten kohdata samaa ongelmaa kuin Suomessa köyhän periessä varakkaan, vai jääkö oma käyttö verottamatta?

Ellei pääomatuloja porrastettaisi huomattavasti eri tavalla kuin nykyään, katoaisi pienten perintöjen verottomuus, mikä on mielestäni säilyttämisen arvoista.

Omaan käyttöön tulevan asunnonkin osalta tilanne paranisi olennaisesti. Vaikka arvon määritys verotusta varten jouduttaisiinkin tekemään samanlaiseksi kuvitellun asunnon oletetun käyvän hinnan perusteella, se tehtäisiin edes saannon hetkellä eikä ensimmäisen vanhemman kuollessa ja toisen jäädessä asumaan kotiinsa. 

MIksi pienen perinnön pitäisi olla verovapaa, kun sekin on kuitenkin saajalleen suunnittelematon lisä? Jos perinnön kertaluontoisuutta halutaan kunnioittaa, silloin olisi pikemminkin kohtuullista loiventaa veroasteikon yläpäätä, ettei kertaluontoista saantoa veroteta kuin miljoonien sijoitusvarallisuutta, joka tuottaa joka vuosi. 

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 12.7.2021 10.41

JP kirjoitti:

Tuollaiseen voisi olla tarvetta esimerkiksi perintöbulletille: Verot maksetaan lainalla jonka vakuutena on tuo palsta. Laina maksetaan takaisin korkoineen sitten kun puista on käärittävänä tuohta, tai aiemmin jos perijä saa summan säästettyä muualta.

Miksi ihmeessä sitä veroa ei voi maksaa sitten kun saa jotain rahan arvoista? Metsäverotus on tietenkin tässä oma lukunsa, mutta kun edelleen suurin osa perinnöistä on asuntoja, joten saannon realisoituminen joko myyntiin tai omaan käyttöön olisi paljon kohtuullisempi verotuksen ajankohta. Ei ensi vuosikymmenen palkastakaan tarvi maksaa veroja bullet lainalla vielä tänään. 

Eikös Ruotsissa tämäkin hoideta elegantimmin, eli pääomatuloveron kautta? Suomalainen perintövero on useissa tapauksissa verovelvolliselle edullisempi, mutta perintöveron vaihto kalliimmaksi pääomatulon verotukseksi olisi reilumpaa, koska se verottaisi todellista arvoa sitten kun sen saa itselle. Lisäksi olisi nautinto kuunnella Li Anderssonin vääntävän omilleen rautalankaa siitä kuinka porvaria kusetetaan poistamalla perintövero devil

Näytä koko viesti
Sijoittajan verotus - 11.7.2021 11.47

Hieno kirjoitus, ja etenkin mahdollisuus kieltäytyä perinnöstä on ajankohtainen muistutus. Paria juttua silti täsmentäisin.

Mahdollisuus kieltäytyä negatiivisen arvon perinnöstä ei riitä selitykseksi mielikuvitusverolle. Käytettynä tuodun auton autoveron tavoin perintövero määräytyy samanlaiseksi kuvitellun omaisuuden oletetun arvon perusteella vailla yhtymäkohtaa reaalimaailmaan. Näistä perintövero peritään vielä ovelasti vuosia ennen verovelvollisen saannon realisoitumista. Syy on siinä, että perinnöt ovat pääasiassa asuntoja, joissa tietenkin yksin jäänyt vanhempi asuu edelleen niin kauan kuin jaksaa.

Vaikka Akin muistutus perinnöstä kieltäytymisen mahdollisuudesta on aiheellinen, ei pidä suoralta kädeltä tuomita hölmöksi perillistä, joka ei 10 vuotta sitten kieltäytynyt rahan arvoisen asunnon perinnöstä ennen kuin paikkakunnan suurin työllistäjä lopetti toimintansa ja vanheneva, mutta yhä yksin jääneelle vanhemmalle asumiskelpoinen talo menetti sekä arvonsa että potentiaaliset ostajansa.

Toinen kommenttini koskee lasten kasvatuksesta puuttunutta kohtaa. Prosenttilaskun ollessa ajankohtainen lasketaan ihan yhdessä paperilla korkoa korolle osakemarkkinan pitkän ajan tuotolla. Konkretisoidaan se, kuinka 10 vuoden dollar cost averagingilla jo tuossa vaiheessa pääoma tuottaa saman verran kuin kuukausierät. Kun periaate on selvillä, pidetään keskustelu vireillä kun taloudessa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Ja opiskelivatpa lapset minkä tahansa ammatin, he aloittavat eläkesalkkunsa rakennuksen ensimmäisestä palkastaan.

On jaloa antaa nälkäiselle kala, mutta on paljon arvokkaampaa opettaa hänet kalastamaan itse.

Näytä koko viesti
Velkaa ei tarvitse pelätä – mutta kunnioittaa pitäisi - 8.7.2021 01.42

von Fyrckendahl kirjoitti:
.
Kansankapitalismi ei rikastuta kansaa tasapuolisesti vaan enemmän niitä, joilla menee paremmin jo muutenkin.

Rohkenen epäillä, mutta saattaa olla sanamuotosi tulkintakysymyskin? Viime aikoina osakesäästötilejä ovat avanneet naiset ja nuoret. Kumpikin on ryhmä, joka on aiemmin ollut sijoittajien vähemmistössä. Nuoret ovat yleensä vaiheessa, jossa tulokehitys on vasta alussaan. 

Kyllä minusta tästä voi päätellä, että sijoittajien joikkoon on tullut aidosti uusia hyvin keskiluokkaisia naamoja. Vanhat jäärät ovat menetetty kanta, mutta jälleen kerran nuoret tilevat muuttamaan asiat omalla vetovuorollaan sukupolven vaihdoksen jälkeen.

Mukana on siis entistä enemmän niitä, jotka eivät ole vielä rikkaita, vaikka prosenttipelissä tietenkin isoin panos myös tienaa suurimman rahamäärän, koska jo ennestään rikkaat eivät poistuneet markkinoilta.

Kaikkein huono-osaisimpien tilannetta tämä ei tietenkään helpota. Heidän tilanteensa voisi korjautua seuraavassa sukupolvessa, mutta sen esteenä on, että köyhyys periytyy kouluttamattomuuden kautta. Ilmainen koulutusjärjestelmä menee heidän osaltaan valitettavasti hukkaan, kun kouluttamattomat vanhemmat eivät osaa motivoida lapsiaan opiskelemaan itseään ulos hanttihommista.

Näytä koko viesti
Valmet - 7.7.2021 07.48

Markkinan ensireaktion mielestä Neleksen arvo yliarvioitiin, kun Valmet lähti kovasn laskuun ja Neles pomppasi nousuun.

Koska en olettanutkaan Valmetin saavan tuotteidensa integraalisena osana olevia venttiileitä ilman preemiota, pidin noin 15 % preemiota kohtuullisena (14.22 vs. noin 12.50 yhdistymisuutisen julkaisupäivänä).

Ilman mitään maaottelun tunnelatausta mielestäni on pienempi paha ottaa kontrolli maksamalla kertapreemio kuin jäädä maksamaan lopun ikää preemiota ulkoa ostettavista venttiileistä, joten lisäsin vaimon salkkuun jossa Valmetia oli jo ennestään. Pilkkiin tarttui 34.92, mitä näköjään markkinakin pitää nyt muutaman päivän harkittuaan ylilyöntinä.

Onnittelut Neleksen omistajille! Itse ihmettelen, miksi kurssi ei noussut lähemmäs laskennallista 14.22 arvoa?

Näytä koko viesti