Pokrec wrote:
Mielestäni turhaan hallitus työtätekevää kansanosaa kurittaa, sieltä niitä verotuloja kuitenkin tulee. Tuilla kotona makaavat työkykyiset yksilöt pitäisi työmarkkinoille saada, ja siten tukirahoja pienemmäksi ja verotuloja lisää valtion kirstuun...ja julkisen sektorin on pakko saada kuluja pienemmäksi, siellä on löysää rahaa tuhlaamassa kaikenlaista viheltelijää, ilman tuottavuutta.
Olen esittämistäsi periaatteista samaa mieltä, joten minulla on vain yksi kysymys. Miten hallitus "kurittaa" työtä tekevää kansanosaa?
Työtä tekevää hallitus tukee verotusta keventämällä, tosin mielestäni heikkoa poliittista pelisilmää osoittaen koska vasemmalla vihataan pääomaa vaikka se maksettaisiin omaankin lompsaan. Saikuttajat ja lakkoilijathan ovat omilla sanoillasi "kotona makaavia" joita tuleekin pyrkiä motivoimaan töihin, eikö niin? Eli mitä käytännössä on tämä mainittu kurittaminen jota vastaan kannattaa lakkoilla?
Jos poliittinen lakko konseptina on hyväksyttävä, mitä mieltä olet vastavuoroisesti poliittisesta työsulusta vasemmiston voittaessa vaalit?
Nyt 32.504 kannattajaa.
LappuLiisa wrote:
Ottamatta kantaa poliittisesti, tämä on juuri sitä sooloilua jota pelkään Stubbilta. Neuvotteleminen ja dialogi kannattaa aina (imo).
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f0e7b21a-a8a8-4e36-9c09-0239d59c727b
"Ehdokkailta kysyttiin, kuinka he toimisivat, jos tasavallan presidentiksi valituksi tultuaan Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaisi onnitella puhelimitse.
Meni jo, mutta huolesi kasvoi suuremmaksi kun Haavistokin hoksasi kaksi virhettä samassa soolossaan jota vaimensikin tyylikkäästi erehdyksen havaittuaan. Mitä tahansa lännessä sanotaan kääntyy venäjällä irvikuvakseen. Eikä siivoojan halveksiminenkaan kovin fiksua ollut.
Suomi on nyt liittouman osa. Me voimme ilman muuta tarjoutua välittäjäksi idän ja lännen välillä jos niin sovitaan, mutta me emme vaaranna liittolaistemme Suomi-kuvaa sooloilemalla omin päin. Jos puhelun tiedetään tapahtuneen, jo pelkkä karjalan paistin reseptin kysyminen saattaa Suomen outoon valoon.
Ei vastaus. Demokratiaan kuuluu oikeus muodostaa mielipiteensä vapaasti ja ilmaista se äänestämällä. Meillä voi olla oma mielipiteemme muiden valintojen perusteista, mutta tätä mielipiteen vapautta ei ole korrektia rajata omilla arvoillaan muita leimaamalla tai syyllistämällä. Yritys rajata valintoja vain tiettyihin itselle sopiviin arvoihin on rikos demokratiaa vaataan.
Meritokratia jossa asiasta perillä olevat ohjaavat järkeviin päätöksiin toimii vaikkapa yrityksen johdossa tai suunnitteluryhmässä, mutta demokraattisessa vaalissa jokainen ääni on saman arvoinen olipa valintaperuste mikä tahansa. Minustakin tuntuu toisinaan siltä, että mielipiteen vapaus mahdollistaa myös heikosti perustellut mielipiteet, mutta juuri näin demokratia toimii ja siihenkin on syynsä.
Molemmille yläpeukku yhteisesiintymisestä tuloksen selvittyä. Tämä oli valtiomiesteko kummaltakin.
Tartuinpa minäkin ja nyt kaivataankin vertaistukea, tai oikeastaan vertaisiani osaavampien tukea? Otin nimittäin Rouvan salkkuun erän tarkoituksella pitää holdissa ja omaani toisen erän tarkoituksella treidata nähdäkseni yhtä helpoimmista veivauslapuista. Tähän järkeilyyn toivonkin raadin kommentteja, kiitos?
Nimittäin 12 € päälle jo aiemmin ostetuilla lapuilla saa puolet suuresta osingosta keväällä. Sen jälkeen Fortsalla on ollut tapana kuroa osinkodippi takaisin alkukesään mennessä. Tuossa vaiheessa voisin ottaa toisen osinkoeräni myymällä toivottavasti yli ostohintani. Vuoden edetessä ja osavuosikatsausten osoittaessa 1Q jälkeen pienenevää tulosta ja alenevaa sähkön hintaa aika usein olisi päässyt alempaa takaisin kyytiin loppukesällä. Jos hyvin käy, saattaa syksyllä takaisin ostava ehtiä lunastamaan vielä kolmannenkin osinkoerän ihan vain holdailemalla syksyyn saakka.
Riskinä on tietenkin, että en pääsekään myymään kevään osingon jälkeen voitolla ja joudun jäädä omistajaksi tai alkukesän myyntipaikan toteutuessa saatan myytyäni jäädä myöhemmin kyydistä. Vaikka en osaakaan treidata yhtään, en pidä kumpaakaan riskiä sietämättömänä, koska omistajaksi jäädessäni Fortumin bisnes on tylsää sähkön tekemistä ja valtio tulee pitämään huolen kohtuullisesta osinkotuotosta. Mahdollinen kyydistä jääminen ei FoMota kohtuuttomasti koska todennäköisyys Fortsan kovalle raketoinnille on nähdäkseni minimaalinen.
Tuo Rouvan erä on oman suorituskykyni mittarina. Ellei pysty biittaamaan Fortumia holdaavaa, sitten on turha treidata ollenkaan.
Uhkapelejä ei pelata ja näiden positioiden koko on pieni. Motiivi on "koska mä voin". Tai ainakin luulen voivani.
Mitä minulla jäi huomaamatta?
Kauhea pulina osingoista Kauppalehden puolella vaikka osingonjakosuhde on lähes tarkalleen ilmoitetun osinkopolitiikan keskellä.
Näkymäthän kuulostavat myöntävän että huippu oli tässä. Shortsimiehet voisivat notkauttaa nyt kunnolla, että saisi kättä alle...
Toinen jackpot Rouvan salkkuun tälle aamulle. Vähän FoMottaa, kun hinta on pyörinyt samoissa lukemissa jo pitkään mutta en ole uskaltanut lisätä kun Juhan sanoin ei ole näyttänyt erityisen halvalta. Onneksi on jo valmiiksi hänen salkkunsa isoin positio. Ei ole ostettu ylipainoon vaan on noussut sinne ihan itse, mistä kiitokset Affenanmaan eläkeikäisille, jotka viitsivät vielä jatkaa töissään.
Eilinen UPM + STE tulos oli aika masentava päivä, mutta kannatti näköjään herätä varhain kaivamaan Rouvan autoa esiin kinoksesta, että ehtii töihinsä.
Uudet tilaukset tulivat alas minimaalisesti, mutta tilauskantaa on silti yli vuoden liikevaihdon eikä tilauskannan kehitys osoittanut hiipumisen merkkejä loppuvuodesta, joten ei aiheuta paniikkia. Aika lailla kaikki muut numerot ovat parantuneet, osin jopa merkittävästi. Onhan se hyvin vedetty, kun näissä olosuhteissa samantasoisella ylimmällä rivillä jo ennestään kelvollinen sijotetun pääoman tuotto parani selvästi ja tulos tuplaantui. Näkymätkin ovat 2023 ennätysvuoden tasoiset tai ehkä jopa pientä parannusta vielä jäljellä.
Ennätystuloksesta maksetaan vain maltillisesti nostettu osinko, mutta samaan aikaan on velkalasti suunnilleen puolitettu, mikä kuulostaa paljonkin fiksummalta peliliikkeeltä kuin osingon tuplaaminen ja vanhan lainalastin uusiminen korkohuippuun (en tosin selvittänyt lainojen juoksuaikaa vaan mietin vain teoreettisia vaihtoehtoja).
Vakautta tarjoava kunnossapito tempaisi kolmesta tasavahvasta yksiköstä isoimman liikevaihdon ja noin 2/3 tuloksesta, mikä lievittää ainakin minun epäluulojani KCR:n syklisyyttä kohtaan.
Tämä kelpaa kyllä, kiitos, nam. En aio noudattaa analyytikkojen keventämissuositusta.
Mukavaa seurata ensi kertaa tuloskautta omalla ajalla eläkeläisenä kun ei tarvitse kurkkia pikasilmäilyllä pelkkiä taulukoita kesken työpäivän!
"Itse asiassa joku ystävällinen sielu voisi kertoa miulle, miten pitkälle näiden patenttien kertoo Nokia kantavan"
En ole varma ymmärsinkö kysymyksen, mutta Nokia matkapuhelinten suuruuden ajan patentit ovat pääosin 2G (GSM) ja 3G patentteja.
Nokian nykyinen 4G ja 5G patenttiportfolio on siis rakennettu matkapuhelinten suuruuden päivien ja suurelta osin myös matkapuhelinyksikön olemassaolon jälkeen.
Se tarkoittaa, että Nokia nykyisessä muodossaan pystyy edelleen tuottamaan validia ja rahanarvoista lisensioitavaa uutta IPR:aa. Ei tässä ole kyse mistään NMP:n jäämistön viimeisestä loppurahastuksesta ennen kuin viimeinen sammuttaa valot. Kyse on ollut jo pitkään siitä, että technologies yksikkö on pienellä henkilökunnalla monetisoinut Nokian muun organisaation tuottamaa järjestelmästandardiin speksattua IPR:aa. Techin tuottoprosentti on kosmisen iso, koska uusia patentteja tuottava R&D on pääosin muissa yksiköissä.
Sitähän ei kukaan voi taata että sama menestys jatkuisi myös tulevaisuudessa, mutta Nokia on nykyasetuksissaan resursoinut tuotteiden tekemisen lisäksi myös patenttihakemusten kirjoittamisen osana järjestelmän kehitystyötä.
Autotehdas voi asentaa uuden keksintönsä uuteen malliinsa kilpailijoilta neuvoja kysymättä, mutta käyttäjillä on kumma tapa olettaa, että Samsungin puhelimella Nokian verkosta soittavan käyttäjän puhelu reitittyy kohdetilaajaa palvelevan Ericssonin verkon kautta tämän Huawei-luuriin. Oikeasti avoimia rajapintoja on vielä enemmänkin kuin nämä täysin ilmeiset. Se tarkoittaa, että vaikka luurin saa paketoida minkä värisiin kuoriin huvittaa, järjestelmän sisäinen eri laitteiden signalointi pitää olla perustuslakia tiukemmin bittitasolla standardoitu. Ja siksi teleala on toteutuksen lisäksi patenttikilpailua.
En kaataisi tätä yksinomaan Teslan piikkiin. Valtavan patteriautolaivaston hankinta vuokrakäyttöön oli mielenkiintoinen päätös.
Sähköauton paras peruste on halvat energiakustannukset, joista hyötyy autovuokraamon asiakas.
Almanakka wrote:
Onnittelut ja nauti eläkepäivistäsi! Tämän suuntaisia tavoitteita on varmaan aika monella foorumistilla. Oletko kirjoittanut johonkin strategiaasi tai pelikirjaasi auki tavoitteiden saavuttamista varten? Olisi ihan mielenkiintoista lueskella miten olet aikanaan miettinyt asioiden menevän, koska sinulla on selkeästi ollut aika tarkkaan määritellyt tavoitteet.
Kiitos onnitteluista, molemmille! Jos haluaa oppia sijoittamaan, kannattaa kuunnella jotain joka osaa, eikä minua. Koska "eläkesalkun" käsite on yleisessä käytössä ja siitä kuulee usein "viimeisessä paidassa ei ole taskuja" kommenttia (ei tosin täällä), ajattelin voivani toivottavasti rohkaista jotain muitakin esimerkkinä vain olemalla olemassa.
Sijoitusura alkoi 1990-luvulla korkopapereilla, jotka olivat silloin helppoja ja muodissa. Mitään varsinaista tavoitetta ei ollut mutta vuosikymmenen säästämisen jälkeen tämä yhä meille sopiva talo tuli myyntiin. Pelimiehet tietenkin nauravat minut nyt pihalle, kun en velkavivuttanut, vaan löimme salkun kuoliaaksi vaihtaessamme halvan rivarinpätkämme tähän silloin uudehkoon omakotitaloon. Ensimmäinen opetus on pelata tasolla jonka realistisesti hallitsee. Minä en ole ollenkaan uhkapeluri, joten minun pääni ei olisi kestänyt talon kokoista velkavipua. Se oli hyvä päätös, koska ostimme tämän talon vuonna 2000 ja järkyttävä markkinaturbulenssi alkoi heti kun päätökseen oli sitouduttu.
Tiesin talon rakentaneen ammattilaisen olevan jo tekemässä uutta, joten hänellä oli käyttöä sekä rahalle että pitkällä sopimuksella ilman välimuuttoa. Teimme tarjouksen selvästi alle pyynnin, mutta kahdella poikkeuksellisella ehdolla. Muuttopäivä puolen vuoden päähän uuden talon valmistumiseksi ilman välimuuttoa ja poikkeuksellisen suuri käsiraha heti sitovan kauppasopimuksen solmimisen yhteydessä, joka alensi heidän rahoituskulujaan. Ja meidän talon hintaa. Seuraava hyvä sijoitus oli huolella järjestettyjen talon paperien joukosta löytynyt vuokratontin lunastusehto, jonka käytimme. Sitten tuli kuntaliitos, jonka myötä muutimme Oulun kaupunkiin vaikka kotiosoite pysyikin samana. Muutaman vuoden kuluttua kaupunki alkoi kasvaa villisti meidän suuntaamme ja vuokratontilla asuvat maksavat nyt meidän lunastushintamme alle viidessä vuodessa tonttivuokrina. Elämä on kokonaisuus myös sijoitusten osalta. Jos sijoituksella saa kustannuksia alas pysyvästi, sehän vapauttaa pääomaa jatkossa.
Heti talokauppojen jälkeen alkoi onnekkaassa vaiheessa hyvän romahduksen jälkeen ensin rahastosijoittaminen ja pian sen jälkeen osakepoiminta ihan randomilla. 2008 - 2009 tuli niin kovaa kynsille, että vaihtoehtoina oli joko alkaa ymmärtää mitä on tekemässä tai lopettaa koko puuhastelu. Luin Seppo Saarion, Burton Malkielin, Marko Erolan ja myöhemmin Oksaharjut ja niin edelleen. Lemppasin Talvivaarat ja täysin väärään aikaan ostamani Outokummut ulos ja ostin hyvinä osinkopapereina näkemääni Sampoa ja Fortumia tilalle. Älkää vaan ottako näitä sijoitusneuvoina, vaan esimerkkinä ajatusmaailman muutoksesta. Omat todelliset taidot kannattaa arvioida realistisesti. Hyvästäkään strategiasta ei ole apua, elleivät omat taidot riitä sen toteuttamiseen oikein.
Minulle sijoittamisen lähtökohta on Jeremy Siegelin "Stocks for the long run" teema että osakkeet voittavat aina lopulta. Strategiani on sekoitus Erolaa ja Malkielia (Indeksit) ja ajan myötä vähitellen isommaksi kasvanut harrastus Jukka Oksaharjuna, eli pyrkimys ostaa tulostaan kasvattavia yrityksiä, jotka voivat maksaa kohtuullista osinkoa. Osinkolaput eivät ole osaajalle nopein tapa kasvattaa salkkua, eikä välttämättä muillekaan, koska osinko on vain yksi voitonjakotapa muiden joukossa. Mutta yrityksen kyky maksaa osinkoa vuodesta toiseen sekä selkeästi ohjeistettu osinkostrategia antaa vakautta sellaiselle sijoittajalle, joka on jo siirtynyt puolustuspeliin ja haluaa nostaa osan tuotoista itselleen joka vuosi. Robert Shiller (Irrational Exuberance) havaitsee arvon vaihtelevan "paljon" ja osingon vaihtelevan "vähän". Vain osinkoja ulos nostava jättää osakkeiden pitkällä ajalla todennäköisen arvon nousun puolustamaan salkkua inflaatiota vastaan tavoitellen kasvavaa osinkoa myös sen jälkeen kun lisäostoja ei enää tehdä (Oksaharju). Vuosiosinko vaihtelee vain vähän ja käytännössä aina ylöspäin. Sen nostamisen verotusta voi optimoida lisää OST:lla.
Osinkostrategiasta ja suomalaisesta eläkejärjestelmästä johtuen katson perustoimeentulon olevan sen verran turvattu, että en katso tarvitsevani mitään lyhyellä ajalla arvoa vakauttavia korkosijoituksia enkä amerikkalaista 100-ikävuodet osinkopainoa. Jos arvelee perustoimeentulon olevan turvattu, ei ole syytä laimentaa tuottoja korkosijoituksilla, vaan eläkeläisen salkku voi olla aivan hyvin vastasyntyneen 100% osakepainolla. Tuo prosenttiluku on siis pelkkä sijoitusvarallisuus ja joku saattaa yllättyä kuullessaan minun päätyneen siihen siksi, että en pidä uhkapeleistä. En näe osakkeiden arvon vaihtelua riskinä, koska Jeremy Siegel sanoo, että osakkeet voittavat lopulta. Tartun tähän haasteeseen mieluummin treeniohjelmalla ja ruokavaliolla elääkseni vielä muutaman romahduksen yli kuin laimentamalla tuottojani korkolappuja ostamalla. Juuri nyt tosin ohikiitävän hetken niistä koroistakin saa tuottoa koron laskiessa, mutta ikiholdarin salkun verovelka ei houkuta myymään.
Saatan tosin käyttää väärin ikiholdarin titteliä, koska seuraan markkinaa ja teen joitain myyntejä joka vuosi. Tyypilliset myyntiperusteet ovat lunastustarjous, virheen myöntäminen (joko oman tai yrityksen johdon) tai perusteeton ja merkittävä arvon nousu.
En suostu lentämään osinkohaukkojen parvessa vain osinkoja seuraten, vaan pyrin ostamaan tylsän vakaita tuloksentekokykynsä jo osoittaneita yrityksiä. Minulla jää Teslat ja Spinnovat ostamatta, mutta sen kanssa olen oppinut elämään. Valintakriteereissäni ovat tärkeimpiä jatkuva positiivinen ja mieluimmin kasvava tulos, kohtuullinen hinta ja hyvä pääoman tuotto. Voin ostaa hyvinkin alhaista osinkoa maksavaa yritystä. En osta nollaosingolla, mutta en myy tilapäisesti nollaosinkoon päätyvää yritystä ellei siihen ole muuta syytä. Jos pitää olla joku lintu, voin olla vaikka osinkopöllö, joka metsästää yön hämärässä hyvää tulosta tekeviä yrityksiä joilla on hyvät mahdollisuudet maksaa osinkoa jatkossakin. Sitten kun haukat kirkuvat taivaalla maaliskuussa, pöllö on nuokkunut oksallaan maha täynnä jo kuukausia. Osinkopöllö voi huutaa välillä vetomiesten parvessakin omien oston puolesta silloin kun se tapahtuu voitonjakomenetelmänä eikä yrityksen tuotekehityksen sijasta. Jokainen saa itse nimetä esimerkkiyritykset kummastakin tapauksesta.
Tällä strategialla päätyy jokseenkin indeksituottoon ja huolella poimien hieman ylikin, mutta mitään huimia repäisyjä ei tule tapahtumaan. Saisin indeksirahastoilla aikaan käytännössä saman lopputuloksen mutta en samaa maailmankatsomusta, jossa tyypillisesti pitkäaikaisesti omassa ja vaimon salkussa ovat yritykset koetaan omiksi yrityksiksi. Niiden esiintymistä uutisissa ja niiden julkaisuja seurataan. Mahdollisuuksien mukaan jopa omaa ostokäyttäytymistä ohjataan Rouvan soittaessa kauppalistaa kotimatkalla, jolloin ajetaan ensin tankille oman firman asemalle, sitten omaan kauppaan, josta ostetaan oman teurastamon lihatuotteita ja saatetaanpa viikonlopulla tehdä tukiosto Rouvan panimollekin! En ole kokenut rahaston osana olevista yhtiöistä muodostuvan samalla tavoin "omia" yrityksiä kuin suorassa osakesalkkussa olevista.