Olet täällä

Mistä lähteä liikkeelle kun ei tajua - 6.8.2020 02.03

Sienimies kirjoitti:

Pitää muistaa että tällä foorumilla tuntuvat olevan enemmistössä Espoossa omistusasunnossa asuvat valkoiset heteroseksuaaliset miespuoliset insinöörit

Taasko mulla jäi vahingossa kamera päälle blush

Eikun kieli pois poskesta ja keskelle suuta: Juuri tätä perustelin Hennalle tuossa aiemminkin eri tulotasoilla sijoittamisen prosentuaalisten tuotto-odotuksien demokratiasta. Jatkuvasti vaikkapa tonnin kuussa joutilaita rahojaan sijoittavan elämä ei muuttuisi millään tavoin 10 € / kk sijoittavan saavuttamalla euromääräisellä tuotolla. Mutta jos 10 € / kk on kaikki ylimääräinen mitä onnistuu raapimaan kasaan joka kuukausi, sen säästön merkitys jo vuoden jälkeen on koko vuoden kaikki irtoraha. Jos tuo 10 € / kk sijoitettuna keskimäärin suunnilleen tuplaa sijoituksen vuosikymmenessä, silloin 20 vuoden sijoitusuran jälkeen kymppiä kuukaudessa sijoittaneella on noin 30 vuoden kaikki vapaa irtoraha oman valinnan mukaan käytettävissä tai säästämässä lisää. Keskimääräisellä osakeindeksituotolla tuo 20 vuoden salkku maksaa pääomaa syömättä joka vuosi pääomatuloa enemmänkin kuin pienituloisen vapaasti allokoitavan kympin kuukaudessa. Hän on siis puhtaasti indeksisijoittamalla tuplannut kuukausittaisen irtorahansa määrän. 

Oletan itsekin, että taloudellisen valveutuneisuutemme osalta olemme valikoitunut joukko. Mutta pääasiallinen syy tähän yhden parametrin perusteella valikoitumiseemme ei ole meidän tulo- ja varallisuustasoissamme vaan uteliaisuudessa niihin kysymyksiin, joita Henna on tässä kysellyt. Haen vain korrelaatiota, en syyllisiä. On varmasti ihmisiä niin heikossa taloudellisessa asemassa, etteivät he käytännössä pysty säästämään, eikä se ole edes välttämättä heidän oma vikansa. Mutta hyvätuloisten ja viimeistä lanttia laskevien välissä on suurin osa kansasta, joilla oikeasti on valinnan mahdollisuus. Se, miten tuo valinta käytetään riippuu omista arvoista, koulutuksesta ja kotoa saadusta esimerkistä. 

Aika monilla olisi varaa tupakoida, jos haluaisivat. Klassinen esimerkki päivittäisen tupakka-askin hinnasta läpi työuran osakeindeksiin sijoitettuna johtaa paikkakunnasta riippuen talon tai muutaman talon kokoiseen eläkesalkkuun.

Minuakin harmittaa se, että Suomen kouluissa ei lasketa läpi korkoa korolle todellisilla toteutuneilla arvoilla vaikkapa tuolla päivittäisen tupakka-askin hinnalla, joka konkretisoi rahamäärän "tavallisen ihmisen" tavoitettavissa olevaksi. Se sopisi matematiikan lisäksi muutaman muunkin aineen opetussuunnitelmaan. Nyt sijoittaminen on salatiedettä, johon jokaisen pitää löytää tiensä itse, joten minä olen laskenut nämä harjoitukset yhdessä lasteni kanssa kotona. Vuosia myöhemmin valmistuttuaan toinen aloitti ETF seulonnan ja toinen otti helpot Seligsonin kk-erät käyttöön suunnilleen ensimmäisestä palkastaan. Kumpikin on täysin uppoutunut aivan muihin harrastuksiinsa, joten heitä ei ulkopuolinen sijoittajaksi arvaa mistään, vaikka kk-erät pyörivät jatkuvasti. 

Näytä koko viesti
Mistä lähteä liikkeelle kun ei tajua - 5.8.2020 11.49

Henna kirjoitti:

S-Tuottotilillä pidän säästössä rahaa niin, ettei tarvitse hermoilla jos tulee jotain isompia hankintoja. Pari kaveria käski laittaa ETF:iin rahat, mutta päätin nyt kuitenkin aloittaa tällä... 

Askelmerkkisi kuulostavat hyviltä. Kaverien neuvoja kannattaa kuunnella, etenkin asiantuntevien kaverien, mutta lopulliset päätökset ovat sinun. Ellei palkkasi ei tarjoa isoa puskuria äkilliseen rahantarpeeseen vaikkapa hajonneen kodinkoneen uusimiseksi, silloin kohtuullinen varakassa on hyvä idea. S-Tuottotilisi tehtävä on suojata sinua tarpeelta myydä Seligsonin rahastojasi huonossa markkinatilanteessa. Jos sekä osakeindeksit että kallis kodinkone kyykkäävät yhtä aikaa, silloin tarvitset jonkin tavan ostaa uusi kone lyömättä Säästöpossuasi rikki huonossa suhdannetilanteessa, joka ei ole sinun valittavissasi. 

En missään tapauksessa puhu ETF:iä vastaan sijoitusinstrumenttina, koska niitäkin voi käyttää osakeindeksirahaston tavoin, mutta ETF:n pätee sama periaate kuin Seligsonin passiivisiin rahastoihinkin, että niihin laitetaan vain kärsivällistä rahaa, jolla on aikaa odottaa. 

Näytä koko viesti
Robinhood - jenkkisijoittajat tuulipuvuissaan - 5.8.2020 11.28

hauturi kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Onko sivistymätön moukka, jos joutui googlaamaan Pareton lain tätä lukiessaan?

 

Siinä rajoilla mennään laugh

Minä selvästikin ylitin rajan, koska jo ennestään mukamas "tietämäni" Pareton laki ei ollutkaan ihan sitä mitä olin kuvitellut. Periaate ei olekaan 100% prosenttiosuuksissa kuten olin luullut, vaan Pareton laki mallintaakin viikkosiivousta, jossa 40% työpanoksella saa 80% tuloksen, jonka jälkeen siivoamisen jatkaminen käy tehottomaksi.

Robinhoodin asiakkaiden pienten teknojen painotus ja hajautuksen puute pistää epäilemään, että ikkunasta hyppääviä saattaa valitettavasti olla jatkossa lisääkin? 

Näytä koko viesti
Mistä lähteä liikkeelle kun ei tajua - 4.8.2020 04.42

Henna kirjoitti:

vaikka lähellekään kaikkea en keskustelusta ymmärtänyt, mutta hienoa että täällä ollaan ahkeria neuvomaan. Päädyin nyt lopettamaan Nordean rahaston ja lunastamaan siellä olleet pari tonnia ulos. Avasin asiakkuuden Seligson & Co:lle... 

Kun nyt Seligsonille päädyit, sijoitusrobotti SiRo neuvoo lisää ellet katsonut jo tätä: 

https://seligson.fi/siro/

Henna kirjoitti:

ostin juuri ensimmäisen kerran Suomi indeksirahastoa 50 €:lla. Tällaisella summalla siitä syystä, että halusin testata ensin että maksu menee oikein ja sitä rataa, olen hieman hidas näissä jutuissa kuten ehkä jo aloitustekstistä voinee päätellä.

Kuten jo sanottiin, tärkeintä on aloittaa. Rahan siirroissa ei koepallossa ole mitään noloa. Tein muistaakseni aikanaan itsekin saman, vaikka bitin taluttamisesta onkin jonkin verran kokemusta jo ihan viran puolesta. 

Henna kirjoitti:

En tiedä menenkö tässä ihan metsään, mielipiteitä tuntuu olevan yhtä monta kuin kommentoijiakin, mutta ainakin nyt pääsin eteenpäin tuosta Nordeasta ja kokeilen tätä Seligson & Co -hommaa. Hienoa että sain alkusysäyksen täältä, ja toivon että jaksaisin alkaa vähän opettelemaan lisää näitä sijoittamisen saloja. Tuntui vaan, että jotain täytyy konkreettisesti tehdä nyt, että pääsen alkuun. 

Ei kukaan oikeasti tiedä, mihin päin mennään seuraavaksi. Mutta ellei rahaa ole lähtiessä paljon, silloin pitää olla paljon aikaa ja lehmän hermot, koska korkoa korolle on niin mahtava voima, että se vääntää indeksirahaston nokan pinnalle silkalla prosenttilaskulla.

Suomiosakkeet ovat tällä vuosituhannella muistaakseni tuottaneetkin hieman keskimääräistä paremmin, mutta meidän pörssissämme on tietenkin periferian riski. Silloin kun pelko voittaa ahneuden suuressa mitassa, raha pakenee Helsingin tapaisista periferiapörsseistä vielä nopeammin kuin isoista pörsseistä. OMXH rahaston kyydin pitää siis odottaakin olevan turbulentimpaa, vaikka se vuosien yli olisikin tuottoisaa. 

Jos haluat hajauttaa ulos pelkästä Helsingin pörssistä kuten suositeltiin, katso passiviset osakerahastot, joista EU + Aasia + US rahastoilla katat helposti lähes koko maailman, mutta muista, että US on muita tärkeämpi markkina. Lisäksi voi miettiä Global Top 25 Brands rahastoa, jonka näkemys on siinä, että se hakee eri toimialojen Top Gun yritykset. Ideana tässä on se, että varsin moni ala on lähes "winner takes it all" peliä, jossa useampi toimija pysyy hengissä markkinoilla, mutta alan suurimmat voitot kasautuvat harvojen alaa dominoivien gorillojen käsiin. Tällä perusteella Global Brands on tuottanut yli vuosien varsin hyvin. 

Hajautuksesta on monia mielipiteitä ja ihan tutkimustietoakin saatavana, mutta sellaisen ehdotuksen tekisin, että koska ymmärsin sinun katsovan kauas tulevaisuuteen, valitse Suomea laajempi hajautus. Sen jälkeen hajauta jo lunastamasi huonosti tuottanut kivijalkapankin rahasto valitsemiisi passiivisiin osakerahastoihin. Ja siitä eteenpäin laita sinulle pieni kuukausierä automaattiseen maksupalveluun ohjelmoituna ja tarkista tilanne mahdollisten muutosten varalta vaikka kerran vuodessa jatkaessasi maksuohjelmaa seuraavalle vuodelle. Koska Seligsonin minimimerkintä on tyypillisesti 10 € per rahasto, saat jo muutamalla kympillä kuukaudessa erittäin laajan hajautuksen, jonka lisäsijoitukset pyörivät jatkuvasti automaatilla. 

Suosittelen "sinulle pientä erää" siksi, että sijoittamisesta ei tule elämisen korvike, vaan sen lisä ja hyvä harrastus. Jos rahaa jää, on valmiiksi ohjelmoitu kk-erän maksumääräys helppo kopioida omassa pankissasi kertaluontoiseksi maksuksi eri summalle lisäsijoitusten tekemiseksi silloin kun rahaa sattuu jäämään. Tai ilmaantumaan vaikka veronpalautuksena kerralla enemmän. Tämä on todennäköisesti helpoin ja vähiten jatkuvaa virittämistä vaativa menetelmä? Jos talouden seuraaminen ja rahan laittaminen oman näkemyksen mukaisesti alkaakin myöhemmin kiinnostaa enemmän, myös sen voi tehdä vaikka automatisoituina jatkuvien indeksirahastojen kk-erien ulkopuolella oikein hyvin. Mutta ellei kiinnosta tai aika menee muuhun hauskempaan, se lisätyö ei ole välttämätöntä. 

Pieniä tuloja ei tarvitse hävetä, koska olet yhden maailman demokraattisimman ilmiön äärellä. Jokaisen osallistujan tuotot samasta kohteesta ovat suoraan verrannollisia hänen sijoitukseensa. Yksi pystyy säästämään 10 € kuukaudessa, toinen 1000 € ja kolmas jotain muuta, mutta kaikkien odotusarvoinen tuottoprosentti samasta instrumentista on käytännössä sama. Hyvä tuottoprosentti on siis rispektin ansaitseva hyvä saavutus pienelläkin pääomalla. 

Näytä koko viesti
Kamux - 3.8.2020 12.09

Käytännön case. Keskustelin Müncheniläisen tuttavani kanssa nykyisen autoni hankinnasta, kun olin etsimässä toissavuoden mallista vähän ajettua Junge Sterne tehdastakuulla myytävää Mersua omilla varuste- ja tekniikkavalinnoillani. Hän kysyi, miksi ihmeessä viitsin vaivautua hakemaan tarkkaa hakuseulaani vastaavaa käytettyä, kun saisin uuden suunnilleen samaan hintaan? 

Hän oli aivan oikeassa ja tasan kartalla tilattuaan itselleen juuri uuden Audin tehdastoimituksena merkittävällä alennuksella hyvin kilpailutettuna. Kaksinumeroisten prosenttilukujen alennukset ovat aivan normaalia elämää vapaan kilpailun autokaupassa. Parhaimmillaan saa poistuvia malleja tilata tehdasuutena noin -40% alennuksella saksalaisesta ohjehinnasta. 

Suomeen se uutena tilattu auto ei tule siksi, että tarkasti ostettua todellisuudessa vaikkapa 25.000 € maksanutta autoa verotetaan Suomeen tulleessa ikään kuin se olisi 35.000 € auto (jonka hinnan suomalainen maahantuoja on laittanut hinnastoon autolle, joita se ei myy vuoden aikana yhtään). 

Se toissavuoden mallinen kymmeniätuhansia ajettu Mersuni tehdastakuulla maksoi Suomen kilvissä tarkalleen puolet uuden vastaavan hinnasta auton ensirekisteröintihetkellä. Vuotta myöhemmin se olisi maksanut enemmän, jos olisin halunnut myydä. Tässä saattaa ollakin oma virheeni. Ehkä pitäisi kokeilla nollata arvon alenema tuomalla tehtaan takuukäytetty joka vuosi? Vanha olisi helppo myydä käypään hintaan, kun takuuta on vielä vuosi jäljellä. 

 

Näytä koko viesti
Kamux - 3.8.2020 11.33

Leevi Lantto kirjoitti:

Jos en ole ihan väärin ymmärtänyt nii kamux tuo autoja saksasta sekä ruotsista. Saksassa esim bemarien joidenkin mallien hinnat on puolet siitä mitä suomessa joten ei ihme että jää katetta kaupallekkin. 

Juuri tätä tarkoitin väitteelläni, ettei Suomi kuulu EU-vapaakauppa-alueeseen. Vaikka verottaminen onkin kansallinen päätös, Suomen autoveron laskentatavassa on laiton ja syrjivä kaupan este, jota viralliset maahantuojat ovat oppineet hyödyntämään sitä härskimmin, mitä kalliimmasta autosta on kyse. 

Kaupan esteitä on useitakin, mutta Suomen hintatasoon pahiten vaikuttava rikos on autoveron laskentatavassa, joka ei laske veron määrää verotettavan kohteen arvosta, vaan virallisen maahantuojan ilmoittamasta maahantuojan ja jälleenmyyjäportaan kulut ja katteet sisältävästä ohjehinnasta iän perusteella takaisin laskettuna. Tämä antaa viralliselle maahantuojalle mahdollisuuden määrätä myös muut tuojat maksamaan veroa omasta katteestaan. Tämän vedätyksen optimoimiseksi huippuunsa on rakennettu BusinessFantasy kaksihintajärjestelmä, jolla myydään maahantuojan tilaamalla varustepaketilla varustettua mallia yhdellä hinnalla ja samaan aikaan yksityisen tai Kamuxin tuomaa hieman eri väristä tai eri varustein olevaa käytettyä verotetaan toisen hinnaston perusteella. Maahantuoja siis määrää yksityisen (tai Kamuxin) maksaman veron määrän fantasia-autolla, joita ei virallisen maahantuojan kautta tule yhtään. Samaan aikaan maahantuoja käy kauppaa aivan eri hinnastolla, josta tietenkin lasketaan myös aivan eri verot. 

Tämän seurauksena löytyy uusienkin autojen AUTOVEROTTOMIA HINTOJA vertaamalla mielenkiintoisia anomalioita. Hurjin löytämäni selittää Mitsubishi Outlander lataushybridin nousun aiemmin Mercedekselle, Audille ja BMW:lle varatun tuontilistan kärkisijoille vain yhden vuoden aikana. Suomalainen hinnat-alkaen autoveroton hinta vaihtelee värin ja BusinessFantasian tason mukaisesti 41.087 - 43.432 € haarukassa. Lataushybridin autovero on minimaalinen toista tonnia, joten kokonaishinta jää alkaen 42.500 € tienoille. Mutta kupletin juonessa tämä suomalainen vähittäismyyntihinta on vain savuverho. Tarinan pihvi on tuo autoveroton hinta: 

https://www.mitsubishi-motors.fi/hinnastot-ja-esitteet 

Saman auton hinnat alkavat uutena 0-kilometrisenä Saksassa tänään 27.282 €. Noin 30.000 € tienoilla on jo valinnanvaraakin. Tämä tuokiokuva myyntiin tarjotuista ei ole anomalia, vaan normisettiä jo noin vuoden ajalta:

https://suchen.mobile.de/fahrzeuge/search.html?damageUnrepaired=NO_DAMAGE_UNREPAIRED&fuels=HYBRID&isSearchRequest=true&makeModelVariant1.makeId=17700&makeModelVariant1.modelId=18&maxPowerAsArray=PS&minPowerAsArray=PS&scopeId=C&sfmr=false&usage=NEW 

Etenkin vähäpäästöisten autojen korkea hinta Suomessa ei johdu autoverosta, vaan suomalaisen autoverottoman hinnan kalleudesta suhteessa muiden EU-maiden autoverottomiin hintoihin. Jokainen tekee omat johtopäätöksensä, mistä hintaero johtuu. 

Miksi sitten suomalainen Outlanderin ostaja ei vain nouda tuota uutta autoaan tehdastakuulla Saksasta? Syy on siinä, että Helsingin muurin taakse tuotava alle 6000 km ajettu ja alle 6 kk ikäinen auto verotetaan täällä uutena, minkä vuoksi siitä peritään autoveron lisäksi myös ALV toiseen kertaan. Tämä käytännössä blokkaa (laittomasti?) uusien autojen kaupan Suomeen päin muiden kuin hallituksen suojeluksessa olevan virallisen toimijan kautta. 

Oma päätelmäni aiheesta on, että en näe mitään syytä olla ostamatta jatkossakaan autoa, jonka ensimmäisen käyttövuoden arvon alennus on negatiivinen. 

Verottaja maalasi itsensä nurkkaan. Veroa ei voi nostaa, koska se räjäyttää veron nostopäivää vanhempien autojen tuontiluvut taivaisiin. Veroa ei voi laskea, koska se räjäyttää veron muutoksen jälkeen valmistuneiden tuontiluvut taivaisiin. Veron pitäminen nykyisellään jatkaa nykyistä kehitystä, jossa (vähäpäästöisten) tuontiautojen yhä pienenevän autoveron puolustaminen uutena kalliiden autojen suuren ALVin kustannuksella syö verotuottoa. Tuontiluvut räjähtävät tässäkin vaihtoehdossa taivaisiin, mutta vasta parin vuoden kuluttua kun patteri-Skodaa saa edullisena käytettynä Jahreswagenina ja 3-vuotiaana. Nythän on tehty vasta pintaraapaisu, kun tullitilaston kärjessä ovat vuodesta toiseen keikkuneet uutena kalliit autot, joita myydään Suomessa uutena varsin vähän.

Korjaussarja olisi sinänsä yksinkertainen ja ohjeistinkin sen jo Timo Soinille, joka hallitukseen päästessään lupasi korjata autoveron, mutta eipä Timo uskaltanut talloa autontuojien varpaita. Korjaukseksi riittää, kun veropohja muutetaan nykykäytännön Verottajan Paratiisissa jo olevan samanlaiseksi oletetun auton tämän päivän kuvitellusta käyvästä hinnasta aivan oikeasti sen verotettavan kohteen verottamiseksi ja autoverosta tulee kerralla täysin EU-lakien mukainen Suomen oma asia. Asuntokaupassakin verotetaan se ostettu kiinnteistö eikä jotain saman kadun lähes vastaavaksi oletetun talon kuviteltua käypää arvoa. Suomen kroonisesti häviämät autovero-oikeudenkäynnit desimoituvat, ja tulevissa harvoissa jutuissa syytettynä on jatkossa vilpillinen verovelvollinen, joka yrittää kiertää veroa epärealistiseksi manipuloidulla ostohinnalla. Tämä korjaussarja on vielä siitä kiva, että se alentaa autojen hintoja ja silti nostaa autoveron tuottoa vuosikausiksi. 

Tämä hulluus ei voi jatkua loputtomiin, mutta en uskalla edes arvata, millaisen härdellin kautta se aikanaan päättyy?

Näytä koko viesti
Nokia - 2.8.2020 11.14

Aki Pyysing kirjoitti:

"Mobile Access -liiketoiminnassa ... osaako joku suomentaa, mitä radioita se Nokia oikein tekee?

En lukenut pumaskaa, mutta taidetaan puhua radioverkoista? Jos lankapuhelinverkko rakennetaan liittämällä ympäri maailmaa sijaitsevat puhelimet ja puhelinkeskukset langanpätkillä toisiinsa, matkapuhelinverkossa puhelimen ja keskuksen välinen yhteys korvataan tukiasemien ja niiden välisten yhteyksien muodostamalla radioverkolla.

Operaattori voi ostaa modulaarisen verkon eri osia eri valmistajilta pitääkseen valmistajat kilpasilla ja verkon eri osilla on omat markkinansa, joissa valmistajien voimasuhteet vaihtelevat.

Näytä koko viesti
Sijoituslainalla vauhtia salkun rakentamiseen, vinkkejä? - 2.8.2020 11.54

mzone kirjoitti:

Sijoitusurani alussa 2011, jolloin en ymmärtänyt hajautuksen ym. merkitystä (enkä paljoa muutakaan sijoittamisesta) otin tuollaiset 30 pinnan miinukset. Silloin laitoin koko sijoittamisen tauolle, hankin muutaman sijoituskirjan ja aloin lukemaan, mitä viisaammat siellä sanovat. Tuo kokemus teki minusta pitkäksi aikaa ehkä jopa liiankin varovaisen sijoittajan. 

Jos otit 30 % tappiosi kotimaisilla osakkeilla, voit lopettaa itsesi ruoskiminen, koska OMXH indeksi putosi 2011 muistaakseni -28.9%. Osuit siis ensi yritykselläsi indeksituotton kohtuullisella tarkkuudella. Se on sitten toinen juttu, että vaikkapa OMXHGI voisi olla kotimaahan sijoittajalle holdarille parempi vertailuindeksi.

Näytä koko viesti
Kamux - 28.7.2020 05.29

PikkuPro kirjoitti:

Basicly patoutunut autojen kysyntä jos joku purkautuu ensi tilaisuuden tullen. Se Bemarimies ei aja 8v autollaan vain koska tuli korona eikä se loppuunajaja osta ennen vaikka tulis 100k stimulusrahaa. Lähtökohtaisesti mikä tahansa autokaupan sakkaus on omistajatasolla ostotilaisuus jos firman hinta kovin tippuu koska patoutunut kysyntä purkautuu helposti. 

Suomi ei ole autokaupan suhteen EU-vapaakauppa-aluetta, ja tämän anomalian purkautuminen saattaa tapahtua hallitsemattomasti. Yksityistuonnit kasvavat joka vuosi uusiin ennätyslukemiin. Se hiertää marmoripalatsien tuottoja niin pahasti, että valtiovaltaa huudetaan apuun toistuvasti, viimeksi romutuspalkkion kautta. Kun käytettynä tuotujen menetetty ALV lähestyy autoveron tuottoa, alkaa autoveron puolustaminen ALV menetyksen hinnalla käydä myös valtiolle kannattamattomaksi. En lähde spekuloimaan autoveron poistolla, mutta Suomen autoverotuksen säädöt ovat aiheuttaneet jo aiemmin useampia markkinoiden uusjakoja. 

Juuri nyt Kamux rahastaa merkkiliikkeiden Suomen autoveron ja kaksoishinnoittelun suojissa rakentamaa inflatoitua Suomen hintatasoa hyvin taitavasti, mistä ilman muuta yläpeukku hyvin toteutetulle idealle. Mutta sen idean jatkumisella on poliittinen riski. 

Toivotan menestystä Kamuxiin sijoittaneille, mutta minä tiedän oman reaktionopeuteni niin huonoksi, että tämän erän seuraan katsomosta.

Näytä koko viesti
Mistä lähteä liikkeelle kun ei tajua - 27.7.2020 01.46

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

TuuriTuuli kirjoitti:

Sen takia olen itse luopunut ajattelemasta osakkeita arvonnousuun perustuvina sijoituksina, vaan yritän ihan ensimmäiseksi saada ns. "varmana" osinkotulona tietyn summan ja vasta sen jälkeen alan tehdä spekulatiivisempia sijoituksia joita pitäisi osata ostaa ja myydä oikealla hetkellä.

 

Tuo liittyy sitten jo osakepoimintaan. Aloittajalla ei ole niin paljon rahaa ja kokemusta, että erityisesti kannattaisi lähteä poimimaan osakkeita. Sijoittamista voisi harjoitella rahastoilla ja siirtyä suoriin osakkeisiin vasta sitten, jos sattuu isompia rahoja kertymään ja riittää intoa käyttää sijoittamiseen paljon aikaa.

Samaa mieltä yllättäen MOLEMPIEN kanssa. 

von Fyrkendahl on oikeassa siinä, että jos pitää kysyä neuvoa, ei kannata aloittaa osakepoiminnalla. 

TuuriTuulen ehdottama periaatetta voi soveltaa myös indeksirahastoon, josta voi säästövuosien jälkeen ottaa omaa kassavirtaa joko vaihtamalla osingot takaisin sijoittava kasvuindeksirahasto osingot ulos maksavaksi tuottoindeksiksi tai myymällä valitsemansa osan kasvuindeksirahaston keskimääräisestä vuosittaisesta tuotosta. Jos oma osinkoprosentti pidetään samana, menetelmien välillä ei ole teoriassa eroa, mutta verotuksen vuoksi käytännössä tietenkin on. 

Näytä koko viesti