Ålandsbankenin tulos oli odotetun hyvä, ROE omilla luvuillaan vaikka alenikin (!) 17.8% tasolle (17.9%). EPS kasvoi hieman, nyt 3.55 € (3.41 €). Korkokate on alentunut muiden pankkien tavoin mutta ÅB onnistui silti nostamaan tulostaan muiden tuottojen, lähinnä palkkiotuottojen turvin. 

ÅB on siitä nokkela pankki, että muiden kuluttaessa omistajien rahaa tietojärjestelmiin investoiden, Ålandsbanken raportoi merkittäviä IT-tuottoja, joiden volyymi on jopa hieman yli kolmannes korkokatteesta (33.8 vs 95.2 miljoonaa). Avainsana on ristisana, Crosskey. 

Perusosinkoa ehdotetaan maksettavaksi sama 2.75 € kuin viimeksikin, mutta osinkopolitiikkaan ehdotetaan myös Nordean kaltaista siirtymistä puolivuotisosinkoihin:

"Dividend: Styrelsen kommer att föreslå en utdelning om 2,75 euro per aktie (2,75) för räkenskapsåret 2025. Vidare avser styrelsen att föreslå en halvårsutdelning från och med räkenskapsåret 2026, som motsvarar max 50 procent av resultatet för de första sex månaderna av räkenskapsåret."

Anteeksi OT, mutta uudenvuodenlupaukset ovat tuttu ilmiö myös uimarille Akin kuvaamalla tavalla. Tosin tänä vuonna tapahtui jotain outoa, sillä normaalia tammikuu ruuhkaa ei jostain syystä näkynyt? 

Eikö nykyään edes haaveilla treenaamisen aloittamisesta? 

Vuosi 2025 teki tuotantoennätyksen 6869 kWh. Vaikka kasvua oli edelliseen alakanttiin jääneen vuoden jälkeen hieman yli 500 kWh, rahallinen tuotto kasvoi vain 6.69 €. 

Vaikka omaan käyttöön meni 100 kWh tarkkuudella saman verran kuin aiemminkin, talon kulutus on lisäeristyksen, lämpimämmän vuoden ja putkiremontin yhteydessä asennetun uuden vesivaraajan vuoksi alentunut merkittävästi. En osaa sanoa kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat, mutta kokonaisuus eroaa merkittävästi, kun 2024 sähköä ostettiin 16757 kWh ja 2025 osto jäi 13204 kWh tasolle. Viime vuoden lukema on suorastaan kaunis verrattuna saman talon vuoden 2021 27741 kWh kulutukseen. Silloin oli tosin enemmän väkeä kotona. 

Rahallisesti tuotantoennätys ei siis ollut mikään jackpot, mutta oli kiva nähdä, että järjestelmä tekee ennätyksen nelivuotiaana, eli panelien kapasiteetti ei ole ainakaan vielä alentunut niin paljon että se alkaisi näkyä tuotantomäärän trendissä. Vaihtelut selittyvät sään vaihteluilla eikä suorituskyvyn muutoksilla. 

Kokonaiskulutuksen muutoksen ja poikkeuksellisen ison tuotannon seurauksena aiempi 58.3 % oman käytön osuus putosi 51.9% tasolle. 

Suomen halvimman siirtomaksun alueella asumisessa on se hyöty, että vuoden sähkölasku jäi selvästi halvemmaksi kuin 2021, mutta se huono puoli, että koko vuoden kulutuksen keskihinnaksi jää vaivaiset 9.98 senttiä / kWh, ja siinä on jo siirto ja verot mukana. Halvan sähkön lisäksi halpa siirto alentaa tuottoa, viime vuoden tuotoksi jäi tasan 5.00 %. 

Seuraava muutos taloon tulee olemaan keittiöremontti, jossa ulos vetävä poistoilmapuhallin vaihtuu Boraan tai vastaavaan liesitasoimuriin. Silläkin saattaa olla pieni merkitys energiankulutukseen, mutta en hämmästy vaikka reilusti edellisvuotta kylmempänä alkanut vuosi 2026 nostaisi alkuvuoden kulutusta siitä huolimatta selvästi? 

Toinen muutos on pitkään vatuloitu sähköauto. Koska "funding secured" on tällä kertaa totta, mikään Muskovitsi ei tule kyseeseen vaikka olinkin jo vakavasti harkitsemassa elämäni ensimmäisen amerikkalaisvalmisteisen auton ostoa. Pysyn kuitenkin Sindelfingenin päätehtaan ja Bremenin erikoiskoritehtaan valikoimissa koska presidentti aivan erikseen kauniisti pyysi välttämään amerikkalaisvalmisteisia tuotteita. 

Vuoden osake on 5.25 eurosta ostettu Mandatum, joita sain säästöllä ja aiempien vuosien osakkeiden osingoilla 126 kappaletta. Ostin vähän isomman nipun, mutta laskennallisesti tuo osuus on aurinkovoimalasalkussa, joka koostuu nyt seuraavasti: 

UPM: 36

Nordea: 69

Fortum: 50

Manta: 126

Naganon-prinssi wrote:

https://waymo.com/blog/2026/01/a-commitment-to-transparency-and-road-safety

Itseajavat autot ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Ihmiskuljettaja ei olisi ehtinyt reagoimaan tilanteessa välttämättä ollenkaan.
 

Automaattijarrutus on ilman muuta ihmishenkiä säästävä osa avustinjärjestelmää. Rouvalle 5 vuotta sitten käytettynä ostetussa viime vuosikymmenen diesel-Mersussakin on sellainen. Distroniciin ja ohjausassistenttiin yhdistettynä on myös varsin pätevä värkki kun auto ryömii ruuhaliikenteen mukana ihan itsekseen. 

Auton 360 asteen tilannekuva on hieno turvajärjestely, joka varoittaa kuljettajaa tekemästä höpsöjä virheitä. Nyt kun vielä keksisin, miksi maksaisin lanttiakaan kenellekään siitä, että ratti kääntää servoa? Kääntäähän se tietenkin, jos niin pyydetään, mutta lakkaisi kääntämästä saman tien jos tuo ominaisuus olisi maksumuurin takana. 

Ovathan nämä kivoja ominaisuuksia ja jonkun muun maksaessa insinöörille ilman muuta "pakko tehdä" ihan vain kokeillakseen saako sitä toimimaan. Edelleen silti kiinnostaa se mekanismi jolla raha siirtyy kaiken tämän seurauksena Teslan tulosriville oikeuttamaan nykyisen arvostustason? 

P.S. kuka oli se poropeukalo, joka yritti ohittaa pysähtymättä korkean SUV:n suojatien kohdalla? Tuollaisesta tempusta pitäisi poistaa ajo-oikeus määräajaksi riippumatta siitä tuleeko sieltä SUVin takaa tällä kerralla jalankulkijaa vai ei. 

Risto Koivunen wrote:

 

Nopealla lukaisulla tulos näyttää tipahtaneen viime vuodesta, mutta toisaalta Q4/2025 on tuottanut paremmin kuin Q4/2024. Saa nähdä, miten markkinat reagoivat. Toisaalta osinkojen ystävien iloksi hallitus esittää 0,96 euron osinkoa, ja sen lisäksi mahdollista mahdollista myöhempää lisäosinkoa, jonka suuruus riippuisi vuoden 2026 ensimmäisten kuuden kuukauden tuloksesta.

Osinkoa kommentoitiin jo, mutta lisään vielä havainnon, että Nordea tekee sen kasvattamalla voitonjakoa eikä Sampon ja Nokian tavoin siirtymävuotena osinkoa alentaen. 

Q4/25 korkokate ja liikevoitto alentuivat hieman. Kvartaalin tuolos jäi YoY paremmaksi keventyneiden kulujen ansiosta. 

EPS kasvoi viimeisellä kvartaalilla noin 6% (0.32 -> 0.34), mutta tässä pitää ottaa huomioon koko vuoden ajalla jo merkittävä omien osto osakekannan pienennyttyä vuoden aikana. Yrityksen tulos ja koko vuoden EPS aleni edellisvuodesta mutta viimeisen kvartaalin EPS nousee aiempaa pienemmän jakajan vuoksi. Näin ollen tätä viime neljänneksen EPSin kasvua ei voi kirjata kokonaan yritystoiminnan onnistumiseksi, vaan se on osittain omistajien rahalla pienemmäksi ostetun osakekannan seurausta. Tämä ei ole kommentti omien oston puolesta eikä vastaan, vaan ainoastaan osakekohtaisia mittareita arvioitaessa huomioon otettava havainto. 

Pääoman tuotto sen sijaan on minusta positiivinen uutinen. Vaikka indikoidusta 15% tavoitteesta vielä jäätiin ja kasvu on vain pieni 0.1 prosenttiyksikön suuruinen, se tuotto tehtiin myös hieman isommalla pääomalla (9.47 per share) eikä kassaa vaikkapa voitonjakoon osinkoina ja omien ostona keventäen. Pikaisesti päässä laskettuna omien oston vaikutus osakekohtaiseen pääomaan näyttää neutraalilta, eli osakekohtainen pääoma on kasvanut omien oston suhteessa, mutta ei merkittävästi enempää eikä vähempää. 

En tiedä mitä muut lukevat näistä merkeistä, mutta meidän perheen salkunhoitaja toteaa "pidä" ja lähtee keittämään kahvit siitä paremmasta Pauligin italialaisen paahdon purkin pavuista. 

Vetten päällä kävely on pahoin ylimainostettua. Joulun aikaan mökkijärveen reikiä porattaessa havaittiin veden kiinteän olomuodon vahvuudeksi jo yli 30 senttiä. Eisole pojat mikhän kävellä. Tai vaikka kelekkailla. 

Mutta L&T halkesi kahteen osaan Rouvan AOT:lla ja nyt pitäisi päättää mitä tehdä niiden kanssa? 

Kuten jo aiemmin sanottiinkin, Latelan omistaminen sujuu kuin jäiden polttelu, eli mitään ei tapahdu. 

Uusi L&T voi olla kiinnostava osa osinkosalkkua jatkossakin, mutta Luotean osalta pelkään tarvitsevani lisää motivointia jäädäkseni sen omistajaksi pidemmäksi aikaa? 

Investing.com appikin on jo kuullut Lassila & Tikanoja nimisestä yrityksestä OMXH:ssa, joten voin taas lisätä sen seurantalistalleni mistä se katosi. Luotea oli näkyvissä jo viikonlopulla, nyt ovat molemmat. 

Naganon-prinssi wrote:

Kauankohan menee että nähdään vastaava suoritus kilpailevalta yritykseltä?

Hieno suoritus, mutta sijoittajalle olennaisempi fundamentaalinen kysymys on edelleen vastaamatta. 

Kauanko menee että tämä suoritus muuttuu räjähdysmäiselle kasvulle hinnoitellun P/E:n oikeuttavaksi rahamääräksi?

Ihan hyvä vuosi, vaikka oma Suomisalkku jäikin indeksille. Sinnikkäästi ostin UMPpia ja Huhtamäkeä ja hieman Elisaakin lisää, mutta näiden kolmen rasittamana jäin tasan 29% vuosituottoon. En kadu, enkä luovu mistään, koska minun jo parivuotiaan eläkeläisen salkku on jo vuosia sitten viritetty tylsäksi eläkesalkuksi. 

Rouvalla nuorempana on vielä pari vuotta aikaa rakentaa salkkua, vaikka hänenkin salkkunsa saavutti viimeisen tavoitteensa, kun eläkekertymä, suorat osingot ja 4% nostovara yhteensä saavuttivat (verojen jälkeen) työvuosien nettopalkan. Hänelle allokoidut konepajat vetivät salkun indeksin ylittävään 38.2% nousuun. 

Seligsonin passiiviset rahastot lensivät tracking errorinsa puitteissa vertailuindeksinsä mukana kuten aina. Oma muutos vuoden aikana oli Top 25 Pharmasta luopuminen pelin yksinkertaistamiseksi. Nyt on jäljellä vain kolmen mantereen rahastot, Top 25 Brands sekä nurkka Suomirahastoa. 

Salkut yhteensä 21.8%, meillä ensi kertaa salkkujen tuotto ylittää Rouvan palkan ja minun eläkkeen ja osa-aikaisen palkan yhteensä ja salkkujen yhteenveto ei mahdu enää kuuteen numeroon. Olemmeko siirtyneet riistoporvareiksi? 

Johtopäätökset: 

Vaikka hävisinkin viime vuonna indeksille, olen rullaavan 10 vuoden periodilla edelleen marginaalisesti ylituoton puolella ja tämä on valintojeni seuraus. Vakaa salkku ottaa nousukaudella pataan kasvurakettien lisäksi myös niiden kannattelemalta indeksiltä. Kovan nousuvuoden tappioni sekä indeksille että Rouvalle on strategiani seuraus. Tulen ottamaan omani nousun tasaantuessa, jolloin osingoillakin on taas merkityksensä. 

Rouvan salkkua voisi ehkä säätää hyvän nousun ja tavoitteen saavuttamisen jälkeen vähemmälle volatiliteetille? 

Naganon-prinssi wrote:

 

It's at its best when both work together: my experience and Tesla's constant attention.

Tästä syystä minä ajan ja auto valvoo havaintojani ja käsialaani. Yhdessä olemme voittava tiimi.

jarree wrote:

Tämä kl.fi juttu nosti tänään.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/varainhoidossa-voi-muhia-iso-yritysjarjestely-kln-lahteet-arvioivat-nain-kaksi-helsingin-porssin-yhtiota-sopisi-yhteen/2665c733-69f5-4805-bd4a-0d511da3a4fb

Tuo olisi uskottava tapa rakentaa Aktiasta varainhoitaja.