von Fyrckendahl kirjoitti:

Osinko on luonnollisesti positiivinen uutinen, mutta kannattaako A-osakkeesta maksaa nettona 3,20 € ja B-osakkeesta 2,20 € enemmän vain sen takia, että toissavuotisesta tuloksesta irtosi 1,00 € vanhojen osakkeenomistajien taskuun?

Sijoittajat eivät tunnu diskonttaavan tulevaisuuden todennäköisiä osinkovirtoja vaan katsovan uusinta osinkoprosenttia.

Nyt on kritiikkipalavaverin paikka - minun puolellani. Kontrasin sinun tätä vastaavaa kommenttiasi Kauppalehdessä perustellen, että Ålandsbankenin osingon kanssa yhtä aikaa muistutettiin monista jo tiedossa olleista hyvistä asioista Ålandsbankenissa ja uutena asiana myös huonosti rivien väliin piilotettu lupaus vahvasta 4Q/2020, jonka nojalla on lupa odottaa ennätystuloksen 2019 ylittymistä. 

Nyt Aktia teki vastaavanlaisen osinkopäätöksen ja markkina reagoi samalla tavoin kuin Ålandsbankeninkin osalta. Tosin Aktian osinkopomppu on vain noin puolet osingon suuruudesta ylöspäin, eikä yli 100% kuten Ålandsbanken parhaimmillaan. Selittäkäämme tämä ero sillä, että ÅB ansaitsi suuremman osinkopompun maksamalla täyden osingon + 100-vuotisjuhlaosingon Aktian maksaessa hieman alle valtuutuksen vain osinkopolitiikan alarajalle, mikä ei näköjään oikeuttanut täysimittaiseen osinkopomppuun. 

Tuntuu siltä, että olet aivan oikeassa sen suhteen, että ainakin pankkiosakkeissa nyt ostetaan osinkoa. Ihme touhua, en olisi uskonut markkinan olevan näin narrattavissa. Mutta niin on jos siltä näyttää. 

Jos on tehnyt sekä palkkatyötä että salkun hoitoa kotoa, kannattaa harkita laittaako työhuonevähennyksen palkkatyön vai pääomatulon hankinnan kuluina. 

Palkansaajan omavastuu tulonhankkimiskuluissa on 750 €, mutta pääomatulojen osalta vain 50 €. 

Esimerkiksi omassa tilanteessani valinnan mahdollisuus on todellinen, koska olen työskennellyt maaliskuusta lähtien jatkuvasti kotona. Aiempina vuosina verottaja on myös hyväksynyt sivutoimisen pääomatulon hankkimiskuluina puolikkaan työhuonevähennyksen. 450 - 50 = 400 € pääomatulon veroprosentilla näyttäisi olevan hieman enemmän kuin 900 - 750 = 150 € palkkaverotuksen marginaaliveroprosentillani. 

Kannattavuus omalta kannalta riippuu siitä, mitä muuta vähennettävää jää palkka- ja pääomatulosta. Parin kuukauden työmatkavähennys tai nettiliittymän kulut ja muutama hankittu sijoituskirja painavat vaakaa eri suuntiin jos sellaisia löytyy lisäämään tulonhankinnan kuluja yli omavastuun. Tällä ei ole radikaalia merkitystä vuoden verotukseen, mutta koska sijoittajan maailmankuvaan kuuluu kustannusten optimointi, silloin kaikki lasketaan! 

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Teknokraatti kirjoitti:

Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

 

Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?

Ehdin jo vastata, että vain triviatietoa, koska tälle vertailulle en ole rakentanut valmiita kaavoja. Nyt vuodenvaihteen taas uusille sarakkeille rakennettuani huomaan, että onhan tässäkin tiedossa selkeä palautekanava eläkesalkun rakentajalle. Vuoden lähestyessä loppuaan on käytettävissä seuraavat tiedot:

A) Edellisen vuoden toteutunut osinko

B) Kuluvan vuoden osinkoennuste edellisen vuoden osakekohtaisella osinkosummalla

C) Kuluvan vuoden toteutunut osinko

Joku ehtikin jo kommentoida, että tavoite on pitää C - A jatkuvasti positiivisena. Tämä on minunkin tavoitteeni, mutta erotan siitä manuaalisella vertailulla Oksaharjun oppien mukaiset osat:

B - A kertoo kuinka paljon olen lisännyt omistusosuuttani. Tämä kasvaa vaikka ostaisi palkasta ja osingoilla Kemiraa ja Fortumia, joilla on vuosien perinne vakio-osingosta. 

C - B kertoo kuinka paljon yritykseni kasvattivat kuluvan vuoden aikana osinkoaan. Tämä kertoo osinkosalkun kestävyydestä sitten kun palkasta ei enää osteta lisää. 

Jos C-A pysyy salkkua työvuosina rakentaessa plussalla ainoastaan B-A kasvun nojalla (osakemäärää kasvattamalla) mutta C-B (osakekohtaisen osingon kasvu) on lähes nollassa, silloin osingoissa ei ole eläkesalkkua inflaatiolta puolustavaa elementtiä. Pää märkänä lappujaan veivaavalle tällä ei ole varmaan mitään informaatioarvoa. Mutta jos eläkesalkkua rakennetaan holdisalkun osinkojen pohjalle, silloin C-A kasvu on täysin ilmeinen tavoite. Sen osana C-B on asia, joka on syytä tiedostaa jo työvuosina eläkesalkkua rakentaessaan. Koko C-A osingon kasvattaminen B-A kautta rahaa lisäämällä on helpompaa kuin C-B kasvattaminen osakepoiminnalla. 

Siihen oli myös hyvät perustelut tuotoissa ja vakavaraisuudessa. Myös tämä tarinan jatko on hyvin harkittua ja kuulisinkin mielelläni pankkiunionin toteutustapaa puolustaneen Olli Rehnin mielipiteen tästä tilannearviosta:

"Myndigheterna har kategoriserat samtliga banker i Finland, utom de två största, i kategorin ”mindre betydelsefulla banker”. Det innebär att Ålandsbanken och de övriga bankerna i denna kategori inte förväntas bli räddade av staten vid en eventuell framtida kris. Ålandsbanken har i över ett hundra år agerat långsiktigt och ansvarsfullt, vilket vi även avser att göra framledes.

Myndigheternas rekommendationer utmanar förutsättningarna för långsiktiga ägare att investera i banker. Det är av största vikt för ”mindre betydelsefulla banker” att långsiktiga ägare finns och att de kan finnas där om en eventuell framtida kris skulle kräva deras insatser.

Av denna anledning bedömer Ålandsbankens styrelse att de långsiktiga riskerna för Ålandsbanken kan vara större om vi, från vår aktuella resultat- och risknivå, väljer att fortsätta följa myndigheternas rekommendation än om vi börjar beakta också bankens övriga viktiga intressegrupper.

En av dessa intressegrupper är Ålandsbankens cirka 5 300 aktieägare på Åland, vilka besitter cirka 56 procent av ägandet i banken. Styrelsens bedömning är att det åländska samhället har ett klart större behov av dessa dividender än vad Ålandsbanken har."

"Kerroitte jo, että ette aio meitä hätätilanteessa pelastaa kuitenkaan, joten ette voi meitä sillä kiristää ja sitäpaitsi ÅB on hoitanut asiansa vastuullisesti ja kaukonäköisesti jo 100 vuotta eikä aio muuttaa tätä toimintatapaa jatkossakaan. 

Viranomaisen suositukset haastavat pitkäaikaisten omistajien edellytykset omistaa pankkia. ÅB:n pitkän ajan riskit nähtäisiin suurempana jos noudatettaisiin viranomaisen kehotusta ja sitäpaitsi omistajat tarvitsevat rahojaan nyt enemmän kuin pankki."

Voisiko olla, että pankin yhtiökokouksessa ja hallituksessa olisi sittenkin jotain ymmärrystä pankin osingonmaksukyvystä ja voivatko omistajat tietävät Fivaa paremmin mitä omilla rahoillaan tekevät?