Olet täällä
Kiitos tästä Bingolle! Olin näköjään kauempana aiheesta kuin Savo-solariin perehtymättä osasin kuvitellakaan.
Savo-solarin tyylinen aurinkokeräin tähtää eri käyttötarkoitukseen kuin sähköä tuottava aurinkopaneli, joten ne eivät ole välttämättä suoranaisia kilpailijoita. Edullisuus riippuu käyttökohteesta. Aurinkopanelin sähkö on kohtuullisen helppoa siirtää toiseen paikkaan edullisesti, mutta aurinkokeräimen lämmintä nestevirtaa siirrettäessä häviö tulee väkisinkin suuremmaksi hukkalämmön vuoksi. Tasavirtaa tuottava sähköpaneli tarvitsee toki invertterin vaihtosuuntaamaan taloon tai sähköverkkoon syötettävää sähköä, mikä syö aurinkopalenien hyötysuhteesta kymmenisen prosenttia jo ennen sähköpääkeskusta ellei niitä kytketä lämmittämään vesivaraajaa suoraan tasasähköllä.
Aurinkokeräin korvaa myös halvempaa kaukolämpöenergiaa. Mutta aurinkokeräimen killeriargumentti onkin sen hurjassa hyötysuhteessa. Parhaat half-cut aurinkopanelit pystyvät juuri ja juuri ylittämään 20% hyötysuhteen. Hyvä paneli edullisessa kulmassa aurinkoon nähden ottaa parhaimmillaan noin kilowatin neliömetrille osuvasta auringon säteilystä talteen maksimissaan 200 watin tehoa. Aurinkokeräimien osalta mennään ihan eri hehtaarilla kun puhutaan 80 - 90% hyötysuhteista! Ero on niin merkittävä, että se tarkoittaa selvästi pienempää keräintä samaan tehovaatimukseen. Toinen vahva argumentti käytännön kannalta on siinä, että aurinkokeräin on vähemmän altis säteilykulmalle. Optimaalisen katon lappeen kallistuksen sijasta pystylle talon seinälle asennettu aurinkopaneli menettää viitisen prosenttia optimitehostaan. Ei paha, mutta pitkän päivän aikana auringon suuntaa seuraavia paneleita kokeillaan tämän optimoimiseksi. Tahtoo vaan tulla sen verran mielenkiintoista säätömekaniikkaa, ettei sille uskalla antaa 25 vuoden takuuta panelien tapaan. Aurinkokeräin vetää tässäkin komeasti ohitse ohituskaistaa kiinteällä asennuksella, joka pystyy jopa 50 asteen säteilykulmalla tarjoamaan edelleen lähes täyttä (98%) nimellistehoaan:
Aurinkolämpökeksintö lämmittää talvellakin - Insinööri-lehti (insinoori-lehti.fi)
Savo-solarin aurinkokeräimet kilpailevat paikalla käytettävän lämmön tuottajina. Aurinkopaneli voisi teknisesti tuottaa sähköä kesäpäivänä naapurillekin, mutta se ei investoijaa lämmitä, kun ulos myytävän sähkön joutuu siirtomaksujen vuoksi edelleen antamaan pois selvästi heikommalla tariffilla kuin itse ostaa verkkosähköä.
Näistä yhdessä seuraa, että aurinkokeräimen joutuu mitoittamaan siten, että käyttää itse kaiken tuottamansa lämmön mutta sähköä tuottavat aurinkopanelit voi ylimitoittaa. Ylituotostakin saa tuottoa itselle, mutta puolta huonommalla prosentilla.
Teslan Powerwallin tapainen ratkaisu tasaisi oman tuotannon hyötykäyttöön vuorokauden aikana. Mutta sen investoinnin joutuukin kattamaan omaa kulutusta selvästi halvemmalla siirtomaksun osuudella, joten tuotto-odotus putoaa noin puoleen. Ja Teslan Powerwallin hinnalla saa jo käytetyn sähköauton, jolla voi käydä myös kaupassa välillä, joten omakotiasujan kannalta kysymys ei ole ollenkaan yksiselitteinen.
Harkinnassa on asentaa katolle paneleita yli oman nykyisen kulutuksen siinä toivossa, että puolet talosta omistavan talouden toisen pääosakkaan mieli ehtii seuraavaan auton vaihtoon mennessä muokkautua sähköautolle otolliseen suuntaan 
En tavallisesti "osta osinkoa" vaan otan mieluummin ostovuoden osingon siirretyllä verotuksella ostamalla osinkodipistä, mutta elokuun lopulla otin vielä yhden erän Nordeaa @10.03. Järkeilin silloin, että jos jää odottelemaan osinkodippiä, tänä syksynä on suuri vaara päästä ostamaan (tai jättää ostamatta) jopa sitä tarjousta ylempää vaikka osinko jääkin silloin saamatta. Järkeilin, että kertaluontoinen osinko ei ole ostoperuste, mutta se vähennettynä 9.31 € on vielä OK hinta?
Tämä päivän closing 10.40 € näyttää ihan siltä, että Nordea seuraa Ålandsbankenin ja Aktian jo viitoittamalla tiellä poikkeusvuoden osinkojen suhteen. Pohjat kävi 10.28 €.
Osingot plakkariin ja osinkodippi ylöspäin laskupäivänä. Ihan kiva
Olisi sietämätöntä uhrata yli 30 vuoden koulutus vaihtamalla uuteen kokemattomaan ja aloittaa taas kaikki alusta.
Vaimo sanoo ihan samaa.
Kertaakaan en ole harkinnut eroa, mutta murha on käynyt mielessä muutaman kerran.
Vaimo sanoo ihan samaa.
Rouvan työkaveri oli eroamassa ja tietäen meidät vanhaksi pariksi jäi tivaamaan miten pärjää yhdessä noin pitkään. Rva latasi spontaanin vastapallon, joka ensiksi juolahti mieleen että "kuin ruusuilla tanssimista". Sehän ei kelvannut, vaan alkoi hirveä kiristäminen, ettei saa valehdella näin vakavassa asiassa. Toinen jäi siihen uskoon että häntä vedätettiin. Hänen poistuttuaan Rouva oli vielä täsmentänyt muiden kuullen, että "eikä edes ihan joka päivä ole ollut piikkejäkään".
