Jos toimialan sisällä pörssiyritykset ovat yhteisvastuussa toistensa pääomittamisesta ja niitä yrityksiä valvovat viranomaiset eivät ole vastuussa mistään, silloin on Nordean kohtalon lisäksi syytä keskustella vakavasti EU:n kohtalosta.

Nordeat pysyvät salkussa toistaiseksi neutraalissa painossa. Ei siksi, etten olisi huolissani eurooppalaisten pankkien toimintaympäristöstä, vaan siksi että jos hyvin hoidettujen yritysten tuottojen sosialisointi huonosti hoidettujen hyväksi alkaa, silloin hajautetun salkun yksi positio on vain pieni osa ongelmaani. Julkinen valta on rikkonut Joseph Schumpeterin luovan tuhon jo ilman pankkihäröilyäkin.

Vähän kahden vaiheilla laittaako kysymykseni tänne vai asuntosijoittamiseen, mutta oletan kaikkien sijoittajien lukevan tätä yleisempää threadia. Viimeistä lomapäivää viedään, mutta nyt on isän helppo hymyillä. Toinen lapsista sai pätkätöinä jo pari vuotta tekemänsä koulutustaan vastaavan ja mitä ilmeisimmin mielenkiintoisen työnsä vakinaistetuksi. Ja toinen vielä tupajumina oleva osti asunnon. Mikä Ristus, kun ei ahista yhtään? 

Ostettu asunto on tällä hetkellä vuokrattuna, joten kaupan teon jälkeen vuokratulo tulee tietenkin asunnon uudelle ostajalle. Pojallani on nyt siis sijoitusasunto kunnes jo irtisanottu vuokralainen muuttaa pois. Muut sijoitukset ovat salkun rakentajalla osingot takaisin sijoittavissa ETF:ssa, joten verotettavaa pääomatuloa ei välttämättä muodostu sitä kautta. Määräytyykö tällaisessakin tapauksessa vuokralla olevan asunnon ylläpitokulujen vähennysoikeus pääomatulosta pelkästään kalenterivuoden nojalla, vaikka käytännössä itselleenhän hän seinät maalaa ja tapetoi vuokralaisen muutettua pois? Eli tapahtumaketju tulee etenemään siten, että vuokratulo ansaitaan ensin, sitten kulutetaan rahaa remppaamiseen, minkä jälkeen muutetaan itse asumaan kyseiseen asuntoon. Saako remppakulut vähentää vuokratulosta?

Tällä on sellainen merkitys, että jos vain verovuosi vaikuttaa ja jos muutto menee kovin lähelle vuoden loppua, sitten ne maalit ja tapetit pitää hommata vielä tämän vuoden puolella niin kauan kuin on vuokratuloa, josta vähennyksiä voi tehdä (kun ETF:t on valittu pidettäväksi kk-eriä lisäten, joten niistä ei välttämättä realisoidu verotettavaa tuloa ensi vuonna). 

Onko kellään selvää ennakkotapausta tai muuta varmaa tietoa? 

JP kirjoitti:

Tuollaiseen voisi olla tarvetta esimerkiksi perintöbulletille: Verot maksetaan lainalla jonka vakuutena on tuo palsta. Laina maksetaan takaisin korkoineen sitten kun puista on käärittävänä tuohta, tai aiemmin jos perijä saa summan säästettyä muualta.

Miksi ihmeessä sitä veroa ei voi maksaa sitten kun saa jotain rahan arvoista? Metsäverotus on tietenkin tässä oma lukunsa, mutta kun edelleen suurin osa perinnöistä on asuntoja, joten saannon realisoituminen joko myyntiin tai omaan käyttöön olisi paljon kohtuullisempi verotuksen ajankohta. Ei ensi vuosikymmenen palkastakaan tarvi maksaa veroja bullet lainalla vielä tänään. 

Eikös Ruotsissa tämäkin hoideta elegantimmin, eli pääomatuloveron kautta? Suomalainen perintövero on useissa tapauksissa verovelvolliselle edullisempi, mutta perintöveron vaihto kalliimmaksi pääomatulon verotukseksi olisi reilumpaa, koska se verottaisi todellista arvoa sitten kun sen saa itselle. Lisäksi olisi nautinto kuunnella Li Anderssonin vääntävän omilleen rautalankaa siitä kuinka porvaria kusetetaan poistamalla perintövero 

von Fyrckendahl kirjoitti:

.
Kansankapitalismi ei rikastuta kansaa tasapuolisesti vaan enemmän niitä, joilla menee paremmin jo muutenkin.

Rohkenen epäillä, mutta saattaa olla sanamuotosi tulkintakysymyskin? Viime aikoina osakesäästötilejä ovat avanneet naiset ja nuoret. Kumpikin on ryhmä, joka on aiemmin ollut sijoittajien vähemmistössä. Nuoret ovat yleensä vaiheessa, jossa tulokehitys on vasta alussaan. 

Kyllä minusta tästä voi päätellä, että sijoittajien joikkoon on tullut aidosti uusia hyvin keskiluokkaisia naamoja. Vanhat jäärät ovat menetetty kanta, mutta jälleen kerran nuoret tilevat muuttamaan asiat omalla vetovuorollaan sukupolven vaihdoksen jälkeen.

Mukana on siis entistä enemmän niitä, jotka eivät ole vielä rikkaita, vaikka prosenttipelissä tietenkin isoin panos myös tienaa suurimman rahamäärän, koska jo ennestään rikkaat eivät poistuneet markkinoilta.

Kaikkein huono-osaisimpien tilannetta tämä ei tietenkään helpota. Heidän tilanteensa voisi korjautua seuraavassa sukupolvessa, mutta sen esteenä on, että köyhyys periytyy kouluttamattomuuden kautta. Ilmainen koulutusjärjestelmä menee heidän osaltaan valitettavasti hukkaan, kun kouluttamattomat vanhemmat eivät osaa motivoida lapsiaan opiskelemaan itseään ulos hanttihommista.