Sandvik-ostoksille on tarkoitus lähteä tämän laskumarkkinan aikana. Seuraavassa hajanaisia ajatuksia yhtiöstä.
Seligsonin Phoebus-blogissa on silloin tällöin käsitelty sitä, mitä konserni tekee ja miten menee:
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/236/ (2011)
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/381/ (2017)
Heikosti kannattanut Materials Technology -yksikkö hengailee vieläkin mukana. Jo vuoden 2011 Phoebus-blogissa on maininta että se olisi aihetta lempata, ja vuodelta 2019 löytyi konsernin uutinen että asiaa taas harkitaan, mutta ruotsalaiset eivät ole saaneet aikaiseksi.
Harmi! Metallintyöstön kulutusterissä yhtiö on nimittäin yksi maailman innovatiivisimmista ja laadukkaimmista. Yhtiöllä on useampi alan huippubrändi, joiden tuotteet pärjäävät globaalissa kilpailussa laatu/luotettavuusaspektinsa takia, vaikkeivät aina ole huokeammasta päästä. Ihmetyksekseni kiinalaiset loistavat edelleen poissaolollaan kyseisestä kilpailusta, vaikka pääomia olisi maassa riittänyt ja teknologian luulisi olevan ainakin osittain kopioitavissa. Toisaalta ala vaatii tinkimätöntä omistautumista loputtomalle laadun parantamiselle, josta Kiina ei vielä ole tunnettu.
Työstöterien pelikenttä on siis edelleen täysin länsimaiden ja japanilaisten välinen. Sandvik myös myy teriään käytännössä joka maailmankolkkaan, josta Euroopalla noin 50% paino. Varteenotettavin kilpailija eli Iscar on muuten Buffettin hallussa, sekin tuotteiltaan laadukas yhtiö ja globaalisti näkyvä. Sandvikin katsauksissa premium-kilpailijana myöskin mainittu amerikkalainen Kennametal on jo tuoteperheeltään hieman keskinkertaisempi, tuottaa kylläkin hyviä ratkaisuja muutamaan niche-juttuun. Muut terävalmistajat ovat joko laadultaan paskempia tai keskittyneet voimakkaasti jollekin maantieteelliselle alueelle. Japanissa on pari pörssiyhtiötä. Kaikenlaisia nyrkkipajoja löytyy varsinkin Amerikasta ja saksankielisestä Euroopasta, josta globaalijätit silloin tällöin ostelevat parempia pois kuljeksimasta.
Kaivoslaitteiden arviointiin ei riitä kompetenssi. Numeroiden valossa hyvän sään aikana ok-bisnes, mutta ei niin hyvä kuin tuo terävalmistus. Tältä osin olen ostamassa sian säkissä...
Miinuspuolia konsernista ei ole vaikea löytää: syklisillä aloillahan tämä puuhastelee. Varsinkaan kaivoslaitteita ei syklin pohjalla niin kauheasti ostella. Kulutusterät eivät ole suuria investointeja, mutta ostajalla tulisi olla niillekin jotain käyttöä eli asiakkaan tilaamia lopputuotteita (koneita ja muita investointihyödykkeitä). Teräbisneksen markkinaosuuksien menetyksestä kilpailijoille en ole lainkaan huolissani, poislukien ehkä Iscar. Homma pitäisi ihan itse tyriä esim. laatuvaatimuksista tinkimällä.
Tämä on yksi niistä yhtiöistä jotka aion pitää vuosikymmeniä, ellei yritys tee jotain erityisen mälsää strategiavalintaa.
