Otin hopea-ETF:n takaisin salkkuun kun tuli kuoppaa ja se on hikisesti nyt plussalla. Kerrankin voi taputella itseään selkään, että osasi myydä oikeassa kohdassa. Jää nähtäväksi osasinko myös ostaa oikeassa kohdassa ja missä seuraava myynti tapahtuu.

Minullakaan ei ole vahvaa näkemystä siitä onko hopean "oikea" hinta 100 usd, vai 50usd, mutta näen paljon paineita hinnan kohoamiselle ja ETF:n sisällä olevat kaivosyhtiöt eivät enää tuntuneetkaan pahasti väärin hinnoitelluilta kun ETF tuli alas 25%.

JR wrote:

Hynägrande wrote:

 

Lähinnä se proton kustannus saattaa nyt olla kertaluokkaa pienempi ja proton valmistaminen ei nyt vaadi koodausosaamista lainkaan, kuten se vaati vielä muutama vuosi sitten. Ammattilaisia tarvitaan sitten tuotantoon saamista varten, mutta pidän tätä kynnyksen alentumista itsessään kyllä merkittävänä. 

En ole aivan yhtä optimistinen tästä, mutta jos oletetaan että näin on, niin sehän lisäisi oikeiden koodareiden kysyntää, eikä vähentäisi, koska syntyisi enemmän startuppeja joihin sitten tarvitaan niitä aikuisia siivoamaan.

Toistaiseksi tästä startup-pöhinän lisääntymisestä en näe merkkejä, ainakaan täällä Suomessa. Mutta väitteeni ei ollut kuitenkaan aivan puhdasta mutuilua. Totesin tässä hiljattain lähipiiristäni, että näköjään täysin koodaustaidoton ihminenkin onnistuu tekemään jonkinlaisen toimivan proof-of-concept päristimen nyt tekoälyn avulla parissa illassa. Se olisi ollut kolme vuotta sitten mahdoton suoritus. 

Omissa IT-aisantuntijan töissäni tekoäly on ollut toistaiseksi aika meh, mutta pidän kyllä selvänä, että tilanne muuttuu kun mallit kehittyy ja tulee laajemmin käyttöön. Käytöllä on myös jonkinlaisia kustannuksia, se on yksi hidastava tekijä omalla työpaikallani. Kustannukset ovat absoluuttisia, hyötyjä on vaikeampi excelöidä ja osoittaa tarkoilla numeroilla.

JR wrote:

tj_hodl wrote:

Aika paljon syntyy jo ohjelmsitotuotteita ja menestystarinoita, jotka on tehty täysin Vibe Coding -menetelmillä. Kuka tietää missä ollaan parin vuoden päästä?

Syntyykö? Vibe codingilla voi tehdä sen ekan prototyypin, ja jos idea on hyvä, sillä voi päästä markkinoille. Aivan samoin kuin yksittäinen hönö joka ei ymmärrä koodauksen olevan kommunikaatiota on voinut tehdä niitä protoja aikaisemmin vauhdilla autotallissa. Olen itsekin käytännössä tehnyt.

Sitten jos tuotetta pitäis skaalata tai ylläpitää, tarvitaan yhä paikalle aikuisia jotka korjaa tai uudelleentoteuttaa sen.

Vibe Coding ei ole mitään kovin hyödyllistä tai käänteentekevää, vaikka toki alalla on valtavasti kuplaista rahaa, jolle on tärkeää syöttää narratiivia, jossa se on.

Lähinnä se proton kustannus saattaa nyt olla kertaluokkaa pienempi ja proton valmistaminen ei nyt vaadi koodausosaamista lainkaan, kuten se vaati vielä muutama vuosi sitten. Ammattilaisia tarvitaan sitten tuotantoon saamista varten, mutta pidän tätä kynnyksen alentumista itsessään kyllä merkittävänä. 

Anssi A wrote:

Hynägrande wrote:

Tuuppasin hopea-ETF:t ulos hyvien nousujen perään. Kun katsoin ETF:n sisällä olevien yhtiöiden tuloksia, niin hinnoittelu on varsin optimistista. Mikä ei tarkoita etteikö ne voi nousta lisääkin, mutta hopean hinta markkinassa ei ole sama asia kuin kaivosyhtiön fair value.

Hopea on myös monille kaivoksille sivutuote, ja minulla on salkussa montakin siivua kaivosyhtiöitä, joiden tuloksesta osa tulee hopeasta. En siis kokonaan ottanut exittiä ja odotan fyysisen metallin hinnan pysyvän vahvana. Pitää vaan olla valikoiva mihin sijoittaa kun metallin hinta seuraa niin hämärästi kaivosyhtiön osakkeen pörssikurssia.

Sinänsä TTM P/E on melko irrelevantti, JOS hopean hinta pysyy nykyisellä korkeammalla tasollaan (sanotaan vaikka $65). Esim. vaikka hopea-maineri indeksin 2. isoin firma, Pan-American Silver (PAAS), firman AISC on noin $20 per hopeaunssi. Q424-Q325 (eli TTM) hopean keskihinta oli $35, eli per unssi firman kate per louhittu unssi oli noin $15. $65 hopeassa kate olisi $45, eli kolminkertainen. TTM P/E 20-firma onkin nopeasti P/E 7-firma.

Mutta ylipäätänsä pidän itsekin isompia kaivosfirmoja kalliina ja jo paljon hyvää sisään hinnoiteltuna. Jos $4500 kullassa ja $50 hopeassa fwe P/E on päälle 10, downside riskiä on runsaasti, ja kaikki majoreista treidaavat yli 10x fwe P/E:llä. Omat kaivossijoitukset tämän takia ovat edullisimmissa junioreissa.

Tätä laskutoimitusta hankaloittaa se, että moni kaivosyhtiö suojautuu hinnan heilumiselta myymällä kiinteään etukäteen sovittuun hintaan osan tuotannosta, tai ostaa johdannaisia markkinasta. Se leikkaa profitteja, mutta myös tappioita kun myyntihinta ei olekaan suoraan spot-hinta. AISC on silti erittäin hyvä mittari, mutta jos oikeasti alkaa laskemaan fair valueta tarkasti niin kaikkea tällaistakin pitää miettiä.

Yritän pääsääntöisesti löytää kaivosyhtiöitä, joilla AISC olisi matala, jolloin hinnan nousu metallin hinnassa ropisee laariin ja samalla downside on rajallisempi kun toiminta on jotenkin voitollista myös matalammalla hinnalla. Ne vaan harvoin on alelaarissa..

Mikael Hakim wrote:

Hyvin sanottu ja meikäläistä kiehtoo sama ilmiö. Olen aina ihastellut pörssistä löytyvää Betolaria, josta en ole ihan satavarma meneekö kategorioistasi ensimmäiseen vai kolmanteen mutta joka on jollain käsittämättömällä tavalla saanut kerättyä toistakymmentä miljoonaa valtiollista rahaa ja päälle kymmeniä miljoonia kotimaisilta instituutioilta ja nimekkäiltä sijoittajilta. 

Haastattelemalla edes kolmea betonin valmistuksesta ymmärtävää ihmistä olisi helposti selvittänyt a) ratkaisun tekniset edellytykset toimia ja b) kaupalliset realiteetit. Kai sitten kekseliäät mainospuheet "materiaaliteollisuuden Googlesta", tekoälyalustoista ynnä muusta vakuuttivat Ilmastorahaston, Business Finlandin ja muut instituutiot siten, ettei sen syvempää DD:tä tarvinnut tehdä. Listautumisen jälkeen huvitti erityisesti, kun pre-revenue -vaiheessa olevan firman yhdeksän hengen johtoryhmästä yhdelläkään ei ollut kokemusta betoniteollisuudesta.

Tuohonkin firmaan on langennut vuosien saatossa ns. isoja nimiä Olli-Pekka Kallasvuosta Ehrnrootheihin ja ai-guru Tero Ojanperään. 

No tosiaan. Itse onnistuin nappaamaan pikavoitot Betolarista ja olenpa aika tyytyväinen, että jäin voitolle.. kuvittelin kyllä firman olevan paremmalla pohjalla ja rahasumma oli sen verran pieni, että en kyllä tutkinut kovin tarkasti. 

Näitä erilaisia semi-kusetuksia tai täyskusetuksiahan on ollut aina. Savo Solar, Valoe, Summa Defence.. liiketoimintaakin on, jopa liikevaihtoa on kertynyt, mutta ei se nyt tällaisen perusinsinöörin silmiin aivan normaalilta businekselta näyttänyt ja olen näistä siksi pysynyt erossa.

huone105 wrote:

Hynägrande wrote:

 

Kultaa ajaa luottamuksen mureneminen dollariin ja muihinkin valuuttoihin. Kulta voi tosiaan maksaa vuonna 2028 vaikka sen 10k usd / unssi, mutta onko kullan arvo silloin noussut, vai dollarin laskenut? Mikä on dollarin tai kultakolikon ostovoima reaalisissa hyödykkeissä?

 

Hyvin kiteytetty ja luulen että juuri tällaiset asiat ajavat nyt hintaa ylös.

Näistä on jotkut jo pidempään varoitelleet että fiat pohjainen rahajärjestelmä tulee lopulta tiensä päähän. Olisiko kyse kokonaan uuden systeemin käyttöönottamisesta vaiko vain dollarin korvaamisesta?   

Jonkinlainen kauppasota Kiinan ja USA:n välillä on jo menossa. Seuraavana on jonkinlainen valuuttasota, toivottavasti ei kuitenkaan kineettistä sotaa.

Dollarin korvaaminen ja uusi systeemi ei välttämättä synny Bretton Woodsin tapaan, siten että pukuherrat juovat kahvia ja sen jälkeen ilmoittavat miten maailma nyt makaa jatkossa. Mutta on ihan selvä että Kiina haastaa nyt dollarin ja mikäli jonkinlainen virallinen valuuttasopimus tehdään, niin Kiinalla ja Intialla on pakko olla siinä keskustelussa merkittävät tuolit. 

Kiinan keskuspankki on ostanut jo aika monta kuukautta putkeen lisää fyysistä kultaa. Samaan aikaan Kiina on myynyt dollari-obligaatioita keskuspankista, eikä ole halukas ostamaan lisää jenkkien valtion lainoja. Kiinan ei ole pakko aloittaa avointa valuuttasotaa, asiat voivat edetä heidän haluamaansa suuntaan myös ilman suoraa vaikuttamista. Dollareita kuitenkin ulostetaan ja fyysista kultaa hamstrataan, mikä on ehdottomasti bullish kullan hinnalle.

huone105 wrote:

Ja kulta 10k$/unssi. Mutta mitkä ajurit nostavat metallien hintaa. Kuulin teorian että kulla hinnan nopeassa nousussa olisi kyse varautumisesta tulevaan ja maniavaiheeseen olisi vielä matkaa. Esim. keskuspankit ovat hamstranneet kultaa siinä määrin että tässä olisi logiikkaa.

Ja ihan käytännön huomio: Lidlin jauheliha oli saanut yhtäkkisen 10% hinnankorotuksen. Jos ja kun kulta on sen 10k$ ja hopea 200$, niin maksaako maito myös 5euroa litralta. "Osta kultaa vakuudeksi ja toivo ettei sen hinta nouse kymppitonniin", sanoi joku viisas joskus.  

Hopealla ja kullalla on eri ajurit. Hopean hintaan vaikuttaa teollinen kysyntä ja se, että fyysisen metallin saatavuudessa on nyt riskejä. Se näkyy mm. siinä, että fyysisen metallin hinta on selvästi eri toisella puolella maailmaa tällä hetkellä. 

Kultaa ajaa luottamuksen mureneminen dollariin ja muihinkin valuuttoihin. Kulta voi tosiaan maksaa vuonna 2028 vaikka sen 10k usd / unssi, mutta onko kullan arvo silloin noussut, vai dollarin laskenut? Mikä on dollarin tai kultakolikon ostovoima reaalisissa hyödykkeissä?

Myös tarjonta on erilaista. Hopea on monessa kaivoksessa sivutuote, eikä kaivostoiminnan kannattavuus ja päätavoite ole sen ympärillä. Tästä seuraa, että korkeampi hintakaan ei automaattisesti lisää malmin kaivamista. Kultakaivoksissa taas kulta on monesti päätuote ja sivutuotteena tulee muita metalleja. Kullan hinta ohjaa kaivostoiminnan kannattavuutta paljon suoremmin niille.

Tuuppasin hopea-ETF:t ulos hyvien nousujen perään. Kun katsoin ETF:n sisällä olevien yhtiöiden tuloksia, niin hinnoittelu on varsin optimistista. Mikä ei tarkoita etteikö ne voi nousta lisääkin, mutta hopean hinta markkinassa ei ole sama asia kuin kaivosyhtiön fair value.

Hopea on myös monille kaivoksille sivutuote, ja minulla on salkussa montakin siivua kaivosyhtiöitä, joiden tuloksesta osa tulee hopeasta. En siis kokonaan ottanut exittiä ja odotan fyysisen metallin hinnan pysyvän vahvana. Pitää vaan olla valikoiva mihin sijoittaa kun metallin hinta seuraa niin hämärästi kaivosyhtiön osakkeen pörssikurssia.

https://yle.fi/a/74-20204751

akkutohtori ei ole vakuuttunut. Ketään tuskin yllättää, mutta hyvin kansantajuinen juttu. 

Marraskuu wrote:

Miten näette Kazakstanilaisen valtion omistaman Kazatompromin sijoituksena? Yhtiöllä valtioriskiä riittää, mutta varsin kannattavaa toimintaa hyvällä kasvuvauhdilla.

Sijoitin siihen joitakin vuosia sitten (Degirossa onnistui, Nordnetissä ei). Valtioriski on ilmeinen, ja jopa tiukkeni juuri äsken: https://timesca.com/kazakhstan-increases-state-control-over-uranium-industry/

Tuo ei ole pelkästään negatiivinen uutinen kylläkään. Se takaa Kazatompromille osakkuuden muistakin yrityksistä jos niitä syntyy.

Kazatomprom takoo hyvää tulosta, mutta näen kaksi riskiä valtioriskin lisäksi:

• tuotannon kanssa on ollut pieniä haasteita ja luvattua tuotantomäärää viime vuonna tiputettiin alkuperäisistä suunnitelmista. Onko haasteet nyt ratkaistu?
• millaisiin toimitushintoihin ja määriin on sitouduttu sopimuksissa? Uraanin spot-hinnan nousu ei välttämättä lämmitä firman tulosta jos on sitouduttu toimittamaan pitkällä sopimuksella kiinteään hintaan.

Uskon kummankin riskin olevan hallinnassa ja jatkan Kazatompromin holdaamista, mutta en ole sijoittamassa siihen nyt lisää rahaa tällä hinnalla ja näillä tiedoilla.