Olet täällä
Lehtopöllö kirjoitti:10.5 pörssin sulkeuduttua ilmoitettiin, että aiotaan tehdä suunnattu anti ja seuraavana aamuna oli onnistuttu kasaamaan yli 200 miljoonaa. Olisiko kuitenkin käynyt niin, että 6.5 osarin ja CMD:n yhteydessä yhtiö olisi kysellyt instituutiosijoittajilta kiinnostusta osallistua suunnattuun antiin ja sen takia instituutiosijoittajilla ei ollut mitään kiinnostusta ostaa osakkeita osarin jälkeen pörssistä ja härskeimmät jopa availivat shortteja?
Onhan sitä kiinnostusta ihan varmasti kyselty. Ehkä jo ennen osarin antamista. Tällaisia päätöksiä lyödä isompia rahasummia kiinni tuskin tehdään aamulla pöntöllä istuessa kun vilkaistaan pörssitiedotteita :)
En ota kantaa siihen olisiko joku tuolla tavalla härski, mutta eiköhän nämä kuviot ole etukäteen tunnusteltuja.
von Fyrckendahl kirjoitti:Sallittehan vastakkaisen näkemyksen. Minusta ei ole tervettä, jos tavallisten nuorten pitäisi tavoitella 10- tai 100-kertaisia pikavoittoja ilman erikoistaitoja. Se on lottoa ja todennäköisyys on suuri, ettei seikkailu pääty hyvin. Nuorena pitää saada sijoittamisesta positiivinen kokemus. Monet niistä, jotka tekevät ensi sijoituksillaan tappioita, jättävät leikin sikseen eivätkä enää palaa sijoittamisen pariin. Ensimmäisten sijoitusten suurin arvo ei ole euromääräisessä voitossa vaan johdatuksessa ja opissa sijoitusmaailman saloihin.
Tässä on toki hyvä pointti. Viittasin itse yleisesti siihen että ihmisten pitäisi olla valmiimpia riskinottoon, eikä varmistella loputtomasti kaikkea. Se on toki kulttuurinen asia ja persoonallisuuskysymys, mutta riskinottona en toki suosittele uhkapelejä dogecoinin tai muunkaan vastaavan muodossa. Eikä ensimmäinen kokemus sijoittamisesta kannata olla joku BULL 20X sertifikaatti Nordnetista. Ei sitä pääse karkuun että pitäisi ymmärtää mitä on tekemässä.
Casteliero kirjoitti:Tämähän se just on. Ja varsinkin nuorilla. Menehän sanomaan jossain Facebookin sijoittajaryhmässä, että kyllä parikymppisenä kestää heittää sen 2-3000€ max riskisiin sijoituksiin, jos on sijoittanut itseen sillä järkevällä tavalla pohjalle, eli hommannut joko koulutuksen tai osaamisen hyvä palkkaiseen duuniin. Downside tuossa on, että voi hävitä tuon muutaman tonnin, mikä vastaa n. 1-2kk nettopalkkaa siinä tulevassa hyvässä duunissa, mutta upside jos osuu tuollaseen tenbäggeriin tai sitä isompaan, niin siinä on jo hyvä pohjakassa esim ensiasunnon ostoon. Kyllä sen indeksirahasto-sijoittamisen kerkeää aloittamaan 25-vuotiaanakin tai vaikka 30-vuotiaana.
Itsellä on kanssa todennäköisesti poikkeava riskinsietokyky, koska kryptoihin painettiin aikoinaan all-in ja 2018 laskuissa omaisuudesta hävisi nopsaan yli puoli miljoonaa. Silti pidettiin kolikoista kiinni, ja nyt se taas kantaa hedelmää.
Näin se just on. Olen perustanut pari firmaakin, mutta nekin on olleet hallittuja riskejä taloudellisesti kun tietomiehenä pääomakulut ei päätä huimaa. Läppäri ja kännykkä maksaa tonnin ja sitten aletaan takomaan jos rauta on kuuma. Tällainen on monelle ihan kauhistus, vaikka downside on lähinnä se että rivitaloa varten otetun 20-vuoden asuntolainan viimeinen erä siirtyy muutamalla kuukaudella. Menisi aika lujaa jos kaikki mun sijoitukset ja kuviot olisi menneet putkeen, mutta harvoinhan siinä niin käy :)
Kaikista meistä ei ole tietenkään Akeiksi tai Castelieroiksi, mutta sitten taidetaan puhua jo vähän isommista riskinotoista :) Kyllä mulla alkaisi hikeä pukata otsalle jos olisin ihan all-in jossain.
aliisan_avaimet kirjoitti:Suomen litiumvarat ja niiden louhiminen ja jalostaminen täällä on mitä ilmeisimmin järkevää. Poliittinen ympäristö sen sijaan tekee hallaa kaivostoiminnalle minkä kerkeää, ja Keliberin päätoimijat osaavat kyllä tehdä ns. Talvivaarat tarvittaessa. Uskon että anti tulee jossa piensijoittajatkin pääsevät mukaan; yhtälailla uskon että piensijoittaja polttaa näppinsä jos mukaan menee, samalla kun litiumin arvo itsessään moninkertaistuu. Arvo osataan kikkailla muualle, osittain on pakko poliittisen ympäristön takia, sijoittajien rahat kyllä kelpaavat.
En tiedä mitä tällä tarkoitat, mutta lainsäädännön puolestahan tämä on "Euroopan Kongo", jossa saa tehdä valtauksia ja rellestää aika vapaasti. Poliittisesti olisi kiva että tähän luonnonvarojen vapaaseen käyttöön tulisi joku tolkku kun nyt lainsäädäntö on yksipuolisesti halunnut tehdä kaivostoiminnasta "houkuttelevaa" kaikkien muiden intressiryhmien kustannuksella. Kaikkiin junior-minereihin liittyy aina suuri riski sijoittajalle, eikä Suomi ole siinä suhteessa tietenkään poikkeus.
aliisan_avaimet kirjoitti:
Litiumin puutteeseen asti menevään ylikysyntätilanteeseen en usko. Vasta luin erään kommentin että jos hinta nousee riittävästi, alkaa uusi tuotanto mm. merivedestä, Kuolleesta merestä, USA:n suurista suolajärvistä, sekä akkujen kierrätyslaitosten rakentaminen.
Kuinka realistista se on?
Ainakin tästä 2020 vuoden artikkelista päätellen asiaa tutkitaan, mutta ollaan todella kaukana mistään kaupallisesti toimivasta ratkaisusta. Sikäli kuin sellaista saadaan edes aikaan, koska prosessihan syö melkoiset määrät resursseja ja sähköä:
https://www.sciencemag.org/news/2020/07/seawater-could-provide-nearly-un...
Jos tähtäin on vuodessa 2025 niin aikas kiire tulee tutkijalle jos nyt on vasta jonkinlainen Proof-of-Concept laboratoriotasolla, eikä sekään sisällä vielä todisteita prosessin taloudellisesta järkevyydestä.
Bingo53 kirjoitti:Cibus näyttää etenevän hyvin ja pientä hyppyä näkyvissä. Kurssi nousee vaikka mitään erityisiä uutisia ei ole. Ehkäpä raha etsii suojaa.
Taitaa ylihuominen tulosjulkistus jo kutkutella rahaa? Mitään uutisia ei tosiaan ole, mutta ylihuomenna on. Harkitsin jo myymistä, koska arvostus tuntuu tiukalta, mutta päätin että voin varmaan odotella ylihuomiseen. Tuloksen pitäisi olla hyvä ja kurssiin ei ole leivottu vielä sisään supertuloksia.
Aki Pyysing kirjoitti:Toivottavasti tosiaan allokoivat, jos 7-figs sarjaan joskus nousevat. Jotkut ovat kuulemma hajauttaneet kryptoista irrotetut rahansa Teslaan. Pienellä vivulla luonnollisesti. Omilla rahoillaan saa tietenkin pelata miten itse haluaa.
Mutta juuri ensimmäinen euromiljoona olisi miulle varmaan se piste, jossa alkaisin ehkä jo hajauttelemaan ja varmistelemaan.
Toiset pokerinpelaajat hanskaa bankrollia paremmin kuin toiset. Sellainen yolo-meininki että tuplataan ja tuplataan ja ei aleta lainkaan varmistelemaan on harvinaista. Sillä tyylillä menee poikki kun aina ei voi olla oikeassa vaikka olisi millainen ÄO ja näkemys.
Mun kokemuksen mukaan bias on Suomessa vahvasti niin päin että ihmiset ottavat liian vähän riskiä sijoituksissaan. Tavoitellaan 5-10% vuosituottoa, turvallisesti, vaikka voisi aivan hyvin päräytellä parit hallitut riskit nuorena riskeeraamatta koko elämää. Mie olen kyllä ottanut ja aina ne eivät ole valitettavasti kannattaneet, mutta ei ole tarvinnut mennä poikki ja nyt on jotain sukanvarressakin. Matkan varrella olen huomannut että olen selvästi poikkeava kun yleensäkin suostun ottamaan riskejä (riskiksi lasketaan tässä panos, jolla on itselle merkitystä. Veikkauskuponki R-kioskilta ei ole riski).
Risto kirjoitti:Yksi tapa arvioida Berkshirelle sopivaa P/B:tä olisi arvottaa nämä listaamattomat yhtiöt erikseen. Niitä on tosi vaikea arvioida erikseen, mutta Buffett mainitsi vuosikertomuksessa omaisuuserät arvojärjestyksessä: 1. Vakuutusbisnes, 2. ja 3: BSNF ja Apple, 4. BHE. BSNF:ää on hyvä verrata bisnesvolyymiltään samansuuruiseen Union Pacificiin (UNP). UNP:n P/B on tällä hetkellä yli 9 ja markkina-arvo $150 miljardia. Operatiivisten bisnesten goodwill ei kasva, vaikka yritysten arvo kasvaisi, joten ajan kuluessa näiden tasearvo lähentyy ostetun bisneksen tasearvoa.
Vakuutusmaksufloat on taseessa velka, vaikka se on "ikuinen" miinuskorkoinen laina, ja menneyisyydessä Buffett kertoi sen olevan arvokkaampi kuin samansuuruinen määrä omaa pääomaa (floatin kasvettua noin suureksi ja markkinatilanteen vuoksi tilanne on toki jokseenkin muuttunut).
Veli todistaa väkevästi.
Munger & Buffet ovat useampaan kertaan sanoneet että listaamattomien arvostus taseessa on tehty "konservatiivisesti", eli sinne ei ole puhallettu ilmaa. Tarkemmin he eivät ole tätä tietääkseni avanneet ja jokainen voi itse arvioida ovatko herrat "konservatiivisia" näissä asioissa.
Vakuutusmaksufloat on kyllä ällistyttävä keksintö. Kun ensimmäisen kerran luin heidän selityksensä siitä mietin että mahtaako tämä nyt olla ihan laillista ja ok, mutta kyllä se taitaa olla :)
Bingo53 kirjoitti:Teknologia kehittyy omaan tahtiinsa mutta eipä kauaa kestä, kun jo alan vanhat konnat hiljaa taustalla alkavat tehdä sillä rahaa.
Niinhän se tuppaa menemään. Joskus vanhat konnat toki putoavat kyydistä, esimerkkinä Kodak kun digikamerat alkoivat vyöryä. Mutta pääsääntöisesti vanhat pelaajat yrittävät oppia uusia temppuja.
Maksujärjestelmien kanssa se on hyvin paljon kiinni valtiovallan säätelystä kun maksujärjestelmän ja valuuttojen vakaus ovat keskeisiä yhteiskuntarauhalle. Vaikka teknisesti joku DeFi ratkaisu olisi paljon parempi kuin SWIFT ja 80-luvulla kirjoitetut Cobolilla pyörivät eräajot niin se ei välttämättä voita kilpailua tai korvaa pohjalla olevia ratkaisuja. Tai ainakaan ei tapahdu kovin nopeasti.
Peli on vasta alkanut.
"Tämä kolumni sisältää nimenomaan sijoitusneuvoja. Ostakaa ihmeessä Backaheden ja Fleming Properties 20 prosenttia kalliimmiksi ja nauttikaa edelleen melkein kuuden prosentin osinkotuotoista. "
Noh, Backahedenia on ostettunakin, mutta saatan irroittaa jos kurssi hyppää tänään 20% :)
SBB i Nordenia kirjoituksessa ei mainitttu, mutta se itse asiassa näyttää tämän hetkisellä hinnoittelulla parhaalta palalta omassa salkussani, vaikka on noussut pari viikkoa. (Toisin kuin Akin kirjoitus, tämä ei ole sijoitusneuvo)
Johannes Ankelo kirjoitti:Bitcoinia voi verrata kultaan, josta se on 1000000x parempi versio.
Bitcoinia ei kannata verrata Visaan tai Paypaliin, joihin verrattuna se on maksujärjestelmänä 1000000x huonompi versio.
No, minusta kaikki mainitut ovat hieman erilaisia ja huonosti vertailukelpoisia keskenään kun ne eivät edes yritä ratkaista ihan samaa asiaa. Kuluttajan näkökulma (ostosten maksaminen) on vain yksi näkökulma vertailussa ja toki jos katsotaan vain sitä näkökulmaa niin jotain tällaista voi sanoa. "Maksujärjestelmä" on kokonaisuudessaan paljon muutakin kuin se mikä näkyy loppukäyttäjälle kun pitäisi maksaa maito ja kananmunat kaupassa.
Jos esim. Bitcoinia ja kultaa haluaisi verrata niin molemmilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, enkä lähtisi sanomaan että toinen on tuhannesti parempi (tai miljoonasti). Bitcoin ei ole "parempi versio kullasta", vaikka sillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä ja ositttain samoja käyttötarkoituksia. Tietenkin sanomalla että "X on tuhat kertaa parempi kuin Y" saa varmasti aikaan pöhinää, mutta kenenkään näkökulma ja ymmärrtys ei ehkä siitä lisäänny.
"Visa" ei ole edes aivan yksinkertainen käsitteenä kun Visa-kortteja löytyy kuluttajalle luottokorttina, maksuaikakorttina ja virtuaalisina kortteina ja myös rajoitettuina kortteina (esim. lounasetu). Myöntäjänä ja takaajana on Visan ja kuluttajan välissä joku muu, esimerkiksi pankki. Ja sitten toisaalta "Paypal" ostokset voivat toimia niin että Paypal on vain kaupan suuntaan proxy, joka välittää maksut Visa-kortille, joka on liitetty asiakkaan Paypal-tiliin. Miten näitä nyt sitten vertailisi järkevästi?
Olen toki samaa mieltä siitä että fyysinen kulta ja bitcoin eivät ole maksujärjestelminä kelvollisia ratkaisuja, se on ilmeistä.
