Olet täällä
Itse olen vivuttanut ostamalla uuden osakehuoneiston, josta olen maksanut kauppahinnan ja taloyhtiön RS yhtiölaina toimii vipuna.
Yhtälö on jokseenkin toiminut. Vuokra kattaa pääsääntöisesti hoito- ja rahoitusvastikkeen. Tyhjiä kuukausia ei toistaiseksi ole ollut kuin pari. Kolmas vuokralainen neljän vuoden aikana .
Osakesalkku ei sisällä vipua.
Sama vika Rahikaisella. Olen kanssa kauan sijoittanut
-92 silloinen Kymmene oli ensimmäinen sijoitukseni ja siksi UPM on ollut minulle sydätä lähellä. Silloisen yhtiöanalyysin laatua voi arvioida, että ostin Kymmeneä koska sillä on se komea aarnikotka! (Minulla ei ole talousalan koulutusta)
Tuolloin oli lopuillaan suomalaisen metsäteollisuuden konsolidaatio.(Kymin, Kaukas Oy:n ja Kajaani Oy, Schauman, Rosenlew) sulatettuna? Lopulta liitto arkkivihollisen kanssa (Repola -Yhtyneet Paperitehtaat) -kanssa loi UPM:n.
Silloiset osakkeet tuli myytyä ja palasin omistajaksi 2009 -notkahduksen jälkeen (13,xx €), Koronakriisissä tuli tuplattua omistus.(23,xx €)
Miksi UPM?
Jo pelkästään nykyiset toimialat ovat kaikki vahvoja ja kaikkialla missä UPM toimii, se on laadukas toimija ja kova luu kilpailijoille). Erikseen listattuna osien summa varmaankin ylittäisi nykyisen arvon.
UPM:n paperiteollisuus tekee kassavirtaa, yritys ajaa yksiköitä loppuun ja sillä on varaa sulkea koneita omista lähtökohdista. Ei paperin kulutus maailmasta kokonaan lopu ja kun supistumiskierre on päätöskessä lopuilla koneilla saatetaan tulevaisuudessa taas tehdä hyvää tulostakin.
UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Omistaa puolet Pohjolan Voimasta, joka on ns. mankala -yhtiö joka tuottaa sähkövoimaa omakustannushintaan omistajilleen.. Pohjolan Voima listattuna pörssiin, tai vaikka myytynä Vattenfallille, E.ON:lle olisi todella arvokas!!
Kaikki kuitupuuta myyneet jakanevat tämän. Mekaanisen metsäteollisuuden puolella käydään kovaa kilpailua, mutta kuitupuulle (kemiallinen metsäteollisuus) Suomessa on ainoastaan kolme loppukäyttäjää (UPM, Stora ja MetsäGoup). Kun näillä kaikilla vielä on yhteinen intressi pitää puunhinta alhaisena, ei mitään kartelleja tarvita. Kuitupuun reaalihinta on pudonnut dramaattisesti 80 -luvulta. Jo normaalisuhdanteessa pitkäkuituisenhavusellutehtaan omistaja hymyilee.
Uruguayn eucasellu Fray Bentos on iso, kannattava ja kustannuskilpailukykyinen, UPM tekee sinne nykyisen päälle vielä toiset ''äänekosket''.
UPM:llä ja Nesteellä oli tuoteoikeuskiista biopolttoaineista, jonka UPM voitti. En osaa arvioida muuten, mutta merkityksellisen kokoluokan asiasta oli kyse, koska oikeuttakin käytiin. En näe syytä miksi ei UPM:n biopolttoaine nousisi vastaavaan lentoon Nesteen lailla. Tuotannon luulisi olevan kustannustehokasta kun lopputuote syntyy sellun sivuvirroista.
Mielestäni nykyhinnoinkin UPM on hyvä sijoitus nykyisellään. Sillä voi olla merkittävää potentiaalia puusta saatavista uusista käyttömuodoista ja potentiaalista piiloarvoa tase-erissä. Metsän hinnat ovat nousseet rahastojen mukaantulon ja alhaisen korkotason seurauksena. UPM:n osakkeen kautta taitaa päästä edullisimmin kiinni myös metsään. (510 000 Ha omia metsiä).
Joku taitaa nämä itseäni paremmin lukuina esittää, mutta edellä syyt miksi UPM on itselläni ns. ikiholdissa.
-''Jos haluat jotain vähemmän, verota sitä enemmän.''
No nyt ei tunnuta kaivattavan ainakaan listaamattomia yrityksiä, kun suuri yleinen innostus vallitsee niiden verotuksen edelleen tuntuvasti kiristämiselle.
Kun Suomen kilpailukyvystä puhutaan, pitäisi puhua (myös ja etenkin) sellaisesta katsontakannasta jotka Suomeen investoivat. Jos edellämainittu sattuu olemaan suomalainen, hänet nähdään lähinnä verotuksen kohteena. Sellainen on kiteytetysti suomalainen henki.
Veroja kun pitää kerätä sieltä missä on veronmaksukykyä. -Eli jos on varaa sijoittaa, on varaa maksaa enemmän veroja!!
Eikös juu.
Näin menee logiikka ja vielä toki aina lisäten, -Oikeudenmukaisuuden vuoksi!
Tuossa alla keväinen SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukorannan perustelu SAK:n nihkeään suhtautumiseen Osakesäästötileille.
Arvopaperilehden jutusta lainattu. (klassikkoainesta)!
Millä muilla tavoin kannustaisit suomalaisia pitkäjänteiseen säästämiseen ja sijoittamiseen?
”Lakisääteinen eläkejärjestelmä tukee erinomaisesti suomalaisten säästämistä. Lisäksi se karttuu automaattisesti, ilman että kansalaisen tarvitsee erikseen säästää.”
Jokin mielestäni mättää Demokraattien riveissä ja pahasti.
En osaa arvioida Joe Bideniä muuten, mutta hän on jo nyt iältään 77 -vuotias!
-Eli eikö yhtään nuorempaa ehdokasta kerta kaikkiaan löytynyt?
No ei Iso Oranssikaan finninaama ole kun ikää on 74v.
Kun tietää miten raskaita mannertenväliset lennot ovat aikaeroineen, tulevat molemmat olemaan aika kuutamolla kasainvälisissä tapaamisissa. Ei ole mitään vanhusten hommaa.
USA saa heikon presidentin kummastakin vaihtoehdosta.Ei ole kenenkään etu jos tai kun homma alkaa muistuttaa UKK:n viimeisen kauden surullisenkuuluisaa islanninmatkaa. Neljä vuotta alkaa olla tuossa iässä pitkä aika.
Hallituksemme tytön tylleröiltä taisi nyt unohtua että elämme jopa täällä härmässä avoimessa maailmassa.
Jos tällainen vero tulisi, mikä estää muuttaa sijoitukset vaikka X-trackers ETF:iin jotka sijoittavat osingot uudelleen. Suattaapi olla vaikea Santunkin kerätä verojaan eurooppalaiselta taholta.
Erittäin helppo kiertää. -ja jokaisen rahoistaan tarkan siirto.
Tämä lähdevero aiheuttaisi vähintään suomalaisten rahastoyhtiöiden kai käytännössä pakkomuuton jonnekin neutraalin verotuksen maahan. Muuten nämä eivät säily mielekkäinä kohteina kenenkään sijoittaa./vs. kansainväliset rahastoyhtiöt. - No saataisiin ainakin katoa aikaan finanssialan työpaikoista.
Minä en ole lähtenyt mukaan osakesäästötiliin erityisesti poliittisen riskin vuoksi. -Odottakaahan vain niin kohta nekin ovat Sannan 'kohtuullisen tuoton lähdeveron piirissä''.
Osakkeita kannattaa vaihtaa, -siis jos metsästää osinkoja, paremmat osinkonäkymät tuottaviin. Jos kerran aika on rahaa, pitkä holdaus&aika tarkoittaa paljon rahaa.
WB totesi hyvin, joskin monitulkintaisesti: -Jos pelaat kentällä, seuraa peliä älä tulostaulua.
Sijoittaja pienentää alttiuttaan hätiköidä, jos sijoitussalkun tärkein seurattava suure on osingon määrä perinteisen päivittäisen salkun exel -arvon sijaan.
Toinen vielä tärkeämpi hyöty tulee ajankäytöstä.
Minulle jossain vaiheessa kävi, että salkun seuraamisesta tuli koukuttava addiktio, joka söi aikaa aivan liikaa.
Homman tarkoitus kuitenkin on palvella itseä ja osakesalkun kuuluu olla renki, -ei isäntä.
Jossain, -en enää muista missä, oli termi aikavaras.
Näitä esim. ovat työelämässä kesken päivän toimistoon kahvin perässä tulevat JooJoo-miehet, Facebook, Kauppalehti ehkä pahimpina.
Jos joku varastaa jotain fyysistä,on selvää että kyseessä on rikos. Mutta kun joku asia tai ihminen vie aikaa, sitä ei ehkä mielletä samoin. Kuitenkin ajankäytön rahallinen kustannus muodostuu helposti edellistä suuremmaksi.
Sanotaan että tärkeää on löytää joku tasapaino sijoittamisen viemälle ajankäytölle.
Tuo alun osinkostrategia, itse asiassa itsedlleni on tuonut paremmat tuotot. Osinkojen- ja salkun arvon,kehityksen korrelaatio on suuri.
Jokainen toki tavallaan. Minulle yllämainittu sopii.
Ei voi olla kestävää jos ja kun elvytysraha päätyy omaisuusarvoihin, kuluttajat ja valtiot velkaantuvat ja kukaan ei investoi tuottavaan. Se että tilanne on jatkunut ns.pitkään saa aikaan luottamusta ettei mikään muutu koskaan.
Monelle vielä tulee aitona yllärinä että tilanne joka voi jatkua loputtomasti myös päättyy jonain päivänä.
Minulla on ylhäällä Kauppalehden keskustelupalstalta nimimerkin 'Johannes' silloinen markkinanäkemys.
-Ostopaikat ovat hyvät vasta kun korot ovat nousseet.
Hän esitti tämän vuonna 2012!
Jos Euroopan Keskuspankki jakaa rahaa negatiivisella korolla ja pankkien antilainaus tapahtuu 0 -Korolla, eikös väliin jää nyttenkin korkokatetta?
Alhainen korkotaso antaa pankeille myös helpomman mahdollisuuden pikkuhiljaa leipoa marginaalia leveämmäksi lainansa huonosti kilpailuttavalle kansanosalle. Kokonaiskorkoustannus jää silti näennäisen matalaksi.
Minusta juuri parjatuissa eurooppalaisissa pankkiosakkeissa löytyy nousu- ja osinkotuottopotyentiaalia.
Lehtopöllön kirjoitus... -no sitä on ilo lukea, ellei aihe olisi noin ankea. Harvinaisen hyvää tekstiä..
Itse olen tullut näkemyksen, että Keynesläiseen elvytykseen piiloutuu samanlainen heikkous kuin entisen Neuvostoliiton Kommunismiin. Toimii teoriassa, mutta ei käytännössä.
Ajatus suhdanteiden tasaamisesta on suorastaan loistava. Ongelma liittyy Demokratiaan ja vasemmistopuolueiisiin, jotka vastaavasti hyvinä aikoina eivät halua tehdä puskuria-antavia menoleikkauksia. Lopputuloksena on krooninen tarve kiristää verotusta, ainainen velkaantuminen ja lopulta edellisten näivettävä talous.
US -kolumnistin Matti Virenin kauruhko kuvaus:Jos joku tätä ei ole sattunut lukemaan:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/vain-leikkauksia/https://puhee...
Jos ajatellaan vaikka rakentamista. Kahden kuukauden koronakriisi on näkynyt rakennusliiketoiminnassa, josta valmiiden /valmistuvien asuntojen myyntivarstokäyrän kääntymisenä nousuun. Tuloslaskelmassa nämä kirjataan valmiusasteen perusteella. Valmiusaste X myyntiaste= myyntivaraston arvo. Uusien asuntokohteiden aloitusten liikkeellesaanti on vaikeaa.
Tuotannossa korona ei ole vielä näkynyt mitenkään. Kaikki mitä tänään tehdään ovat viime kesän/syksyn heiniä. Kysynnän romahtaminen ja investointien pysähtyminen alkaa tulla esiin vasta syksyllä ja ensi talvena ja koko ensi vuosi on alalle vaikea. Tätä voi itse kukin miettiä rakennusalan osakkeisiin sijoitellessa. Tiedossa on liikevaihtojen supistumista ja kustannussopeutus tilanteeseen. -Lomalappuja ja irtisanomisia jaellaan.''We haven't seen nothing yet''-ilmiö toistunee kiinteistöalalla.
Samalla: Pitkällä ajalla toki rakentamisen tarve trendinä säilyy ja rakentamista ohjaavat ajurit pysyvät.
Jos ja kun talouteen pumpataan hillittömästi ilmaista elvytysrahaa, kierron päätteeksi se päätyy omaisuusarvojen hintaan. -jälleen kerran. Yritystalouden arki on siksi ankea, että rahat on ''pakko'' sijoittaa osakemarkkinoille, yritysinvestointien sijaan. Mielestäni lopulta aina reaalielämä lopulta on se joka määrää. Lopulta osakemarkkina laskee vastaamaan realiteettejä, jäljelle jäävät elvytksen velat.
-Ja voiko korkotaso olla +/- 0% sittenkään ikuisesti?
- Jos etsit tuottoa, vippaisitko juoppoa puolituttua satasella, jos tietäisit saavasi takaisin vipin vuoden kuluttua 99€:nä. -jos edes saat?
