Sijoittajan verotus

Minä vuonna maksat verot?

Ostin listaamatonta yritystä muutamia vuosia sitten. Yritys ostettiin v.2015. Kauppaan kuuluu että osa kauppahinnasta määräytyy sen mukaan mikä on firman tulos kaupasta eteenpäin. Lopullinen kauppahinta (voittoni kaupasta) on selvillä vasta vuoden 2016 loppupuolella. Kuitenkin voittoa(verotettavaa tuloa) on syntynyt pelkästään jo vuoden 2015 maksetun summan perusteella ja kaikki 2016 tuleva on puhdasta voittoa.

Tuota lisäkauppahinnan verotusajankohtaa on puitu KHO:ssa useasti, eli ei ole selkeä case verottajallekaan aina... Jos lisäkauppahinta on ns. varma ja selvillä hyvissä ajoin vuonna 2016 (ennen 2015 verotuksen päättymistä) voi verottaja ehdottaa että sekin verotettaisiin 2015 (kaupantekovuoden) tulona. En sitten tiedä, kumpi olisi sinulle parempi, ensi vuonnahan pääomatuloverotus kiristyy taas hiukan :)

Kuulostaa näillä tiedoilla mielestäni siltä, että se mikä on tullut tilille 2015 verotetaan samana verovuotena, 2016 loput. Tsekkaa voitko hyödyntää hankintameno-olettamaa tai sitä, että ensi vuonna voi hyödyntää muitakin tappioita. Luovutustappio muuttuu vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se aikaisemmin on ollut vähennyskelpoinen ainoastaan luovutusvoitoista.

Tästä voi koittaa poiketa jos on semijärkeviä perusteluja ja se on itselle kannattavaa. Niitä ei sitten vaan hyväksytä. 

Ulkomaisten osakkeiden osinkojen verotus?

Itellä tilanne, että osinkoja on tältä vuodelta seuraavien maiden osakkeista:
Suomi, Ruotsi, Irlanti, Italia, Espanja, Portugali.

Kaikki sijoitukset on saxo bankin kautta eli ns. "koontitileillä" ja niitä kaikkia on verotettu kuten kotimaani olisi tuntematon, eli on peritty maan osinkovero+lähdevero, eli kaikista on vedetty tällä hetkellä jo "suoraan päältä" enemmän kuin todellisuudessa mun pitäis maksaa EU-maiden välisten verosopimusten nojalla (jotain väliltä 25-35% yleensä total).

Ajattelin käydä verotoimistossa juttusilla että miten näiden kanssa pitäis nyt toimia, mutta jos joku osaa antaa jo ennakkoon jotain ohjeita, niin ois jees. Olen lukenut sen Nordnetin parin vuoden takaisen artikkelin, mutta siinä taidettiin vain puhua Saksan ja Ranskan tapauksesta.

Täällä varmaan kokemuksia aiheesta kokeneilla sijoittajilla? Sijoitukset siis yksityishenkilönä, ei sijoitusyhtiön kautta.

Kiitos tiedoista.

Lucky Lukelle: pääsääntöisesti ei ole mitään merkitystä milloin raha on tullut tilille. Sitova kaupantekohetki ratkaisee. Luovutusvoiton määrää laskettaessa toki kannattaa aina verrata hankintameno-olettamaa ja todellista hankintamenoa ja käyttää näistä itselleen edullisempaa.

Verosopimusten mukaan pidätetyt ulkomaan verot hyvitetään Suomen verotuksessa, mutta jos on pidätetty "liikaa" veroa, niin sen palautusta pitää kai hakea ao. valtiolta itse takaisin? Verotoimistosta pitäisi kyllä löytyä jeesiä tähän. Ainakin lomakepohjat eri maita varten :)

Yhdessä Nordnetin artikkelissa kirjoiteltiin tuosta ja siinä oli esimerkki Ranskan vastaavaan hakemuslomakkeeseen...Artikkeli oli vuodelta 2014, jokohan jonkun maan kohdalla tänä päivänä voisi tehdä netissä vastaavan?

Mulla on Nordnetin kautta osingot ainakin Ruotsista ja USA:sta menneet tähän asti oikein, joten näiden kanssa ei ole tarvinut taistella. Sen sijaan Ranska on perinyt parina vuotena verosopimuksen vastaisesti ennakonpidätyksen osingoista, jota yritin tänä vuonna takautuvasti hakea takaisin. Tämähän ei tietenkään lopulta onnistunut, joten päätin haistattaa pääomavihamielisille patonginpurijoille pitkät ja irtautua sikäläisistä omistuksista ennen seuraavaa osingonmaksukertaa. En voi käsittää, miten EU:n sisällä jonkun valtion veroviranomainen päättää vastoin toisen EU-maan kanssa solmimaansa sopimusta periä ennakonpidätyksiä, eikä suostu näitä edes piensijoittajalle palauttamaan. Tiedä sitten, saattoihan se vika olla Nordnetin tai paikallisen alisäilyttäjänkin.

Ylimääräisten osinkoverojen takaisinperintä tyssäsi kohdallani siihen, että Ranskan verottaja ei suostunut tunnistamaan Nordnetin antamissa tiedoissa mainittua paikallista alisäilyttäjää (Citibank) eikä omien selitystensä mukaan pystynyt varmistamaan, että minulle ylipäätään on mitään osinkoja maksettu tai ennakonpidätyksiä tehty. Nordnetin päässä ystävällinen asiakaspalvelija yritti selvittää tietojen paikkaansapitävyyttä tämän jälkeen vielä hetken, kunnes pesi kätensä koko jutusta. Yritin tämän jälkeen saada lisätietoja tehdystä päätöksestä vielä Ranskan verottajalta, mikä ei tietenkään englanniksi onnistunut. Ainoa vaihtoehto olisi ollut laatia tehdystä päätöksestä valitus ranskaksi. Koska en ko. kieltä osaa, niin tässä vaiheessa päätin että prkl olkoon. Vaikeaa se valituksen tekeminen olisi ollutkin, kun minulle ei missään vaiheessa selvinnyt mikä se varsinainen ongelma oli ja miksi Ranskan verottaja ei tuota alisäilyttäjää tunnistanut. Onneksi on tullut omistettua kyseisen maan pörssin kautta suht pienellä painolla vain yhtä osaketta, joka sekin maksaa melko vähän osinkoja. 

Aika pirullista paperisotaahan tuo noiden ylimääräisten ennakonpidätysten takaisinhakeminen on, tietysti Ranska on varmaan tässä suhteessa se ikävin paikka Euroopassa yrittää viranomaisten kanssa asioida. Kun olet nuo Nordnetin artikkelit lukenut, niin varmaan tiedät miten prosessi suunnilleen etenee. Kai noihin on sitten joka maan osalta omat verottajan lomakkeensa. Ranskan kohdalla ainakin helpoimmalla selvisi niin, että pyysi ensin välittäjää täyttämään papereista oman osuutensa ja marssi tämän jälkeen verottajan paikalliseen toimistoon hakemaan loput todistukset ja allekirjoitukset. Jälkikäteen vielä helpommalla olisi selvinnyt, jos olisi jättänyt tämän koko tuloksettoman prosessin tekemättä ja pysynyt alunperinkin erossa koko kyseisen valtion pörssistä...

Toivottavasti ei ole kauhean sekavaa kun kaksi asiaa on keskustelussa mukana päällekkäin.

jpkl:lle: En tosiaan ole verojuristi, mutta tulkintani:

a) Jos kauppahinta on sovittu maksettavaksi esimerkiksi kahdessa erässä 2015 ja 2016, menee vero maksuun vuonna 2015. Tästä ei kuitenkaan suoraan ollut kyse, koska vuoden 2016 summa ei ole tiedossa.

b) jos vuoden 2016 lisäkauppahinnaksi on sovittu esimerkiksi 20% yhtiön liikevoitosta, menee vero maksuun vasta 2016 kun summa on selvillä.

c) Kauppahinta on sovittu esimerkiksi muotoon perusosa + perusosalle 0-20% bonusta tavoitteen täyttymisestä. Nyt tullaan mielestäni tulkinnanvaraiselle alueelle, jota voi tulkita eri tavoilla. Tulkinnasta sitten verottaja esittää eriävän mielipiteen jos se poikkeaa omastasi. Tästä esimerkistä tosin löytyy varmasti joku valmis tulkintakin. Vaikea on varmaksi sanoa ilman tarkempaa tietoa, jos ollenkaan.

Ekat kuus kuukautta sijottamista takana ja onnekkaasti oon pysyny plusmiinusnollassa. Nyt kysymys kuuluukin mitä kannattaa tehdä ennen vuodenvaihdetta.

Vaihtoehto A

Myyn kaikki ja tulos tosiaan se +-0

Vaihtoehto B

Myyn pakkasella olevat fortumit ja ostan ne takas myöhemmin (ainut osake minkä kelasin hankkia myydyistä takaisin). Fortumilla ja muilla veivauksilla saatu yhteensä 2ke miinusta jonka saisin näkymään vuoden 2015 maksimi pakkasena.

Vaihtoehto C

Status quo.

Ite oon pähkäilly parhaaks vaihtoehdoks B:n koska ens vuonna ei todennäkösesti tarvis maksaa veroja kuvitelluista voitoista, joten hyödyn verojen maksujen siirtämisestä tulevaisuuteen. Ei tarvi maksaa veroja tältä, eikä ens vuodelta, ja jos tarvii niin se on positiivinen ongelma.

Edit. Sijoituspääomaa yhteensä 20ke

Eikö vaihtoehto C ole no-brainer, miksi haluaisit ottaa tappioita potentiaalisesti vanhentumaan? Lisäksi otat vielä kaupankäyntikulut päälle. Oletko varma, että tulet myymään vähän voitolla olevat osakkeet v. 2016?

mustapörssi kirjoitti:

... oon pysyny plusmiinusnollassa. ... mitä kannattaa tehdä ennen vuodenvaihdetta ...

Myyn pakkasella olevat fortumit ja ostan ne takas myöhemmin 

Jos ei ole luovutusvoittoja tältä vuodelta ja jos kyse on luonnollisesta henkilöstä, ottaisin tappiot vasta vuoden 2016 puolella laajemman vähennysoikeuden vuoksi.

Ensi vuonna syntyneet tappiot saa vähentää luovutusvoittojen lisäksi muista pääomatuloista, mm. osinkotuloista.

Tänä vuonna tehty tappio = vähennettävissä vain luovutusvoitoista
Ensi vuonna tehty tappio = vähennettävissä kaikista pääomatuloista

Lähde
Laki tuloverolain muuttamisesta 50 § (1546/2015 17.12.2015)
 

Vuoden viimeisille päiville pari vero-optimointia:

1. Jos kauppoja ei ole kertynyt koko vuonna, niin 1000e:n osakemyynnit voi tehdä verovapaasti. Myy tällöin eniten voitolla olevaa ja osta laput vaikka vuoden vaihteen jälkeen takaisin.

2. Kirkollisveron välttää ensi vuonna jos eroaa kirkosta tämän vuoden puolella. www.eroakirkosta.fi

Tulipa mieleen, että riittääkö jos myyn osakkeet 30.12. mennessä, jos haluan hyödyntää myynnit tämän vuoden verotuksessa? Vai olisiko minun kauppojen selvitysajasta johtuen täytynyt myydä jo aiemmin?

Carlos Monte kirjoitti:

Tulipa mieleen, että riittääkö jos myyn osakkeet 30.12. mennessä, jos haluan hyödyntää myynnit tämän vuoden verotuksessa? 

Kyllä riittää!

Lucky Luke kirjoitti:

Vuoden viimeisille päiville pari vero-optimointia:

1. Jos kauppoja ei ole kertynyt koko vuonna, niin 1000e:n osakemyynnit voi tehdä verovapaasti. Myy tällöin eniten voitolla olevaa ja osta laput vaikka vuoden vaihteen jälkeen takaisin.

2. Kirkollisveron välttää ensi vuonna jos eroaa kirkosta tämän vuoden puolella. www.eroakirkosta.fi

 

Niille, jotka epäilee että kirkosta eroamiseen tarvittaisiin monen sivun lomakkeiden täytöt yms. voin kertoa että ei  tarvita, todella helppo ja kivuton toimenpide.

Hei! 

Tälle vuodelle on tulossa ensimmäistä kertaa osakkeen myyntivoitosta pääomatuloa. Yritin tutkii verottajan sivuilta, mutta en saanut oikein vastausta asiaan.

Eli ajatellaan että tienaan XX Summan rahaa vuoden 2016 aikana, pankki lähettää siitä tiedot verottajalle ja verottaja lähettää veroilmoituksen ja laskun 2017 aikana. Nämä myyntivoitot voidaan laittaa vielä 2017 alussa takaisin osakkeisiin kerryttämään korkoakorolle muutaman kk ennen eräpäivää. Jonka jälkeen myyn osan osakkeistani veroja varten tai maksan verot palkkapussistani.

Ymmärsinkö oikein että tämä on mahdollista vai täytyykö mun maksaa vuoden lopussa johonkin määräaikaistilille X summan veroa, jotta tästä ei synny mitään saktiota (korkoa)? Ansiotulo ja osinkotuloista on aiemmin peritty ennakkoveroa, joka helpottanut mun elämää.

Mitenkäs se myyntitappioiden kerääminen tapahtui verottajan mielestä? Jos myyn Outotecit tappiolla, niin kuinka kauan pitää odottaa niiden takaisin ostamisen kanssa? Muistelisin verottajan suhtautuneen aika nihkeästi myyntiin ja samana tai seuraavana päivänä tapahtuneeseen takaisin ostamiseen tappioiden realisoimiseksi vähentämistä varten.

Härkä kirjoitti:

Hei! 

Tälle vuodelle on tulossa ensimmäistä kertaa osakkeen myyntivoitosta pääomatuloa. Yritin tutkii verottajan sivuilta, mutta en saanut oikein vastausta asiaan.

Eli ajatellaan että tienaan XX Summan rahaa vuoden 2016 aikana, pankki lähettää siitä tiedot verottajalle ja verottaja lähettää veroilmoituksen ja laskun 2017 aikana. Nämä myyntivoitot voidaan laittaa vielä 2017 alussa takaisin osakkeisiin kerryttämään korkoakorolle muutaman kk ennen eräpäivää. Jonka jälkeen myyn osan osakkeistani veroja varten tai maksan verot palkkapussistani.

Ymmärsinkö oikein että tämä on mahdollista vai täytyykö mun maksaa vuoden lopussa johonkin määräaikaistilille X summan veroa, jotta tästä ei synny mitään saktiota (korkoa)? Ansiotulo ja osinkotuloista on aiemmin peritty ennakkoveroa, joka helpottanut mun elämää.

Verottajan sivuilta:

"Jäännösverolle peritään korkoa. Pienistä summista korkoa ei kuitenkaan käytännössä tarvitse maksaa, koska alle 20 euron korkoa ei peritä.

Vuoden 2015 jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2016 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään 25.11.2016 asti. Alle 10 000 euron jäännösveron korko on 0,5 %. 10 000 euroa ylittävältä osalta korko on 2,5 % vuonna 2016 (korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko + 2 prosenttiyksikköä). Korkoprosentti tarkistetaan vuosittain. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään aina 20 euroa. Käytännössä joudut maksamaan verovuoden 2015 jäännösverolle korkoa, jos jäännösverojesi määrä ylittää noin 4 788 euroa."

Eli riippuu summasta, saatko ilmaista lainaa vai  maksatko korkoa. Etukäteen voi maksaa, jolloin välttyy korolta.

Lehtopöllö kirjoitti:

Mitenkäs se myyntitappioiden kerääminen tapahtui verottajan mielestä? Jos myyn Outotecit tappiolla, niin kuinka kauan pitää odottaa niiden takaisin ostamisen kanssa? Muistelisin verottajan suhtautuneen aika nihkeästi myyntiin ja samana tai seuraavana päivänä tapahtuneeseen takaisin ostamiseen tappioiden realisoimiseksi vähentämistä varten.

Tämä luullakseni riippuu vähän verotoimistosta ja tähtien asennosta. Lähtökohtaisesti myynti on myynti ja osto on osto ja sitten verottaja pohtii, onko kyseessä oikeustoimi vain verojen välttämiseksi. Erityisesti välttäisin samana päivänä samaan hintaan tapahtunutta takaisinostoa.

Käsittääkseni varsinaista lainsäädntöä tai verohallinnon ohjetta asiasta ei ole. 

Aki kirjoitti:

 

Lehtopöllö wrote:

 

Mitenkäs se myyntitappioiden kerääminen tapahtui verottajan mielestä? Jos myyn Outotecit tappiolla, niin kuinka kauan pitää odottaa niiden takaisin ostamisen kanssa? Muistelisin verottajan suhtautuneen aika nihkeästi myyntiin ja samana tai seuraavana päivänä tapahtuneeseen takaisin ostamiseen tappioiden realisoimiseksi vähentämistä varten.

 

 

Tämä luullakseni riippuu vähän verotoimistosta ja tähtien asennosta. Lähtökohtaisesti myynti on myynti ja osto on osto ja sitten verottaja pohtii, onko kyseessä oikeustoimi vain verojen välttämiseksi. Erityisesti välttäisin samana päivänä samaan hintaan tapahtunutta takaisinostoa.

Käsittääkseni varsinaista lainsäädntöä tai verohallinnon ohjetta asiasta ei ole. 

Yleinen käsitys ymmärtääkseni on, että kun on yksi yö kauppojen välissä, niin ne ovat ok. Tosiaan tätä ei ole kirjoitettu minunkaan käsitykseni mukaan mihinkään ja voi olla, että jos teet vuodessa 2 kauppaa ja ne ovat joulukuun 29. ja 30. tehdyt saman lajin ja kappalemäärän osto ja myynti, niin voi näyttää erilaiselta kuin aktiivisemman kaupankävijän "veromyynti".

Tuo käsitys perustunee KHO 2009:53:n.

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tulove…

Nostellaan vähän vanhaa ketjua.

Tuli tuossa juuri verotuspäätös 2017, ja mätkyjä pamahti 226,14 €. Ei ihan maailmanlopun summa, mutta opiskelijaa harmittaa. 

Mätkyjen puolelle meni sen takia, että oli tarkoituksena myydä arvopapereita sen maagisen 1000e verottoman rajan alle juuri ja juuri mutta tuli pieni ylitys. 

Ylityksen myötä tulee se 30% verotus kehiin ilmeisesti koko summasta sitten, eikä vain siitä 1000e yli menevästä summasta.

Ylityksen summan ollessa 87,83 €, tekee se tästä juuri harmittavaa. Eli verotettavaa pääomatuloa on se 1087,83 €.

Kysymys kuuluukin, voikohan tässä mitenkään tarkistaa jotain laskelmia ja korjailla, että jos sattuisi löytämään jostain 87,83e heittoa omaksi eduksi ja täten kumoamaan tuon tonnin ylityksen?

Mikäli näin kävisi, ei mulle jäisi mätkyjä yhtään maksettavaksi. Päinvastoin, saisin hieman palautettavaa.

Olen täysi noviisi näissä verotukseen liittyvissä asioissa, joten tulinkin kysymään asioista paremmin perillä olevilta.

Omaa tyhmyyttähän ja huolimattomuutta tässähän on toki havaittavissa, mutta sattuuhan noita.

Kaikkea voi tarkistella, mutta jos kyse on välittäjien verottajalle ilmoittamista ostoista, myynneistä, kaupankäyntikuluista ja säilytyspalkkioista, niin niistä tuskin hirveästi löytyy korjattavaa. Prosentuaalisesti pitäisi löytyä lähes 10% heitot, kuulestaa epätodennäköiseltä. Mutta, kuten sanottu, toki kannattaa tarkistaa. Aikaa on 2023 loppuun asti.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoittajan-verovahennykset 

Jos mahdollista niin koita keksiä vähennyksiä tuon 1000€ ylittävän osuuden verran.

Edit. Eihän tämä itseasiassa taidakkaan poistaa verovelvollisuutta kun myynnit on anyway yli 1000€. Pääomavero mennee silti jäljellejäävästä osuudesta vaikka vähennyksiä löytyisikin.

Tosin uskon pääomatuloveroprosentin tulevan hyvin pitkällä aikavälillä vielä alas, koska arvelen yhä useamman ihmisen ymmärtävän, että verotuksella pitää kerätä maksimitulot minimirasituksella ja pääomien olevan varsin liukasliikkeisiä verotuksen suhteen.

Voi olla paino nimenomaan hyvin pitkällä aikavälillä.  Tähän liittyen Taloussanomissa oli tehty "tutkivaa journalismia" ja päädytty mm. seuraanvan johtopäätökseen: "Verotus on suosinut pääomaa Suomessa jo pitkään, ja sijoitussäästötili on tästä tuorein esimerkki, toimittaja Samuli Niinivuo kirjoittaa." 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005818896.html

Taloussanomien toimituksessa ei kukaan vissiin hoksannut, että 90-luvun jälkeen on tapahtunut kaikennäköistä, ja että verokertymiä, investointeja ym. lukuja olisi ehkä hyvä tarkastella ihan absoluuttisina lukuina eikä vain bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

EDIT: Mutta kaipa minä olen vain riistokapitalistisessa äärioikeiston kuplassa, kun yli 40 % kokonaisveroaste listattujen yritysten osingoista on minusta aika paljon. Vasemmiston tasa-arvo ja oikeudenmukaisuuskäsityksen mukaisesti tämä sama kokonaisveroaste tulisi saada myös listaamattomien yritysten osinkoihin.

Akin kanssa olen kyllä samaa mieltä noiden verojen maksun osalta. Monessa tilanteessa niitä kannattaa maksaa ihan tosissaan etupainotteisesti. Nykyisillä verojärjestelyillä myös sijoitustili olisi ollut parempi, jos osingot olisi jääneet sen ulkopuolelle. Mutta eipä sitä toisaalta tiedä jos ne tulevaisuudessa roiskaistaanvielä 100 % pääomatuloveron alaisiksi.

" En ole pelännyt maksaa myynneistä seuraavia veroja, koska seuraavan ostoksen hankintahinta on kuitenkin kokonaan verovähennyskelpoinen. " Avaatko tätä hieman? Tarkoitatko että jos ostoksen arvo tippuu nollaan, niin sen saa kokonaan vähentää tappioissa, vai oliko kyseessä joku sijoitusyhtiöiden kautta sijoittavien etu?

Osaketilissäkin on valtava poliittinen riski. Poliitikot voivat säätää kaikkia ehtoja mielensä mukaan ja osaketilin kautta sijoittaessa lykkää verotustaan tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa pääomaveroprosentti voi olla ihan mitä tahansa.

Ihan asiaahan Akin kolumni oli taas kerran. En minäkään ymmärrä verovelan siirtämistä tulevaisuuteen väkisin jos entinen laatuosake on nyt ylihinnoiteltua vessapaperia. Vaikuttaa monella olevan joku ideologinen verojen välttämisjuttu ilman rationaalista perustelua.

Pääoman verottamiseen vaikuttaa Akinkin mainitsema pääoman liukas liikkuminen muualle jos verotus kiristyy, mutta myös se moniko niitä pääomatuloja nauttii ja missä määrissä. Silloin kun pääoma on jakautunut kovin epätasaisesti niin siitä on historiassa aina tullut päänsärkyä. Yleislakkoja ja sisällissotia ja sen sellaisia. Nihkeitä juttuja. Pääomaverotuksen tulevaisuus riippuu monesta hankalasti ennustettavasta asiasta, mutta uskoakseni kuitenkin pragmaattisuus sitä ohjaa tulevaisuudessakin.

Tietenkin verotukseen ja erityisesti sijoitussäästötiliin liittyy poliittisia riskejä, mutta meillä on (onneksi) melko stabiili meno vaalista toiseen. ASP-tilejä ja asuntolainan korkovähennyksiä ja monta muuta juttuakin voidaan teoriassa säätää ihan miten sattuu eduskuntaa huvittamaan, mutta käytännössä muutokset ovat olleet hallittuja. Niin uskon tässäkin käyvän.

Itse näen osakesäästötilissä huomattavasti pienemmän poliittisen riskin kuin ps-tilissä ihan siitä syystä, että ps-tilissä rahat olivat jumissa hyvin pitkän aikaa ja oli selvää, että säännöt voivat muuttua huonompaan suuntaan - ja muuttuivatkin, mutta osakesäästötilin osakkeet on myytävissä ja koko tili vaikka lopetettavissa oletettavasti muutamassa pörssipäivässä. Ainoa tapa huonontaa tilannetta olisi siis, että hallitus valmistelisi muutoksen salassa ja tulisi voimaan per heti. En usko, että (seuraava) hallitus näkee moista vaivaa. Toki voin aliarvioida vasemmiston halun kampittaa "rikkaita"!