F-16-koneista on kohkattu jo jonkin aikaa. Onkohan Ukrainan pilotteja ollut jo jossain saamassa konetyyppiin koulutusta? Koneita varmaan alkaa jossain vaiheessa järjestyä, mutta lentäjien koulutus ja huolto-/tukiorganisaation pystyttäminen täytyy olla vähintään 6-12 kuukauden urakka, ennen kuin uusi suorituskyky on käytettävissä. Olisi hyvä saada tähän vähän varaslähtöä.
Hupaisaa oli kun konffapuhelussa joku analyytikko kysyi, miten näkisitte sen vaikuttavan perintäänne, että defaultit yleistyy. Toimari siihen, että no, mehän ostetaan vaan 100% valmiiksi defaultanneita saatavia, joten ei nyt suurempaa merkitystä 😁
Kiitos positiivisesta palautteesta kaikille! Akin tarjousta en taida nyt ehtiä suorilta lunastamaan, mutta pidetään mielessä. Sijoitustiedon seuraavaa käyttäjätapaamista odotellessa. 🙂 Tosin rehellisyyden nimissä se on kyllä minä, jonka pitäisi näillä perusteilla juomia tarjota.
Parissakin viestissä viime päivien aikana mainittiin, että huonossa taloustilanteessa perittäviä laskuja pitäisi tulla enemmän, mikä kuulostaa loogiselta. Tuleeko toisaalta huonossa taloustilanteessa vastaan enemmän tapauksia, joissa perintä ei onnistu täysimääräisesti perittävän ollessa varaton ja tuloton? Onko tuo efekti missään määrin merkittävä? En itse osaa näin alaa tuntematta arvioida sitä.
Olet oikeilla jäljillä. Kun taloudessa menee huonommin, perittäviä laskuja tulee enemmän ja maksuviiveet yleistyvät. Tämä tukee Intrumin palveluliiketoimintaa, eli sitä, kun Intrum hoitaa saatavienhallintaa asiakkaidensa lukuun. Asiakkaiden asiakkaat siis jättävät enemmän laskuja erään, ja tarvitaan enemmän Intrumin toimenpiteitä. Tämä on hyväksi Intrumille.
Toisaalta Intrum on itsekin suuri velkoja, koska se on ostanut massoittain erääntyneitä saatavia. Näitä se sitten perii omaan lukuunsa. Tämä bisnes kärsii taantumassa, koska hyvässä taloustilanteessa samoista saatavista saataisiin tuloutettua enemmän kassavirtaa. Taantumassa tulee enemmän konkursseja ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyys yleistyy.
Pidän sitä hyvänä asiana, että nämä kaksi liiketoimintaa ikään kuin tasapainottavat toisiaan, ja lisäävät siten yhtiön defensiivisyyttä.
Nordnetistä saat salkun yleisnäkymästä tulostettua raportin salkusta ostoerittäin. Ota siitä CSV, niin saat puolivalmiin taulukon millä arvostaa varasto. Raporttiin tulostuu automaattisesti rivien hankinta-arvo. Lisäksi sun pitää tuoda taulukkoon markkinakurssit tilikauden viimeiseltä päivältä, että saat tilinpäätöshetken markkina-arvot. Sitten teet kolmannen sarakkeen, joka funktiolla valitsee noista matalamman arvon -> tämän sarakkeen summa on salkun varasto-arvo tilinpäätöshetkellä.
Kannattaa laittaa itselle muistutus hakea tuo ostoerittäin-taulukko Nordnetistä tilikauden viimeisenä päivänä, niin saa suoraan taulukon, jossa on valmiiksi myös markkina-arvo tilinpäätöshetkellä ilman erillistä kurssien syöttämistä taulukkoon. Olis tietysti Nordnetilta ihan fiksua, jos tuon raportin voisi tulostaa haluamallaan tilannepäivällä, mutta toistaiseksi näin.
Just noin kuin jpkl kirjoitti. Koko hivakka menee veroilmoituksella otsikon "ostot ja varastojen muutokset" alle. Kirjanpidon liikevaihdosta vähennät osingot, merkitset tämän veroilmoituksen liikevaihdoksi, ja ilmoitat osingot erikseen lomakkeella 73 "erittely osinkotuloista ja muista voitonjaon luonteisista eristä". Sen yhteissumma menee veroilmoituksella kohtaan "saadut osingot ja ylijäämät".
Mitä mietteitä Intrumista? Onko vaarassa konkurssi? Osake noin 20% huipuista. Onko jollain tietoa miksi?
Tässä jotain mietteitäni, valitettavasti ovat pintapuolisia, koska töissä on todella kiireistä nyt. Olen kuitenkin Q1 webcastin kuunnellut. Kaikki kommentit kannattaa sillä varauksella, että oma Intrum-positioni on 170k€ turskalla. Kovin hääppöisesti ei siis ole mennyt. Otan mielelläni vastaan kritiikkiä näille näkemyksilleni.
Onko menossa konkkaan? En ymmärrä miten se olisi mahdollista, mutta kieltämättä markkina hinnoittelee firmaa kuin tämä olisi todellinen uhka. RTM cash EPS ~20SEK. Kassavirta on siis vahvasti positiivinen. Samaan aikaan kurssi on 70 SEK, eli näiden kahden luvun suhde on nähdäkseni aivan metsässä, eikä mitenkään voi olla kestävä. Kirjanpito-EPS on ollut miinuksella, koska erilaisten velkakirjasalkkujen tase-arvoa on alaskirjattu, mutta nämä ovat käytännössä kaikki olleet a) kertaeriä ja b) ei-kassavirtavaikutteisia. Jos kirjanpidon tulosta katsoo, se ei kerro Intrumin todellisesta tuloksentekokyvystä nyt paljoakaan.
Huomattava, että osakekannasta n. 15% on shortattu ja kyseessä on Tukholman shortatuin osake. Eli sieltä puolelta myyntipainetta on tullut isosti. Vastaavasti jos konkkaa ei tulekaan, vastaliike voi myös olla voimakas.
Bisnestä on edelleen kahdenlaista: 1) perintää palveluna ja 2) velkakirjasalkkujen ostoa ja niiden velkojen perintää omaan lukuun. Palveluliiketoiminta generoi vahvaa kassavirtaa, mutta marginaalit ovat ottaneet jonkun verran osumaa inflaatiosta. Liikevaihto ei siis ole noussut samaan tahtiin kulujen kanssa. Tämä oli Q1:llä selvä pettymys, kun EBITDA laski 17 %. Samalla kuitenkin julkistettiin 600M SEK kulujen leikkaus kohdistuen hallintoon ja tukipalveluihin. Sen pitäisi mennä läpi tämän vuoden aikana, joskin kertakulut toki samaa luokkaa, eli tästä odotettavissa parannusta katteisiin v. 2024. Talouden hidastuminen ja siitä seuraava maksujen viivästyminen itse asiassa tukee tätä bisnestä. RTM EBITDA palveluliiketoiminnalla 1307M SEK. Koko Intrumin markkina-arvo on nyt 9000M SEK. 
Toinen bisnes on sitten omat velkakirjasalkut ja niiden velkojen perintä. Tästä on tullut isoimmat kurat viime aikoina alaskirjausten myötä, mutta imo niitä yliarvioidaan, koska ne eivät ole pääosin olleet kassavirtavaikutteisia. Omien salkkujen hallinnointi on pääomaintensiivistä, minkä vuoksi Intrumilla on melko paljon velkaa: nettovelka / EBITDA nyt 4,2x. Markkina tuntuu kauhistuneen siitä, että viimeisin bondi meni kaupaksi 9,25% korolla. Tässä jää huomiotta, että samalla kun oman varainhankinnan kulut nousevat, ostettavien velkakirjasalkkujen hinnat laskevat, eli niiden tuotto nousee. Noita salkkuja siis uudistetaan koko ajan. Nyt saadaan halvalla markkinoilta ostettua velkoja perittäväksi. Olennaista on, mikä on hankittavista veloista saatavien perintöjen tuotto vs. vieraan pääoman kokonaiskustannus. Tällä hetkellä Intrumin velkojen keskikorko on n. 4% ja nousemassa, ja salkkujen tuotto n. 12 %, ja nousemassa. Mun vaikutelma markkinoista on, että otaksutaan velkojen keskikoron nousevan nopeasti 10% tuntumaan ja samalla tuotot pysyisivät flättinä. Todennäköisempänä pidän, että Intrumin maksamat korot nousevat keskipitkällä aikavälillä ~6-7% tuntumaan ja tuotot nousevat myös, eikä tämän bisneksen kannattavuus sanottavammin kärsi. Korkojen nousu ei tule Intrumiin läpi heti, koska seuraavat merkittävämmät bondien erääntymiset tulee vastaan 2025-2027. Silloin voi velkakirjamarkkinoilla muutenkin jo näyttää toisenlaiselta.
Vähän toki mietityttää olla näin vahvasti markkinoita vastaan, ja nykykurssiin nähden olen tietysti mennyt sisään aivan liian kalliilla, mutta yritän suuremmin olla miettimättä sitä. Mielestäni luvut eivät perustele viimeisen vuoden kurssilaskua. Arvostus on mennyt ihan älyttömän halvaksi, mikä olisi perusteltua jos olisi nähtävissä tuottojen romahtaminen, mutta en näe sitä kummassakaan bisneksessä. Näen tämän kurssilaskun virhearviona siitä, a) kuinka nopeasti korkojen nousu vaikuttaa Intrumiin ja b) mikä on sen kokonaisvaikutus. Siksipä olen ostellut lisää.
Ja edullisia kohteita Suomen pörssistä löytyy aivan pirusti, mutta saattavat pysyäkin edullisina jos rahapolitiikka pysyy pidempään näin tiukkana tai tiukentuu vielä entisestään.
Lukijatoivomus: Farssin TOP10 Hesulin alelaarista juuri nyt 👍
Sivuhuomio: mielestäni vedät liian tiukalla vivulla. Ymmärrän tosin, että vivun keventäminen juuri nyt ei varmaan houkuta. En kuitenkaan sinuna ottaisi yhtään lisää.
Velho, kesällä pyörää ja kaljaa setti vol 2.0? Nyt asun sua huomattavasti lähempänä ni jää enemmän energiaa huudeihisi tutustumiseen. Viimeks jäi vähän pintapuoliseksi
Sry, jäi huomaamatta tämä! 🙄 OFC. Ja tervetuloa huudeille! Kesä olisikin jo tervetullut. Olen pyrkinyt harjoittamaan positiivista ajattelua viime aikoina, mutta kun toukokuussa pakastaa, niin alkaa äkkiä mieli mustumaan siitä, että kuitenkin jo neljän kuukauden päästä on syksy.. eli saisi hiljalleen jo se kesä alkaa 😀
Huomenna olisi neuvottelun paikka. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12 kk:n euribor (suomenpankki.fi) Kyllähän tuo dansken 0,75 prime kinostelis mutta onko se parin kk päästä samoissa kuin 3kk euribor? Olisiko kellään lainata kristallipalloa?
Primet ovat poikkeuksellisesti olleet viime aikoina euribor-korkoja halvempia, koska euriborit ovat nousseet niin nopeasti, että prime-korkoja ei ole ehditty nostaa samaan tahtiin. Tätä ennen kuitenkin prime on ollut pankista riippumatta aina selvästi euriboria kalliimpi, koska niitä on laskettu tooooodella hitaasti. Kannattaako sellainen nyt ottaa riippuu ihan siitä, paljonko viitekoron vaihto primestä euriboriin maksaa sitten, kun vääjäämättä prime nousee taas euriborin yläpuolelle. Pitkällä aikavälillä prime on varmasti kallein vaihtoehto. Jos saat etukäteen lupauksen vaikkapa maksuttomasta viitekoron vaihdosta, niin sitten tietysti kannattaa ottaa alkuun prime, ja vaihtaa vasta sitten euriboriin kun se muuttuu halvemmaksi.
Tarvitseeko sitä pelkkään Cityconiin sijoittaa jos kiinteistöt kiinnostaa? Citycon oli joskus REIT- markkinassa halpa, mutta tänään suuri osa USA:n ja Kanadan kiinteistömarkkinasta hinnoittelee joko konkursseja, kovaa diluutiota, pysyvästi korkeaa korkotasoa tai kaikkia samaan aikaan. Nyt Citycon on vaan minusta ja kai sinustakin vähän kallis verrokjeihin verrattuna.
Olisiko vaan, että ei tunne riittävästi jenkkimarkkinaa, että osaisi sieltä valita firmoja. Sulle toi on varmaan helppoa, kun olet seurannut niitä.
