Olet täällä
tomjar kirjoitti:4) Vielä sellainen lisäys, että rokotteen ottaja suojaa vain itsensä, ei muita, ja laumasuojaa ei lupaa muut kuin iltapäivälehdet ja rokottamalla ei ole saatu pois kuin isorokko. THL, lääkefirmat yms asiantuntijat ei laumasuojaa lupaa, vieläkään.
Ja se kysymys:
Eli jos henkilö ottaa rokotteen, niin eikö hän sen jälkeen ole turvassa? Näin ollen voisi loogisesti ajatella, että hänen ei tarvitse enää pelätä ja hän voi liikkua missä tahansa, välittämättä kuka (rokotettu tai rokottamaton) änkeää istumaan viereen. Kysynkin siis, että miksi rokotetut siis seurustelisivat vain keskenään, eivätkö he luota rokotteeseen vai mitä he pelkäävät rokottamattomien tapaamisesta tapahtuvan?
Olettaisin, että kun riskiryhmät on rokotettu, niin kaikki voidaan aukaista ja ei ole tarpeen jaotella rokotettuja ja rokottamattomia, koska tällöin meillä ei tilastoja katsomalla ole normaalia flunssaa suurempaa riskiä.
Ensinnäkin oma arvioni on, että Suomessa Suomen sisäisiin tapahtumiin tai liikkumiseen ei tule rokotepassivaatimusta. Tuon luulisi olevan ristiriidassa perustuslain kanssa ja tosiaan luo turhaa vastakkainasettelua, vaikka varmasti rokotemyönteisen näkökulmasta tuntuukin oikeudenmukaiselta.
4) Mielestäni se mistä on luovuttu, on laumasuojasta sairastamalla Mutta uskoisin, että rokotteella edelleen tavoitellaan laumasuojaa, ainakin osittaista sellaista. "Pfizer said Thursday its Covid-19 vaccine blocked 94% of asymptomatic infections in an Israeli study — a result CEO Albert Bourla called “extremely important.”" Jos ymmärrän tuon oikein, niin eteenpäin levitys vähenee merkittävästi, jos oireetontakaan tartuntaa ei tule. Ja luulisi kaikkien rokotteiden vähentävän viruksen määrää tartunnan saaneilla keskimäärin ja sitä kautta eteenpäin tartuttamista.
Tuostakin huolimatta mielestäni logiikkasi on toimiva, mikäli riskiryhmille saadaan tehokkaat rokotteet kuten nyt näyttäisi olevan. En tosin näe haittaa rokottaa kaikkia halukkaita perusterveitä aikuisiakaan.
PS. Sait pointtisi perille hyvin ilman natsikortin käyttöäkin.
Bingo53 kirjoitti:Riski velkarahan tehottomasta käytöstä on luottoluokituksen huononeminen ja lainarahan kallistuminen. Velka alkaa silloin toimia tarkoitustaan vastaan eivätkä chartalistien selitykset siinä auta. Siltä osin tämä aika ja lainan antajien näkökulma ei ole mitenkään erilainen kuin ennenkään.
Se tässä ajassa on toisin, että keskuspankit toimivat aktiivisina ostajina valtionlainamarkkinoilla. Eli keskuspankki voi halutessaan poistaa riskin valtionlainojen korkojen noususta. Tähän markkinat voivat toki reagoida laskemalla kyseisen valuutan kysyntää. Mutta nykyäänhän heikko valuutta on tavoitetila, joten jonkin aikaa tätä voi jatkaa. Eikai valtion velalla ole mitään merkitystä niin kauan kuin bondeille löytyy ostajia 0-korolla. Ja keskuspankin toimiessa ostajana velkoja on vielä omalla puolella.
Ja kun useamman suuren valuutan keskuspankit tekevät tätä samaan aikaan, niin valuutassakaan ei ole niin suurta painetta liikkeisiin.
Mutta edelleen minäkin olen sen verran vanhanaikainen, että hyvin epätietoisena, mutta mielenkiinnolla odottelen, miten tämä kuvio jatkuu. Ehkäpä tätä tilannetta voisi purkaa korkean inflaation kautta, tai ehkä se tapahtuu kerralla jonkin rajumman tapahtuman kautta.
Tämä oli vähän tällaista heikosti perehtyneen huonosti jäsenneltyä pohdiskelua eli saa mielellään korjata, jos/kun jotain meni pieleen. Aika monta kertaa tätä nykymarkkinaa seuratessa on saanut todeta, että en taida ihan ymmärtää mitä tapahtuu.
Bingo53 kirjoitti:
Straight8 kirjoitti:
Bingo53 kirjoitti:Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan.
Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.
Kyllä voisi, jos valtiolla olisi kassassa vaikkapa 60 miljardia rahaa säästössä. Silloin ei yksi alijäämäkausi paljon painaisi. Mutta kun ei ole eikä ole koskaan ollutkaan - alla Suomen valtion kassa Valtiokonttorin mukaan:
Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.
Me ymmärrämme käsitteen elvyttävä eri lailla. Itse ajattelen sen kiristävän talouspolitiikan vastakohtana. Eli kun valtio esim. verojen korotuksen ja leikkausten sijaan ottaa lisää velkaa, niin sillä on taloudelle elvyttävä vaikutus.
Siitä olen samaa mieltä, että Suomen tilanne ei ole mitenkään hyvä. Jo ennestään talous on ollut kestämättömällä pohjalla ja rakenteelliset uudistukset ovat olleet välttämättä edessä ja nyt sitten velkaannutaan tällä tahdilla ja uusi velka tosiaan on aika lailla syömävelkaa, kuten sanoitkin.
Bingo53 kirjoitti:Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan.
Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.
hauturi kirjoitti:(kai kaikkien pankkien normi asuntolainoja saa lyhentää ripeämminkin ilman kustannuksia?)
Kiinteäkorkoista lainaa lähtökohtaisesti ei, koska lainan käypä arvo eli uudelleenrahoituskustannus muuttuu. Jos korot painuisivat reilusti ja uusia kiinteäkorkoisia lainoja saisi halvemmalla, niin asiakas voisi maksaa lainan pois ja ottaa uuden paremmilla ehdoilla. Oletan, että nyt kun 0% korkolattia on noin lähellä ja asiakkaan potentiaalinen etu on hyvin rajallinen, niin pankit tarjoavat tätä mahdollisuutta ja huomioivat sen kiinteän koron tasossa.
Ja vielä yleisesti aiheeseen. En tunne korkokattojen ja kiinteäkorkoisten lainojen eroja siinä mielessä, että mistä pankki rahastaa ja mistä ei, mutta nyt kun kiinteän koron taso ja korkokattolainan kattotaso ovat alhaalla lähellä 0% lattiatasoa, niin ne ovat kohtuullisesti vertailtavissa.
Bluesman kirjoitti:Monikohan rokotettu nukkuu yönsä pelko persiissä..Tuleeko se veritulppa ensi yönä, vaiko parin kk kuluttua... Mitähän muuta rokotteisiin liittyvää vielä ilmaantuu. Kukapa tietää. Kiireellähän ne on painettu linjalle ja jakeluun. Suomessakin jo aika paljon ilmoitettu vakavia haittavaikutuksia ja rokotteisiin liittyviä kuolemia. Taisi olla pari vkoa sitten jo yli 20 kuolemaa.
"Tanska keskeyttää Astra Zenecan valmistaman koronavirusrokotteen käytön, tiedottaa maan kansanterveysvirasto.
Syynä ovat tuoreet tiedot useilla Astra Zenecan rokotteella rokotetuilla henkilöillä todetuista veritulpista. Yhden ihmisen kerrotaan kuolleen."
"Tähän mennessä Astra Zenecan rokotteen saaneilla hyytymisongelmia on todettu yhteensä 22 potilaalla. Rokotteen oli saanut maaliskuun 9. päivään mennessä 3 miljoonaa ihmistä." -HS
"Fimeassa on 9.3.2021 mennessä käsitelty 37 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Yksi potilaista oli saanut Modernan, yksi AstraZenecan ja muut Comirnaty -rokotteen. Yksi ilmoitus koski työikäistä potilasta, jolla oli kuoleman selittävä sairaus jo ennen rokottamista. Lopuista 36:stä potilaasta viisi oli alle 80-vuotiaita, yhdeksäntoista 80-90-vuotiaita ja kaksitoista yli 90-vuotiaita. Heillä kaikilla on ollut pitkälle edenneitä perussairauksia." -Fimea
Kalle kirjoitti:Voinko kysyä miksi ihmeessä tuotto-osuus? Eikö yksityoshenkilö häviä siinä aina veroissa?
Tuotto-osuudesta menee siis aina 30/34% eli 100% pääomaverosta. Myymällä rahastoa vastaavalla summalla joutuu maksmaan maksimissaan 80% pääomaverosta(alle 10 vuoden hankintamenoa olettama). Yli 10 vuoden hankintameno olettama tiputtaa tätä maksimia entisestään 60%. Tässä säästää sekä pääomaverossa ja pystyy kotiuttamaan enemmän pääomaa ennen kuin korkeampi 34% pääomaveroprosentti iskee. Saa myös itselleen täyden kontrollin päättää milloin ja kuinka paljon tarvitsee pääomaa. Saa myös korotonta maksuaikaa veroille vs ennakkopidätys.
En ole itsekään keksinyt muuta perustetta kuin psykologian. Jotkut kun rakastavat osinkoja, niin kai rahastostakin pitää jotain säännöllistä kassavirtaa saada, maksoi mitä maksoi.
Teknokraatti kirjoitti:Minun olisi ehkä syytä nyt olla vain ihan hiljaa, mutta puhun kokemuksesta.
Kysyin heiltä sähköpostitse onko muuta menetelmää vaihtaa rahastoa kuin realisointi ja uudet merkinnät. Vastauksessa kysyttiin, saavatko he siirtää puolestani. Annoin luvan ja bruttomääräisenä meni rahastosta toiseen. En tiedä, miten mahdollista mutta en myöskään kysellyt perään kun hyvin kävi.
Sitä en tiedä, miten verotuksessa kävisi jos myisin tuon uuden rahaston johon vaihdoin, mutta ei kai tässä tietenkään niin hyvin saa käydäkään että verotettava tuotto muuttuisi parilla sähköpostilla omaksi pääomaksi?
Jos tuo tapahtui jo 2019 tai aiemmin, niin sitten toki sinulla on tieto ilmoittivatko he vaihdosta verottajalle. Jos eivät, niin olen kyllä yllättynyt. Toki veroilmoitus täytyy täyttää oikein, vaikka ei sitä olisikaan esitäytetty oikein, mutta se on toinen juttu.
Sorry OT.
Teknokraatti kirjoitti:Lisäfiitserinä on rahastojen kesken mahdollista vaihtaa tuottoa realisoimatta, siis ilman välitöntä veroseuramusta. Samoin tuotto- ja kasvurahaston välillä vaihtaminen onnistuu tuottoa realisoimatta, jos joskus tulevaisuudessa verolainsäädäntö tekee tällaisesta liikusta järkevän.
Seligsonin sivuillakin todetaan, että rahastoa vaihtaessa tapahtuu myynti ja muodostuu verotettavaa tuloa.
Tinggeli kirjoitti:Kyllä se on tuo Bingon kertoma Melvin Capital Management LP. Se on hedge-rahasto. Rahaston sisältö ja ostot/myynnit näkee mm. täältä:
https://fintel.io/i/melvin-capital-management-lp
2020-11-16 GAMESTOP CORPCL Put 5,400,000
Jos vastasit minulle, niin tarkoitin, että Melvin Capital Management LP:n general partner on Melvin Capital LLC.
Pointtini oli, että Plotkin ei siis vastaa koko omaisuudellaan Melvin Capital Management LP:n velvoitteista, vaan rahaston general partner on osakeyhtiö, joten vastuu LP:n velvoitteista ei mene LLC:tä pidemmälle.
