Olet täällä

Random Walkerin matka osakemarkkinoiden maailmassa

56
60986
Sivu:

Sivut

14.3.2020, 00:30
-29
Liittynyt:
19.5.2019, 21:26
Viestejä:
122

öljy

13.3.2020 - 33

2/2009 - 35

https://fred.stlouisfed.org/series/DCOILBRENTEU

 

keskuspankit= kaikki tehdään

0
+1
1
-1
0
1
15.3.2020, 21:06
+2
Liittynyt:
18.11.2016, 10:10
Viestejä:
5

Moi R.W ja kiitos jälleen kerran aivan mahtavasta vastauksesta (Vastasin arvosijoittaminen keskustelussa mutta siirrän tämän tähän ketjuun hieman editoiden jos osuisi paremmin tutkaan :)

Viime kuuleman jälkeen ostin lapsille pienet kultaharkot, ostin 1% bitcoin sekä yksi kulta kaivos yritys on pörssistä. SItten alkoikin Korona vyöry markkinoilla ja viimeiset ajat ovatkin olleet "jännittäviä". Panikoitumista ja hätiköityjä päätöksiä tulee helposti tehtyä. SIksi haluaisinkin enemmän kuin mitään niin kuulla sinun ajatuksia miten olet edelliset viikot käyttäytynyt?

Oletko edelleen pysynyt tunnollisesti strategiassasi ja et ole esim myynyt Exeliä ollenkaan vaan ennemmin odottelet tai olet tehnyt jo lisäostoja. Esim itse vakuutuin siitä että saan Exeliä ihan varmasti halvemmalla (kukaanhan ei voi varmasti tietää) ja möin niitä lasten ja omalta arvo-osuustililtä. Nyt saisin ostettua reilusti halvemmalla mutta saanko vielä ensi viikolla. Tämä sama pätee monen muun yrityksen kanssa. Vaikutukset Koronasta yrityksen tämän vuoden tuloksiin tulee melko varmasti olemaan dramaattisia jolloin hetkellisesti osakkeiden arvotkin tulevat laskemaan ja pahaltahan se tuntuu katsoa kun salkku sulaa. Itsekkin olin tähän tilanteeseen jo varautunut samaan tyyliin kuin sinäkin että käteispaino on ihan mukava mutta euromääräisesti salkkukin on kasvanut jo melko isoksi. Mitään ei tapahtuisi taloudelleni vaikka kaikki rahat häviäisi kun käteistä on paljon ja palkkatöistä saa joka kuukausi hyvin palkkaa. Eläkkeeseenkin on vielä reilu 30v. Mutta jotenkin itse tässä väkisinkin ajattelee ( ja olen vähän myynytkin esim siivun Admicom, siivun Vestas, kaikki exel) että tästä ei ihan kuivin jaloin selvitä ja nyt on mahdollisuus tehdä erinomaisia sijoituksia tulevaisuutta ajatellen. Eli siis tavallaan jo kerrytet voitot ainakin osittain kääntää käteiseksi ja on valmiina seuraavien kuukausien aikana tekemään korkean tuotto-odotuksen sijoituksia laadukkaisiin yrityksiin joita ei ole ollut pitkään aikaan saatavilla järkevään hintaan. Käytännössä tein tuota leikkurityötä hieman jo kun kusi oli sukassa ja hätäisesti kun ajatukset ja strategia ei ole tällaiseen tilanteeseen ehkä niin selkeä kuin sinulla. Olisi pitänyt kirjoittaa kappale että kuinka käyttäytyä pandemia tilanteessa. Tämä ei kuitenkaan ole ihan pieni kupru maailmantaloudessa ja muutenkin kun eletään taloussyklin huippua Siksi haluaisin kuulla ajatuksia ja näkemyksiäsi kuinka sinä toimit jotta voisin oppia sinulta ja tästä tilanteesta muutenkin tulevaisuutta ajatellen.

Kiitos taas erittäin paljon ja toivottavasti sinulta tulee aktiivisemmin blogejakin tässä tulevina viikkointa/kuukasina. Aiheita mistä kysyä ja sinun mietteitäsi olisi nyt jos koskaan mukava kuulla. Arvostan sinun sijoitustyyliä ja tapaa kommunikoida enemmän kuin ketään julkisuudessa olevaa tietäjää :)

0
+1
0
-1
0
0
17.3.2020, 11:30
+90
Liittynyt:
7.6.2016, 19:22
Viestejä:
25

Kiitokset taas kaikille sijoittajakollegoille blogiin tulleista kommenteista ja kysymyksistä! Yritän seuraavassa tiivistää näkemykseni nykyisestä markkinatilanteesta ja avata hieman osto-ohjelmieni etenemistä. Uskoisin markkinanäkemykseni heijastelevan jonkinlaista konsensusta, joten se tuskin pitää sisällään mitään kovin yllättävää.

Kun ensimmäisen kerran kuulin nyt maailmalla riehuvasta koronaviruksesta, en kiinnittänyt asiaan juurikaan huomiota. Ajattelin, että kyseessä olisi SARSin ja MERSin kaltainen melko vähän markkinoihin vaikuttava virus. Melko pian kuitenkin ymmärsin, että kyse on jostain pahemmasta. Tajusin myös nopeasti, ettei epidemia jäisi vain Kiinaan, vaan ongelmasta tulisi maailmanlaajuinen. Nyt olemme näkemykseni mukaan tilanteessa, jossa leviämistä ei voi enää täysin estää. Siksi on syytä keskittyä viruksen etenemisen hidastamiseen, jotta mahdollisimman monelle riskiryhmään kuuluvalle tartunnan saaneelle voidaan taata riittävät hoitoresurssit.

Viruksen leviämisen torjuntaan liittyvät toimenpiteet ovat rajuja, mutta mielestäni täysin oikeita. Monet niistä olisi voinut ottaa käyttöön jo aikaisemminkin. Terveys menee luonnollisesti talouden edelle. Rajut toimet ympäri maailmaa tulevat vaikuttamaan merkittävästi kaikkien yritysten liiketoimintaan ja tulemme varmasti näkemään paljon tulosvaroituksia. Moni Euroopan maa oli jo ennen koronaa lähellä taantumaa ja nyt tilanne on monin kertaisesti pahempi. Teollisuuden hyytyminen ei enää ole ainoa ongelma, vaan myös kulutuskysyntä uhkaa romahtaa. En oikein osaa nähdä skenaariota, jossa välttyisimme globaalilta taantumalta. Taantuman pituus riippuu paljolti tukitoimien määrästä ja laadusta. Etenkin pienemmille yrityksille tulisi rakentaa silta pahimman kurimuksen yli. Tukitoimista huolimatta tulemme näkemään myös ”luovaa tuhoa” ja sillekin on kaikissa kriiseissä paikkansa. Se tervehdyttää rakenteita ja luo kestävämmän pohjan, jolta taas jossain vaiheessa ponnistamme. Jos näemme massiivisen konkurssiaallon ja työttömyys kohoaa selvästi, tilanne ei välttämättä normalisoidu kovin nopeasti. Elvytys velkaannuttaa valtioita entisestään ja tähän liittyvät rakenteelliset ongelmat syvenevät. Eli, vaikka akuutti kriisi olisi ohi nopeasti, taustalla pitkään olleet ongelmat eivät katoa mihinkään.    

On siis täysin loogista, että osakekurssit ovat romahtaneet. Markkinat ovat reagoineet täsmälleen niin, kuin ne ovat aina tehneet. Osakkeiden hinnat eivät tällaisissa tilanteissa koskaan heijastele yritysten todellisia arvoja. Monen yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekokyky on nimittäin huomattavasti arvokkaampi kuin mitä osakekurssi tällä hetkellä antaa ymmärtää. Tässä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Pörssi noudattelee sille niin tyypillistä kiertokulkua. Pelko laskee äärimmilleen venytettyjä arvostuskertoimia ja kun myös tulosodotukset heikkenevät, jälki on todella rumaa.

Kaikesta huolimatta koronan mukanaan tuoma paniikki on väliaikainen ilmiö. Kiinassa on alettu jo pikkuhiljaa palata normaaliin päiväjärjestykseen. Muutaman kuukauden päästä Eurooppa ja USA ovat samassa tilanteessa. Pelko alkaa kääntyä optimistiksi ja arvostuskertoimet normalisoituvat. Yritysten tuloksetkaan eivät jää pysyvästi taantumalukemiin. Tämä vuosi menetetään, mutta uskon tulosten palautuvan jo ensi vuonna. Edes finanssikriisissä tulosten normalisoitumisessa ei mennyt paria vuotta kauempaa.         

Kunhan sijoittaja pitää mielessään koronan aiheuttaman talouskriisin luonteen, voi hän nukkua yönsä rauhassa. Väliaikaisista markkinashokeista ei koskaan kannata huolestua. Ne ovat vain ja ainoastaan erinomaisia ostopaikkoja. Koronasta aiheutuvat seuraukset vaikuttavat kaikkiin toimialan yrityksiin kutakuinkin samalla tavalla. Yhdenkään salkkuyhtiöni kilpailuasema ei ole koronan takia heikentynyt. Ja vain tällä on pitkällä aikavälillä merkitystä. Salkun sulamisen katseleminen voi hirvittää, mutta tähän tulee suhtautua tyynesti. Tällaiset vaiheet kuuluvat pelin henkeen. Osakkeet eivät ole kadonneet salkusta mihinkään, ja kuten todettu, niiden arvokin on paljon nykyistä korkeampi. Vain hinta on romahtanut, mutta onneksi vain väliaikaisesti.

Sijoittajan kannattaa aina muistaa, että osakekurssit ennakoivat talouden liikkeitä ja yritysten tuloskehitystä. Vaikka tietäisimme yritysten tulosten pohjan tarkasti, emme osaisi sanoa, milloin osakkeet lähtevät pidempikestoiseen nousuun. Historiaan peilaten hyvänä nyrkkisääntönä (mikä ei tietenkään päde aina) voinee pitää noin 6-12 kuukauden mittaista laskumarkkinaa. Laskun sisällä näemme toki nousupäiviä, mutta tämä ei aina tarkoita pysyvää käännettä. Lopulta kaikki riippuu siitä, kuinka pahasti viruksen leviämisen hidastamistoimenpiteet iskevät reaalitalouteen.

Koska en osaa ennustaa näitä asioita, käytän ostojen ajalliseen hajauttamiseen osto-ohjelmia (kuten kirjoituksiani pidempään seuranneet tietävät). Olen varautunut todella syvään ja pitkäkestoiseen laskumarkkinaan, vaikken pidä tätä todennäköisimpänä skenaariona. Mutta pelimerkkejä siis löytyy, kiitos 50 prosentin käteispainoni. Nyt käynnissä olevassa laskumarkkinassa olen sijoittanut vasta hyvin pienen osan käytettävissä olevasta käteiskassastani (ihan koko käteiskassaa en tule sijoittamaan, vaan pidän noin 5 prosentin osuuden vararahastona). Olen ostanut kahteen otteeseen sekä Konecranesia (22,4 ja 17,0 euron hinnalla) että Nokian Renkaita (20,5 ja 18,0 euron hinnalla). Exeliä olen ostellut jo pidemmän aikaa ennen kriisiä ja ostot jatkuvat nykyhintatasolla (3,5-4,0 euroa). Pääsen jatkamaan nykyhinnoilla (4,5-5,0 euroa) myös Nordean osto-ohjelmaa, mikä jäi taannoin pahasti vaiheeseen (sain tehtyä vain yhden ostoerän 5,5 euron hinnalla ennen kuin osake nousi uuden toimitusjohtajan nimityksen saattelemana voimakkaasti). Myös Fortum alkaa olla ostohinnoissa (12-13 euroa). Sampo puolestaan on hyvin lähellä osto-ohjelman aloitushintaa (21-22 euroa). Kokonaan uutena yhtiönä tulen ostamaan salkkuuni näillä hinnoilla (5,5-6,0 euroa) myös Wärtsilää.   

Nykyisistä salkkuyhtiöistäni olen halukas ostamaan lisää myös Nestettä, mutta hinta on edelleen selvästi liian kallis. Olen luonnollisesti kiinnostunut myös mm. Koneesta ja Reveniosta, jotka alkavat olla nyt ”oikein” arvostettuja, mutta omaan korkeaan tuottovaatimukseeni (12 %) nähden molemmat ovat edelleen ihan liian kalliita. Jos koronakriisi pitkittyy ja pahenee entisestään, myös tämän tason yhtiöt tulevat laskemaan selvästi. En kuitenkaan pidä tällaista skenaariota kovin todennäköisenä.  

Finanssikriisistä oppineena vältän tyhjentämästä käteiskassaani liian aikaisin. Olen siksi rakentanut osto-ohjelmat mieluummin liian pitkiksi kuin liian lyhyiksi. Jos kriisi on ohi nopeasti, olen valmis ostamaan myös nouseviin kursseihin, kunhan hinta pysyttelee alle osto-ohjelman aloitushinnan (=hinta, jolla 12 % tuottovaatimukseni täyttyy). Lyhytkestoisen kurssiromahduksen skenaariossa riskinä on tästä huolimatta se, että osa kassastani jää edelleen käyttämättä.

Erik, kyselit 3G-nimisestä yrityksestä. Valitettavasti yritys ei ole tuttu enkä osaa sanoa siitä mitään. Mutta laitetaanpa nimi korvan taakse, josko jossain välissä ehtisin tutustua.

R.W.

13
+1
0
-1
13
0
17.3.2020, 12:13
+16
Liittynyt:
28.3.2018, 14:26
Viestejä:
47

Mites Cargotec? Vieläkö ostolistalla?

0
+1
0
-1
0
0
4/25
17.3.2020, 16:27
+24
Liittynyt:
4.11.2018, 18:02
Viestejä:
78

Kiitos. Tätä kirjoitusta on odoteltu.  Kc, Nordea, Fortum on löytynyt myös omaan salkkuun. Lisäksi etf kuukausisäästöt on 3x kertaistettu. Risryhmään kuuluvana kuukausisäästö tuo turvaa, jos pitkä sairaala reissu sattuu kohdille. Muutenkin oli tarkoitus lisätä etf painoa.

Oletko Lassila & Tikanoja ostotasoa haarukoinut? Omaan salkkuu olisi sopiva yhtiö. Myös Caverion voisi salkkuun mahtua.

1
+1
0
-1
1
0
19.3.2020, 23:56
+38
Liittynyt:
7.8.2017, 18:09
Viestejä:
59

Kirjoitit 7.8.2019 Konecranesista:

Konecranesin rock bottom -hinta = Normaali EPS / Oma tuottovaatimukseni = 2,57 EUR / 12 % = 21,5 EUR

Kaava on toiminut seuraamieni laatuyhtiöiden kohdalla käytännössä kaikissa pörssiromahduksissa. Toisin sanoen hyvätkin yhtiöt on hinnoiteltu pörssin syvimpien pohjien aikaan niin, että molemmat seuraavista ehdoista ovat täyttyneet:

- Kasvulle ei anneta mitään arvoa
- Markkinoiden tuottovaatimus on 2-3 prosenttiyksikköä normaalia korkeampi

En kuitenkaan muista, että yksikään omassa seurannassani oleva laatuyhtiö olisi koskaan laskenut alle rock bottom -hinnan. Heikkojen yhtiöiden arvo (ja sitä kautta myös hinta) voi toki laskea nollaan asti, viimeistään konkurssissa. Kaavaa tuleekin soveltaa vain hyvien yhtiöiden kohdalla.

Mitä tänä päivänä ajattelet tuosta Konecranesin rock bottom -hinnasta? Tällaisissa vakavissa kriiseissä hinnat irtoavat aika tehokkaasti kaikkien osakkeiden faktoista. Jos kriisi tästä vielä syvenee, KC:täkin voidaan arvostaa vielä lähempänä 10 : tä kuin 15 : tä euroa.

0
+1
0
-1
0
0
20.3.2020, 17:30
+2
Liittynyt:
19.6.2019, 20:10
Viestejä:
19

Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

Kiitokset taas kaikille sijoittajakollegoille blogiin tulleista kommenteista ja kysymyksistä! Yritän seuraavassa tiivistää näkemykseni nykyisestä markkinatilanteesta ja avata hieman osto-ohjelmieni etenemistä. Uskoisin markkinanäkemykseni heijastelevan jonkinlaista konsensusta, joten se tuskin pitää sisällään mitään kovin yllättävää.

Pystytkö kertomaan kuinka pitkän osto-ohjelman olet itsellesi suunnitellut? Kuinka pitkään laskumarkkinaan olet siis varautunut ennen kuin käteisvarat on käytetty?

0
+1
0
-1
0
0
2.4.2020, 22:37
+90
Liittynyt:
7.6.2016, 19:22
Viestejä:
25

Kiitos taas kaikille kysymyksistä! Alla kommentit jokaiselle.

 

"Kogalle":

Cargotec on edelleen seurantalistallani, mutta en ole siihen ainakaan vielä sijoittanut. Yritän pitää ydinsalkkuni riittävän keskitettynä enkä siksi mielelläni sijoita useampaan saman toimialan yhtiöön. Salkustani löytyy ennestään jo Konecranes, jota olen ostellut viime aikoina lisää kurssin laskiessa. En halua hajauttaa salkkuani liikaa, sillä silloin fokus katoaa eikä kaikkia yhtiöitä pysty seuraamaan riittävällä tarkkuudella. Useimmissa tapauksissa on myös niin, että omistan jo alansa parhaan tai ainakin parhaimmistoon kuuluvan yhtiön, jolloin kilpailijan ostaminen salkkuun tarkoittaa tinkimistä laatukriteereistä. Salkun liiallisen hajautuksen välttäminen ei tietenkään saa olla itseisarvo ylitse muiden. Hinta ratkaisee. Mutta vaadin erityisen suuren turvamarginaalin (hyvin matalan arvostuksen) tämän tyyppisissä tapauksissa, joissa jo omistan saman alan yhtiötä.

Onko Cargotec sitten jo riittävän edullinen? Perusskenaariossani Cargotecin pitkän aikavälin ROE-oletus on ollut pitkään 12 prosenttia, markkinoiden tuottovaatimus 10 prosenttia ja kasvuodotus 5 prosenttia. Näitä oletuksia ja vuoden 2019 lopun oman pääoman tasearvoa (22,1 euroa/osake) käyttämällä Gordonin kaavan eri sovellukset antavat osakkeen arvoksi lähes 31 euroa. Vähän pessimistisemmässä skenaariossa, jossa ROE jää markkinoiden tuottovaatimuksen tasolle eli 10 prosenttiin (jolloin kasvullakaan ei ole arvoa), osakkeen käypä arvo vastaa tasearvoa (22,1 euroa/osake). Cargotecin nykyinen 16,5 euron kurssi olettaa, että ROE jää koronakriisin jälkeen keskimäärin 7,5 prosenttiin (eikä tulos kasva). Tilannetta voi tarkastella myös tuotto-odotuksen näkökulmasta. Jos luottaa perusskenaarioni mukaisiin oletuksiin, nykykurssi tarjoaa sijoittajalle 14,5 prosentin vuotuisen tuotto-odotuksen (vaikkei laskelmassa edes huomioitaisi arvostuksen normalisoitumista). Eli kyllähän tässä casessa turvamarginaalia riittää, jos vähänkin luottaa yhtiön tulevaisuuteen.

 

"luxalle":

Sekä Lassila & Tikanoja että Caverion edustavat toimialaa, joka on aina puuttunut salkustani. Molemmat yhtiöt ovat papereissani myös riittävän laadukkaita ja kuuluvat siksi seurantalistalleni.

Lassila & Tikanoja tekee todella tasaista tulosta ja liiketoiminnan riski on matala. Vuodet 2013 ja 2014 olivat ongelmien takia heikompia, mutta viimeisen viiden vuoden aikana ROE ei ole kertaakaan käynyt alle 15 prosentin ja keskiarvo on noin 17 prosenttia. Tuloskasvu on ollut viime vuosina aneemista, mutta en oikein näe mitään syytä sille, miksei yhtiö voisi pidemmässä juoksussa kasvaa megatrendien siivittämänä vähintään bkt:n kasvun tahdissa (5 % vuodessa, mikä vastaa myös yhtiön omaa liikevaihdon kasvutavoitetta). Yhtiön matalahkon riskin takia markkinoiden tuottovaatimus on ollut normaalisti 8 prosentin luokkaa, ja jos normaaliksi ROE:ksi oletetaan varovaisuuden nimissä hieman historiallista matalampi 16 prosenttia, Gordonin kaavan pyörittely antaa osakkeen arvoksi lähes 20 euroa (kun oman pääoman tasearvo on 5,3 euroa/osake). Vaikka yhtiön riskiprofiili hieman muuttuisi ja tuottovaatimus kohoaisi 9 prosenttiin, osakkeen arvo olisi silti lähes 15 euroa. Pessimistisemmässäkin skenaariossa, jossa tuottovaatimus heijastelee edelleen kohonnutta riskiprofiilia ja ROE jää pysyvästi esimerkiksi 14 prosenttiin (eli matalammalle kuin kertaakaan viimeisen viiden vuoden aikana), osakkeen arvoksi saadaan 12 euroa. Yhtiön osake on ollut yleensä aina melko hintava, mutta kuten laskelmista nähdään, enää nykyisellä noin 11 euron kurssilla se ei sitä ole. Tästä huolimatta hinta on edelleen liian korkea suhteessa omaan 12 prosentin tuottovaatimukseeni. Mahdolliset ostoni alkaisivat vasta lähempänä 8 euron kurssitasoa, jolloin hinta on linjassa perusskenaarioni ja tuottovaatimukseni kanssa. Todettakoon vielä, että yhtiön tase voisi olla omaan makuuni vahvempikin (nettovelkaantumisaste 67 %), mutta liiketoiminnan vähäriskisyys huomioiden en näe tässä mitään isoa ongelmaa.   

Caverion on hyvä vaihtoehto Lassila & Tikanojalle. Pidän Caverionia liiketoiminnaltaan riskipitoisempana yhtiönä, mutta toisaalta sillä on potentiaalia Lassila & Tikanojaa parempaan pääoman tuottoon. Viime vuosien ongelmien takia yhtiön tulos ei tietenkään ole nyt normaalilla tasolla. Käänteen näkökulmasta koronakriisi tuli kyllä todella huonoon aikaan. Mutta olen yhä luottavainen, jos katson tilannetta parin vuoden päähän. Olen jo pitkään arvioinut Caverionin normaaliksi ROE:ksi 20 prosenttia, joten 9 prosentin tuottovaatimuksella ja 5 prosentin kasvulla osakkeen arvoksi saadaan reilu 6 euroa (oman pääoman tasearvo 1,7 euroa/osake). Pessimistisemmässäkin skenaariossa (ROE 18 %), arvo pysyy yli 5 euron. Pidän siis myös Caverionin arvostusta nykyisellä noin 4 euron kurssilla varsin maltillisena. Korkean tuottovaatimukseni takia mahdolliset ostoni alkaisivat kuitenkin vasta noin 3,5 euron tasolla.

Korostan, että tietyn osakkeen osto-ohjelman aloittamiseen vaikuttaa aina myös muiden osakkeiden arvostus tarkasteluhetkellä. Jos muualla on tarjolla houkuttelevampia mahdollisuuksia (lue: parempia yhtiöitä samanlaisella arvostuksella tai yhtä hyviä yhtiöitä matalammalla arvostuksella), valitsen luonnollisesti ne. Kaikki kriisin ajalle suunnittelemani osto-ohjelmat eivät siis välttämättä tule toteutumaan, vaikka hinta tippuisi riittävästi.

 

”mzonelle”:

Konecranesin kurssi näyttää viime viikkojen perusteella asettuneen 14-16 euron haarukkaan. Todellisuus osaa aina joskus yllättää, vaikka kuvittelee olevansa varautunut kaikkeen. Rock bottom -hintahan tarkoittaa juuri sitä, ettei kurssin tulisi pahimmassakaan skenaariossa laskea sen alle. No, me molemmat tiedämme, että mallit ovat vain malleja ja todellisuus on todellisuutta. Kaikki on siis mahdollista. Vaikka ymmärrämme tämän, silti on syytä pohtia, miksi Konecranesin osake on laskenut näin alas. Mielestäni nykyinen ”alennus” suhteessa rock bottomiin selittyy sillä, että samaan aikaan koronakriisin (väliaikainen ongelma) kanssa markkina on alkanut epäillä yhtiön rakenteellisen suorituskyvyn heikentyneen (pysyvä ongelma). Jos on samaa mieltä markkinoiden kanssa, Konecranes ei varmastikaan ole nyt paras osakepoiminta. Itse näen tilanteen toisin ja uskon Konecranesin nousevan kriisistä entistä vahvempana.

Ostin Konecranesia ensimmäisen kerran vuonna 2011 euromaiden velkakriisin aikoihin kolmen erän osto-ohjelmalla. Aloitin ostot osakekurssin ollessa 15,5 euroa ja päätin ne 13,5 eurossa. Merkille pantavaa on, että kurssi on nyt samalla tasolla, vaikka yhtiö on kokoluokaltaan kaksinkertainen erityisesti MHPS-kaupan ansiosta (liikevaihto 1,5 vs. 3,3 miljardia euroa, oma pääoma 7,1 vs. 15,7 euroa/osake). Operatiivisen liiketoiminnan pääoman tuotto on toki hieman pudonnut, kuten arvelin yrityskaupan myötä käyvän (normaali ROE 18 % vs. 16 %), mutta tästä huolimatta normaali EPS (kriisin yli katsottuna) on lähes kaksinkertaistunut noista ajoista. Näkemykseni on siis edelleen se, että Konecranes yltää noin 2,50 euron EPS:iin, kun koronakriisi on ohi ja kaikki yritysjärjestelyjen hyödyt on saatu ulosmitattua (pari viime vuotta oikaistu EPS on ollut lähellä 2 euroa).  

Viime viikkojen noin 15 euron keskikurssi heijastelee skenaariota, jossa Konecranesin EPS asettuu kriisin jälkeen 1,50 euroon eikä kasva tulevaisuudessa lainkaan (jos markkinoiden tuottovaatimus on 10 prosenttia). Näin matala tulos tarkoittaa, että ROE jäisi vajaaseen 10 prosenttiin. Jos Konecranesin EPS putoaa koronakriisin takia esimerkiksi euroon eli suunnilleen puoleen vuoden 2019 tasolta (oikaistuilla luvuilla) ja markkina alkaa hinnoitella osaketta P/E-luvulla 10 (mikä olisi hyväksyttävä taso yhtiölle, jonka ROE ja tuottovaatimus ovat 10 %), osakkeen rock bottomia voidaan hakea sieltä 10 euron tietämiltä. Vaikka kriisi on paha, euron EPS tuntuu todella pessimistiseltä ennusteelta. Toisekseen suhdannevetoisten (tai muuten väliaikaisten) kriisien aikana hinnoittelukertoimet yleensä huomioivat tilanteen luonteen, eikä kerroin välttämättä laske niin alas kuin yhtiön sen hetken suorituskyky antaisi olettaa. Toisin sanoen markkinat ennakoivat käänteen P/E-luvun kautta, jos tulos sukeltaa hetkellisesti todella alas. Näin pähkäilemällä olen asettanut Konecranesin osto-ohjelman viimeisen erän 13 euron kohdalle. Tällä ei tietenkään ole enää mitään tekemistä fundamenttien kanssa, kuten hyvin itsekin toteat. Voisin periaatteessa ostaa Konecranes-positioni täyteen jo nykyhinnalla, koska fundamenttiperusteinen rock bottom on alitettu kevyesti. Mutta säästellään nyt pelimerkkejä vielä vähän, kun tilanne on näin poikkeuksellinen.

 

”Roquefortille”:

Olen varautunut ostamaan paria kymmentä eri yhtiötä, mutta pääfokukseni on kymmenessä jo omistamassani yhtiössä. Varaudun jokaisen yhtiön kohdalla neljään ostoerään siten, että ostot tapahtuvat keskimäärin noin 10 prosentin kurssilaskun välein. Vähäriskisten yhtiöiden kohdalla vaadittava lasku on vähän pienempi, korkeampiriskisten kohdalla vähän suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet voivat laskea keskimäärin noin 30 prosenttia alle osto-ohjelman aloitushinnan ennen kuin käteiskassani on syöty. Kun aloitin ostot pari viikkoa sitten, osakkeet olivat laskeneet indeksitasolla noin 30 prosenttia huipustaan (yksittäisten osakkeiden kohdalla tilanne luonnollisesti vaihteli). Eli suunnilleen samanlaiseen laskuun olen vielä varautunut. Tämä tarkoittaisi jo finanssikriisin kaltaista romahdusta.

Jos kaikkien kiikarissani olevien osakkeiden kurssit eivät laske riittävästi (eli en pääse aloittamaan tai viemään loppuun niiden osto-ohjelmia), minulla on mahdollisuus allokoida niihin varattu käteinen muihin jo käynnissä oleviin osto-ohjelmiin. Eli todennäköisesti pystyn ostamaan nykyistä suunnitelmaani pidempään niitä osakkeita, joita lopulta tulen ostaneeksi. Osto-ohjelmassani nimittäin on Koneen ja Revenion kaltaisia yhtiöitä, joiden kurssien en oikeasti usko tippuvan riittävän alas (ero nykyhinnan ja ostojen aloitushinnan välillä on sen verran iso). Moni syklinen konepaja sen sijaan on jo nyt laskenut enemmän kuin olisin odottanut. Onneksi voin tilanteen mahdollisesti pahentuessa kaivaa rahaa vähemmän pudonneiden yhtiöiden osto-ohjelmista. Toki jos romahdus syvenisi vielä entisestään ja Koneen kaltaisetkin yhtiöt alkaisivat kolkutella rock bottom -hintoja, näihin varattu käteinen olisi tässä skenaariossa jo käytetty. Mutta ihan kaikkeen ei sentään kannata varautua.

 

R.W.

15
+1
0
-1
15
0
8/25
3.4.2020, 11:03
+9
Liittynyt:
21.5.2018, 12:12
Viestejä:
17

Kiitos taas kirjoituksestasi RW, antaa ainakin itselleni rauhallisuuden tunnetta ja kuria pysyä omassa strategiassa.

Tällaisina aikoina mitataan kärsivällisyys ja kurinalaisuus, toivottavasti pelimerkit ja kärsivällisyys riittää kun takaraivossa soi lause: "markkinat voivat olla väärinhinnoiteltu kauemmin kuin sinä likvidi.."

Kirjoita taas kun jaksat/ehdit omasta osto-ohjelmastasi.yes

1
+1
0
-1
1
0
3.4.2020, 18:09
+24
Liittynyt:
4.11.2018, 18:02
Viestejä:
78

Kiitos taas vastauksista. Koneen ja Olvin osto salkkuun voi jäädä kyllä haaveeksi.

0
+1
0
-1
0
0
7.4.2020, 22:25
+38
Liittynyt:
7.8.2017, 18:09
Viestejä:
59

Kiitos R.W. (taas kerran) ! :)

0
+1
0
-1
0
0
14.4.2020, 09:10
+864
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1180

Jarkko "Random Walker" Aho: Helsingin pörssin arvostus ja kiinnostavimmat osakkeet koronakriisin keskellä

"Tässä kirjoituksessa keskityn tarkastelemaan markkinoiden ja yksittäisten osakkeiden arvostusta. En ota varsinaisesti kantaa koronatilanteen etenemiseen tai markkinoiden lyhyen aikavälin suuntaan, vaan lähestyn arvostusta puhtaasti fundamenttipohjalta. Käyn läpi muutaman useasti aiemminkin esittämäni graafin, jotka olen päivittänyt viimeisimmillä tilinpäätöstiedoilla ja tämän hetken (9.4.2020) osakekursseilla."

3
+1
0
-1
3
0
12/25
14.4.2020, 12:36
0
Liittynyt:
2.5.2018, 22:10
Viestejä:
13

Moi kaikki,

Minulla heräsin tuosta uusimmasta postauksesta pari aloittelijan kysymystä (kiitos erittäin avartavasta kirjoituksesta taas kerran). Pahoitteluni jos nämä asiat on jo käyty jossain aiemmassa blogitekstissä läpi. 

Yritin soveltaa tuota kertomaasi arvonmääritysperustetta Fortumiin, jota olen seuraillut jonkin tovin.

Jos lasken Fortumin vuoden 2010 - 2019 ROE%:n keskiarvon = 15,44%, Omapääoma/osake = 14,61 EUR vuoden 2019 lopussa. Saan EPS = 2,25 EUR/osake. Nyt jos lasken 10% tuottovaatimuksella hinnan, jolla voin vielä osaketta ostaa: Arvo= 2,26/10% = 22.6 EUR

Huomasin että Fortumilla on aika iso notkahdus oman pääoman tuotossa viimeisen neljän vuoden aikana. Vuosina 2016-2019 Fortumin ROE = 7,25%. Nyt keskimääräinen EPS = 1,06 vuosilta 2016-2019. Lasken osakkeen arvon uudelleen 10% tuottovaatimuksella. 1,06/10%=10,6 EUR.

Tietenkin tämä riippuu monesta asiasta ja voi olla yksilöllistäkin mutta kumpaa laskukaavaa olisi järkevämpi käyttää? Parin viimevuoden EPS vai pitemmän ajan keskiarvo? Olettaen toki, ettei bisneksessä oli tapahtunut kovin suuria mullistuksia...

Voiko tätä kaavaa soveltaa energiayhtiöön, kuten Fortum vai onko tuo enemmän konepajojen juttu? Minkä takia fortumin ROE tippuu 2015 --> 2016 33,4%, onko syynä sähköverkkobisneksen myynti ja siitä kohonnut omapääoma?

 

 

0
+1
0
-1
0
0
27.8.2020, 11:56
+342
Liittynyt:
16.12.2013, 13:55
Viestejä:
817
2
+1
0
-1
2
0
22.10.2020, 15:36
+864
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1180

Sijoitustiedon haastattelussa Jarkko "Random Walker" Aho

"Koronan myötä pääsin vihdoin vähän isommin ostoksille. Olin tietoisesti kasvattanut käteispainoa jo parin vuoden ajan, joten romahdus oli minulle nimenomaan mahdollisuus. En myynyt maalis-huhtikuun alennusmyynneissä luonnollisestikaan mitään, vaan ostin lisää eniten aliarvostettuja salkkuyhtiöitäni. Näin jälkeenpäin on toki helppo todeta, että olisi voinut ostaa enemmänkin. Eli osto-ohjelmien ostovälit olisi pitänyt rakentaa tiheämmiksi tai panoksia olisi pitänyt nostaa kurssilaskun jatkuessa. Tämä on kuitenkin turhaa jälkiviisastelua. Kukaan tuskin odotti, että kurssit kääntyisivät nousuun niin nopeasti. Emme toki vielä tiedä, mikä on kurssien ”normaali” taso, kun korona joskus hellittää, elvytys vedetään pois ja markkinamekanismin annetaan taas toimia."

3
+1
0
-1
3
0
22.10.2020, 16:28
+44
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
55

Sijoitustieto kirjoitti:

Sijoitustiedon haastattelussa Jarkko "Random Walker" Aho

" Exeliä ja Nordeaa olin tankannut jo vähän aiemmin eivätkä niiden kurssit laskeneet maaliskuussa enää niin paljon kuin olisin toivonut."

Sori, mutta ihan pakko - onko tämä jokin uusi strategia jota en ole oikein sisäistänyt? 

0
+1
0
-1
0
0
16/25
22.10.2020, 17:13
+177
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
335

Jarkko Aho mainitsee tuossa haastattelussaan:

Jos riskin ottamisesta ei makseta riittävästi, miksi ihmeessä lähtisin sitä ottamaan. Olenkin vasta viime vuosina sisäistänyt kunnolla, ettei sijoittamisessa ole kyse vain salkun tuotosta, vaan tuotto-riski-suhteesta.

Olen itse sisäistänyt tämän niin, että salkun osakkeiden keskimäärin 4% vuotuisella osinkotuotolla verojen jälkeen, niiden alkuperäisen hankintamenon (menettämisen) riski on viidessä vuodessa vähentynyt 20% eli viidenneksen alkuperäisestä, ostohetken riskistä.

Mitä pidempään osinko-osaketta pitää, sitä vähemmän hankintahetken "oikealla" hinnalla merkitystä. Plussaa tietysti on, jos osakkeen kurssi pitoaikana nousee yli inflaation, mutta päiväkurssilla ei ole merkitystä jos ei aio myydäkään.

0
+1
0
-1
0
0
23.10.2020, 04:18
+15
Liittynyt:
13.5.2018, 23:44
Viestejä:
12

Ei varsinaisesti lisää luottamusta, jos mestari tulee lokakuussa kertomaan, että maaliskuussa tuli naulattua ostot pohjilta...

Mutta vastuu on viimekädessä lukijoilla, niinkuin yleensäkin.

 

5
+1
1
-1
5
1
23.10.2020, 09:12
+44
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
55

Bingo53 kirjoitti:

Mitä pidempään osinko-osaketta pitää, sitä vähemmän hankintahetken "oikealla" hinnalla merkitystä. Plussaa tietysti on, jos osakkeen kurssi pitoaikana nousee yli inflaation, mutta päiväkurssilla ei ole merkitystä jos ei aio myydäkään.

Minkä tahansa asian hinnalla on merkitystä, sillä kaikki mitä laitat ko. asiaan, on pois muualta. Eli sen ylihinnan ja oikean arvon erotuksen voit laittaa töihin muualle. Mitä pidempään sitä aiot pitää, sitä pidempään se maksettu liikaraha ehtii mahdollisesti kumuloitua muualla.

0
+1
0
-1
0
0
23.10.2020, 10:13
+90
Liittynyt:
7.6.2016, 19:22
Viestejä:
25

Kiitos kaikille kommenteista! Tässä jatkopohdintaani esille nostamienne ajatusten pohjalta. 

big bad bear kirjoitti:

 

Sijoitustieto kirjoitti:

Sijoitustiedon haastattelussa Jarkko "Random Walker" Aho

" Exeliä ja Nordeaa olin tankannut jo vähän aiemmin eivätkä niiden kurssit laskeneet maaliskuussa enää niin paljon kuin olisin toivonut."

 

Sori, mutta ihan pakko - onko tämä jokin uusi strategia jota en ole oikein sisäistänyt? 

En ole ihan varma mitä loppujen lopuksi ihmettelet, mutta tuo kohta vaatinee joka tapauksessa vähän tarkennusta. Ilmaisin asian haastattelussa vähän turhan suoraviivaisesti ja epäselvästi. Yritin sanoa sitä, että Exelin ja Nordean osto-ohjelmat olivat käynnissä jo ennen maaliskuun koronaromahdusta eikä kummankaan yhtiön kurssi laskenut niin alas, että olisin halunnut ostaa maaliskuussa lisää (aiemmat ostoni olivat jo osuneet niin lähelle kyseisten yhtiöiden pohjahintoja). En siis jatkanut Exelin ja Nordean osto-ohjelmia koronapohjille asti. Maaliskuussa halusin allokoida pääomaa muihin näkemykseni mukaan parempiin kohteisiin enkä toisaalta halunnut kasvattaa Exelin ja Nordean painoa salkussani liian suureksi. Jos ihmettelet, miksi ylipäätään ostan laskeviin kursseihin, selitys tulee ihan suoraan strategiastani. Pyrin ostamaan riittävän laadukkaita yhtiöitä aina kun niitä saa näkemykseni mukaan selkeällä aliarvostuksella ja pitämään osakkeet pitkään. Koska aikajänteeni on hyvin pitkä, minun ei tarvitse olla huolissaan väliaikaisesta kurssilaskusta. Jos yhtiö on terve, kannattava ja vähävelkainen, kurssi kyllä kääntyy ennemmin tai myöhemmin. 

Bingo53 kirjoitti:

Jarkko Aho mainitsee tuossa haastattelussaan:

Jos riskin ottamisesta ei makseta riittävästi, miksi ihmeessä lähtisin sitä ottamaan. Olenkin vasta viime vuosina sisäistänyt kunnolla, ettei sijoittamisessa ole kyse vain salkun tuotosta, vaan tuotto-riski-suhteesta.

Olen itse sisäistänyt tämän niin, että salkun osakkeiden keskimäärin 4% vuotuisella osinkotuotolla verojen jälkeen, niiden alkuperäisen hankintamenon (menettämisen) riski on viidessä vuodessa vähentynyt 20% eli viidenneksen alkuperäisestä, ostohetken riskistä.

Mitä pidempään osinko-osaketta pitää, sitä vähemmän hankintahetken "oikealla" hinnalla merkitystä. Plussaa tietysti on, jos osakkeen kurssi pitoaikana nousee yli inflaation, mutta päiväkurssilla ei ole merkitystä jos ei aio myydäkään.

Hankintahinnalla on aina merkitystä sijoittajan tuottoon eikä merkitys pienene sijoitusajan pidentyessä. Mitä halvemmalla osakkeen ostaa, sitä korkeampi on osinkotuotto. Osinkojen tuleva kasvu ei riipu millään tavalla ostohetken osinkotuotosta, joten korkeampi osinkotuotto johtaa aina korkeampaan kokonaistuottoon (kokonaistuotto = osinkotuotto + osinkojen kasvu). Toki jos ajattelet asiaa esittämälläsi tavalla, riski sijoitetun pääoman häviämisestä pienenee sitä mukaa, kun saat pääomaa takaisin osinkojen muodossa. 

Pave kirjoitti:

Ei varsinaisesti lisää luottamusta, jos mestari tulee lokakuussa kertomaan, että maaliskuussa tuli naulattua ostot pohjilta...

Mutta vastuu on viimekädessä lukijoilla, niinkuin yleensäkin.

 

Olet täysin oikeassa siinä, että vastuu on aina lukijalla. Mutta jos aidosti koet, että kirjoitukseni tai ajatukseni ylipäätään ovat epäluotettavia, olen epäonnistunut viestinnässäni pahasti (olettaen, että seuraat kirjoituksiani aktiivisesti). Olen pyrkinyt kertomaan tekemisistäni ja ajatuksistani aina täysin rehellisesti ja melko avoimestikin. Mielestäni sijoittamiseen kuitenkin kuuluu tietty yksityisyys, joten ihan kaikkia yksityisohtia en ole koskaan avannut. Mutta rehellisyydesta ei voi koskaan tinkiä. Muutenhan kaikelta kirjoittelulta katoaisi pohja pois.  

Kuten haastattelussa tuon esille, olen kertonut maaliskuun ostoistani reaaliaikaisesti täällä blogin puolella. Kirjoitan myös Nordnetin blogissa, jonne olen laatinut tänä vuonna useammankin yhtiöanalyysin minua kiinnostavista yhtiöistä. Jokaisen analyysin yhteydessä olen kertonut avoimesti, olenko itse ostanut tai löytyykö kyseinen yhtiö salkustani. Kirjoitan kolumneja myös Kauppalehdessä, jossa käsittelin koko maalis-huhtikuun ajan koronatilannetta ja pohdin näkemykseni mukaisia toimintavaihtoehtoja. Viime vuoden lopulla kerroin jopa iltapäivälehdissä, että olin kasvattanut käteispainoa merkittävästi ja odottelin parempia ostokelejä. En siis koskaan ole halunnut salata näkemyksiäni, päinvastoin. Olen välillä jopa liiankin innokas ja pitkäsanainen kommentaattori.

Kommenttisi luottamuksen puutteesta pistää oikeasti miettimään, sillä koen olevani monesti jopa liian avoin. Tämä ei ole aina hyvä asia omien sijoitustuottojen kannalta. Sijoittajan ei koskaan pitäisi kertoa omista ostosuunnitelmistaan ennen kuin on ostonsa tehnyt. Muutenhan on riskinä, että kurssi nousee ennen kuin on itse ehtinyt ostoksille. Tästä huolimatta olen hyvin usein kertonut etukäteen myös suunnitelmistani. Piensijoittajan sanomiset eivät tietenkään vaikuta kurssiin suoraan, joten riski on tässä mielessä toki olematon. Oli miten oli, koen olevani tässä suhteessa jopa poikkeuksellisen rehellinen.  

Olen siinä mielessä ihanteellisessa asemassa, että teen sijoituksia vain omaan lukuuni ja edustan kirjoituksillani vain itseäni. Voin siis aidosti kertoa mitä mieltä olen tai mihin osakkeisiin olen sijoittanut. Mikään pankki tai muu finanssialan toimija ei laita sanoja suuhuni. Nykypäivänä, kun sijoitusalan ammattilaisten sääntely on mennyt entistä tarkemmaksi, suora puhe on jopa aika harvinaista. En tietenkään väitä, etteivät alan ammattilaiset ole rehellisiä, mutta he eivät välttämättä aina uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä on täysin ymmärrettävää. Jos minulla on mahdollisuus puhua suoraan ja täysin rehellisesti, miksi ihmeessä yrittäisin jotain muuta.

Kun aikoinaan reilu kymmenen vuotta sitten aloitin blogini, se oli ensisijaisesti paikka, jonne tallensin omia "muistiinpanojani". Homma on toki mennyt noista ajoista eteenpäin ja juttuihin tulee panostettua nykyään paljon enemmän, mutta perusajatus on taustalla ollut aina sama. Jos teen yhtiöstä analyysin tai kirjoitan siitä mitä olen ostanut, saan selvitettyä omia ajatuksiani ja dokumentoitua omaa sijoitustoimintaani. Jos joku lukijoista saa samalla inspiraatiota ja ajatuksia omaan toimintaansa, mikäs sen parempi.   

Todettakoon vielä loppuun se, etten todellakaan "naulannut ostoja pohjilta". Hajautan ostoni ajallisesti osto-ohjelmien avulla, jolloin pääsen viimeisillä ostoilla suunnilleen pohjalle, mutta keskihankintahinta jää aina hieman korkeammaksi. Toisekseen käytin maalis-huhtikuussa vain osan kassastani, vaikka olisi pitänyt ostaa paljon enemmän. Mielestäni korostin haastattelussa myös tätä. Viestintä todellakin on vaikea laji, eikä kaikkea saa välttämättä aina puettua sanoiksi niin kuin haluaisi.

R.W. 

 

 

 

25
+1
0
-1
25
0
20/25
23.10.2020, 10:19
+177
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
335

Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

Hankintahinnalla on aina merkitystä sijoittajan tuottoon eikä merkitys pienene sijoitusajan pidentyessä. Mitä halvemmalla osakkeen ostaa, sitä korkeampi on osinkotuotto. Osinkojen tuleva kasvu ei riipu millään tavalla ostohetken osinkotuotosta, joten korkeampi osinkotuotto johtaa aina korkeampaan kokonaistuottoon (kokonaistuotto = osinkotuotto + osinkojen kasvu). Toki jos ajattelet asiaa esittämälläsi tavalla, riski sijoitetun pääoman häviämisestä pienenee sitä mukaa, kun saat pääomaa takaisin osinkojen muodossa. 

Todettakoon vielä loppuun se, etten todellakaan "naulannut ostoja pohjilta". Hajautan ostoni ajallisesti osto-ohjelmien alulla, jolloin pääsen viimeisillä ostoilla suunnilleen pohjalle, mutta keskihankintahinta jää aina hieman korkeammaksi. 

R.W. 

Näinhän se on, hankintahinnalla on merkitystä kokonaistuottoon - en ole siitä eri mieltä. Kysymys onkin siitä milloin on oikea ostohetki. Asiaa voi tarkastella vaikka Nordean osalta ja kysyä onko tänään oikea hetki ostaa Nordeaa? Eli onko hinta nyt alhainen vai korkea?

Nordean hinta on nyt kesän jälkeen pysytellyt 6,50 euron ympärillä. Laskennallinen osinkotuotto on 12% ja P/E luku noin 24. Osinkotuoton perusteella kurssi näyttää houkuttelevalta, mutta tuloksenteon suhteen kurssi olisi korkea. 52 viikon aikana kurssi on vaihdellut 4,39 - 8,19 välillä. Kysymys onkin: pitäisikö jäädä odottelemaan, että kurssi laskee kuuden pintaan vai ostaa sitä nyt puoli euroa kalliimmalla eli lyhyen ajan keskiarvoon?

Pankkipuolella voi olla edessä kovat ajat suhdanteesta johtuen, mutta toisaalta Nordea on myös tehostanut toimiaan. Onko Nordean hinta nyt halpa vai kallis - kuka sen sanoo?

Tässä tulee eteen ajallisen hajautuksen ajatus, josta R.W. mainitseekin ja tuo esiin myös keskihinnan. Omasta mielestäni on parempi yhtiön tutkittuaan ostaa sitä pieni erä ja antaa ajan kulua. Jos yhtiö pidemmässä jaksossa on näyttää edelleenkin hyvältä ja osingot nousevilta, sitä ostetaan lisää aina pohjilta ja alennetaan hankintahintojen summaa. Näin olen tehnyt kesästä asti Cibuksen kanssa, josta minulla on koko ajan alarajalle viritetty ostomääräys pienelle erälle. Kun se napsahtaa, laitan toisen pari viikkoa taas eteenpäin. Niin positio vähitellen kertyy.

Pohjilta ostossa on myös vaaransa. Olen keräillyt Royal Dutch Shelliä edulliseen hintaan ja asiassa voi kulua melkoinen aika ennen kun hinta palautuu pitkäaikaisen tuloksen teon tasalle. Kukapa sen tietää - aika näyttää, hinta kyllä on nyt alhainen.

Pointti tässä on, että on parempi ostaa melko hyvällä hinnalla käytettävissä olevien tietojen perusteella kuin jättää ostamatta, jolloin ei tienaa mitään.

0
+1
0
-1
0
0
23.10.2020, 17:05
+24
Liittynyt:
4.11.2018, 18:02
Viestejä:
78

Korona kuoppa oli toki odottamattoman lyhyt, mutts jos tälläinen tavan tuulipuku sijoittaja älysi painaa ostonappia harvase päivä, niin en epäile hetkeäkään, etteikö Jarkko olisi näin tehnyt. Toivottavasti jatkat samaan malliin. Olen kovasti tykästynyt sjnun kirjoituksiin. Muutama ajatus Konecraned/Cartotecin yhdistymisestä kelpaisi.

0
+1
0
-1
0
0
23.10.2020, 18:06
+15
Liittynyt:
13.5.2018, 23:44
Viestejä:
12

Terve Jarkko.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Hätäisesti tartuin tuohon yksittäiseen lainaukseen, enkä käynyt lukemassa koko juttua, josta asiayhteys olisi selvinnyt. Postaukseni oli asiaton. Anteeksi.

-Pave

 

9
+1
0
-1
9
0
24.10.2020, 09:32
+282
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
231

Tämä oli erityisen kauniisti (ja totuudenmukaisesti) sanottu:

"Random Walkerin tavoitteena on välittää kansankapitalismin ilosanomaa ja saada jokainen vaurastumaan ilman, että keneltäkään tarvitsee ottaa mitään pois"

Sijoittamisesta tuntuu kaikilla olevan mielipide ja niillä joilla ei ole muuta kuin mielipiteensä, mielikuva sijoittamisesta on pokeripöytä, johon potin tuovat pelaajat ja jokainen nollasummapelin voitto on muilta pois.

On hienoa, että Jarkko jaksaa sanoa suomeksi markkinatuotosta ja hyvän osakepoimijan jopa sen ylittävästä tuotosta. Vieläkään ei näytä olevan kovin julkista tietoa, että se ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin tulon saajan lisäksi myös työllistyneille ja verottajan tulonsiirtojen kohteille lisää.

Onko ollut harkinnassa julkaisualustojen laajentaminen lähinnä meidän salaseuraan jo vihkiytyneiden mediasta valtaväestön lukemaan mediaan? Tyylilajia pitäisi tietenkin säätää arvon määrityksestä perusteisiin, mutta pelkään pahoin että sijoittajien keskenään jakamat arvonmääritysmenetelmät eivät tavoita kovin paljon uusia lukijoita?

0
+1
0
-1
0
0
26.10.2020, 12:25
+10
Liittynyt:
12.12.2014, 18:08
Viestejä:
39

Moi R.W!

Kiitokset hyvistä kolumneista, on tullut luettua. 

Onko sinulla kirjallisuusvinkkejä(tai muita hyviä lähteitä), jos haluaisin oppia tekemään (ja ymmärtämään) samantyylisiä analyysejä kun mitä olet tehnyt nordnetin puolella esim. Sammosta, Wärtsilästä ja Nesteestä? Englanti ja Suomi käy yhtä hyvin kielinä. smiley

 

 

0
+1
0
-1
0
0
6.11.2020, 15:29
+90
Liittynyt:
7.6.2016, 19:22
Viestejä:
25

Kiitos taas uusista kommenteista! 

Bingo53 kirjoitti:

Näinhän se on, hankintahinnalla on merkitystä kokonaistuottoon - en ole siitä eri mieltä. Kysymys onkin siitä milloin on oikea ostohetki. Asiaa voi tarkastella vaikka Nordean osalta ja kysyä onko tänään oikea hetki ostaa Nordeaa? Eli onko hinta nyt alhainen vai korkea?

Absoluuttisesti oikea ostohetki tietenkin selviää vasta jälkikäteen, kuten tiedämme. Siksi yritän itse lähestyä ajoittamisen ongelmaa sijoitusprosessin kautta. On turha keskittyä niihin asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Sijoittaja ei voi vaikuttaa siihen mihin kurssi suuntaa oston jälkeen, mutta hän voi vaikuttaa siihen, että toteuttaa omaa sijoitusstrategiaa kurinalaisesti ja ostaa suotuisten todennäköisyyksien vallitessa.

Tästä päästäänkin yhteen suosikkiaiheistani eli sijoitustoiminnan systemaattisuuteen. Jokainen oman strategian mukainen ostopäätös on onnistunut riippumatta siitä, miten osakekurssi kehittyy oston jälkeen. Voi hyvin olla, että kurssi laskee, mutta tällöin on kyse sattumasta. Ajan ja toistojen myötä sattuman vaikutus pienenee ja sijoitusstrategia alkaa tuottaa (olettaen, että strategia on lähtökohtaisesti järkevä).

Otit Nordean esimerkiksi, joten palaan vielä siihen. Tein sijoitusurani ensimmäiset Nordea-ostot viime vuonna, kun kurssi putosi 5,5 euroon. Kurssi jatkoi ostoni jälkeen laskuaan, mutta pidin sijoituspäätöstäni silti hyvänä, sillä olin ostanut strategiaani sopivaa yhtiötä tavoitteideni mukaisella tuotto-odotuksella (sisältäen itselleni riittävän turvamarginaalin). Olin siis mielestäni tehnyt sen hetken tiedon valossa laadukkaan sijoituspäätöksen. Voi olla, että Nordealta tulee tänään, huomenna tai kuukauden päästä tiedote, joka muuttaa sijoituscasen heikommaksi. Mutta se ei tee aiempaa päätöstäni huonoksi. Kun markkinoille tulee uutta informaatiota, tarkastelen sijoitusta uudemman kerran ja teen uuden päätöksen (ostanko lisää, pidänkö vanhan position vai myynkö osakkeet). Jos olisin hätiköinyt ja mennyt ostamaan osaketta kalliimmalla jo aikaisemmin (vaikkei tuotto-riski-suhde olisi ollut omaan makuuni riittävän hyvä), olisin tehnyt virheen.

Mutta mikä sitten on oikea tuotto-riski-suhde, saatat kysyä. Tähän ei kukaan voi antaa toisen puolesta vastaista. Jokaisen on mietittävä se itse omista lähtökohdistaan. Mutta pelkkää kurssikäppyrää tuijottamalla asia ei selviä. Jotta ymmärrät mitä tarkoitan, kuvaan ajoittamisen problematiikkaa vielä vähän konkreettisemmin hyvin yksinkertaisen osinkotuottoon perustuvan arvosijoitusstrategian avulla. Sijoittaja voi toteuttaa arvosijoitusstrategiaa esimerkiksi niin, että ostaa aina, kun osakkeen tuotto-odotus (osinkotuotto + osinkojen kasvu) on kaksi prosenttiyksikköä tavanomaista korkeampi. Koska kasvu ei riipu osakkeen pörssihinnoittelusta, pelkistyy ajoittamisongelma (tässä esimerkissä) sopivan osinkotuoton määrittämiseen. Kuvitellaan, että sijoittaja olettaa osingon kasvavan keskimäärin 5 prosenttia vuodessa ja osinkotuotto on normaalisti (neutraalilla hinnoittelulla) 4 prosenttia (eli tuotto-odotus 9 prosenttia). Sijoittaja noudattaa strategiaansa eli tekee hyvän sijoituspäätöksen, jos ostaa aina, kun hinta putoaa 6 prosentin osinkotuottoa vastaavalle tasolle (”normaalilla” osingolla laskettuna). Jos sijoittaja lähtökohtaisesti kokee, että näin suurella turvamarginaalilla (ostohetken osinkotuotto miinus neutraali osinkotuotto) hän saa riittävän kompensaation ottamastaan riskistä, sijoitus kannattaa aina tehdä. Vaikka kurssi laskisi oston jälkeen, se ei muuttaisi jo ostettujen osakkeiden tuotto-odotusta (olettaen, ettei kurssilasku johdu yhtiön pitkän aikavälin näkymien heikentymisestä).

Esimerkkiin viitaten, osinkojen kasvua ei tietenkään voi yksittäisten osakkeiden kohdalla tietää tarkasti tästä ikuisuuteen asti, mutta kovin pahasti ei voi mennä pieleen, jos osinkojen kasvun olettaa lähelle yleistä talouskasvua. ”Normaali” osinkokaan ei ole mikään luku, jonka voisi katsoa suoraan jostain, mutta yhtiön hyvä tuntemus auttaa tekemään vähintäänkin valistuneita arvioita. Joka tapauksessa tämä kaikki vaatii sijoittajalta näkemyksen ottamista, mutta siitähän osakepoiminnassa juuri on kyse. Pointtini on se, että ensin kannattaa muodostaa näkemys ja siihen perustuvat oletukset (kasvu, osinkopotentiaali jne.), jonka jälkeen itselle oikean ostohinnan määrittäminen on vain tekniikkaa. Ostohinta on ikään kuin automaattinen lopputulos, kun ajatustyö on ensin tehty.

Totta kai oston jälkeinen mahdollinen kurssilasku voi harmittaa ja se menee helposti tunteisiin. Myöhemmin ostamalla olisi saanut vieläkin paremman tuotto-odotuksen. Syyllistyn tällaiseen ajatteluun itsekin, vaikka pitkäjänteisen fundamenttisijoittajan näkökulmasta tällainen harmittelu on täysin turhaa. Toteuttamalla järkiperäistä sijoitusstrategiaa, eli ostamalla suunnitelman mukaisesti, sijoittaja yltää pitkällä aikavälillä vähintäänkin hyvin lähelle omia tuottotavoitteitaan (tai ainakin todennäköisyys tälle on hyvin suuri, kunhan tavoitteet ovat maan pinnalla). Järkiperäisellä sijoitusstrategialla pääsee tuskin koskaan kaikkein parhaimpiin tuottoihin. Parhaaseen tuottoon nimittäin yltävät ne sijoittajat, jotka sattumalta ostavat juuri kurssien pohjalla. Sijoittajia on niin paljon, että pidemmälläkin aikavälillä joku osuu ostoillaan aina pohjille ilman mitään strategiaa. Mutta sattuma ei ole sijoitusstrategia ja sattuman varaan heittäytymällä polttaa helposti näppinsä. Ainakin itse tavoittelen mieluummin pitkässä juoksussa jonkin verran indeksiä parempaa tuottoa hyvin suurella todennäköisyydellä kuin nopeaa jättipottia, johon liittyy merkittävä riski pääoman menettämisestä.

Jos ostojen jälkeinen mahdollinen kurssilasku pelottaa, kannattaa keskittyä erityisesti turvamarginaaliin. Sen suuruutta säätämällä sijoittaja voi vaikuttaa ostojen jälkeisen kurssilaskun todennäköisyyteen. Mitä enemmän kurssilasku pelottaa tai mitä suuremman tuoton sijoittaja haluaa ottamastaan riskistä, sitä isommaksi turvamarginaali tulee asettaa. Koska jo pelkästään turvamarginaalien suuruus vaihtelee sijoittajien kesken, kukaan muu kuin sijoittaja itse ei voi sanoa, mikä on oikea ostohinta.

Jos sijoittaja huomaa, että kurssi laskee usein voimakkaasti sen jälkeen, kun hän on ostanut, strategiassa tai strategian soveltamisessa on lähtökohtaisesti jokin pielessä. Turvamarginaali ei välttämättä ole riittävä osakkeen tavanomaiseen kurssiheiluntaan nähden tai sijoittaja on yliarvioinut osinkojen kasvun ja määrittänyt osakkeen ”oikean” arvon siksi liian korkeaksi. Vasta kokemuksen kautta olen itsekin oppinut hahmottamaan esimerkiksi eri toimialojen käyttäytymistä suhdannekierron eri vaiheissa tai tekemään järkeviä oletuksia pitkän aikavälin kasvusta.

Muistan hyvin, kuinka kaltaisilleni arvosijoittajille hieman naureskeltiin, kun emme pariin vuoteen ennen koronaromahdusta ostaneet juuri mitään. Monet kommentoijat olivat sitä mieltä, että turvamarginaali on ihan liian suuri emmekä pääse koskaan ostoksille. No, sitten tuli korona ja etenkin konepajat laskivat sellaista kyytiä, että turvamarginaaleista mentiin läpi yhdessä hujauksessa. Korona tietysti oli ihan uusi asia, jota ei voinut ennustaa, eikä ihan vastaavaa ehkä enää nähdä. Mutta romahduksia nähdään. Syy vain tulee olemaan joku toinen. Siksi turvamarginaalista kannattaa pitää kiinni. Esimerkiksi nyt teknologiabuumin huipulla voi tuntua ihan realistiselta olettaa, että kaikki tekno-osakkeet kasvavat 30 prosenttia vuodessa hamaan tappiin asti. Tällaisiin oletuksiin perustuva sijoittaminen ei tietenkään ole järkevää. Jos näin olettaa ja jättää turvamarginaalit pois, polttaa näppinsä enemmin tai myöhemmin.

luxa kirjoitti:

Korona kuoppa oli toki odottamattoman lyhyt, mutts jos tälläinen tavan tuulipuku sijoittaja älysi painaa ostonappia harvase päivä, niin en epäile hetkeäkään, etteikö Jarkko olisi näin tehnyt. Toivottavasti jatkat samaan malliin. Olen kovasti tykästynyt sjnun kirjoituksiin. Muutama ajatus Konecraned/Cartotecin yhdistymisestä kelpaisi.

En ole sen syvällisemmin vielä miettinyt Konecranesin ja Cargotecin fuusiota, mutta muutaman sanan voin sanoa.

Voisin luonnehtia ensireaktiotani melko neutraaliksi tai varovaisen positiiviseksi. En lähtökohtaisesti ole näin isojen yritysjärjestelyjen kannattaja, sillä usein synergiat jäävät pienemmiksi kuin aluksi uskotaan. Pienikin synergia on toki parempi kuin ei mitään, mutta usein isojen järjestelyjen aikana johdon fokus varsinaiseen liiketoimintaan ja asiakkaisiin heikkenee, jolloin fuusioiden nettovaikutus kääntyykin negatiiviseksi. Konecranes ja Cargotec ovat kuitenkin hyvin johdettuja yhtiöitä, mikä tietenkin pienentää tämän tyyppistä riskiä.

Yhtiöt ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa (niin liikevaihdolla kuin liikevoitollakin mitattuna), mutta pidän Konecranesia hieman Cargotecia parempana yhtiönä, joten osakkeiden vaihtosuhde (molempien yhtiöiden omistajille 50 prosenttia uudesta yhtiöstä) suosii mielestäni hieman Cargotecin osakkeenomistajia. Tämä toki on vain oma mielipiteeni. Joka tapauksessa synergiapotentiaalia löytyy mielestäni ihan riittävästi, joten pidän Konecranesin osakkeet mielelläni salkussa ja jään rauhalliseen tyyliini odottamaan mitä tuleman pitää.

Pave kirjoitti:

Terve Jarkko.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Hätäisesti tartuin tuohon yksittäiseen lainaukseen, enkä käynyt lukemassa koko juttua, josta asiayhteys olisi selvinnyt. Postaukseni oli asiaton. Anteeksi.

-Pave

Nyt ymmärrän kommenttisi paremmin. Varsinkin näin some-aikakaudella sitä helposti tarttuu vain otsikoihin tai yksittäisiin lainauksiin, joiden perusteella saa helposti väärän kuvan.

Mutta ihan hyvä, että pääsin avaamaan omaa taustaani ja motiivejani samalla myös muille, jotka eivät ole kirjoituksiini aiemmin tutustuneet.

Teknokraatti kirjoitti:

Tämä oli erityisen kauniisti (ja totuudenmukaisesti) sanottu:

"Random Walkerin tavoitteena on välittää kansankapitalismin ilosanomaa ja saada jokainen vaurastumaan ilman, että keneltäkään tarvitsee ottaa mitään pois"

Sijoittamisesta tuntuu kaikilla olevan mielipide ja niillä joilla ei ole muuta kuin mielipiteensä, mielikuva sijoittamisesta on pokeripöytä, johon potin tuovat pelaajat ja jokainen nollasummapelin voitto on muilta pois.

On hienoa, että Jarkko jaksaa sanoa suomeksi markkinatuotosta ja hyvän osakepoimijan jopa sen ylittävästä tuotosta. Vieläkään ei näytä olevan kovin julkista tietoa, että se ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin tulon saajan lisäksi myös työllistyneille ja verottajan tulonsiirtojen kohteille lisää.

Onko ollut harkinnassa julkaisualustojen laajentaminen lähinnä meidän salaseuraan jo vihkiytyneiden mediasta valtaväestön lukemaan mediaan? Tyylilajia pitäisi tietenkin säätää arvon määrityksestä perusteisiin, mutta pelkään pahoin että sijoittajien keskenään jakamat arvonmääritysmenetelmät eivät tavoita kovin paljon uusia lukijoita?

Sijoittaminen tosiaan herättää tunteita ja vääriä uskomuksia on paljon. Meidän intohimoisten sijoittajien oman kuplan sisällä saattaa tuntua siltä, että kaikkihan sitä nykyään sijoittavat, mutta isossa kuvassa suomalaiset suhtautuvat edelleen hyvin kielteisesti sijoittamiseen. Toki suunta on oikea, mutta kehitys on valitettavan hidasta.   

Olen myös samaa mieltä siitä, että eri kohderyhmille pitää puhua ja kirjoittaa eri tavalla. Sijoittamisen alkeiden käsittelyä ei voi aloittaa Gordonin kaavalla tai DCF-analyysilla. Joka tapauksessa oman talouden hallinnan ja sijoittamisen perusteet (budjetointi, korkoa korolle, pitkäjänteisyys, riski ja tuotto, hajauttaminen jne.) tulisi opettaa ihan jokaiselle suomalaiselle. Kun jokainen ymmärtäisi edes alkeet, maassamme alkaisi tapahtua ihmeitä. Perusasioilla pääsee sijoittamisessa jo todella pitkälle. Kaikki muu on hienosäätöä eli kirsikka kakun päällä meille, jotka näemme sijoittamisen mielenkiintoisena harrastuksena ja haluamme oppia koko ajan lisää tullaksemme paremmiksi sijoittajiksi.

En tiedä onko Kauppalehtikään mikään valtamedia (vai lukevatko sitäkin vain taloudesta valmiiksi kiinnostuneet), mutta kirjoitan myös sinne. Pyrin aina kirjoittamaan asiapitoisia ja sijoittajia aidosti hyödyttäviä juttuja, mutta Kauppalehden tekstini ovat kuitenkin huomattavasti kevyempiä kuin vaikka nämä täällä Sijoitustiedossa kirjoittamani jutut ja toivon niiden siksi kiinnostavan muitakin kuin kovimpia sijoitusnörttejä. Joka tapauksessa Kauppalehden lukijakunta on laajempi kuin täällä Sijoitustiedossa ja satunnainen talousmedian kuluttaja eksyy todennäköisemmin Kauppalehden kuin Sijoitustiedon sivuille.   

Satunnaisesti tulee kirjoiteltua (tai annettua haastatteluja) myös iltapäivälehtiin, mutta tämän tyyppiset jutut eivät ole suosikkejani. Kuten tiedämme, näissä mennään enemmän viihteellisyys edellä, vaikka haluaisin itse keskittyä asiaan. En ole koskaan ollut kiinnostunut oman egoni pönkittämisestä (tästä juontaa juurensa myös se, että kirjoitin alun perin vain nimimerkillä), vaan motiivini kumpuavat aidosta intohimosta sijoittamista kohtaan. Sijoittamiseen kannustaminen ja suomalaisten sijoitusosaamisen kehittäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja kaikkihan me haluamme kokea tekevämme merkityksellistä työtä. Asia on mielestäni niin tärkeä, että on syytä käyttää joka ikinen mahdollisuus, jossa sijoittamista voi tuoda esille. Silloin tällöin tulee kutsuja myös radioon tai erilaisiin podcasteihin, ja jos vain aikatauluihini sopii, pyrin nämäkin tilaisuudet aina hyödyntämään.

Parin viime vuoden aikana minulle on tarjottu enemmän töitä myös opetustehtävien parista. Esimerkkeinä voin mainita mm. kansalaisopistossa pitämäni sijoittamisen alkeiskurssit sekä oman talouden hoitoon ja sijoittamiseen keskittyvät seminaarit. Tätä työtä tekisin mielelläni enemmänkin ja uusia suunnitelmia tähän liittyen onkin jo mielessä. Erään yhteistyökumppanin kanssa esimerkiksi on kehitteillä yrityksille suunnattu sijoittamisen valmennusohjelma, jonka kautta työntekijät pääsevät opiskelemaan sijoittamisen perusteita. Yritysvalmennuksen lisäksi olen kiinnostunut myös sijoitusalan tutkintokoulutuksesta, ja tähän liittyen minulla on myös muutama rauta tulessa. Mutta katsotaan nyt, miten hankkeet etenevät. Joka tapauksessa tämän tyyppisille koulutuksille alkaa olla aiempaa enemmän kysyntää, joten eteenpäin on menty, vaikkei sijoittaminen kaikkien arkea vielä olekaan.   

OsinkoMasiina kirjoitti:

Moi R.W!

Kiitokset hyvistä kolumneista, on tullut luettua. 

Onko sinulla kirjallisuusvinkkejä(tai muita hyviä lähteitä), jos haluaisin oppia tekemään (ja ymmärtämään) samantyylisiä analyysejä kun mitä olet tehnyt nordnetin puolella esim. Sammosta, Wärtsilästä ja Nesteestä? Englanti ja Suomi käy yhtä hyvin kielinä. smiley

Oletan, että olet jo lukenut Laatu-, Arvo- ja Pikkugurun. Niissä käsittelemme yritysanalyysia ja osakkeen arvonmääritystä samalla tyylillä kuin noissa mainitsemissasi blogiteksteissä olen tehnyt.

Eli jos/kun perusteet ovat jo hallussa, suosittelen tutustumaan Bruce Greenwaldin ja Aswath Damodaranin tuotantoon. He ovat sijoittamisen saralla eniten omaan ajatteluuni vaikuttaneita henkilöitä. Vaikka molemmat ovat tietysti myös sijoittajia, heidän ensisijaiset meriittinsä tulevat opetuspuolelta yliopistomaailmasta. Ehkä juuri siksi pidänkin heidän tyylistään. Pedagogisesti molemmat ovat todella taitavia. Esitystapa niin kirjoissa kuin luennoissa (joita voi katsoa netistä ilmaiseksi) on todella selkeä ja vaikeatkin asiat osataan kuvata ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti. Eli vaikka kyse on akateemikoista, tyyli on hyvin maanläheinen (kun puhutaan sijoittajille suunnatusta tuotannosta, eikä heidän akateemisista tutkimuksistaan).  

Greenwaldilta kannattaa lukea ainakin ”Value Investing: From Graham to Buffett and Beyond”, jota pidän ehkä parhaimpana arvosijoittamista käsittelevänä kirjana, jonka olen koskaan lukenut. Useimmat käyttämäni analyysi- ja arvonmääritysmenetelmät perustuvat juuri Greenwaldin ajatteluun. Suosittelenkin, että luet tämän kirjan ihan ensimmäisenä.

Jos puhutaan arvonmäärityksestä yleisemmin (ei vain arvosijoittajan näkökulmasta), paras koskaan lukemani kirja on Damodaranin ”Investment Valuation: Tools and Techniques for Determining the Value of Any Asset”. Jos siis haluat oppia arvonmääritystä hyvin syvällisesti ja nähdä sen eteen vaivaa, kannattaa lukea myös tämä teos (vähintäänkin osakkeen arvonmääritystä käsittelevät osiot). En tiedä kuinka matemaattisesti suuntautunut olet, joten varoitan jo etukäteen, että kirja on yliopiston oppikirja ja sisältää todella paljon kaavoja. Sinällään kaavat eivät ole vaikeita (pitkälti peruskoulun ja lukion matematiikkaa), mutta tiedän, että moni saa allergisen reaktion joka pelkästä yhteen- ja vähennyslaskusta. Mutta koska olit kiinnostunut nimenomaan blogitekstieni kaltaisesta kaavojen pyörittelystä, uskoisin, että tämä Damodaranin kirja voisi toimia myös sinulle.

Jos et halua sukeltaa suoraan syvään päätyyn, kannattanee lukea ensin Damodaranin vähän kevyempää tuotantoa, kuten esimerkiksi ”The Little Book of Valuation: How to Value a Company, Pick a Stock and Profit” tai ”Narrative and Numbers: The Value of Stories in Business”. Tuo ensiksi mainitsemani Damodaranin kirja (Investment Valuation) on kuitenkin kokonaisvaltaisin kirja arvonmäärityksestä ja sopii hyvin käsikirjaksi, josta löytyy vastaus käytännössä jokaiseen arvonmääritystä koskevaan kysymykseen. Siksi se on mielestäni paras.

Englanninkielisistä kirjoista mainittakoon vielä ”Strategic Value Investing: Practical Techniques of Leading Value Investors” (Horan, Johnson, Robinson) sekä ”Franchise Value: A Modern Approach to Security Analysis” (Leibowitz). Ensiksi mainittu teos käsittelee kaavojen ja numeroiden pyörittelyn lisäksi myös yhtiöiden laadullista analyysia. Löysin kirjan vasta hiljattain ja innostuin siitä heti, sillä lähestymistapa analyysiin on hyvin lähellä omaani ja olen sen hyväksi havainnut. Jälkimmäistä teosta suosittelen vasta siinä vaiheessa, kun olet sisäistänyt näissä muissa mainitsemissani kirjoissa käsitellyt asiat. Leibowitz käytännössä jatkaa siitä mihin Greenwald omassa kirjassaan jää ja menee todella syvälle arvonmäärityksen hienouksiin. Olen ammentanut omiin kirjoituksiini paljon myös Leibowitzilta. Kaltaiselleni arvonmääritysnörtille kirja on helmi, mutta kuten todettu, et saa siitä varmastikaan mitään irti, ellet ensin ole sisäistänyt muiden kirjojen antia.

Suomalaisissa sijoituskirjoissa käsitellään valitettavan vähän yritysanalyysia ja arvonmääristä. Jussi Hyödyn ”Sijoittaja yritysstrategioiden pauloissa: Intohimona Nokia” on tässä mielessä erinomainen poikkeus (myös Hyödyn toinen kirja, ”Osakekeissien pauloissa: Intohimona analyysi”, on hyvä). Hyöty on sijoittamisessa pitkän linjan ammattilainen ja ajatuksen terävyydeltään ehkä paras analyytikko, jonka tiedän. Hän ei pidä itsestään meteliä ja ehkä juuri siksi hänen kirjoistaankaan ei juuri puhuta, vaikka ne ovat mielestäni suomalaisen sijoituskirjallisuuden ehdotonta kärkeä. Ymmärrän toki sen, etteivät Hyödyn kirjat ole vasta-alkajille (tai muutenkaan ihan jokaisen piensijoittajan makuun) eli kohderyhmä ei ole Suomessa kovin laaja. Osin siksi ne ovat varmasti jääneet keskustelussa taka-alalle. Mutta meille analyysista ja arvonmäärityksestä kiinnostuneille kirjat toimivat. Ensiksi mainittu kirja käsittelee Nokiaa (ikään kuin case-esimerkkinä), mutta ei yhtään haittaa, vaikkei Nokiasta olisikaan kiinnostunut. Kirjan opit ovat yleispäteviä ja Nokia toimii hyvänä käytännönläheisenä esimerkkinä läpi koko kirjan. Kirja ei ole pelkkää numeroanalyysia, vaan myös laadullista puolta esitellään paljon. Myös Hyödyn kirjoista saa parhaat ahaa-elämykset, jos on lukenut muutaman ”helpomman” arvonmäärityskirjan alle.   

Toivottavasti nämä tyydyttävät tiedon janoasi ainakin joksikin aikaa. Olisi kiinnostavaa kuulla myös oma mielipiteesi niistä kirjoista, jotka saat luettua.

R.W.

11
+1
0
-1
11
0

Sivut