Olet täällä

Kolumnit

Helsingin pörssin arvostus ja kiinnostavimmat osakkeet koronakriisin keskellä

Viime viikot ovat olleet kaikille sijoittajille kelpo muistutus osakemarkkinoiden luonteesta. Osakekurssit voivat laskea huomattavan paljon hyvin lyhyessäkin ajassa. Mitä korkeammalle arvostukset ensin nousevat, sitä jyrkemmin yleensä tullaan alas, kun jokin muutosvoima kääntää tunnelman päälaelleen. Tällä kertaa katalyyttina on toiminut koronavirus.

Viime viikot ovat olleet samalla myös muistutus suunnitelmallisuuden ja kärsivällisyyden merkityksestä. Käteiskassan ei saa antaa poltella, vaikka kunnollista ostettavaa ei tuntuisi löytyvän vuosiin. Omaa järkiperäistä suunnitelmaa ja strategiaa kannattaa noudattaa. Halpoja osakkeita etsivä arvosijoittaja ei saa menettää malttiaan ja haksahtaa ylihintaisille ostoksille, vaikka nousukausi tuntuisi kestävän ikuisesti. Laatua kohtuuhinnalla etsivä laatusijoittaja ei saa tyytyä heikkoihin yhtiöihin, jos parhaat tuntuvat kuplan huipulla liian kalliilta. On vain pakko odottaa, että tilanne muuttuu ja laatuakin alkaa taas saamaan järkevään hintaan. Pitkällä aikavälillä suunnitelmassa pysyminen johtaa aina parhaisiin tuottoihin.  

Koronaviruksesta ja sen talousvaikutuksista on jo kerrottu kaikki mahdollinen (ja vähän mahdotontakin) ja olen itsekin osallistunut keskusteluun aktiivisesti eri kanavissa. Olen myös kertonut avoimesti omien osto-ohjelmieni etenemisestä. En aio tässä kirjoituksessa enää toistaa itseäni, joten suosittelen tutustumaan aiemmin esittämiini näkemyksiin alla olevien linkkien kautta:

Tässä kirjoituksessa keskityn tarkastelemaan markkinoiden ja yksittäisten osakkeiden arvostusta. En ota varsinaisesti kantaa koronatilanteen etenemiseen tai markkinoiden lyhyen aikavälin suuntaan, vaan lähestyn arvostusta puhtaasti fundamenttipohjalta. Käyn läpi muutaman useasti aiemminkin esittämäni graafin, jotka olen päivittänyt viimeisimmillä tilinpäätöstiedoilla ja tämän hetken (9.4.2020) osakekursseilla.

Pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen:

  • Onko Helsingin pörssi edelleen edullinen vai onko aliarvostus kadonnut viime päivien kurssinousun myötä? 
  • Mitkä osakkeet ovat fundamenttiperusteisesti kiinnostavimpia juuri nyt?

Helsingin pörssin arvostus

Tarkastelen Helsingin pörssin nykyistä arvostustasoa seuraavaksi sekä P/E-luvun että P/B-luvun avulla. 

P/E-lukuun perustuva analyysi

Käsittelin huhtikuussa 2018 Nordnetin blogissa julkaistussa kirjoituksessa yksityiskohtaisesti tapaani lähestyä koko pörssin (indeksin) arvonmääritystä. Menetelmässäni indeksille lasketaan ensin niin sanottu normaali P/E, jota verrataan yhtiöiden nykyhetken markkina-arvoilla laskettuun P/E-lukuun (nykyinen P/E). En mene enää uudestaan laskennan yksityiskohtiin, vaan suosittelen lukemaan kirjoitukseni Nordnetista. Käsittelin indeksin arvonmääritystä myös elokuussa 2019 täällä Sijoitustiedossa julkaistussa kolumnissa. Tuolloin määritin Helsingin pörssin (OMXH-indeksi) normaaliksi P/E-luvuksi 16,4. Lyhyesti sanottuna normaali P/E pyrkii kuvaamaan indeksin fundamenttiperusteisesti oikeaa (neutraalia) arvostustasoa. Tällä kurssitasolla tehdyn indeksisijoituksen voi odottaa tuottavan pörssin pitkän aikavälin keskiarvon mukaisesti, nimellisesti noin 9 prosenttia vuodessa.

Seuraan itse tarkemmin Helsingin pörssin suuria ja keskisuuria yhtiöitä sekä muutamaa erityisen kiinnostavaa pienyhtiötä. Seurannassani olevien yhtiöiden (noin 50 yhtiötä) viiden vuoden keskimääräisellä tuloksella ja nykykursseilla (9.4.2020) lasketun P/E:n mediaani on 14,1. Koska suhdanne on viime vuosina ollut hyvin suotuisa, vain viiden vuoden tarkasteluun perustuvaa historiallista keskiarvotulosta voidaan pitää hieman normaalia parempana. Siksi on syytä verrata historiaan perustuvaa P/E:tä myös niin sanotulla normaalituloksella laskettuun P/E-lukuun. Olen määrittänyt jokaiselle seurannassani olevalle yhtiölle normaalin tuloksen eli tuloksen, johon uskon yhtiön yltävän hyvin pitkällä aikavälillä (keskimäärin suhdanteiden yli). Arvioni normaalituloksesta on luonnollisesti subjektiivinen. Yhtiöiden nykyisen markkina-arvon ja normaalituloksen osamääränä laskettu P/E on 15,8, mikä kuvastaa hyvin sitä, että yhtiöiden tulostaso on viime vuosina ollut tavallista parempi. Jos käytämme lukujen keskiarvoa, indeksin nykyiseksi P/E-luvuksi saadaan 15,0. Kaikkein suoraviivaisimman tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että Helsingin pörssi on tällä hetkellä (9.4.2020) noin 9 prosenttia aliarvostettu [(15,0 – 16,4)/16,4].

Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXHGI) pisteluku on tätä kirjoittaessani 21 175. Oikein arvostettuna tulisi indeksin pisteluvun olla 23 151 (21175 / 15,0 x 16,4). Kuva 1 alla esittää indeksin historiallisen kehityksen vuodesta 2009 alkaen sekä indeksin neutraalia pistelukua kuvaavan käyrän (fair value). Huomioi, ettei asteikko ole logaritminen, joten viimeisin romahdus näyttää pahemmalta kuin se ”todellisuudessa” (prosentuaalisesti) onkaan. 

Kuva 1. Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXHGI) kehitys ja indeksin neutraali arvostustaso (fair value) 2.1.2009 – 9.4.2020.

Kuvasta 1 nähdään, että ennen viime päivien rivakasta nousua indeksin aliarvostus oli suurimmillaan yli 20 prosenttia (18.3.2020). Yli puolet aliarvostuksesta on siis jo kurottu kiinni. Toisaalta indeksi on edelleen 24 prosenttia koronakriisiä edeltäneen huipun (11.2.2020) alapuolella. Tämä on kuitenkin huonompi vertailukohta. Osakkeet eivät nimittäin ole välttämättä halpoja edes 50 prosentin kurssilaskun jälkeen, jos lähtötason yliarvostus on ollut tarpeeksi suuri.   

Analyysini on luonnollisesti herkkä valituille arvoille. On makuasia, käytetäänkö nykyisen P/E:n laskennassa historiallista tulosta, normaalia tulosta vai näiden keskiarvoa. Myös valittu historiallinen tarkastelujakso vaikuttaa. Normaali P/E (16,4) ei myöskään ole mikään ”kiveen hakattu” fakta, vaan käytännössä mikä tahansa luku 15 ja 17 välistä voidaan perustella. Ei siis kannata lukkiutua yksittäisiin lukuihin, vaan indeksin aliarvostukselle kannattaa laskea jonkinlainen haarukka. Jos nykyisen P/E:n laskennassa käytettäisiin historiallista (5 v) tulosta, pörssin aliarvostus olisi 14 prosenttia. Jos puolestaan käytettäisiin normaalia tulosta, aliarvostus olisi vain noin 4 prosenttia. Johtopäätös on joka tapauksessa melko selvä: vaikka kurssit ovat korjanneet viime päivinä ylös, keskimääräinen arvostustaso on edelleen melko houkutteleva pitkäjänteiselle sijoittajalle (en ota tässä yhteydessä kantaa siihen, mikä on näkemykseni koronakriisin vaikutuksista ja osakkeiden lyhyen aikavälin suunnasta, sillä olen käsitellyt näitä teemoja muissa yhteyksissä; ks. yllä mainitut linkit).   

P/B-lukuun perustuva analyysi

Koska analyysia ei kannata koskaan perustaa vain yhteen tunnuslukuun, tarkastelen Helsingin pörssin arvostusta vielä P/B-luvun avulla. Mittaan koko markkinan P/B:n kehitystä pääasiassa kahdella eri tavalla. Yksi tapa on suhteuttaa koko pörssin markkina-arvo yhtiöiden oman pääoman tasearvojen summaan. Näin laskettuna saan P/B-luvuksi 2,0 (ks. kuva 2). Toinen käyttämäni tapa on laskea seurannassani olevien yhtiöiden (noin 50 yhtiötä) P/B-lukujen mediaani tai keskiarvo. Pidän mediaanin laskemista parempana vaihtoehtona, sillä yksittäiset ”poikkeukset” vääristävät helposti keskiarvoa. Seurannassani olevien yhtiöiden P/B-lukujen mediaani on tällä hetkellä 1,6. Kahdella eri tavalla laskettujen P/B-lukujen keskiarvoksi saadaan 1,8. Tunnusluvun pidemmän aikavälin keskiarvo (ja mediaani) on myös 1,8, joten tällä mittarilla Helsingin pörssiä voi pitää tällä hetkellä oikein arvostettuna.

On kuitenkin syytä huomioida, etteivät monetkaan yhtiöt enää sido pääomaa entiseen malliin, ja pääoman tuotot ovat siksi lähtökohtaisesti historiallisia parempia. Tästä syystä yhtiöille voi hyväksyä nykyisin hieman korkeampia P/B-lukuja. Jos nykyistä arvostusta verrataan esimerkiksi P/B-lukuun 2 (”uusi normaali”), Helsingin pörssi näyttääkin olevan 10 prosenttia aliarvostettu. P/B-luvun tarkastelu vie meidät samaan johtopäätökseen kuin P/E-lukuun perustuva analyysi yllä. Pörssi ei siis ole nyt missään nimessä kallis. Pitkäjänteinen sijoittaja voi odottaa nyt tehdylle indeksisijoitukselle keskimääräistä (noin 9 prosentin), tai vähän sitä parempaa, tuottoa.     

Kuva 2. Helsingin pörssin markkina-arvon ja yhtiöiden oman pääoman tasearvon suhteena laskettu pörssin P/B-luvun kehitys (8/2001 – 4/2020).

Kiinnostavimmat osakkeet

Tarkastelen yksittäisten osakkeiden houkuttelevuutta seuraavaksi oman pääoman tuoton (ROE) ja P/B-luvun avulla. Esittelin käyttämäni menetelmän perusidean ensimmäistä kertaa vuonna 2013 Nordnetin blogissa. Käytin samaa menetelmää houkuttelevien osakkeiden haarukointiin blogissa myös lokakuussa 2019. Tästä syystä en mene nyt sen tarkemmin menetelmän yksityiskohtiin, vaan suosittelen tutustumaan vanhoihin blogimerkintöihini. Tällä kertaa keskityn vain menetelmän soveltamiseen. Tarkastelun kohteena ovat seurannassani olevat Helsingin pörssin yhtiöt (pääasiassa suuria ja keskisuuria yhtiöitä).   

Olen asettanut yhtiöt koordinaatistoon ROE:n ja P/B-luvun perusteella ja piirtänyt yhtiöitä kuvaavien pisteiden ”keskelle” niin sanotun regressiosuoran (ks. kuva 3). Suoralla (tai hyvin lähellä sitä) olevat yhtiöt ovat oikein hinnoiteltuja. Suoran yläpuolella olevia yhtiöitä voi pitää yliarvostettuna ja alapuolella olevia aliarvostettuna. Menetelmän taustalla olevan logiikan voi ymmärtää ihan maalaisjärjellä. Korkean oman pääoman tuoton yhtiöille voi hyväksyä korkeamman P/B-luvun eli tasekertoimen, sillä yhtiöhän tekee tuottoa nimenomaan tasearvolle. Ellei yhtiön arvostus (P/B) heijastele oman pääoman tuottoa (eli yhtiö on selvästi suoran alapuolella), sitä voi pitää aliarvostettuna.

Kuvassa 3 seurannassani olevat Helsingin pörssin yhtiöt on asetettu koordinaatistoon vuosien 2013-2019 keskimääräisen ROE:n (oikaistuilla tuloksilla laskettuna) sekä vuoden 2019 lopun tasearvolla ja 9.4.2020 osakekursseilla lasketun P/B-luvun mukaisesti. Oman pääoman tuottona kannattaa aina käyttää pidemmän aikavälin keskiarvoa, joka kuvaa yksittäistä vuotta paremmin yhtiön normaalia suorituskykyä. Tästä huolimatta pelkkiin historialukuihin kannattaa aina suhtautua kriittisesti ja tarkistaa onko yhtiön liiketoiminnassa tapahtunut muutoksia, joiden myötä tulevaisuus ei enää ole historian kaltainen. Joissakin tapauksissa historialukuja on syytä korjata suuntaan tai toiseen sijoittajan omien tulevaisuuden arvioiden perusteella.

Tässä markkinatilanteessa on erityisen vaarallista käyttää esimerkiksi vuoden 2019 toteumalukuja, jotka todennäköisesti ovat normaalia parempia. Tämän tai ensi vuoden analyytikkoennusteillakaan ei tee mitään. Ne ovat väistämättä normaalia huonompia. Sijoittajan (jonka jo määritelmällisesti tulisi olla pitkäjänteinen) pitää aina arvioida yhtiön keskimääräistä suorituskykyä suhdanteiden yli, sillä yhtiön arvo riippuu vain hyvin vähän yksittäisen vuoden tuloksesta. Osakekurssit eli osakkeiden hinnat toki heiluvat lähitulevaisuuden tulosennusteiden mukaan, mutta tällä ei ole mitään tekemistä yhtiöiden todellisten arvojen kanssa.   

Kuva 3. Helsingin pörssin houkuttelevimmat suuret ja keskisuuret yhtiöt ROE:n (7 vuoden keskiarvo) ja P/B-luvun (2019) perusteella.

ROE:n ja P/B-luvun mekaanisen tarkastelun perusteella Helsingin pörssin tämän hetken houkuttelevimmat suuret ja keskisuuret yhtiöt ovat TietoEVRY, Ponsse, Noho Partners, Konecranes ja Wärtsilä. On kuitenkin syytä huomata, ettei ROE:en ja P/B-lukuun perustuva analyysi ota lainkaan kantaa yhtiöiden velkaisuuteen. Etenkin nykyisessä markkinatilanteessa pahasti velkaantuneiden yhtiöiden arvostus (P/B) on syystäkin matala.

Korona on iskenyt pahasti ravintolayhtiö NoHo Partnersiin ja yhtiön koko tulevaisuus on vaakalaudalla. Kovalla velkavivulla päin seinää ajaneen yhtiön arvostus on täysin ansaitusti matala. Velkaisuuden tarkastelu tiputtaakin yhtiön pois houkuttelevien kohteiden listalta.

It-palveluyhtiö TietoEVRY:n kohdalla analyysia vaikeuttaa EVRY-yrityskauppa, jonka takia historiallinen ROE ei enää kuvaa fuusioyhtiön pääoman tuottoa. Historiallinen 24 prosentin ROE on todella paljon yläkanttiin. Tästä syystä myös TietoEVRY voidaan pudottaa pois houkuttelevien yhtiöiden listalta.  Jäljelle jää kolme mielenkiintoista konepajaa, joiden osakekurssit ovat tippuneet melkoisesti huippunoteerauksistaan.

Ponsse

Metsäkonevalmistaja Ponsse on mielestäni yksi Helsingin pörssin laadukkaimpia yhtiöitä. Yhtiön 7 vuoden keskimääräinen ROE on peräti 32 prosenttia. Osakekurssi on laskenut helmikuun lähes 33 euron huipustaan yli 25 prosenttia nykyiseen reiluun 24 euroon. P/B-luku on siten 2,9. Ennen viime päivien nousupyrähdystä Ponssen osaketta ehti saada halvimmillaan noin 20 euron hinnalla, mikä vastasi P/B-lukua 2,4. Yhtiön erittäin korkeaan ROE:en nähden viime aikojen arvostus ei vaikuta kovin korkealta. On tosin syytä huomata, että ROE on ollut kahtena viime vuonna ”enää” 25 ja 26 prosenttia. Jos tämä on ”uusi normaali”, arvostus ei enää näytäkään ihan yhtä houkuttelevalta, muttei toki vielä kalliiltakaan.

Nykyisen kaltaisessa laskumarkkinassa jokaisen sijoittajan kannattaa ottaa käyttöön perinteisen arvosijoittajan opit. Arvosijoittajahan ei laske mitään yhtiön epävarman kasvupotentiaalin varaan. Hänelle tuloskasvu on mukava lisä, jos sitä sattuu tulemaan, mutta siitä ei kannata maksaa. Katsotaan miltä Ponssen arvostus näyttää arvosijoittajan näkökulmasta. Yhtiön osakekohtainen oman pääoman tasearvo oli vuoden 2019 lopussa 8,29 euroa. Keskimääräisellä ROE:lla, normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi (EPS) saadaan 2,65 euroa (32 % x 8,29). Jos sijoittajien tuottovaatimus vaihtelee Ponssen kaltaisen laadukkaan, mutta syklisen, konepajan kohdalla 9-10 prosentin haarukassa, osakkeen arvona voi pitää noin 27-29 euroa, vaikkei yhtiö kasvaisi (nollakasvuyhtiön osakkeen arvo = normaali EPS / tuottovaatimus).  

Koska Ponssen ROE on ollut viime vuosina laskutrendissä, varovaisuuteen on syytä. Jos arvioidaan Ponssen yltävän jatkossa vain 25 prosentin oman pääoman tuottoon (parin viime vuoden tapaan), normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi saadaan 2,07 euroa (25 % x 8,29). Tällöin osakkeen arvona voi pitää noin 21-23 euroa (vaikkei yhtiö kasvaisi). Pessimistisemmässäkin skenaariossa osakkeessa on tällä hetkellä lähes koko kasvupotentiaalin verran ”turvamarginaalia”.

Konecranes

Nosturivalmistaja Konecranes on toinen houkuttelevasti hinnoitelluista konepajoista. Yhtiön 7 vuoden keskimääräinen ROE on 16 prosenttia ja tämän hetken noin 18 euron kurssia vastaava P/B-luku 1,2. Konecranesin kurssi on ollut alavireinen pidemmän aikaa ja tammikuun 2018 yli 42 euron huipusta ehdittiin lasketella lähes 70 prosenttia aina 14 euroon (P/B 0,9) asti ennen kurssin pientä palautumista.

Konecranesin osakekohtainen oman pääoman tasearvo oli vuoden 2019 lopussa 15,68 euroa. Keskimääräisellä ROE:lla normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi saadaan 2,51 euroa (16 % x 15,68) ja osakkeen arvoksi 25-28 euroa, vaikkei yhtiö kasvaisi (kun tuottovaatimus on 9-10 %).

Myös Konecranesin ROE on ollut viime vuosina hieman alavireinen. Vaikka tämä johtuu pääasiassa yritysjärjestelyihin liittyvistä väliaikaisista haasteista, myös Konecranesille on syytä laatia pessimistisempi skenaario. Jos yhtiö yltää jatkossa vain 12 prosentin oman pääoman tuottoon (parin viime vuoden tapaan), normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi saadaan 1,88 euroa ja osakkeen arvoksi ilman kasvupotentiaalia noin 19-21 euroa. Tässäkin skenaariossa nykyinen noin 18 euron kurssi näyttää edulliselta.  

Wärtsilä

Voimala- ja moottorivalmistaja Wärtsilä on Ponssen ja Konecranesin ohella pörssimme konepajojen aatelia. Yhtiön 7 vuoden keskimääräinen ROE on 19 prosenttia ja tämän hetken P/B-luku 1,7. Myös Wärtsilän kurssi ehti lasketella pitkään jo ennen koronakriisin puhkeamista. Matalimmillaan osakkeella käytiin kauppaa maaliskuussa lähes 80 prosenttia huippunsa alapuolella noin 5 eurossa (P/B 1,2). Vielä lokakuussa 2017 osake noteerattiin lähes 21 euroon. Vaikka kurssi on hieman palautunut, ei 7 euron nykyhintaa voi haukkua kalliiksi. Kurssi vastaa hädin tuskin yhtiön huoltoliiketoiminnan arvoa. 

Tarkastellaan myös Wärtsilää arvosijoittajan perspektiivistä. Yhtiön osakekohtainen oman pääoman tasearvo oli vuoden 2019 lopussa 4,05 euroa, joten keskimääräisellä ROE:lla normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi saadaan 0,77 euroa (19 % x 4,05). Tällöin osakkeen arvo ilman kasvupotentiaaliakin on karkeasti 8-9 euroa (kun tuottovaatimus on 9-10 %).    

Pessimistisemmässä skenaariossa, jossa ROE sattuisi jäämään pysyvästi viime vuoden heikolle 12 prosentin tasolle, normaali osakekohtainen tulos on 0,49 euroa (12 % x 4,05). Tässä skenaariossa osakkeen arvo jää 5 euron tuntumaan (kun kasvua ei huomioida) vastaten hyvin Wärtsilän taannoista pohjanoteerausta.

Todettakoon vielä, että olen tarkastellut yhtiöitä edellä puhtaasti historiatiedon valossa mahdollisimman objektiivisesti. Omaan analyysiini perustuvat arviot (esim. yhtiöiden normaalista tuloksesta ja ROE:sta) voivat poiketa yllä kuvatuista historiallisista luvuista. Erityisesti Konecranesia ja Wärtsilää olen käsitellyt paljon aiemmissa kirjoituksissani, joten suosittelen tutustumaan vanhoihin teksteihini, jos tarkempi näkemykseni yhtiöistä kiinnostaa.

Yhteenveto

Viime viikot ovat olleet sijoittajille hyvä muistutus osakemarkkinoiden luonteesta sekä suunnitelmallisuuden ja kärsivällisyyden merkityksestä. Nopea kurssiromahdus on jo tarjonnut ostopaikkoja hyvin varautuneille sijoittajille. Vaikka maaliskuun pohjista on jo jonkin verran noustu, Helsingin pörssi on indeksitasolla edelleen melko maltillisesti hinnoiteltu.

P/E-lukuun perustuva analyysi osoittaa indeksin (OMXHGI) olevan tällä hetkellä 4-14 prosenttia aliarvostettu. P/B-luvun kautta tarkasteltuna aliarvostus jää hieman pienemmäksi, 0-10 prosenttiin. Pitkäjänteinen Suomi-sijoittaja voi odottaa nyt tehdyille indeksisijoituksille vähintään keskimääräistä noin 9 prosentin vuosituottoa. Todennäköisesti tuotto tulee olemaan hieman tätä parempi.

Kun Helsingin pörssin suuria ja keskisuuria yhtiöitä tarkastellaan oman pääoman tuoton (ROE) ja P/B-luvun valossa, tämän hetken kiinnostavimmiksi kohteiksi nousevat Ponsse, Konecranes ja Wärtsilä. Jos yhtiöt pystyvät ylläpitämään pidemmän aikavälin keskimääräisen oman pääoman tuottonsa myös koronakriisin jälkeen, jokaista osaketta voi pitää hyvin edullisena. Pessimistisessäkin skenaariossa, jossa yhtiöiden oman pääoman tuotot jäävät pysyvästi heikoimpien vuosien tasolle eivätkä tulokset enää kasva, nykyisiä kurssitasoja voi pitää jokseenkin houkuttelevina.    

R.W.

_______

Uusi videopodcast Random Walkerin sijoitusraati pohtii sijoittamisen ilmiöitä ja pörssimaailman ajankohtaisia teemoja.

Hyppää mukaan sijoitusraadin hauskaan menoon tästä linkistä.

________

Disclaimer: Kirjoittaja omistaa tekstin julkaisuhetkellä tekstissä mainituista yhtiöistä Konecranesin osakkeita. Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

"Uskomme parhaiden sijoituskohteiden löytyvän Aasiasta."
Liity Sijoitustiedon jäseneksi